Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Ministerille kertyy papereita, ja välillä niiden etsiminen ottaa aikaa. — Mutta, arvoisa puhemies, hallitus vahvistaa talouden perustaa vuoden toisella lisätalousarviolla. Kansainvälisessä taloudessa vallitsevien epävarmuuksien johdosta teemme Suomessa omilla toimillamme kaikkemme lisätäksemme luottamusta ja vahvistaaksemme kasvun edellytyksiä. Kolmen pilarin talouspolitiikan linjaamme voi kutsua Suomen malliksi. Teemme tarvittavia sopeutustoimia, tuemme kasvua ja uudistamme rakenteita. Tämä yhdistelmä herättää myöskin kansainvälistä kiinnostusta.

Kaiken a ja o on julkisen talouden tilanteen vahvistaminen. Hallitus on tehnyt merkittäviä sopeutuspäätöksiä. Vuosi sitten päätimme yhteensä 2,5 miljardin euron sopeutustoimista, ja kehyspäätöksen myötä päätimme täydentää aiempia sopeutustoimia 2,4 miljardin euron lisäsopeutustoimilla. (Timo Soini: Leikkaukset ovat nykyään sopeutuksia!)

Toinen pilari on kasvun edistäminen. Kehyspäätöksessä päätimme 300 miljoonan euron toimista yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Luomme määräaikaisen kasvukannustimen, jonka kautta yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Toteutamme myös t&k-verokannustimen, jonka kautta yritys saa verohyvityksen panostuksistaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Investointien lisäämiseksi puolestaan säädetään teollisuudelle kaksinkertainen poistomahdollisuus.

Kaikki rakenneuudistustyö tähtää kestävään ja hyvään talouteen. Sen edellytys on työllisyysasteen nostaminen. Työllä me rahoitamme hyvinvointimme. Valittu linja on työlinja. Se on talouspolitiikan linjamme kolmas pilari.

Arvoisa puhemies! Ottaen huomioon Suomen kansantalouteen ja julkiseen talouteen liittyvät ja paljon puhutut, erityisesti väestön ikääntymisestä syntyvät haasteet on tärkeää huomata uskottavuutta ja luottamusta heijastavien valtionlainojen korkojemme toisaalta olevan kansainvälisesti vertaillen erittäin alhaiset. Suomen malli siis toimii. Meihin luotetaan kansainvälisesti. Valtionvelan korkokustannusten kehityksen taustallahan on keskeisenä tekijänä juuri valtioille lainaavien tahojen arvio maiden julkisen talouden hoidosta. Kun hoidat omat asiasi tiptop, niin sinulle uskalletaan lainata. Tämän tietää myös jokainen joskus pankin asiakkaana ollut tavallinen suomalainen.

Suomen alhainen velan taso, kolmen pilarin Suomen malli sekä sitoutuminen julkisesta talou-desta huolehtimiseen luovat pohjaa tulevaisuuteen. Voi perustellusti myös katsoa, että Suomen linja veronmaksajiemme vastuiden rajaamisessa eurokriisin hoidossa vahvistaa kuvaamme päättäväisyydestä pitää asiat hallinnassa. Näinhän me teemme. Pidämme asiat hallinnassa kaikin mahdollisin keinoin. Kohentunut luottamus Suomen julkiseen talouteen sekä euroalueen alentunut korkotaso näkyvät lisäbudjetissa alentuvina valtionvelan korkomenoarvioina. Määrärahaa vuodelle 2012 koituvista valtionvelan korkomenoista vähennetään 217 miljoonalla eurolla. Tämä on tietenkin arvio, mutta mielestäni tämä on tärkeä osoitus siitä, että hallituksen kehyspäätökset lisäsivät luottamusta Suomen talouteen myös kansainvälisesti.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioesityksessä määrärahojen lisäykset ovat yhteensä 1 772 miljoonaa euroa. Lisätalousarvion suurin yksittäinen määrärahalisäys on kesällä tehtävä 1,44 miljardin euron pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin. (Timo Soini: Siihen on kyllä rahaa!) Suomi on omin ehdoin sitoutunut kantamaan vastuuta eurokriisissä. On meidän kaikkien etu, että kansainvälisen talouden toimintaympäristössä rakennetaan yhteisiä ratkaisuja.

Hallitus vahvistaa lisätalousarviossa myös nuorten yhteiskuntatakuuta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi määrärahaan ehdotetaan 5,6 miljoonan euron korotusta. Tällä noin 1 200 opiskelupaikan lisäyksellä toteutetaan yhteiskuntatakuuta etupainotteisesti siten, että koulutustarjontaa lisätään sinne, missä tarve on suurin. Hallitus esittää lisäksi, että työllistämiskoulutus- ja erityistoimien määrärahaa lisätään noin 4,4 miljoonalla eurolla, koska tarvitsemme kaikki käsiparit töihin.

Kasvua ja työllisyyttä tuetaan myös satsaamalla Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantamiseen sekä Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoksen avaamiseen ja rikastamon rakentamiseen.

Liikenneverkko on elinkeinoelämän verisuonisto. Erityisesti metsäteollisuuden kuljetusten ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi esitämme lisäresursseja kantatien 56 Jämsä—Mänttä-tieosuuteen. Väyläverkon kehittämisen määrärahoja lisätään. Kehäratahankkeen toteuttamiseksi myönnettyä valtuutta korotetaan. Valtatien 6 Joensuun kohta -hankkeen toteuttamiseksi myönnettyä valtuutta korotetaan. Länsimetron suunnitteluun varataan rahaa. Kyse on kiireellisistä erityistoimenpiteistä, joiden toteuttamista ei pidä lykätä.

Kansallisesti tärkeään Helsingin olympiastadionin perusparannuksen suunnitteluun ja hankkeen aloittamiseen esitämme 5,9 miljoonan euron määrärahaa edellyttäen, että valtion ja Helsingin kaupungin rahoitusosuudet ovat yhtä suuret.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio jatkaa Suomen mallin toimeenpanoa. Kestävän kasvun edellytys on julkisen talouden sopeutus, selvät kasvupanostukset sekä tarvittavat rakenneuudistukset. Kuten korkomenojen pienentymisestä huomaamme, hyvä taloudenpito, Suomen malli — ne siis toimivat. Huolta kansainvälisen talouden eli toimintaympäristömme epävarmasta kehityksestä se ei kuitenkaan poista. Erityisesti Euroopan talouden yllä on hyvin synkkiä pilviä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille esittelystä, mutta siihen ne kiitokset sitten loppuvatkin. Otitte esiin tämän Euroopan vakausmekanismin. Se on toimimaton järjestelmä jo etukynteen. Suomessa leikataan, meillä leikataan peruspalveluista, meillä on riittämättömät satsaukset terveydenhuoltoon, kuntiin, mutta 1,44 miljardia on laittaa pysyvään vakausmekanismiin. Se ei toimi, väliaikainen vakausmekanismi ei toimi.

Haluaisin tiedustella valtiovarainministeriltä, vieläkö euro on menestystarina. Parempi eurolle kamala loppu kuin koko Euroopalle loputon kamaluus, joka tästä on nyt seurauksena. Meillä on käytännössä Irlanti konkurssissa, meillä on käytännössä Kreikka konkurssissa, meillä on käytännössä Portugali konkurssissa. Ne eivät saa rahaa vapailta markkinoilta. Kuinka kauan me meinaamme tätä jatkaa? Ja kuinka isoja (Puhemies koputtaa) ne vastuut lopulta tulevat meille olemaan?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitetaan tällä kertaa kiitoksen sanalla. Eli yksi hyvä yksityiskohta lisätalousarviosta löytyy, ja se on se, että kotimaista energiaa lisätään edes sen verran, että pienpuun energiatukeen aiotut varat keskustan vaatimusten mukaisesti siirretään nyt tuonne Kemeran puolelle käytettäväksi.

Puhemies! Meillä on vakava tilanne taloudessa edessä, ja aina ei voi mennä sen taakse, mitä tapahtui Euroopassa ja mitä missäkin, vaan kotoisin toimin voidaan vaikuttaa siihen, että Suomen luottoluokitus säilyy ja meillä vakaa talous säilyy. Onko tässä, valtiovarainministeri, nyt tehty teidän mielestänne kaikki, että Suomen kauppatasetta käännettäisiin positiiviseksi? Onko hallitus tehnyt mielestänne tarpeeksi, että suomalaisten työuria pidennetään? Oletteko onnistuneet mielestänne tehostamaan julkisen sektorin toimia? Leikata te kyllä olette osanneet, (Puhemies koputtaa) mutta tuleeko joitain positiivisia tehostamistoimia mieleen?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä sekä hallitusneuvotteluissa että myöskin kehysriihessä. 5 miljardia kaiken kaikkiaan on tehty tasapainotustoimenpiteitä. Mutta täytyy valittaen todeta, että tilanne ei kuitenkaan kaikesta huolimatta näytä kauhean hyvältä. 2011 budjetin mukainen alijäämä oli 8,5 miljardia. Sitten sitä saatiin 1 miljardi pudotettua alaspäin tämän vuoden budjetissa. Nyt tässä lisäbudjetissa velanotto tänä vuonna kasvaa kuitenkin 8,7 miljardiin euroon. Minun täytyy sanoa, että jos Kreikan kriisiä ei kyetä ratkaisemaan suhteellisen nopeasti, niin positiiviset ennusteet ensi syksyn kasvulle eivät tule toteutumaan vaan taloudellinen kehitys tulee olemaan selvästi heikompaa, mikä vielä heikentää sitten tätä tasapainoa. Pitää muistaa, että 2015 hallitusohjelman mukaan tavoitteena on 2 miljardia alijäämää. Arvoisa valtiovarainministeri, miten te nyt aiotte pitää huolta siitä, että todellakin päästään siihen, että tämä 8,7 miljardia putoaa 2 miljardiin kolmessa vuodessa?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä hallituksen linjassa se viisas talouspolitiikka on voittanut, minkä toivoisin myös Euroopassa voittavan, eli se, että samaan aikaan vastuullisesti sopeutetaan taloutta mutta pistetään paukkuja myös siihen, että ihmiset saisivat työpaikkoja ja että myös sitten tätä niukkuutta jaetaan oikeudenmukaisella tavalla. Veroratkaisut vähentävät tuloeroja, ja kasvuun ja työllisyyteen panostetaan. Tämä on viisas ja järkevä talouspoliittinen linja, ja jopa se velkaantuminen ennusteiden mukaan kuitenkin tämän kehyskauden lopussa saadaan taittumaan, vaikka nyt tietenkin vielä tässä vaiheessa menemmekin.

Mutta, puhemies, ihan loppuun haluan kyllä sanoa edustaja Soinille sen, että kyllä kannattaa huomioida, että tämä hallitus muutti suunnan Euroopan tukipolitiikassa. (Naurua) Esimerkiksi tähän Euroopan vakausmekanismiin, mihin nyt mennään, sisältyy sijoittajan vastuu. Ja kuinka ollakaan, minä en muuten naureskelisi sille, että ministeri Urpilainen haki vakuudet vaikka koko Kreikka-tuelle. Tänä päivänä, kun katsomme uutisia, joka päivä, emme varmasti voi vähätellä sitä, että Suomella on vakuudet (Puhemies koputtaa) näille Kreikan seuraaville lainoille, mitä tämän hallituksen aikana on annettu. Siitä kiitos, ministeri Urpilainen, että hallituksen Eurooppa-linja on tiukentunut selkeästi edellisen hallituksen linjasta.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En puutu yleiseen linjaan vaan yhteen yksityiskohtaan. Monien arvioiden mukaan Helsingin olympiastadion on maailman merkittävin urheilulaitos ja urheilupaikka. Tähän liittyen kiitän todella hallitusta siitä, että Olympiastadionin uudistaminen niin, että se maailman merkittävin urheilulaitos pystytään pelastamaan myös tuleville sukupolville eikä sitä päästetä rapautumaan niin kuin Colosseumia, on erittäin merkittävä päätös. Olympiastadionin pelastaminen edellyttää todella sekä toiminnallista että rakenteellista todella suurta uudistusta ja modernisointia, jotta se pystyy palvelemaan jatkossa sekä yleisurheilua, jalkapalloa että myös kulttuurin isoja tapahtumia. Tämä 5,9 miljoonaa on hyvä alku tässä lisäbudjetissa, ja varmistaisin vain niin, että se kokonaissitoutuminen tämän hankkeen läpi viemiseen pitää myöskin jatkossa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainon näkökulmasta on erittäin tärkeää, että hallitus toimii nopeasti ja määrätietoisesti tavoitteenaan julkisen talouden tervehdyttäminen vaalikauden lopussa. Mutta julkinen talous ei lepää ainoastaan säästöjen ja verojen varassa. Taloudellista kasvua on vauhditettava oikein kohdennetuilla panostuksilla työllisyyden vahvistamiseksi. Hallituksen lisätalousarvio on minusta oikean kokoinen paketti, jonka avulla turvataan palveluja eri puolilla maata. Esityksessä tuetaan nyt myös toimia, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Vientiä tuetaan, kun esimerkiksi Suomen Vientiluotto Oy:n lainoihin ehdotetaan 400 miljoonan euron lisäystä. Tämä paketti tulee äärimmäisen tärkeään aikaan, joskin summaa olisi ehkä ollut syytä kasvattaa ottaen huomioon vientiteollisuuden haasteita.

Edustaja Soini nosti esiin nämä eri tukipaketit ja ratkaisut, jotka hänen mielestään eivät toimi. Mutta en ole vieläkään kuullut ratkaisuesitystä edustaja Soinin suusta, niin että kysyn: Soini, mikä toimii?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että valtiontaloutta pitää tasapainottaa, mutta eurooppalaisessa keskustelussa yhä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, voimmeko säästää itsemme ulos talouskriisistä, riittääkö pelkkä säästäminen, vai tarvitaanko enemmän myös uutta kasvua luovia elementtejä. Tässä yhteydessä palaan siihen, millä edustaja Tiilikainen aloitti. Nythän kehyspäätöksissä kasvukannustimia otettiin käyttöön, ja meillä monilla on varmaan niihin paljon toiveita, mutta on esitetty myös paljon muita toimenpiteitä, joilla uutta kasvua voitaisiin luoda ja vauhdittaa. Erityisesti tarvitaan kasvuyrityksiä, ja maailmalla on monia kiinnostavia malleja, joilla kasvuyrityksiin sijoittamista on saatu vauhditettua. Miten, ministeri, arvioitte: tulisiko tällaisia lisätoimenpiteitä myös nyt — aika pikaisella aikataululla — ottaa käyttöön vielä niitten kehyspäätöksessä tehtyjen päätösten lisäksi?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen valtiovarainministerin ja hallituksen ylipäänsä hyvin itsetyytyväistä ja vähän omahyväistä kehua siitä, kuinka hyvin Suomella menee ja kuinka talouspolitiikka on nyt oikeaa ja kaikki on hyvin. Kyllä me kaikki tiedämme sen, kuinka epävarmassa tilanteessa ollaan paitsi Suomen talouden osalta niin erityisesti Euroopan talouden osalta. Ja kun vielä kokonaisuudessaan maailmaltakin on merkkejä siitä, että maailmantaloudenkaan kasvu ei ole siinä vedossa kuin pitäisi, niin kyllä tässä on todellakin syytä huoleen.

Niiden toimien osalta, joita hallitus on tehnyt kehysriihessä — ja jotain toki tässä lisäbudjetissakin — se suuri kysymys on, riittävätkö ne. Ja kyllä keskustan vastaus ja suuri epäilys on, että eivät. Ne eivät riittävällä tavalla sitä kasvua ruoki ja sitä kautta huolehdi siitä, että talous on kunnossa. Samoin tämä alueellisen oikeudenmukaisuuden puute on suuri vaara. Ja se kolmas kysymys, johon olen useamman kuukauden kysynyt täällä vastausta, enkä ole saanut: onko hallitus riittävällä tavalla varautunut tulevaan — Kreikan mahdolliseen eroon eurosta ja siihen turbulenssiin, joka meitä voi kohdata tulevina kuukausina?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeistään tässä vaiheessa, kun maassa on ollut taas näitä traagisia asioita, olisi syytä hieman inhimillisempäänkin puoleen niitä euroja antaa, ja lähinnä tuonne koululaisten ja koulupsykologien puolelle. Sinne täytyy löytyä niin paljon rahaa, että koulupsykologeja on jokaisessa koulussa. Tällä hetkellä tilanne on se, että 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää koulupudokkaaksi ja 30 000 alle 30-vuotiasta suomalaista on vailla ammattia. Nämä ovat kaiketi asioita, jotka lehtitietojen mukaan ovat vaikuttaneet myös noihin Hyvinkään traagisiin tapahtumiin. Eli jostakin pitäisi löytyä sen verran rahaa, että me saamme meidän pienet ihmisemme voimaan hyvin. Silloin, kun kansa voi hyvin, silloin myös kansantalous voi hyvin, ja silloin kauppakin kannattaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puheenjohtaja Urpilainen, te voitte puoluekokouksessanne laulaa pilkkalauluja kokoomuksesta, jos se teidän oloanne helpottaa ja lohduttaa, ei se meitä juurikaan haittaa. Mutta viime eduskuntavaalien tulos — sanoisinko juhlallisesti historia — on tuominnut meidät yhteiseen hallitukseen hoitamaan mahdollisimman hyvin isänmaan ja suomalaisten asioita. (Timo Soini: Onko elinkautinen tuomio? — Hälinää. — Mauri Pekkarinen: Ei ollut rakkausavioliitto!) Ja pitää sanoa, että hallituksen politiikka näissä vaikeissa olosuhteissa, joissa Eurooppa myllertää ympärillämme, on ollut onnistunutta, ja pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen hyvä yhteistyö hallituksessa on ollut hyvin arvokasta koko Suomelle.

Minäkin haluan kiinnittää huomiota samaan kuin edustaja Sasi, siihen, että meidän velkamme lisääntyy tänä vuonna 8,7 miljardia euroa. Sen vuoksi toivon kaikilta, jotka vaativat lisäpanostuksia sinne ja tänne myös vastausta siihen, mistä vastaavasti säästetään?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuinkahan paljon kirveitä edustaja Zyskowicz on heitellyt tähän suuntaan tässä vuosien aikana, (Naurua) mutta kaikki on nyt kuitenkin hyvin.

Olisin halunnut kiinnittää huomiota siihen, että tässä täytyy nyt etsiä niitä aukkoja, johon esimerkiksi Suomen vientiä voidaan kohdistaa. Tässähän on tuotu esille niitä panostuksia, joilla suomalaisia yrityksiä ja sijoittajia voidaan kohdella entistä paremmin ja panostettu työllisyyskoulutukseen. Esimerkiksi eduskunnan varapuhemies oli vastaanottamassa Baškirian eduskunnan valtuuskuntaa ja yrittäjiä. Olin siellä viime viikolla, ja siellä 4-miljoonaisen kansan toive on se, että Suomesta yrittäjät tulisivat enemmän tuomaan näitä omia tuotteitaan tietyiltä aloilta. Heitä erityisesti kiinnosti yksi tällainen esimerkki, joka nyt sattuu olemaan Lahdessa, eli tämä ministeri Pekkarisenkin rahoitusta aikanaan saanut kaasutuslaitos: helsinkiläisten jätteet tuodaan Lahteen, ja pelkästä jätteestä kaasutetaan puolet Lahden lämmöstä ja 30 prosenttia sähköstä. Tämä laitos on maailman ensimmäinen laatuaan ja erittäin kysytty. Tämäntyyppisiä aukkoja meidän pitää maailmasta katsella.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen hiukan huolissani siitä, jos hallitus kehuu tätä toista lisätalousarviota sillä, että kaikkien yhteinen etu on antaa EVM:lle 1 440 miljoonaa euroa. On huolestuttavaa myös, jos vasemmisto sanoo, että tämä on viisasta talouspolitiikkaa. Jos jokin olisi viisasta, niin se, että hallitus Olympiastadionin suitsuttamisen sijaan puhuisi nuorten tai syrjäytyneitten miesten tilanteesta tänä päivänä, kun on lähestulkoon kansallinen kriisi näitten viime päivien tapahtumien johdosta. Mitä konkreettista hallitus tekee tällaisten tragedioiden välttämiseksi — muutakin kuin jakaa rahaa ympäri maailmaa?

Nämä olemassa olevat hallituksen toimet eivät tule riittämään siihen, että tämä suunta saadaan muutettua. Esimerkiksi heitän semmoisen näkökulman, että 2000-luvulla psykiatrinen sairaalahoito on vähentynyt puolella miljoonalla päivällä, ja pelkästään psykiatrisen hoidon erikoisalan vuodeosastojen ja avohoidon kustannukset ovat tippuneet 80 miljoonaa (Puhemies koputtaa) euroa edellisestä vuodesta. Ajatteko te alas tätä psykiatrista hoitoa Suomessa tällä hetkellä?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, se ei sittenkään ollut rakkausavioliitto. Se nyt kävi viimeistään äsken teidän puheenvuoronne jälkeen selväksi (Ben Zyskowicz: Järkiliitto!) — järkiliitto näköjään — mutta teidän puheenvuoronne kyllä kertoo, että järjellisyys ei aina kaikessa olisi kohdallaan, kun arvioitte ministerin puheita tai eleitä.

Arvoisa puhemies! Varsinainen kommentti kuitenkin liittyy siihen, että, ministeri, te olette varmaan huomannut, että meillä on historiallinen tilanne Suomessa tällä hetkellä. Ensimmäisen kerran lähes 20 vuoteen meillä on kaksoisvaje. Sekä julkisen talouden alijäämä — jonka ymmärrän tietyssä tilanteessa, tässä tilanteessa, missä ollaan — että samaan aikaan myöskin vaihtotaseen vaje. Kansakunta syö myös kansakuntana enemmän kuin tienaa tällä hetkellä: hivenen yksinkertaistaen vaihtotaseen vajeessahan on siitä kysymys. Tästä kaksoisvajeesta ulospääsyä ne toimet, joita te nyt esitätte, eivät kerta kaikkiaan auta.

Suomi tarvitsee kasvua, paljon suurempia panostuksia kasvuun. Nyt te teette ihan oikeita ratkaisuja, kun otatte käyttöön (Puhemies koputtaa) innovaatiovähennyksen, jota aikanaan valmistelin, jnp. Mutta samalla te vähennätte esimerkiksi tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja koulutuksen määrärahoja. Nyt tarvitaan vahvoja investointeja semmoiseen perusinfraan, joka auttaa työllisyyttä ja kasvua. Tarvitaan investointeja osaamiseen, tutkimukseen ja yrittäjyyteen, ja ne nettomääräiset lisäykset näistä tosiasiassa.... (Puhemies: Edustaja Pekkarinen, olemme yliajalla!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvistä puheenvuoroista. Edustaja Soini kysyi, olenko edelleenkin sitä mieltä, että euro on ollut menestystarina. Kyllä minä olen. Minusta euroa ei voi syyttää siitä, että jotkut maat ovat ylivelkaantuneet ja sitä kautta ajaneet itsensä siihen talouskriisitilanteeseen, jossa ne tällä hetkellä ovat. Se ei ole euron vika vaan niiden kansallisten päättäjien, jotka eivät ole noudattaneet yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Te myös totesitte, että tämä pysyvä vakausmekanismi, EVM, ei toimi. (Timo Soini: Ei toimi!) Se ei ole vielä aloittanutkaan toimintaansa, joten miten te voitte sanoa, että se ei ole toiminut? (Timo Soini: No eihän se toimi, kun ei ole aloittanutkaan!) Se käynnistyy 1.7., ja juuri sen takia tuon pääomituksen siihen teemme. Meidän lähtökohtamme hyvin laajasti eduskunnassa on ollut se, että pysyvä mekanismi on paljon parempi kuin tämä väliaikainen, koska pysyvän mekanismin kautta myönnetyt lainat ovat ensisijaisia ja niissä myös toteutuu sijoittajavastuu. Sen takia Suomi on tukenut tämän pysyvän mekanismin perustamista alusta lähtien.

