Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto siirtyi eduskunnan yhteyteen vuoden 2001 alusta lukien. Valtiontalouden tarkastusviraston on annettava lain mukaan vuosittain kertomus eduskunnalle syyskuun loppuun mennessä toiminnastaan. Nyt käsillä oleva kertomus on toinen vuotuinen kertomus.

Oikeusministeriössä valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen Suomen perustuslain muuttamisesta liittyy myös kysymys tarkastusviraston pääjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta eduskunnan täysistunnossa. Tällainen uudistus olisi mielestäni perusteltu. Se antaisi tarkastusviraston pääjohtajalle mahdollisuuden esitellä tarkastusviraston kertomukset täysistunnoille. Se vahvistaisi tarkastusviraston suhdetta eduskuntaan. Tarkastustoimitusten tulokset tulisivat entistä selkeämmin liitetyiksi osaksi eduskunnan budjettivallan käyttöä. Näin ollen, kun tällaista esitystä ei vielä ole, suoritan lyhyesti tarkastusviraston kertomuksen esittelyn.

Viime vuonna kertomusta valtiovarainvaliokunnassa käsiteltäessä valiokunnan jokainen jaosto perehtyi oman alansa hallinnosta tehtyihin havaintoihin ja tarkastusviraston kannanottoihin ja selvitti myös niihin asianomaisten ministeriöiden näkemykset. Tämä sinällään oli tarkoituksenmukaista työtä. Näin menetellään myös tänä vuonna. Varsinaisen mietinnön laatimisesta vastaa hallinto- ja tarkastusjaosto.

Valtiontalouden tarkastusviraston ensimmäinen kertomus oli mielestäni selkeä ja informatiivinen. Kertomusta nyt on edelleen kehitetty. Esimerkiksi yksityiskohtaiset tarkastushavainnot, jotka viime vuonna esitettiin osittain tarkastusraporttien numerojärjestyksessä, on nyt ryhmitelty hallinnonaloittain. Tämä selkeyttää raporttia eduskunnan näkökulmasta. Kun kyseessä on täysin uusi raportointimuoto ja uusi vastaanottaja, on hyvä, että raporttia kehitetään. Tavoitteena on eduskunnan kannalta mahdollisimman selkeä ja käyttökelpoinen kertomus. Selkeyden kannalta suotavaa on kuitenkin, että muutaman vuoden kuluessa päästään melko vakiintuneeseen rakenteeseen ja esittämistapaan.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti lokakuussa 2001 työryhmän selvittämään valtion taloudenhoidon valvontaan liittyvää kertomusmenettelyä. Työryhmä teki 15.5.2002 päivätyssä muistiossaan merkittäviä ehdotuksia koskien erityisesti valtiovarain hoidosta ja tilasta annettavaa hallituksen kertomusta. Valtiovarainministeriön työryhmä on muistiossaan "Parempaan tilivelvollisuuteen. Valtion tilinpäätösuudistuksen periaatteet" kehittänyt ehdotuksia edelleen ja tehnyt eduskunnan kannalta erittäin merkittävän ehdotuksen valtion tilinpäätösuudistukseksi. Uudistuksen edellyttämät lakimuutokset on tarkoitus tuoda eduskuntaan jo kuluvana syksynä. Uudistuksessa hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta muuttuu valtion tilinpäätöskertomukseen sisältyväksi hallituksen toimintakertomukseksi. Uudistus asettaa uusia haasteita ja odotuksia myös tarkastusviraston toiminnalle.

On tyydytyksellä todettava, että käsillä olevassa kertomuksessa on aivan uusi osa, jonka otsikko kuuluu "Valtiovarain hoidosta ja tilasta annettua hallituksen kertomusta koskevia kannanottoja". Vaikka tarkastus nyt ensimmäisellä kerralla kattaa vain pienen osan hallituksen kertomuksesta, on se tärkeä päänavaus.

Tarkastusviraston kertomus koostuu kahdesta asia-alueesta.

Ensin luvussa 1 käsitellään viraston omaa taloutta, toiminnan suunnittelua, suoritteita ja kustannuksia eli viraston toimintaa tilivirastona. Samat tiedot on esitetty jo keväällä julkistetussa tarkastusviraston tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Niitä on voitu käsitellä jo silloin, kun eduskunta antoi keväällä mietinnön tarkastusviraston oman talouden tilintarkastuksesta.

Toinen ja kertomuksen keskeinen asia-alue eli sen luvut 2—7 käsittelee tarkastustoimintaa ja sen tuloksia.

