Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Muutama aika sitten eduskunta käsitteli niin sanottua pikavippilakia, ja nyt meillä on uusi lakiesitys, hallituksen esitys, josta on talousvaliokunta tehnyt mietintönsä kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden luotonantajien rekisteröinnistä ja muutamasta muusta laista.

Tämä esitys sisältää EU:n kulutusluottodirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät asiat, mutta pääasiallinen huomio on kohdistunut, ja sen on syytä kohdistua, tähän niin sanottuun pikavippi-, eli pikaluottojärjestelmään, joka meillä on nykyaikainen, muutaman vuoden käytössä ollut menetelmä, jolla ahdinkoon joutuneet kansalaiset yrittävät hoitaa taloudellisia ongelmiaan. Tämä järjestelmä on ehkä seurausta siitä, että perinteiset pankit ovat melkeinpä sulkeneet ovensa köyhiltä ihmisiltä, tuovat vain hiekkaa lattialle, joka aiheuttaa kustannuksia, ja lainoja ei näille ihmisille anneta, koska pankki vaatii takuita ja näillä ihmisillä ei ole vekseliin nimen kirjoittajaa eikä varallisuutta, jota vastaan voisi lainaa saada.

Näin ollen on syntynyt tällä hetkellä 59 tilastoitua pienlainayritystä maahan. Muutamat toimivat useammalla markkinointinimellä, mutta määrä on siis valtavan suuri. Siinä ovat selvästi jotkut nähneet markkinaraon ja ruvenneet tekemään rahaa. Se ei ole pankkitoimintaa siinä mielessä, että nämä pikavippifirmat eivät ota rahaa vastaan vaan hankkivat pääomia, joita sitten vain lainaavat ulos pienehköinä summina, ja sitten perivät korkoja ja kuluja, joiden määrä on useassa tapauksessa kohtuuton, jopa yli 1 000 prosenttia. Tällaista toimintaa meillä on nyt muutaman vuoden ajan katseltu hiljaa sivusta. Siihen ei ole lainsäätäjä kunnolla puuttunut.

Talousvaliokunta on viime aikoina, tällä vaalikaudella useamman kerran, tähän voimakkaasti puuttunut, ja siitä on ollut seurauksena, että hallitus valmisteli muutosesitykset lainsäädäntöön ja nyt sitten myös vähän pitemmälle menevään kuin edellinen, joka kielsi yöllä rahoittamisen ja kännykän käytön eräiltä osin, teki siihen rajoituksia. Nyt hallitus esitti rekisteröintiä ja sen kautta tulevaa jonkinlaista valvontaa näille pikavippifirmoille.

Vielä näitten määristä: Täällä mietinnössä todetaan, että ensinnäkin suomalaisilla oli kulutusluottoja viime vuoden lopussa 13,7 miljardia euroa. Vuonna 2008 se kasvoi 14,5 prosenttia, viime vuonna vähemmän, 2,6 prosenttia. Pienlainojen lainakanta oli 45 miljoonaa euroa. Viime vuonna uusia pikaluottoja myönnettiin yli 226 miljoonaa euroa, yli 1,1 miljoonaa kappaletta. Lainoista asiakkaat maksoivat runsaat 60 miljoonaa euroa erilaisia kuluja, eli 27 prosenttia lainapääomasta. Tämä kertoo vähän tästä tilanteesta, missä olemme.

Tänne myös kirjoitettiin Suomen Asiakastieto Oy:n antama tieto siitä, että viime vuonna uusia maksuhäiriömerkintöjä tehtiin 645 000 eli 645 000 henkilölle, ja siinä oli 100 000 lisäys edelliseen vuoteen verrattuna, ja velkomistuomioita 230 000 henkilölle, missä oli 27 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eli tilanne on koko ajan vain karkaamassa käsistä.