Edustaja Tiilikainen ja muutama muukin kantoi huolta Suomen taloustilanteesta ja kysyi, että onko tehty toimia työurien pidentämiseksi. On tehty toimia. Työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä tehty työurasopimus pidentää työuria keskimäärin noin vuodella. Tämä on työmarkkinajärjestöjen arvio, ja minä pidän näitä toimia, jotka tuo työurasopimus pitää sisällään, erittäin merkittävinä.

Edustaja Sasi kysyi, päästäänkö näillä toimilla, joita nyt on tehty, vaalikauden aikana velkasuhteen taittamiseen. Sitä ei kukaan voi absoluuttisesti tietää, koska siitä olen edustaja Kiviniemen kanssa samaa mieltä, että me olemme hyvin epävarmassa tilanteessa. Kukaan ei voi tietää, mitä tapahtuu kesäkuun puolenvälin jälkeen, kun Kreikan vaalit on käyty. Totta kai sillä on myös omalta osaltaan vaikutusta Suomen taloustilanteeseen. Mutta sen minä tiedän, että niillä toimilla, joita Suomen hallitus on tehnyt, on vahvistettu luottamusta Suomen talouteen, ja se näkyy muun muassa siinä, että valtion korko on meillä ennätyksellisen alhainen. Eli me maksamme alempaa korkoa kuin pitkään, pitkään aikaan, ja mielestäni tämä kertoo siitä, että Suomen malli, jossa taloutta tasapainotetaan eli sopeutetaan, tehdään rakenneuudistuksia, joilla lisätään työllisyyttä, panostetaan kasvuun, nyt noin 300 miljoonaa euroa. Te kysytte, onko se riittävästi: nämä toimet eivät ole edes tulleet vielä täytäntöön, (Puhemies koputtaa) koska osa niistä tulee täytäntöön vasta ensi vuoden talousarvion myötä. Eli kyllä tässä tehdään koko ajan toimia. Riittääkö se — sen luoja yksin tietää ja sen tulemme tulevaisuudessa näkemään.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! On totta, että korkotulot ovat laskeneet 217 miljoonaa euroa sen vuoksi, että Suomen taloudenpitoon luotetaan. Huolen kuitenkin pitäisi olla meillä suuri. 88 miljardia euroa vuoden lopussa on paljon lainaa, ja kun katsomme, miten verotulomme ovat kehittyneet, lisätalousarviossa verotuloarvioita lasketaan itse asiassa alaspäin eikä nosteta ylöspäin.

Tietenkin tässä tilanteessa tulee pohtia, miltä osin meillä on tarvetta tulevaisuudessa talouden sopeuttamiseen. Siltä osin kasvu on ehkä se yksi pelastava tekijä — mutta saammeko me kasvua, jollei meillä ole kilpailukykyä, jollei meillä ole innovaatioita, ja jos Baselin sopimus tulee ja pankit eivät rahoita enää yrityksiä, meillä on jopa iso riski, etteivät yritykset saa kasvunsa rahoittamiseen enää lainaa pankeista. Meillä on monta huolen aihetta, jotka tulee nostaa seuraavina viikkoina esille.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää hallitusta siitä, että valtio tulee mukaan Olympiastadionin peruskorjaukseen. Sehän valmistui vuonna 38, ja olympialaisia odotettiin sitten sotien ajan vuoteen 52. Sanoisin, että ei tämä hanke ole vastakkain mielenterveystyön ja terveydenhoidon kanssa, koska kyllä voi sanoa, että vuosikymmenten ajan Olympiastadionilla ovat toteutuneet tuhansien nuorten omat unelmat kilpakentillä ja siellä katsomoissa. Unelmien toteutusta odottavat myös ne nuoret, jotka tänä keväänä päättävät koulunsa, ja minusta on hyvä, että hallitus nyt lähtee konkreettisesti toteuttamaan tätä nuorten yhteiskuntatakuuta, jotta nyt ensi viikonloppuna, kun nuoret lähtevät oppilaitoksista, heillä olisi usko siihen, että heillä on se opiskelu- tai työpaikka ja näky siitä, mikä on heidän asemansa ja tulevaisuutensa yhteiskunnassa. Toivon, että hallitus voi vielä näiden nykyisten toimien lisäksi yrittää tukea niitä järjestöjä, jotka tekevät tätä etsivää nuoriso- ja lastensuojelutyötä.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Stadion on tärkeä, ja liikkuminen loppuu monesti siihen, kun alkaa saattohoito. Saattohoito on hyvin tärkeä asia. Se on noussut esille muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön tekemässä selvityksessä Hyvä saattohoito Suomessa, ja siellä kehotetaan kaikkia kuntia ja kaupunkeja laatimaan omat saattohoitosuositukset. On ikävää, että näin ei ole kuitenkaan Suomessa vielä toimittu.

Sama on saattohoitokoulutuksen kanssa, joka on muun muassa hallitusohjelmassa todettu hyvin tärkeäksi asiaksi. Raha on vanha keksintö, ja minä toivoisin, että saattohoito ja sen koulutus saisi myös rahaa. Olen esittänyt lisätalousarvioaloitetta saattohoitokoulutuksen käynnistämiseksi lähi- ja sairaanhoitajille. Mielestäni asia on erittäin tärkeä ja se pitää ottaa hyvin vakavasti.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvion yleisperusteluissa todetaan, että maailmankauppa ja talous kehittyvät positiivisesti. Suomen viennin kasvu kuitenkaan ei pääse tähän mukaan. Investoinnit vähentyvät, työllisyys kasvaa.

Arvoisa ministeri, nyt tarvitaan voimakkaampia toimia suomalaisen työn ja suomalaisten yritysten puolesta. Tarvitaan veroratkaisuja. Tarvitaan selvästi enemmän panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Ainoastaan tätä kautta suomalaisten yritysten kilpailukyky voi parantua ja tehostua, mikä osaltaan sitten vaikuttaa siihen, että suomalainen hyvinvointivaltio voi tulevaisuudessa säilyä. Koska näitä toimia voidaan odottaa?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on talouden iso linja hyvässä hallinnassa, ja siitä on todisteena alhainen korkotaso, kuten täällä valtiovarainministeri totesi. Sen sijaan, kun puhutaan tästä talouskasvusta, niin velkaelvytykseen meillä ei tässä tilanteessa ole varaa, ei meillä eikä laajemminkaan Euroopassa. Sen sijaan me voimme ilman rahapanostuksia tehdä kyllä kilpailukykyä vahvistavia toimia. Ruotsissa ja Saksassa on työmarkkinoita uudistettu. Ruotsissa on viimeisten vuosien aikana ollut noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa, koska työn tarjontaa on voimakkaasti lisätty ja myöskin kannustavuutta työmarkkinoille lisätty. Nämä uudistukset ovat sellaisia, jotka me tarvitsemme jatkoksi sille, että nyt talouden tasapainotusta on toteutettu, ja kysynkin: onko näitä uudistuksia aikomus viedä eteenpäin?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on iso linja hyvin hallussa, niin kuin täällä on todettu, ja tässä on aika helppo yhtyä edustaja Satosen puheenvuoroon nimenomaan tästä elvytyksen näkökulmasta tarkasteltuna. Nyt ei ole niitä varoja elvytykseen, mitä edellinen hallitus teki. Kaiken kaikkiaan 11 miljardia meni, jos otetaan jakovarakin huomioon. Tässä tilanteessa mielestäni tämä hallituksen lisätalousarvio on erittäin hyvä ja perusteltu, ja täällä pienillä siemenrahoilla saadaan hyviäkin ajatuksia.

Ennen kaikkea haluan nostaa esille täältä tämän Taivaljärven hopeakaivoksen, minkä myös ministeri Urpilainen mainitsi, ja sillä pienellä panoksella laukaistaan myös yksityisen rahoituksen mahdollisuus, ja se on erittäin hyvä.

Haluaisin tässä vielä nostaa esille tämän pienenergiatuen, (Puhemies koputtaa) minkä Tiilikainenkin myös nosti, ja tämänhän olisi voinut keskustakin tehdä edellisellä kaudella muttei saanut aikaiseksi, (Puhemies koputtaa) ja tämä oli jo meidän edellisessämme. Kun täällä oli ensimmäinen lisätalousarvio tulossa, niin meillä oli tiedossa, että täältä tulee tämä 17 miljoonaa, ja tässä se nyt on.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä hallituksessa on kyse osapuolineutraalista avioliitosta. Valtiontalouden tilanne ei todellakaan ole hyvä, mutta se on kuitenkin parempi kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa. Neljä vuotta sitten se oli vielä parempi, meillä ei ollut alijäämää, ei ollut 8 miljardin velanottotarvetta. Mitä tässä välillä on tapahtunut? Tuli eurokriisi ja pankkikriisi yleensäkin, ja kun täällä on kysytty, miksi vasemmisto haluaa nyt antaa 1,4 miljardia tänne EVM:n rahastoon, niin siksi, että meillä ei olisi toiset 8 miljardia enemmän velkaa. (Timo Soini: Voi hyvä luoja!) Me emme halua ottaa sitä riskiä. Minä tiedän, minulla on noin sata mieluisampaa kohdetta sille rahalle, mutta siitä huolimatta haluan varmistaa sen, että se kehitys, joka tapahtui neljä vuotta sitten, ei toistu.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu nuorison marssista, niin samalla voisi ehkä puhua Karl Marxistakin. Karl Marx totesi, että kasatkaa, kasatkaa, siinä profeetat. Nyt ehkä voisi olla aika hieman muunnella sitä viisautta ja todeta, että kuluttakaa, kuluttakaa, siinä Mooses ja profeetat. (Puhemies koputtaa) Tässä taloustilanteessa se voisi olla ihan hyvä neuvo.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää kyllä siltä, että hallituksen sisällä on ryppyjä rakkaudessa muuallakin kuin täällä laulun sanoissa. Arvioitte hetki sitten, ministeri Urpilainen, että työurasopimus oli riittävä, että siihen täytyy olla tyytyväinen. Olen ollut huomaavinani, että pääministeri kyllä on ollut sitä mieltä, että se oli hyvä alku mutta riittämätön, ja myös tämä kuntauudistus on asia, joka teillä on aivan keskenänne siellä sekaisin, se on sekaisin kuin Jokisen eväät.

Mutta sitten jatkaisin kysymyksellä siitä, kun viime viikolla tulivat uudet työttömyysluvut, ja nehän kertovat karua kieltä, että työttömyys on todellakin kasvanut, ja tuolla lukee, että on 8 prosenttia ja minun maakunnassani on 13,4 prosenttia. Kysyn teiltä: Millä tavalla te uudistatte työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sellaiseksi, että aina kannattaa ottaa lyhytaikainenkin työ vastaan ja ettei se sosiaaliturva heti jää siitä pois. Miten yhdistätte palkan ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvioehdotus on todellakin mittava asiakirja, opus, mutta tuskinpa sillä Tieto-Finlandiaa hankitaan.

Mutta vakavasti ottaen, onko hallituksen toimenpiteissä elämänuskoa vahvistavia, kestävään tulevaisuuteen tähyäviä ja ihmisen omatoimisuuteen kannustavia ratkaisumalleja? Puhutaan kyllä paljon työurien pidentämisestä ja sitä perustellaan eliniänodotteen nousulla, mutta alhaisimmissa tuloluokissa THL:n selvitysten mukaan 20 vuoden aikana elinajanodote ei ole kasvanut. Mitenkä käy, jos korkotaso nousee? Onko tämä huomioitu, miten käy kotitalouksien, miten käy niiden pienten ja keskisuurten yritysten, jotka ovat paljon investoineet?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aurinko paistaa ja tuo valoa risukasaankin, näin voisi todeta Keski-Suomen osalta, kun katsotaan toista lisätalousarviota. Olemme juuri menettämässä kaksi varuskuntaa, ja se on kova isku, ja sen takia valopilkkuna voi todeta tämän kantatie 56:n Jämsä—Mänttä-rahoituksen tässä esityksessä. Tie on ollut erityisen vaarallinen jo kauan, ja siellä on paljon metsäteollisuuden raskasta liikennettä, ja olemme nähneet jo lukuisia onnettomuuksia, eli todellakin olemme hyvillämme tästä esityksestä. Ministeri Urpilaiselle haluan osoittaa kaikkien keskisuomalaisten puolesta lämpimän kiitoksen: tulemme muistamaan tämän. (Mauri Pekkarinen: Ei kuivaa silmää tällä puolella!)

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion myötä Suomen osuutena Euroopan vakausmekanismin pääomaksi ehdotetaan 1,44 miljardia euroa määrärahana kesällä maksettavaa pääomasijoitusta varten. EVM-sopimuksen lähtökohtaoletuksena on, että Kansainvälinen valuuttarahasto osallistuu kriisinhallintaan, että annettava tuki on vastikkeellista, että yksityiset velkojat osallistuvat taakanjakoon ja että EVM:llä on etuoikeutettu asema velkojana heti IMF:n saatavien jälkeen. Lisäksi vastuiden kokonaismäärä on nyt yksiselitteinen. Kaikki tämä on selkeää parannusta, mutta silti jää myös joitakin kysymyksiä.

Arvoisa valtiovarainministeri, kun Suomen sitoumukset nyt jälleen kasvavat, missä menee mielestänne se raja, kuinka pitkälle Suomi voi näissä vastuissa mennä? Onko olemassa esimerkiksi jokin euromääräinen raja, jota Suomen ei mielestänne tulisi ylittää Euroopan erilaisten kriisirahastojen muodossa?

Jukka  Kärnä  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huolimatta opposition pahoista puheista mielestäni hallitus katsoo tulevaisuuteen myöskin nuorten osalta, sillä tämä itse asiassa aika merkittävä panostus, 5,6 miljoonan euron korotus, opiskelupaikkojen lisäämiseen vauhdittaa sitä nuorten yhteiskuntatakuuta ja nimenomaan, kuten on todettu, etupainotteisesti, ja antaa myöskin omalta osaltaan pienenpienen vastauksen siihen nuorten miesten pahoinvointiin. Toki samalla tavalla tämä koskee myöskin nuoria naisia. Sen lisäksi tervetullutta puhetta, jota valitettavasti vielä ei ole päästy toteuttamaan, on valtiovarainministerin esille nostama kansallisen kasvustrategian luominen kolmikantaisesti. Siinä varmasti tulee osittain myöskin vastauksia siihen, millä tavalla Suomen vienti saadaan sille tasolle, jolla sen kuuluu olla. Tällä hetkellä se laahaa jäljessä, ja kaikki mahdollinen on tehtävä sen eteen, että vientitulot kasvavat.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnä, eikö teitä hävetä kerskailla 1 200 opiskelupaikalla, jos samaan aikaan 6 000 opiskelupaikkaa lähtee ja nämäkin opiskelupaikat, mitä nyt saadaan, keskitetään sitten tänne pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle? Avioliittoneuvojana haluaisinkin sanoa teille, päähallituspuolueet, että sentään yksi yhdistävä tekijä teiltä löytyy ja se on keskittäminen. Se kulkee kautta linjan myös tässä lisätalousarviossa. Kummasti tuntuu löytyvän rahaa esimerkiksi Helsingin olympiastadioniin, Kehärataan, metroon samaan aikaan, kun julkinen tuki liikkumiselta maaseudulla poistetaan niin, että linja-autovuorot loppuvat ja opiskelijat joutuvat muuttamaan pois kotoaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tervehdyttäminen on tärkeä tehtävä, ja kasvua ja työllisyyttä ja kilpailukykyä pitää tukea niin kuin nyt tehdäänkin, mutta vaikeina aikoina on ennen muuta pidettävä huolta lapsista ja nuorista. Me ainakin kokoomuksessa olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että yhteiskuntatakuuta kiirehditään ja otetaan nyt etupainotteisesti käyttöön ja nimenomaan siellä, missä näitä opiskelupaikkoja tarvitaan. 1 200 aloituspaikkaa Uudellemaalle ja suurten kaupunkien ympärille on erittäin suuri panostus ja odotus. (Anne Kalmarin välihuuto) — Te aiemmassa hallituksessa edustitte politiikkaa, että pidettiin tyhjiä aloituspaikkoja ympäri Suomenmaan. Nyt niitä paikkoja tuodaan sinne, missä on nuoria, jotka tarvitsevat opiskelupaikkaa.

Ja pidän myös, arvoisa puhemies, erittäin myönteisenä Olympiastadionin korjauksen eteenpäin saamista. Se on huippu-urheilun ja kulttuurin näkökulmasta tärkeä, mutta myös työllisyyden näkökulmasta sillä on erittäin suuri työllistävä vaikutus, kun tuo suuri saneeraus, tarpeellinen saneeraus, saadaan nyt liikkeelle.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken muun ohella, että valtiovarainministeri Urpilainen edustaa erittäin järkevää ja maailmallakin tunnustettua talouspoliittista linjaa, on hienoa, että hänellä on hyvä lauluääni ja hän myös sitä tarvittaessa käyttää, koska saksalainen sananlasku kuuluu, että "petolinnut ovat niitä, jotka eivät laula". Ja vaikka kokoomuksen oma haukka Ben Zyskowicz nyt vielä vähän toipuu viime kehysriihestä, niin uskon, että taas viimeistään joulun alla sitten voimme vaikka yhdessä kajauttaa nuorisomarssin ja vaihtaa sinne kokoomuksen tilalle taantumuksen, koska tämä hallitus on todella edistyksellinen ja me olemme siinä yhdessä.

Mutta, arvoisa puhemies, kaikki ei todellakaan ole hyvin, kuten Kiviniemi antoi tässä ymmärtää, että näin hallitus antaisi ymmärtää. Ei todellakaan, edellisen hallituksen jäljiltä on aikamoinen savotta. Sitä laitetaan kuntoon. Ihmettelen vain, että kun nyt laitetaan nuorisotakuuseen edellisten, nykyisten ja kehysriihessä tehtyjen päätösten myötä yhtä paljon rahaa kuin otetaan solidaarisuusverolla suurituloisilta ja rikkailta, niin miksi (Puhemies koputtaa) edustaja Tiilikainen sanoi, että täällä on vain yksi hyvä asia tässä lisätalousarviossa. Eikö tämä ole hyvä asia?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luotan siihen, että te osaatte kehua omia esityksiänne, mutta toivoisin joskus, että niillä kehuilla olisi katetta. On tämä erikoista kuultavaa. Demarit ovat nyt tyytyväisiä Suomen taloustilanteeseen. Valtiovarainministeri vastaa, että nyt on tehty riittävästi työurien jatkamiseksi, ja kasvu- ja yrittäjyyskannusteista otatte kaksi esimerkkiä. Ne olisivat jo voimassa, jos ne olisi keskustan esitysten mukaan toteutettu tämän vuoden alusta. Hyvä, että ne nyt joskus ovat tulossa. Jätitte kymmeniä meidän aloitteitamme kasvun ja yrittäjyyden eteen odottamaan.

Mutta katsotaanpa numeroita: 8,7 miljardia lisävelka. Se on enemmän kuin viime vuonna. Eihän se ole mitään tasapainotusta. Samaan aikaan te leikkaatte vielä tutkimuksesta, koulutuksesta, kehityksestä eli tulevaisuudesta. Samaan aikaan te kuritatte suomalaisia lapsiperheitä jättämällä heidät toistuvasti syrjään. Ja kun tähän pannaan vielä se, että olette työntämässä kuntakenttää kaaokseen, niin siinä sitä on laulujen aiheita hallituspuolueille. Ja teatraalisesti (Puhemies koputtaa) olette kiistelevinänne keskenänne, kun yhdessä tämän suomalaisille teette.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Euro on rikkonut Euroopan. Rahojen lisäksi menee yhteiskuntarauha. Ettekö te näe, mitä Euroopassa tapahtuu? Autot palavat, konkurssi uhkaa, työttömyys pahenee. Irlannissa äänestetään nyt uudesta talousunionisopimuksesta. Viimeksi, kun Irlannissa äänestettiin perustuslaista, kun toisen kerran äänestettiin, niin sanottiin "growth and jobs", kasvua ja työpaikkoja. Siitä ei ole jäljellä kuin iskulause "growth and jobs", paitsi, että 120 000 työtöntä on Irlannissa lisää. Ja te sanotte, että euro toimii. Euro on vankila niille maille, jotka eivät eurossa pärjää. Se on samanlainen vankila ja virhe kuin Suomessa oli vahvan markan politiikka, joka korjaantui vain kahdella devalvaatiolla. Tällä menolla te otatte 8 miljardia lainaa, jotta otetaan lainaa, jotta voidaan pistää Eurooppaan ja kasvattaa Suomen vastuita.

Ja näistä mainioista vakuuksista: Ne ovat 20 prosentille. Se on johdannaissopimus eikä mikään vakuus.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan kantaa yhteen tärkeään yksityiskohtaan tässä lisätalousarvioesityksessä.

Lisämäärärahan myöntäminen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle on erittäin ajankohtainen ja tarpeellinen toimenpide erityisesti valelääkäritapausten selvitysprojektin kustannusten kattamiseksi. Mutta Valviran toimintaa ja sen resursseja on arvioitava nopeutetulla aikataululla kokonaisuudessaan uudelleen, sillä Valviralle on tulossa uusien lainsäädäntöhankkeiden myötä myös uusia valvontatehtäviä. Toisaalta on myös uudelleenarvioitava Valviran ja aluevalvontavirastojen eli avien työnjako. Nyt näyttää nimittäin siltä, että toiminnoissa on päällekkäisyyksiä, ja toisaalta voi käydä myös niin, että jotain tärkeää jää hoitamatta tehtäväkuvien epäselvyyksien takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaketjuja tulisikin tarkastella uudelleen joka tasolla ja saada aikaan nykyistä selkeämmät toimintaohjeet. Tämä on kansalaisen oikeusturvan kannalta välttämätöntä, mutta tämä on myöskin toimintojen tehostamista.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä järkiavioliitto on ollut onnistunut, ja kyllä järki tämän valtion taloutta hoidettaessa on se, mitä tarvitaan, toisin kuin järjettömyyttä, jota edustaja Pekkarinen täällä tuntui peräänkuuluttavan. Tämä siitä huolimatta, vaikka jokainen ajoittain treenaisi äänijänteitään omassa karaoketuvassaan oman nuottinsa mukaan. Ja kyllä tämän hallituksen jämerät tasapainotustoimet julkiseen talouteen ja toisaalta 300 miljoonan panostukset kasvuun ovat oikeansuuntaisia toimia. Siitä osaltaan osoituksena on meidän kansainvälisen luottoasemamme vahvistuminen niin, että 217 miljoonaa euroa vähemmän kuluu tänäkin vuonna rahaa kansainvälisille sijoittajille maksettujen korkojen muodossa.

Mutta kyllä minäkin kannan huolta talouden tilasta suuressa kuvassa, niin kuin edustajat Sasi ja Zyskowicz aiemmin. Ja kysyisinkin nyt vielä valtiovarainministeri Urpilaiselta, miten te arvioitte tulevaisuudessa, mikäli näyttää siltä, että tähän alijäämän 1 prosentin bkt-tavoitteeseen ei päästä. Mikäli teidän ministeriönne ennusteet osoittautuvat oikeiksi ja tämä tilanne ei korjaannu, tehdäänkö vielä lisäsopeutustoimia?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnän tavoin pidän tärkeänä, että ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseen kohdennetaan määrärahoja. Suomessa jää vuosittain noin 5 000 nuorta peruskoulun jälkeen vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Kaikki opiskelupaikatta jäämiset eivät johdu siitä, että opiskelupaikkaa ei löydy, mutta tärkeää on tämä lisäys. Etenkin pääkaupunkiseudulla opiskelupaikkoja on tarpeeseen nähden liian vähän. Samaan aikaan me tiedämme, että pelkän peruskoulun varassa työelämässä olevien työurat ovat jopa kuusi vuotta lyhyempiä kuin toisen asteen koulutuksen saaneilla, ja työurien pidentämisestähän tässä meillä myös on kyse. Sen takia pidän määrärahalisäystä tärkeänä.