Luvussa 2 käsitellään valtion vuoden 2002 tilinpäätöksen tarkastuksesta annetun kertomuksen sisältöä. Edellisen vuoden tapaan tarkastusvirasto esittää kannanottonsa tilinpäätöksen vahvistamiskelpoisuudesta. Virasto katsoo, että olennaisuuden periaatteet huomioon ottaen tarkastuksen perusteella esitetyt huomautukset eivät olisi esteenä tilinpäätöksen vahvistamiselle.

Luvussa 3 käsitellään hallinnon tilaa tarkastuksen perusteella arvioiden yhteenvetona. Siellä kiintyy huomio muun muassa siihen, että vuoden 2002 tilintarkastuksissa tuli esiin 41 tiliviraston kohdalla sellaisia virheellisiä menettelyjä, jotka katsottiin talousarvion noudattamisen rikkomuksiksi. Huolestuttavaa on myös se, että kertomuksen mukaan laskentatoimen heikosta tilasta joudutaan samoja tilivirastoja huomauttamaan vuodesta toiseen. Niin ikään ministeriöiden hyväksymät tulostavoitteet virastoille ja laitoksille ovat edelleen taloudellisuus- ja kustannustavoitteiden osalta pääsääntöisesti puutteellisia. Edelleen luvussa 3 kuvataan tulosohjauksen tilaa kokonaisuutena. Siinä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Riittävillä tavoitteilla ohjattujen, oikeat ja riittävät tiedot raportoivien tilivirastojen osuus on 12 prosenttia.

Valtionavustukset ja tuet ovat olleet viime vuosina yhtenä tarkastustoiminnan painopistealueena. Yleisenä havaintona on ollut, että valtionavustusten ja tukien vaikuttavuuden arviointi on hallinnossa edelleen vaatimatonta. Toiminnassa on painottunut enemmän rahan jakamisen näkökulma kuin sen selvittäminen, mitä suoritetuilla toimilla on saatu aikaan tai oliko toimenpiteillä saavutettu se, mitä oli tavoiteltu.

Edellä jo mainitsin luvusta 4, jossa käsitellään valtiovarain hoidosta ja tilasta annettua hallituksen kertomusta. Sehän on nykyisessä menettelyssä hallituksen pääraportti eduskunnalle hallinnon toiminnan tuloksellisuudesta. Tarkastusvirasto on selvittänyt tämän raportoinnin riittävyyttä ja selkeyttä valtiovarainministeriön ja opetusministeriön hallinnonalojen osalta painottaen vaikuttavuusnäkökulmaa. Tarkastuksessa on päädytty siihen, että eduskunnalle välittyviä tietoja kyseisten hallinnonalojen toiminnasta ei voida pitää selkeinä ja riittävinä.

Tarkastusvirasto on myös arvioinut kyseisissä hallituksen kertomuksissa eduskunnalle raportoitavien tietojen riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta valtiontalouden tuottavuudesta ja valtion henkilöstöstä annettujen tietojen osalta.

Luvussa 5 esitetään hallinnonaloittain keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset raportointikauden tilintarkastuksista ja toiminnantarkastuksista. Samoin esitetään pääkohdat kyseisenä aikana valmistuneista toiminnantarkastusten jälkiseurantaraporteista, joissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin hallinnossa on ryhdytty tarkastuksen kohteena olleessa asiassa. Kaikki tilintarkastuskertomukset on koottu myös painetuiksi julkaisuiksi, jotka on jaettu muun muassa kansanedustajille. Toiminnantarkastuskertomukset on julkaistu painettuina välittömästi tarkastusten valmistuttua. Ne on silloin jaettu tiedoksi myös muun muassa kansanedustajille, valtiovarainvaliokunnalle, asianomaiselle erityisvaliokunnalle ja valtiontilintarkastajille.

Arvoisa puhemies! En nosta tässä esiin yksittäisiä tarkastuksia. Totean vain, että luvussa 5 on useita kiinnostavia tarkastushavaintoja. Tarkastuskertomukset ovat tulleet kansanedustajille ja valiokunnille vain tiedoksi. Niitä ei täällä ole käsitelty. Nyt käsillä olevan kertomuksen myötä eduskunnalle tarjoutuu mahdollisuus käsitellä tarkastuksissa esille nostettuja asioita ja ottaa niihin tarpeen mukaan kantaa.

