Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa on aika lailla suoraan sanottu, että hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois. Ensinnäkään velkaantumista ei kyetä taittamaan laskuun vaalikauden aikana päinvastaisista tavoitteista huolimatta, ja esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan lisäsopeutustarve olisi noin miljardin euron luokkaa, jos tavoitteista halutaan pitää kiinni. Myöskään tavoite enintään 1 prosentin alijäämästä koko kuluvalla vaalikaudella ei tule toteutumaan.

Tarkastusvaliokunnan mietinnössä todetaan, että maamme talouden näkymät ovat merkittävästi heikentyneet siitä, mitä ne olivat hallitusohjelmaa laadittaessa. Itse asiassa kaksi vuotta sitten esitimme paljon kriittisempiä näkemyksiä eurokriisin syvenemisestä, sen laajenemisesta ja vaikutuksista Suomen valtiontalouteen, mutta niitä huomioita ei haluttu kuunnella, ei sen enempää omassa puolueessa kuin laajemminkaan. Voi sanoa, että valtapoliittiset tavoitteet sivuuttivat tosiasiat ja naivismi voitti realismin.

Kilpailukyky ja kestävyysvaje ovat sellaisia käsitteitä, joita viljellään ahkerasti talouskeskustelussa. Kummankin käsitteen käyttö on ongelmallista, sillä niitä käytetään hyvin laveasti ja epätäsmällisesti. Usein näitä käsitteitä viljellessä poliittiset tarkoitusperät ohittavat asiaperusteet. Kestävyysvajeen arvioimiseksi käytetään kestävyyslaskelmia, mutta ne eivät läheskään aina kuvaa itse asiaa, puhumattakaan että niiden avulla voisi arvioida avaintekijöitten keskinäissuhteita.

Jos talouspohja on pettänyt hallitusohjelmalta, niin on myös pettänyt arvio työttömyyden kehityksestä. Jo kesällä työttömien kokonaismäärä nousee yli 300 000 työttömän, ja nyt puhun nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriön tilastointijärjestelmästä, en Eurostatin mittausmenetelmästä. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys kasvaa, ja kun kokonaistyöttömyys nousee korkealle, niin sitä hitaammin se tulee myöhemmin alas. Se nähtiin 90-luvun laman jälkeen, vaikka Nokia ja elektroniikkateollisuus vauhdittivat laman jälkeistä nousua, ja nyt meillä ei enää ole sellaista veturia.

Todennäköisin vaihtoehto Suomen taloudessa on Japanin tie. Se tarkoittaa pitkää hitaan tai täysin olemattoman kasvun kautta. Myös Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on ottanut perusvaihtoehdon rinnalle pitkittyvän kriisin vaihtoehdon. Vaikka euroalueen totaaliselta romahdukselta vältyttäisiin, niin hitaankin kasvun vaihtoehto tietää rajuja rakenteellisia muutoksia tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Kertomuksessa ja mietinnössä on muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Ensinnäkin tarkastusvaliokunta on pyytänyt lausunnon tarkastusvirastolta, joka toteaa yhteisöveroratkaisuun viitaten, että arvioita yhteisöveropäätöksen dynaamisista vaikutuksista ei perustella mitenkään. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia verotuottoihin kyllä puntaroidaan mutta laskelmien suoritustapaa tai keskeisiä lähtökohtia ei esitetä eikä avata millään lailla. Miljardin euron ratkaisu, jonka perustelut ovat täysin ilmassa. Kyllä eduskunnalla pitäisi olla tosiasiallinen mahdollisuus arvioida näin ison päätöksen perusteita. Nyt ne perusteet eivät tarkastusvaliokunnankaan mielestä eivätkä myöskään tarkastusviraston lausunnon mukaan täyty.

Toiseksi, kun julkisen sektorin säästöjä haetaan palveluita kilpailuttamalla, niin mietinnössä viitataan viimeisen sosiaalibarometrin tuloksiin, jotka osoittavat aivan muuta. Yli puolet vastanneista arvioi, että kuntien palvelujen ostaminen yrityksiltä on nostanut kustannuksia. Siitä huolimatta hallitus vie Suomea sote-ratkaisun kautta tielle, joka johtaa yhä yleistyvään palveluitten ulkoistamiseen ja yksityistämiseen. Väitän, että tämä on se yksi syy, minkä takia kokoomus vääntää tästä sote-ratkaisusta sellaista, mitä vääntää.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi otti puheenvuorossaan esille monia hyviä havaintoja tarkastusvaliokunnan mietinnöstä.

