Erkki Pulliainen /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on sikäli historiallisesta asiakirjasta kysymys, että tämä on ensimmäinen käytäntöön sovellettavissa oleva kokonainen tiemaksulakiehdotus, elikkä tämän mukaisesti voitaisiin toimia.

Arvoisa puhemies! Kuinka saattaisin olla näin vakuuttunut asiasta? Voin olla näin vakuuttunut asiasta sen takia, että tämän syntyhistoriassa on käynyt niin, että Saksan asianomainen lainsäädäntö on käännetty suomeksi. Se on viime vuodelta. Siitä on otettu kaikki soveltuvat pykälät sitten, kun ne on käännetty suomeksi, ja tehty niistä näihin olosuhteisiin soveltuva lakipaketti. Tätä lainsäädäntöä on kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa paitsi Baltian maissa ja Suomessa. Elikkä kysymys ei ole mistään uudesta asiasta eurooppalaisittain.

Tiemaksuilla, tienkäyttömaksuilla tai ruuhkamaksuilla peritään yhteensä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosittain 15 miljardia euroa varoja, joita käytetään tienpidon rahoitukseen, käytetään myöskin eräänlaisena välineenä liikenteen ohjauksessa ja aivan erikoisesti käytetään ympäristöhaittojen estämisen välineenä.

Hyvin mielenkiintoinen tilanne on parhaillaan Tukholmassa, jossa on ruuhkamaksun nimellä tienkäyttömaksu käytössä. Se on kokeilulaki, ja sen kokeilulain kohtalo on ruotsalaisille kunniaksi hienolla tavalla rakennettu sellaiseksi, että seuraavien vaalien yhteydessä Tukholman seudun asukkaat kansanäänestyksellä ratkaisevat, jatketaanko tätä kokeilulakia vai ei. Tästä tietysti on seurauksena se, että tämän lain toimivuuteen, järjestelmän toimivuuteen, kohdistuu valtavan suuri intressi ja sikäläiset mielipiteittenselvityslaitokset seuraavat viikoittain, millä tavalla kansalaiset asiaan suhtautuvat. Viimeinen tieto, tänä päivänä uutisoitu tieto on, että hyvältä näyttää elikkä tähän ollaan tyytyväisiä. Elikkä siinä suhteessa voimme todeta, että elämme ajan hermolla.

Tämä asia on siis teknologian kannalta, tekniikan kannalta, perusteellisesti selvitetty. Tässä voidaan käyttää satelliittipaikannusta. Tässä suhteessa on myöskin ollut epäonnistumisia tuolla Keski-Euroopassa, mutta käytännössä on nyt hyvin toimivia järjestelmiä ja ohjausjärjestelmä voidaan kytkeä matkapuhelinverkkoon ja käyttää ajoneuvolaitteita, jotka perustuvat lyhyen kantaman radiotiedon siirtoon. Elikkä siis on olemassa monta eri järjestelmää, joita voidaan juuri paikalliset olosuhteet huomioon ottaen soveltaa käytäntöön. Nämä järjestelmät voivat olla totaalisia, jos näin voidaan sanoa suomen kielessä jo nykyisin käyttämällä englanninkielisen termin suomautettua versiota. Sveitsissä muun muassa, jossa ollaan erittäin huolissaan ympäristön laadusta, on otettu tämän laatuiset systeemit käyttöön kautta linjan.

Meidän ikioma liikennevaliokuntamme on perehtynyt asiaan johtuen Euroopan unionin omasta lainsäädännöstä. Meillä on niin sanottu vinjettidirektiivi Euroopan unionissa, ja me olemme liikennevaliokuntana ja suurena valiokuntana ottaneet siihen kantaa kuinkahan monta kertaa, mutta hyvin, hyvin monta kertaa. Elikkä tämä asia on meille tätä kautta hyvin tuttu asia.

Tämä väline kansalaisten terveyden parantamisen hyväksi toimivana on herättänyt myöskin lääkärit ja lääketieteen tutkijat, ja on seurattu hyvinkin tarkoin kaupunki-ilman laadun kehitystä ja sen parantumisen heijastumista sairastuvuuden vähentämiseen. Tästäkin on tuoreita tutkimuksia aivan tältäkin vuodelta, siis toisin sanoen olemme aivan perimmäisten kysymysten äärellä koko tässä asiavyyhdessä.

Me säädimme juuri täällä eduskunnassa maantielain, joka oli revisio koko maantielainsäädännöstämme, ja sinne 12 §:ään sijoitimme sellaisen periaatteen, että maanteillämme saa vapaasti liikennöidä. Maksuja ei siitä liikennöinnistä peritä. Toisin sanoen maantielain 12 §:n estämättä ollaan tässä nyt sitten liikenteessä säätämässä niin, että raskaalta liikenteeltä tietyillä tienpätkillä pystyttäisiin tämmöinen tiemaksu perimään.

Tähän liittyy myöskin hyvin mielenkiintoisella tavalla se, mitä olemme itäisen naapurivaltiomme kanssa sopineet. Vuonna 1997 sovittiin Venäjän kanssa siitä, että meillä on liikenteessä vapaa maksuista -käytäntö, elikkä sitä asiaa on siis näin sopimuspohjaisesti tuettu. Mutta kuinka ollakaan, Venäjän valtio on tästä sopimuksesta välittämättä, Venäjän valtio, joku paikallinen asianharrastaja taikka joku muu taho on tuolla itärajamme, kaakkoisrajamme takana ryhtynyt perimään autositoumusmaksua. Minun piti oikein vielä varmistaa, että tämmöinen hieno sana on käytössä kuin autositoumusmaksu. Tämä käytäntöhän on, olkoon sikäläinen lainsäädäntöpohja mikä tahansa, käytännössä romuttanut tämän vuoden 1997 vapaa maksuista -sopimuksen käyttökelpoisuuden tai relevanttiuden.

