Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseessähän on Merenkulkulaitoksesta annettu laki, jota muutetaan sillä tavoin, että Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon poistetaan. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Ei oikein täälläkään. — Todellakin kyse on siitä, että Merenkulkulaitoksesta annettua lakia muutetaan sillä tavoin, että Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon poistetaan, siitä poistetaan maininnat keskus- ja aluehallinnosta sekä merenkulkupiireistä. On tarkoitus, että tämä tulee saman tien kesällä heinäkuun alussa voimaan. Tämä on tällainen hallinnollinen muutos, mutta merkittävyyttä tässä on sillä tavoin, että se liittyy öljyntorjuntapalvelujen saatavuuteen.

Valiokunta kiinnittääkin tässä yhteydessä huomiota asiaan ja haluaa tuoda esille huolensa merellisten öljyntorjuntapalvelujen saatavuuden jatkuvuudesta Suomessa. Nimittäin kun tämä organisaatiouudistus vuonna 2004 tehtiin, yhdeksän väylänhoitoalusta, jotka kaikki olivat myöskin öljyntorjuntaan varustettuja monitoimialuksia, siirrettiin tuolloin perustetun Varustamoliikelaitoksen omistukseen, ja Varustamoliikelaitoksesta annetun lain mukaan liikelaitos on velvollinen tarjoutumaan öljyntorjuntatehtäviin ja jäänmurtopalvelujen tuottamiseen koko maassa.

Puhemies! Nyt Merenkulkulaitoksen tilaamien väylänhoitopalvelujen vähentyessä väyläalusten käyttö on pienentynyt, ja tämän myötä yksi alus esimerkiksi seisoo miehittämättömänä, joten alusten valmius öljyntorjuntatehtäviin on tämän myötä merkittävästi laskenut. Valiokunta katsookin yksimielisessä mietinnössään, että merenkulkuhallinnon edelleenkehittämisen yhteydessä tuleekin vastaisuudessa ottaa huomioon myös öljyntorjuntavalmiuden säilyttämisen merkittävyys ja tärkeys, ja pitää perusteltuna, että osa väyläaluksista on hankittu ympäristömäärärahoista ja niiden kunnossapito sekä peruskorjaukset on lähes kokonaan rahoitettu Öljynsuojarahastosta.

Arvoisa puhemies! Tässä on sinänsä pienen hallinnollisen uudistuksen sisällään pitävä laki, mutta hyvin olennaista on tämä kysymys öljyntorjuntavalmiuden turvaamisesta myöskin jatkossa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Öljyntorjunta kuuluu ympäristövaliokunnan toimialaan, ja tämä asia on käynyt ainoastaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Öljyntorjunta on siten ajankohtainen, että ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on kertonut seuraavaan lisäbudjettiin tulevasta valtuudesta Hylje-luokan öljyntorjunta-aluksen rakentamisesta; kemikaaliöljyntorjunnan osaamiskeskuspäätös siirtynee myöhäisemmäksi.

Mutta mikä on, puhemies, erittäin tärkeätä, on se, että kaiken kaikkiaan Suomenlahdella on aivan liian vähän öljyntorjuntakalustoa — myöskin meripuomeja puuttuu — huolimatta siitä, että ensisijaista on tietysti öljyonnettomuuden estäminen, siis preventio, mutta kun tiedämme ne valtaisat öljymäärät, jotka päivittäin kulkevat Suomenlahdella, niin on pakko painottaa tätä öljyonnettomuuteen varautumista, joka tällä hetkellä on riittämätön.

Kun nyt tapahtui öljyvahinko Viron rannikolla, niin opimme, ettei Suomen ja Viron yhteistoimintakaan ole kunnossa. Virolaiset jättivät suomalaisen kaluston kutsumatta apuun lähinnä taloudellisista syistä. Tämä osoittaa, että meillä on varsin paljon edistettävää.

Toivon lopuksi, puhemies, että silloin kun öljyntorjunnasta on asia kyseessä, myöskin voitaisiin valmistella asiaa niin, että se tulee ympäristövaliokuntaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, tässä on kysymys hallintomuutoslaista, hallintoa nyt muutetaan, ei niin kovin vähänkään, koska siinä se piirihallinto tavallaan häviää pois, mutta tässä yhteydessä katsottiin todella asialliseksi puuttua tähän öljyntorjuntavalmiuteen, kun se asiantuntijalausunnoissa tuli esille.

