Arvoisa puhemies! Meillä on hieno, yhteisesti hyväksytty sana, ja se sana on nuorisotakuu. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän, mitä tuo sana tarkoittaa. Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on liki 25 prosenttia eli joka neljäs työhaluinen ja -kykyinen nuori on vailla työtä. Kasvua edellisvuoteen prosentin verran. Suunta on paha. Nuorisotakuu ei ole onnistunut pienentämään työttömyyttä tai pelastamaan nuoria. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen ovat vakavia ongelmia: neljännes työttömänä ja yli 40 000 syrjäytyneenä, kustannukset vuosittain satoja miljoonia, nuoret joutokäynnillä vasten tahtoaan. Kysyn vastaavalta ministeriltä: onko Suomen hallituksella kasvavaan nuorisotyöttömyyteen muuta ratkaisua kuin toimimaton nuorisotakuu?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on tärkeä. Hallituksen vastaus on toimiva nuorisotakuu, ja niin kuin tässä tällä viikolla on kerrottu, niin tämä ensimmäinen vaihe on lähtenyt sinänsä varsin hyvin liikkeelle, mutta työhän on kesken. Kolmessa kuukaudessa eivät kaikki asiat tule järjestykseen. Totta kai nyt on enempi työttömiä nuoria kuin vuosi sitten, mutta vähempi kuin tämän vuoden alussa. Ei siitäkään kannata hätäisiä johtopäätöksiä tehdä.

Eli huono uutinen on se, että nuorten työttömien määrä on edelleenkin 34 000. Hyvä uutinen on se, että 90 prosentille näistä nuorista on järjestetty työllistämissuunnitelma heti vuoden alun jälkeen. 72 prosenttia näistä nuorista työttömistä on saanut joko työpaikan tai muun toimenpiteen, mutta 28 prosenttia edelleenkin valuu yli kolmen kuukauden työttömyyteen, ja se on se kohta, mikä meidän pitää pysäyttää, saada se taite aikaan, ja tätä työtä tullaan ilman muuta jatkamaan ja tekemään kaikkemme.

Yksi positiivinen asia on se, (Puhemies koputtaa) että nuorten työttömyys on kestoltaan lyhempää kuin työttömyys yleensä, 11 viikkoa, kun keskimäärin työttömyys kestää yli 40 viikkoa. Se on suhdanteisiin sidottua, se on lyhempää, mutta se on tietysti tärkeä asia, että nuorten työttömyys ei pitkity. Meillä on hyvä alku, hyvä henki ja hyvä yhteistyö. Nyt tehdään talkoilla töitä.

Arvoisa puhemies! Työministeri Ihalainen sanoi mennäviikolla, että yritykset, jotka ovat joutuneet lomauttamaan väkeään, voisivat palkata nuorisotakuunuoria töihin. Tällöin yritys saisi halpaa työvoimaa ja nuoret työtä. Mutta jos lomautetut työntekijät korvataan nuorisotakuun nuorilla, syntyy halpatyömarkkinat, minkä seurauksena kukaan ei voi hyvin. Lomautetut eivät pysty hoitamaan velvoitteitaan, asuntolainojaan ja lastensa koulutusta, nuoret tekevät työtä alipalkalla, ja yritysten työntekijät ovat ammattitaitoisia ja väliaikaisia. Kysyn: onko ministeri Ihalainen ajamassa nuorisotakuun varjolla Suomeen todellisia halpatyövoiman markkinoita, joissa ammattitaito ja osaaminen eivät ole enää missään kunniassa ja joissa ei arvosteta suomalaisen työntekijän palkkaa ja elämistä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysyjäkin hyvin tietää, että ei missään tapauksessa. Tästä aihepiiristä on syntynyt varmaan tahtomatta tai tahallaan väärinymmärrys, ja nyt minä oikaisen sen. Tämä asia, mistä puhutaan, koskee vain työkokeilua. Työkokeilu on sitä varten, että nuori, työtön, kouluttamaton nuori voisi tulla nimenomaan ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen mielessä työkokeiluun. Se ei ole työsuhde, tähän ei käytetä palkkatukea, ei Sanssi-rahaa. Palkkatyössä noudatetaan edelleenkin samoja irtisanomis- ja lomautusperiaatteita kuin aikaisemmin. Tämä on nyt hyvä tehdä selväksi.

