Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen monissa nimenomaan tänään esillä olevissa asioissa on yleensä kysymys Kelan taikka sairausvakuutuksen suorittamista korvauksista. Tässä hallituksen esityksessä 67 on kysymys työterveyshuollosta ja sen korvaustasosta.

Nyt työterveyshuoltohan on hyvin pitkälti yhteiskunnan rahoittamaa, ja se on tarjonnut myös yksityisille terveysyrityksille melkoisen mahdollisuuden. Myöskin kunnat ovat pystyneet lisäämään työterveytensä laatua ja määrää tällä valtion rahoituksella.

Nyt tässä on kysymys siitä, voiko työterveydenhuolto saada 60 prosentin korvaustason, ja tällöin on tässä hallituksen esityksessä, että jos se on ennalta ehkäisevää työterveydenhuoltoa, niin se saa tämän 60 prosentin 50 prosentin sijasta. Tämä lähtökohta ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta on tietysti erittäin myönteinen. Sillä tavalla voidaan estää tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kehittyminen, muun muassa selkärangan kulumisten, välilevykulumisten jne. eteenpäinmeno nimenomaan kunnollisella työterveyshuollolla, työergonomialla, ennaltaehkäisyllä. Sama koskee myöskin esimerkiksi neuvontaa ongelmallisen kakkostyypin diabeteksen suhteen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Ed. Tiusanen ehti jo kertoa, mistä tässä teknisesti on kysymys ja vähän substanssipuolella.

Kiinnitän, arvoisa puhemies, huomiota sivulla 10 olevaan esityksen vaikutusarviointiin ja siinä kohtaan 4.1. Taloudelliset vaikutukset. Sitä pitää, että pysyy leikissä mukana ... siinä kerkiää jo nukahtaa ja ihmetellä, mihinkä tässä oikein pyritään, kunnes tulee viimeiseen virkkeeseen, jossa sanotaan: "Kokonaisuutena ehdotuksen arvioidaan olevan kustannusneutraali." Elikkä se ei oikeastaan ollutkaan enää yhtään mitään, mutta tekstiä piti saada, että vaikuttaisi arvokkaalta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen sanoi, että tämä on yhteiskunnan maksamaa. Ette kai te tarkoita veronmaksajien, koska työterveyshuollostahan suurimman osan maksaa nimenomaan työnantajat? Sen takiahan se on hyvin tärkeätä, että työnantajat nyt yhdessä työntekijöiden kanssa ja työterveyshuollon kanssa tekevät hyvän suunnitelman siitä, miten annetaan ehkäisevää työterveyshuoltoa, josta siis kelakorvaus on 60 prosenttia, josta myöskin työnantaja joutuu leijonanosan maksamaan. Nyt kun nämä työterveyshuollon antajat ovat yleensä yksityisiä, jos ne eivät ole yrityksen omia, niin siellä usein tapahtuu se, että työnantaja ei osaa eikä pysty valvomaan sitä toimintaa. Siellä on todella semmoistakin toimintaa, mikä ei ole ollenkaan työterveyshuoltoa, ja nyt tämä kyllä varmasti parantaa sitä asetelmaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En nyt ole aivan varma siitä, parantaako korvaustason kohottaminen tätä toimintaa, mutta työter-veys sinänsä on tietenkin myönteistä, koska sillä pystytään myötävaikuttamaan työntekijöitten terveyteen, ja vielä myönteisempää se on, jos tämänkin lakiesityksen seurauksena nimenomaan ennaltaehkäisy paranee.

