Ulla Karvo /kok:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevan
esityksen yleisenä tavoitteena on vähentää tulvariskejä,
ehkäistä ja lieventää tulvista
aiheutuvia menetyksiä sekä edistää varautumista
tulviin. Hallituksen esitys on tarpeellinen, jotta EU:n direktiivi
tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta pantaisiin täytäntöön.
Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluisi riskien kartoittamisen
lisäksi hallintasuunnitelmien tekeminen. Esityksessä korostetaan
sekä alue- että paikallisviranomaisten tiivistä yhteistyötä suunnittelun
kaikissa vaiheissa. Tämä on hyvä asia,
samoin kuin se, että vuorovaikutusta asianosaisten etutahojen
kanssa painotetaan.
Tarkoituksena on, että paikalliset ely-keskukset vastaisivat
toimialueillaan tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Nämä suunnitelmat
tulisi sovittaa yhteen maakuntaohjelmien ja muun samaa aluetta koskevan
maakunnallisen suunnittelun kanssa. Yhteensovittamisesta huolehtisivat
maakuntaliitot.
Arvoisa puhemies! Hallintosuunnitelmien laatimiseksi tarvittava
viranomaisyhteistyö järjestettäisiin
uudessa yhteistyöelimessä, tulvaryhmässä.
Tulvaryhmän kokoonpano on esityksen mukaan varsin joustava,
ja siksi ryhmien kokoonpano voi vaihdella alueittain. Tämä ei
kuitenkaan muodosta ongelmaa, koska maakuntaliitoilla on turvaryhmän
työskentelyssä tärkeä yhteensovittava
rooli.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
olivat toisen tehtävän vuoksi estyneitä ja
pyysivät minua esittelemään tämän,
tässä tapauksessa käytännössä pöytäkirjaan,
kun suurempaa tulvaa ei näytä olevan tässä nimiluettelossa
tällä hetkellä.
Arvoisa puhemies! Tässähän kävi
sillä tavalla, että tämän tulvadirektiivin
perusta, ikään kuin muistutukseksi Suomen eduskunnalle,
tuli esiin tässä viime ja toissa viikolla. Puolan
tulvien kerrottiin olleen jopa voimakkaammat kuin edellisellä kerralla.
Silloinhan tuo tulvan suuntautuminen kohdistui Tšekin valtioon
ja sitten Slovakiaan. EU-komissiolle tuli vauhtia tulvadirektiiviasioissa,
ja sieltä kun saivat tulvadirektiivin valmiiksi, niin rupesivat
jo sitten kovistelemaan välittömästi
jäsenvaltioita, että onkohan se implementoitu
jo paikalliseen lainsäädäntöön.
Tähän liittyen on syytä kyllä todeta
se, että näin pitää tietysti
tehdäkin mutta kyllä niihin varsinaisiin syihin
pitää puuttua myöskin. Elikkä jos vuorten
rinteiltä hakataan metsät pois, niin ei niitä tulvia
kyllä voi millään tällaisella
direktiivin implementoinnilla estää. Se on aivan
selvä asia. Mutta pitää yrittää hallita
riskit ja tunnistaa, mitkä ne ongelmat ovat. Erikoisen
tärkeää on tässä se,
että monet näistä vesistöistä ylittävät
valtakuntien väliset rajat, jolloinka tämmöinen
integroitu Euroopan yhteisö on varsin sopiva elin antamaan
sitten useita jäsenvaltioita koskevia direktiivejä.
Välillä niitä direktiivejä tuntuu
olevan vähän liikaakin, mutta tässä sellainen
on varsin paikallaan.
Tämän direktiivin implementoinnin yhteydessä on
sitten otettu esille Lapin vesistöjen tulvimiset ja niitten
tulvien hallinnat. Tässä yhteydessä, jotta
ei tulisi väärinkäsityksiä,
asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin heti ensimmäisessä vaiheessa
tähän puoleen huomiota, että Vuotoksen
allasasioita ja muita sellaisia ei tällä direktiivillä, sen
implementoinnilla, hoideta.
Asia kirjattiin tällä tavalla tähän
mietintöön: "Tulvariskien hallintasuunnitelmassa
esitetään toimenpiteet, joiden avulla tulvariskien
hallinnan tavoitteet pyritään saavuttamaan, mutta
toteutettavia toimenpiteitä ei sitovasti ratkaista tässä menettelyssä.
Valiokunta korostaa, että käytännössä toteutettavien
toimenpiteiden edellytyksistä päätetään
aikanaan esimerkiksi vesilain tai ympäristönsuojelulain
perusteella asianomaisen lupaviranomaisen päätöksellä."
Ja sitten viitataan tähän yhteistyöhön,
jonka ed. Karvo jo varsin mainiosti esitteli.
Sitten näissä yhteyksissä kiinnitettiin
aivan erikoista huomiota vesienhoitosuunnitelmiin. Nehän
saatiin tässä juuri aikaiseksi. Ovat muuten varsin
paksu luntta luettavaksi, mikä osoittaa sitä,
että hyvin vesistöisessä valtiossa tämänlaatuisiin
asioihin kannattaa huolellisesti kiinnittää huomiota.
Aivan erikoisesti sitten hulevedet ja hulevesitulvat olivat
mielenkiinnon kohteena. Valiokunta pyrki keräämään
up-to-date olevaa tietoutta näissä suhteissa mutta
saattoi todeta, että ei sitä tieteellistä tietoa
ollutkaan sillä tavalla tarjolla kuin olisi kaivattu. Oli
suoranainen halu upottaa tänne mietintöön
sopivia uusia havaintoja ja aivan erikoisesti siinä suhteessa,
että hulevedethän pyyhkäisevät
sitten ravinteet. Esimerkiksi taajamaympäristöstä kaikki
ne ylimääräiset ravinteet, jotka ovat
siinä maan pinnalla, lähtevät hulevesien
mukana liikenteeseen. Meillä on ollut semmoinen kansallinen
kulttuuri olemassa, joka on sitten pitänyt huolen siitä,
että tämä on ollut maatalouden vika.
Elikkä siis sillä tavalla on haluttu nyt vähän
saada oikeutta sille, että ilmiöt pitää tunnistaa
ja niitten suhteen pitää olla rehellinen. Silloin
tiedettä tarvitaan apuun.
Seuraavana asiana kiinnitettiin huomiota tulvakorvausjärjestelmään.
Nykyisinhän vesistön poikkeuksellisesta tulvimisesta
muun muassa rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle
aiheutuneita vahinkoja korvataan valtion varoista. Meri- ja hulevesivahinkoja
sen sijaan korvataan vain osittain eräistä kiinteistöjen
vahinkovakuutuksista. Valiokunta katsookin, että voimassa
oleva tulvakorvausjärjestelmä onkin varsin puutteellinen,
ja niinpä valiokunnan mietintö päätyy
lausumaehdotukseen, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää,
että tulvakorvausjärjestelmän kokonaisuudistus
saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman
pikaisesti."
Yleiskeskustelu päättyi.