Arvoisa puhemies! Rasismin kitkeminen on äärimmäisen tärkeää, ja meidän on pyrittävä myös lainsäädännöllisin toimin estämään syrjinnän ja muukalaisvihamielisyyden synty. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oikeusministeriössä pohditaan parhaillaan, miten puolue muiden yhdistysten ja järjestöjen ohella voisi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen jäsenistönsä esittämistä mielipiteistä, rasistisista mielipiteistä. Tähän saakka Suomen lainsäädännössä on lähdetty siitä, että yksilö vastaa omista teoistaan, ei yhteisö. Arvoisa ministeri Brax:

Onko todella niin, että lainsäädännöllä halutaan nyt siirtää vastuu yksilön, yksittäisen ihmisen mielipiteistä puolueelle?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, että kysyitte, (Ed. Saarinen: Sovittu juttu!) koska tästä asiasta on liikkeellä todella vääriä tietoja. Euroopan neuvosto, jonka kysyjä tuntee hyvin, on tehnyt sopimuksen ja siihen lisäpöytäkirjan, ja sitten Euroopan unioni puitepäätöksen, joissa kaikissa vaaditaan sitä, että rasistisesta, sellaisesta niin sanotusta vihapuheesta, joka on siis nyt meillä jo kriminalisoitu, esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, niin niistä täytyy näiden päätösten mukaan olla myös niin sanottu yhteisörangaistus. Tähän asti kaikki on selvää, mutta sen jälkeen tieto on kulkenut väärin. Se on ihan ymmärrettävääkin, jos ei tunne lainsäädäntöä. Yhteisörangaistus Suomessa — rikoslain 9 §:n 1—4 alakohdat, on hyvin yksiselitteisesti jo nyt käytössä muun muassa ympäristörikoksissa — vaatii aina sitä, että yhteisön, esimerkiksi yrityksen tai yhdistyksen, johto on ollut aktiivisesti mukana siinä itse teossa. Eli jäsenen yksittäisistä sanomisista ei missään vaiheessa ole ajateltu, että syntyisi rangaistusta, vaan vain ja ainoastaan, jos johto on kehottanut, (Puhemies: Minuutti!) suorastaan käskenyt tai selvällä ja hyvinkin huomattavalla tavalla laiminlyönyt puuttua esimerkiksi tilanteeseen, jossa kehotettaisiin vaikkapa erittäin vakavaan väkivaltaan jotakin vähemmistöä kohtaan.

Puhemies! Minä en tietenkään tunne tätä lainsäädäntöä niin pykälän tarkasti kuin oikeusministeri Brax, valitan, mutta uskon, että oikeustieteen tohtori Tiilikka tuntee, ja katsoin teidän keskusteluanne televisiossa joku aamu sitten. Tiilikan mukaan teidän suunnitelmanne, työryhmäsuunnitelmat, menevät pitemmälle kuin mitä ihmisoikeussopimukset ja perusoikeussopimukset edellyttävät.

Mitä te nyt oikein aiotte kieltää meiltä? Minä haluaisin nyt todella tietää.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tohtori Tiilikka kyseisessä ohjelmassa ja muutenkin vahvisti, että meidän arviomme tästä, mitä tämä tarkoittaa yksittäisen ihmisen vastuussa, on aivan oikea. Ja toisekseen, mitä me aiomme näiden mainitsemiemme sopimusten lisäksi tällä hetkellä siis lausuntokierroksella olevalla ehdotuksella tehdä, on tehdä viharikoksiin ylipäätänsä sama muutos, joka on meillä jo ankaroittamisperusteena rikoslaissa ja joka on kaikissa muissa Pohjoismaissa ollut jo pitkään. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka koskee nyt rasismia, tulisi jatkossa koskemaan myös kiihottamista vammaisia ja tiettyjä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Tämä on siis se uudistus, jota esitämme ja joka ei ole suoranaisesti mainittuna näissä EU-asiakirjoissa mutta joka löytyy muun muassa Pohjoismaisesta lainsäädännöstä ja joka löytyy jo meillä kaikessa rikoslainsäädännössä silloin, jos se on osana jotain muuta rikosta, niin se on rangaistuksen koventamisperuste. Tämä esitys on nyt lausuntokierroksella loppuajassa. Lausuntopalaute on ollut erityisesti sanavapauden näkökulmasta pääsääntöisesti erittäin kiittävää ja (Puhemies: Minuutti!) nykytilanteeseen nähden on sanottu, että tämä esitys on ollut selventävä ja parantava lähes pääsääntöisesti.