Arvoisa puhemies! Meillä on uusi ministeri Rehula; onnittelen tärkeästä valinnasta ja vastuullisesta tehtävästä. Me sosialidemokraatit haluaisimme tehdä muutoksia lapsiköyhyyden vähentämiseksi ja haluaisimme erityisesti työttömyyspäivärahaan, sairauspäivärahoihin sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin korotusta. Olemme lähteneet siitä, että tuo korotus olisi 100 euron suuruinen. Nyt, kun katsotaan tulevaisuuteen — ja uskon, että teilläkin optimismia riittää — niin tuletteko te mukaan ja tukemaan näitä sosialidemokraattien tavoitteita lapsiperheiden köyhyyden poistamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen toisen hallituksen jäljet lapsiperheiden köyhyyden vähentämisessä on pienempien vanhempain-, isyys-, äitiys-, sairauspäivärahojen nostaminen 170 eurolla kuussa. Samoin sosiaaliturvan uudistamiskomitean esitysten mukaisesti ollaan lapsilisät ja nämä pienimmät perhe-etuudet, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki, sitomassa indeksiin 1.3.2011 alkaen. Nämä ovat konkreettisia päätöksiä pienten lasten perheiden toimeentulon turvaamiseksi. Se, että te nyt esitätte näihin pieniin etuuksiin korotuksia, on kannatettavaa, ja niitä kannattaa eteenpäin viedä, mutta me arvioimme, esimerkiksi ensi vuoden talousarvioon liittyen, mitkä perhe-etuudet, mitkä eläkeläisten etuudet kenties ovat mahdollisia syksyn budjettiriihessä. Mutta tässä vaiheessa uusien etuuksien lupauksien antamiseen en nyt tällä seisomalla lähde.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, tämä on meille suuri pettymys. (Naurua) Te puhutte taaksepäin katsoen näistä tukitasoista. Minäpä kerron, että viimeisen 15 vuoden aikana suhteessa ansiotasoon työttömyyden peruspäiväraha, työmarkkinatuki, on leikkaantunut 24 prosentilla. Vanhempainrahan vähimmäismäärä samoin kuin sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha on leikkaantunut yli 6 prosentilla. Ei tätä voi sanoa sellaiseksi, että nyt voisi Vanhasen hallitus tällä juhlia. Me olemme aidosti huolissamme lisääntyvästä köyhyydestä tässä maassa ja todella haastaisimme teidät nyt tekemään meidän kanssamme työtä tämän asian saamiseksi kuntoon.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Emme me juhli näillä etuuksien korotuksilla emmekä muutoksilla. Tätä hallitusta muodostettaessa me luimme köyhyystutkimuksia, ja niitä luettaessa monilapsiset perheet, yksinhuoltajaperheet olivat ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapsiperheryhmät. Yksinhuoltajakorotus tehtiin, on tehty jo, ja lapsilisiäkin korotettiin toisesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa. No, se mitä on tehty, ei se paljon tulevaisuudessa lämmitä, mutta sen voin vakuuttaa, että jatkossakin me luemme näitä asiantuntijoitten selvityksiä ja työtä, jota pohjatyöksi on tehty, ja siltä pohjalta on tarkoitus myös priorisoida etuuksien mahdollisia korotuksia.

Arvoisa puhemies! Meillä on tosiaan uusi ministeri, entinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Lähinnä edelleen tähän lapsiperheiden tilanteeseen ja köyhyystilanteeseen liittyen: tämä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on ollut yksi ongelma meidän valiokuntamme aikana. Kun sitä lainsäädäntöä muutettiin, niin nämä jonot pitkittyivät, ja tosiaan nämä perheet, jotka sitä kautta yrittävät saada pientä etuutta, odottavat 18 kuukautta ja enemmänkin. Onko ministeri ehtinyt jo näiden kahden kolmen päivän aikana paneutua tähän problematiikkaan? Toinen asia: ollessaan valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula moneen kertaan oli sen asian takana, että työmarkkinatuen puolisokytkös tullaan poistamaan. Kun tätä budjettikeskustelua aletaan pikkuhiljaa käydä, niin muistaako hän tämän asian nyt sitten ollessaan nyt ministerinä?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tilanne on ollut prioriteettijärjestyksessäni erittäin korkealla, ja olen näiden ensimmäisten päivien aikana selvityksen pyytänyt ja saanut. Mehän olemme tilanteessa, jossa apulaisoikeuskansleri huhtikuun loppupuolella pyysi ministeriöltä selvityksen siitä, mitä näille pidentyneille ja aivan liian pitkille valitusajoille olisi tehtävissä. Konkreettisina esityksinä nyt on lisäbudjetissa, joka on eduskunnan käsittelyssä, 350 000 euroa, jolla pystytään turvaamaan käsittelijöitten työ niin, että käsittelyvoimaa olisi riittävästi.