Ed. Tiusanen, se oli eräänlainen vapaaehtoinen puuttuminen asiaan, ja kiinnitimme huomiota juuri siihen, että ylipäätään tämä öljyntorjuntavalmius on vähentynyt, niin kuin ed. Tiusanen äsken totesi. Se suurikin alushanke on edelleen, onkohan se nyt jäissä sitten tässä tapauksessa vai missähän se on, mutta sen toteutusta vaan odotetaan. Kyllä varmasti puhemiesneuvosto sitten tulevaisuudessa harkitsee, missä nämä lait käyvät mietinnön valmistelua varten, mutta totean vaan, että myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnassa on valmius olla valveilla myöskin tämän laatuisissa asioissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys asiasta on varsin hyvä ja paikallaan, mutta haluan myöskin kiinnittää huomiota öljyntorjuntavalmiuteen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Suomenlahden osaltahan tähän on haluttu kiinnittää ihan kiitettävästikin huomiota, mutta yllättäviä ongelmia kätkeytyy Ahvenanmerelle ja muuallekin Selkämerelle. Ei ole sellaista alusten valvontaa ja yhteydenpitoa kuin on Suomenlahdella. Aluksiin eivät saa viranomaiset yhteyksiä, alukset eivät vastaa kyselytiedusteluihin. Voi vain epäillä, ajavatko tietyt laivat jopa unessa, nukkuvin kuljettajin merellä. Tähän valvontapuoleen tulisi myöskin Suomen ja Ruotsin kiinnittää entistä enemmän huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta tässä yhteydessä ainoastaan sen, että valiokunnan kannanotto on oikean suuntainen ja myös tämä esitys nimenomaan sillä perusteella, että öljyntorjuntavalmiuksien laajentamiseksi tällä esityksellä edetään siitä, mikä on ehkä nykyisin ollut tilanne. Kuten täällä perusteluissa on todettu, osa väyläaluksista on hankittu ympäristömäärärahoista ja niiden kunnossapito sekä peruskorjaukset on lähes kokonaan rahoitettu Öljynsuojarahastosta. Kuten ed. Laukkanen johdantopuheenvuorossaan totesi, tämä asia on nyt oikealla tolalla.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Kysymyshän ei ole tässä asiassa pelkästään siitä, että tämä ympäristönsuojeluvalmius heikkenee, vaan kysymys on myös esimerkistä, että nämä valtionhallinnon organisaatiomuutokset, joilla on ihan hyviä tavoitteita, nämä tilaaja—tuottaja-mallit, johtavat usein huonoihin lopputuloksiin. Tässähän on kysymys siitä, että niitä väyläaluksia on kokonaan tai osittain toimettomina, koska toinen laitos ei tilaa siltä tuottajalta eli Varustamoliikelaitokselta töitä, se mukamas säästää, ja laivat makaavat sitten ja miehistökin osittain toimettomina. Sinänsä niitä perushommia, väylätöitäkin, olisi tehtävänä muun muassa sisämaassa erityisesti, mutta siellä ne on jätetty tekemättä ja näennäisesti säästetään. Mitään todellista valtiontaloudellista säästöähän siinä ei tule, ja siinä sivutyönä myös sitten tietysti tämä öljyntorjuntavalmius heikkenee. Tietysti siinä mielessä tämä on myös ympäristökysymys, koska sieltä näkökulmiltahan on sitten tätä kalustoa lisätty ja rahoitettu sitä torjuntavalmiutta. Kysymyksessä on ongelma, joka pitäisi ottaa huomioon silloin, kun valtion organisaatioita jaetaan, ettei tule tällaista näennäissäästöä, vaan pitäisi katsoa kokonaan valtiontalouden etu.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Meillähän tämä viranomaisten välinen yhteistyö näissä erilaisissa onnettomuustilanteissa on aika hyvä, elikkä meillä rannikkovartiosto, rajavartiosto, poliisi ja pelastustoimi kyllä pelaavat tänä päivänä hyvin yhteen, kunhan vaan se kalusto on sitten sen tasoista ja korvausmenettelyt, että kaikki toimii. Siinä mielessä tässä ei varmasti nyt suurta mokaa ole tullut, vaikka tämä nyt ei ole ympäristövaliokunnassa käynytkään.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Torjun ed. Tiusasen arvion siitä, että puhemiesneuvosto olisi tehnyt siinä väärän ratkaisun, ettei pyydetty lähtökohtaisesti lausuntoa valiokunnalta. Kyse oli yksinkertaisesti siitä, että tämä laki piti sisällään Merenkulkulaitoksen keskushallinnon ja aluehallinnon poistamisen, tämän jaon, poistamisen. Mutta asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa kävi sitten ilmi öljyntorjuntavalmiuden heikkenemiskysymys, ja siksi valiokunta omatoimisesti halusi tämän nostaa tähän. Minusta se oli huolellisesti ja hyvin valmisteltu ja valiokunnalta vielä aivan oikea teko, että me kirjasimme sen tähän, koska paineet siihen, että Varustamoliikelaitos todellakin jatkossakin on velvollinen tarjoamaan öljyntorjuntatehtäviin ja jäänmurtopalveluiden tuottamiseen palveluja koko maassa, ovat tässä olennaista.