Lisäksi haluan nostaa toisen pienen, mutta tärkeän yksityiskohdan esille: Käräjäoikeuksille on ehdotettu 0,5 miljoonan euron lisäystä käsittelyaikojen lyhentämiseksi, ja tämä on tervetullutta. Suomi on oikeusvaltio, mutta oikeus ei toteudu, jos asioiden käsittelyaika on kohtuuttoman pitkä. Kiitos hallitukselle siis siitä, että se pitää ihmisten oikeusturvaa tärkeänä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hämmästynyt siitä, että hallitus ei vieläkään oikein ota vakavasti näitä järjettömiä veritekoja, joita sekä nuoret että aikuiset ovat viime aikoina tehneet. Perhesurmia on tehty viime aikoina jopa poikkeuksellisen paljon lyhyessä ajassa.

Pelkkä aselakien tiukentaminen ei auta — aina puhutaan aselakien tiukentamisesta — ellei paneuduta ihan todella ja oikeasti pahoinvoinnin syihin. Aivan liian moni apua tarvitseva nuori ja aikuinen jää tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä tarvitsemiensa mielenterveyspalveluiden ulkopuolelle. Oppilashuollon resurssit ovat aivan riittämättömät sekä peruskouluissa että ammatillisessa koulutuksessa jne. Meiltä puuttuu matalan kynnyksen palveluja, joita nuoret voisivat hakea vaivatta, helposti.

Tämä puoli on retuperällä meillä Suomessa ihan oikeasti, ja ellei näihin asioihin saada parannusta, ääritapauksissa saamme lukea yhä uudestaan ja nähdä näitä järjettömiä tekoja. Ihmiset tarvitsevat ihan oikeasti apua psyykkisiin ongelmiin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Männistölle: Minä kuuntelin hallitusryhmien välisiä keskusteluja, ja oli aika yllättävää kuulla teidän keskinäinen nokittelunne, ja minä vaan totesin, että näin on, ja sanoin, että ei nyt näytä varsinaisesta rakkausavioliitosta todellakaan olevan kysymys. En sanonut, että teidän puheenne olisivat järjettömiä. Jos edustaja Männistö haluaa nimetä minun puheenvuoroni järjettömäksi, niin se on hänen tarinansa.

Sanon vaan, että Suomi on ensimmäisen kerran lähes 20 vuoteen vajonnut kaksoisvajeeseen, ja se on vakava asia. Se on vakava asia, ja monet johtavat Suomen ekonomistit ovat sitä mieltä, että ne toimet, joihinka nyt on päätetty ryhtyä, kerta kaikkiaan eivät riitä kasvun vauhdittamiseen sillä tavalla, että tästä ahdingosta päästäisiin ulos.

Me olemme menettäneet kilpailukykyä, menetämme kaiken aikaa. Meidän yksikköhintakustannukset ovat paljon korkeammat kuin meidän tärkeimpien kilpailijamaidemme. Ellei saada uutta kasvua aikaan, ellei kulutuksesta vähennetä, tarpeettomimmasta, varsinkin tuontikulutuksesta, ja satsata entistä enemmän koulutukseen, tutkimukseen, yrittäjyyteen, heikosti meille käy.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En voisi olla enempää eri mieltä edustaja Soinin kanssa. On valitettavaa, että hän äsken poistui paikalta. Hän sanoi, että euro on vankila. Minun täytyy todeta, että niin Portugalissa, niin Irlannissa kuin Kreikassakin jouduttaisiin tekemään talouden säästötoimenpiteitä, talouden rakenteiden uudistamista riippumatta siitä, ovatko nämä maat euron jäseninä vai eivät. Sen takia mielestäni ikään kuin sellainen maalailu, että Kreikka selviäisi talouden uudistamistoimenpiteistä sillä, että se irtautuu eurosta, on älyllisesti täysin epärehellistä puhetta, ja mielestäni sellaista ei pitäisi myöskään jaella.

Mitä tulee sitten kasvuun, on selvä asia, että sekä Suomessa että Euroopassa me tarvitsemme talouskurin rinnalle myöskin talouskasvua. Hallitus on Suomessa tekemässä kasvupanostuksia. Me olemme hyvin tarkkaan katsoneet sellaisia täsmätoimia, joilla meidän mielestämme tässä suhdannetilanteessa talouskasvua voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla vahvistaa, tukea pk-sektoria, kannustaa myöskin meidän yrityksiämme kasvamaan. Mutta tämmöistä samanlaista kasvustrategiaa tarvitaan myöskin Euroopan tasolla. Me tarvitsemme Eurooppaan investointeja, ja myöskin kansallisella tasolla Euroopan maissa täytyy tehdä rakenteellisia uudistuksia. Tästä hyvä esimerkki on vaikka Espanja. Espanjassa nuorisotyöttömyys on yli 50 prosenttia. Siellä on välttämätöntä tehdä työmarkkinoilla rakenteellisia uudistuksia. Se on ainoa keino, jolla nuorisotyöttömyyttä Espanjassa pystytään hoitamaan.

Täällä moni on maininnut nuorten hyvinvoinnin, ja minusta se on hyvä asia. Se on varmasti asia, joka yhdistää meitä yli puoluerajojen, se, että me kannamme huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Edustaja Vehviläinen mainitsi, että työttömyys on kasvussa ja Pohjois-Karjalassa työttömyys on 13 prosenttia. Kävin kaksi viikkoa sitten sekä Joensuussa että Liperissä. Tapasin henkilökohtaisesti monia pohjoiskarjalaisia, ja kyllä se viesti sieltä minulle oli se, että nuorten yhteiskuntatakuuta pidetään erittäin hyvänä toimenpiteenä, jolla juuri nuorten syrjäytymistä yritetään vähentää, jolla nuorille tarjotaan mahdollisuus olla osana yhteiskunnassa. Siihen tällä lisätalousarvion reilulla 5 miljoonan euron panostuksellakin tähtäämme, kun pyrimme nyt saamaan tuon yhteiskuntatakuun etupainotteisesti alkamaan jo syksyllä lisäämällä noin 1 200 aloituspaikkaa ammatilliseen koulutukseen. Eli voin sanoa, että niukoista talousresursseista huolimatta juuri nuorten ja lasten hyvinvointi on kyllä hallituksen prioriteettina, ja siitä osoituksena on yhteiskuntatakuu, johon siis kehyskaudella vuosittain noin 110 miljoonaa euroa laitamme lisärahaa.

Täällä edustaja Kalmari puhui keskittämisestä. Minun on pakko kysyä, että valtatie 6:n perusparannus ja nelikaistaistaminen Joensuun kohdalla, Jämsä—Mänttä-tieosuus, Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantaminen, Sotkamon Taivaljärven hopeakaivos, ovatko nämä, edustaja Kalmari, keskittämistä. Minusta nämä kaikki ovat toimia, joilla luodaan edellytyksiä koko Suomelle pärjätä, joilla luodaan elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä, parannetaan infrastruktuuria ja sitä kautta valtion toimin luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille synnyttää myöskin uusia työpaikkoja keskiseen Suomeen, itäiseen Suomeen ja pohjoiseen Suomeen. (Mauri Pekkarinen: Liikenneselonteko 70 prosenttia Etelä-Suomeen!) Se on tämän hallituksen linja. Me kannamme huolta koko Suomesta. Me haluamme, että koko Suomi pysyy asuttuna, koko Suomi pysyy aluekehityksen kärjessä, ja sen takia näitä toimenpiteitä olemme tehneet.

Arvoisa puhemies! Täällä moni ikään kuin on esittänyt sen kysymyksen, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, ja minusta ihan oikeutetustikin kantaa huolta siitä kansainvälisen talouden epävarmuudesta, jonka keskellä me tällä hetkellä olemme. Myös minä kannan sitä huolta. Me olemme tällä hetkellä monella tapaa sellaisessa tilanteessa, että oikeastaan me muut maat voimme vain odottaa, mitä Kreikka itse tulee tekemään, kun aikaisemmin me olemme olleet aktiivisia toimijoita valitsemassa ikään kuin työkalupakista työkaluja, joilla talouskriisiä hoidetaan.

Mutta kehysriihen päätöksillä, sillä tiedolla, joka meillä tällä hetkellä on käytettävissä, valtion velkaantuminen tulee taittumaan, ja se on ollut hallituksen yksi kärkiprioriteettitavoite. Me olemme rakentaneet oman hallitusohjelmamme niin — mielestäni varsin viisaasti tämmöisen epävarmuuden aikakauteen — että me vuosittain tarkastelemme, tullaanko pääsemään näihin tavoitteisiin, ja sitten, jos emme pääse, me olemme valmiita arvioimaan uudelleen tehtäviä toimenpiteitä. Mutta nyt se tieto, joka meillä on olemassa, näyttää kehysriihen jälkeen siltä, että velkaantuminen tulee taittumaan.

Mutta ehkä lopetan siihen, että kun me tiedämme, miten riippuvaisia me olemme viennistä, me tiedämme, miten riippuvaista meidän vienti on eurooppalaisista markkinoista, jotka ovat kuitenkin edelleenkin meidän päämarkkina-alueemme, ja siitä kysynnästä, joka Euroopassa meidän vientituotteillamme on, niin on ehdottomasti Suomen etu, että maan hallitus on myös aktiivisesti ratkomassa eurooppalaista talouskriisiä, koska sillä, että me luomme eurooppalaiseen talouteen vakautta ja saamme tämän kriisin jollain lailla haltuun, on ehkä kaikista suurin merkitys myöskin meidän oman taloutemme kehittymiselle.

Pietari  Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! 1 437 920 000 euroa veronmaksajien rahoja on hallitus tällä kertaa valmis upottamaan kriisimaiden pohjattomaan suohon EU:n perussopimuksen vastaisesti. Me muistamme hyvin, kun edellinen hallitus ei ollut valmis antamaan edes 2:ta miljoonaa euroa Suomen ainoan reumasairaalan pelastamiseksi. Nyt pois annettavalla rahalla olisi pelastettu 700 reumasairaalaa.

On selvää, että tämä valtava Espoon, Vantaan, Turun tai Tampereen kaupungin vuosibudjetin kokoinen tukipaketti kriisimaille on pois jostain: terveydenhoidosta, vanhustenhoidosta, koulutuspalveluista. Näitä joudutaan leikkaamaan hallituksen lykätessä kalliita verorahoja pois maastamme. Hallitus on ohjelmassaan luvannut, että Suomen vastuut eurokriisissä rajataan. Milloinkohan se raja tulee vastaan? Silloinko vasta, kun Suomen luottoluokitus putoaa B-luokkaan ja konkurssiuhka on todellisuutta?

Tukipaketit ovat Suomen kannalta epäoikeudenmukaisia ja vaarallisen kalliita. Suomi ei ole aiheuttanut tätä kriisiä. On epäoikeudenmukaista asettaa suomalainen veronmaksaja tämän kriisin maksumieheksi. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä Euroopan vakausmekanismia. On selvää, että EVM:n koko ei edes riitä tulevan kriisin ratkaisuun. Kriisimailla — Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja — on julkisen sektorin velkaa peräti 3 300 miljardia euroa eli 60-kertaisesti Suomen valtion budjettiin nähden, joten EVM:n resurssit eivät voi riittää kriisimaiden pelastamiseen. Markkinat voidaan vakauttaa vain, jos vakautusoperaation takana on uskottava toimija, jollainen EVM ei ole. Jos nykyisen kaltaista tukipolitiikkaa jatketaan, vakausmekanismien kokoa on tulevaisuudessa kasvatettava vielä moninkertaiseksi ehdotetusta. Tällaista väärää politiikkaa emme voi hyväksyä.

EVM:ään osallistumalla Kataisen hallitus pelaa uhkapeliä Suomen taloudella. Pahimmassa tapauksessa seuraukset ovat Suomen talouden kannalta suorastaan katastrofaaliset, ja parhaimmassa tapauksessakin Suomen maksettavaksi tulee ehkä muutaman sadan miljoonan tappiot. Tilanteen edelleen pahasti kriisiytyessä euro hajoaa hallitsemattomasti tukipaketeista huolimatta ja maksettavaksemme lankeavat euron hajoamisen aiheuttaman taantuman lisäksi tukipakettien miljardivastuut. Tällöin valtio tuskin kykenisi vastaamaan perustuslaillisista velvoitteistaan. Mitä kauemmin eurokriisi jatkuu, sitä todennäköisemmäksi jälkimmäinen vaihtoehto käy. Tällaista väärää politiikkaa emme voi hyväksyä.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jääskeläisen eurohenkisestä puheenvuorosta hieman erilaisiin tunnelmiin. Viimeaikaiset järkyttävät tapahtumat ovat jälleen herättäneet huomaamaan, kuinka tärkeää meidän joka ikisen on tukea toinen toisiamme silloin, kun avun tarve on kaikkein suurin. Keinoja kaihtamatta on pystyttävä varmistamaan se, ettei yksikään yhteiskuntamme jäsen ajaudu sivuraiteille elämässään.

Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi ovat asioita, jotka on jatkossakin nostettava voimakkaasti poliittiselle agendalle. Pelkkien kauniiden sanojen sijaan tarvitaan kuitenkin niitä todellisia toimia. Onkin hyvä asia, että myös nyt käsiteltävässä vuoden toisessa lisätalousarviossa on asiaan kiinnitetty huomiota. Jokainen kuitenkin meistä tietää, ettei syrjäytymistä pelkällä yhdellä toimenpiteellä ehkäistä. Koulutuksen ja opiskelupaikan merkitystä nuorelle on kuitenkaan turha kiistää. On siksi tärkeää, että lisätalousarviossa ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisärahaa ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi. Tällä noin 1 200 opiskelupaikan lisäyksellä siis toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuuta etupainotteisesti siten, että koulutustarjontaa lisätään sinne, missä tarve on kaikkein suurin, kuten salissa on jo tänään aikaisemmin kuultu. Nyt on vielä varmistettava, että nuo opiskelupaikkojen lisäykset todella kohdistetaan Helsingin metropolialueelle, sillä täällä opiskelupaikkojen tarjonta on jo pitkään ollut merkittävästi kysyntää heikompaa. Samalla on myös pidettävä huolta siitä, etteivät nuoret jätä opintojaan kesken.

Tarve nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on pääkaupunkiseudulla muutenkin suuri, sillä alueelle kasautuu hyvin erityyppisiä haasteita kuin muihin kuntiin. Helsingissä esimerkiksi tukipalveluita ja kotoutumisapua tarvitsevien maahanmuuttajien suhteellinen väestönosuus on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa. Lisäksi monet sosiaaliset ongelmat kasautuvat tyypillisesti suurkaupunkeihin, eikä Helsinki ole tässäkään suhteessa poikkeus.

Arvoisa puhemies! Olen luottavainen, että hallituksesta löytyy myös jatkossa ymmärrystä maamme suurkaupunkien erityisongelmien ratkaisemiseksi, sillä hyvinvoivat kasvukeskukset ovat koko maamme menestyksen edellytys. Merkkejä muuttuneesta ajattelutavasta on jo nyt nähtävissä. Enää ei maamme poliittisia päätöksiä tehdä siltarumpupolitiikan ehdoin, vaan rahaa kohdistetaan aidosti tarpeeseen. Nämä hallituksen vastuullisen politiikan tuottamat tulokset tuntuvat myös käytännössä. Pääministeri Kataisen hallituksen kehysriihessään tekemät ratkaisut ja Suomen julkisen talouden hoitoa kohtaan tunnettu luottamus näkyvät esimerkiksi nyt käsittelemässämme lisäbudjetissa alentuvina valtionvelan korkomenoina. Tämä tarkoittaa suomalaisten verovarojen kohdentamista kotimaiseen hyvinvointiin kansainvälisille sijoittajille maksettavien valtionvelan korkomenojen sijaan. Huolimatta tässäkin salissa kuulluista Euroopan taloustilannetta koskevista kriittisistä kommenteis-ta on jokaisen talouspolitiikkaa seuraavan tunnustettava, että ilman kotimaisia tai yhteiseurooppalaisia talouden vakauttamistoimenpiteitä olisimme nykyistä epävarmemmilla vesillä. Nyt aivan keskeistä onkin varmistaa se, ettei menestyksemme esteeksi muodostu ainakaan kansalliset erimielisyydet, vaan jatkamme hallituksen aloittamaa kotimaiseen talouskasvuun ja rakenteelliseen kehittämiseen keskittyvää tietä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana talouden näkymistä. Suomen talous näyttää kasvavan 0,8 prosenttia, mikä ei todella ole paljon, mutta kun siihen lisätään se, että Suomen vienti on kasvamassa vain 0,5 prosenttia, niin se on erittäin huolestuttava suunta. Samaan aikaan työttömyysaste näyttää kohoavan keskimäärin tuonne 8 prosentin tietämille, ja sitten työvoiman kysyntä vähenee tämän heikon talouskasvun seurauksena, ja yritykset tietenkin sitten joutuvat lomauttamaan henkilöstöä. Sopii siis kysyä myöskin aivan asiallisesti, elääkö Suomi enää viennistä. Vaikka sitä ei täällä ääneen ole sanottu, niin kyllä tällaisen suomalaisen kansallisen kasvustrategian luominen on äärimmäisen tärkeätä, jonka valtiovarainministeri Juttu Urpilainen ainakin on lanseerannut. Hyvä asia näyttää olevan se, että inflaatio putoaa selkeästi siitä, mitä se on parina viime vuonna ollut, mutta siitä huolimatta, kun julkinen talous vielä kestää hieman aikaa alijäämäisenä, kyllä sitä haasteellista tekemistä sillä saralla riittää ihan tarpeeksi.

Muutaman erillisasian haluan vielä nostaa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisääminen: 5,6 miljoonaa, 1 200 paikkaa. Vaikka edustaja Kalmari ei ole paikalla, niin en minä suinkaan riemuinnut siitä, vaan se on kädenojennus myöskin syrjäytymisen ehkäisemiselle. Se on myöskin kädenojennus työurien pituuden jatkamiselle, että ihmiset saadaan opiskelemaan ja koulutukseen, ja se, että ne ovat etupainoisena menossa, on ihan oikeasti sitten kyllä niin plussaa kurkulle kuin olla taitaa.

Äärimmäisen pieni sinällään valtiontalouden mittakaavassa, 0,6 miljoonan euron määräraha suomalais-venäläisen koulun peruskorjaukseen, että se päästään aloittamaan vuoden 2012 puolella, on meille kaakonkulmalaisille äärimmäisen tärkeätä, koska Venäjä on meille siellä tosi tärkeä talouden ylläpitäjä ja myöskin niitä venäjän kielen taitoisia ihmisiä entistä enemmän tarvitaan.

Lisäksi vielä kestän tässä rajateemassa. Pidän erinomaisen hyvänä sitä, että Rajavartiolaitokselle osoitetaan se lisämääräraha, 0,4 miljoonaa euroa rajaliikenteen kasvusta aiheutuneisiin komennuskustannuksiin. Eli Rajavartiostohan on siirtänyt ihmisiä sinne, missä painopistettä on, ja kyllä tämäkin menee ihan suoraan ainakin niille kolmelle rajanylityspaikalle eli Vainikkalaan, Nuijamaalle ja Imatralle. Tässä yhteydessä on todettava, että se Imatran rajanylityspaikan kehittäminen — sinne se reilu 10 miljoonaa, joka tuossa pieni hetki sitten tuli — on myöskin sen Kaakonkulman elinkeino-, liiketoiminnan ja nimenomaan kaupan, matkailun osalta äärimmäisen tärkeätä, että siellä raja-asemat toimivat kunnolla.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen osuutena Euroopan vakausmekanismin pääomaksi ehdotetaan 1,44 miljardin euron määrärahaa kesällä maksettavaa pääomasijoitusta varten. Niin vaikea kuin euroalueen velkakriisi onkin, pitää muistaa, että osallistumme näihin vakausrahastoihin oman etumme vuoksi. Suomen teollisuustuotteiden ulkomaankaupasta suuri osa suuntautuu juuri euroalueelle, joten sen vuoksi kriisin leviämisellä koko Euroopan alueelle olisi meille tuhoisat vaikutukset.

Kun joudumme osallistumaan muiden maiden tukemiseen, meidän on paras tehdä se niin, että omat riskimme minimoidaan. EVM on selkeä parannus verrattuna väliaikaiseen rahoitusvakausjärjestelmään, koska se on rakenteeltaan huomattavasti selkeämpi kuin nykyinen malli, jossa erilaisten takausten ja lainojen kokonaisuudesta on vaikea saada selvää, mitkä ovat lopulta Suomen kokonaisvastuut. EVM-sopimuksen lähtökohtaoletuksena on, että Kansainvälinen valuuttarahasto osallistuu kriisinhallintaan, että annettava tuki on vastikkeellista, että yksityiset velkojat osallistuvat taakanjakoon ja että EVM:llä on etuoikeutettu asema velkojana heti IMF:n saatavien jälkeen. Lisäksi EVM on aiempaan malliin verrattuna monipuolisempi keinovalikoimaltaan ja paremmin ennakoitavissa kuin aiempi malli. Riskien pienentymisen lisäksi vastuiden kokonaismäärä on nyt yksiselitteisesti noin 12,6 miljardia euroa, ja mahdolliset EVM:n Suomen pääoman korotuspäätökset ovat eduskunnan hyväksynnän takana.

Kaikki tämä on selkeää parannusta, mutta silti myös joitakin kysymyksiä jää. Suurin niistä on se, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut, kun mukaan luetaan Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin kautta tulevat vastuut sekä Suomen vastuut esimerkiksi IMF:n kautta. Tässä kohtaa on syytä todeta, että meillä alkaa nyt olla se ajankohta käsillä, jossa tulisi pohtia, missä menee se euromääräinen raja, jota erilaisissa kriisinhallintamekanismeissa ei kannattaisi Suomen kannalta ylittää.

Arvoisa puhemies! Valtionvelkamme korkomenojen kirjaaminen 217 miljoonalla alaspäin on luonnollisesti osoitus siitä, että taloudenpitoomme uskotaan markkinoilla, mutta samalla täytyy muistaa, että tämä luottamus on suhteellista. Valtaosa euromaista hoitaa asiansa huonommin kuin me, ja markkinoilla vallitsee täydellinen epätieto tulevasta. Tästä on esimerkkinä muun muassa se, että sijoittajat ovat valmiita lainaamaan Suomelle ja Saksalle rahaa jopa negatiivisella reaalikorolla.