Mutta työterveyteen liittyy kuitenkin se ongelma, että se on yksi osa julkisen talouden korvaamaa yksityistä terveydenhuoltoa ja siltä osin se rajoittaa julkisen terveydenhuollon voimavaroja ja se jättää ulkopuolelleen ne ihmiset, jotka eivät ole työssä, työttömät, eläkeläiset jne., nimenomaan sen joukon, jonka terveys on heikentynyt. Kun suoritetaan suhteellisten terveyserojen vertailua eri sosiaali- ja tulonsaajaryhmien välillä, niin kyllähän se tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Viimeiset 25 vuotta on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien terveys heikentynyt, kun muitten ryhmien on parantunut. Ja tällä hetkellä tilanne on se, että nelikymppiset pitkäaikaistyöttömät kuolevat kymmenen vuotta nuorempana kuin nelikymppiset johtajat. Nimenomaan siihen pitäisi saada parannus, ja valitettavasti työterveyshuollon kautta sitä ei saada kuin pieneltä osin, koska se suurin ongelmaryhmä on työterveyshuollon ulkopuolella ja joutuu maksamaan muun muassa asiakasmaksuja, mitä työterveyshuollon piirissä olevat eivät joudu — eli myöskään me.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle, joka on erityisesti sairaanhoidon asiantuntija ja myöskin tärkeällä paikalla valiokunnassa, joka näitä asioita seuraa ja niistä päättää, toteaisin sen, että me nyt olemme tietysti keskustelemassa työterveyshuollosta ja tämä on positiivista minun mielestäni, että on tällainen ikään kuin porkkana ennalta ehkäisevään suuntaan, koska se varmasti — kuten ed. Pulliainen sanoi, että se on kustannusneutraali — ikään kuin tasaa kustannuksia toisaalla, kun etukäteen vähennetään tätä altistumista ja sairauden kehittymistä. Mutta tämä on yhteiskunnan tukemaa, ja tietysti sen pitääkin olla. Tietysti on aivan oikein, että myös työnantajat osallistuvat työterveyden kustannuksiin mutta myöskin koko yhteiskunta eri tavoin, myös Kelan eri rahastojen ja tällaisten rahavirtojen kautta jokainen suomalainen, ainakin jokainen, joka on työelämässä mukana.

Mutta niin kuin ed. Erkki Virtanen aivan oikein totesi, meillä on vähän niin kuin onnellisten terveydenhuolto ja vähemmän onnellisten, ja vähemmän onnelliset joutuvat menemään terveyskeskukseen, jossa ei ole niin helppoa tavoittaa lääkäriä, ei ole niin helppoa saada tutkimuksia jne. Se huoli on myös pidettävä mielessä, ja siitä me emme ole pystyneet niin hyvin vastaamaan kuin työterveydestä. Työterveyshuoltoahan myöskin kunnat antavat, ja ne myös myyvät palvelujaan, ei ainoastaan yksityinen sektori.

Mutta eräs asia, nämä kelakorvaukset: Esimerkiksi magneettitutkimusten kohdalla se on 50 prosenttia, jonka Kela maksaa, mutta sen jälkeen vielä jää asiakkaalle sellaisia summia kuin 200 eurosta 500—600 euroon, riippuen tutkimustyypistä. Tällaista laitteistoa yhteiskunta rahoittaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kun itse olen 12 vuotta työsuojeluvaltuutettuna osallistunut työterveystyöhön siellä tehtaalla, missä olin, niin tiedän tämän kyllä hyvin tarkkaan. Se on ennakolta ehkäisevää toimintaa työelämässä, tämä työterveyshuolto, ja usein työelämästä aiheutuu niitä sairauksia ja vammoja, joista sitten työttömänä ja eläkeläisenä joutuu kärsimään. Ei tässä nyt pidä asettaa työttömiä ja eläkeläisiä ja työntekijöitä, jotka ovat työelämässä, vastakkain. Ne vaan pitää hoitaa, ne asiat.

Melkein näihin päiviin asti on ollut monia semmoisia aloja, muun muassa rakennusala, joilla ei ole isoillakaan yrityksillä ja valtakunnallisilla, jopa kansainvälisillä, yrityksillä ollut työterveyshuoltoa. Toivottavasti nämä porkkanat nyt ovat, kun valtiovaltakin niihin osallistuu, semmoisia, että kaikki alat otettaisiin tähän mukaan. Se on erinomaisen tärkeä asia yhteiskunnassa.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikki toimet, joilla tähdätään työkyvyn ylläpitämiseen, ovat tärkeitä. Kun paljon puhutaan työurien pidentämisestä, niin kyllä tämä on askel kohti sitä, vaikkakin tämä koskettaa nimenomaan niitä työssä olevia ihmisiä; niille, jotka ovat työelämän ulkopuolella — aivan oikein se, mitä täällä tuotiin esille — ei näitä palveluja ole. Mutta tämä on mielestäni tärkeä uudistus, eteenpäin kun mennään. Ja kun tässä on nimenomaan tämä ehto, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhdessä laativat näitä toimenpiteitä, tämä on tämän 60 prosentin korvaustason ehtona, niin minun mielestäni tällä nyt tarkoitetaan tällaista hyvää yhteistyötä näiden kesken, ja se on mielestäni erittäin tärkeä asia.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on tyypillinen vasemmistolainen ajatus, että meillä olisi työterveyshuolto, joka olisi jotenkin parempaa ja hienompaa kuin julkinen terveydenhuolto terveyskeskuksissa. Näinhän asia ei ole. Meillä on erittäin korkeatasoista hoitoa sekä suomalaisissa sairaaloissa että ter-veyskeskuksissa. Luen taas täältä budjettikirjasta, kerran vielä: Työterveyshuolto on työtulovakuutuksen piirissä, ja se maksaa 270 miljoonaa. Työnantajat maksavat tähän työtulovakuutukseen 1,5 miljardia vuodessa. Sen lisäksi, että he saavat tämän korvauksen, 50 tai 60 prosenttia tästä 270 miljoonasta, he maksavat sen ylimääräisen osan 100 prosenttiin saakka. Eli työnantaja maksaa työterveyshuollon melkein kokonaan. Se on erittäin hyvä asia, että tämmöinen järjestelmä on saatu aikaan, ja myöskin tämä hallituksen esitys on positiivinen asia.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Oli erittäin mukava kuulla, kun ed. Sirpa Asko-Seljavaara puhui niin kauniisti terveyskeskuksista ja niitten toiminnasta, ja niillä on myös työterveyshuoltoa.