Toisekseen esimerkiksi sosiaaliturvan Sata-komitean yksi hanke on se, että käsitteistöä selkiinnytetään. Perhekäsitteen, tulokäsitteen määrittelyn selkiyttäminen tullaan tuomaan eduskunnalle vielä ensi syksynä. Tämä on yksi semmoinen ennakoiva asia.

Kolmas asia: työkyvyttömyyseläkepäätökset ollaan siirtämässä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Tämä tulee vähentämään niin sanotun Somlan kuormaa (Puhemies: Minuutti täyttyy!). Eli on useita toimenpiteitä, joista jo nyt tehdyillä päätöksillä on ainakin pystytty taittamaan tuo aivan liian pitkän ajan pidentyminen.

Arvoisa puhemies! Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitus ovat jakaneet verohelpotuksia yhteensä 6,5 miljardia euroa. Ne ovat olleet prosenttipohjaisia, joten isotuloiset ovat niistä euroina hyötyneet paljon enemmän kuin pienituloiset, joista pääosa on sitten jäänyt kokonaan näitä verohelpotuksia vaille, kuten työttömät, perusjoukko eli työmarkkinatuella olevat tai olemattoman pientä ansiosidonnaista saavat. Kuitenkaan työmarkkinatukea, sitä surkeutta, joka siihen liittyy, ei ole lähdetty korjaamaan. Työmarkkinatuella, joka on niin pieni — 16 euroa käteen päivää kohti, kun verot on otettu pois ja tuo työmarkkinatuki on jaettu joka päivälle — sillähän ei elä mitenkään. Se on suomalaisen köyhyyden pääsyy.

Tiedättekö te, ministeri, että näin on? Mutta sitten te sanotte kuitenkin, ettei vieläkään tule korotusta. Työmarkkinatukea on korotettu viimeksi 2001 vasemmistoliiton paineella. Nyt kun ei painetta ole ollut muilta, niin se on jäänyt sikseen. Onko teillä selvää käsitystä siitä, että työmarkkinatuen surkeus, se 16 euroa päivälle, on suomalaisen köyhyyden pääsyy? Ja kun me köyhyyttä yleensä olemme (Puhemies: Minuutti on täysi!) Alkion porukan kanssa poistamassa, niin totta kai se siitä pitää alkaa se köyhyyden poistaminen, mikä se pääsyy on.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä kysyy, onko ministerille selvää, mistä köyhyys aiheutuu. Sairastuminen ja sairaus on niitä ykkössyitä.

Toinen asia: Tämä hallitus on kaikin keinoin taloudellisesta taantumastakin huolimatta ja laman oireista huolimatta ja olemassaolosta huolimatta pyrkinyt siihen, että ihmisillä säilyisi työtä niin, ettei työttömäksi edes jouduttaisi.

Kolmanneksi, ensisijaisten etuuksien tason toki tulisi olla sellaisella tasolla, ettei viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea tarvittaisi. Mutta onneksi meillä nyt on kuitenkin tämä sosiaaliturvajärjestelmä sen kaltainen, että ihan päivittäiseen leipään liittyen meillä sitten on systeemi, joka tulee tueksi, (Ed. Arhinmäki: Leipäjono!) jos ei se ensisijainen tuki riitä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä Suomen tulevaisuus on pitkälti siinä perheessä, missä isä ja äiti nousevat kuudelta ja menevät töihin, jotka alkavat kello 7, ja samanaikaisesti hoitavat lapsensa. Tähän meidän pitäisi kiinnittää huomiota, ja lapsiperheiden asemaa voidaan parantaa monella tavalla. Yksi mahdollisuus on ottaa käyttöön ylimääräinen huoltajavähennys verotuksessa niille pientuloisille perheille, joilla on pieniä lapsia. Se edistäisi ja kannustaisi työhön, ja se myöskin vahvistaisi perheen asemaa. Kysyn valtiovarainministeriltä:

Miksi ei ole tätä otettu käyttöön ja aiotaanko ottaa käyttöön? Miksi ei ole otettu ja aiotaanko ottaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä on lapsiperheiden tukemisen kohdalla valittu se linja, että maksetaan mieluummin suoraa tukea eli lapsilisää. (Ed. Kallis: Se tiedetään!) Se on nyt hallituksen päätöksellä tarkoitus kytkeä indeksiin. Tämän lisäksi ei olisi siis erillisiä verovähennyksiä. Jompikumpi linja kannattaa valita, ettei ole tukea vähän eri puolilta, koska olennaistahan ei ole, että joka tuutista tulee jokaiselle jonkunlaista tukea, vaan mahdollisimman kohdennetusti niille, jotka tarvitsevat. Tämä vähennys on tietysti yksi malli. Joissakin maissa sitä käytetään, mutta niissä maissa ei yleensä ole sitten samankaltaista suoraa tukea kuin mitä Suomessa on. Jos uusia verovähennyksiä haetaan, sitten olisi ihan mukava kuulla, mitä lopetetaan.