Työkokeilun idea on se, että tarjottaisiin nuorille vähän polkua miettiä, mitä elämässään voisi tehdä. Tätäkään muutosta ei tehdä työsopimuslainsäädäntöön, vaan nimenomaan julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevaan lakiin niin, että ne sopimusalat, jotka haluavat ottaa tämän mahdollisuuden käyttöön, voivat ottaa. Ketään ei pakoteta, se on TES-määräyksen takana. Rakennusalaosapuolet ovat sopineet, että jos tällainen muutos tulee, he ehdottomasti haluavat rakentaa sellaisen polun nuorille, jossa on nuorten kartoitusvaihe, työkokeiluvaihe, määräaikaisia työsuhteita (Puhemies koputtaa) ja rakennetaan polku työelämään.

Nyt on tärkeää sanoa, että tässä ei ole kysymys näitten pelisääntöjen muuttamisesta. Lomautettuja ja irtisanomisia kohdellaan samalla tavalla kuin tähänkin saakka.

Arvoisa herra puhemies! Viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa ministeri Urpilainen kantoi suurta huolta Kreikan nuorisotyöttömyydestä. Kreikassa nuorisotyöttömyys on liki 65 prosenttia, ja näitä Kreikan nuorten ongelmia otettiin hyvin näyttävästi esille kyseisessä ohjelmassa. Nyt, kun ministeri Urpilainen ei ole paikalla, kysyn pääministeriltä: Minkä takia suomalaiset työttömät, suomalaiset työttömät nuoret jäävät varjoon, kun te rakennatte näitä tukipaketteja Kreikalle ja muille ongelmamaille Euroopassa? Minne ovat unohtuneet suomalaiset työttömät ja suomalaiset työttömät nuoret?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin varmasti jokainen tässä salissa tietää, niin ei työttömyysongelma Suomessa ole jäänyt mitenkään varjoon tai jalkoihin. Me olemme tehneet tämänkin kevään aikana lukuisia päätöksiä työllistämisen helpottamiseksi, suomalaisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, jotta suomalaiset yritykset pärjäisivät kilpailussa ja markkinoilla, jotta pystyisivät työllistämään ihmisiä. Yhteisöveron lasku on yksi keino muiden joukossa.

Mutta, kuten ministeri Ihalainen tuossa jo hyvin kuvaili, nuorisotakuu on se suomalainen keino suomalaisille nuorille, ja muun muassa tämä työkokeilu on täysin uusi ajatus. Mehän olemme kokeilleet tässä maassa kautta vuosien erilaisia tapoja vastata nuorisotyöttömyyteen. Välillä ne toimivat, välillä eivät, mutta nyt me olemme halunneet ottaa aivan uudenlaisen kokeilun, ja toivotaan, että tämä työkokeilu pystyy tuomaan omalta osaltaan joillekin nuorille apua.

Aivan yhtä lailla ministeri Gustafsson on valmistellut nuorten oppisopimuskoulutuksen (Puhemies koputtaa) vahvistamista. Eli tässä tehdään yhtä sun toista, koska erilaiset nuoret tarvitsevat erilaisia tukivälineitä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Euroopassa on 7,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta nuorta työtöntä. Tiedätte, että monissa maissa prosentit ovat jo yli 50:tä prosenttia. EU:n tasolla on aikaansaatu myös nuorten yhteiskuntatakuumalli, jota suositellaan kansallisesti. Tätä mallia rakennettaessa oli kaksi maata esimerkkinä, Itävalta, Suomi ja jossain määrin Norjan malli. EU:ssa on päätetty 6 miljardin euron panostuksesta nuorten työttömyyden torjumiseen EU-rahoituksella. Tämä kohdistuu ennen kaikkea niihin maihin, missä on valtavan suuri nuorisotyöttömyys. Se ei ole Suomelta pois. Me olemme panostaneet tänä vuonna 90 miljoonaa valtion rahaa nuorisotakuun toteuttamiseen. Meidän rahoituksemme riittää näihin toimenpiteisiin nyt. Nyt on kysymys siitä, lähtevätkö yritykset työllistämään niillä porkkanoilla, joita me tarjoamme, ja nämä porkkanat eivät lopu.