Tältä pohjalta sitten tähän on nyt hallitus tarttunut, mutta ainakin oma näkemykseni on se, että hallituksen linja on vieläkin aivan liian lepsu tässä asiassa. Pelkkä luotonantajien rekisteröinti Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, jossa ei ole edes tämän alan riittävää asiantuntemusta eikä henkilöstöä, ei riitä panemaan tätä toimintaa sellaiseen malliin, joka olisi kohtuullista oikeusvaltiossa. Mielestäni tällainen — voisi sanoa, että nykyaikainen riisto vaikeuksissa olevien ihmisten osalta — pitäisi saada loppumaan.

Miten se voidaan saada loppumaan? Sitä henkilökohtaisesti mietin valiokunnassa, kun asiantuntijoita kuultiin, ja olen sen tänne vastalauseeseen 3 kirjoittanut. Mielestäni, jos mentäisiin siihen, että nämä pikavippifirmat antaessaan lainaa joutuisivat vaatimaan asiakkaalta vakuuden, niin kuin pankki vaatii asiakkaaltaan vakuuden, tämä käytännössä loppuisi ja nämä ihmiset siirtyisivät vekseliasiakkaiksi pankkeihin. Pankissa taas olisi paljon selkeämpi, voimakkaampi valvonta ja seuranta, ettei tällaista toimintaa tässä mitassa voisi jatkaa.

Kun tällaisen elinkeinon harjoittaminen on meillä niin sanottu laillinen ammatti, sitä ei varmaan voida perustuslaki huomioon ottaen kieltää, mutta tällä lailla se voitaisiin saada aisoihin ja ehkä jopa loppumaan. Tähän ei valiokunta yhtynyt. Siksi tein ed. Kankaan ja Uusipaavalniemen kanssa tämän vastalauseen, jossa on lausumaehdotus, jonka toisessa käsittelyssä tulen esittämään, ja siinä siis edellytetään tätä käypää vakuuttaa ja toisaalta sitä, että tämä pikaluottotoiminta pantaisiin luvanvaraiseksi — ei vain rekisteröintiä vaan myös luvanvaraiseksi — ja lupa- ja valvontaviranomaiseksi määrättäisiin Finanssivalvonta, jossa on tämän alan asiantuntemus, ainakin pitäisi olla. Valitettavasti kaikilta osin ei aina näin ole ollut.

Herra puhemies! Tältä pohjalta toivon, että tähän asiaan eduskunta todella vakavasti paneutuisi. Tällainen vaikeuksissa olevien ihmisten hyväksikäyttö olisi saatava kyllä aisoihin ja mielellään loppumaan kokonaan.

Matti Kangas /vas:

Herra puhemies! Olen yksi allekirjoittaja siinä vastalauseessa 3, aloitteessa, jonka ed. Kankaanniemi tuossa esitteli, ja kannatan sitä vastalausetta, että se hyväksyttäisiin.

Sitten olen vastalauseen 1 tehnyt valiokunnassa, ja siltä osin olen mietintöön eriävän mielipiteeni esittänyt, ja se koskee näitä pikavippien korkoja. Siellähän harrastetaan koronkiskontaa, joka nyt on kielletty laissa, mutta näin se vaan on. Nyt esitän, että sinne tulisi korkokatto. Esimerkiksi viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä voisi olla tämmöinen korkokatto, jossa nyt kyllä sitten rahanlainaajakin saisi omansa pois.