Arvoisa puhemies! 1990-luvulta lähtien kansalaisten perusturvaa on leikattu keskimäärin kolmasosalla ansiokehitykseen nähden. (Ed. Zyskowicz: Ei sitä ole leikattu!) Leikkaukset on tehty Lipposen ja Vanhasen hallitusten aikana. Nyt täällä nämä sylttytehtaat, keskusta ja demarit, nokittelevat toisiaan.

Mitä hallitus tekee lapsiköyhyyden poistamiseksi tästä maasta? Pelkät puheet eivät riitä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ettei nyt kellekään kyselytuntia seuranneelle ihmiselle jää epäselväksi, koska hyvin voi kyllä jäädä tuon äskeisen kysymyksen perusteella, tämä hallitus ei ole leikannut yhdeltäkään edunsaajaryhmältä, sen paremmin lapsiperheiltä kuin vanhemmiltakaan, yhtä ainutta etuutta. Päinvastoin, tämä hallitus on korottanut pienimpiä päivärahoja enempi kuin tässä maassa koskaan on yhtäkään etuutta korotettu. Kuten ministeri Rehula tuossa totesi, pienimmät äitiys-, isyys-, sairauspäivärahat, kuntoutuspäivärahat, 171 euroa kuukaudessa, on kohdennettu nimenomaan kaikkein eniten tukea tarvitseville. Samaten kansaneläkeläisten kohdalla on tehty ennätyssuuret korotukset. Eli halusin nyt vaan tämän korjata, ettei kellekään jäänyt epäselväksi, onko leikattu vai lisätty. Ei ole leikattu, vaan on lisätty.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Puhemies! Tämä menee nyt toistamiseksi, mutta ei Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana ole leikattu yhtään etuutta, yhtään senttiä, ei ensimmäistäkään etuutta, ei yhtään euroa, ei yhtään senttiä.

Toisekseen, kannattaa muistaa, että siis tehdyt päätökset ovat olleita ja menneitä, mutta me olemme aikanaan hallitusohjelmaa kirjoittaessamme lukeneet köyhyystutkijoiden tekstejä, uskoneet niitä. Ei ole sattumaa eikä vahinko, että kotihoidon tukea on tällä vaalikaudella nostettu. Ei ole sattumaa eikä vahinko, että yksinhuoltajakorotusta on nostettu. Ei ole sattumaa eikä vahinko, että lapsilisiä on korotettu toisen lapsen lapsilisästä alkaen.

Arvoisa puhemies! Köyhyys ja erityisesti lapsiköyhyys on tietysti hyvin vakava asia. Ja vaikka Vanhasen ykkönen ja kakkonen ovat korottaneet todella merkittävästi näitä etuuksia, ei ole aihetta juhlia, mutta sitä juhlin ja siitä olen iloinen, että sosialidemokraatit ainakin ed. Vuolanteen mukaan ovat tehneet 180 asteen linjanmuutoksen suhteessa perusturvaan. Lipposen hallitus poisti kokonaan vähimmäissairauspäivärahan. Se on palautettu, sitä on nostettu merkittävästi. Tiedämme myöskin aiemman hallituksen ajoilta, että sosialidemokraatit ovat aina vastustaneet kaikkein pienimmän perusturvan nostamista ilman, ettei kyytipoikana tule monta sataa miljoonaa lisälaskua jossakin muussa. Toivottavasti tämä uusi linja vahvistetaan myös Joensuun puoluekokouksessa. Kysyn ministeri Rehulalta:

Otatteko ilolla vastaan tämän sosialidemokraattien täyskäännöksen? (Naurua)

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Puhemies! Matti Vanhasen toinen hallitus ottaa lämmöllä vastaan sen, että perusturvan kehittäjiä tästä salista löytyy aiempaa enemmän.