Arvoisa herra puhemies! Nuorisotakuun ensimmäiset tulokset on tosiaankin julkaistu, ja erityistoimenpiteillä on saatu aikaan jopa joitakin tuloksia. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, koska nuorisotyöttömyys on samaan aikaan kasvanut useilla tuhansilla viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Yhteiskuntatakuu ei pure korkeasti koulutettujen työttömyyteen. Kritiikkiä on tullut myös toimenpideohjelman hätäavun luonteesta, siitä, että ohjelmalla lakaistaan työttömyystilastoja pätkätöihin, työkokeiluihin ja teholtaan kyseenalaiseen koulutukseen. (Ben Zyskowicz: Parempi sekin kuin ei mitään!) Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mikä on hallituksen vastaus näille yhä uudelleen työttömäksi joutuville ja todellista työllistymistä odottaville nuorille?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että korkeasti koulutettujen työttömyys suhteessa on noussut aika rajusti. Siinä on monta taustaa. Meillä on tapahtunut Nokia-klusterin hiipuminen, jonka jäljiltä on jäänyt yli 7 000 korkeasti koulutettua kovan luokan osaajaa työttömäksi tai työttömyysuhan alle. Tämä on yksi puoli. Näistä meidän tilastoista kävi ilmi, että 25—29-vuotiaista työttömistä korkeasti koulutettuja oli 1 800 — siis erittäin korkea luku — ja alle 25-vuotiaista noin 1 000. Meidän pitäisi varmaan miettiä myöskin sitä, että pystyisivätkö myös meidän korkeakoulut, yliopistot ottamaan enempi näitä nuoria esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehittämällä näitten koulutuksen kylkeen.

Sitten kysymys siitä, onko pätkätöitä vai ei. Minusta on tärkeää, että nuorilla on työpaikka, vaikka lyhytaikaisempi, määräaikaisempi, osa-aikaisempi, jotta päästäisiin kiinni työhön ja sitä kautta pitkän päälle sitten koulutusta vastaavaan työhön — että emme aliarvioi myöskään lyhytaikaisia työsuhteita silloin, kun nuorista on kysymys, sen ensimmäisen työpaikan saamiseksi. (Ben Zyskowicz: Kaikki työ on arvokasta, perussuomalaiset!)

Arvoisa puhemies! Olin viime viikonlopun 30 yrittäjän, pienyrityksen, kanssa viettämässä viikonloppua ja yrittäjäkurssilla. Siellä yksi kysymys oli se, että mitä pitäisi tehdä, että he ottaisivat nuoren töihin. He nostivat tätä oppisopimusta ja sen oppisopimuksen tiellä olevia esteitä. Siellä oli oikeastaan kaksi asiaa, mitkä he nostivat esille. Toinen oli se, että se on pienen yrityksen kannalta liian byrokraattinen systeemi. Toinen oli sitten se, että jos se olisi koulutussopimus, niin se todennäköisesti laukaisisi sen kynnyksen, että pienikin yritys voisi lähteä tähän.

Minulla on omasta yrityksestäni kokemus 90-luvun alusta, jolloin jollekin muulle alalle valmistuneita ihmisiä muuntokoulutettiin tämmöisen poikkeuskoulutuksen kautta. Ne kestivät neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Omassa yrityksessäni koulutettiin 250 ihmistä tämän kautta. Onko nyt jotakin tämäntyyppistä suunnitteilla, kun minä uskon, että ollaan menossa kohti samantyyppisiä aikoja kuin siellä 90-luvun alussa?