Valtiovarainvaliokunta on viime vuonna antamassaan mietinnössä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta käsitellyt muun muassa eduskunnan tiedonsaannin parantamista talousarvion ulkopuolisista rahastoista. Valtiovarainvaliokunta on tällöin muun muassa katsonut, että hallituksen tulisi selvittää, voitaisiinko talousarvion ulkopuolisten rahastojen vuositilintarkastukset keskittää ja säätää Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi. Kertomuksensa luvussa 6 virasto on kertonut oman näkemyksensä rahastojen vuositilintarkastuksen järjestämisestä ja ilmaissut valmiutensa tehtävän hoitamiseen. Toisaalta tarkastusviraston rahastoja hallinnoiville ministeriöille osoittama kysely osoitti, että ministeriöt yhtä lukuun ottamatta eivät ole halukkaita tällaiseen muutokseen.

Arvoisa puhemies! Kun tämä nyt lähtee valtiovarainvaliokunnan ja erityisesti sen hallinto- ja tarkastusjaoston käsiteltäväksi toista kertaa täällä eduskunnassa, toivon, että se saa perusteellisen käsittelyn.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilän kattavan esittelyn jälkeen voi todeta, että tämä nyt hallinto- ja tarkastusjaostoon lähtevä tarkastusviraston kertomus on hyvä käsikirja kaikille kansanedustajille. Tämän luettavuutta on myös oleellisesti parannettu. Tämän avulla voi seurata sekä hallituksen että eduskunnan tahdon toteutumista valtionhallinnossa.

Mitä suuremmiksi käyvät valtion budjetin momenttiluvut, sen vähemmän ne ovat suoraan läpinäkyviä ja sitä hankalammin on luettavissa, miten varoja tullaan käyttämään. Yhtä vähän nämä tiedot ovat luettavissa suoraan valtion tilinpäätöskertomuksesta. Tästä syystä tämä kertomus on se, johon toivon kaikkien paneutuvan. Samoin toivon, että kun valvontaa sekä Valtiontilintarkastajien osalta että Valtiontalouden tarkastusviraston ja hallinto- ja tarkastusjaoston osalta parlamentaarisessa tarkastustoimen kehittämistyöryhmässä edistetään, kuullaan näitä kaikkia osapuolia, jotta päästään kattavaan tarkastustoimeen. Toivon myös, että Valtiontalouden tarkastusvirasto säilyttää itsenäisen, objektiivisen roolinsa, jotta voidaan tarvittaessa rakentavassa mielessä tuoda myös virheellisen toiminnan muistutukset päivänvaloon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Myös omalta puoleltani haluan todeta tuon informatiivisuuden, mikä tästä kertomuksesta välittyy. Tämä on hyvin jäsennelty ja selkeälukuinen, ja siinä on paljon todella asiaa.

Ympäristöministeriön hallinnonalalta haluaisin todeta tämän yksityiskohdan "Ympäristölupien valvonta erityisesti ilmansuojelun kannalta" ja sen, että tarkastusvirasto katsoo, että valvontamaksu olisi aiheuttamisperiaatteen mukainen. Tällä hetkellähän tällaista maksua ei peritä toiminnanharjoittajalta.

Tämä tarkastus on kohdistunut ilmansuojeluun, mutta muun muassa vesiensuojelun kohdalla Helsingistä meillähän on kokemus, että yrittäjällä, tässä tapauksessa telakalla Vuosaaressa, ei ole ollut lainkaan ympäristölupaa, joka olisi ollut kuitenkin välttämätön. Näin ollen näissä asioissa todellakin on parantamisen varaa, arvoisa puhemies.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Liityn niiden puhujien mielipiteisiin, jotka korostavat tämän asiakirjan merkitystä, koska tässä nimenomaan kokonaistarkasteluna valtiontaloutta lähestytään.