Arvoisa puhemies! Täällä Suomessa voimme olla varovaisen tyytyväisiä taloudenpitoomme suhteessa muihin euromaihin, mutta keskeistä olisi nyt luoda luottamusta markkinoiden toimivuuteen ja talouden kasvuedellytyksiin koko Euroopan tasolla. Näiden kriisirahastojen kautta koko järjestelmää ei voida pelastaa ilman muita toimenpiteitä. Kriisirahastoilla pelataan parhaimmillaankin vain aikaa. Tällä hetkellä tärkeimmän viestimme Euroopan päättäjille tulee olla se, että kaikissa maissa kaikesta huolimatta katsottaisiin positiivisin mielin tulevaisuuteen ja keskityttäisiin talouskurin ohella siihen, miten taloudet saadaan taas kestävällä pohjalla olevalle kasvu-uralle.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies! — Haluaisin kyllä tuoda esille, että Pia Kauma piti erittäin hyvän puheen, eli hän juuri paalutti sitä, mistä on kysymys. Tämä Euroopan talouskriisi ei todellakaan ole hyvä asia, ja näkymät ovat huolestuttavia, mutta Suomen talous on niin kiinni Euroopan talouden kehityksessä, ja meidän pitää tehdä se, mitä voimme, jotta me saamme luotsattua nyt tätä Eurooppaa kuitenkin kohti kasvua, ja sen takia olemme mukana. Toivoisin kovasti, että meillä opposition ja hallituksen välillä löytyisi se yhteinen sävel tästä Suomen tulevaisuudesta, Suomen talouden pelastamisesta, Euroopan tulevaisuudesta ja koko tämän maanosan yhteisestä tulevaisuudesta, jotta saamme luotsattua vaikeiden aikojen läpi tämmöisen kestävän kasvun suuntaa.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy opposition edustajana sanoa: ei periaatteesta olla eri mieltä nytten edustaja Lipposen ja Kauman kanssa siitä, että ei euroa pelasteta sillä, että sinne lapioidaan lisää rahaa. Se, mitä aikaisemmin, Pia, tässä puhuitte: Ei Suomen ulkomaankauppa ole täysin Euroopasta kiinni. Suomen bruttokansantuotehan on 180 miljardia, ja 53 miljardia oli tämä vienti vuodessa. Siitä viennistä 30 prosenttia menee euromaille, elikkä noin 15 miljardia euroa, ja 38 miljardia menee Euroopan ulkopuolelle. Ja nyt me olemme pelastamassa useiden kymmenien miljardien vastuilla tällaista 15 miljardin EU:n vientikauppaa, joten tämä on se keskeinen syy, miksi perussuomalaiset eivät usko siihen, että hinnalla millä tahansa yritetään pelastaa rakennetta, joka ei toimi.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten lisätalousarvion yleisperusteluissa sanotaan, kasvu on nyt yksityisen ja kotimaisen kulutuksen varassa. Nyt meidän pitääkin tukea kotimaista kulutusta ja kotimaisia markkinoita, ja me jokainen voimme tehdä tästä oman osuutemme. Eli toivonkin, että jokainen meistä omalta osaltaan tukisi suomalaista työtä ostamalla suomalaisia tuotteita ja suomalaisia palveluita.

Panostukset koulutukseen ovat investointia tulevaisuuteen. Taloudellisesta ahdingosta toivutaan nopeammin koulutettujen, ammattitaitoisten ja osaavien työntekijöiden avulla. Vaikka meillä on nyt työttömyyttä, niin tulevina vuosina meillä on työvoimapula. Siksi lisätalousarvion panostukset ammatilliseen peruskoulutukseen ovat tarpeellisia. Työllisyyden kannalta panostukset äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen ja esimerkiksi liikenneverkon parantamiseen ovat myös oikeita ja oikea-aikaisia toimenpiteitä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutamaan kohtaan, joita jo sivuttiin tuossa debatissakin, mutta ensin tähän liikennepolitiikkaan tämän lisätalousarvion osalta.

Pidän tärkeänä, että tässä on ratkaistu ja löydetty rahoitusta tähän Kehäradan glykoliongelmaan, kun satun tuntemaan sen aika hyvin sieltä edelliseltä vaalikaudelta. Sehän on pitkä raha, mitä se maksaa nytten, koska se tuli vasta tässä tämän rakentamisen yhteydessä esille, eli noin 40—50 miljoonaa euroa tulee maksamaan lisää tämä hanke, ja osan näistä rahoista myös sitten joutuu maksamaan Finavia, koska Finavian toiminnan vuoksihan sitä glykolia on vuosikymmenten aikana sinne kallioperään valunut.

Tuossa edellä jo edustaja Mäkisalo-Ropponen viittasi myös näihin liikennehankkeisiin. Pidän hyvänä sitä, että tässä lisätalousarviossa on pystytty nostamaan 12 miljoonalla eurolla valtuuksia tämän valtatie 6:n Joensuun-kohdan rakentamisen peruskorjaukseen, eli siellähän on iso hanke alkanut. Siitä tehtiin päätös neljä vuotta sitten liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, ja sitten kun tuli taantuma, niin se aikaistettiin se hanke sillä tavalla, että se alkoi 2009, ja nyt sitten neljän kilometrin osalta on tarvittu lisää rahoitusta, että pystytään tämän ison hankkeen yhteydessä tämä Repokallio—Reijola-yhteysväli tekemään ajantasaiseksi ja tasoltaan hyväksi. Siihen on löydetty rahoitusta. Tästä kiitän hallitusta.

Samalla kuitenkin totean sen, että en voi hyväksyä sitä, että kun täällä eduskunnassa on tämä liikennepoliittinen selonteko parasta aikaa käsittelyssä, niin siinä hylättiin tämä Varkaus—Viinijärvi-yhteysvälin peruskorjaus, josta on juuri valmistumassa tämä tiesuunnitelma. Se on just saamassa lainvoiman, ja se ei ole edes ensi vaalikauden listalla, niin että sen peruskorjaus jää sinne aina 2020-luvulle, ja se on liian pitkän matkan päässä.

Samalla haluan tuoda esille, että edustaja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä toisen sosialidemokraattisen pohjoiskarjalaisen kansanedustajan kanssa jättänyt järkeviä talousarvioaloitteita liittyen tähän lisätalousarvioon, muun muassa Polvijärvi—Kaavi-yhteysvälin kunnostamisen 3 miljoonan euron hankkeeseen, ja jos ne eivät mene siellä valtiovarainvaliokunnassa läpi, niin lupaan omasta puolestani ja myös edustaja Reijosen puolesta täällä salissa äänestää teidän kanssanne yhdessä sitten näitten aloitteiden puolesta.

Arvoisa puhemies! Sitten tästä työllisyysasiasta, josta tuossa debatissa jo hieman puhuimme: Itse asiassa valtiovarainministeri Urpilainen ei kyllä vastannut kysymykseeni, kun kysyin häneltä hallitusohjelman linjausta siitä, mitä hallitus aikoo tehdä työttömyysturvan yksinkertaistamiseksi siten, että aina kannattaa ottaa työtä vastaan, että meidän sosiaaliturvajärjestelmämme mukaan lukien työttömyysturvajärjestelmä on sellainen, että aina lyhytkin työ kannattaa ottaa vastaan. Se on minusta iso kysymys, jos meillä on tällä hetkellä noin 230 000—240 000 työtöntä, miten saisimme yhä useamman heistä työn syrjään kiinni, ja jos hallitus löytää siihen ratkaisuja, olen kyllä kaiken kaikkiaan iloinen. Olen huomannut hallitusohjelman lisäksi myös ministeri Risikon ottaneen kantaa, että tähän tullaan puuttumaan ja tulee esityksiä, mutta niitä esityksiä en kyllä ole nähnyt eikä niitä kukaan ministeri täällä salissa ole vielä meille esitellyt. Toivon, että tässä hallitus ripeästi menisi eteenpäin.

No, yhteiskuntatakuusta sanon kyllä vilpittömästi, että se on minusta yksi parhaimpia tämän hallituksen hankkeita, mutta siitä huolimatta en usko, että yhteiskuntatakuukaan nuorten osalta voi pelkkää kesää tehdä. Sillähän pyritään katkaisemaan nimenomaan sitä syrjäytymiskierrettä ja sitä, että ei ole sitä koulutus-, työ-, harjoittelu- tai muuta paikkaa, mutta kysymys kuuluu, mitäs sen yhteiskuntatakuun toteuttamisen jälkeen tapahtuu. Eli tarvitaan myös lisätoimia sitten siinä, miten se kulkee eteenpäin.

Täällä on kiitelty kovasti näitä ammatillisen koulutuksen paikkojen lisäyksiä, ja yhdyn kyllä keskustan edustajien arvioon siitä, että se on kyllä pikkusen vähän liioiteltua, kun samaan aikaan tuhansia opiskelupaikkoja, aloituspaikkoja ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen koulutuksen puolelta leikataan.

Sitten haluan tuoda sen näkökulman, kun täällä kiiteltiin, muun muassa edustaja Pelkonen kovastikin, että hienoa, että ne kaikki tulevat sitten tänne pääkaupunkiseudulle, että asia ei kyllä ole aivan näin yksinkertainen. Jos Pohjois-Karjalassakin nuorisotyöttömyys on noussut ja on koko maan korkein työttömyystilasto siellä, niin siellä on paljon vähemmän niitä muita aktiivisen toiminnan paikkoja kuin koulutuspaikkoja. Ei ole työharjoittelupaikkoja ynnä muita. Sen takia pidän tärkeänä, että niitä ammatillisen koulutuksen paikkoja myös sinne pystytään kaiken kaikkiaan lisäämään.

Yksi asia vielä tähän työurakeskusteluun, josta olisi mielenkiintoinen tietää: Ihmettelen, että ministeri ei ottanut sitä itse esille, että nyt kun tehtiin työurasopimus ja sitä pidetään riittämättömänä ja ryhdytään valmistelemaan tätä 2017 voimaan tulevaa uutta eläkeuudistusta, niin tämä työhän aloitetaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla eli hän selvittää nykyisen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja kokonaisuutta koko kansantaloudessa. Tämä on minusta kysymys, josta olisi hyvä tietää, miten tämä työ tullaan tekemään. Tehdäänkö se vain Jukka Pekkarisen johdolla ja yksin, vai millä tavalla yhteiskunta laajasti on, eri tahot, eri tutkimuslaitokset, siinä mukana?

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset haluavat uskoa sen, että hallitus haluaa tosissaan jollakin tavalla ottaa huomioon heikompiosaisen, ja esimerkiksi tämä yhteiskuntatakuu on toki yksi hyvä askel oikeaan suuntaan siinä, että me teemme sitoumuksia ja päämäärätietoisia toimenpiteitä heikommassa asemassa olevien hyväksi.

Mutta se asia, mihin haluan tässä toisessa lisätalousarviossa kiinnittää huomiota ensimmäisenä, on tämä, mistä tänään on puhuttu: tämä hallituksen laittama 1 440 miljoonaa euroa Euroopan vakausmekanismin pääomaksi on pöyristyttävää aikana, jona Suomessa asiat vaativat huomattavasti suurempia panostuksia kuin nyt on esitetty. Tässä salissa on usein saanut kuulla jo, sanotaan, koko vuoden ajan, kun olen kansanedustajana ollut, että me puolustamme suomalaista työtä, kun Suomi lisää vastuita Eurooppaan. Suomalaista työtä voidaan puolustaa myös muullakin tavalla kuin laittamalla sinne kymmenien miljardien verran rahaa ja vastuita.

Suomalaista työtä pitäisi puolustaa esimerkiksi tekemällä tiiviimpää yhteistyötä naapurimaidemme kanssa, erityisesti Venäjän kanssa, jossa on valtavat potentiaalit viennille, jos se osattaisiin hyvin hoitaa. Me täällä keskitymme liiaksi Euroopan unioniin, jonka jäseniä olemme. Toki sekin asia pitää hyvin hoitaa, mutta ei millä hinnalla tahansa. Me emme voi lapioida sinne määrättömästi rahaa, ja tämän vuoksi me tulemme äänestyttämään tämän 1,44 miljardia myöhemmin, sillä se on asia, jota on hyvin vaikea sulattaa.

Täällä olisi monta asiaa, mitä haluaisin nostaa esille. Itsekin tein kolme lisätalousarvioaloitetta, yhden koskien veteraanien kotiin vietävien kuntoutuksien määrärahan lisäämistä. Vaikka sitä ollaan lisäämässä, se ei kuitenkaan riitä. Mielessäni pyörii usein se erään vantaalaisen rintamamiesveteraanin — joka on soittanut useamman kerran minulle — puhelu, että onko tosiaan näin, että kunnat eivät enää tarjoa kuin kukkamullan vaihtoa kotiin, että tullaan katsomaan, että ollaan hengissä, ja käydään kääntymässä ovella, mutta ei millään tavalla anneta apua niihin arjen toimintoihin. Elikkä hallitus voisi tehdä sen kädenojennuksen, että lisää merkittävässä määrin näitä varoja kunnille, jotta ne pystyvät konkreettisesti auttamaan muitakin ikäihmisiä kotona asumisessa, koska se on parasta ennalta ehkäisevää työtä, jotteivät meidän kustannuksemme nouse ikäihmisten laitoshoitoon siirtymisten johdosta esimerkiksi.

Toinen asia ennalta ehkäisevästä työstä: Ennalta ehkäisevä työ on laiminlyöty kauttaaltaan jo vuosien ajan. Se ei ole tämän hallituksen syytä, mutta tämä hallitus olisi voinut sen korjata. 20 vuoden aikana on esimerkiksi kotiin vietävien tukipalveluitten tarjonta loppunut lähes täysin. Kuntien peruspalvelut eivät riitä perheiden mielenterveyden ongelmien ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin tai niihin kriiseihin, mitä perheissä esiintyy. Vielä 20 vuotta sitten maassamme oli noin 60 000 lapsiperhettä, jotka saivat kunnalta apua tilanteisiin, joissa perheen voimavarat olivat vähissä ja oli uupumusta tai muuta ongelmaa perheessä. Silloin kodinhoitajan apu auttoi perhettä sen vaikean kriisitilanteen yli. Tänä päivänä tällaista kotiapua ei saa juuri missään enää. Ne tulevat vain korjaavina toimenpiteinä, eivät enää ennalta ehkäisevinä toimenpiteinä. Yleensä ollaan tilanteessa, jossa lastensuojelutoimenpiteet ovat seuraava askel, huostaanottokysymykset.

Ja tästä päästäänkin seuraavaan asiaan: Huostaanotettujen lasten määrähän on noussut 20 viime vuoden aikana, yli kaksinkertaistunut, ja tällä hetkellähän meillä on 17 000 lasta ja nuorta sijoitettuna oman kotinsa ulkopuolelle. Mielestäni tämä on osoitus siitä, että ennalta ehkäisevä työ on laiminlyöty tai lopetettu kokonaan. Oma koti on kuitenkin se paras kasvuympäristö nuorelle nuoren selviytymiseksi yhteiskunnassa. Olisin toivonut, että hallitus olisi tälle ennalta ehkäisevälle työlle osoittanut selkeästi resursseja kunnille, ei pelkästään uusia lakeja säätämällä ilman resursseja, vaan myös antamalla ne resurssit ja valvomalla niitten täytäntöönpanoa.

Hallituksella on kädenojennus näissä ammattikoulutusten paikkojen lisäämisessä, 5,6 miljoonaa euroa tässä lisätalousarviossa, noin 1 200 paikkaa, joka on hyvä kädenojennus. Mutta täytyy samanaikaisesti muistaa, että hallitushan leikkasi huomattavasti enemmän paikkoja ensimmäisessä talousarviossaan, ja kun toisaalta muistetaan, että nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmä totesi, että maassamme on tällä hetkellä noin 110 000 20—29-vuotiasta nuorta, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, niin pelkästään tämän näkökulman takaa katsottuna ne toimenpiteet ovat vähän niin kuin paikattaisiin hukkuvaa laivaa. Meidän tulisi konkreettisesti rakentaa semmoisia toimenpiteitä, ottaa riskejä tänä aikana ja tehdä kaikkemme, että jokainen nuori ja jokainen kouluttamaton henkilö saisi heille sopivan koulutusmahdollisuuden esimerkiksi räätälöimällä oppisopimuskoulutuspaikkoja ja lisäämällä niiden rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Itse kiinnitän huomiota vielä lisätalousarvioaloitteessani siihen, että koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluihin (Puhemies koputtaa) pitää lisätä määrärahoja, jotta oppilaille saadaan riittävä tuki koulunkäyntiin ja kehitykseen ja saadaan tähän sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ennalta ehkäisemiseen todellisia resursseja myös kunnille.

Odottaisin myös sitä — kolmantena talousarvioaloitteessa — että nuorille työttömille, jotka asioivat työ- ja elinkeinotoimistoissa, osoitettaisiin lisää resursseja, sillä olen liian usein kuullut nuorilta, kuinka heitä pyöritetään siinä järjestelmässä eivätkä he saa yksilöllistä ohjausta siihen työttömyyteensä tai tukeensa.

Nämä vaativat panostuksia. Nämä ovat pieniä panostuksia, muutaman miljoonan panostuksia, mitä voidaan tehdä, ja minä uskon, että nämä on hyvä ottaa harkintaan, koska jos meillä on varaa laittaa — vielä kerran muistutan — tämä 1 440 miljoonaa euroa Euroopan vakausmekanismiin, niin meillä on varaa ottaa tosissaan opposition esittämät epäkohdat, joihin tulee saada lisärahoitusta.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen totesi avauspuheenvuorossaan, että liikenneverkko on elinkeinoelämämme verisuoni. Haluankin nostaa tässä toisen lisätalousarvion käsittelyssä esiin muutaman keskeisen liikennepoliittisen hankkeen, joihin vaadin muutosta. Ne tulisi ottaa pikimmiten huomioon maamme infrastruktuuria kehitettäessä ja parannettaessa ja jo tämän lisätalousarvion yh- teydessä.

Suomen poikittaisyhteyksien merkitys koko Suomen hyvinvoinnille on kiistaton. Eteläisen Suomen liikenne on ruuhkautunut niin tiellä, raiteilla kuin merelläkin. Ongelmia on niin kapasiteetin riittävyydessä kuin sen hyödyntämisessäkin. Lisäksi ulkoisiltakaan ongelmilta ei ole täysin vältytty, ja se on näkynyt muun muassa rajaliikenteen osalta ajoittain pitkiksi venähtäneinä rekkajonoina. Keskisen Suomen läpikulkuliikenteen kannalta toimiva rata- ja valtatieyhteys on sen vuoksi välttämätön.

Meillä on olemassa yhteispohjoismainen hanke, joka on etsinyt ja etsii aktiivisesti ratkaisuja koko Pohjoismaiden solmukohtien avaamiseen. Myös täällä eduskunnassa pidimme 24.4. seminaarin, missä käsittelimme nimenomaan poikittaisten liikenneyhteyksien merkitystä Väli-Suomen alueella. Suomen osalta nämä solmukohdat liittyvät Merenkurkun laivaliikenteen kehittämiseen, Suupohjan radan perusparantamiseen ja Haapamäen radan kehittämiseen sekä valtatien 18 oikaisemiseen Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen välillä. Vaasan ja Kaskisten satamien asema ja tehokas käyttö on myös yksi tärkeä lenkki tätä kokonaisuutta. Keskipohjolan vihreä kuljetuskäytävä tarjoaa suoran ja luontevan vaihtoehdon Venäjältä Atlantille saakka kulkien valtatietä 18 tai Suomen poikittaista rataverkkoa niin Vaasan kuin Kaskistenkin satamaan.

Arvoisa puhemies! Kaksi oleellista solmukohtaa Suomessa ovat siis tällä hetkellä valtatie 18 sekä Suupohjan rata. Molempiin tarvitaan satsauksia voidaksemme turvata hyvinvoinnin koko keskisellä Pohjoismaiden alueella.

Raiteilla Suupohjan radan peruskorjaus on perusteltua. Kaskisissa on ollut Pohjanmaan korkein työttömyys, eikä sinne juurikaan uusia työpaikkoja ole tullut Metsä-Botnian sulkemisen jälkeen. Kaskisissa sijaitsee joustava ja monipuolinen Suomen läntisin satama, joka tarjoaa palveluita niin teollisuudelle kuin kaupallekin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaskinen on investoinut sataman laajentamiseen yli 20 miljoonaa euroa, ja satama on nykyaikainen. Kaskisten satamalle vievä Seinäjoki—Kaskinen-rata eli niin sanottu Suupohjan rata on kuitenkin erittäin huonokuntoinen, ja se on vähentänyt radan hyödyntämistä. Radan käytön vähentäminen on puolestaan nostanut radan käyttömaksuja. Radan käytön vähentyminen on johtunut pitkälti siitä, että ajonopeudet on jouduttu alentamaan jopa 30 kilometriin tunnissa, mikä on junalle luonnollisesti erittäin hidas nopeus. Perusparantaminen olisikin siis erittäin tärkeä signaali niin satamaa hyödyntäville yrityksille kuin myös radanvarressa oleville kunnille ja niiden elinkeinotoiminnalle.

Herra puhemies! Valtatien 18 perusparannusta ja oikaisua on suunniteltu pitkään. Sitä on suunniteltu jo vuodesta 1982. Suunnitelmat on tehty pariinkin otteeseen mutta itse päätöstä tien tekemisestä ja rahoituksesta ei ole vielä saatu aikaan. Reitti Myllymäen ja Multian välillä on nykypäivänä mutkainen ja kapea, ja käytännössä kyseiselle välille valtatietä ei ole vielä rakennettu sitä suurempaa tietä vaan tie on ohjattu pienempiä teitä pitkin. Se siis käytännössä muodostaa sen suurimman pullonkaulan kumipyöräliikenteelle koko keskisen Suomen ja Keskipohjolan kuljetuskäytävän alueilla.

Valtatien 18 oikaisusta on laaja yksimielisyys ja ymmärrys alueen vaikuttavien tahojen ja toimijoiden kesken. Muun muassa kaikki alueen maakuntaliitot puoltavat tien oikaisua ja toivovat määrärahojen löytymistä mahdollisimman pian. Samoin yritykset, kuljetusyrittäjät sekä talous- ja elinkeinoelämän tahot toivovat pikaisia päätöksiä, ja se tuli hyvin julki myös 24.4. täällä olleessa seminaarissa, missä nämä eri tahot olivat hyvin kattavasti edustettuina. Tässä asiassa tulee mielestäni hallituksen näyttää, että se välittää myös Väli-Suomen alueen hyvinvoinnista ja tuo sitä kautta näitä liikennehankkeita ja erityisesti tämän valtatien 18 oikaisun nopeasti ja rahoituksen siihen.

Haluan muistuttaa vielä siitä asiasta liittyen poikittaisliikenteeseen, että Venäjän kansalaiset jättivät vuonna 2010 Suomeen tavaroiden ja palveluiden ostoina 680 miljoonaa euroa ja viime vuonnakin jo noin 900 miljoonaa euroa. Tätä vaikutusta olisi mahdollisuus lisätä ja ulottaa myös muihin Pohjoismaihin. Venäjän turismi on kasvava mahdollisuus, josta tulisi ottaa vielä paljon laajemmin hyöty irti. Sen kasvu vaatii kuitenkin toimivan infran. Näin taloudellisesti heikompina aikoina kaikki kasvun mahdollisuudet on otettava huomioon ja vakavasti. Tämän toimivan valtatieyhteyden eli valtatien 18 loppuunsaattaminen tuo mukanaan paljon alueellisia hyötyjä ja etuja, joiden kautta kasvava teollisuus, kehittyvä elinkeinoelämä ja mahdollisuudet esimerkiksi turismin kasvamisessa maksavat myös valtiolle kustannuksensa kasvuna takaisin.

Herra puhemies! Puolustusvoimien työpaikkojen vähentymisen myötä ja varuskuntien lakkauttamisten takia korvaavia toimia elinkeinoelämän parantamiseksi tarvitaan. Infrahankkeet ovat siitä näkyvimmästä ja vaikuttavimmasta päästä. Kun niitä korvaavia toimenpiteitä maakuntiin halutaan ja toivotaan ja niitä erityisesti tarvitaan, nyt täytyy saada myös panostuksia näille tärkeille tieosuuksille ja rataosuuksille, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa. Nyt on mielestäni eduskunnan aika toimia ja osoittaa, että sillä on tahtoa kehittää koko maata. Muun muassa näistä hankkeista pääsee oman mielipiteemme koko eduskunta lausumaan talousarvioäänestysten yhteydessä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi ensi riveillä todetaan, että kasvu on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa ja että kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 2,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Pieni- ja keskituloisen tuloista menee jo nyt suuri osa välttämättömyyshyödykkeisiin kuten ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin sekä asumiskustannuksiin, muuhun ei rahaa sitten juuri jääkään. Tulevaisuus ei näytä siis perussuomalaisen kansalaisen kohdalla todellakaan ruusuiselta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toisessa lisätalousarviossa todetaan, että valtion nettolainanotoksi vuonna 2012 ehdotetaan 8,7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2012 lopussa arvioidaan olevan noin 88 miljardia euroa, mikä on 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkaa kasvattaa muun muassa tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyvä Euroopan vakausmekanismin pääomittaminen 1,44 miljardilla eurolla. Lisäksi hallituksen toiseen lisätalousarvioon antama esitys, jossa ehdotetaan 11,1 miljardin euron valtuus myöhemmin vaadittaessa maksettavaa pääomasijoitusta varten, kuulostaa tässä taloudellisessa tilanteessa pöyristyttävältä. Valtio ottaa lisää velkaa ja luovuttaa rahat tyytyväisyyttä hyristen muille maille. Hallituksen on kuitenkin syytä muistaa, että näiden lainojen takaajia ovat suomalaiset lapset ja nuoret. Mistä siis lisää rahaa kotimaan talouden petraamiseksi?