Opetusministeri  Jukka  Gustafsson

Ar-voisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys edustaja Sipilältä. Meillähän on nyt erittäin massiivinen oppisopimuskoulutuksen kehittämisohjelma käynnissä ja käynnistynyt. Me jaoimme viime syksynä hakemuksesta lähes tuhat oppisopimuskoulutuspaikkaa nuorille. Käytännössä kaikki koulutuksen järjestäjät saivat ne paikat, mitkä halusivat. Pidän nyt itse erittäin tärkeänä, että se kokeilun osa, joka pitää sisällään tällaisen ei-työsuhdeperustaisen tutustumis- tai kokeilujakson... Ymmärrän hyvin näin, että pienyrittäjän ja sen nuoren kannalta on hyvä muutama kuukausi tutustua siihen työhön puolin ja toisin. Meistä jokainen tietää tämän päivän 15-, 16-, 17-vuotiaat, työelämä on monille aika vierasta. Sillä voidaan myöskin välttää sitten väärät valinnat. Muuntokoulutusta ollaan myöskin kehittämässä ja tuomassa myöskin ammatilliseen koulutukseen tällaisella oppilaitosmuotoisella (Puhemies koputtaa) ja työvaltaisia oppimismenetelmiä yhdistämällä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Yksi idea, joka varmaan tulee käytäntöön, joka auttaa tähän edustaja Sipilän kysymykseen, on se, että voitaisiin ajatella, että oppisopimusoppilas voisi useamman työnantajan kanssa tehdä sen oppisopimussuhteen niin, että se ei sille yhdelle yrittäjällä käy liian pitkäksi ja vaikeaksi. Se on semmoinen idea.

Sitten toinen asia. Kuten Gustafsson totesi, muuntokoulutusta on, mutta meillä on myös yhteishankintakoulutusta, jossa valtio tulee rahoituksella vastaan yrityksiä, räätälöidään yrityksille yhteishankinnan kautta koulutusta, ja tähän on rahoitusta järjestetty, mutta yritykset vähän huonosti tietävät tätä mahdollisuutta. Siinähän just haetaan sitä uudelleen ammattiin sitoutumista ja oppimista. Se on juuri sitä, mitä te ehkä tässä haette takaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on juuri puhuttu tästä korkeasti koulutettujen työllistymisestä, tai oikeastaan suuresta työttömyydestä, johon nuorisotakuu ei tällä hetkellä oikein anna työkaluja. Onko, arvoisa ministeri Ihalainen, hallituksessa mietitty, millä tavalla työelämän ja opintojen parempi yhteen sitominen voisi auttaa myös korkeasti koulutettujen työllistymistä?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tämä kyllä kallistuu enemmän opetusministerin tontille. Mehän olemme nyt kehittäneet, uudistaneet tiedekorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän, joka nimenomaan huomioi ja palkitsee työllistymisestä, tutkinnon suorittamisesta määräajassa. Itse asiassa sitä samaa ajatusmallia ollaan tuomassa nyt kun uudistamme ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmää. Tämä ymmärtääkseni on kannustamassa myöskin opiskelijoita valmistumaan nopeammin siihen työhön ja ammattiin, johon he haluavat. Ylipäätänsä olen sitä mieltä — meillä korkea-asteen opiskelijat ovat yli 90-prosenttisesti työllistyneet, työllistyvät nopeasti, kun vastaava luku niiden kohdalla, joilla on vain perusasteen koulutus, on vain 40 prosenttia — siis edelleen minusta kannattaa hakeutua korkea-asteen opintoihin. Se on tae työllistymisestä, jollei välittömästi, niin kuitenkin (Puhemies koputtaa) jollakin aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Kerron ihan elävän elämän esimerkin. Vuosi sitten Keski-Suomessa oli aika paljon nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä. Tänään heitä on 29 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. En epäile sitä, etteikö teillä, erityisesti ministeri Ihalainen, ministeri Gustafsson, ole hyvä tahto kehittää järjestelyjä, joilla tähän kipeään ongelmaan saataisiin korjausta.

Me puhuimme keskustan eduskuntaryhmän suunnalta ja monet muutkin, että se tuote, jolla te markkinoitte, että tämä homma saadaan hoidettua, ei ole vielä valmis eikä kunnossa. Nyt te myönnätte, että niin on, se ei ole kunnossa. Mitä uutta te tämän "tuotteen" parantamiseksi nyt tarjoatte, jotta nämä numerot eivät kulje tuohon suuntaan kuin mistä äsken kertomani todella surkea esimerkki kertoo?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tekevää ja yrittäjää ei laiteta, ja me olemme tässä hallitusrintamassa tehneet tosi isoja panostuksia tähän hankkeeseen. Se, mitä nyt tarvitaan: meillä on työkaluja, meillä on rahoitusta, meillä on tahtotilaa tässä eduskunnassa, nyt pitää jalkautua. Nyt pitää lähteä tekemään töitä kuntiin, työpaikoille, avaamaan yrityksien ovia ja hakemaan työpaikkoja nuorille. Se on se vaihe.