Suomen Kuorma-autoliitto, taikka Kuljetus ja Logistiikka, kuten nykyisin sanotaan, on voimakkaasti ajanut tätä tienkäyttömaksua raskaaseen liikenteeseen. Tässä lakiehdotuksessa nyt ehdotetaan, että olisi kysymys kokeilulaista, jota käytännössä ruvettaisiin soveltamaan 2.1.2007 lukien, ja se olisi voimassa kolme vuotta. Pykälät on rakennettu sillä tavalla, että voitaisiin valita sopiva menettelytapa tämän tiemaksun perimiseen toisaalta Hanko—Karjaa-tieosuudella ja toisaalta Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikoilta Suomeen päin johtavilla teillä kattaen kaikki liikenneväylät siinä niin, että tämä maksu kohdistuisi kaikkiin näihin siellä liikennöiviin raskaan liikenteen ajoneuvoihin. Nämä ajoneuvot luokiteltaisiin päästöluokkiin ja sitten taas päästöluokat sijoitettaisiin maksuluokkiin. Tiemaksu olisi sitten riippuvainen päästöluokasta ja sitä kautta maksuluokasta ja määrältään 20—35 euroa, kun on tuota tienpätkää käyttänyt.

On selvää, että tässä liikenteessä valtaosa on muussa kuin Suomen rekisterissä olevaa ajoneuvokalustoa. On arvioitavissa jo nyt tällä hetkellä, että näitä maksuja perittäisiin 500 000 matkalta vuodessa ja nuo tulot olisivat tuommoisen 13 miljoonaa euroa ainakin ja käytännössä Tiehallinto voisi tämän homman hoitaa. On arvioitu, että vuonna 2010 tässä on kysymys näillä tienpätkillä miljoonasta liikennesuoritteesta, siis hyvin paljosta, mikä nostaa silloin tietysti tämän tulon määrän tuonne noin suurin piirtein 30 miljoonaan euroon. 44 kansanedustajaa on allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja liikennevaliokunnan enemmistö on tällä tiellä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on nyt poikkeuksellisen hyvin räätälöity lakialoite, ja siksi halusin siitä myöskin pikaisesti puheenvuoron käyttää.

Täytyy kyllä sanoa, että huolimatta niistä signaaleista, mitä liikenne- ja viestintävaliokunta on vuosien aikana antanut, huolimatta signaaleista, mitä eduskunta on antanut, kyllä hallitus on tässä asiassa nyt ollut saamaton. Me olemme tälläkin vaalikaudella toivoneet ja halunneet suorastaan, että Suomi lähtee mukaan myöskin niiden maiden joukkoon, jotka säätävät tiemaksun. Meillä on erityisen hyviä perusteita, ei vain tämä ympäristöperuste, joka ed. Pulliaisen näkökulmassa tietysti on merkittävä, vaan ennen muuta tämä Suomen asema tällaisena kansainvälisen liikenteen logistisena solmukohtana. Kansalaisille on äärimmäisen vaikeaa selittää, miksi Venäjän raskas liikenne äärimmäisen voimakkaasti kasvaa, tuo meille liikenneturvallisuusriskejä eikä meillä ole tällä hetkellä riittävästi resursseja panna teitä kuntoon ja rakentaa uusia.

Tässä on monia tekijöitä, miksi tiemaksu on todellakin nyt ajankohtainen. Erityisesti minua miellyttää se, että tämä on vielä kokeilulakina ajateltu ja perustuu myöskin suurelta osin tällaiseen uuden informaatioteknologian hyödyntämiseen, jolloin tavallaan tiemaksun perustaminen ja periminen eivät vaadi paljon investointeja. Se tehdään tällaisella tarrajärjestelmällä tulleissa, niin kuin Tukholmassa tänä päivänä tehdään. (Puhemies koputtaa) Erinomaisen tärkeä lakialoite.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika loppui äsken kesken, niin että jäi tämä kohta toteamatta tuossa esittelypuheenvuorossani, ja se on se, että kaikki tämä tekniikka on valmiina ostettavissa. Tässä ei tarvita mitään uutta know-how’ta eikä mitään muuta. Kaikki, kun siis Euroopan unionin jäsenvaltioista parikymmentä on tässä mukana, on ostettavissa ja suhteellisen halpaan hintaan vielä, niin että sikäli tämä on toteutettavissa tällä aikavälillä, joka tässä lakiehdotuksessa on sisällä.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Tiemaksut ovat viime aikoina puhuttaneet meitä paljon, niin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaa kuin myöskin liikenne- ja viestintäministeriötä.

Tieliikenne Suomen kautta muihin maihin, etenkin Venäjälle, on kasvanut kovaa vauhtia, ja kuitenkaan nämä maat eivät osallistu meidän tiestömme kuluihin, kuluttamiseen kylläkin vain. Tiemaksuja eli käyttömaksuja tienkäytöstä peritään laajalti Euroopan maissa, ja ne maksut kohdistetaan teiden ylläpitoon lyhentämättöminä. Toivonkin, että nyt ed. Pulliaisen hyvä lakialoite, johon hän on varmasti paneutunut — niin kuin ed. Laukkanenkin tuossa sanoi, että kerrankin hyvin tehty lakialoite — saa vauhtia ja liikettä myös liikenne- ja viestintäministeriössä, jotta aloite toteutettaisiin vaikka vain ensin kokeiluna ehdotetuilla teillä, niin kuin ed. Pulliainen on ehdottanut.