Perussuomalaiset vastustavat näitä hallituksen vuoden 2012 toiseen lisätalousarvioon sisältyviä esityksiä, jotka liittyvät Euroopan vakausmekanismiin. Mikäli Suomi osallistuu Euroopan vakausmekanismiin, hallitus pelaa uhkapeliä euroilla, jotka tarvitaan todellakin kotimaan asioiden hoitoon. Mikäli taloustilanne Euroopassa edelleenkin kriisiytyy, saattaa euroalue hajota tukipaketeista huolimatta ja silloin suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi lankeavat tukipakettien miljardivastuut. Perussuomalaiset ottaisivat mieluummin vähemmän velkaa ja sijoittaisivat nämä vähät käytettävissä olevat varat tärkeisiin kotimaisiin kohteisiin. Hoidettaisiin ensin kotimaan asiat ja parannettaisiin maailmaa vasta sen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioon tehdään useita tieliikenteeseen liittyviä lisätalousarvioaloitteita. Kuten on usein täällä todettu, Suomi kulkee pyörillä. Maanteiden kunto kuitenkin rapautuu huoltomäärärahojen puutteen vuoksi. On tärkeää myös muistaa, että teiden turvallisuus on suorassa suhteessa teiden kuntoon. 350 000 alaikäistä lasta on koulumatkoilla jokaisena arkipäivänä. Noin 50 000 uutta ekaluokkaista aloittaa joka syksy koulutiensä. Hyvä koulutie tehdään yhteistyössä kuntien ja valtion kanssa.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä Hollolassa Nostavantie, maantie 14037, suljettiin toukokuun alussa liikenteeltä sortuman takia. Sortuma jatkaa edelleen painumista, ja riski sen laajenemisesta on ely-keskuksen mukaan kasvanut. Nostavantie on turvaton suurten ajonopeuksien, tien kapeuden ja paikoin myös huonon vaakageometrian takia, kuten myös siksi, että pyörätietä ei ole. Kiertotiet tuovat alueen asukkaille jokapäiväisessä liikkumisessa hankaluuksia ja lisäkustannuksia sekä vaaratilanteita. Mahdollisten sairaus- ja palovahinkotapausten sattuessa myös avun saaminen kestää pidempään, koska hälytysajoneuvoille ohjeistettujen kiertoteiden käyttämä reitti on jopa kymmeniä kilometrejä pidempi.

Tämän tieosuuden kunnostus vaatisi noin 3 miljoonaa euroa. Korjauskustannuksiin tarvitaan niin valtio, Lahden kaupunki kuin myös Hollolan kunta. Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen, jossa esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 toiseen lisätalousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 500 000 euroa Päijät-Hämeen Nostavantien korjaamiseen.

Arvoisa puhemies! Päijät-Häme on myös pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä alue. Päijät-Hämeen erityisasema perustuu esimerkiksi niihin tosiseikkoihin, että maakunnassa sijaitsee Suomen kolmanneksi suurin pohjavesialue ja että alueen pohjavesivarat toimivat myös pääkaupunkiseudun varavesivarantona. Tämän vuoksi Päijät-Hämeen alueen tieliikenteen parantamishankkeet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toivonkin hallituksen taholta myönteistä kantaa Päijät-Hämeen alueen tieliikenteen parantamishankkeisiin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän lisätalousarvioon sisältyy muutamia myönteisiä yksittäisiä esityksiä, joista nyt muutaman haluan nostaa esille.

Ensinnäkin tällainen pieni asia koko valtakunnan tasolla mutta iso asia alueellisesti eli nuo petoeläinten aiheuttamat vahingot. Siihenhän nyt tässä lisätalousarviossa hallitus on esittämässä lisäystä 1,2 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeä lisäys etenkin porotalouden kannalta. Tämän lisäyksen myötä korvaukset voidaan hoitaa "täysimääräisesti". Eli tämä on silläkin tavalla tärkeä periaatteellinenkin asia, että jos valtio kerran haluaa suojella petoja, on meillä oltava myös sitten tässä yhteiskunnassa valmius korvata niitten aiheuttamat vahingot.

Toinen myönteinen esitys lisätalousarviossa kohdistuu tuonne metsätalouteen. On erittäin tärkeää, että pienpuun energiatukeen varatut varat voidaan nyt tämän esityksen mukaan ottaa Kemeran käyttöön tänä vuonna. Tämä on koko suomalaisen metsätalouden kannalta merkittävä asia.

Tässä on myös huomattava se, että vaikka tämän esityksen mukaan tuonne Kemeraan mahdollistetaan 17 miljoonan euron lisäykset, käytännössä budjettitalouden kokonaisnäkökulmasta tämä ei maksa valtiolle mitään, koska Kemera-töistä tulee valtiolle saman verran takaisin kuin tuet valtion kassasta vievät. Tätäkin taustaa vasten on tietysti hiukan käsittämätöntä, että jostakin syystä joka syksy budjetin teon yhteydessä näistä Kemera-varoista väännetään kättä, vaikka ne todella ovat hyvin kustannusneutraalit budjettitalouden näkökulmasta.

Oli todella myönteistä, että nämä kaksi asiaa, petoeläinten aiheuttamat vahingot, niitten korvausvarat, ja sitten nämä Kemera-asiat tässä nyt korjattiin. Näitä on keskusta ajanut nyt voimakkaasti, ja on erittäin myönteistä, että hallitus tässä lisätalousarviossa tuli näitten osalta vastaan.

Kainuulle lisätalousarviossa on muutama hyvin myönteinen ja tarpeellinen lisäys. Kainuun kehittämisrahaa nyt tällä lisätalousarviolla lisätään noin 2,5 miljoonaa euroa. Siitä 1,5 miljoonaa tullaan kohdentamaan Taivaljärven hopeakaivoksen alkuinvestointeihin. Tämä on iso, merkittävä asia. Puhutaan kokonaisluokassa ilmeisesti noin sadan henkilötyövuoden kokonais-investoinneista tuon hopeakaivoksen osalta. Myös Kainuun osalta rakennerahastovaroihin kohdennetaan pieniä lisäyksiä. Ne ovat lähinnä teknisiä lisäyksiä, mutta sillä tavalla myös hyvin tarpeellisia.

Alueelliseen kuljetustukeen tulee nyt pieni, miljoonan euron lisäys, mutta jos sillä aiotaan parantaa pitkien etäisyyksien takana olevien yritysten kilpailukykyä tuon tuen tavoitteen mukaisesti, tarvitaan rahaa vielä merkittävästi lisää. Toivottavasti tämän vuoden tulevissa lisätalousarvioissa tähän vielä kyetään kiinnittämään myös sitten huomiota.

Eli lisätalousarviossa on monia myönteisiä asioita, mutta sinällään tämä lisätalousarvio ei muuta hallituksen suurta talouden linjaa. On vaikea nähdä, että tällä kyettäisiin talouskasvua saamaan merkittävästi lisää, mutta Euroopan riskeihin edelleen panostetaan merkittävästi. Samalla kuitenkin hallituksen tällainen hyvin keskittävä linja jatkuu. Sitä suuntausta tämä lisätalousarvio ei mihinkään muuta.

Eli näitten budjettiesitysten, jotka siis on sidottu hallitusohjelman linjauksiin, suurimpia ja räikeimpiä ongelmia on kyllä erittäin raju epätasapaino alueellisen oikeudenmukaisuuden osalta. Nämä esitykset hallitusohjelman kera keskittävät tätä yhteiskuntaa, rohkenen jopa väittää, että aika tavalla ideologisellakin tavalla, eli kuntapolitiikka, koulutuspolitiikka, liikennepolitiikka. Pakko on myös todeta, että kyllä hallitus aika kovalla kädellä tuota suomalaista ruuantuotantoa näyttää kerta toisensa jälkeen näissä budjettiesityksissä kohtelevan.

Meidän kerta kaikkiaan olisi muistettava se, että meidän pitää kehittää tätä maata, koko laajaa maata, maan kaikkia alueita, ja heikoimmille alueille meidän pitää pistää kehittämispanoksia sitten vielä enemmän. Eli ei tätä maata voi kehittää vain muutaman kasvukeskuksen näkökulmasta. Meidän pitää rakentaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille suomalaisille koko maassa. Tämä maa pärjää ja kehittyy vain koko voimallaan, ja meidän on syytä myös muistaa se, että Suomen yksi keskeisistä talouden vetureista tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan pohjoinen Suomi.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on ollut huolissaan siitä, että tämä hallitus ei ehkä näe tarpeeksi, että meidän on saatava kasvun eväitä, jotta saisimme pelimerkkejä tänne yhteiskuntaan. No, tässä lisätalousarviossa sinänsä on yksi niistä lähes 30:stä keskustan vaihtoehtobudjetissa esiin nostetuista asioista, joilla yrittäjyyttä edistetään. Se on ihan hyvä asia, että se täällä on, mutta toivoisin, että siihen meidän vaihtoehtobudjettiimme perehdyttäisiin ja kiihkottomasti otettaisiin sieltä käyttöön sitä, missä hyötysuhde on parhain ja rahat saataisiin takaisin hyvin nopeasti kiertoon. Joskus itse asiassa nämä toimet, kuten sitten esimerkiksi metsätaloussektorin osalta edustaja Korhonen nosti esiin, voivat olla jopa sellaisia, että raha tulee saman tien takaisin, kun se on annettu. Näin Kemera-tukien osalta.

Mutta todellakin olin tuossa debattipuheenvuorossa jo huolissani siitä, että minulle tämä lisäbudjetti näyttäytyy myös keskittämispäätöksenä jälleen kerran. Suren sitä, että tämä hallitus ei huomaa, että meillä on valtava mahdollisuus vihreään kasvuun, jos käytämme laajat luonnonvaramme ja niihin liittyvät innovaatiot hyväksi ja tarjoamme kasvun mahdollisuudet koko Suomeen. Se kasvu ei lähde ainoastaan isoista think tankeista tai yliopiston ajattelupajoista, vaan kasvu lähtee nyrkkipajoista, autotalleista, vanhoista navetoista, pienistä kasvuyrityksistä, ja niihin meidän pitäisi panostaa.

Olen myös erittäin huolissani siitä, että vaikka nyt lisätalousarviolla voidaan epäkohtia korjata, tämä hallitus ei ole millään tavalla reagoinut siihen, että omavaraisuusaste kaikissa keskeisissä elintarvikkeissa on painunut alle 100:n. Tämä on historiallinen käänne. Sianlihasta esimerkiksi ei ole oltu alle omavaraisuusasteen 30 vuoteen. Kananmunahyllyt ammottavat tyhjyyttään, voipula oli jo tuossa käsillä, ja varmasti grillikautena tulee pulaa myös suomalaisesta lihasta. Lihan omavaraisuusaste naudanlihan kohdalla on noin 80 prosenttia, ja tosiaan sianlihassa mennään sielläkin jo alle 100:aan. Siemenvilja ei riittänyt kylvöihin tänä keväänä, valkuaisomavaraisuus on 16 prosenttia. Tämä kaikki on hälyttävää. Kysyisin nyt hallitukselta, miksi tässä vaiheessa ei lähdetä toimiin, kun on vielä mahdollisuus kääntää suunta toiseen.

Olen mielissäni siitä, että pienpuun energiatuen rahat saatiin siirretyksi Kemeraan. Tämä oli keskustan vahva vaatimus, ja olemme painetta pistäneet hallitukselle. Hyvä, että tässä asiassa järkiinnyttiin. Sinänsä asiahan pitäisi hoitaa niin, että tämä laiskan miehen tuki, nykyinen Kemera, korvattaisiin sillä pienpuun energiatuella. On käsittämätön asia, että metsäteollisuuden suosiollisella avustuksella tätä lainsäädäntöä ei pistetty käytäntöön, vaan nyt sitten joudutaan tätä vanhaa Kemeraa jatkamaan, vaikka siellä olisi pienpuun energiatuki, lainsäädäntö ja uusi Kemera ollut valmiina käyttöönottoa varten.

Tässä budjetissa on maaseudun osalta myös hyvää se, että suurpetojen vahinkoihin laitetaan lisärahaa. Tämä lisäraha on kuitenkin viimevuotisten vahinkojen maksatusta varten, ja rahaa ennakoiviin toimenpiteisiin, esimerkiksi aitauksien tekemiseen, ei näyttäisi nyt tässäkään lisätalousarviossa olevan. Jos täällä olisi ministeri paikalla, haluaisinkin kysyä, miksi näin on, sillä ennakoivissa toimissa on kyse hyvin pienistä rahoista ja niillä säästetään siellä toisessa päässä miljoonia.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pari asiaa. Ensimmäinen on ihan paikallinen, maakuntakohtainen. Hallituksen niistä toimista, joita se on toteuttanut jo periaatepäätöstasolle, monet sattuvat kovalla tavalla omaan maakuntaani, Keski-Suomeen. Puolustusvoimauudistus: Vaikka monta kertaa täällä salissa on jäänyt se käsitys, että se on joku Pohjois-Karjala, joka kieltämättä on sekin kokenut kovia, joka olisi kaikista eniten ja suurimman iskun kokenut, se ei ihan pidä paikkansa, koska Keski-Suomessa kaksi varuskuntaa lakkautetaan, Keuruu ja Halli. Näiden välittömät menetykset ovat noin 500 työpaikkaa ja välillisesti tietysti huikean, huikean paljon enemmän. Suhteessa määrällisesti, siis absoluuttisina lukuina, kuin myöskin suhteellisesti maakunnan koko huomioon ottaen Keski-Suomi näissä menetyksissä on aivan ylivoimaisesti suurin menettäjä. Perusteet siihen, että näin tapahtuu, ne ovat todellakin nuo perusteet köykäiset. En ala käymään tässä uutta puolustusvoimauudistus- tai puolustuspoliittista keskustelua. Kuittaan aivan lyhyesti vaan sen, että kun on nyt ollut tilaisuus käydä läpi jonkun verran kuitenkin sitä taloudellisuusajattelua, mitä säästöjä saadaan aikaan ja mitä uusia kustannuksia syntyy, niin kyllä täytyy sanoa esimerkiksi Keuruun osalta, että kyllä aika heikoilla eväillä ja löysillä perusteilla ratkaisut on tehty. Kun Puolustusvoimain johtoa oli kuultavana, tai itse asiassa sehän oli kutsunut meidät ja asianomaisten kuntien edustajat ja maakunnan liiton edustajat kuultaviksi, tai kuulolle — pitäisi näin kai sanoa, tämä ilmaisu parhaiten vastaa sitten sitä, mistä oli kysymys — niin kyllä tuo tilaisuus jätti erittäin monta kysymystä myöskin tämän taloudellisuuden osalta, puhumattakaan nämä muut seikat, jotka liittyvät koko tähän uudistukseen ja jotka voidaan kyseenalaistaa, myöskin tuo taloudellisuuspuoli jäi vahvasti vaille kunnon vastauksia.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksen tässä esille ottamisen tausta on minulla siinä, että olisi nyt jo mielestäni ollut kyllä perusteltua ja paikallaan, että hallitus toisi lisäbudjetissaan jo esille ne keskeiset linjaukset, joilla linjauksilla sitten tarkoitus on auttaa niitä seutuja, joita puolustusvoimauudistus alkaa koskea. On turha sanoa, että kun ei niitä vielä ole toteutettu, nyt ollaan käynnistetty vasta valmistelutyö. On valmistelu käynnistynyt, ja monet ovat nyt jo lähtemässä noilta paikkakunnilta pois. Ne, joilla on tilaisuus saada työtä jostakin muualta, alkavat sitä etsiä ja siirtyvät uuden työn perään nyt jo mahdollisimman nopeasti. Näillä siirtymisillä on jo sitten vaikutusta noiden paikkakuntien elämään ja selviytymiseen. Todettakoon vielä, että Keuruun osalta tuo valtion työpaikkamenetys on yli 6 prosenttia atv:stä. Se on aivan huikea luku. Se on kymmeniä, kymmeniä tuhansia työpaikkoja, jos se suhteutettaisiin Helsinkiin, jos täällä vastaava työpaikkamenetys koettaisiin. Tässä vielä kysymys on siitä, että valtio on omilla ratkaisuillaan nämä vaikutukset saanut aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran: olisi ollut toivottavaa, että hallitus olisi nyt jo tuonut ainakin sen ensimmäisen sellaisen rahoitus- tai toimenpidepaketin, jossa linjataan niitä kompensoivia ja korvaavia toimenpiteitä, joilla sitten näitä menetyksiä hoidettaisiin. Puolustusvoimien palvelukeskus on asia, joka vielä on päättämättä, ja me keskisuomalaiset toivomme, että tässä yhteydessä sitten valtioneuvosto huomioisi ne menetykset, mitä meillä maakuntana on, ja tuon sijoituspäätöksen tehdessään antaisi armon käydä oikeudesta ja tekisi ratkaisun, Keski-Suomen kannalta positiivisen ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johonka aivan lyhyesti vielä myöskin toistamiseen kajoan. Tässä jo vastauspuheenvuorossa oli siihen tilaisuus vähän kajota. Kyllä hallitus nukkuu sen totuuden edessä, että Suomen talous todellakin on vajonnut ja on vajoamassa vaaralliseen vaiheeseen. Meillä on lähes kahteen vuosikymmeneen ensimmäisen kerran kaksoisvaje, julkisen talouden alijäämä ja myöskin kansantalouden alijäämä. Vaihtotase on alijäämäinen, miinuksella lähes 20 vuoteen. Ei siis riitä se, että valtiontalous on alijäämäinen. Niinhän on ollut monesti aikaisemminkin jonkun verran, mutta aina tähän saakka 20 vuoden ajan, vaikka valtiontalous on ollut alijäämäinen, koko kansantalous on kuitenkin ollut ylijäämäinen, ja se kansantalouden ylijäämä on antanut niitä eväitä, joilla se valtiontalouskin pidetään sitten hanskassa. Nyt käy ensimmäisen kerran niin, että myöskin koko kansantalous on alijäämäinen, ja tuon julkisen talouden alijäämän kanssa yhtäaikaisena tämä ratkaisu tai tämä seuraamus tai tämä taloudentila on todella vaarallinen. Tästä syystä, kun tämä vaara on ilmeinen, nyt tarvittaisiin ihan oikein, nopeita ja voimakkaita toimia kasvun vauhdittamiseksi. Täällä ministeri tänään kernaasti puheli siitä, kuinka tämä innovaatiokannustin on tarkoitus ottaa käyttöön, elikkä tämä verovähennys. Ihan hyvä, valmistelin tuon esityksen jo edellisen vaalikauden aikaan. Silloin kokoomus esti sen voimaantulemisen. Hyvä, että nyt on saatu vihdoin viimein se aikaiseksi. Mutta tämän vastapainona hallitus vähentää kymmenillä miljoonilla euroilla nimenomaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta, vielä tämän vaalikauden aikana sitä suoraa rahoitusta 85 miljoonalla eurolla, joka menee suoraan näille yrityksille, elikkä tämä kokonaisvaikutus, innovaatioita vauhdittava vaikutus, jää varsin olemattomaksi muun muassa tämän seikan seurauksena. Tämän lisäksi tarvittaisiin vahvoja investointeja, myöskin sellaisia fyysisiä investointeja, sellaisiin asioihin, joilla uuden kasvun edellytyksiä — myöskin infraan, josta täällä on puhuttu — luotaisiin. Niitä hallitus ei nyt sitten uskalla tehdä. Silloin, kun taloudessa on samanaikaisesti kaksoisvaje, on sekä vaihtotaseen vaje että myöskin julkisen talouden vaje, siinä tilanteessa ei elvytys tai kasvu voi perustua ensisijaisesti kotimaisen kulutuksen lisäämiseen, vaan nimenomaan nyt kulutuksesta pitäisi rohjeta leikata ja näitä leikkauksen voimavaroja kohdentaa sitten nimenomaan uusiin työpaikkoihin ja kasvua lisääviin toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Nämä kaksi asiaa. Talouden tilan vakavuus ja sen seikan huomioiminen, miten historiallisessa tilanteessa siinä ollaan, on se minun ensimmäinen asiani. Ja toinen todellakin tämä maakuntakohtainen suuri ongelma, joka johtuu siitä, että hallitus on kohdellut monissa ratkaisuissa kovin ja aivan erityisen kovin nimenomaan puolustusvoimaratkaisuissa, ja olisi syytä nyt jo ollut lisätalousarviossa ensimmäisiin kompensoiviin toimiin ryhtyä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kannatan niitä edustaja Savolan täällä esille nostamia talousarvioaloitteita, jotka kohdistuvat valtatie 18:n peruskorjaukseen, ja toisena niitä, jotka kohdistuvat Kaskisten satamaan johtavan Suupohjan radan peruskorjaukseen.

Arvoisa puhemies! Myönteistä tässä lisätalousarviossa on se, että petoeläinvahinkoihin osoitetaan 1,2 miljoonaa euroa, ja näin ollen saadaan viime vuoden petoeläinvahingot korjattua.

Toinen myönteinen asia, joka kohdistuu niin ikään maaseutuun, on pienpuun energiatuen rahojen ohjaaminen Kemera-tukiin, eli noin 17 miljoonan euron suuntaaminen sinne. Se on positiivinen osoitus kotimaisen metsän hoitoon.

Mutta muilta osin tämä lisätalousarvio ei elä ajan hengessä. Erityisen huolestunut olen yritysten kilpailukyvyn turvaamisesta ja niiden toimenpiteiden riittämättömyydestä. Ensinnäkin tällä hetkellä lukuiset yritykset ovat jo tämän vuoden puolella siirtäneet tuotannollista toimintaa tämän maan rajojen ulkopuolelle, ja useimmiten siihen kykenevät vain elinvoimaiset yritykset, joilla on taloudellisia mahdollisuuksia investoida toiseen maahan. Baltiaan on siirtynyt satoja yrityksiä viimeisen vuoden aikana. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomen kilpailukyky ei ole riittävän hyvä, ja näin ollen tuotannollinen perustoiminta on edullisempaa siirtää Baltian maihin.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan osalta olisin toivonut, että tähän esitykseen olisi sisältynyt myöskin tilusjärjestelyjen vauhdittamiseen liittyviä määrärahoja. Hallitusohjelmassa ensinnäkin todetaan, että peltotilusjärjestelyjä vauhditetaan. Mutta tämä toteamus sinänsä on mielenkiintoinen, koska tämän vuoden talousarviossa kuitenkin näitä määrärahoja leikattiin. Tämä on johtanut siihen, että nyt jo käynnissä olevia hankkeita on keskeytetty.

Tällä hetkellä on käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yhteensä 34 tilusjärjestelyä, mikä koskee noin 38 000 hehtaarin aluetta, ja lisäksi näitä maakunnissa käynnistettäviä tai suunnittelussa olevia hankkeita on 11 kappaletta, joidenka yhteinen ala on noin 12 000 hehtaaria. Nämä 11 tilushanketta on nyt jäädytetty määrärahojen puutteen vuoksi. No, se on ymmärrettävää, kun määrärahat eivät riitä hankkeen aloittamiseen, se on ymmärrettävää.