Valiokunnan mietinnössä kiinnitettiin huomiota valtiontalouden kokonaisuuteen, sillä se esitetään puutteellisesti. Esimerkiksi valtion investoinnit ja valtion lainanotto ja lainananto ei ole riittävän selkeää, ja valiokunta piti tärkeänä, että vähintään kerran vaalikaudessa kokonaistase sekä erittelyt valtion investoinneista ja lainanotosta ja lainanannosta laaditaan, jotta saadaan parempi kuva tästä kokonaistilanteesta, joka tällä hetkellä on todella vakava.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa myös kiinnitettiin huomiota siihen, että julkisia hankintoja on ryhdytty kilpailuttamaan, ja monesti suuryritykset menestyvät näissä tarjouskilpailuissa parhaiten, koska ne tietenkin voivat syödä pienempiä yrityksiä markkinoilta pois. Sen takia onkin hyvin suositeltavaa, että kun näitä julkisia hankintoja tehdään, niin niitä pilkottaisiin osakokonaisuuksiksi, jolloin myös pienet ja keskisuuret yritykset voisivat osallistua tarjouskilpailuihin ja myös menestyä niissä. Se on meidän yhteiskunnan kannalta keskeistä, että me teemme kaikkemme, jotta kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset menestyvät, sillä ne ovat parhaita työllistäjiä. Jos me joudumme tilanteeseen, että meillä on yhä enemmän näitä kansainvälisiä suuryrityksiä valtaamassa markkinoita, niin yhteiskunta tulee häviämään suuria summia, kun nämä tämäntapaiset yritykset eivät mieluusti maksa veroja Suomeen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Ruohonen-Lernerin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että ajoittain laadittava valtiontalouden konsernitase olisi paikallaan, ja aivan yhtä lailla olen samaa mieltä siitä, että kilpailuttamisosaamista pitäisi parantaa ihan sen takia, että pystyttäisiin rakentamaan sellainen kilpailuttamismalli, että myöskin pienillä yrityksillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus jättää tarjous.

Mutta vielä muutama lainaus tästä Valtiontalouden tarkastusviraston viisisivuisesta erikseen pyydetystä lausunnosta, joka kertoo siitä, että kun virasto on perehtynyt niihin asiakirjoihin, joilla isojen, miljardiluokan veroratkaisujen vaikutuksia, nimenomaan niitä dynaamisia vaikutuksia, on arvioitu, niin kyllä tämä on aika lailla selvää tekstiä. Täällä todetaan muun muassa: "Valtiovarainministeriön toimittama aineisto on hyvin suppea sekä puutteellisesti dokumentoitu." Ja edelleen: "Aineiston suppeuden takia on siinä esiintyviä laskelmia vaikea — tai lähes mahdoton — tulkita. Olisi toivottavaa, että keskeisten miljardiluokkaa olevien veropoliittisten linjauksien valmisteluaineisto toisi esille asian valmistelussa olennaiset seikat perusteluineen."

Näin siis tarkastusvirasto, ja jos siellä alan kiistattomat ammattilaiset eivät sillä aineistolla kykene arvioimaan näitä dynaamisia vaikutuksia, niin se on aika paljon vaadittu sitten, että me vielä vähemmillä tiedoilla ja vielä vähemmällä ajalla voisimme luottaa niihin laskelmiin, mitä meille on hallituksen vastuuministereitten toimesta esitetty.

Ja vielä täällä todetaan: "Valtiovarainministeriön toimittama aineisto ei vastaa Valtiontalouden tarkastusviraston käsitystä hyvästä ja riittävästä aineistosta, joka toimii välineenä finanssipolitiikan ja siihen kuuluvan veropolitiikan valmistelussa."

Anne  Kalmari  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Mustajärvi totesi, niin on aika käsittämätöntä, että eduskunnan pitäisi pystyä tekemään päätöksiä sellaisen tiedon pohjalta, jonka tarkastusvirastokin katsoo riittämättömäksi. Miljardiluokan kysymyksissä tämä on suorastaan parlamentarismin halveksumista.