Toinen on se, että Suomenlahden öljykuljetukset, Venäjältä tapahtuvat, ovat merkittävässä kasvussa. On arvioitu niiden jopa kaksinkertaistuvan vielä tällä vuosikymmenellä. Tämä kaikki luo painetta siihen, että kaluston valmiutta täytyy parantaa. Olen aivan vakuuttunut, ed. Tiusanen, että tähän kysymykseen myöskin ympäristövaliokunta vielä pääsee monessa yhteydessä sanansa sanomaan.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Jag är mycket glad över att alla är så bekymrade över Finska viken och olycksbekämpningskapaciteten. Någon av de föregående talarna frågade: Vad händer med det mångfunktionella fartyget? Då vill jag påminna om att regeringen förra veckan i samband med tilläggsbudgeten beslöt att för 35 miljoner euro beställa ett mångfunktionellt fartyg som skall bekämpa olje- och kemikalieolyckor.

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan syystä huolissaan Suomenlahden tilanteesta ja mahdollisista suurista vahingoista ja onnettomuuksista ja kysyttiin sitä, mitä tapahtuu tälle monitoimialukselle, josta puhutaan hallitusohjelmassa. Viime viikolla lisätalousarvion yhteydessä päätettiin tilata 35 miljoonan euron monitoimialus, ei ihan niitten alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, mutta kuitenkin tällä tavalla voidaan parantaa tilannetta. En väitä, että tämä uusi monitoimialus kokonaan poistaisi kaluston tarvetta vielä, mutta ainakin se huomattavasti parantaa tilannetta.

Se, mistä olen huolissani ja mistä olemme saaneet raporttia Merenkulkulaitokselta, on se, että kylmä talvi voi johtaa siihen, ettei ollenkaan tehdä mitään väyläkunnossapitotöitä tänä kesänä.

Eftersom det har varit en så kall vinter och Sjöfartsverket behöver medel för att betala oljekostnaderna finns det en risk att man inte utför någon form av farledsförbättringar. Det här är väldigt bekymmersamt med tanke på både vår turism, vår sjöfart och vår skärgård och jag hoppas att riksdagen fäster uppmärksamhet vid detta i samband med behandligen av tilläggsbudgeten.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Myöskin eduskunnan veneilyryhmä on ollut erittäin huolissaan tästä öljyntorjuntavalmiuden heikkenemisestä. Olemme kuulleet useita virkamiehiä, ja he todella sanovat, että kansainväliset yhteydet virolaisiin ja venäläisiin eivät ole sillä tasolla kuin niitten pitäisi olla. Meillä ei ole tarpeeksi puomituksia, ei tätä uutta alusta vielä. Niin kuin ed. Thors sanoi, myöskin Merenkulkulaitokselta puuttuu nyt yli miljoona euroa eivätkä he voi rakentaa väyliä, kun jäänmurtotehtävä on ollut niin kallista tänä talvena.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! En suinkaan ole pahoillani siitä, että liikenne- ja viestintävaliokunnassa on valmiuksia myös huolestua öljyntorjunnasta ja lausua siitä. Mutta kun kysymyksessä on joka tapauksessa myös Öljynsuojarahasto, niin sanotusti varmuuden vuoksi olisi aina hyvä myöskin ympäristönäkökulma huomioida jo siinä vaiheessa, kun asiaa valmistellaan. Nimittäin meillä on ympäristövaliokunnassa omana asiana nimenomaan koko tämän kevään ollut ja on öljyturvallisuus Suomenlahdella. Kun tämä lainsäädäntö myös tätä koskee, niin nämä näkökulmat olisi erittäin asiallisesti voitu samalla yhdistää. Kuitenkin valiokunnan erikoistuessa ympäristönsuojeluun, vesiensuojeluun ja öljyntorjuntaan tämä asia olisi paremmin tullut oikeuksiinsa kuin nyt vain täällä salipuheena.

Joka tapauksessa tästä asiasta kirjelmöidään tietysti valtioneuvoston suuntaan, ja myöskin — se on nyt hyvä toistaa — lisäbudjetissa me pääsemme tästä asiasta keskustelemaan, koska siinä ilmeisesti tämä Hylje-luokan öljyntorjunta-aluksen rakentamisvaltuus on esillä. Sen aluksenhan pitäisi olla vuoden 2008 alusta käytettävissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ed. Tiusanen kantaa ympäristöstä huolta ympäristövaliokunnan kanssa, siitä me olemme hyvin tyytyväisiä.