Tässä on yksi epäkohta, niin kuin ed. Kankaanniemi totesi. Kun nyt kiellettiin, että yöllä ei saa antaa pikavippiä, mutta heti aamulla sitten kello 7 voi antaa, ja näin siinä kyllä varmasti käy, että yöllä siellä yöelämässä voi sanoa kaverille, että anna minulle rahaa, minä seitsemältä maksan sinulle sen pois. Eli tässä olisi pitänyt olla, niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, selvillä pikavipin antajalle, kenelle annetaan, ja henkilö pitää tunnistaa ja näin, että tällaiset pikavipit pitäisi siirtää tuonne pankkitoimintaan, missä todetaan ihminen ja onko hänellä maksukykyä. Kun alkaa olla niin, että syömävelkaa jo otetaan pikavipillä, kun pienituloisista ihmisistä täällä puhuttiin, ja useatkin ovat semmoisessa velkakierteessä, että vipillä maksetaan vippiä, ja niin on käynyt tuolla valiokuntakäsittelyssäkin ilmi, että pikavippiyhtiöt jopa tietävät, että kahdella kolmella pikavippiyhtiöllä on saatavia henkilöiltä taikka ihminen ei ole maksanut niitä, mutta siitä huolimatta annetaan tällaiselle ihmiselle pikavippiä, niin tässä kyllä ovat hämärämiehet liikkeellä ja harmaa talous rehottaa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukaiset lakiehdotukset, ja perusteluna toteaisin muun muassa sen, että, kuten täällä ed. Kankaanniemikin toi ilmi, vuonna 2006 eduskunta yksimielisesti tässä täysistuntosalissa hyväksyi sellaisen ponnen, jossa muun muassa tämä rekisteröinti jo silloin edellytettiin, ja aika monta vuotta on ehtinyt kulua siitä, että se nyt viimein saadaan aikaiseksi, ja kuitenkin tämäkin sitten sellaisella vähän, voisi sanoa, kreikkalaisella järjestelmällä, että pannaan sellainen porukka sitä tekemään, jolla ei kovin paljon ole aikaisempaa kokemusta. Ja Finanssivalvonta on nimenomaan tehty sitä varten, että se valvoo rahan liikkeitä, ja pikavipissä se rahan liike on vielä nopeampi kuin monessa muussa tapauksessa, ja monet pikavippiyhtiöt ovat nyt anomassa Finanssivalvonnalta oikeutta harjoittaa muutakin pankkitoimintaa. Toisin sanoen se helposti johtaa tähän.

Tässä meidän lakiehdotuksessamme tämä asia on tuotu selkeästi pykälävaihtoehtona esille, ja siihen liittyvät lakiehdotukset on tämän vuoksi esitetty myös lisäyksenä. Samaten tässä on se ongelma, että vaikka kysymys on pikavipeistä, niin tämä rekisteröinti tehdään mahdollisimman hitaasti, niin että se on 6 kuukautta, ja että pikavippejä kyllä pystytään tekemään vaikka mihin aikaan vuorokaudesta, mutta rekisteröinti laahaa perässä, ja se voisi olla 3 kuukautta, kuten asiantuntijatkin valiokunnassa esittivät.

Kaiken kaikkiaan tämä on lepsua asioitten hoitoa, että samaan aikaan puhutaan siitä, miten pitäisi asioita hoitaa jämäkästi, mutta tämäkin hallituksen esitys on, kuten kohta täällä käsittelyssä oleva sijoitusrahastolaki osoittaa, ihan toista.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Pyydän saada kannattaa ed. Skinnarin tekemää esitystä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä sillä lailla varmennan, että esitän, että lakiesitys saa sen muodon kuin vastalauseessa 1 esitetään, että tulee selvästi sanottua, ja kannatan ed. Kankaanniemen esittelemää vastalausetta 3.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan se, että vuonna 2006 käytiin eräällä tavalla hyvinkin velvoittava keskustelu tästä asiasta. Valitettavaa on se, että siihen, mitä silloin tavallaan päätettiin taikka toivottiin tapahtuvan, askeleet näyttävät olevan turhan verkkaisia, mutta nyt tietysti mennään sillä tavalla kuin hallitus on esittänyt.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin puhemies totesi, ed. Kankaan esitys tulee sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä pykälämuutoksena, ja olen tietysti sitä mieltä ja kannatan tätä esitystä. Muodollisestihan se ei vaadi kannatusta, kun se on vastalauseessa, mutta oikeastaan näillä kaikilla kolmella vastalauseella on oma perustelunsa.