Minusta tämä on erittäin hyvä esitys. Tämä lähtee kumminkin siitä, että sitä 60 prosentin korvaustasoa ei saa, elleivät työnantajat ja työntekijät sovi yhteistyössä työpaikalla työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, jotka liittyvät työkyvyn hallintaan, seurantaan, siihen että varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Lisäksi vielä edellytetään, että työpaikalla on sovittu sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä. Minusta tämä on erittäin hyvä uudistus, ja tämä on nimenomaan sitä ennalta ehkäisevää työtä, mitä pitää laajentaa muutenkin terveydenhuollon sarkaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle toteaisin, että en ainakaan itse puhunut näin, vaan totesin, että näitä ei pidä asettaa vastakkain. Siinäkin yrityksessä, missä olin valtuutettuna, on yhdistetty kunnallinen ja työnantajan työterveyshuolto, ja se toimii hyvin, ja tulee synergiahyötyä siihen kaupunginosaan, missä se on. Siellä ei todennäköisesti muuten enää olisi terveysasemaa. Nämä nyt ovat tämmöisiä, jos sanotaan, että vasemmistolaiset nyt sitten haluavat jotain ajaa alas, kunnallisia ter-veysasemia; kyllä se taitaa olla niin, että ne terveysasemat ovat syntyneet vasemmiston ja ay-liikkeen voimin tähän maahan vuosikymmenien aikaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Kyllä työterveydenhoito on sellainen yhteishanke, jossa ovat olleet työnantajat ja työntekijät ja yhteiskunta, valtio, Kansaneläkelaitos, mukana, ja se on tärkeätä. Missään tapauksessahan esimerkiksi julkinen terveydenhoito, avoterveydenhoito esimerkiksi, ja työterveys eivät ole kilpailevia, vaan päinvastoin niitä molempia pitäisi edistää, koska niille ihmisille, eläkeläisille, työttömille, jotka eivät ole työterveyden piirissä, jää luonnollisesti kunnallinen terveyskeskus jäljelle, ja ne ongelmat, mitä siellä monissa kunnissa on olemassa, ovat tietysti meidän yhteinen probleemamme, ja sitä tilannetta pitäisi parantaa. Mutta työterveys ei kilpaile tämän kanssa. Ei työterveyttä pidä heikentää, jotta jotenkin päästäisiin samalle tasolle, päinvastoin, molempia pitäisi kehittää edelleenkin, ennalta ehkäisevään suuntaan.