Yhteiskunta minusta tulee erittäin voimakkaasti vastaan yrityksiä ja myös kuntia: 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan Sanssi-rahaa — siellä 8 500 nuorta tänä keväänä odottaa Sanssi-kortti kädessä sitä kutsua tulla haastatteluun — maksetaan tällä tavalla yhteiskunnan toimesta. Oppisopimuskoulutuksessa korvauksia nostetaan 800 euroon kuukaudessa, ja Sanssi-raha kestää sen koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Aikamoinen lisäpanostus. (Mauri Pekkarinen: Vasta nyt!)

Minä toivoisin elinkeinoelämän puolelta, jotka järjestöt ovat hienosti tässä mukana, sellaista yhteiskuntavastuuta. Yksikin työllisyyspäätös nuorten osalta on yhteiskuntateko ja sen firman, työyhteisön, tulevaisuuden teko. Tätä, edustaja Pekkarinen, nyt tarvitaan, näitä talkoita myös Jyväskylässä. (Mauri Pekkarinen: Olisi pitänyt jo aikaisemmin olla nämä eväät!)

Arvoisa puhemies! Mielestäni kysymys ei kuulu, että onko yhteiskuntatakuu epäonnistunut, vaan se kuuluu, että mitä olisi tapahtunut, jos yhteiskuntatakuuta ei olisi ollut, kuinka paljon meidän nuorisotyöttömyytemme olisi siinä tilanteessa noussut. Me tiedämme, että se onnistuu ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä, ja vaikka tuo tasan 3 kuukauden ehto ei täyttyisi, niin voi olla, että 4 kuukauden kohdalla se täyttyy, ja ne ovat niitä tuloksia, joita tällä järjestelmällä saadaan aikaiseksi. On tärkeää, että kunnat tulevat mukaan näihin talkoisiin täysillä.

Meillä toinen ongelma ovat ne nuoret, jotka näkyvät työttömyystilastoissa ja työvoimatoimistojen asiakkaina, mutta toinen osa ovat ne nuoret, jotka ovat toimeentulotukiasiakkaina ja pelkästään passiivisen toimeentulon saajina. Voisiko ajatella, että seuraava askel nuorisotakuuta olisi se, että yksikään alle 25-vuotias nuori ei saisi toimeentulotukea ilman, että hän on tavannut myös sosiaalityöntekijän? (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä näkökohta ja ajattelu. Se meidän haastehan on se, että meillä on 40 000 sellaista nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät töissä, eivät oikein kiinni missään. Siellä on paljon sellaisia nuoria, joiden elämä ei ala siitä koulutuksesta vaan elämän perushallintataitojen opettelusta, itseluottamuksen rippeitten kasaamisesta, ja sitten on pitkä matka, kun se koulutus alkaa. Mutta me emme voi unohtaa näitäkään, ja tämän nuorisotakuun kakkosvaiheen pohdinta on se, miten tämä varhaisemman puuttumisen malli Suomeen rakennetaan.

Minä kerron vielä sen Kallen tarinan, Diakonissalaitoksen Kallen tarinan, elävä Kalle. Lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen Kalle oli yli sadan viranomaisen kanssa tekemisissä selvitäkseen yhteiskunnasta, ja Kalle syrjäytyi. Jotain tässä mättää meidän rakenteissa. Ne eivät pelitä toisiinsa, ne eivät palvele yhtä aikaa — niitä monitoimisia palveluja, joita nuoret tarvitsevat elämän vaiheissa. Meidän täytyy tähän varhaisemman puuttumisen välineitä lisätä ja tukea nuoria sieltä peruskouluvaiheesta toiselle asteelle voimakkaammin kuin mitä me nyt teemme. (Ben Zyskowicz: Te ette vastannut Filatovin kysymykseen!)