Arvoisa puhemies! Mikäli ed. Manninen haluaa kysyä kollegoiltaan eikä ministereiltä, niin voin toki vastata sen, että meille on myös tärkeä arvo edelleen, että pienituloinen palkansaaja voi itse omilla maksuillaan ammattiyhdistysliikkeen kautta myös rahoittaa sitä pahan päivän varalle tulevaa työttömyyskorvausta. Mutta hallituksen sosiaalisuudesta minusta antaa vähän huonomman kuvan, kun ministerit itse yrittävät antaa meille uutiset toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrän kasvusta. Voiko olla niin, että tässä ajassa, vaikka meillä työttömyys lisääntyy, niin 10 prosenttia lisääntyy niiden kotitalouksien määrä, jotka saavat toimeentulotukea? Toimeentulotuen pitäisi olla se aivan viimesijainen keino silloin, kun perhe ei voi elää inhimillistä elämää Suomessa, suomalainen lapsiperhe esimerkiksi. Kysyisin työministeriltä:

Näettekö te liian passivoivana keinona sen, että työttömyysetuuksia hieman nostettaisiin, jotta ihminen ei joudu täydentämään näitä toimeentulotuella työttömyyden kohdatessa?

Ja kysyn ministeri Kataiselta: Eikö olisi järkevämpää ja inhimillisempää, että perusetuus olisi sen verran korkea, että sitä saadessaan ihminen ei joutuisi toimeentuloluukun asiakkaaksi? Näistä meillä on demareiden vaihtoehtobudjetissa tehdyt esitykset.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Työttömien työnhakijoiden kohdalla pyritään nimenomaan aktivointiin, siihen, että heille löytyisi oikeanlainen ratkaisu, oli se ratkaisu sitten työtä tai koulutusta tai jollakin tavalla tuettua työtä. Tämän vuoden uudistuksia aktivointipolitiikassa on omaehtoisen koulutuksen mahdollistaminen työttömyyspäivärahalla. Se on mahdollisuus, jota on käyttänyt tähän mennessä jo yli 3 000 henkilöä, ja uskon, että se on työttömien työnhakijoiden kannalta hyvä muutos, että ihmiset voivat laajasti valita sen, mitä opiskelevat työttömyyden aikana.

Toinen uudistus, joka nyt on otettu käyttöön, koskee nuorten tuettua työtä, eli alle 25-vuotiaat työttömät voivat heti työttömyyden alettua työllistyä eivät pelkästään kuntasektorille vaan myös yksityiselle sektorille tuettuun työhön. Eli pyrimme siihen, että työttömyyden aikana hankittaisiin lisää oppia ja että työpaikka löytyisi mahdollisimman nopeasti, jotta se aika ei, kuten kysyjä ilmaisi asian, passivoisi ihmistä.

Arvoisa puhemies! Tässä on moneen kertaan jo todettu hienosti, että lapsilisät tullaan sitomaan indeksiin. Se on historiallista sekin. Mutta lapsilisä on tähän asti aina ollut kulukorvaus, siis se on ollut tärkeä periaate näissä asioissa. Kysynkin uudelta ministeriltä:

Jatkuuko tämä kulukorvausperiaate edelleenkin niin, että lapsilisistä ei tule tulosidonnaisia?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Neljän päivän kokemuksella ei ihan kaikkia ministeriössä valmistelussa olevia asioita tiedä, mutta kun tässä on jonkun verran saanut seurata ja aika läheltäkin valiokunnan puheenjohtajan roolissa, mitä tapahtuu, niin kyllä sen pystyy sanomaan, että ed. Vahasalon mahdollinen huoli on aiheeton. Sellaista valmistelua, että lapsilisistä tulisi tulosidonnaisia tai että niitä oltaisiin laittamassa verolle, ei ole käynnissä.

Arvoisa herra puhemies! Lapsilisien sitominen indeksiin on todella tarpeellinen ja tärkeä toimenpide, mutta toisaalta Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijat ovat painottaneet, että tarvitaan myös reilu tasokorotus, sillä lapsilisät ovat jääneet jälkeen tulo- ja ansiokehityksestä. On paljon köyhiä lapsiperheitä, työttömien perheitä mutta myös pienituloisten vanhempien perheitä, ja olisi todella tärkeä toimenpide se, että lapsilisät eivät leikkautuisi pois toimeentulotuesta. Se auttaisi kaikkein vähävaraisimpia lapsiperheitä.

Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Miltä näyttäisi tällainen mahdollisuus?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on useamman kerran ottanut kantaa tähän asiaan, että se toimeentulotuki ei leikkautuisi mahdollisen lapsilisän korotuksen myötä. Sitä, millä aikataululla tai missä muodossa — tässäkin on erilaisia vaihtoehtoja, missä muodossa tämmöinen mahdollisesti tehtäisiin — en pysty kyllä lupaamaan, ja tämäkin on semmoinen kokonaisarvioitava. Sanon varmuuden vuoksi ylipäätänsä toimeentulotukeen liittyen, ettei jää kenellekään väärää kuvaa: ensisijaisten etuuksien tulisi olla sillä tasolla, että toimeentulotukeen ei tarvitsisi turvautua, ja tämä on semmoinen periaatteellinen ja iso asia. Miten tähän kyetään ja minä päivänä, sen ennustaminen on käytännössä täysin mahdotonta. Mutta meillä on epäkohtia, joitten purkamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa.

Arvoisa puhemies! Meillä on, ministeri Rehula, yhteinen kokemus yhteistyöstä sosialidemokraattien kanssa näistä etuuksista viime vuosien ajalta, joten en kysy nyt niitten määrästä teiltä mitään.

Mutta kun ministeri Katainen ja myöskin te sanoitte, että hallitus ei ole leikannut mitään kaikkein köyhimmiltä, niin ei se välttämättä olekaan mutta tämä itse järjestelmä leikkaa. Siellä on lapsilisien kytkentä toimeentulotukeen sillä tavalla, että kun ne eivät ole etuoikeutettua tuloa, niin lapsilisien korotukset, myöskin indeksikorotukset, tulevat leikkaamaan kaikkein köyhimmiltä eli toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä.

Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Pitäisikö sille kenties tehdä jotakin?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Eri etuuksien yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. Kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien eläkeläisten osalta päädytty siihen ratkaisuun, että on haettu tämmöinen takuueläkemalli, joka oli ensimmäisessä käsittelyssä eilen illalla täällä istuntosalissa, eli varmistetaan se, että jokainen eläkkeensaaja, joka pienimmän eläketulon varassa elää, tulee saamaan sen 100 euroa. Eläke nousee 685 euroon ensi vuoden puolella.

Mitä sitten lapsiperheitten osalta tulee, niin sosiaaliturvan uudistamiskomiteahan on tehnyt esityksiä, joissa esimerkiksi perhekäsitteen uudistamisen kautta pyritään katsomaan sitä, että semmoiset käsitteelliset ongelmat, järjestelmän mahdolliset valuviat, näiltä osin pystyttäisiin auki perkaamaan. Mutta, sanon uudemman kerran, eri etuuksien yhteensovittaminen on ongelma tässä meidän sosiaaliturvamme viidakossa, mutta tosissaan sitä työtä tehdään lähtien siitä, että hallitusohjelman kirjaus (Puhemies: Minuutti!) on tuottanut sen tuloksen, että komitealta on aivan selkeitä esityksiä kymmenittäin.

Arvostettu puhemies! Esitän uudelle ministerille vielä kerran vetoomuksen sosialidemokraattien puolesta, että te tulisitte tukemaan meidän aloitettamme, jolla lapsiköyhyys, köyhien lapsiperheitten surkeat olot voitaisiin saada vähän paremmalle tolalle. Nämä vastaukset eivät riitä niille ihmisille, jotka meitä nyt seuraavat.

Suomen perustuslain 19 § sanoo, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Viimeisen 15 vuoden aikana lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on verrattuna ansiotason kehitykseen leikkautunut 40 prosentilla. Kotihoidon tuki, jota saa tuloton yhden lapsen yksinhuoltaja, on leikkaantunut yli 50 prosenttia. Tämä on häpeä Suomen eduskunnalle, ja tämä täytyy korjata. Yhdyn niihin Joensuusta tuleviin vaatimuksiin, (Puhemies: Minuutti!) joita puheenjohtaja Urpilainen on esittänyt.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Huoli on yhteinen, ja työhön sen eteen, että tuota huolta voitaisiin edes hieman pienentää, varmasti tarvitaan aivan kaikki voimat niin tänään kuin tulevaisuudessakin. Pidän tervetulleena, sikäli kuin sosialidemokraattien nämä avaukset, mitä täällä kyselytunnilla on nyt tehty, siirtyvät myös päätöksiksi ja muistuvat mieliin sitten siinäkin paikassa, kun todellisia päätöksiä tehdään, kun jaetaan niitä resursseja, jotka eivät ole tähänkään asti olleet, saatikka sitten tulevaisuudessa, rajattomat.

Totean, että tämä hallitus on lukenut köyhyystutkijoiden asiantuntijoitten lausuntoja ja panostanut ne resurssit, ne sadat miljoonat tässä tapauksessa, mitä käytettävissä on ollut, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheitten elämäntilanteen parantamiseen. Sitä työtä tässä on tämä vaalikausi tehty ja on tarkoitus tehdä vielä seuraavat 11 kuukauttakin.