Tämän lakialoitteen johdosta ei mielestäni liikenneministerinkään tarvitse kumarrella Venäjän suuntaan. Nyt on aika toimia. Suomalainen tiestö ja tienpito tarvitsee rahat myös ulkomaalaisilta tienkäyttäjiltä eikä vain suomalaisilta käyttäjiltä.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Allekirjoitin tämän lakiesityksen ihan vilpittömästi siinä mielessä, että meillä on puhuttu tästä tierahoituksesta pitkään. Meillä on, melkein voi sanoa, että joka budjettiesitykseen, oli se lisä- taikka varsinainen budjetti, valtava määrä rahatarpeita, niin että nythän olisi yksi selkeä kohde. Näistä teistä tietysti voi olla mitä mieltä tahansa, ovatko nämä juuri ne oikeat. Tietysti tuottoisammat tiet olisivat täällä Pääkaupunkiseudulla, mutta eivät ole aloitteentekijät uskaltaneet pistää näitä teitä vielä lakiesitykseen, elikkä nämä kohdistuvat kumminkin osittain ulkomaankauppaan ja ulkomaanliikenteeseen. Siinä mielessä kohteet ovat hyvät ja esitys on kannatettava.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen allekirjoittanut myös ed. Pulliaisen aloitteen tiemaksuista, mutta en siinä tarkoituksessa, että esittäisin tiemaksun yleistämistä kaikille teillemme. Olen allekirjoittanut tämän aloitteen siksi, että teitämme ruuhkauttava ulkomainen kuorma-autoliikenne pantaisiin maksumieheksi tiestöämme raskaasti kuluttavasta käytöstä, lähimpänä esimerkkinäni Hankotie.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että tänä vuonna suomalaiset maksavat 1,4 miljardia euroa autoveroa, 310 miljoonaa euroa autoverolle pantua arvonlisäveroa, 560 miljoonaa euroa ajoneuvo- ja käyttövoimaveroa sekä 2,2 miljardia euroa polttonesteistä. Jos autoilusta koostuvista verotuloista edes reilu osa käytettäisiin tiestön parantamiseen ja uusiin tiehankkeisiin, olisi tiestömme Euroopassa mitä parhaimmassa kunnossa kaikkine hyvine vaikutuksineen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen on tehnyt lakialoitteen, johon on ollut todella helppo yhtyä, ja tuo lakialoite, niin kuin tuossa jo valiokunnan puheenjohtaja totesi, on valmisteltu huolella ja suurella asiantuntemuksella. Suomi on EU-maa, joka Viron, Latvian ja Liettuan lisäksi ei peri raskaalta liikenteeltä mitään maksuja, ja nuo paineet tienkäyttömaksujen osalle ovat jo yksittäisiltä kansalaisilta voimistuneet todella suuriksi. Tähän yhtyvät myös niin Skal kuin lukemattomat kuljetusalan yrittäjät.

Kun liikennevaliokunnassa käytiin tuo keskustelu tienkäyttömaksuista, en usko, että sieltä löytyy yhtään, joka ei ainakaan tutkimista tukisi. Mutta tilanne on ollut tällä hetkellä käytännössä niin, että liikenneministeriö on toistaiseksi päättänyt, ettei tienkäyttömaksujen käyttöönottoa tutkita tai siinä edetä. Niin kuin ed. Pulliainen itse totesi, lakialoitteen kirjoitti alle iso joukko kansanedustajia, ja on todella mielenkiintoista nähdä, millä tavalla tuo lakialoite etenee.

Suomen on säädettävä joka tapauksessa laki tienkäyttömaksuista, ja tämähän johtuu direktiivistä, jossa määritetään yhteneväinen käytäntö, jotta tien käyttäjät eivät joudu hankkimaan eri tyyppisiä laitteita eri maissa. Tässä yhteydessä olisi mitä otollisin hetki myös käytännössä säätää tienkäyttömaksut raskaalle liikenteelle. Tämä lakialoite esittää alkuun kokeiluluontoista lähestymistapaa, jolloin voisimme testata järjestelmän toimivuutta ilman suuria investointeja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Suomen teillä ja erityisesti Kaakkois-Suomessa raskaan liikenteen määrä on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla, ja samaan aikaan, kun tiestömme rappeutuu ja kuluu, raskaan liikenteen kuljetukset Venäjälle ovat siirtyneet ei pelkästään venäläisten yrittäjien ja kuljetuksen päälle vaan myös sinne on tullut latvialaisia ja tulee muunmaalaisiakin, esimerkiksi näissä autokuljetuksissa ulkolaisia toimijoita.

Kyllä herää kysymys, miksi ulkomaalainen kuljetuskalusto voi liikkua teillämme maksamatta tienkäytöstä minkään näköistä kustannusta. Kun sen merkitys on äärimmäisen kova Suomen kaupalle ja viennille, me emme tietysti voi lähteä siitä tilanteesta, että me olemme ajamassa sitä alas. Mutta kun raskas liikenne joutuu lähes jokaisessa EU-maassa maksamaan tienkäytöstä, niin ei Suomi voi olla tästä poikkeava.

