Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on siis sijoitusrahastolain muuttamista koskeva hallituksen esitys, ja on toinen käsittely.

Totean, että valtioneuvosto, hallitus on esityksellään painottanut sitä, että tällä on myönteinen vaikutus suomalaisen sijoitusrahastotoiminnan ja rahoitusmarkkinoiden kehittymiselle ja kansainvälistymiselle, eli hallituksella on mielessä nämä rahamarkkinat ja sijoitustoiminta ja sen kehittyminen ja ennen kaikkea kansainvälistyminen. Elämme kuitenkin aikamoisessa talouspoliittisessa kriisissä laajastikin, ja siksi on tarkoin harkittava, miten tämän tyyppisissä asioissa nyt edetään.

Tähän esitykseen liittyvät monenkin asiantuntijan lausunnot, jotka ovat varsin kriittisiä. Totean, että erityisesti valtion ja rehellisten veronmaksajien etua ajattelevat viranomaiset ja tahot ovat varoittaneet tästä hallituksen esityksestä, koska tämä mahdollistaa tietyn määrän verosäännösten kiertämistä. Rahan pesusta varoittaa keskusrikospoliisi, ja harmaan talouden torjunnan näkökulmasta, avoimuuden puuttumisen näkökulmasta, tämä on esitys, joka vie kehitystä muutamien asiantuntijoiden mukaan väärään suuntaan. Samaten myös muun muassa EU:ssa kehitys on toiseen suuntaan menossa kuin mitä tämä esitys merkitsee. Tästä puuttuu myös seurausjärjestelmä, joka on vielä valmistelun alla.

Herra puhemies! Kun käytin ensimmäisessä käsittelyssä perusteellisen puheenvuoron tästä, niin nyt tällä pohjalla, mitä totesin, ehdotan, että tämä hallituksen esitys hylätään.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan tästä tarjouksesta, mutta kun en halunnut esitellä tätä esitystä, vaan oli tarkoitus tämä nimenomaan esittää hylättäväksi ja kannatan ed. Kankaanniemen esitystä, niin en halunnut viedä hänen nopeampaa varaustaan asian osalta itselleni, koska se ei perustunut nyt asian esittelyyn.

Perusongelma esityksessä on se, että lakimuutoksessa toteutetaan lähtökohtaisesti markkinoiden toivomia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tämä jatkaa sitä linjaa, että rahasijoituksia ulkomaille voidaan tehdä, ja kun on sitten vielä hallintarekisteri, niin jopa sillä tavoin, että ei oikein tiedetä, mistä on kysymys. Sitten jos ilmoitusvelvollisuus laiminlyödään, niin siellä asiantuntijoitten mukaan saattoi tulla jopa 2 000 euron sakko tällaisesta toiminnasta.

Valvontaviranomaisten kannalta olisi ollut järkevää, että valmistelussa olisi tehty kokonaisratkaisu, jossa myös sanktiointiin ja valvontaan liittyvät asiat olisi huomioitu samanaikaisesti. Nämä liittyvät keskeisesti lain toimivuuteen. Valvontaviranomaisten uskottavan valvonnan ylläpitämiseen tarvitsemia lainmuutoksia ei tässä yhteydessä kuitenkaan ole valmisteltu, vaan ne on siirretty myöhemmin ratkaistaviksi kysymyksiksi. Tämä on erittäin keskeinen nyt, kun Euroopan unioni koettaa löytää hätäisesti näitä erilaisia ratkaisuja, kuinka tätä tilannetta voitaisiin jotenkin pelastaa.

Suomen osalta näitä suuruuksia: Kun täällä monta kertaa on keskusteltu siitä ja muistan, kuinka täysistunnossakin huudeltiin, että on pilkku väärässä paikassa, niin talousvaliokunta nimenomaan kysyi valtiovarainministeriöltä, joka tähän esitykseen ei ollut sisällyttänyt minkäänlaisia lukuja, kuinka paljon arvopaperisijoitukset ulkomaille sektoreittain ovat esimerkiksi viime vuoden lopussa. Tästä kävi ilmi se, että ne ovat 140 miljardia euroa, siis 140 miljardia euroa ovat sijoitukset ulkomaille, ja suurimpana ryhmänä tässä ovat työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot 37 prosenttia, sitten sijoitusrahastot 17 prosenttia, vakuutusyhtiöt 15, valtio on 6, pankit 8 ja kotitaloudet ovat myös tässä mukana, mutta niitten osuus on pelkästään 3 prosenttia, joten kyllä Suomessa sitä rahaa on, ja jos puhutaan siitä, että olisi tällainen markkinavero tai varainsiirtovero, niin 140 miljardistakin kertyisi jonkin verran rahaa, koska tavaroitten siirtäminen maksaa aina arvonlisäveron verran, joka on 22 prosenttia. Miksi rahan siirroista ei makseta, koska siinä kuitenkin tapahtuu työn tekoa tai sitten mitä tapahtuukaan? Pankissahan kyllä lainanottajalta otetaan kaikenlaisia maksuja, mutta tässä tapauksessa tämä sektori on jätetty tällaiseksi jonkun hyväosaisen kansanosan ja sijoitustoiminnan ulkopuolelle ilman, että se joutuu osallistumaan näihin kustannuksiin, ja jäljet näkyvät.