Mutta, arvoisa puhemies, minä kiinnitän nyt huomiota erittäin merkittävään puheenvuoroon, jonka ed. Kuisma käytti täällä äsken juuri, nimittäin siihen, että tämähän koko ongelma johtuu tilaaja—tuottaja-mallista, josta on tullut nyt väline sellaisille tahoille, joilla arvomaailmaan ei ympäristönsuojelu kuulu kyllä pätkänkään vertaa, mahdollisuus operoida sillä tavalla, että jätetään tällaiset pikkujutut kuin ympäristönsuojeluasiat kokonaan hunningolle. Mieluummin pidetään kalustoa seisomassa kuin pidetään valmiuksia yllä jnp., vaikka todennäköisyys, että jonakin päivänä se katastrofi tulee, on mitä suurin valitettavasti.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Laukkanen sanoi, tämähän tuli tosiaan organisaatiouudistuksena nimenomaan, tämä hallituksen esitys, meille esille, eli Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon poistetaan. Nimenomaan siinä yhteydessä sitten tuli esille tämä öljyntorjunta-asia myös. Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistuksessa yhdeksän väylänhoitoalusta ovat olleet monitoimialuksia, ja niitä voidaan nyt sitten hyödyntää tässä.

Ylipäänsä tämä tilaaja—tuottaja-malli on juuri sillä tavalla vielä keskeneräinen monessa tapauksessa — viittaan vain esimerkiksi tuonne kuntapuolelle — että se ei välttämättä aina ole ihan valmis vielä, sen kehittämistä tarvitaan. Mutta joka tapauksessa Itämeri vaatii suojelua, ja kun tuohon Kronstadtin edustalle menee ja näkee sen laivaliikenteen määrän, niin se on valtava määrä laivoja ja riskit ovat olemassa. Itsekin veneilyryhmän jäsenenä olen myös huolissani tuosta Turunmaan saaristosta. Se on varsin arka saaristo, koska siellä on paljon luontoa ja paljon saaria. On kyllä hyvä asia, että tähän liikennevaliokunta otti kantaa. Tämä on hyvä esitys, ja toivon mukaan ympäristövaliokunta myös ottaa tähän myönteisen kannan.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tästäkin keskustelusta on jo käynyt ilmi, ne ratkaisut, mitä nyt ollaan tekemässä öljyntorjuntakaluston lisäämiseksi esimerkiksi Hylje-luokan aluksen hankinnan suhteen, ovat aivan oikean suuntaisia. Mielestäni oli aivan oikea ratkaisu, että ed. Thorsin mainitsemaa alkuperäisen monitoimimurtajan mallia harkittiin uudelleen. Monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että on parempi rakentaa tämmöinen Hylje-luokan alus, erikoistunut öljyntorjuntaan, ja tehdä jäänmurtajakapasiteettia erikseen.

Tämähän on hyvin monimutkainen markkina. Meilläkin on jäänmurtajakalusto, jota vuokrataan pitkiä diilejä maailmalle ja saadaan hyvä hinta sieltä. Vastaavasti Suomi on vuokrannut nytkin jäänmurtajakalustoa Ruotsista. Eli tämä on myöskin tämmöinen globaali markkina, ja tässä pitää koko ajan räätälöidä myöskin tätä kalustoa. Sen takia tämä Hylje-luokan alus on mielestäni aivan oikea ratkaisu, mutta siihen keskusteluun varmaan sitten lisäbudjettikeskustelun yhteydessä palaamme.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto vieraili maaliskuussa tänä vuonna Varustamoliikelaitoksen vieraana. Siellä tuli esille semmoinen asia, että tässä Merenkulkulaitoksen jakoasiassa aloittava tase oli erittäin virheellinen, jopa kymmeniä miljoonia euroja sieltä puuttui. Siinä mielessä tämän Varustamoliikelaitoksen toiminta on hyvin kyseenalaista tällä hetkellä. Öljyntorjunta-aluksen hankkimisessa Varustamoliikelaitokselle oli ongelma se, että ympäristöministeriön esittämät öljyntorjuntakaluston hinnat olivat jopa kolminkertaiset siihen nähden, mitä alun perin oli suunnitelmassa. Siitä johtui, että tätä moniturva-alusta ei voitu hankkia Suomeen.

Lyly Rajala /kok:

Puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että valiokunnasta tulleen tiedon mukaan tälläkin hetkellä yksi öljyntorjunta-alus makaa käyttämättömänä. Miksi siis hankkia lisää, kun entisiinkään ei löydy rahaa käyttää niitä?