Todennäköisesti kun Venäjä suunnittelee nyt uutta moottoritietä välille Pietari—Moskova, se taatusti laittaa ja suunnittelee sille tienkäyttömaksun. Kyllä tätä ei kuitenkaan hetkessä pystytä polkaisemaan käyntiin, ja tältä osin tämän kehittelyn pitäisi alkaa. Minusta myös suomalaiselle kuljetusalalle pitää mahdollistaa, että sen kilpailukyky säilyisi ja olisi samalla viivalla kilpailemassa venäläisten kuljetusyrittäjien kanssa. Nyt me olemme kaukana siitä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaisen lakialoite on tullut tarpeeseen. Se on huolellisesti laadittu, ja niin kuin hän esittelypuheenvuorossaan totesi, se on kopioitu maasta, josta se voidaan varmasti myöskin tänne Suomeen käyttöön ottaa.

Meillä liikenne maksaa arvonlisäverollisena 6,5 miljardia euroa vuositasolla valtion budjettiin. Me saamme liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle noin miljardi euroa, elikkä tämä panos—tuotos-suhde on tavattoman huono liikenteen näkökulmasta. Meillä on useaan eri otteeseen vaadittu lisää rahaa tiestön perusparantamiseen ja myöskin olemassa olevien teiden ylläpitämiseen. Me kulutamme tietä enemmän kuin perusparannamme ja huollamme, elikkä me syömme selkeästi tiepääomaa, ja tämä on huono suunta. Meillä on käyttämättömiä voimavaroja nimenomaan ulkomaisen liikenteen tierasitteen osalta.

Tehdyt tutkimukset kertovat sen, että ulkomainen liikenne, joka täällä kulkee ilman minkään näköisiä maksuja, kuluttaa Suomen tieverkkoa noin 20 miljoonan euron verran vuositasolla. Jos tämän verran kyettäisiin keräämään ja käyttämään tien parantamiseen ja myöskin ylläpitämiseen, niin se olisi jo askel lähemmäksi totuutta. Tielaitoksen mukaan meillä on tällä hetkellä sellainen 180 miljoonan euron vaje tiemäärärahoissa. Mutta, niin kuin totesin, tämäkin olisi jo jonkun verran kuitenkin askel oikeampaan suuntaan. Niin kuin ed. Pulliainen totesi, liikennesuoritteet tulevat jatkuvasti kasvamaan ja niin sitten myöskin tämä rahavirta siltä osin tulisi voimistumaan.

Kukaan ei maksuja rakasta, mutta myöskin suomalainen elinkeinoelämä, joka on riippuvainen hyvin paljolti maantiekuljetuksista, on joutunut viime aikoina tosiasioiden eteen: liikennenopeuksia on pudotettu, tiestön kunto on heikko, rahtiajat tulevat huomattavasti pidemmiksi, ja myöskin, kun tien kunto on varsinkin talvella ennalta arvaamaton, niin voi tulla pitkiäkin odotusaikoja, kun niitä teitä kunnostetaan ja voidaan taas turvallisesti liikkua, koska kyllä tämä Konginkankaan onnettomuus viestii myöskin kuljetusyrittäjille tulevaisuudessa sen, että siellä vaan autot seisovat ja odottavat, kunnes tielle tulee hiekkaa tai suolaa ja voidaan taas turvallisesti jatkaa. Elikkä meillä on hirvittävästi haasteita liikennepuolella, jotta tämän yhteiskunnan pyörät pyörivät, ja tämä on yksi hyvä keino edes jonkun verran tätä tilannetta auttaa.

Minä en ymmärrä meidän liikenne- ja viestintäministeriön kantaa suhteessa venäläisiin autoihin. Euroopan unioni on moittinut Suomea siitä, että venäläiset saavat tuoda tänne lähes rajattomasti polttoainetta, kun raja on 400 litraa. Kun he vielä sitten täällä jonkun verran harjoittavat aika ajoin sisäistä liikennettä, joka heiltä on täysin kielletty, niin tässä näitä haasteita on moneltakin suunnalta. Minä ymmärrän sen, että venäläisten kanssa on vaikea neuvotella isoista asioista, joissa he joutuvat maksumiehiksi, mutta toisaalta kun he ovat myöskin asettaneet omia maksujaan suomalaisille, niin tämä piirileikki on johtanut siihen, että suomalaiset liikenteenharjoittajat ovat menettäneet asemansa tyystin Venäjän markkinoilla. Suomalaisia autoja ei juurikaan enää nähdä ylittämässä rajaa suomalaisin kilvin Venäjän puolelle, vaan se liikenne on vahvasti venäläisten hallussa. Samoin tänne on tulossa latvialaisia, liettualaisia ja myöskin puolalaisia, virolaisista puhumattakaan.

Kyllä meillä tässä nyt on ed. Pulliainen ihan oikeasti liikkeellä oikeassa asiassa, ja toivoisi, että liikenne- ja viestintäministeriö nyt tarttuu tähän tilaisuuteen. Uskon, että myöskin eduskunnasta löytyy tahto tämän asian eteenpäin viemiseen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn niihin mielipiteisiin, joita täällä on kerrottu tästä lakialoitteen järkevyydestä. Monesti kansanedustajien lakialoitteet kärsivät inflaationkin tässä salissa, mutta tässä on kumminkin jotakin uutta, joka kumminkin on näköpiirissä ihan lähitulevaisuudessa myöskin koskien Suomen liikennepolitiikkaa. On hyvä, että ed. Pulliainen on tutkinut keskieurooppalaista mallia ja poiminut sieltä yhden lakiesityksen esimerkiksi tänne meidän käyttöömme. Panin tyytyväisyydellä merkille, että liikennevaliokunnan puheenjohtaja äsken vastauspuheenvuorossaan myöskin suhtautui tähän positiivisesti.