Samalla, arvoisa puhemies, totean, että täällä on erittäin merkittäviä jatkokeskusteluja edellyttäviä lausumia, kuten esimerkiksi kertomuksen lopussa sivulla 79 ja jo alkaen sivulta 77, jossa luvussa todetaan valtion määräysvallassa olevista yhtiöistä omistajapolitiikan osalta. Kertomuksen kohteena ovat olleet Veikkaus Oy Ab ja Yleisradio Oy Ab. Täällä todetaan muun muassa, että "valtionyhtiöiden omistajaohjaukselle ominainen monikerroksisuus ja edustuksellisuus lisäävät omistajan ja yhtiön johdon intressien eriytymisen vaaraa". Tietenkin eduskunnan tehtävänä on arvioida, tapahtuuko näin vai tapahtuuko toisin. Oikean suuntainen on se toteamus, jossa korostetaan, että passiivinen omistajuus ei koidu omistajan, tässä tapauksessa kansalaisten, eduksi. Mutta lausuma, joka päättää sivun 79, toteaa, että "yhtiön tasapainoisesta johtamisesta voi parhaiten vastata yhtiön hallitus, jonka tulisi olla kokonaan ulkopuolinen". Nämä lausumat ovat sellaisia, että nyt eduskunnan on käsittelyssään näihin sitten määriteltävä kantansa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Puisto kiinnitti tarkastustoiminnan tarpeellisuuteen huomion liittyen talousarvion käsittelyn pääpiirteistymiseen viime vuosina. Sinällään talousarviokäsittelyssä on tapahtunut monta muutosta viimeisen vuosikymmenen aikana. On menty enemmistöparlamentarismiin, on menty EU-jäsenyyteen, on tullut talousarviokehysmenettely nyt uusittuna budjettisääntöineen ja alijäämärajoitteineen, on myös liikelaitoistuminen vaikuttanut talousarviokäsittelyyn, ja ovat tulleet peruspalvelubudjetti ja politiikkaohjelmat tällaisena poikkibudjetointiteknisenä asiana. Onkin tarpeen ilman muuta eduskunnan budjettivaltaa vahvistaa tällä tavalla tarkastuskertomusmenettelyn vahvistamisena, mitä on tehty.

Kiinnitän huomiota siihen, että nyt parhaillaan lähtee valmistelutyö siihen suuntaan, voitaisiinko valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaosto ja valtiontilintarkastajat yhdistää ensi vaalikaudella erityiseksi tarkastusvaliokunnaksi. Valtiovarainvaliokunnan johto oli tutustumassa Englannissa. Siellä vastaava valiokunta toimi erinomaisesti. Minä luulen, että tämä on yksi uudistus tässä uudistusten ketjussa, mitä nyt tehdään valtion tarkastustoiminnan ja tilinpäätösmenettelyn ja budjetointimenettelyn kehittämisessä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Kun luki Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta, nimenomaan "Tarkastushavaintoja hallinnonaloittain" -kohdan, niin jossakin vaiheessa tuli mieleen se — kun meillä päiväjärjestyksen seuraava asia on eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen käsittely — että esimerkiksi poliisin osalta täällä on minusta aika mielenkiintoisesti todettu se, millä tavoin esimerkiksi määrärahojen osalta joudutaan toimimaan, eli osittain on ikään kuin jopa päällekkäistä toimintaa sanallisesti eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen kanssa. Omassa puheenvuorossani siltä osin tulen puuttumaan muutamaan sellaiseen asiaan, joka on osittain käsitelty myös täällä, mutta taas luonteen mukaisesti eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa ei tietenkään määräraha-asioita sillä tavoin voida ottaa esille kuin Valtiontalouden tarkastusvirastossa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä totesi aivan oikein, että hyvin nopeasti on tapahtunut suuria muutoksia sekä kehysmenettelyssä, siihen liittyen budjetoinnissa että myös tässä jälkikäteen tapahtuvassa tarkastustoiminnassa. Viitaten siihen, miten Englannissa asiat ovat, varoittaisin kuitenkin siitä, että emme liian herkästi luisuisi siihen, että tarkastelisimme kehyksiä, budjetteja ja valtiontaloutta vain jälkikäteen, vaikka se on hyvin tärkeä osa tätä kokonaisuutta, vaan pitäisimme kiinni jatkossakin kiinni siitä, että me myös kehys- ja budjettimenettelyssä säilyttäisimme tämän eduskunnalle kuuluvan budjettivallan täydellisesti. Englannissa sai väkisinkin sellaisen kuvan, että sekä ylä- että alahuone hyvin voimakkaasti tyytyvät tähän jälkikäteistarkastustoimintaan ja varsinainen budjetin synnyttäminen, rakentaminen ja parlamentin vaikuttaminen budjetin sisältöön ja siihen sisältyviin määrärahoihin on kyllä vieläkin vähäisempää ja heiveröisempää kuin meillä Suomen eduskunnassa. Täytyy uudistuksia tehtäessä muistaa kuitenkin se, että eduskunnan tehtävä on myöskin vaikuttaa tulevaan budjettiin ja budjettimenettelyyn.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen aikaisemmin nosti esille ympäristölupavalvonnan epäkohtia ja mainitsi Vuosaaren sataman ympäristöluvat. Mielestäni tässä tarkastuskertomuksessa ei ole minkäänlaista viitettä Vuosaaren satamaan. Täällä nimenomaan todetaan, että pieniä puutteita on esiintynyt pienimuotoisessa tai vakiintumattomassa toiminnassa. Haluan tämän korjata, ettei eduskunnan pöytäkirjoihin jää väärää kuvaa asiasta.