Mutta löytyy myös erittäin kimurantti tapaus. Kauhajoella ja Teuvalla on Kainastonjoen tilusjärjestelyhanke edennyt hyvin pitkälle. Tilukset vaihtoivat omistajaa viime syyskuun viimeisenä päivänä. Alueelta tulleen yhteydenoton perusteella muutamia tiloja kohtaan on tällä hetkellä erittäin hankala tilanne muodostunut siitä, että tilat ovat luovuttaneet itseltään pois salaojitettuja peltolohkoja ja saaneet tilalle avo-ojitettuja, tosin yhtenäisiä, yli 20 hehtaarinkin peltolohkoja. Tiloilla oli varauduttu kylvösuunnitelmissa, että nämä lohkot voidaan salaojittaa. Ne ovat merkkitikutettuja lohkoja. Nyt onkin tullut ilmoitus Maanmittauslaitokselta, että hanketta ei voida toteuttaa sen johdosta, että määrärahat ovat loppuneet. On huomionarvoista se, että viljelijöiden pitäisi näinä päivinä saada kylvötyöt päätökseen ja lohkojen hyödyntäminen on täysin jäissä.

Vaikka tämä lisätalousarvio ei nyt helpotusta näihin tilanteisiin tuokaan, niin toivoisin, että maa- ja metsätalousministeriö myöntäisi tällaisessa tilanteessa oleville viljelijöille mahdollisuuden näiden salaojittamistöiden aloittamiseen niin, että he pääsisivät toteuttamaan hankkeen eivätkä kuitenkaan menettäisi rahoitusta näihin tilushankkeiden kunnostustöiden toteutukseen, vaan että ne voitaisiin sitten toteuttaa jälkirahoitteisesti. Tämäntyyppisten määrärahojen yhtäkkiä, jo käytännössä alkuvuodesta, loppuminen tuo tilakohtaisesti erittäin suuret hankaluudet ja vaikeudet, joten tämäntyyppisiä ongelmatapauksia pitäisi kyllä kyetä joustavammin korjaamaan ja hoitamaan viljelijän edun mukaisesti.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvion talousnäkymän mukaan maailmankauppa ja -talous kasvavat kohtuullista vauhtia, mutta Suomen viennin kasvu ei pysy vauhdissa mukana. Näin markkinaosuutemme pieneneminen jatkuu ja vaihtotase jää alijäämäiseksi. Meille tärkeiden Saksan ja Ruotsin talouskehitys ei myöskään näytä hyvältä. Tällä on vaikutuksensa maamme talouteen ja työllisyyskehitykseen. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä tänä vuonna, eivätkä viime kuussa päätetyt sopeutustoimet ehdi vielä vaikuttaa riittävästi taloutemme tilaan. Tässä tilanteessa vuoden toinen lisätalousarvioesitys sisältääkin lisämenoja yhteensä 1,7 miljardia euroa ja tulojen lisäystä runsaat 0,5 miljardia. Tämä tarkoittaa 1,2 miljardin lisälainanoton tarvetta.

Arvoisa puhemies! Menopuolelta löytyy erittäin hyviä hankkeita, muun muassa investoinnit Vaasan rahtiterminaaliin, Jämsä—Mänttä-tieturvallisuuteen, Joensuun kehätiehen sekä Olympiastadionin perusparannukseen. Erittäin positiivinen mainittava asia on myös korkomenojen lasku 200 miljoonalla eurolla.

Luottamus Suomen julkiseen talouteen on kaikesta huolimatta kohentunut, ja kiitos siitä kuuluu hallituksen määrätietoiselle talouspolitiikalle ja määrätietoiselle työlle Eurooppa-alueen kriisin hoidossa. Luottamus on vahvistunut myös koko euroalueella, jolla korkotaso on alentunut. Tämä vaikuttaa suoraan julkiseen talouteemme, kuten nyt lisäbudjetista näemme, reilusti yli 200 miljoonalla eurolla alentuvina valtionvelan korkomenoarvioina.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetissa esitetään lisättäväksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja. Tällä on suuri merkitys nuorille ja yhteiskuntatakuun toteuttamiselle. Ehdotettu 5,6 miljoonan euron satsaus tuo noin 1 200 opiskelupaikkaa lisää. Näin voidaan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuuta etupainotteisesti ja lisätä koulutuksen tarjontaa sinne, missä myös tarve on suurin.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoissa on myös lisäyksiä muun muassa rakennemuutosten hoitamiseen sekä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan. Näin hillitään työttömyyden kasvua ja vahvistetaan hyvinvointia työllisyyden vahvistamisella.

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo satsauksista liikennehankkeisiin. Jämsä—Mänttä-tieosuudelle esitetään rahaa etenkin metsäteollisuuden kuljetusten parantamiseksi. Lisäksi satsataan väyläverkon kehittämisen suunnitteluun ja vauhditetaan väylähankkeita satsaamalla maa-alueiden hankintaan. Kehärata-hankkeen valtuutta esitetään korotettavaksi 439 miljoonaan, ja valtatien 6 Joensuun-kohtaan edellisen hallituksen aikana myönnettyä 35 miljoonan euron valtuutta korotetaan 47 miljoonaan euroon. Nämä väyläverkkoon tehtävät satsaukset ovat tarpeellisia etenkin talouden ja työllisyyden näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon ehdotetaan 166 000 euroa lisäystä valelääkäritapauksiin liittyvän selvitysprojektin kustannusten kattamiseksi. Tämä on erittäin tärkeä satsaus, jotta saamme asian selvitettyä ja palattua normaaliin päiväjärjestykseen tältäkin osin. Jatkossa on olennaista turvata jatkuvaan tutkintojen ja osaamisen valvontaan riittävät rahat, tutkintaan ja valvontaan riittävät rahat, jotta voisimme jo etukäteen välttyä vastaavilta ongelmilta.

Lopuksi vielä mainitsen Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoituksen, johon hallitus esittää nyt 5,9 miljoonaa euroa. Satsaus edellyttää myös Helsingin kaupungin osallistumista rahoitukseen samalla osuudella. Perusparannuksen tavoite on, että Olympiastadionilla voidaan jatkossa järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia. Tiedämme hyvin, että stadionin nykyiset tilat, pinnat ja tekniikka kestävät enää 5—10 vuotta. Tämä on nyt erittäin tervetullut avaus, jotta saamme käyntiin perusparannuksen, joka turvaa tämän kansallisaarteemme ajanmukaisen käytön ja käyttötalouden. On arvioitu, että vuoden 2018 kestävän perusparannuksen kokonaiskustannukset ovat lähes 200 miljoonaa euroa, mutta arviot tarkentuvat vasta, kun hankesuunnitelma varmistuu ja valmistuu. Tiedämme, että monia odottamattomia asioita voi tapahtua tällaisissa mittavissa hankkeissa, etenkin kun korjataan vanhaa. Onkin tärkeää, että kustannukset pystytään pitämään hallinnassa. Siksi on välttämätöntä, että hankkeelle asetetaan kustannusten hallitsemiseksi ohjausryhmä, johon opetus- ja valtiovarainministeriö sekä Helsingin kaupunki ja Stadion-säätiö nimeävät edustajansa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämän vuoden toinen lisätalousarvio on tasapainoinen, tämän hetken vaikeisiin haasteisiin hyvin vastaava paketti. Hallituksen linjan mukaisesti on tärkeää turvata työllisyyttä ja lisätä luottamusta taloutemme hoitoon epävarmassa maailmantaloudellisessa tilanteessa. Lopuksi vielä suuri kiitos valtiovarainministeri Urpilaiselle erittäin hyvästä työstä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen esitykseen kuluvan vuoden toisesta lisätalousarviosta sisältyy muutamia tärkeitä linjauksia. Esitys kokonaisuudessaan jälleen kerran todistaa vahvasti sitä, että hallitus elää tiiviisti kiinni ajassa ja reagoi aktiivisesti aina tarvittaessa. Vaikka maailmalla näkyy jo useita kirkkaitakin pilkahduksia talousahdingon pilvien tummentamalla taivaalla, Euroopassa tilanne on edelleen varsin hankala. Suomen kannalta ongelmana on keskeisten vientimaidemme talouden aika korkeanlainen yskähtely. Kotimainen kasvu ja talouden pyöriminen ovat yhä vahvasti yksityisen kulutuksen varassa.

Positiivisena puolena taloudessa on korkojen alhainen taso, jonka myötä valtion korkomenot vähentyvät merkittävästi siihen nähden, mitä on aikaisemmin arvioitu. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla Suomen talouspolitiikka on kunnossa, ja tämän luotonantajat palkitsevat alhaisella korkotasolla.

Hallitus satsaa lisätalousarviossa määrätietoisesti varoja tässä ajassa tärkeisiin kohteisiin. Vahvimpina esimerkkeinä tästä ovat panostukset ammatilliseen peruskoulutukseen ja sen myötä nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen, perusväylänpidon rahoituksen lisääminen ja pienpuun energiatukeen liittyvät linjaukset.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisärahaa. Tällä haetaan noin 1200 uutta opiskelupaikkaa. Järkevästi kohdennettu koulutustarjonnan lisääminen on keskeisessä roolissa, kun nuorten yhteiskuntatakuuta oikeasti toteutetaan. On hienoa huomata, miten nopealla aikataululla hallitus on tarttunut käytännön toimenpiteisiin nuorten saamiseksi kiinni elämän syrjään.

Arvoisa herra puhemies! Itselleni on viimeaikaisissa kansalaistapaamisissa eri foorumeilla kirkastunut entisestään, kuinka tärkeää meidän on panostaa tieverkkoomme. Se on kallisarvoinen osa kansallisvarallisuuttamme. Silti sen on annettu rapautua jo pitkään tämän talon päätöksillä. Tieverkon kunnossapitoon varatut määrärahat on kyettävä nostamaan järkevälle tasolle. Nyt hallitus lisää perusväylänpidon määrärahaan 7,5 miljoonaa euroa, jolla lähdetään parantamaan kantatie 56:ta, Jämsä—Mänttä-tieosuutta. Tämä on jälleen tärkeä, joskin pieni, askel oikeaan suuntaan.

Tiehanketta perustellaan osaltaan metsäteollisuuden kuljetusten edellytysten parantamisella. Metsäpuolelle on tämän lisäksi siis luvassa myös kaivattu tieto pienpuun energiatukea koskien. Valtion talousarviossahan oli varattu uuteen pienpuun energiatukijärjestelmään kuluvalle vuodelle 17 miljoonaa euroa. Tukijärjestelmän voimaantulo on kuitenkin viivästynyt Euroopan komission vastustaessa järjestelmää. Nyt tehty lisätalousarvioesitys mahdollistaa näiden 17 miljoonan euron käyttämisen energiapuun korjuun ja haketuksen tukemiseen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain eli tuttavallisemmin Kemera-lain nojalla.

Kemeran osaltahan ongelma on ollut käytännössä se, että yrittäjät, joilla on paljon pääomaa kiinni kalliissa laiteinvestoinneissa, joutuvat ensin tekemään Kemera-tukeen oikeuttavat työt, ja sen jälkeen he joutuvat odottelemaan ansaittua palkkaansa, koska valtion Kemeraan osoittamat varat ovat loppuneet kerta toisensa jälkeen kesken. Tämä ei ole myöskään kovin oikeudenmukainen tilanne. Yhtälö onkin kyettävä ratkaisemaan mahdollisimman pian pysyvällä tavalla, jotta metsäyrittäjät voivat keskittyä pitkäjänteisesti tekemään työnsä ilman ylimääräistä huolta toimeentulostaan. Tämän lisäbudjetin myötä Kemera-töihin käytettävien varojen määrä lisääntyy edellisvuoteen nähden noin 2 miljoonalla eurolla, ja kokonaispotti nousee näin ollen noin 84 miljoonaan euroon.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä muutamia helmiä toisesta lisätalousarviosta. Työ jatkuu hallituksen puitteissa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa, ja sen vuoksi olen hyvilläni, että tässä toisessa lisätalousarviossa ammatilliseen peruskoulutukseen lisätään 5,6 miljoonaa euroa ja tällä saadaan noin 1 200 uutta opiskelupaikkaa. Tämä on se, mihin meidän täytyy satsata, jotta nuorilla on töitä jatkossa ja he saavat opiskelupaikan.

Yhdyn myös täällä muiden esittämiin kiitoksiin tästä lisätalousarvioesitykseen sisältyvästä järjestelystä, jolla pienpuun energiatukeen varatut varat saadaan tuonne Kemeran käyttöön. Sillä on myös suuri merkitys meille Lapissa. Lisäksi petoeläinten vuonna 2011 aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ehdotetaan lisäystä noin 1,2 miljoonaa euroa, jotta nämä vahingot voidaan korvata täysimääräisesti. Tämä on meillä Lapissa myönteinen asia.

Mutta täytyy kyllä samaan hengenvetoon todeta, että tähän petopolitiikkaan kokonaisuudessaan tarvitaan tiukennuksia nykyisellään. Meillä loppuvat nämä rahat myötäänsä, ja 500 poronraatoa on löytynyt tänä keväänä enempi kuin vuosi sitten tähän aikaan, eli se on kyllä semmoinen asia, mitä täytyisi kohentaa.

Sitten näitten alle sisältyi liikennehankkeita useampia, ja niitä nyt osittain tuli tuonne alueelle, missä on näitä rakennemuutospaikkakuntia. Valitettavasti tämä Kaukosen siltahanke jäi vielä uupumaan tästä lisätalousarviosta ja siihen ei tullut rahoitusta. Voi sanoa kyllä näin, että se tilanne on kestämätön, kun nämä painorajoitukset tulivat tuolla Kittilässä voimaan toukokuun alusta lukien. Tämä on ainoa silta kantatiellä, jossa on painorajoitukset tällä hetkellä. Toivon kyllä, että kun tulee välyksiä näihin talousarvioihin, niin hoidettaisiin tämä asia kuntoon.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tietysti valtiovarainministeriön on syytäkin tarkastella niitä positiivisia signaaleja, joita Suomen taloudessa on. Kuitenkin syy, miksi Suomen valtion velka on niin halvalla korolla tällä hetkellä markkinoilta saatavissa, ehkä vaatisi muutaman lisähuomion.

Kansainvälisillä sijoittajilla, lähinnä eläkesäätiöillä ja työeläkeyhtiöillä, on riskiallokaatio, joka edellyttää sitä, että valtion korkopapereihin tietty määrä sijoitetaan, mielellään sellaisiin, joissa on vähän riskiä, joilla on vaihdettavuutta, likviditeettiä, kun työeläkeyhtiöt vaativat. Kun tarjolla on tällä hetkellä harvinaisen vähän sellaisia valtioita, joiden paperit olisivat, sanoisinko, oikein hinnoiteltuja, niin turvallinen raha on omiaan hakeutumaan sitten niihin harvoihin, jotka ovat tässä finanssimyllerryksessä jäljellä. Siinä mielessä Suomi on jo nyt hyvässä asemassa. Se ei saa sitä korkoa pudotetuksi pelkästään oman taloudenhoitonsa johdosta vaan sen takia, että tarjolla ei ole kovin paljon vaihtoehtoja.

Se, että Suomen kaksoisvaje jää niin vähälle huomiolle hallituksen esityksessä, on sinänsä huolestuttavaa: joko se halutaan unohtaa tai sitä ei ymmärretä. Kaksoisvaje on syntynyt vähitellen. On nähtävissä pitkä trendi, jolloin vaihtotase on heikentynyt, ja se kyllä tarkoittaa, sanoisinko, siemenperunojen syömistä tällä hetkellä. Ja kun valtio vielä velkaantuu aika vauhdilla, voidaan tällä hetkellä arvioida, että päästäksemme takaisin siihen tilanteeseen, jossa olimme jo kertaalleen, meiltä kuluu ehkä 8—12 vuotta, sellaisiin vuosiin, jotka olivat hyviä, jolloin Nokia oli vielä voimissaan ja vaihtotase oli positiivinen. Toisin sanoen olemme pitkän kivisen tien alkupäässä, jos asiaa kylmästi tarkastellaan.

Kun hallitus on ilmoittanut, että sen keskeisin uudistus on kuntauudistus, en siinäkään sinänsä näe mitään sellaisia kilpailukykyä parantavia tekijöitä, koska ne tekijät on todennäköisesti lainsäädännöllä suljettu pois. On sovittu palkkaharmonisoinnista ja työpaikan suojasta viideksi vuodeksi, jolloin yksityiselle sektorille sitä kautta tuskin kovin nopeasti työvoimaa voidaan siirtää tai toivoa, että se siirtyisikään. Julkisen sektorin palkkataso ja työsuhde-edut alkavat olla samaa tasoa, joissain tapauksessa parempia kuin vastaavalla yksityisellä sektorilla.

Me tarvitsisimme nopeasti uusia toimialoja, uusia innovatiivisia ratkaisuja, mutta se hallituksen kehysriihessä lähinnä työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta valittu arsenaali ei kyllä mielestäni tähän riitä, kun samaan aikaan supistetaan Tekesin rahoja, joilla on kuitenkin ollut tähän asti toimialalle enemmän arvoa sen takia, että ne poikkeavat siinä mielessä yksityisille yrityksille annettavista rahoista, että yleensä Tekesin rahat ovat ohjelmia, joissa koko toimiala saa sen tietoarsenaalin käyttöönsä, ja sitä kautta se leviää laajempaan yritysjoukkoon.

Toki tämä innovatiivisuus on tarpeellista, mutta jos se on tämän t&k-vähennyksen varassa ja muutaman bisnesenkelin ratkaisun varassa, se on kyllä nyt aika heikko vastaus siihen, mitä Ruotsi on tehnyt. Se poisti sinänsä monimutkaisen, ehkä monelle vieraan asian, tulonlähdejaon, mikä vapautti suuren määrän innovatiivisia ratkaisuja niiden ihmisten käyttöön, jotka omassa työyhteisössään olivat nähneet kehityspanoksia, jotka eivät siinä yrityksessä johtaneet tuotannolliseen toimintaan. Nämä ovat sellaisia, jotka työntekijä voi ostaa tai saada ilmaiseksi esimerkiksi siinä vaiheessa, kun yritys vähentää henkilöstöään. Nyt tätä tulonlähdejaon poistamisen mahdollisuutta, joka valtiolle ei maksaisi käytännössä mitään, ei Suomi ole halunnut käyttää, Ruotsi sen sijaan on.

Ruotsista ja Saksasta on muutenkin tullut merkittäviä toimijoita samoilla markkinoilla, ja niillä molemmilla mailla on tällä hetkellä ehkä 10—15 prosentin kustannus- tai hintakilpailuetu, ja kummallakin maalla on selkeästi suuremmat kotimarkkinat, jotka mahdollistavat pidemmät sarjat.

Kaiken kaikkiaan tekisi mieli olla aika huolissaan siitä, miltä maailma näyttää, jos tästä jatketaan ja mitään muuta ratkaisua ei saada, kun ei voida uskoa senkään varaan, että metsäteollisuudesta, vaikka sielläkin innovatiivisia tuotteita voimalla kehitetään, voitaisiin nopeasti löytää niin kattavia, laajavaikutteisia tuotteita kuin esimerkiksi sanomalehtipaperi tai muut paperilaadut ovat olleet. Ja myös valtionyhtiöt ovat aika huonolla kuralla. Finnair joutuu jatkuvasti pohtimaan olemassaolonsa edellytyksiä, ja kun olemme jo menettänet meriliikenteen ja osittain kumipyöräliikenteen, niin ei kuljetussektorikaan, joka on Suomen kaltaisessa suuressa maassa tärkeä osatekijä, ole kovin hyvissä voimissa.

Huolestuneena seuraan. Tarvittaisiin rankempia toimenpiteitä, jotta Suomen tulevaisuus olisi valoisampi.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pienpuun energiatuen 17 miljoonan euron siirtämiseksi käytettäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaiseen korjuutukeen ja haketustukeen edistää pienpuun energiakäyttöä ja kotimaista energiapolitiikkaa. Tämä on periaatteessa tärkeä asia, sillä kotimaisen puun käytön lisääminen vähentää kivihiilen ja öljyn käyttöä. Juuri öljyn hinnan nopea nousu viimeisen kymmenen vuoden aikana on osaltaan aiheuttanut vaihtotaseongelmia.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen energiapolitiikan näkökulmasta katsottuna on huomioitava kaksi kansainvälisessä energiakentässä tapahtunutta muutosta. Venäjä on ottanut sähkökaupassaan käyttöön niin sanotun kapasiteettimaksun, joka saattaa häiritä sähkön päiväaikaista tuontia Suomeen. Tämä voi myös pahentaa Suomen aluehintaongelmia ja aluehintaeroja.

Arvoisa puhemies! Suomessa metsätaloutta on tähän saakka hoidettu suomalaisin opein ja hyväksi havaittujen käytäntöjen mukaan. Nyt komissio ehdottaa, että maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori otettaisiin vähitellen EU:n ilmastopolitiikan osaksi. Tälle merkittävälle suunnanmuutokselle on rohjettava sanoa ei. Metsäpolitiikka on jatkossakin pidettävä omissa käsissä.

Suomalaisten tulisi huomata, että EU:n ilmastopolitiikka ja siihen sisältyvä päästökauppa on ajautunut jonkinasteisiin uskottavuusongelmiin. Teollisuus ja päästöt ovat siirtyneet kalliin Euroopan ulkopuolelle, ja tämä on osaltaan vaikuttanut Euroopan talousongelmiin. Parasta ilmasto- ja talouspolitiikkaa on lisätä vesivoimaa ja puulla tuotettua energiaa ja pitää EU metsätaloutemme suunnittelun ulkopuolella.

Vielä lopuksi totean, että Metsähallitukselle on sälytetty lisää 20 miljoonaa tuloutettavaksi valtion kassaan, eli kokonaistuloutusvaatimus on 120 miljoonaa. Tämä sinänsä oikea linja voi osoittautua jälkikäteen vääräksi, mikäli se johtaa siihen, että valtio eli Metsähallitus myy pieniä metsälöitä pois, jolloin tehokas, kokonaisvaltainen metsätalous varsinkin Lapissa häiriintyy — joten kannattaa seurata, onko tästä hyötyä vai haittaa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion yleisperustelut ovat jo huolestuttavaa luettavaa, eli kuten täällä salissa moneen kertaan on todettu, elämme hitaan talouskasvun alueella. Meillä verotulot eivät ole kehittymässä toivottuun suuntaan, ja siitä ovat osoituksena tämänkin talousarvion jopa madonluvut. Työttömyyden nousu, julkisen talouden alijäämäisyys, kauppataseen negatiivisuus ja velan määrän kasvu eivät todellakaan luo positiivista kuvaa tulevaisuudesta. Eikä tätä huolta helpota ehdotettu pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin elikkä tämä 1,44 miljardia pääomasijoitusta varten.

Edustaja Sasi, kera monen muun kokoomusedustajan, kyseli, milloin Suomen velkaantuminen pysähtyy. Minäkin kyselen, milloin Euroopan unioni pysähtyy miettimään omaa toimintaansa ja sen kuntoon saattamista. Talouskriisin jatkuessa koko unioni asettaa itsensä kummalliseen valoon ja murentaa itse itseltään arvovaltaa — vai voiko tätä talouskriisin pitkittymistä jotenkin hyvällä syyllä perustella?

