Mika Kari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Verohallinnon arvion mukaan Suomi menettää vuosittain verotuloja ja maksuja 4—6 miljardia euroa harmaan talouden seurauksena. Tämä vastaa 10:tä prosenttia valtion budjetista. Harmaan talouden torjunta onkin perustellusti nostettu yhdeksi hallituskauden painopistealueeksi. Harmaan talouden torjunta on usein enemmänkin harmaan talouden ilmiöiden torjumista. Yritetään vaikuttaa jo tapahtuneeseen rikokseen. Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä löytää myös keinoja, joilla voimme estää talousrikosten syntymistä.

Suomi on Transparency Internationalin mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Suomessa voi yleisesti luottaa niin julkis-hallintoon, tuomioistuinlaitokseen kuin yritysmaailmaankin. Edes kaikissa EU-maissa tällaista luottamusta ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Voimme olla ylpeitä siitä, että kotimainen yrittäjä toimii rehellisesti, sillä keskinäinen luottamus on välttämätön edellytys elinkeinoelämän toiminnalle. Joukossa on kuitenkin myös epärehellisiä toimijoita, joista kärsivät niin valtio, kuluttajat kuin ennen kaikkea yrittäjien rehellinen enemmistö.

Tilintarkastuslainsäädännön kehittäminen on yksi tapa edistää harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaa ja ennalta ehkäistä veronkiertoa. Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä on merkittäviä eroja siltä osin, miten tilintarkastajan tulee menetellä hänen epäillessään tarkastettavassa yrityksessä tehdyn talousrikoksia. Suomen nykyisessä lainsäädännössä tilintarkastajien raportointivelvoitteet rajoittuvat vain tapauksiin, jotka koskevat epäiltyjä rahanpesuja ja terrorismin rahoittamista. Muissa tapauksissa tilintarkastajalla ei ole velvollisuutta tai edes oikeutta ilmoittaa epäilystään, sillä tilintarkastajia Suomessa sitoo tiukka salassapitovelvollisuus.

Tilintarkastajat tulisi velvoittaa raportoimaan Verohallinnolle, mikäli tilintarkastuksen yhteydessä herää epäilyksiä muistakin talousrikoksista. Tällöin tilintarkastuslaki vastaisi Ruotsin hyväksi koettua vastaavaa lainsäädäntöä. Ruotsissa tilintarkastajilla on ollut velvollisuus raportoida talousrikosepäilyistä viranomaisille jo vuodesta 1999 lähtien. Ruotsin talousrikosviranomainen eli EBM saa vuosittain satoja ilmoituksia tilintarkastajilta. Niistä jopa viidennes koskee vakavia talousrikosepäilyjä. Yleisimmin ilmoitukset koskevat epäilyjä kirjanpitorikoksista. Täysin turhiksi todettuja epäilyjä on raportoitu vain harvoin. Korostan, että tilintarkastajien velvollisuuksien lisääminen ei maksaisi valtiolle mitään, joten sillä ei tulisi olemaan vaikutuksia valtion budjettiin.

Olen tehnyt lakialoitteeni jo helmikuun lopulla. Lakialoitteeni kannalta onkin positiivista, että maaliskuun loppukehysriihessä hallitus totesi, että "selvitetään mahdollisuudet säätää tilintarkastajille raportointivelvollisuus rikosepäilyistään". Vihreää valoa on siis lakiesitykselle jo hallituksen toimesta annettu. Tilintarkastajien työ ei tulisi uudistuksen myötä vaikeutumaan, sillä ylivoimainen enemmistö suomalaisista yrittäjistä on rehellisiä, jolloin lakimuutoksella ei olisi vaikutuksia heidän yrityksissään tehtyihin tilintarkastuksiin.

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden kitkemisen merkityksestä on puhuttu paljon. Tilintarkastuslain muuttaminen tarjoaa maksuttoman, lakiteknisesti helpon ja vaikutuksiltaan yksiselitteisen keinon harmaan talouden torjuntaan myös käytännössä. Lakialoitteen on allekirjoittanut 52 kansanedustajaa eri puolueista.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mika Karin aloite, jossa velvoitetaan tilintarkastaja oma-aloitteisesti raportoimaan Verohallinnolle, jos tilintarkastuksen yh-teydessä epäillään tapahtuneen kavalluksen, ve-ropetoksen, kirjanpitorikoksen, velallisen epärehellisyyden tai muun talousrikoksen, on erittäin kannatettava. Kuten aloitteen esittelyssä mainittiin, tuntuu uskomattomalta, että Verohallinnon mukaan Suomi menettää arviolta vuosittain 4—6 miljardia euroa harmaan talouden seurauksena. Tuo euromäärä on niin suuri, että tilintarkastajat hyvin todennäköisesti törmäävät edellä mainittuihin talousrikoksiin tarkastuksien yhteydessä hyvinkin useasti.

Arvoisa puhemies! Mikäli lakialoite hyväksytään, niin se edellyttää lisää resursseja koko ketjuun. Ketjulla tarkoitan Verohallintoa, jota kautta talousrikokset tulevat poliisin tutkintaan. Edelleen lisää resursseja tarvittaisiin esitutkintaan, syyttäjäviranomaisille ja tuomioistuimille. Todennäköisesti näihin investoidut resurssit maksaisivat itsensä moninkertaisesti takaisin ottaen huomioon miljardiluokan rikollisen harmaan talouden.