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuussa yksi osa on kuntoutus. Kuten ministeri Ihalainen äsken nosti esiin, monet nuoret ovat aikuisuuden kynnyksellä sellaisessa arjen kunnossa, että työ tai koulutuspaikka on juuri tänään liian vaativa tehtävä. Miten kuntoutukseen pääsee, kuntoutusta riittävästi saa? Miten tämä asia hoidetaan? Tältä osin kysyn toisesta näkökulmasta: keskustelevatko meillä ministeriöt ja hallitsevat virkamiehet riittävällä tavalla niin, että kuntoutuksen puoli tulee käsi kädessä niin koulutuksen kuin työelämään työntämisen ja saattamisen kanssa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi tuohon viimeiseen kysymykseen, keskustelevatko: kyllä keskustelevat. Nimittäin, kuten hallitusohjelmaneuvotteluissa sovimme, meillähän on tällainen kaikkia ministeriöitä koordinoiva nuorten syrjäytymistä estävä ohjelma, joka sen lisäksi, että meillä on nuorisotakuu, koordinoi tätä kaikkea muuta toimintaa. Meillähän on paljon muitakin toimia kuin mitä tässä nyt on lueteltu ja mitä nuorisotakuun piiriin kuuluu nuorten syrjäytymisen estämiseksi.

Liittyen tuohon kuntoutukseen, niin kuntoutushan on sillä tavalla hieno asia, että suomalaisessa nuorisotakuussa on myös kuntoutus. Muissa maissa sitä ei ole. Me olemme vakuuttuneita siitä, että kun kaikki nuoret eivät pysty menemään sinne kouluun, eivät pysty menemään ottamaan sitä työpaikkaa vastaan juuri siitä syystä, että heillä saattaa olla mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, niin tämä kuntoutus nimenomaan auttaisi heitä tässä arjen hallinnassa ja olisi sosiaalista kuntoutusta, lääkinnällistä kuntoutusta ja myös ihan ammatillista kuntoutusta. Kela-korvausten avulla me pystymme auttamaan, ja ensi vuoden alusta tulee myöskin lievennystä niihin kriteereihin, millä sitä kuntoutusta voi saada.

Arvoisa puhemies! Maassamme on myös paljon sellaisia nuoria, joista ei tiedetä, missä he ovat, keitä he ovat ja miten he asuvat ja mitenkä heitä saataisiin rakentamaan tätä yhteiskuntaa. Kysynkin, olisiko tähän etsivään nuorisotyöhön, jossa nuoria haetaan jopa kodeistaan mukaan tähän yhteiskunnalliseen toimintaan, panostettava huomattavasti enemmän. Tarkoitan tällä sitä, että meidän nuoristamme ovat toiset sellaisia, joilta tämä elämänhallinta puuttuu aina siitä aamuheräämisestä, eikä tiedetä, kuinka näitä jokapäiväisiä asioita tarvitaan. Tämä varmaan räjähtää käsiin, jollei tähän voimakkaasti puututa. Kysyisin samalla, satsataanko elokuun budjettiriihessä juuri näihin erittäin vaikeasti hoidettaviin nuoriin entistä enemmän.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää nosti erittäin tärkeän osan nuorisotakuuta esiin. Monesti unohtuu, että nuorisotakuuseen kuuluu myös etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Jos katsoo lukuja siitä, miten viimeisen viiden vuoden aikana on etsivää nuorisotyötä lisätty, se on noin nelinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti nimenomaan nuorisotakuupanostusten kautta. Eli nyt pyritään hakemaan — kun tässä nuorisotakuun piirissä on niitä, jotka ovat valmistuneet, on ammatti, tarvitsevat työpaikan, niitä, jotka tarvitsevat koulutuspaikan — myös niitä nuoria, jotka tarvitsevat elämänhallintaa. Heitä haetaan tällä etsivällä nuorisotyöllä, ja työpajatoiminnalla, johon osallistuvien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana noin kaksinkertaistunut, ohjataan. Siellä haetaan sitä omaa uraa, siihen arkipäivään sitä rytmiä, ja sitä kautta pikku hiljaa tulee mahdollisuus siihen, että mennään koulutukseen, mennään työpaikkaan. Tarvitaan myös viranomaisyhteistyötä, viranomaisten yhteistyöverkostoja, etteivät nuoret juokse viranomaiselta toiselle mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta. Lähes 300 kunnassa nämä verkostot nyt ovat. On vielä muutama kunta, joihin ne pitää saada aikaan, ja tätä viedään eteenpäin nuorisotakuun kautta.