Hyvä hallitus, antakaa se viesti, että Euroopan unioni korjaa toimintatapojaan niin, että sen jäsenvaltiot noudattavat talouskuria tai edes itse laatimiaan unionin sääntöjä, ja antakaa se viesti, että Euroopan unioni pyrkii talouskasvuun tosissaan, korjaamaan harmaata talouttaan ja etsimään reiluja keinoja kasvun saamiseksi. Edustaja Lipponen piti täällä hyvän puolustuspuheenvuoron, muttei kuitenkaan kertonut, missä se EU:n talouskasvu on, jossa Suomi on niin merkittävästi kiinni.

Talouskriisi on euron kriisi. Nyt on pakko epäillä vahvasti, ettei euro todellakaan ole menestystarina. Ei euro, siis talous- ja rahaliitto, ole irrallinen tarina, vaan yksi Euroopan unionin toiminnan tuloksena syntynyt toimija. Julkistakaan taloutta tämä ei ole pelastanut, vaikka itsekin sain Brysselistä kortin, jossa selvällä suomen kielellä luki, että EU turvaa vahvan julkisen talouden.

Ja mistä saadaan kuntauudistukselle kate, kun nytkin tässä lisätalousarviossa on myönnetty 200 000 euroa kuntauudistuksen valmisteluun liittyen, ja edelleenkin kaiketi kuntapäättäjät joutuvat liki sumussa arvioimaan tulevien mahdollisten kumppaneidensa kanssa kuntatalouden suuntia. Paikallistalouksia kuntauudistus ei kovin nopeasti tue, ja kuitenkin ne ovat merkittävässä roolissa, kun kansantaloutta hoidetaan.

On hyvä, että toisen asteen ammatillisen opetuksen koulutuspaikkoja lisätään. Se on oikea vastaus nuorten yhteiskuntatakuun haasteisiin ja ehkä yksi lääke nuorten pahoinvointiin, joka on yhteiskunnassamme välttämätön hoitaa. Toisaalta pelkkä opiskelupaikka ei takaa opintojen läpäisevyyttä, joten oppilashuoltoon täytyy kiinnittää jatkossa edelleen voimakkaasti huomiota.

Toivottavasti kotimaakuntani Pohjois-Pohjanmaa nuorten maakuntana saa opiskelupaikkojen suhteen ansaitsemansa kohtelun, kuten myös alueellinen erityisyys. Meillä on luonnonvaroja, metsää, turvetta, mutta myös kasvavaa kaivosteollisuutta ja suuria hankkeita, kuten Pyhäjoen ydinvoimala ja mahdollinen Pyhäjärven laguunahanke, jotka suorastaan huutavat koulutettua väkeä maakuntaan. Syytä on myös muistaa ammattikorkeakoulujen merkittävä maakuntien kehitystehtävä ja yritysvaikutus. Aloituspaikat Uudellemaalle eivät siis maakuntia lämmitä.

Edustaja Pelkonen täällä sanoi, että etelän isot kasvukeskukset ovat välttämätön kasvun edellytys, mutta hän totesi samaan hengenvetoon, että sosiaaliset ongelmat ovat etelän kasvukeskuksissa suuret. Kysymys kuuluu: nuorillako tätä talouskasvua sitten maksatetaan? Keskittämispolitiikka Suomessa ei ole välttämätöntä varsinkaan, kun meillä on menestyksellisesti toiminut pohjoinen talousveturi, kuntarakenne Hangosta Utsjoelle elinkeinoelämän tukena ja kyky tehdä asioita alueellisesti tasapainoisesti. Toki nuorten koulutukseen ja ongelmiin panostamista kannatan lämpimästi.

Mitä edustaja Heinonen sanoi tyhjistä opiskelupaikoista, on pakko ihmetellä. Minä olen havainnut kyllä pohjoisessa sangen vähän tyhjiä opiskelupaikkoja, päinvastoin, meillä olisi nuoria ollut ja on tulossa edelleenkin opiskelemaan omasta maakunnasta, mutta ei näitä paikkoja kokoomuslaisen opetusministerin johdolla tainnut sen kummemmin irrota.

Kun pienpuun energiatuki nyt saadaan Kemeraan, on se vain hyvä pohjoisen pienenergiahakkeille — mutta tähänkö vihreä talouskasvu jää? Olisin niin kovin mielelläni nähnyt jo viimeinkin tämän hallituksen ottaneen vakavasti uusiutuvan energiamme mahdollisuudet: biokaasu, turve, metsähake ja tuuli nyt tässä tärkeimpinä. Tästä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnat ovat laatineet kattavia raportteja viime kausina.

Hiljattain uutisoitiin Itävallan energiastrategiasta, jolla maa on nostanut kotimaisen uusiutuvan energian käyttöastetta ja luonut satojatuhansia uusia työpaikkoja ja, huomatkaa, jättänyt ottamatta käyttöön jo rakennetun ydinvoimalan tarpeettomana. Vihreät siellä hallituksessa, yrittäisitte nyt edes pyrkiä samaan tulosvastuuseen hallitustyöskentelyssänne! Kauanko meillä on varaa suunnitella taloutemme näin öljyn varaan ja jättää paikallistalouksia hoitamatta?

Pohjoisen ihmisenä kiitän petovahinkomäärärahojen lisäämisestä, mutta muistutan, ettei se perusongelmaa poista. Porotalous on uhanalainen paikallistalous.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän tässä puheessani huomiota vain yhteen asiaan: metsätalouden rahoituksen turvaamiseen. Viime eduskuntakaudella säädetty pienpuun energiatukijärjestelmä Petu karahti kiville osittain Metsäteollisuus ry:n EU:n komissioon tekemän käsittämättömän kantelun vuoksi. Nyt hallituksen pitäisi kyetä antamaan pikavauhtia korvaava esitys. Valmistelua vaikeuttaa kuitenkin se, että Metsäteollisuus ry on jälleen asialla. Se on selittämättömästä syystä uudistanut käsittämättömän kantelunsa komissiolle. Suomi on kuitenkin sitoutunut vuoteen 2020 ulottuvaan EU:n uusiutuvan energian velvoitepakettiin. Tässä puuenergia on keskeisessä asemassa. Energiapuun korjuuketjun toimivuus on täten varmistettava

Kemera-tukeen käytettiin valtion vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan 80,25 miljoonaa euroa, ja vuoden 2011 talousarvioihin sisältyi Kemera-tukea yhteensä 82,28 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 Kemera-tukea on osoitettu, nyt eduskunnan käsittelyssä oleva toinen lisäbudjetti huomioon ottaen, 84,23 miljoonaa euroa. Rahan arvon muutos huomioon ottaen Kemera-tuen taso pysyy siis tällä lisäyksellä ennallaan, mutta vain siitä syystä, että Petu-tuki siirretään Kemera-tueksi. Ilman tätä Kemera-tuen taso alittaisi vuoden 2011 tason noin 20 prosentilla.

Arvoisa puhemies! Pienpuun energiatuen oli alun alkaen tarkoitus merkitä lisäystä vallitsevaan metsätalouden rahoitustuen, siis Kemera-tuen, tasoon. Sen oli tarkoitus olla 18 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja kasvaa sitten vuoteen 2020 mennessä 40 miljoonaan euroon eli yli kaksinkertaiseksi alkuperäiseen vuoden 2012 tasoon verrattuna. Nyt näyttää siltä, ettei Petu-tuki ehkä tule käyttöön edes ensi vuoden aikana. Ministeri Koskisen toivoisi käyttävän puolueensa arvatakseni hyviä suhteita metsäteollisuuden etujärjestöön ja panevan asiassa tuulemaan Suomen koko metsäsektorin edut huomioon ottavalla tavalla.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä puheenvuorossa nostaa esille pari asiaa toisesta lisätalousarviosta. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa, jossa elämme, tarvitaan elvyttäviä investointeja, joissa valtion rahalle saadaan myös vastinetta työnä ja verotuloina tulevaisuudessa. Onnittelenkin hallitusta, järkiliittoa — niin kuin koalitiota tänään on nimitetty — erinomaisesta ratkaisusta, kun Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen ehdotetaan noin 1,3 miljoonan euron lisämäärärahaa. Rakennusaikataulu on laadittu jo vuonna 2009, ja rahoitus tarvitaan tänä vuonna rakennusaikataulun optimoimiseksi ja sitä kautta kokonaiskustannusten alentamiseksi. Tässä on hieman pompoteltu sitä, kuuluuko tämä asia varsinaiseen talousarvioon vai lisätalousarvioon, mutta esityksessä se nyt on, ja sillä sipuli.

Toisena asiana nostan esille asian, joka tuli esille myös edeltävissä puheenvuoroissa, ainakin edustajat Eestilä ja Kiviranta mainitsivat siitä: lisätalousarvioesitykseen sisältyy järjestely, jolla pienpuun energiatukeen varatut rahat saadaan käyttöön tilanteessa, jossa pienpuun energiatuesta annettua lakia ei ilmeisesti voitane saattaa voimaan vuoden 2012 aikana EU-komission notifiointikäsittelyn viivästymisen vuoksi. Tämä päätös, joka sisältyy tähän lisätalousarvioon, on jo ehkä ollut hieman ennakoitukin, se on järkiratkaisu, joka turvaa omalta osaltaan kotimaisen energian käytön tehostamista. Rahojen siirto Kemeraan on tärkeä signaali, koska uusiutuva energia on mahdollisuus, johon hallituksen tulee panostaa myös jatkossa.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Elämää ja kauppaa ja merenkulkua on Kehä kolmosen ulkopuolellakin, jopa Pohjanmaalla.

Tässä lisätalousarvioesityksessä eräänä yksittäisenä mutta tärkeänä seikkana haluan nostaa edustaja Sankelon tavoin esille Vaasan lentorahtiasematason rakentamiseen ehdotettavan 1,3 miljoonan lisämäärärahan. Annan hallitukselle ja valtiovarainministeri Urpilaiselle 10 pluspistettä tästä teosta.

Arvoisa puhemies! Vaasan seudun valmistamista teollisuustuotteista menee vientiin noin 70 prosenttia ja energia-alan työpaikkoja on noin 12 000. Tämä tuo hyvinvointia koko meidän maallemme. Lentorahdin tason lisääminen nopeuttaa muun muassa varaosien toimittamista alueelta toimitettuihin voimaloihin ympäri maailmaa.

Urheilumiehenä lämmittävät myös erityisesti Olympiastadionin perusparannukseen ohjatut miljoonat.

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen kohdennetaan lisämäärärahaa noin 1,2 miljoonaa euroa. Hallitukselle kiitos siitä, että se korvaa suurpetojen aiheuttamat vahingot täysimääräisesti. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että koko korvaussumma on lähes 5,5 miljoonaa euroa. Se on suuri summa, ja se on pois yhteisestä kukkarosta.

Mielestäni, kun tällä hetkellä suurpetoja, karhuja ja susia, joudutaan lopettamaan poliisilain perusteella asutuskeskuksissa talojen takapihoille ja omenapuiden juureen, niin suurpetopolitiikassamme on jotain pahasti pielessä. Jos suurpetopolitiikkaamme ei korjata ja nykyinen meno jatkuu, lisääntyy petojen määrä entisestään. Samalla tavalla ja samassa suhteessa lisääntyy myös korvattavien vahinkojen määrä, eli joudumme varautumaan yhä kasvaviin menoihin. Tässä ei liene mitään järkeä. Hallitus peräänkuuluttaa oppositiolta korjausehdotuksia ja ratkaisumalleja, joilla valtiontaloutta tasapainotetaan.

Arvoisa herra puhemies! Esitän tässä jälleen yhden ratkaisumallin, joka takuuvarmasti toimii. Mikäli suurpetokantoja leikataan, leikataan samalla vahinkojen määrää ja säästetään korvaussummissa. Valtio siis saa selvää säästöä petokantoja vähentämällä. Kysynkin nyt hallituksen asianomaisilta ministereiltä: onko hallituksella tarkoituksena kasvattaa suurpetokantoja ja sitä kautta lisätä entisestään petovahinkokorvauksia, vai onko järkevämpää toimia päinvastoin eli ryhtyä leikkaamaan ylisuuria suurpetokantoja? Jos hallitus päätyy vähentämään korvausmenoja, niin kysyn: koska hallitus aikoo laittaa suomalaiset suurpetojen metsästäjät töihin?

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan vastuullista taloudenhoitoa. Pääministeri Kataisen hallituksen kehysriihessään tekemät ratkaisut ja Suomen julkisen talouden hoitoa kohtaan tunnettu luottamus näkyvät lisäbudjetissa muun muassa alentuvina valtionvelan korkomenoina. Suomi on siis euroalueen parhaimmistoa, mutta se ei valitettavasti riitä hoitamaan hyvinvointiamme.

Suomi on uuden ajan kynnyksellä. Suomen ja oikeastaan koko Euroopan vauhti hiipuu. Kun tiedämme, että muu Eurooppa on vientimme tärkeimpiä kohteita, niin on luonnollista, että viennin kasvu ja samalla koko talouskasvumme on vaarassa.

Suomen kilpailukyky on heikentynyt jo toistakymmentä vuotta. Tähän on syynä suomalaisen työn kilpailijamaitamme jatkuvasti nopeampi hintakehitys. Edes kevään tilauskannan kasvu suomalaisille yrityksille ei ole lisännyt Suomessa tehdyn työn kasvua, sillä kotimaisen työn osuus suomalaisissa yrityksissä on laskenut nopeasti. Tänä vuonna ulkomaisen työvoiman määrä suomalaisissa kansainvälisissä yrityksissä on kasvanut ohi suomalaisen työvoiman. Yritykset vähentävät edelleen työvoimaansa Suomessa ja kasvattavat ulkomailla. Tilanne onkin johtanut velkaantumistilanteessa vaaralliseen kaksoisvajeeseen sekä vaihtoehto- että kauppataseessa. Meillä ei myöskään enää ole varaa velkaelvytykseen, vaan taloutta on vakautettava.

Arvoisa puhemies! Suomen valtionvelka kasvaa tänä vuonna lähes 90 miljardiin euroon. Velkaannumme tänä vuonna lisää lähes 8 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaan vuonna 2015 velan lisäys saa olla korkeintaan pari miljardia. Meidän täytyy siis kolmessa vuodessa parantaa juoksuamme 6 miljardilla. Sitä ei voitane tehdä lisäsopeutuksella, vaan pääosa täytyy tulla talouskasvun, lähinnä viennin kasvun kautta.

Meidän täytyy siis entistä voimakkaammin tukea kasvuyrityksiä ja vientiä. Esitän keinoksi nykyistä voimakkaampaa t&k-toiminnan ja viennin edistämistä erityisesti pk-yritysten osalta. Suomessa esimerkiksi pk-yritysten osuus viennistä on noin 20 prosenttia, kun se muun muassa Saksassa on noin 70 prosenttia. Tilanteellemme on historialliset syyt, mutta siinä on myös paljon potentiaalia. Esitän myös joko Saksan, Tanskan tai Ruotsin mukaisia työmarkkinauudistuksia.

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta Kainuun muistamisesta. Kainuun kehittämisrahaan tulee noin 2,5 miljoonaa lisää, josta 1,5 miljoonaa Taivaljärven investointeihin, 1 miljoona alueelliseen kuljetustukeen sekä rakennerahastoihin sekä Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksiin noin 0,6 miljoonaa euroa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Esitys toiseen lisätalousarvioehdotukseen, siinä on hieman lisäyksiä liikenne-, kulttuuri-, opetusministeriön ym. hallinnonaloille, mutta ne ovat lähinnä kosmeettisia. Sitä vastoin lainarahalla pannaan Emu-rahastoon lähes 1,45 miljardia, ja tämänkin joudumme maksamaan takaisin, koska otamme lainarahalla. Velkaa on Suomi tällä hetkellä noin 88 miljardia. Kun lukee yleisperusteluja, siinä hallitus joutuu toteamaan sen, että työttömyys kohoaa 8 prosenttiin, vienti hiipuu ja vaihtotase jää alijäämäiseksi. Nämä ovat huolestuttavia piirteitä.

Tiedämme, että maamme nousee suomalaisella työllä. Kasvua odotetaan pienyrittäjiltä, mutta kukaan ei esimerkiksi palkkaa yritykseen lisähenkilöitä, ellei ole pakko. Korkeat työvoimakustannukset, energia, polttoaineiden korotukset ovat johtaneet siihen, ettei yrittäminen läheskään aina kannata. Hallituksen tulisi panostaa viennin edistämiseen niin Euroopassa kuin Euroopan ulkopuolellakin. On muistettava, että Suomi ei kilpaile hinnalla vaan laadukkaalla työllä. EU:n byrokraattiset säännöt lopettavat maatalousyrittäjien toimintaa. Yleensäkin hallituksen talouspolitiikasta puuttuu kaikkinainen johdonmukaisuus. Mikä on esimerkiksi hallituksen energia-, puolustus- ja aluepolitiikka? Aluepolitiikkaan keskittymispolitiikkaa. Elämää pitäisi olla, niin kuin edellä mainittiin, myös kehäalueen kolme ulkopuolella. Miten pidämme Suomen asuttuna? Miten saadaan ihmisen tasavertainen kohtelu huomioon otetuksi ja miten saadaan palveluiden saatavuus turvattua kohtuullisen lähellä jokaista ihmistä?

Hallituksen taholta kuulee usein sanottavan, että palvelut paranevat, kun mahdollisimman monta kuntaa lyödään yhteen ja saadaan leveät hartiat. Jos esimerkiksi koulut ja terveyspalvelut karkaavat yhä kauemmas suurempiin yksiköihin, siinä tasapuolisuus häviää. Hallituksen suusta puhuttiin myös täällä, että nyt ei tehdä siltarumpupolitiikkaa. Rahat todella menevät suuriin tiehankkeisiin, ja maaseudun ihmiset joutuvat kulkemaan maanteillä. Riittää, että suurempiin kuoppiin heitetään silloin tällöin muutama lapiollinen hiekkaa tai mursketta. Sitä vastoin jokainen maaseudulla asuva maksaa noin 300 euroa erilaisina liikennemaksuina.

Arvoisa puhemies! Hallitus tuntuu olevan tyytyväinen toimintaansa, mutta kun liikun ihmisten parissa, siellä saa kuulla erilaisia epäkohtia. Esimerkiksi ennaltaehkäisyyn tulisi ottaa järeämmät otteet aina neuvolasta ja ala-asteelta lähtien. Koulukiusaamiseen tulee saada stoppi. Syrjäytyneet, joita maassamme on yhä enemmän, tulee kohdata aina yksilöinä. Ja koulussa tulee opettaa toisen kohtaaminen ja kunnioittaminen. Nämä tulisi tehdä jopa pakollisiksi aineiksi. Ihmiset kokevat turvattomuutta. Sitä edistää esimerkiksi poliisien vähä näkyvyys teillä ja kaduilla.

Arvoisa puhemies! Rahalla saa melkein kaikkea, mutta toivon hallitukselta myös arvokeskustelua, mihin ollaan menossa. Olisiko hallituksen näytettävä esimerkkiä esimerkiksi siinä asiassa, kun puhumme, että Suomi on kristitty maa, millaisia päätöksiä me olemme tekemässä, vai olemmeko unohtaneet äideiltä ja isiltä saadut opetukset ja myös luottamuksen korkeimpaan, kuten tekivät maamme sotilaat puolustaessaan maatamme ja kotirintamalla elävät naisemme ja lapsemme? Toivon, että näin kävisi joskus toteen. Ja en ota kantaa näihin yksittäisiin talousarvioaloitteisiin, joita me perussuomalaiset olemme tehneet, minä myös, mutta toivon, että siihen tulee toinen aika.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuossa aiemmin edustaja Kiljusen puhetta, kun hän arvioi talouden yleisiä näkökulmia. Hätkähdin siinä kohtaa, kun hän sanoi, että Euroopan talous on elpymässä ja siitä merkkinä on, että korkotaso on niin alhainen. Itse asiassa minä ajattelen juuri äippäin, että näin alhainen korkotaso on täysin luonnoton tilanne, ja kun se on jatkunut vielä näin pitkään, niin se kertoo todella perustavanlaatuisista talousongelmista, siitä, että on liikkeellä hyvin paljon keinotekoisesti markkinoille pumpattua rahaa, liikkeellä on paljon sellaista rahaa, jolla ei ole mitään vastinetta reaalitaloudessa, tuotantotaloudessa, ja se kertoo siitä, että on kerätty valtavan suuria puskureita tulevaa rysähdystä varten, joka tulee ihan luonnonlain vääjäämättömyydellä.

Siitä esimerkkinä on se, että esimerkiksi Suomen Pankin taseisiin kirjautuu lyhyessä aikaa lisäyksenä 70 miljardia euroa rahapoliittisiin toimiin. Se on juuri sitä rahaa, mitä Keski-Euroopasta ja muualtakin kulkeutuu lyhyinä talletuksina Suomen Pankkiin. Vaikka maksettava korko täällä olisi alhaisempi kuin jossain muualla, niin Suomi katsotaan kuitenkin luotettavammaksi sijoituskohteeksi. Kysehän on ei suomalaisten pankkien, vaan Suomessa toimivien pankkien rahoista. Yhdessä tämä alhainen korkotaso — itse asiassa se on tainnut Saksassa käydä jo negatiivisena korkona, mikä on luonnotonta — ja sitten tämä rahan hakeutuminen näennäisesti vakaisiin euroalueen maihin kertovat kyllä päinvastaisesta ongelmasta kuin minkä edustaja Kiljunen tuossa omassa arviossaan esiin toi. Täällä on moneen kertaan sanottu, että nyt meillä on tuplaongelma. Jo toisessa puolessa tästä ongelmasta olisi tekemistä, mutta jos vaihtotase jää alijäämäiseksi ja julkinen talous on alijäämäinen, niin siinäpä saa olla aikamoinen mestari, joka näin epävakaassa tilanteessa kääntää Suomen talouden paremmalle tolalle, varsinkin kun muistaa sen, että meidät on sidottu yhteisten eurovastuitten liekaan, vaikka siihen ei olisi mitään pakkoa ollut.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa voi käydä niin, että nämä yhteiset talousvastuut heiluttelevat hallitusohjelman keskeisintä talouspilaria elikkä kolmen A:n luottoluokitusta, ja mitä enemmän me sidomme itsemme muitten vastuisiin, sitä todennäköisempää on, että tämä kolmen A:n luottoluokitus tipahtaa, ja silloin jo hallitusohjelman mukaankin edessä ovat uudet leikkaukset ja veronkorotukset, ja ne leikkaukset kyllä lyödään pöytään heti kuntavaalien jälkeen, kun seuraavan vuoden budjettilakeja ollaan tekemässä.

Valtiohan ei näitä leikkauksia saa riittävän suuriksi, jos se ei puutu kuntasektoriin, ja sitten veronkorotuksina tasaverosuuntaus tulee jatkumaan entisestään. Tämä on helppo ennustaa. Kun euroalueen talous on niin vaikea, Suomi ottaa lisää 25 miljardia euroa seuraavalla kehyskaudella, kun lukee sen, mitä hallitusohjelmaan on ylös laitettu. Hallitusohjelmassahan kävi niin, että kun toiset pelasivat kolikoilla, niin kokoomus pelasi seteleillä. Kokoomus oli siinä mielessä taitava, että se sai nämä talouslausekkeet kirjattua hallitusohjelmaan, ja se näkyy jo kehysratkaisussa. Kyllä minusta on aika lailla mielenkiintoista se, että kun vasemmalta laidalta niin vasemmistoliitosta kuin sosialidemokraateista arvosteltiin jo yksittäisten maiden talousvastuita ja niihin sitoutumista, niin nyt sitten ollaan pääomittamassa Euroopan vakausmekanismia 1,5 miljardilla eurolla, mikä on vain esimakua. Ja ettei unohtuisi, niin tämä Euroopan vakausmekanismi on Euroopan laajuinen pikavippifirma, jolle en ennusta kauhean hyvää tulevaisuutta.