Tämä lakiesitys on oikein rakennettu. Tässä on hyvä kansainvälinen vertailu. Tässä on vertailua myöskin näihin teknisiin järjestelyihin, kuinka tätä voidaan ilman suuria kustannuksia tänä päivänä toteuttaa. Tämä on tehty määräaikaisena, eli lähinnä haettaisiin kokemuksia siitä, mitenkä tämä toimii Suomessa. Ymmärrän myöskin näistä itäsuomalaisten puheenvuoroista, että erityisesti nämä tiet, mitä tässä soveltamisalassa mainitaan, Hanko—Karjaa, Virolahti—Vaalimaa, Vaalimaa—Ylämaa, Lappeenranta—Nuijamaa ja Nuijamaa—Nevala, ovat niitä tämän hetken kansalaisia puhuttavia tieosuuksia, joita moititaan erityisesti siitä, että siellä on ruuhkaista, siellä on myöskin turvatonta ja siellä on paljon myöskin ulkolaista liikennettä, joka ei tuota meille minkäänlaisia tuloja vaan ainoastaan menoja.

Samoin on hyvin rakennettu tämä lakialoite siltä pohjalta, että tässä on selvästi soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ajoneuvot jo etukäteen mainittu ja se, miten tämä tiemaksu sitten käytännössä suoritettaisiin joko manuaalisesti tai automaattisella tiemaksujärjestelmällä.

Nämä ajoneuvojen päästöluokat ovat tietysti sellaisia asioita, että ne elävät vuosittain aina, kun uutta autokantaa tulee. Tässä on lähinnä kytketty nämä päästöluokat ainoastaan näitten ajoneuvojen ikiin, ja ne eivät aina mene sen saastuttavuuden perusteella ehkä ihan oikealla tavalla, mutta nämä ovat sellaisia asioita, mitä voidaan käytännössä sitten vielä tarkentaa ja korjata, jos halua siihen löytyy.

Arvoisa puhemies! Myöskin fiskaaliselta vaikutukseltaan tämän tyyppiset lait ovat merkittäviä. Yhdyn niihin mielipiteisiin, joita täällä on mainittu, että erityisen positiivisena varmasti tämä nähtäisiin, jos näistä tiemaksuista kerätyt varat ohjattaisiin sitten myöskin uuden infran rakentamiseen ja ylläpitokorjauksiin, koska eilisetkin äänestykset selkeästi osoittavat sen, että eduskunnassa on suurta tahtoa lisätä infran määrärahoja, ja näitä varoja voitaisiin ohjata niitten tieosuuksien turvallisuuden parantamiseen liikenteessä, mistä ne on myöskin kerätty.

Lopuksi toivoisin, että liikenne- ja viestintävaliokunta ottaisi tämän asian niin sanotusti tosissaan. Allekirjoittajien määriä tähän varmasti voitaisiin helpostikin kerätä yli 100, mutta toivoisin, että jo 44 kansanedustajan mielipide eri puolueista olisi niin vahva signaali liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että valiokunta alkaisi tässä asiassa kuulla asiantuntijoita ja todella katsoa, minkälainen valmius meidän liikenneministeriössämme tällä hetkellä olisi siihen, että tämä lakialoite myöskin toteutuisi käytännössä. Muuten tämä jää pelkän puhumisen asteelle, ja se ei varmasti ole myöskään lakialoitteen tekijän tarkoitus.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen perusteellista lakialoitetta on helppo kannattaa. Kauttakulkuliikenne tuo työtä satamiin ja raja-asemille, haitat koituvat satamien ja raja-asemien välisille tieosuuksille. Kansalaisten oikeustajuun ei mene, että teillämme jyräävä kauttakulkuliikenne ei osallistu tieverkon ylläpitoon tai liikenneturvallisuuden parantamisen rahoittamiseen. Viimeksi eilisiltana Imatralla keskusteltiin kuljetusyrittäjien kanssa tästäkin kysymyksestä liikenneillassa. Tämä lakialoite on perusteellinen ja yksityiskohtainen. Oikeastaan voi sanoa, että tämän valmiimmaksi ei enää kansanedustaja voi ministeriölle lakialoitetta tehdä. Toivottavasti liikenneministeriö ottaa tästä onkeensa.

Tähän lakialoitteeseen on kuitenkin yksi hyvä lisäys sitten toivottavasti siellä ministeriön puolessa tehtävissä. Nimittäin tästä puuttuu Lappeenrannasta Imatralle johtava tieosuus ja Imatran rajanylityspaikalle johtava tieosuus. Nyt kun tuo Valtatie 6:n kyseisen välin peruskorjaus ensi vuonna viimein alkaa, niin olisi aika tragikoomista, että sitten tämmöisen tiemaksun puutteen johdosta venäläinen kauttakulkuliikenne juuri rakennusaikana rupeaisikin käyttämään sitä väylää Lappeenrannasta Imatran rajanylityspaikalle välttääkseen sitten tämän tiemaksun muualla. Sen takia tuo kyseinen pätkä olisi ehdottomasti otettava mukaan tähän tiemaksukokeiluun, jos liikenneministeriössä asia tämän tehdyn aloitteen pohjalta etenee.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Totean tässä varmuuden vuoksi, etten ole mikään tiemaksujen ystävä, vaikka olenkin allekirjoittanut tämän ed. Pulliaisen poikkeuksellisen ansiokkaan lakialoitteen. Tämähän on todella perusteellisesti valmisteltu, ja toivon, että se johtaa asiasta käytävään laajempaan keskusteluun. Harvoinhan nämä lakialoitteet sinänsä lakiin johtavat, mutta niin kuin täällä on sanottu, niin liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ehkä lehdistönkin olisi hyvä pitää tätä asiaa esillä.