Se, että meillä on hyvätasoinen julkinen sairaanhoito, on selvä asia, meillä on etenkin huippusairaalat. Ja se, ed. Asko-Seljavaara, että me lopetimme — tai Kela lopetti ja hallitus vaikeni ja piti kädet taskuissa syvällä — Reumasäätiön sairaalan, on mielestäni virheellistä politiikkaa. Siinä huippuyksikkö häipyi olemassaolosta, ja sitä ei enää ole, tilalle jotakin yritetään. Mutta kuitenkin meidän pitäisi pitää huolta huippuyksiköistä, sairaanhoidosta, terveydenhoidosta ja ennaltaehkäisevistä tahoista, kaikista näistä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen käyttänyt kohtuullisen osan ajastani julkisuudessa ed. Asko-Seljavaarasta esitettyjen väärien näkemysten oikaisemiseen. Minähän siis kunnioitan syvästi teidän, kokoomuslaisena, näkemystänne julkisen terveydenhuollon erinomaisuudesta, niin että älkää nyt pakottako minua jatkuvasti korjaamaan niitä näkemyksiä, joita teillä tuntuu olevan vasemmiston terveyspoliittisista näkemyksistä, koska ne näyttävät olevan jatkuvasti vääriä. Ei tältä puolen kukaan ole vaatinut työterveyshuollon lopettamista, ei kukaan ole vastustanut tätä lakiesitystä. Me olemme kaikki olleet sitä mieltä, että tämä on oikein hyvä lakiesitys. Mutta minä nyt vain totesin, että se joukko ihmisiä, joka eniten tarvitsisi terveydenhuoltopalveluita, ei niitä saa, ei saa niitä myöskään työterveydenhuollosta, saa niitä toki terveyskeskuksista, jos pystyy selviytymään asiakasmaksuista, joiden korotuksia me ankarasta vasemmiston ja kristillisdemokraattien vastakamppailusta huolimatta emme onnistuneet estämään, joita te ajoitte. Tässä on se ongelman ydin. Meidän tulee pystyä vähentämään suomalaisia terveyseroja, koska muuten kaikkein heikoimmille käy kaikkein huonoimmin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lyhyessä puheenvuorossani totesin havaintoni lukemisen perusteella, että kysymys on kustannusneutraalista ratkaisusta. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei ole!) — Näin täällä lukee. — Tämähän tarkoittaa, tämä keskustelu, sitä, että on joku asia, jossa kustannusneutraalisti pystytään saamaan näin valtava parannus aikaiseksi. Tämähän oli ihan oikea näppärä havainto minulta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Todella on tärkeää, että tämä esitys menee läpi ja on kannatettava. Mutta kyllä tässä nyt syntyi vähän turha vastakkainasettelu julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Molempia tarvitaan, ja kyllä yhdyn siihen arvioon, mikä vasemmalta kuului, että eri väestöryhmien väliset terveyserot meillä on isot ja todellakin sellaisten ihmisten elinikä, jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet esimerkiksi, on jo huomattavasti lyhyempi kuin niiden hyväosaisten, joiden etua kyllä täällä helposti ajetaan. Siksi tässä yhteydessä on aivan paikallaan nostaa esille se, että meidän täytyy parantaa perusterveydenhuoltoa niin, että niiden ihmisten, jotka nyt ovat heikoimmilla ja jotka joutuvat maksamaan nämä hallituksen kiristämät terveydenhuollon maksut, asema paranee. Työterveyshuolto on, totta kai, erittäin arvokas asia. Työvoimasta kannattaa pitää hyvää huolta — ja entistä parempaa huolta, kun se ikääntyy. Mutta meidän tässä talossa on pidettävä erityisesti mielessä myös ne, jotka ovat syystä tai toisesta työelämästä sivussa ja tarvitsevat hyviä terveys- ja sairaanhoitopalveluja. Tässä suhteessa hallituksen politiikka ei kyllä ansaitse ihan niin hyvää arvosanaa kuin tämä käsittelyssä oleva lakiesitys.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat Virtanen ja Kankaanniemi nostivat erittäin tärkeän asian esiin eli terveyserojen kasvun Suomessa. Tiedetään hyvin, että parempituloiset saavat enemmän palveluita kuin pienempituloiset ja sairaammat ihmiset. Tämä on suuri ongelma. Se myös syö aika paljon voimavaroja tästä yhteiskunnasta, jos me emme pidä kaikkien terveydestä huolta eikä kaikista huolehdita. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, ja se vaatii sitten myös valtiolta panostuksia.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän kuitenkin tärkeänä, että työterveyshuolto pidetään erillään siitä keskustelusta, kun puhutaan perusterveydenhuollosta ja yleensä sitten työttömien ja muiden työterveyshuollon piiriin kuulumattomien ihmisten terveydenhuollosta, josta toki pitää pitää huolta. Kyllä työterveyshuollon tärkein tehtävä on tietenkin — työnantajat maksavat sen — pitää työntekijöistä huolta. Sitten kun on työttömiä tai muuten ihmisiä, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, heidän terveydenhuollostaan pitää sitten joko perusterveydenhuolto tai kunnat tai valtio muilta osin huolta. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että ei sekoiteta näitä asioita tässä yhteydessä toisiinsa. Työterveyshuolto on tärkeää ja laadukasta samoin kuin perusterveydenhuolto Suomessa, mutta ne kuuluvat eri sektoreille.