Tästä sijoitusrahastolakiesityksestä uhkaa tulla veroparatiisilainsäädäntöä, jos ei varmisteta sitä, että valvontaviranomaiset myös tosiasiallisesti saavat tarvitsemansa tiedot rahasto-osuuksien oikeasta omistajasta ja voivat varmistaa saatujen tietojen oikeellisuuden. Näin ollen sijoitusrahalakiesitykseen olisi tullut välttämättä ottaa mukaan myös riittävän tehokkaat hallinnolliset sanktioseuraamukset ja lain rikkominen olisi pitänyt kriminalisoida. Mutta näin ei haluttu tehdä. Tämä hallituksen esitys on ollut ennen tätä syvemmäksi osoittautunutta kriisiä, mutta meillähän on muun muassa tilintarkastuksen osalta pienet yhtiöt vapautettu, ja nyt näkyy käytännössä juuri se, että monet isot yhtiöt käyttävät näitä pieniä yhtiöitä, joissa ei ole tilintarkastusta, rahojen käsittelyn ja juuri tämän tapaisten arvo-osuuksien käsittelyn osalta paikkana, jossa sitten voi tehdä kaikenlaista.

Kansainvälinen suuntaus tietojen avoimuuteen on globaalin finanssikriisin takia päinvastoin kuin on nyt tässä esityksessä tehty, ja sijoitustoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ja sen lisääminen edellyttäisivät, että tämä hallituksen esitys olisi tehty vakavasti ihan toisella tavoin. Mutta käytännössä tullaan toivottavasti näkemään hyvin nopeastikin se, mitä niin poliisiviranomaiset kuin verottajakin ovat varoittaneet, mihin tässä ollaan menossa.

Arvoisa puhemies! Tosiaankin kannatan tätä hylkäysehdotusta, koska tämä lakiehdotus on minusta täysin perusteeton tähän aikaan soveltumattomana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei liene yllätys se, että ilmoitan, että olen hylkäämisen kannalla niin ikään. En voi missään nimessä olla mukana näin avoimessa harppauksessa Suomesta veroparatiisiksi, en missään nimessä. Kuvaavaa tälle historialle on se, että minähän onnistuin nyt vuoden siirrättämään tätä hallituksen esitystä, joka sitten sinä aikana ihan pikkusen, mutta ei riittävästi, muuttunut. Ja Sampo-pankista minulle soitettiin ja kerrottiin, että he ajavat tätä hallituksen esitystä ja että kysymys on siitä, että nyt on saatavissa muutama 100 miljoonaa euroa rahanpesurahaa. Siis me toisaalta kiellämme rahanpesun — muistan hyvin, kun olin hallintovaliokunnassa silloin, kun rahanpesulaki ensimmäisen kerran säädettiin — ja sitten toisaalta me olemme sijoitusrahastolailla ottamassa niitä rahanpesurahoja vastaan avoimesti. Tässä viitataan hallintarekisterin käyttämiseen, ja siinähän on etävälittäjillä ilmoitusvelvollisuus. Ainoastaan yksi ainut etävälittäjä hoitaa ilmoitusvelvollisuutensa. Kun se tiedetään eikä sitäkään pystytä kontrolloimaan ja saamaan sitä järjestelmää läpinäkyväksi, niin miten ihmeessä tällaisella lailla, jossa avoimesti tunnustetaan, että tässä on kysymys veronkiertojärjestelmästä? Elikkä tämä on synkkää Suomen historiaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen joutuu hallituspuolueen kansanedustajana jälleen toteamaan aivan niin kuin Pallas-kysymyksessäkin huonon hallituksen esityksen. Tänään puhuimme muutamasta esityksestä, jotka ovat positiivisia. Tämä on tosiaan kielteinen ja vastoin sitä virallista hallituksen linjaa, jonka pitäisi olla avoimuutta lisäävä, sijoitusrahastoalueella välttää veroparatiisitilanteita, päinvastoin toimia kansainvälisesti ja kansallisesti niin, että niitä pieniäkin suomalaisia ongelmia puretaan. Nyt tehdään lisää läpinäkymättömyyttä, ja tuollainen pieni oma suomalainen sijoitusparatiisi ja rahanpesu, harmaa talous kyllä tästä ilahtuvat, mutta tämä on vastoin Suomen kansallista etua. Näin ollen on hienoa, että edes joku, tässä tapauksessa ed. Pulliainen, kannattaa tämän asian hylkäämistä.