Mitä sitten tulee tiestön verotukseen, jota tämä tiemaksukin tietyllä tavalla edustaa, niin puhutaan kymmenistä miljoonista euroista korkeintaan tässä tapauksessa. Suuri ongelma, vaikka se ei sinänsä tähän kuulu, on se, että meillä kerätään auto- ja polttoaineveroja eri muodoissa 4 miljardia euroa vuodessa ja tienpitoon käytetään tällä hetkellä vain vajaat 700 miljoonaa euroa vuosittain. Tuo määrä, joka auto- ja polttoaineverotuksella kerätään, on lähes kuusinkertainen siihen nähden, mitä tiestön kunnostamiseen käytetään. Mutta se on taas toisen keskustelun aihe.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! 19 vuotta aika ahkerasti täällä salissa istuneena ja lakialoitekeskusteluihin osallistuneena tämä taisi olla nyt, jos ei äkkiä tule vastustajia sali täyteen, uusi ennätys siinä, että kaikki ovat kannattaneet tätä lakialoitetta. Kiitoksia tuesta!

Muutama näkökohta keskustelusta, mikä on aikaisemmin käyty täsmälleen samasta asiasta.

Silloin kun meille opetettiin tämä tiemaksufilosofia, mikä tapahtui 1990-luvun jälkipuoliskolla, jos minä muistan oikein, siis täällä meidän kotimaisessa poliittisessa retoriikassamme ja keskustelussamme — tämä on aika mielenkiintoinen asia — semmoinen keskeinen pointsi oli se, että jos tiemaksu asetetaan, pitää olla vaihtoehtoinen reitti kuljettavaksi. Silloin aivan erikoisesti keskusteltiin Espanjan käytännöistä, kun Espanjassa otettiin aika laaja-alaisesti käyttöön tienkäyttömaksut moottoriteillä, jotka muuten oli Euroopan yhteisön rahoilla pääasiassa rakennettu. Minäkin siellä olen katsonut niitä valtavan isoja kylttejä, joissa lukee, kuka tämän tien tekemisen rahoitti. Silloin oli hyvin tärkeätä, että kun siihen tuli se tiemaksukäytäntö, niin oli kiertotie. No, sitten eräät liikennöitsijät rupesivat käyttämään niitä kiertoteitä ja siitä tuli omat ongelmansa.

Mutta joka tapauksessa tässä tapauksessa erikoisesti ed. Tiilikaiselle kommenttina myöskin pöytäkirjan kautta, että nythän rajanylityspaikoista Venäjältä Suomeen puuttuu aika monta. Paitsi se, minkä mainitsitte äsken, tästä puuttuvat Rajajooseppi, Salla, Suoperän ihan ihka uusi, joka on otettu tällaisena käyttöön oliko viime viikolla tai otetaan ensi viikolla, Kostamus ja Värtsilä, ainakin nämä, elikkä aika monta ja sitten vielä se Imatran juttu. Niitähän on siis mahdollisuus tähän lisätä oikein hyvin. Mutta tämä oli ennakointia siihen keskusteluun, että käydäänkin tämä keskustelu siltä pohjalta kuin vastaavaa keskustelua käytiin Suomessa edellisen kerran, kun tämä asia oli ihan vakavasti esillä. Tämä niin kuin tämmöisenä viestinä.

Sitten se, mikä tässä on siis todella rankka juttu, on tämä laiton kabotaasijuttu, jota nyt on ruvennut esiintymään. Kun suomalaiset on pullautettu aivan täydellisesti Venäjälle suuntautuvasta liikenteestä pois, niin sillä tavalla tähän on tullut aivan erityisiä argumentteja tämän hyväksymisen puolesta, olletikin, kun asianlaita on jo nyt niin kuin aikaisemmin kerroin, että venäläiset ovat tämän autositoumusmaksukäytännön ottaneet käyttöön eivätkä ole meidän liikenneministerimme vaatimuksesta sitä maksukäytäntöä suostuneet lopettamaan, vaan sitä jatketaan edelleenkin. Toisin sanoen venäläinen osapuoli on itse romuttanut sen järjestelmän, josta vuonna 1997 sovittiin. Nyt siis aivan totta on myöskin se, että direktiivi velvoittaa säätämään tänne Suomea koskevan tiemaksulain sellaisena yleisenä velvoitelainsäädäntönä sovellettavaksi käytäntöön silloin, kun se näyttäisi olevan aiheellista. Tässä katsannossa nyt on valmis laki, joka voitaisiin sitten käsitellä vaikka tämän kevään aikana niin, että se olisi todella käyttökelpoinen sovellettavaksi 2.1.2007 lukien.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen lakialoite tosiaan näyttää saaneen hyvän vastaanoton, koska näin monta hyvää puheenvuoroa on käytetty tämän asian puolesta. Myöskin hallituspuolueiden edustajat ovat lähteneet tähän keskusteluun hyvin mukaan ja ovat valmiit vaatimaan myöskin rahaa tienpitoon lisää. Mutta ihmettelen kuitenkin sitä, että kun eilen äänestettiin määrärahalausumista, niin kepulaiset äänestivät vähän toiseen suuntaan.