Mutta oikeastaan pyysin puheenvuoroa jo edustaja Ruohonen-Lernerin käyttäessä puheenvuoroa kilpailutuksista. Monissa maissa on tehty listauksia aggressiivisesta veronvälttelystä elikkä niistä firmoista, jotka vievät voittonsa toisiin maihin välttääkseen kotimaan verotukset. Tämän veronvälttelylistan perusteella sitten voidaan tehdä laatuosio tähän kilpailutukseen ja antaa pisteytystä sen mukaan, että tällä listalla ei yritys olisi. Tämä edesauttaa sitä, että rehelliset toimijat, jotka maksavat veronsa Suomeen ja hoitavat työnantajavelvoitteensa, pärjäävät kilpailussa paremmin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun näistä kuntapalveluista puhutaan, niin niitä on nyt viimeisten vuosien aikana yksityistetty yhä enemmän ja enemmän. Olen erityisen huolissani sosiaali- ja terveyspalveluista, joita on siirtynyt koko ajan suurempia määriä yksityisen sektorin hoidettavaksi.

Kunnissa olen nähnyt virkamiehiä, jotka tekevät näitä hankalia tarjouspyyntöjä, sitten tekevät tarjousten vertailuja, pisteytyksiä, monimutkaista byrokraattista työtä. Sitten kun tehdään lopulta ne sopimukset yksityisen firman kanssa, niin huomataan, että firmalla on ollut taitavammat juristit laatimassa näitä sopimuksia, joihin kunta sitten on lähtenyt mukaan, ja ne ovat päässeet rahastamaan suuria summia sen takia, että kunnissa ei ole ollut tätä sopimusjuridiikan osaamista riittävästi. Tämä on selkeä riski ja uhka myös tulevaisuudessa.

On hyvin valitettavaa, että esimerkiksi perusterveydenhuollossa on kunnissa siirrytty paljon ostopalvelusopimusten käyttöön, vaikka pitkässä juoksussa ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin se, että järjestettäisiin kunnassa kunnan omassa terveyskeskuksessa lääkäripalveluja omien lääkärien toimesta. Näille lääkäreille olisi pitänyt suunnitella sellaiset työolosuhteet, että he pysyvät kunnan palveluksessa. Tässä meillä on paljon kehitettävää lukuisissa kunnissa. Meidän täytyy kehittää työolosuhteita sellaisiksi, että myös korkeasti koulutetut lääkärit viihtyvät kuntatyönantajan palveluksessa ja näitä palveluja ei ryhdytä enää nykyistä enempää yksityistämään näille suurille yrityksille.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kun käsittelyssä on tarkastusviraston erilliskertomus finanssipolitiikasta ja vaalikauden puoliväliraportista, niin tämän Suomen, ja miksi ei Euroopankin, koko yleisen talouskehikon arviointi on äärimmäisen tärkeä. Meillä olisi käytössä semmoisia asiantuntijoita, jotka voisivat tähän keskusteluun antaa todella paljon eväitä ja uudenlaistakin näkökulmaa.

Meillä oli tulevaisuusvaliokunnassa vuosi sitten, uskallan sen sanoa varmaan, yksi Suomen kovimmista talousasiantuntijoista, sellainen henkilö kuin Jarmo Kotilainen, Oxfordin ja Cambridgen maisteri, Harvardin tohtori, toimi silloin Saudi-Arabian suurimman yksittäisen pankin pääekonomistina ja tällä hetkellä Bahrainin hallituksen ylimpänä talousneuvonantajana, Kemijärven poikia. Hän esitti arvionaan kolme eri vaihtoehtoa, mikä Suomen talouskehitys tulee olemaan.

Ensimmäisen skenaarion mukaan hän 60-prosenttisesti ennusti, että Suomen tie on tämä Japanin tie, ja muistutti siitä, että rakenteelliset uudistukset siinäkin tapauksessa ja uudistusten pakko tulevat olemaan rajuja.

Toisena skenaariona hän esitti suurta lamaa, jonka todennäköisyydeksi hän arvioi 30 prosenttia. Sen ydin oli, että taloudellinen ja poliittinen paine johtaa euroalueen romahdukseen tai hajoamiseen. Silloin pitää muistaa se, että silloin tulee ulosmitattavaksi iso osa niistä Suomen eurokriisin yhteisvastuista, joihin meidätkin on ajettu mukaan.

Ainoastaan 10 prosentin todennäköisyys hänellä oli siihen, että Eurooppa ja Suomi kykenevät uudistumaan ja muuttamaan yhteiskuntajärjestelmäänsä ja talousrakenteitaan.