Edelleen kun katsoo, mikä on meidän velkaantumisvauhtimme, vaikka lähtötaso oli alhainen, niin kyllä tämä velkaantumisvauhti on hirvittävä, kun suoraan sanoo. Kaikki pitää peilata tätä yleistä taloustilannetta vasten. Minulla oli mahdollisuus kuunnella yhtä tosi kovaa talousasiantuntijaa, joka tällä hetkellä työskentelee Saudi-Arabian suurimman yksityisen pankin pääekonomistina. Kun hän oli kuultavana tulevaisuusvaliokunnassa, niin hän ennusti euroalueelle sellaista tulevaisuutta prosenttilukuina, että 30 prosenttia on todennäköisyys Japanin tielle, ja se tarkoittaa äärimmäisen hidasta kasvua, hidasta toipumista, eikä puhuta pelkästä vuosien aikajänteestä, vaan se voi olla vuosikymmenien aikajänne.

Tämä talousasiantuntija oli sitten veikannut, mikä on sitten ison pamauksen elikkä todella syvän laman todennäköisyys, ja se on kasvamassa koko ajan hänenkin arvionsa mukaan. Ainoastaan 10 prosentin todennäköisyys oli sille vaihtoehdolle, että euroalue pystyy tervehdyttämään taloutensa, pystyy uuteen luovaan talousajatteluun ja toimintaan ja pystyy kilpailemaan sitten Kaukoidän maiden kanssa, joissa kuitenkin on se kilpailuvaltti, että esimerkiksi Kiinassa tai Vietnamissa voidaan ottaa hintasäännöstely ja palkkasäännöstely käyttöön koska tahansa. Se on sellainen kilpailuvaltti, mitä ei länsimaisissa demokratioissa ole.

Sitten täällä edustaja Pekkarinen otti esille Puolustusvoimain ratkaisut. Onhan se nyt hurja tilanne, että kun me olemme ilmoittaneet varauksellisen jatkomahdollisuuden Afganistanissa läsnäololle, 180 miljoonalla eurolla ostettiin Horneteihin uusia ohjuksia, jotka nimenomaan muuttavat hävittäjien käytön luonnetta niin, että suomalaisetkin hävittäjät voivat lähteä milloin minnekin päin maailmaa Nato-johtoisiin ilmaiskuihin, ja viimeksi, kun sitten olemme ilmaisseet halun lähteä valvomaan Islannin ilmatilaa, mikä sekin tulee maksamaan, niin siinä tilanteessa sitten suomalaisia varuskuntia laitetaan kiinni, 2 000 työntekijää lentää pellolle ja esimerkiksi Puolustusvoimain ruokahuolto yhtiöitetään ja poljetaan naisvaltaisen alan työntekijöitten työehtoja. Palkka-alennus, vaikka sitä nyt hieman paikataankin, uusilla työntekijöillä on 25 prosentin luokkaa. Tämä, mitä on Leijona Catering Oy:lle laitettu, 1,2 miljoonan euron hyvitysmaksu, korvaa vain osan niistä heikennyksistä. Jos joskus miesvaltaiselle alalle esitettäisiin 25 prosentin palkanalennuksia, niin maata uhattaisiin yleislakolla, mutta kun tämä leikkaus kohdistui matalapalkkaisiin naisiin, niin se vain meni sitten läpi — meni oikealla ja vasemmalla, meni ammattiyhdistysliikkeessä. Siinä mielessä olisi kaivannut kyllä semmoista asiaa, mikä ainakin vappuna monesti puheissa oli, elikkä solidaarisuutta myös niitä naisvaltaisia aloja, pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan.

Arvoisa puhemies! Vielä kahtena yksittäisenä kohtana:

Vasenryhmän eduskuntaryhmä on tehnyt muun muassa pohjoisessa kahdesta tiehankkeesta lisätalousarvioaloitteen jälleen kerran niin kuin ensimmäisessä lisätalousarviossa. Kittilän Kaukosen siltahanke on sellainen, että jos ei tuommoista 5—6 miljoonan euron investointia saada toteutettua — ja jokainen, joka on Tunturi-Lapin suunnassa kulkenut, tietää, kuinka tärkeä se liikenneyhteys on matkailun, kaivostoiminnan ja kaiken muun metsätalouden kannalta — niin pitää olla maan talouden jo aika kontillaan, jos tuohon ei löydy rahaa.

Toinen asia sitten: Vierailimme eilen, Lapin kansanedustajat, Raja-Joosepissa raja-asemalla. Sinne pitäisi saada, koska rajanylitysmäärät ovat rajussa kasvussa, uusi raja-asema. Siinäkään ei ole tuota Kaukosen siltaa kummemmasta investoinnista kyse, mutta jos euroalue yskii, niin minusta on ihan talonpoikaisjärjellä ajateltuna luontevaa, että katsotaan, onko meillä mahdollisuuksia muualla, ja Venäjällä on. Valitettavasti Suomi on menettämässä niitä asemia ja sitä osaamistaan, mitä meillä joskus on ollut Venäjän suuntaan. Venäjällä kuitenkin on keskiluokka nou-semassa, sillä on kulutushalua ja kulutuskykyä. Onhan se kumma, jos me emme kykene jalkautumaan tuohon lähimarkkinoille, kun norjalaiset ovat sen tehneet viime vuosien aikana paljon pontevammin kuin Suomi.

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu hyvin monenlaista puhetta ja tarinaa jo tämän päivän aikana tästä toisesta lisätalousarvioesityksestä.

Edustaja Mäkipää täällä muistaakseni vähän valitti siitä, että kaikki varallisuus ohjataan tuonne kasvukeskuksiin ja maaseudulle ei sitten ole jäämässä mitään. Minä tässä olisin kyllä pikkuisen eri mieltä ainakin meidän oman maakuntamme osalta, josta jo tuossa debatissa vähän ennätin sanomaan. Elikkä katsoisin, että kyllä Jämsä ja Mänttä—Vilppula ovat vielä aika maaseutumaista aluetta. Jos sinne ohjataan kuitenkin tässä tilanteessa tierahaa liikenneverkon hyväksi, niin näkisin, että ei tämä ihan huonosti ole maaseudun kohdaltakaan viety. Toki tässä tilanteessa ei varmasti ole mahdollisuutta ihan kaikkia esityksiä saada läpi.

Eli kantatie 56, joka tietenkin koskettaa myös Pirkanmaata: Yhtälailla ainakin Pirkanmaa ja Keski-Suomen alue ovat olleet jo kauan monen mielessä ja monen listalla tässäkin talossa. Tiedän lukuisia edustajia, jotka ovat kymmeniä, jopa satoja, talousarvioaloitteita jättäneet asiasta ja toivoneet tälle hengenvaaralliselle tielle parannusta. Siellä on hyvin paljon raskasta liikennettä, koska paperiteollisuus näyttäytyy siellä molemmissa päissä, niin sanotusti, Jämsässä sekä Mänttä—Vilppulassa, ja henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on ollut. Olen itsekin nähnyt siellä rekkoja pyörät ylöspäin kaatuneina, elikkä todella vaarallista liikennettä. Ja nyt tällä hallituksen myöntämällä 7,5 miljoonalla eurolla on tarkoitus päästä sitten tähän peruskorjaukseen, ja se tarkoittaa nimenomaan tätä linjauksen parantamista ja leventämistä ja myös liittymien ja siltojen rakentamista. Myös sinne Mäntän puoleiseen päähän on tarkoitus saada sitten kevyen liikenteen väylää. Eli todella odotettu uutinen.

Kuten tässä on lueteltu monenlaisia epäkohtia, varmasti meidän jokaisen omista maakunnista löytyy niitä surullisiakin uutisia. Keski-Suomi on kohdannut varuskuntamenetyksen kaksin kappalein. Täällä on puhuttu näistäkin asioista. Elikkä siinä mielessä, kun työpaikkoja nyt on kovasti lähdössä ja ihmiset kokevat tietenkin suurena menetyksenä alueellisesti tällaisen varuskunnan lakkautuksen, on tietenkin hyvä, että me saamme jotakin korvaavaa, tietysti myös työtä mutta myös sitten mahdollisuuksia parantaa tuota liikkumista tuolla alueella.

Tällä on myös merkitystä matkailun puolesta. Meillä on hyvin vilkas kulttuurikaupunki, Mänttä—Vilppula esimerkiksi, ja Jämsässä on Himos hyvin voimakkaasti kehittyvä matkailualue. Siinä mielessä on tarpeen näitä tiealueita todellakin kunnostaa. Samoiten sosiaali- ja terveyspuolella ollaan tekemässä yhteistoiminta-alueita, jolloin myös liikenne siltä osin vahvistuu ja voimistuu ja on hyvä, että tiet ovat kunnossa, ettei mitään henkilövahinkoja tai muita vahinkoja pääse tapahtumaan.

Keski-Suomen osalta voisi tietysti toivoa sitten tulevaisuudessa seuraavissa talouskäsittelyissä sen vt 4:n jatkumista. Sehän oli vielä näihin esityksiin päässyt mukaan, ehkä odotamme sille tulevaisuudessa sitten jatkoa. Mutta näihin esityksiin, joita nyt on hallitus saanut aikaan tämän kt 56:n osalta, voivat kyllä niin Pirkanmaa kuin Keski-Suomi olla hyvin tyytyväinen.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt puhun petoasioista.

Kiitos, että vuoden 2011 petovahinkokorvaukset voidaan maksaa nyt täysimääräisinä. Niillä on todella iso merkitys ennen kaikkea monelle poromiehelle. Mutta arvioitten mukaan vain joka viides porotaloudelle aiheutunut petovahinko löydetään. Mitä se tarkoittaa? Porotalouden tilanne alkaa olla petovahinkojen vuoksi täysin kestämätön. Esimerkiksi meidän omalle perheelle tilanne on se, että meillä on valtava määrä poroista jäänyt semmoisille alueille hukkaan, missä on petoja. Meidän poromäärämme on romahtanut, ja yhtään niistä poroista ei ole löydetty. Erämaa ja kairat ovat suuret.

Varsinkin meillä Itä-Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa on porotalous elinkeinona kaikkien aikojen pahimmassa tilanteessa, siis kaikkien aikojen pahimmassa tilanteessa. Kuten tässä salissa on jo tänäänkin useamman kerran mainittu, petojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot tulevat olemaan tänä vuonna paljon suuremmat kuin viime vuonna. Elikkä mitä se tarkoittaa?

Jo nyt tiedetään, että tämän vuoden talousarvioon varatut määrärahat eivät tule riittämään missään tapauksessa. Sen sijaan, että nyt me puhumme viime vuoden määrärahojen riittämisestä, nyt meidän pitäisi olla puhumassa tämän vuoden rahojen riittämisestä. Elikkä nyt pitäisi alkaa varata tämän vuoden talousarvioon lisää rahaa. Mutta seuraavaan lisätalousarvioon pitää nyt jo alkaa valmistautua, että siihen varataan huomattava määrä lisää varoja vahinkojen korvaamiseen. Mutta jatkossa tavoitteena tulee olla, että valtion ei tarvitsisi maksaa niin paljon petovahinkokorvauksia.

Voimassa olevan lainsäädännön tavoitteena on, että petovahinkoja korvataan kohtuullinen määrä. Kyseistä lakia ei ole tarkoitettu porotalouselinkeinon rahoittajaksi, eivätkä poromiehet haluakaan sitä, että heille tulisi isoja petovahinkokorvauksia. Poromiehet todellakin toivovat, että he elävät poronlihan myynnillä ja porotalouden todellisella toiminnalla, niin kuin tähän asti on pitkän aikaa ollut tilanne.

Mutta mitä pitäisi alkaa tehdä tämän elinkeinon turvaamiseksi? Ensimmäisen tavoitteen tulee olla petokannan rajaaminen niin, että petojen aiheuttamia vahinkoja muodostuu vain sen verran, että vahingot voidaan todellakin korvata tämän nykyisen lainsäädännön mukaisesti ja talousarvioon varatuilla määrärahoilla. Elikkä poromiehet ja porotalous lähtevät siitä, että petoja saa olla ja petoja tulee olla luonnossa. Ne kuuluvat luontoon, mutta rajansa kaikella.

Jo nyt tässä lisätalousarviossa olisi pitänyt osoittaa, ja toivottavasti seuraavassa lisätalousarviossa osoitetaan, määrärahoja petokannan rajaamiseen ja vahinkojen todelliseen estämiseen. Hallitukselta on täysin vastuutonta... Minä sanon nyt jo sen valmiiksi, että vuoden päästä tässä puhujapöntössä tulen puhumaan ihan samalla tavalla, että antakaa nytten taas lisää määrärahoja, kun näitä vahinkoja on muodostunut näin paljon. Jos hallitus tahtoo, niin me voimme nyt alkaa toimia niin, että me säästämme valtion rahoja ja laitamme petokannat semmoiseen tilanteeseen, mikä sen tulee ollakin.

Valtiolle tulee paljon halvemmaksi se, että osoitetaan määrärahoja pikaisesti petokannan rajaamiseen. Esimerkkinä siitä, kuinka paljon nämä petoasiat tulevat valtiolle maksamaan, on se, että arvioitten mukaan yksi susi poronhoitoalueella aiheuttaa noin 60 000 euron vahingot. Kuinka monta sutta siellä on mahdollisuus pitää? Tietty määrä siellä pitää olla ja kuuluu ollakin, mutta rajansa kaikella. Ei valtiolla ole varaa pitää mahdottomia määriä siellä susia.

No, mitä nyt sitten käytännössä pitäisi alkaa tehdä? Rahallisesti kun puhutaan lisätalousarviosta, niin esimerkiksi — näitä toimenpiteitä nyt luettelen — hallituksen tulee ensimmäisenä laatia suurpetostrategia. Siinä tulee olla tavoitteet ja toimenpiteet plus sitten kustannusarvio siitä, mitä nämä toimenpiteet tulevat maksamaan, ja tavoitteena se, minkälaisiin korvaustasoihin tällä pyritään pääsemään.

Toisekseen näitä määrärahoja tulee osoittaa viranomaisten ja heidän välineittensä, muun muassa helikoptereitten, käyttämiseen, millä tehdään se, että vahinkoja aiheuttavat pedot pystyttäisiin poistamaan nopeasti ennen kuin muodostuu valtavia määriä niitä vahinkoja, joita ei pystytä valtion talousarviosta korvaamaan.

Elikkä kokonaisuudessaan ei tarvitsisi varata korvauspuolelle jatkossa niin paljon rahaa, vaan siihen vahinkojen estämiseen ja tilanteen hallintaan, ennen kaikkea tilanteen hallintaan, ja valtion tulisi osoittaa jatkossa hyvin pikaisesti, mielellään tänä vuonna, lisämäärärahoja kannanhoitosuunnitelmien toteuttamiseen. Suomessa on laadittu suden, karhun, ilveksen osalta kannanhoitosuunnitelmat. Niitä ei kuitenkaan ole toteutettu. Nyt pitäisi alkaa niitä toteuttaa erittäin nopeasti, koska kannanhoitosuunnitelmat on yhteisymmärryksellä laadittu. Alamme töihin sen mukaisesti, että päästäisiin näihin tavoitteisiin. Pedot todellakin kuuluvat luontoon, mutta luonnossa pitää pystyä elämään myös poromiesten.

Koko ajan mennään EU-verhon taakse, selitetään, että ei EU:n takia voi sitä ja tätä tehdä. Totta vie: kun toteutamme nykyiset kannanhoitosuunnitelmat, toimimme niiden mukaisesti ja alamme töihin, niin kyllä Suomen petokanta pystytään hallitsemaan ja korvausten määrä pystytään hallitsemaan, jos vain hallitukselta löytyy jatkossa tähän tahtoa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Milteipä kyllästymiseen saakka hallitus jaksaa hokea talouden vakaudesta. Onneksi monet talouden fundamentit ovat hyvällä tolalla, osittain kansallisten ratkaisuidenkin ansiosta. Erityisesti on muistutettu alhaisesta korkotasosta. Se on kieltämättä tuonut vakautta ja mahdollistanut yritysten investointeja ja myös palvellut kotitalouksien kulutusta. Mutta mitä alhainen korkotaso oikeastaan peilaa, sitä on perusteltua kysyä samanaikaisesti, kun kuitenkin taloudessamme on monia uhkatekijöitä. Euron myötä olemme menettäneet moninaisia kilpailuasetelmia.

Niin kuin monessa puheenvuorossa niin hallituksen kuin oppositionkin suunnalta on väkevästi todistettu, lisätalousarvioehdotus sisältää paljon hyvää. Paikallisesti, alueellisesti tulee piristysruiskeita, välttämättömiä asioita, sellaisiakin, mitkä olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten. Mutta kuitenkin ne ovat tässä kokonaisuudessa vain vähäinen osa, villakoiran ydin on EVM:ään sijoitettavassa 1,44 miljardissa. Tämän klubin jäsenyyden ehtona on — sisäänpääsymaksuna, edellytyksenä — se, että me otamme sitä varten velkaa, ja tämäkö on sitä paljon puhuttua vastuunkantoa? Itse sanoittaisin asian aivan päinvastoin: tämä on itsepetosta. Itsepetos jatkuu, ja perusteltua on kysyä koko demokratian legitimiteetin perään. Uskotaanko, että tällaisten ratkaisujen seurauksena kansalaisten luottamus demokratiaan lisääntyy, ja ylipäätänsä paraneeko parlamentarismin uskottavuus?

Arvoisa herra puhemies! On välttämätöntä, että satsataan tulevaisuudenuskoon, että kannustetaan ihmisten omatoimisuuteen, jotta kaikkien epävarmuustekijöiden, synkkien pilvien keskellä ihmisillä on usko tulevaisuuteen. Se on semmoinen voima, jonka avulla me jaksamme ja kykenemme puskemaan vaikeuksien yli. Mutta jos demokratiavaje syvenee, niin me emme enempää hallitus kuin oppositio voi olla kannustamassa ihmisiä omatoimisuuteen.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat esiintyneet vastuullisesti ja johdonmukaisesti. Me puhuimme jo heti alkuvaiheessa, että piikki kiinni euron suuntaan. Me emme ole olleet kannattamassa letkujen irrottamista vaan sitä, että kansallisesti pääomitetaan. Tämä on ollut yksi tie, mutta suurten voimien juoksupoikana haluaa Suomikin olla, että suuret eurooppalaiset pankit halutaan pelastaa. Me perussuomalaisina haluamme olla suomalaisten ihmisten asialla. Heille olemme poliittisesta toiminnastamme vastuussa, emme Euroopan rahaeliitille tai poliittiselle eliitille.

Samalla, arvoisa herra puhemies, ryhmämme jäsenet ovat tehneet lukuisan määrän välttämättömiä lisätalousarvioaloitteita, jotta välttämättömät korjaukset, joita kansa vaatii, menisivät edes hitusen eteenpäin.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä muun muassa edustajat Eestilä ja Suutari ovat käyttäneet niin hyviä puheenvuoroja tästä lisätalousarvion kokonaisuudesta ja monista yksityiskohdista, muun muassa energiapolitiikasta, yrittäjyyteen liittyvistä asioista jne., että en lähde heidän esiin nostamiaan asioita sen enempää kertaamaan.

Täydentäisin heidän osaltaan sen verran, että haluan erityisesti kiittää hallitusta petovahinkokorvausten korottamisesta niin, että aiheutuneet vahingot poronhoitajille voidaan korvata. Tässä asiassa toivoisin hallitukselta harkintaa, onko petopolitiikka ylipäätään kestävällä pohjalla, kun petovahinkokorvauksia joudutaan tuntuvasti tällä tavoin korottamaan. Petopolitiikan osalta on mielestäni todella syytä arvioida kokonaisuutta, sen taloudellista järkevyyttä, kun tiedetään, kuinka paljon vahinkoja esimerkiksi poronhoitoalueella pedot elinkeinon harjoittamiselle aiheuttavat.

Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin käyttää muutaman sanan hallituksen tärkeimmästä tavoitteesta eli suomalaisten nuorten syrjäytymisen estämisestä. Esimerkiksi tässä lisätalousarviossa hallitus ehdottaa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi määrärahaan 5,6 miljoonan euron korotusta. Tällä noin 1 200 opiskelupaikan lisäyksellä turvataan nuorten yhteiskuntatakuuseen kehyskaudella varatun määrärahan etupainotteinen käyttö siten, että koulutustarjontaa voidaan lisätä jo tämän vuoden aikana.

Tämäntyyppiset toimenpiteet ovat aivan oikeita askeleita. Nuorten syrjäytymiskehityksen estämiseksi tulee kuitenkin toimia myös vielä varhemmin. Siksi esitänkin tässä lähetekeskustelussa ajatuksena, että hallituksen piirissä nopeasti mietittäisiin, miten kaikille peruskoululaisille tarjottaisiin esimerkiksi mahdollisuus leirikoulun tarjoamiin positiivisiin kokemuksiin.

Meillä jokaisella edustajalla vierailee näin toukokuussa omasta vaalipiiristä monia luokkaretkiryhmiä. Ryhmät ovat lähes poikkeuksetta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia, enkä sano, ettei olisi tärkeää, että tietyn kouluasteen päättyessä luokka pääsee yhdessä luokkaretkelle. Näitä ryhmäytymisen positiivisia kokemuksia tulisi mielestäni kuitenkin tarjota myös juuri nelos- ja seiskaluokkalaisille. Silloin ryhmäytymisen ja yhteishengen luomisen positiiviset vaikutukset kulkisivat oppilaiden mukana läpi kouluvuosien juuri tuossa nuorten kasvun kannalta kriittisessä iässä. Pidän lähes varmana, että satsaaminen nelos- ja seiskaluokkalaisten mahdollisuuteen päästä vahvistamaan itseluottamustaan ja kehittämään sosiaalisia taitojaan sekä parantamaan luokkansa yhteishenkeä leirikoulukokemusten kautta, tämä leirikoulu siis vain esimerkkinä, olisi selvää säästöä tulevaisuudessa, kun moni nuori pelastettaisiin pois syrjäytymiskehityksen tieltä.

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisen estäminen on hallitukselle aivan keskeinen haaste. Siinä onnistumisen ei välttämättä edes tarvitse maksaa, kun siirrämme voimavaroja vahinkojen korjaamisesta niiden ennalta ehkäisemiseen.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Pari positiivista asiaa haluan mainita lisätalousarviosta. Pienpuun energiatuki ja sen siirtäminen Kemeraan on positiivinen asia metsänhoidon kannalta, koko kansantalouden kannalta. Samaten ovat petoasiat, jotka tässä edellä seikkaperäisesti edustaja Maijala käsitteli, samaten edustaja Autto. On helppo yhtyä näihin näkemyksiin.

Pari asiaa Lapin kannalta: Siellä olisi pitänyt olla — tein jo viime syksynä talousarviokäsittelyn yhteydessä siitä aloitteen — Raja-Joosepin tulli- ja raja-aseman remontointi, uudelleen rakentaminen. Sille on hyvät perusteet. Sitä jäämme kaipaamaan tästä, samaten kuin välttämätöntä investointia Kaukosen siltaan.

Nuorten syrjäytymiskehityksestä, josta tässä ovat muutamat jo puhuneet tämän nuorisotakuun osalta: On helppo yhtyä näihin ajatuksiin, mutta haluan kyllä tätä ajattelutapaa vielä laajentaa niin, että meidän on meidän kunnissamme laadittava lasten hyvinvointiohjelma, jossa otetaan kotien ja perheitten tukeminen ja lasten tukeminen jo aivan siellä neuvolatasosta lähtien. Jotakin on meillä hukassa nimenomaan täällä kotien ja perheitten hyvinvointitasossa, ja sieltä on lähdettävä jo seuraamaan tätä tilannetta, koska peruskoulun jälkeinen aika, jolloin liian monet nuoret ajautuvat koulutusjärjestelmien ja työelämän ulkopuolelle, on useimmiten jo liian myöhäinen ajankohta puuttua näihin ongelmiin.