Sitten noista ruuhkamaksuista ehkä vielä joku sana. Pari viikkoa sitten ed. Tynkkynen otti ruuhkamaksuasian esille. Venäläisethän ovat tätä ruuhkamaksua nyt itärajalla kokeilleet ja rupesivat rahastamaan jotakin maksua, en tiedä, mikä se oli, mutta välittömästi tätä kautta ainakin rajalle syntyy ruuhkaa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Tuosta ed. Virénin puheesta on helppo jatkaa. Nuo jonot, mitkä syntyvät niin Vaalimaan kuin Nuijamaan rajalle — ja jonkin näköisiä jonoja on jo tällä hetkellä tuolla Imatran Pelkolassa — ovat vaarallisia liikenteen osalta. Me tarvitsemme rahaa, jotta me pystymme noita väyliä ja odotustiloja selkeästi tuomaan lisää. Mutta joka tapauksessa, kun puhutaan vain kymmenistä miljoonista euroista mahdollisesti, se pitää paikkansa. Mutta se signaali siitä, että näitä maksuja peritään, on väestölle ja kansalaisille merkittävästi kovempi kuin se tulo, mitä siitä saadaan.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Tulin varmuuden vuoksi korokkeelle, jos ei se 2 minuuttia ihan riitä.

Olen yksi tämän lakialoitteen allekirjoittajista. Tämä on hyvä aloite, vaikka itse olen suhtautunut kielteisesti Suomessa tiemaksuihin tai mihinkään ruuhkamaksuihin, koska olen nähnyt, että meillä muutenkin liikenteeltä peritään riittävästi maksuja ja toisaalta nämä muut perimistavat ovat tehokkaampia. Kustannukset ovat pienempiä kuin tämmöisten maksujen. Mutta niin kuin lakialoitteessa todetaan, erityinen syy minusta on tämä kestämätön tilanne, joka Hanko—Vaalimaa-tiellä vallitsee.

Itse olen sitä tietä matkustanut kotoa ensin Helsingistä ja sitten Porvoon kupeelta Virolahdelle, missä minulla on kesämökki ollut 25 vuotta, ja olen omakohtaisesti nähnyt sen kehityksen ja myös sen tilanteen, ne kymmenien kilometrien jonot, joita itsekin olen ohitellut vasenta kaistaa myöten, mikä on todella liikenneturvallisuuden kannalta erittäin vaarallista. Jopa olen kokenut hengenvaaralliseksi sen tilanteen. Minulla ne ovat olleet mökkimatkoja lähinnä, joitain työmatkoja, mutta siellähän asuu paljon ihmisiä, joille ne ovat työmatkoja ja täysin välttämättömiä, arkielämässä täytyy kulkea siellä töihin, kouluun ja asioille.

Meillähän on suhtauduttu hyvin myönteisesti tähän transitoliikenteeseen, jota tämä pääasiassa on. Siihen on ollut perusteet, ja se on tuonut Suomen satamiin liikennettä ja jonkun verran tuloja ja työpaikkoja. Itse olen perännyt jo pitkän aikaa, että pitäisi laskea, mikä se todellinen kansantaloudellinen vaikutus on. Eli tämä liikennehän on sellaista, että nyt noin 90—95-prosenttisesti venäläiset yritykset sitä harjoittavat, poiketen siitä Neuvostoliiton ajasta, jolloin oli sopimus ja pidettiin kiinni siitä, että puolet on molempien maiden liikennettä. Silloin tietysti liikennemäärätkin olivat huomattavasti pienempiä. Eli Suomen talouselämälle tai suomalaisille työntekijöille tästä liikenteestä ei ole hyötyä, ei yrittäjille, ei niille, jotka sitä työtä tekevät.

Suomen valtiolle siitä liikenteestä ei myöskään verotuloja tule, ei tule yrittäjäverotuloja eikä palkkaverotuloja, koska matkat ovat niin lyhyet, että nämä venäläiset yritykset tuovat sen polttoaineen. Heillä on erikoislupa tuoda niin paljon polttoainetta, että he eivät edes tankkaa Suomen puolella, jolloin tämä polttoainevero, jota peritään sen takia, että sillä rahoitetaan tiet, jää maksamatta. Eli he eivät maksa täällä mitään, käyttävät ilmaiseksi meidän teitämme.

Sitten toinen puoli on se, että tietysti tämmöiset valtavat rekkamäärät, mitkä siellä liikkuvat, ovat suuri liikenneturvallisuusriski. Siellä on kuollut ihmisiä, loukkaantunut, sitten tulee muuta haittaa tietysti, monen ihmisen aika menee siellä ruuhkissa, ja sekin maksaa jollekin jotain, sitten tulee myös saastetta. Kaikki, jos menette sinne, näette sen. Tuossa keväällä kun ajelin sinnepäin, niin tienvarret olivat kuin kaatopaikkaa. Talven jäljiltä niitä ei ollut vielä ehditty siivota, mutta sehän on selvä, että kun kuljettajat joutuvat asumaan jopa vuorokauden kaksi niissä rekoissa, niin sinnehän heitetään kaikki pullot ja paperit ja maitotölkit. Nyt ne on jo, luulisin, siivottu, mutta huhtikuussa olivat vielä tienvarret täynnä rajalta lähes Haminaan asti.

Meidän pitäisi koko tätä kauttakulkuliikennettä todella miettiä, missä määrin se on järkevää. Sehän tuo muutaman sata työpaikkaa Etelä-Suomen satamiin. Suurin merkitys sillä on Hangossa näiden autojen tullauksiin. Sieltähän tuodaan näitä autorekkoja. Parhaimpina aikoina 300—400 rekkaa päivässä ajaa siitä. Voitte jokainen kuvitella, minkälainen liikenne se on. Itse olen ajanut siellä. Saattaa ajaa 10—12 rekkaa niin tiheässä jonossa, että sinne ei henkilöauto väliin sovi, vaikka joku uskaltaisi yrittää. Sitten on muutama sata metriä matkaa ja samanlainen jono. Kun sitten (Ed. Pulliainen: Nykyohjeitten mukaista!) parhaassa tapauksessa saattaa tyhjiltään tulla toinen jono vastaan, niin kyllä siellä henkilöautomies tuntee olonsa orvoksi. Se ei ole mikään moottoritie. Moottoritiehän on täällä alkupäässä, mutta siellä se on melko kapeata tietä, jossa on myös taajamaliikennettä.

No, mitä tämä tiemaksu auttaisi? No, se ehkä suuntaisi sitä liikennettä jonnekin toiseen suuntaan. Ehkä se myös, niin kuin liikenneministeri on ilmoittanut, toimisi niin, että pyritään rautateille siirtämään. Ehkä se jossain määrin sitäkin palvelisi, vaikka siinäkin on omat ongelmansa, mutta ennen kaikkea se toisi ainakin sen, että nämä liikkujat, jotka ovat siis pääasiassa venäläisiä, osallistuisivat edes siinä määrin kuin suomalaiset yritykset näihin teiden kustannuksiin. Eli tällä tiemaksulla sitten saataisiin sitä rahoitusta niihin välttämättömiin tieinvestointeihin, mitä pitäisi tehdä, jos tämmöinen liikenne siellä jatkuu, niin kuin näyttää.

Tämä on jotenkin ollut arka aihe. Itse olen puhunut tästä jo ennen kansanedustaja-aikaa asianomaisen ammattiliiton puheenjohtajana. Silloinhan tilanne ei ollut vielä niin huono. Silloin monta kymmentä prosenttia vielä oli suomalaisia yrityksiä ja kuljettajia, mutta jotenkin siihen ei ole rohjettu tarttua. Nyt olen huomannut, että myöskin Suomen Kuorma-autoliitto on pitänyt esillä tätä asiaa ja monet muut tahot, niin että jotain täytyisi tehdä.

Tiemaksu sinänsä on mahdollinen. Se on mahdollista panna voimaan, vaikka jotkut ovat väittäneet, että se ei ole mahdollista. Se on mahdollista panna voimaan ilman, että se on mitenkään syrjivää. Esimerkiksi se voidaan määrätä kaikille autoille, myös suomalaisille, ja EU-määräysten mukaan on mahdollisuus, kun suomalaiset autot maksavat muita veroja, polttoaineveroja ja muita, hyvittää sitä kautta, jolloin se ei tosiasiassa tuo lisärasitusta suomalaisille kuljetusliikkeille eikä kuljetusyrittäjille, mutta johtaa siihen, että nämä muunmaalaiset, lähinnä venäläiset, siellä on jonkun verran liettualaisia ja latvialaisia, myöskin osallistuvat tien kulumisesta aiheutuviin haittoihin. Hyvin kohtuullista on tietysti se, että näillä kerätyillä rahoilla sitten rakennetaan sinne niitä teitä semmoiseen kuntoon, että voidaan minimoida liikenneturvallisuus- ja ympäristöriskit.

Sitten myös tilannetta voitaisiin parantaa viranomaistoiminnalla siinä mielessä, että vaikka sanotaan, että venäläisten autojen kunto ja turvallisuus on parantunut, niin kyllä siinä suuria puutteita on. Tässä suhteessakin pitäisi valvontaa tehostaa. Minä luulen, että kun sitä tehtäisiin, niin kyllä se viesti menisi perille ja tähän kaluston kuntoon, joka on monta kertaa vieläkin luvattoman heikkoa, nämä venäläiset kuljetusyritykset joutuisivat kiinnittämään enemmän huomiota.

Minusta on tärkeätä, että ed. Pulliainen teki tämän aloitteen, josta on paljon keskusteltu, ja sitä kautta eduskuntakin voi tätä asiaa käsitellä ja ilmaista oman kantansa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenneministeri Huovinen jossain puheenvuorossaan totesi, että 800 henkilötyövuotta on tämän ketjun päässä suomalaisia työpaikkoja tämän kauttakulkuliikenteen ja logistiikan osalta. Se on merkittävä määrä työpaikkoja, eikä meidän pidäkään pyrkiä niitä työpaikkoja vaarantamaan, vaan meidän pitää pyrkiä tasapuolisuuteen myöskin siltä osin, että ne, jotka Suomessa liikennöivät, maksavat suomalaisesta tienkäytöstä. Silloin vältetään tällainen kilpailua vääristävä tilanne kuin tällä hetkellä on.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos tuommoiselta venäläiseltä autojenkuljetusrekalta peritään matkasta Hangosta itärajallemme 70 euroa maksua, niin tuskin siirtyy se reitti mihinkään muualle siitä 70 eurosta. Jos se 70 euroa jaetaan kymmenen auton hintaan, niin jokainen ymmärtää, että sillä on siinä aivan semmoinen rajavaikutus, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä.