Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Aloitan kahdesta hyvästä naapuristamme: Ruotsista ja Virosta. Sunnuntaisen kansanäänestyksen tulos sulkee ainakin lähivuosiksi yhteiseen valuuttaan ja valuutta-alueeseen perustuvan eurooppalaisen yhteistyön väylän Ruotsin poliittisen johdon ulottuvilta. Suomen ja koko Euroopan unionin kannalta tärkeintä tässä tilanteessa on tieto, että Ruotsi ei kuitenkaan ole eristäytymässä yhteistyöstä. Se ei ole vetäytymässä Pohjan perukoille. On odotettavissa, että se tulee etsimään yhteisvaluutan menetystä korvaavia väyliä ja toimintatapoja osallisuudelleen EU:n kehittämisessä.

Ruotsin historiallisissa valinnoissa on aiemminkin käytännön politiikan toteutus kertonut yhteistyöhakuisuudesta. Nähtäväksi ja suureksi kysymykseksi jää, missä määrin tuo yhteistyöhakuisuus tämän ratkaisun jälkeen suuntautuu Euroopan unionin toimintoihin ja yhteisön kehittämiseen, missä määrin muualle, esimerkiksi atlanttiseen yhteistyöhön.

Ärade talman! Resultatet i söndagens folkomröstning innebär att att en kanal för det europeiska samarbetet, som baserar sig på en gemensam valuta och ett gemensamt valutaområde, nu ligger utom räckhåll för Sveriges politiska ledning. Ur Finlands och hela EU:s perspektiv är det i den rådande situationen viktigast att veta att Sverige dock inte isolerar sig från samarbetet. Det är att vänta att Sverige nu söker nya kanaler i stället för den gemensamma valutan och även nya metoder för sin medverkan i utvecklandet av Europeiska unionen.

Virossa kansanäänestyksen tulos ei ollut mikään yllätys. Viron saatua takaisin itsenäisyytensä on sekä kansalaisilla että poliittisilla päättäjillä Virossa ollut selkeä suunnitelma: Viroa tulee kehittää modernina markkinataloutena ja demokratiana, joka on vahvasti ankkuroitu sekä eurooppalaisiin että transatlanttisiin yhteistyöjärjestöihin. Viron EU-jäsenyys on meille pelkkä ilon aihe. Viro tulee olemaan jäsenmaa, joka ymmärtää EU:n laajan painoarvon ja joka aktiivisella osallistumisellaan vahvistaa pienten jäsenmaiden asemaa Euroopan unionissa.

Sitten, arvoisa puhemies, siirryn kotimaan talouspolitiikkaan ja hallituksen budjettiesitykseen.

Suomen nousu vuosikymmenen takaisesta lamasta on perustunut selkeälle valinnalle: Olemme päättäneet menestyä globalisaation ja avautuvien markkinoiden haastavassa ympäristössä. Eduskunnalle annettu vuoden 2004 talousarvio on osa hallituksen talouspolitiikan kokonaisuutta, jolla haasteisiin vastataan ja toimintaympäristöä vahvistetaan. Kokonaisuus rakentuu kolmelle pilarille: ensiksi kotimarkkinoiden elvytykselle, toiseksi julkisen talouden vakaudelle ja kolmanneksi talouden rakenteiden uudistamiselle.

Budjetin määrärahat ovat ehdotuksen mukaan 37,2 miljardia euroa. Eri hallinnonalojen menojen nimelliskasvu on 6 prosenttia ja reaalikasvu 4 prosenttia, aikamoisia kasvulukuja siis. Tämä menojen kasvu johtuu merkittävältä osin aiemmin päätetyistä määrärahalisäyksistä, mutta siinä on mukana myös hallitusohjelman edellyttämiä lisäpanostuksia. Menojen kattamiseen tarvittavia tuloja odotetaan kerättävän 35,9 miljardia euroa. Kansantalouden tilinpidon käsitteillä laskettu eli rahastotaloutta huomioon ottava alijäämä vastaa noin 0,5:tä prosenttia ensi vuoden bruttokansantuotteesta.

Suomen valitsema, ihmisten osaamisella maata rakentava politiikka on tuottanut hyviä tuloksia. Kansantuote ja työllisyys ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan kasvaneet nopeammin kuin meihin vertailukelpoisissa maissa. Sen myötä Suomi on kuitenkin tullut entistä riippuvaisemmaksi maailmanmarkkinoiden kehityksestä. Verrattuna useimpiin Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaihin Suomen vienti on aidosti maailmanlaajuista: EU:n sisämarkkinoiden ohella Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, koko väkirikas Aasia ja monet muut alueet ovat meidän markkinoitamme. Niiden suunta ylös- tai alaspäin näkyy vastaavalla tavalla meillä suoraan ja viipymättä.

Jo parin vuoden ajan maailmantalouden viisarit ovat näyttäneet enemmän alas- kuin ylöspäin. Nyt jokainen viesti globaalitalouden elpymisestä on Suomelle kullanarvoinen asia, vaikka sitä arvoa ei mitata kullalla, vaan suomalaisten työpaikoilla. Kasvun käynnistäjäksi maailmantaloudessa on tarjolla Yhdysvallat, joka nyt jo 3:a prosenttia kolkuttavine kasvulukuineen näyttäisi olevan irtaantumassa talouden taantumasta.

Aasiassa talouden kasvu on myös käynnistynyt. Japanin parin prosentin kasvuvauhti on viime vuosien paikallaan polkemiseen verrattuna hyvä tulos. Kiinan talous on palannut viime talven ja kevään sars-yskähtelyjen jälkeen vahvaan kasvuun. Kun itäisen Euroopan ja Venäjänkin taloudet ovat vahvistuneet, on kasvuodotusten pahnanpohjimmaiseksi jäänyt valitettavasti Euroopan unioni. Saksan, Ranskan ja Italian taloudet ovat alkuvuonna supistuneet. Pientä valonkajoa sentään on niidenkin talouksissa juuri nyt nähtävissä.

Yhdysvaltain alkaneen nousun ja Euroopan kohentuvien odotusten keskeinen tekijä on talouspolitiikka. Keskuspankit ovat alentaneet korkoja. Hallitukset ovat elvyttäneet finanssipolitiikalla. Elvytykseen on myös varaa ainakin siellä, missä julkisen talouden hyvällä hoidolla on ymmärretty varautua ja luoda toimintatilaa myös vaikeita aikoja varten. Näissä maissa, joihin Suomikin kuuluu, elvytys ei tule törmäämään hallitsemattomaan inflaatioon. Nyt kysymys on siitä, osataanko toimet kohdistaa ja ajoittaa oikein.

Historiahan tuntee enemmän kuin tarpeeksi tilanteita, joissa hyväkin tilaisuus on jätetty käyttämättä. Käsittelyssä olevalla budjettiesityksellään hallitus haluaa osoittaa eduskunnalle, että se on tarttunut tilaisuuteen parhain käytettävissä olevin välinein ja hyödyntäen pelivaraa, jota jo sen edeltäjät ovat rakentaneet. Suhdannepolitiikan haasteeseen vastatessaan hallitus pyrkii kuitenkin samalla rakenteellisia uudistuksia tehden luomaan omalta osaltaan toimintatilaa ja valinnanmahdollisuuksia tuleville hallituksille ja tuleville eduskunnille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja sen lyhytikäisen, mutta samanmielisen edeltäjän talouspolitiikan ensimmäiset toimet ovat siis rakentuneet vahvalle suhdannepoliittiselle näkemykselle. Pidämme välttämättömänä ylläpitää ja tukea talouden kasvua kotimaista kysyntää elvyttämällä. Mielestämme olisi vastuutonta riskinottoa jäädä odottelemaan kansainvälisen talouden ja viennin vetoa. Kokemuksesta tiedämme, että vararikkoon menneitä yrityksiä ei helposti korvata uusilla eikä korkealle kohonnutta työttömyyttä korjata pelkällä suhdannekäänteellä. Aktiivisilla toimillaan hallitus pyrkii siis rakentamaan työllisyyttä tukevan sillan yli vaikean ajan, kunnes kansainvälisen talouden vahvistuva veto ja yritysten investoinnit saavat myös vientisektorin kasvuun.

Suomen taloudellisen perustan vahvuus on tukenut päätöstä nopeista ja voimakkaista elvytystoimista: Vaihtotaseen ylijäämä viestii yksityisen sektorin siirtyneen velallisesta säästäjäksi. Tämä luo tilaa valtion tilapäiselle velkaantumiselle. Sen sallii myös valtion rahoitusasema. Valtiontalouden tulot ja menot päätyvät kuluvana vuonna tasapainoon, eikä ensi vuoden budjettivaje johda valtionvelan kansantuoteosuuden kasvuun.

Tarkasti taloutta hoitaessamme olemme edelleen alenevan valtionvelan maa. Näin edeten myös ensi vuoden perinnöksi voi jäädä valtiontalous, jossa aiempaa suurempi osa kansantuotteesta on mahdollista käyttää hyvinvointipalveluihin ja perusturvallisuuteen ja aiempaa pienempi osa pitää varata velkojen hoitoon

Elvytyksen painopiste on verojen keventämisessä. Kuluvan vuoden lisätalousarviolla kotitalouksille osoitettiin 295 miljoonaa euroa jo tämän vuoden puolella. Ensi vuoden tuloveronkevennykset ovat 775 miljoonaa euroa. Nämä summat merkitsevät kotimaisen kysynnän kasvua noin 700 miljoonalla eurolla. Veronkevennysten kysyntävaikutusta tehostaa niiden suuntaaminen suurimmalta osaltaan pieni- ja keskituloisille: Puolet kevennyksistä menee alle 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseville ja kolme neljäsosaa alle 3 200 euroa kuukaudessa ansaitseville.

Suomalaisen hyvinvointimallin käytännön toteuttamisessa kunnat ovat avainasemassa. Vastuu palveluiden saatavuudesta ja laadusta on kunnilla. Valtio puolestaan vastaa kuntien palvelutoiminnan taloudellisesta perustasta. Ensi vuoden talousarvioesityksessä kuntatalouden perustaa vahvistetaan korvaamalla ansiotulovähennysten aiheuttamat veromenetykset täysimääräisesti 359 miljoonalla eurolla. Indeksikorotus lisää kuntien tuloja 97 miljoonaa euroa. Tämän perustan päälle tulevat palveluiden parantamiseen tarkoitetut lisäykset, kuten Kansallisen terveyshankkeen edellyttämät valtionosuuslisäykset ja kehittämisrahat. Palveluiden parantamiseen panostetaan 140 miljoonaa euroa valtion rahaa.

Hallituksen budjettiesityksessä on erityistä huomiota — yllätys, yllätys — herättänyt päätös alentaa alkoholijuomien valmisteveroja keskimäärin kolmanneksella. Päätös veron alentamisesta on tehty, jotta Suomi pystyisi paremmin sopeutumaan alkoholin tuontikiintiöiden kasvuun ja tulossa olevaan Viron EU-jäsenyyteen. Valtion veromenetykset toteutuisivat suurin piirtein samassa mitassa, mikäli päätyisimme ratkaisuun, jossa veroja ei alennettaisi. On siis viisasta kuitenkin alentaa näitä veroja. Merkittävä ero olisi se, että Suomessa valmistettu ja Suomessa myyty alkoholi korvautuisi entistä enemmän maahantuonnilla.

Arvoisa puhemies! Suhdannepoliittisen tehon ohella veroratkaisun, kuten koko budjettiesityksen, sisältöön ovat vaikuttaneet hallituksen arvovalinnat. Pieni- ja keskituloisten suosiminen sopii tulonjakotavoitteisiimme, näkemykseemme hyvinvointivaltiosta, hyvästä yhteiskunnasta. Arvomaailmasta lähtevin perustein olemme myös ryhtyneet toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattuja päätöksiä hyvinvointipalveluiden parantamisesta ja tulonsiirtojen kohentamisesta.

Talousarvion verolinjaukset ovatkin aivan turhaan jättäneet varjoon sen, että ensi vuonna valtio lisää näyttävästi hyvinvointivaltion rahoitusta. Valtio käyttää yli 100 miljoonaa euroa lasten ja nuorten tulonsiirtojen ja palveluiden parantamiseen, aloittaa aikuisten osaamista ja koulutusta tukevan Noste-ohjelman ja antaa riittävät varat erityisesti eläkkeensaajien hyvinvointia kohentavan Kansallisen terveyshankkeen toteuttamiseen. Tiede ja kulttuuri, tuotekehitys ja tutkimus ovat myös ensi vuoden talousarvion painopisteitä.

Valtiontalouden vakaus on hallituksen talouspolitiikan toinen kantava pilari. Se luo luottamusta ja uskottavuutta, joiden turvin kotitaloudet uskaltavat kuluttaa ja joiden turvin yritykset uskaltavat investoida. Tarkasti mitoitettu elvytys ja hallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset sopivat vastuullisen taloudenhoidon puitteisiin. Nämä puitteet on hallituspuolueiden yhteisellä päätöksellä vahvistettu koko vaalikaudeksi. Uskottavuus edellyttää tarkkaa taloudenpitoa — menokuria, jos ruma sana sanotaan niin kuin se on. Ylimääräiset, hätiköidyt menolisäykset eivät toteuta järkevän yhteiskuntapolitiikan tarkoitusta. Niillä ei ole edes poliittista lisäarvoa, pikemminkin päinvastoin.

Hallituksen linjaamalla budjettipolitiikalla ja tiukalla pitäytymisellä eduskunnan jo hyväksymiin menokehyksiin valtiontalouden vakaustavoite saavutetaan. Se on näin menetellen mahdollista jopa ennakoitua hieman heikomman taloudellisen kehityksen oloissa.

Euroopan unionin käydessä keskustelua Talous- ja rahaliiton pelisäännöistä, sopimusten tulkinnasta ja toimeenpanosta Suomi voi omalla esimerkillään osoittaa, kuinka tehokas elvytyspolitiikka sovitetaan vakauden raameihin. Budjetit laaditaan nousukauden aikana ylijäämäisiksi ja vastaavasti elvytys saadaan toimivaksi ilman kohtuuttomia alijäämiä. Talouden suhdannevaihteluiden yli mentäessä valtiontalous pysyy vakaana ja julkiseen talouteen kuuluvat eläkerahastot keräävät säästöjä väestörakenteen muutokseen varautumiseksi.

Arvoisa puhemies! Elvytys ensitoimena ja vakauden turvaavat budjettikehykset ovat välttämättömät edellytykset hyvinvointimallimme kehittämisen turvaavalle talouspolitiikalle, välttämättömät mutta eivät riittävät. Kolmantena pilarina tarvitaan rakennepoliittisten toimien kokonaisuus, jolla lisätään talouden kasvupotentiaalia. Tavoitteena on työllisyyden merkittävä parantuminen ja tuottavuuden kasvu. Tarvitsemme enemmän hyvinvoinnin tekijöitä ja heille tehokkaamman työ- ja toimintaympäristön.

Rakennepoliittisista toimista ensisijaisen vastuun kantavat hallitus ja tietenkin sitä tukevat eduskuntaryhmät. Työ on käynnissä. Hallitus tulee edistämään työllisyysasteen nostoa nopeuttamalla nuorten pääsyä heille sopivimpien ja parhaimpien opintojen piiriin sekä kannustamalla ja auttamalla heitä opintojen ripeään suorittamiseen. Rakenteellista työttömyyttä puretaan parantamalla työnvälityspalveluita ja lisäämällä työvoimapolitiikan tehokkuutta.

Laajakantoiset toimet, joilla julkisen sektorin tuottavuuskehitys nostetaan samalle tasolle muiden palveluiden kanssa, ovat käynnistymässä. Hallitus tukee ja kannustaa ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi ja olemassa olevia yrityksiä kasvamaan. (Ed. Ala-Nissilä: Oikein!) Näiden toimien etenemisestä hallituksella on selkeät, muun muassa juuri liikkeelle lähteneisiin politiikkaohjelmiin sisältyvät suunnitelmat ja päätökset.

Rakennepolitiikka ohjaa myös hallituksen veroratkaisuja. Toteutetut ja esitetyt veronkevennykset tukevat työllisyyttä kaventamalla työn verokiilaa. Rakennesyistä kevennykset ohjataan pieniin palkkoihin, jotta työn vastaanottaminen tulisi kannattavaksi myös niin kutsutuissa matalan tuottavuuden töissä (Ed. Tennilä: Mitäs töitä ne on?), sellaisissa töissä, joissa palkanmaksuvara on usein muita aloja niukempi. Lisäksi valmisteilla on malli, jolla matalan tuottavuuden työtä tuetaan toisesta päästä: työnantajien maksu- ja tukijärjestelmää uudistamalla.

Eräs kauaskantoisimmista rakennepoliittisista linjauksista toteutetaan yritysverotuksen kokonaisuudistuksella. Uusi yritysverotus ei vaikuta vielä valtion ensi vuoden budjettiin. Koska uudistus kuitenkin vaikuttaa yritysten, yrittäjien ja sijoittajien budjetteihin, on hallitus valmis päättämään uuden verotuksen mallin peruslinjasta jo tämän vuoden puolella, sitoutumaan siihen, että malli toimeenpannaan eduskunnalle ensi kevätkaudella annettavilla lakiesityksillä.

Yksin hallitus ei, arvoisa puhemies, kuitenkaan aio kaikkia rakenneuudistuksia valmistella. Pidämme tärkeänä, että rakenneuudistuksista voidaan keskustella myös työmarkkinaosapuolten kanssa. Hallituksessa ei ole sellaisia tahoja, jotka haluaisivat yksipuolisesti avata paketteja, joita edelliset hallitukset ovat valtion nimissä solmineet. Kolmikantayhteistyö edellyttää tehtyjen sopimusten kunnioittamista, jotta uusia sopimuksia voitaisiin tehdä.

Kesän aikana käydyt keskustelut osoittavat, että kolmikannan osapuolet ovat yksimielisiä tärkeimmästä tavoitteesta: työllisyysasteen nostamisesta. Tämä antaa uskoa siihen, että kolmikantaisessa menettelyssä voidaan vaikeitakin asioita läpikäyden tehdä edelleen tuloksellista yhteistyötä. Hallitukselle ja tuleville hallituksille tämä on ratkaisevan tärkeää, sillä vain vahvistuvan työllisyyden oloissa voidaan hyvinvointivaltion keskeisten palveluiden ja sosiaalisen turvaverkon rahoitus turvata myös pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on siis rakentanut budjettiesityksensä työllisyyden, talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvua parhaalla mahdollisella tavalla tukevaksi. Luotamme siihen, että nämä painotukset saavat hyväksynnän myös nyt täällä eduskunnassa alkavassa budjetin käsittelyssä.

Timo Kalli  /kesk (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen päätehtävä on turvata nykyiset työpaikat sekä lisätä yritysten määrää ja työpaikkoja helpottamalla uuden työn tekemistä ja teettämistä. Yrittäjyyden ja yhteisvastuun hallituksen on luotava yhteistä ymmärrystä, tahtoa uuden vaurauden rakentamiseksi. Työn tekemisen mielekkyys ja teettämisen kannattavuus ovat parasta yrittäjyyden ja yhteisvastuun politiikkaa. Ei vaurauden luominen ole vain jonkun yksittäinen tehtävä. Se tapahtuu samalla tavalla yhteisvoimin ja yhteisvastuulla kuin vaurauden jakaminenkin. (Ed. Kuosmanen: Oikein!) Tämän ymmärtäminen on koko suomalaisen yhteiskuntamallin toimivuuden perusta. 2000-luvun Suomi rakentuu yrittäjien ja palkansaajien yhteistyölle ja sopimiselle.

Tässä talousarviossa toteutuu keskustan eduskuntavaaleja edeltävien talouspolitiikan linjausten tavoite siitä, että tarvitaan sekä työllisyyttä edistäviä verotuksen kevennyksiä että hyvinvointipalveluiden kohennuksia. Suhdannetilanteeseen erinomaisen hyvin sopivasti talousarviossa alennetaan verotusta niin, että se kohdentuu aiempaa selvemmin pieni- ja keskituloisten työtuloihin. Tämä on työllisyyden kannalta tehokkainta ja luo siltaa yli kansainvälisen talouden taantuman.

Hallituksen työlista näytti jo keväällä vaativalta. Tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja työpaikkojen lisäämisestä olivat haasteellisia, mutta saavutettavissa. Viime kesän ja alkusyksyn uutiset ovat korostaneet haasteen vaativuutta. Kansainvälisestä taloudesta ei löydy apua Suomelle suhdannetaantuman nopeaksi ylittämiseksi.

Keskusta näyttää olevan vastuunkantaja aikoina, jolloin on pakko luoda uutta, aikoina, jolloin vanhat opit eivät enää toimi. Silloin politiikassa pitää uskaltaa ennakoida muutoksia, vetää johtopäätöksiä ja tehdä vaikeitakin ratkaisuja. On sittenkin helpompaa olla ajoissa liikkeellä kuin ryhtyä jälkijättöisesti korjaamaan tekemätöntä työtä tai tehtyjä virheitä.

Totta kai on selvää, että monet EU:n laajentumiseen ja talouden globalisoitumiseen liittyvät ratkaisut olisi ollut helpompi tehdä muutamia vuosia sitten, kun talous kasvoi kovalla vauhdilla. Silloin vain ei ollut tekijöitä. Nyt ratkaisuja ei voi enää siirtää. Suomi opettelee globaalin talouden kovuutta ja pelisääntöjä. (Ed. Jaakonsaari: Aika kauan jo opetellut!) Suomen veturi viime vuosikymmenenä oli elektroniikkateollisuus. Nyt sen ennakoidaan joutuvan leikkaamaan vielä tuhansia työpaikkoja.

Elinkeino- ja työelämän haasteet eivät enää tule vain lähialueilta Euroopan unionin laajentumisen myötä. Suomen kansantalouteen, hyvinvointiimme ja työpaikkojemme määrään vaikuttaa vakavasti niin sanottu Kiina-ilmiö. Suomen teollisuus työllistää jo nyt yli 15 000 ihmistä Kiinassa. Työpaikat ja investoinnit voivat karata halvan työvoiman maihin. Tästä Salcomp Kemijärvellä on jo hyvä esimerkki. Työ karkaa sinne, missä työvoima on halpaa ja kasvavat markkinat lähellä. (Ed. Kuosmanen: Kuka vastaa?) Viron ja muiden Baltian maiden EU-jäsenyys on Suomelle sekä haaste mutta myös suuri mahdollisuus. (Ed. Kuosmanen: Missä kepun työreformi on?) Työvoima liikkuu aikaisempaa helpommin, mutta samalla Itämeren talousalue EU:n sisällä voi vahvistua ja se tuleekin vahvistumaan.

Kansainvälisen talouden nousu ja tehostuva työnjako eivät merkitse meille vain nousua ylöspäin. Globaalissa taloudessa työnjako syö myös meiltä työpaikkoja. Näissä oloissa myös Suomen on etsittävä paikkaansa kansainvälisessä työnjaossa. Voimamme on luovuudessa ja osaamisessa — kyvyssä soveltaa ja yhdistää. Tarvitsemme yrittäjyyttä ja yhteisvastuuta. Yrittäjyyden riskiä on pystyttävä jatkossa enemmän jakamaan. Riippuvuutemme viennistä edellyttää lisää markkinointiosaamista.

Uusien työpaikkojen luomisessa on kysymys pitkäjänteisestä yhteiskuntapolitiikasta, ei pelkästään suhdannevaihtelujen tasoittamisesta. Kun ymmärretään haasteen mittavuus ja vaativuus, ymmärretään myös, miksi yhdessä talousarviossa ei kaikkia asioita saada ratkottua. Hallitus joutuu tällä hetkellä viemään Suomea yli suhdannekuilun ja rakentamaan uuden taloudellisen nousun perustaa. Molemmat olisivat yksinäänkin vaativia tehtäviä. Nyt näiden samanaikaisuus vain korostaa tehtävän vaativuutta.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen ensimmäisestä talousarviosta on löydettävissä selviä linjanmuutoksia aikaisempaan politiikkaan. (Ed. Zyskowicz: Onko näin, Kalliomäki?)

Eräs merkittävä muutos on tulevaisuuslinjaus, joka koskettaa yrittäjyyttä. Tämän hallituksen tehtävänä on rakentaa parempi silta perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välille. Kysymys ei ole maassamme 1990-luvulla esiintyneen, lyhytaikaisten voittojen maksimointiin tähdänneen yrittäjyyden vahvistamisesta. Tavoitteena on luoda terve asenteellinen ja taloudellinen perusta yrittäjyydelle. Omalla työllään työllistyvien ja työllistävien ihmisten arvo on suuri, kun kamppaillaan työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin. Mukana toimenpiteissä ovat myös työuran pidentäminen alku- ja loppupäästä sekä rakenteellisen työttömyyden alentaminen.

Rakenteellisen työttömyyden alentamisessa tarvitaan sekä työministeriön nykyistä vaikuttavampaa työvoimapolitiikkaa että matalan tuottavuuden työn kysynnän lisäämistä. Työvoimapolitiikassa haetaan Keskustan tavoitteen mukaisesti työnantajan ja työttömän tehokasta kohtaamista sekä koulutusta yritysten tarpeisiin. Keskusta on pitänyt tärkeänä lisäpanostusta työvoimapolitiikan hoitoon sen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Hallitus uudistaa verotusta työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevalla tavalla. Nämä arvot muodostavat veropolitiikan yhteisen nimittäjän. Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen verotoimin toteutuu vuoden 2004 aikana. Arvonlisäveron alarajaa huojennetaan, mikä tukee pienyritysten kasvua. Lähivuosien ohjelmassa on myös ravintolapalveluiden arvonlisäveron keventäminen, mikä myös oli jo keskustan ohjelmassa. Tämän toteutus on riippuvainen EU-direktiivin muutoksesta.

Nämä kaikki kolme asiaa ovat verouudistuksia, joilla on positiivisia vaikutuksia sekä työllisyyteen että yrittäjyyteen. Edelliset hallitukset vain puhuivat näistä, mutta eivät riittävästi toimineet.

Yritysverotuksen kokonaispaketin linjaukset ratkaistaan hallituksessa tämän vuoden loppuun mennessä, mikä on yrityksille riittävä aikataulu muutoksiin sopeutumiselle. Keskustan tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti kokonaisratkaisu, jossa yritysverotus kevenee ja sen kansainvälinen kilpailukyky paranee. Lähivuosina Suomi joutuu vastaamaan tiukkaan yritysverotuksen kansainväliseen kilpailuun, mikä on otettava uudistuksessa huomioon.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vaihdos näkyy myös hyvinvointipolitiikassa. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä!) Valinnanvara korostuu, kunnat ja valtio ottavat yhdessä vastuun palveluista. Osaamista ja oppimisen edellytyksiä ymmärretään olevan muuallakin kuin vain voimakkaimmin kasvavissa keskuksissa. Talousarviossa keskitytään erityisesti lapsiperheiden aseman parantamiseen. Eläkeläisten ja vanhusten asemaa parannetaan hyvinvointipalveluita lisäämällä. (Ed. Tulonen: Miten eläkeläisten asemaa parannetaan?) Vaalikauden loppupuolella kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus.

Tärkeänä periaatteellisena linjamuutoksena näkyy valinnanvaran korostuminen. (Ed. Outi Ojala: Mikä budjetti on käsittelyssä?) Kotona tapahtuva hoiva- ja hoitotyö sovitettuna ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin ja tarpeisiin on merkittävä sosiaalipoliittinen linjaus. Edelleen tulossa oleva kotihoidon tuen korotus sekä omaishoidon kehittäminen ja palvelusetelit vievät kehitystä oikeaan suuntaan. (Ed. Kuosmanen: Kepu pettää!)

Perhepolitiikassa on nähtävissä selvä suunnanmuutos. Lapsiperheiden tulonsiirtoihin ja palveluihin panostetaan edellisten hallitusten kahdeksan vuoden hiljaiselon ja jopa leikkausten jälkeen. Ensimmäisen lapsen lapsilisän korotus koituu kaikkien perheiden eduksi. Osittaisen hoitovapaan ehtoja parannetaan ja alaluokkalaisten iltapäivähoitojärjestelyitä vakiinnutetaan kunnissa yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Kysymys ei ole vain työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta vaan työn tekemisen sovittamisesta nyky-yhteiskunnassa ihmisen elämänkaarelle. Lähtökohtana on sekä oikeus että vastuu vanhemmuuteen. Lisäarvona tulevat vielä työuran pidentyminen ja työssäjaksamisen helpottuminen. (Ed. Dromberg: Jatketaan edellisten hallitusten hyvää linjaa!)

Kuntalaisten palveluita vaalitaan niin hyvin kuin valtio sen voi tehdä. Hyvinvointivaltion palveluiden keskeisiä tuottajia ovat kunnat. Peruspalvelubudjetilla kohdistetaan varoja tarvittaviin hyvinvointipalveluihin. Loppu on kiinni yhteisestä talouskehityksestä, jossa hallitus omilla ratkaisuillaan rakentaa siltaa yli vaikean suhdannetilanteen.

Kunta—valtio-suhteen vakautta lisätään ja vahvistetaan kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluita. Linjanmuutos aikaisempaan on se, että kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään 75-prosenttisesti entisen 50:n sijasta. Lisäksi veronalennukset kompensoidaan täysimääräisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia lisäämällä. (Ed. Dromberg: Ei pidä paikkaansa Vantaalla!) Tämän päälle tulevat luonnollisesti varsinaiset lisäpanostukset kuntien terveys- ja vanhustenpalveluihin. Kansallinen terveyshanke etenee suunnitellusti ja vanhustenpalveluiden työvoimaa pyritään lisäämään. (Ed. Pulliainen: Mistä budjetista puhuja puhuu?)

Osaamista ja elinikäistä oppimista korostetaan. Hallituksen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä osaamiseen niin yliopistoissa kuin muissakin tutkimuslaitoksissa ovat keskustan tavoitteiden mukaiset. Näillä luodaan eväitä uusille innovaatioille (Ed. Laakso: Täytyy jättää jotain loppuvuosiksi!) ja elinkeinopohjan laajentamiselle.

Aktiivista ja luovaa väestöä ei ole vain kasvavilla alueilla. Tämän opin unohdus on jättänyt arvokkaat inhimilliset ja alueelliset voimavarat hyödyntämättä. Hallitus selvittää tutkimus- ja kehitysrahojen suuntaamista nykyistä paremmin myös kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden tarpeisiin. Tutkimus- ja kehityspanostukset koko hallituskauden aikana toteuttavat valtion tiede- ja teknologianeuvoston ennen vaaleja esittämät tavoitteet noin 80-prosenttisesti, (Ed. Dromberg: Mutta eivät sataprosenttisesti!) mikä on edellisiä vuosia huomattavasti parempi lopputulos. Lipposen toinen hallitus ei lisännyt julkisia tutkimuspanostuksia, vaan ne pääsivät taantumaan.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on myönteisiä, pieniä avauksia myös parempaan aluepolitiikkaan. Näitä ovat maakunnan kehittämisrahan korottaminen 14 miljoonalla eurolla sekä alueellisen kuljetustuen laajentaminen Pohjois-Savoon.

Hallituksen merkittävät lisäpanostukset uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöön ovat oikeansuuntaista, realistisen vihreyden politiikkaa. Vuoden 2004 talousarviossa on varattu energiatukeen liki 30 miljoonaa euroa. Edelleen vertailun vuoksi todettakoon, että tämän vuoden energiatuki oli 20 miljoonaa euroa.

Myös kyläkauppojen investointituki otetaan käyttöön jo vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa. Talousarviosta tehdään ensimmäisen kerran alueellisten vaikutusten arviointi.

Hallituksen tulee huolehtia myös tie- ja rataverkon kunnosta. (Ed. Zyskowicz: Niin pitäisi!) Toimiva tie- ja rataverkko on toimivan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän ehdoton edellytys.

Jatkossa merkittävämpiä ratkaisuja odotetaan valtion toimintojen alueellistamisesta, tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamisesta alueellisesti vaikuttavammin sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksista. Nämä kolme aihepiiriä ovat kaikki selvitysten alaisia.

Arvoisa puhemies! Maatalouden osalta talousarviossa on sovittu, että niin sanotun Makeran tarpeisiin on varattu 14 miljoonaa euroa ja asiaan palataan syksyllä työryhmän työn valmistumisen jälkeen. Muutokset voidaan antaa eduskunnalle mahdollisesti jo täydentävällä talousarvioesityksellä. Edelleen Suomen maataloudelle on tärkeää, että artikla 141:stä syntyy maatalouttamme tukeva esitys.

Herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen Matti Vanhasen hallituksen ensimmäiseen talousarvioesitykseen. (Ed. Zyskowicz: Kansalaiset eivät!) Esityksellä vastataan nykyisiin taloudellisiin haasteisiin, mutta samalla rakennetaan perustaa tulevalle uusien työpaikkojen syntymiselle ja yhteisvastuulle vahvistamalla yrittäjyyttä ja kehittämällä hyvinvointipalveluita.

Jouni  Backman  /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. (Ed. Pulliainen: Siltä se äskenkin kuulosti! — Naurua)

Tämä vanha viisaus sopii myös ensi vuoden budjettiesitykseen. Toisin kuin savolainen projekti, joka on aloittamista vaille valmis, hallitus on ryhtynyt heti alkutaipaleellaan määrätietoisiin toimenpiteisiin. Talousarvioesitys ja sen keskeiset linjaukset on voitu perustaa hallitusohjelmaan, jota eräät ulkopuoliset arvioitsijat väittivät hyvin paljon sosialidemokraattisten vaalitavoitteiden mukaiseksi, ja toisaalta kehyspäätöksiin.

Tämä hallitus jatkaa edeltäjiensä, Lipposen kahden hallituksen, tapaan talouspolitiikkaa, joka perustuu vakauteen. (Ed. Pulliainen: Ed. Kalli todisti toisin äsken!) Koko vaalikautta koskeva uudistettu ja sitova kehysmenettely on tähän hyvä väline. On kuitenkin syytä sanoa, että vakaus ei tarkoita muuttumattomuutta. Yleensä — tulemme sen tänään kuulemaan ja ehkä olemme jo kuulleet — liioitellaan sekä muutoksia että jatkuvuutta. On syytä kuitenkin muistuttaa niin nykyisiä kuin entisiä hallituskumppaneita siitä, että politiikkaa on tehtävä ajassa. Politiikkaa on tehtävä muuttuvan toimintaympäristön mukaan, ja tältä osin on hyvin helppo yhtyä siihen valtiovarainministerin analyysiin, että niin muuttuva lähiympäristömme kuin myöskin globaali talous asettaa jokaiselle hallitukselle uudenlaisia haasteita, joihin on vastattava uusilla ratkaisuilla. Tässä suhteessa sosialidemokraatit eivät lähde mukaan siihen kilpalaulantaan, jossa esitellään pitkiä listoja omina saavutuksina, myöskään tämän hallituksen osalta, vaan kutsumme kaikki, myös opposition, mukaan sellaisiin talkoisiin, joilla tästä hyvin vaikeasta kansainvälisestä suhdannetilanteesta päästään yli.

Joku on väittänyt, että tämä hallitus tai hallitusyhteistyö olisi jotenkin väritöntä ja harmaata. On syytä todeta, että ehkä hallituskauden alkutaival oli aivan riittävän värikästä, nyt tarvitaan arkista, harmaata aherrusta. (Ed. Korhonen: Linjaukset tuntuvat olevan samanmoisia!)

Hallitusohjelman työllisyystavoite, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen sekä budjettitalouden vakaus ovat kokonaisuus, jonka osat tukevat toinen toisiaan. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työttömyys on tämän vuoden aikana pysynyt lähes viime vuoden tasolla. Tämän on mahdollistanut kotimaisen kysynnän vahvistamiseen perustuva talous- ja työllisyyspolitiikka.

Huolta herättävät kuitenkin viime aikojen lisääntyvät irtisanomis- ja lomautusilmoitukset. Työntekijöitä ei saa nähdä pelkkänä yrityksen kulueränä, jonka kustannuksella lyhyen aikavälin voittojen maksimointi voisi tapahtua. Nyt uutisoitavat yt-neuvottelujen suuret henkilöstövähennystavoitteet lisäävät, aivan turhaan, epävarmuutta. Ne myös heikentävät yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa tulevina vuosina noususuhdanteen ja työvoimapulan ajoittuessa samanaikaisesti.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee vahvasti hallituksen työllisyys- ja talouspoliittista linjaa ja arvostaa erityisesti sitä, että työttömyyden kasvua on hillitty lisäämällä työvoimapoliittisia voimavaroja ja toimenpiteitä. Näin tehdään myös ensi vuonna.

Aktiivinen työvoimapolitiikka on ollut ja tulee olemaan sosialidemokraattien keskeinen painopiste. Pidämme hyvänä, että budjettiehdotuksessa työvoimapolitiikan toimeenpanon määrärahoja on lisätty 136 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistaa niin sanotun aktivointiasteen nostamisen noin 34 prosenttiin vuoden 2003 noin 30 prosentin EU:n mittakaavassa hyvin alhaiselta tasolta. Työvoimakoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta tullaan lisäämään.

Keskeinen työvoimapalveluja koskeva uudistus on työvoimatoimistojen palvelujen eriyttäminen perinteiseen työnvälitystoimintaan ja työvoiman palvelukeskuksiin. Entistä useampi työtön saa nyt monipuoliset palvelut ja tuen yhdestä paikasta viranomaisten yhteistyönä. Myös rahallisia kannustimia työllistymiseen ja aktivointitoimiin osallistumiseen lisätään. Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ylläpitokorvausta nostetaan.

Työllisyysasteen nostamiseksikin on keskeistä, että työelämää kehitetään moniarvoisempaan ja inhimillisempään suuntaan. Tarvitsemme paljon lisää yrittäjiä ja yritystoimintaa mutta myös hyvin erilaisia työntekijöitä ja erilaista osaamista. Tehokkuuden ja kilpailukyvyn korostaminen on johtanut osin kohtuuttomuuksiinkin erityisesti vaatimuksissa työntekijöiden taitojen ja työkyvyn osalta. Talousarvioehdotukseen sisältyvät sosiaaliset yritykset antavat mahdollisuuksia jatkossa myös erilaiselle osaamiselle.

Inhimillisyyttä tarvitaan myös viranomaistoiminnassa. Pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä eläke-edellytysten arviointia jatketaan ja selvitysten määrää kaksinkertaistetaan ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Tuloveronkevennykset eivät ole sosialidemokraateille tarkoitus sinänsä. Ne ovat osa suhdanne-, tulonjako- ja rakennepoliittisia toimenpiteitä. Työn verotuksen keventäminen on yksi nopeavaikutteinen keino tavoitteessa työllisyyden lisäämiseksi 100 000 hengellä ja työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin.

Suhdannepoliittisesti sekä tehdyt että nyt esitetyt kevennykset näyttävät toteutuvan hyvin. Useimmiten veronkevennykset ovat ajoittuneet väärin syventäen tai vauhdittaen suhdannekäänteitä. Nyt veronkevennykset vahvistavat työllisyyskehitystä kotimarkkinoilla. Työvoiman kysyntä on jatkanut kasvuaan niin yksityisissä kuin julkisissakin palveluissa, hyvä niin.

Sosialidemokraateille verotuksen tulonjakonäkökulma on edelleen tärkeä. Nyt esitetyt veronkevennykset kohdentuvat aiempaa selvemmin pieni- ja keskituloisiin. Kunnallisveron ansiotulovähennyksen korottaminen keventää erityisesti pienituloisten tuloverotusta ja lisää kunnallisverotuksen progressiivisuutta, eli parempituloiset maksavat suhteellisestikin enemmän myös kunnallisveroa. Ansiotulovähennyksen korotus ja odotettavissa oleva työllisyyden parantuminen tulevat vaikuttamaan yhdessä myönteisesti tulonjakoon.

Nyt tehtävät veroratkaisut eivät ole, eivätkä saa olla, hallituksen koko veropolitiikka. Hallitusohjelman mukaan verotuksen rakennetta kehitetään työllisyyttä tukevalla ja yrittäjyyttä edistävällä tavalla. Lisäksi energia- ja ympäristöverotusta kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti. Näitä, erityisesti ympäristö- ja yritysverotuslinjauksia ja esityksiä, odotetaan yritysverotuksen osalta vielä kuluvan syksyn aikana.

Alkoholiveron olosuhteiden pakosta tapahtuvan keventämisen seurausvaikutuksia on syytä seurata tarkoin. Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Näissä talkoissa tarvitaan meitä kaikkia.

Julkiset panostukset liikenne- ja ratainvestointeihin ovat lisänneet maa- ja vesirakentamisen työvoiman kysyntää. Suuri osa teollisuuden työvoiman kysynnän laskusta johtuu euron vahvistumisesta sekä kansainvälisen talouden matalasuhdanteesta ja siihen liittyvästä suomalaisten vientitavaroiden kysynnän hiipumisesta. Kotimarkkinoiden hyvää kysyntää ja työllisyystilannetta on puolestaan tukenut myös se vakaus ja alhainen korkotaso, jonka perusteet luotiin jo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana.

Arvoisa puhemies! Kuntataloudelle viime vuosi oli ennakkoarvioita parempi. Verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät lähinnä kasaantuneista verontilityksistä sekä vuoden 2002 alusta toteutetusta kunnallistalouden vakautuspaketista johtuen. Suotuisasta kehityksestä huolimatta monien kuntien ongelmat kärjistyivät muun muassa täällä Pääkaupunkiseudulla. Vaikka valtion toimenpiteet eivät nyt esiteltävällä budjetilla heikennäkään kuntataloutta, menojen kasvu ja verotulojen supistuminen muista syistä pitävät kuntatalouden edelleen kireänä.

Kunnissa joudutaan väistämättä nyt tekemään uudistuksia palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kunta- ja seutukuntatasolla on syytä pohtia nykyistä laajemmin ja nopeammin uusia palveluiden tuotantomalleja. Nykyisellä palvelurakenteella ei tulevista haasteista selvitä. Väestörakenteen muutos ei ole vain uhka, vaan se on myös mahdollisuus muuttaa toimintatapoja henkilöstön vaihtuessa suurelta osin tulevien vuosien aikana myös kunnissa. Tätä tilaisuutta ei saa hukata.

90-luvun alun lamavuosina jouduttiin säästämään kaikkien väestöryhmien sosiaaliturvasta. Lipposen toisen hallituksen aikana, taloudellisen liikkumavaran kasvaessa, suunta muuttui ja sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja kehitettiin.

Eläkkeensaajien toimeentulo on kohentunut viime vuosina, koska eläkkeensaajien ostovoimasta on indeksikorotuksin pidetty huolta ja tehty useita toimeentuloa parantavia ratkaisuja. Yleisten tuloveronkevennysten lisäksi eläkkeensaajien kansaneläkevakuutusmaksu ja ylimääräinen sairausvakuutusmaksu on poistettu. Kansaneläkkeen tasokorotus pari vuotta sitten nosti eläkkeeseen sidottuja sosiaalietuuksia ja eläketulovähennyksen kautta myös muiden nettoeläkettä. Myös eläkkeensaajien lapsikorotuksen maksaminen jatkuu ja ylimääräistä rintamalisää on korotettu. Viimeksi mainitut muutokset parantavat erityisesti pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloa. Tämä vastauksena niihin puheenvuoroihin, joissa on todettu, että eläkeläiset on viime vuosina unohdettu; ei ole.

Verotettavan tulon alarajan nostaminen tuntuvasti on puolestaan johtanut siihen, että kaikkien pienituloisten tilannetta ei voida enää parantaa verotuksella. Näiden tulonsaajaryhmien osalta tarvitaan muita välineitä, erityisesti työllisyyden, palvelujen ja niitä täydentävien tulonsiirtojen vahvistamista. Työ on edelleen parasta sosiaali- ja eläketurvaa.

Eläkkeensaajien kannalta hyvin toimiva terveydenhoito ja vanhusten palvelut ovat tärkeitä. Julkisesti tuetun hammashuollon laajentaminen myös ikäihmisiin viime vuoden lopussa oli edistysaskel. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuksia lisättiin merkittävästi vuosina 2002—2003. Palvelurakenteissa ja hoivan tasossa on kuitenkin edelleen puutteita. Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä siihen, että tämänkin syksyn talousarvioehdotuksessa näkyvät ajamamme satsaukset kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtionosuuksia lisätään yhteensä 140 miljoonaa euroa, erityisesti Kansallisen terveyshankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon. Lisäys antaa mahdollisuuden tarjota parempaa hoitoa ja palveluja terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, kotipalveluissa ja päiväkodeissa.

Lapsiperheille hallitusohjelma lupaa useita palveluja ja sosiaaliturvaa parantavia muutoksia, joiden toteutus ajoittuu eri vuosille. Talousarvioehdotukseen sisältyy kaikkia lapsiperheitä koskeva ensimmäisen lapsen lapsilisän korotus ja yksinhuoltajakorotus sekä lapsen hoidon vuoksi osa-aikatyötä tekevän vanhemman hoitorahan korotus ja laajennus. Sosialidemokraatit korostavat työn ja perheen yhteensovittamisen tärkeyttä. On ensiarvoista, että ihmiset voivat olla samanaikaisesti hyviä työntekijöitä ja hyviä vanhempia. Pienen lapsen tai koululaisen hoidon vuoksi lyhennetty työaika antaa perheille lisää yhteistä aikaa ja voimia selviytyä arjen monista askareista.

Erityinen ilonaihe sosialidemokraateille on vaalitavoitteemme mukainen pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan mahdollistaminen kaikille perheille. Uudistus on tarpeellinen, sillä koulupäivät ovat lyhyet ja molemmat vanhemmat ovat pääsääntöisesti kokopäivätyössä.

Niukkuuden keskelläkin Lipposen hallitukset lisäsivät koulutuksen, kuten perusopetuksen ja yliopistojen, sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen määrärahoja. Ensi vuoden budjetti jatkaa tätä osaamispainotteista politiikkaa 100 miljoonan euron lisärahalla tutkimukseen ja 70 miljoonan euron lisäyksellä yliopistoille. Nämä voimavarat ovat tärkeitä, mutta satsaukset huippuosaamiseen eivät yksin riitä, vaan on huolehdittava koko väestön osaamisesta. Viime vuonna käynnistettyä niin sanottua Noste-ohjelmaa aikuisväestön osaamistason kohottamiseksi sekä työelämäläheistä koulutusta onkin syytä laajentaa myös tulevina vuosina.

Olemme tyytyväisiä siihen, että nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteutuvat ja niillä voidaan tehokkaasti ehkäistä syrjäytymistä. Kaikille peruskoulun päättäneille osoitetaan opiskelupaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai peruskoulun lisäopetuksessa.

Hallitusohjelman mukaan opintojen aloittamista pyritään aikaistamaan, yliopistojen opintoaikoja nopeuttamaan sekä opintotukijärjestelmää kehittämään. Asiasta tehtäviä päätösesityksiä valmistellaan opetusministeriössä siten, että ratkaisut olisivat tehtävissä marraskuun jälkeen. On syytä korostaa, että kokonaisuudistus opiskelijoiden osalta on tarpeellinen ja myös kiireellinen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys antaa hyvät lähtökohdat kansainvälisestä suhdannetaantumasta selviämiseen. Työttömyyden kasvun torjuminen ja uusien työpaikkojen luominen edellyttävät toisiaan tukevia, oikein ajoitettuja ja määrällisesti riittäviä toimia. Nyt esiteltävät ratkaisut ovat osa oikean suuntaista kokonaisuutta, jota myöhemmin tehtävät ratkaisut esimerkiksi yritysverotuksen osalta tukevat. Hallituksen toimille tämän hyvin vaikean yhtälön hoitamiseksi kunnialla on nyt annettava täysi tuki.

Ville Itälä /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikkaa ja nyt käsittelyssä olevaa budjettiesitystä tulee arvioida sen perusteella, minkälaisen tulevaisuuden se suomalaisille perheille turvaa. Mitä tapahtuu tavalliselle Viljasen perheelle, mikäli hallituksen kaavailema politiikka toteutuu?

Esimerkkinä käyttämässäni Viljasen perheessä on kaksi työssäkäyvää vanhempaa ja kaksi lasta, joista toinen on koulussa ja toinen päivähoidossa. Vanhempien tulot ovat suurin piirtein suomalaisen keskipalkan verran eli yhteensä noin 4 500 euroa kuukaudessa. Perhe asuu muutama vuosi sitten ostetussa omistusasunnossa keskisuuressa kaupungissa. Mitä tapahtuu tälle Viljasen perheelle vuonna 2004?

Veronkevennykset lisäävät perheen käytettävissä olevia tuloja jonkin verran, yhteensä runsaat 40 euroa kuukaudessa. Kun vielä lasketaan mukaan ensimmäisestä lapsesta saatava lapsilisäkorotus, on perheellä käytettävissään 50 euroa enemmän kuukaudessa kuin tänä vuonna. Viljasten käytettävissä olevat tulot siis kasvavat, mutta mitä tapahtuu Viljasten tarvitsemille hyvinvointipalveluille, joiden tarjoaminen on kuntien vastuulla?

Kuntatalouden osalta hallituksen budjettiesitykselle ei voi antaa kovin korkeaa arvosanaa. Itse asiassa esitys kiristää kuntien taloutta samaan aikaan, kun kuntien verokertymät ovat alentuneet. Tämä vaarantaa kuntien kyvyn tuottaa asukkailleen hyvinvointipalveluja, kuten terveydenhoitoa ja peruskoulutusta.

Edellisen hallituksen aikana budjettien nettovaikutukset kuntatalouteen olivat aina reilusti plussan puolella. Kalliomäen budjetti on nyt selkeästi miinuksella kuntien näkökulmasta. Valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan budjettiesitys leikkaa kuntataloutta 52 miljoonalla eurolla.

Viljasten lasten kannalta tilanne ei näytä hyvältä. Vanhempi lapsi joutuu ensi vuonna entistä suurempaan opetusryhmään. Myös kuopus joutuu kärsimään, kun henkilökunnan määrää joudutaan päivähoitopaikassa vähentämään. Viljasten vanhemmat eivät saa lain takaamia hammashuoltopalveluita, koska kaupungin rahat eivät siihen riitä. Jonot terveyskeskuksissa pitenevät. Huolestuneena Viljaset seuraavat hallituksen kaavailuja tuleville vuosille.

Kuntaministeri Hannes Manninen on uhannut nostaa keskituloisten vanhempien maksamia pienten lasten päivähoitomaksuja. Myös Viljasten mahdolliset sairaalamaksut ovat joutuneet Mannisen korotuslistalle. Eipä siltä listalta ole säästynyt Viljasille hyvin tärkeä asuntolainan korkovähennysoikeuskaan. Sitäkin Manninen on leikkaamassa.

Myös Viljasten isovanhemmat ovat pettyneitä. Viljasten lasten isoäiti oli ennen vaaleja uskonut keskustalaisen kansanedustajan Liisa Hyssälän lupaukseen nostaa kansaneläke 400 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Kun Hyssälästä vaalien jälkeen tuli ministeri, ei luvattua 300 euron tasokorotusta kansaneläkkeisiin koskaan tullutkaan. Viljasten isoäiti ihmettelee, mahtaako tämä ministeri osata edes hävetä, vaalilupaukset kun unohtuivat totaalisesti yhden yön aikana.

Viljasten vaari sitä vastoin ihmettelee eläkkeensaajien epäoikeudenmukaista kohtelua. Vaari kun viime keväänä luuli, että kesken vuotta toteutettu ennakkopidätysten alentaminen olisi koskenut häntäkin. Tässä hän erehtyi. Hallitus alensi vain palkkatulojen ennakonpidätystä. Punamultahallitus päätti ottaa Viljasten vaarilta pakkolainan.

Suurin uhka Viljasen perheelle on kuitenkin se, että jompikumpi vanhemmista menettää työpaikkansa. Pahimmassa tapauksessa molemmat vanhemmista voivat menettää työnsä. Tämä todella vaarantaisi perheen taloudellisen hyvinvoinnin. Asuntolainan korkojen maksaminen ja velan lyhentäminen olisi hyvin hankalaa. Uusien työpaikkojen löytäminenkin on nykytilanteessa entistä vaikeampaa. Suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste tällä hetkellä on työllisyys. Maahan on luotava uusia työpaikkoja. Tarvitaan uusia yrittäjiä. Olemassa olevien työpaikkojen vähentyminen on saatava loppumaan.

Tänään julkistettujen työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä on laskenut 5 000:lla. Nyt ollaan pahasti jäämässä hallituksen itselleen asettamastaan tavoitteesta lisätä työllisten määrää 100 000:lla. Työttömien määrä on työministeriön tilastojen mukaan laskenut 3 600 hengellä. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että työvoimapoliittisiin toimiin on sijoitettu 8 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Todellisten työpaikkojen määrä on siis kääntynyt laskuun.

Viime viikon keskiviikko kertoi karua kieltä siitä, mitä suomalaisyrityksissä on tällä hetkellä tapahtumassa. Wärtsilä ilmoitti vähentävänsä ensi vuonna 400—500 työntekijää. Salcomp ilmoitti sulkevansa kokonaan Kemijärven tehtaansa. Tuotanto siirretään Kiinaan ja satoja ihmisiä irtisanotaan Suomessa. Evox Rifa vähentää Suomussalmen henkilöstöä viidenneksen. Työpaikat siirtyvät Indonesiaan.

Tarvitsemme välittömästi uusia toimia työttömyyden torjumiseksi. Hallitus ei voi vain odottaa ja katsoa sivusta, kun työpaikat vähenevät. Vetoaminen kansainvälisiin syihin ei vakuuta. Hallituksella pitää olla oma visio, jota se toteuttaa. Tarvitaan uudenlaisia toimenpiteitä talouden kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. Tässä työssä ei ole hallitus- eikä oppositiorintamaa. Meidän on luotava Suomeen sellaiset olosuhteet, että yrittäminen ja työnteko kannattavat.

Hallituksen budjettiriihtä edeltävänä päivänä lähetin pääministeri Vanhaselle avoimen kirjeen, jossa totesin seuraavaa: "Kokoomus on valmis eduskunnassa tukemaan hallitusta vaikeissakin ratkaisuissa, joilla työllisyystilanne saadaan kohenemaan. Hallituksen budjettiriihessä ja myöhemmin syksyllä on päätettävä työllisyyttä edistävistä toimista. Tarjoamme hallitukselle yhteistyötä. Olemme valmiit neuvottelemaan hallituksen kanssa toimista työttömyyden vähentämiseksi." Kirjeessäni esitin lisäksi yksitoistakohtaisen listan toimenpiteistä, joilla työllisyyttä voitaisiin parantaa. Esitin muun muassa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamista sekä työnantajamaksujen alentamista.

Arvoisa pääministeri! En ole tähän päivään mennessä saanut vastausta kirjeeseeni, jossa esitin hallitukselle yhteistyötä työttömyyden vähentämiseksi. Odotan vastaustanne. Siksi toistan nyt esitykseni: Kokoomus on valmis toteuttamaan laajan toimenpideohjelman työllisyyden parantamiseksi. Olemme valmiita sopimaan ohjelman sisällöstä hallituksen kanssa vielä tämän syksyn aikana. Olemme valmiita täällä eduskunnassa tukemaan laajaan toimenpideohjelmaan sisältyviä vaikeitakin esityksiä. Esitämme työnantajamaksujen alentamista siten, että ne porrastetaan palkkatason mukaan.

Sen sijaan emme voi hyväksyä kaavailuja irtisanomissuojan kiristämisestä. Se johtaisi vain siihen, että jatkossa yrittäjät olisivat nykyistä varovaisempia palkkaamaan uusia henkilöitä. Irtisanomissakko vain lisäisi yrityksen taloudellisia vaikeuksia ja johtaisi uusiin irtisanomisiin. Myös vuokratyövoiman käyttö lisääntyisi ja pysyvien työsuhteiden sijaan syntyisi lisää määräaikaisia työsuhteita.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on alijäämäinen. Velkaa otetaan ensi vuonna noin 1,3 miljardia euroa. Tämän valtiontalous kestää, koska viime vaalikaudella noudatettiin tarkkaa taloudenpitoa. Voiko julkinen taloutemme perustua velanottoon, kun väestö ikääntyy vauhdilla, palveluiden kysyntä lisääntyy ja samalla työikäisten määrä vähenee? Miten tulevat kustannukset rahoitetaan, jos nyt eletään velaksi? On aivan selvää, että hyvinvointipalveluita ei jatkossa voida turvata, mikäli työikäisille ja -kykyisille ei saada töitä. Ikääntymiskehityksen ja menojen lisääntymisen ohella työpaikoista ja niiden sijoittumisesta käydään kansainvälistä kilpailua. Suomalaiset sairaanhoitajat muuttavat ulkomaille töihin, laivojamme siirretään vieraiden valtioiden lippujen alle ja yritykset pohtivat pääkonttoriensa sijaintia. EU:n laajentuminen, erityisesti Viron liittyminen, asettaa meidät aivan uudenlaiseen kilpailutilanteeseen.

Jotta voimme turvata hyvinvointimme, on meidän toimittava nyt. On etsittävä tapoja, joilla voidaan tuottaa enemmän ja laadukkaampia palveluja samalla rahalla. On parannettava verotuksemme kilpailukykyä. Ansiotulojen verotuksen osalta hallitus on tähän mennessä toiminut oikean suuntaisesti. Samaa linjaa pitää jatkaa. On toteutettava yritys- ja pääomaverotuksen uudistus siten, että se tukee yritysten toimintaa Suomessa. Hallituksen valmistelema uudistus aiheuttaa epävarmuutta yrityksissä. Viime viikolla Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala varoitti, että yritykset saattavat tyhjentää taseensa verotuksen kiristymisen pelossa. On luotava sellainen kannustava hyvinvointiyhteiskunta, jossa työnteko aina kannattaa. Tarvitsemme kaikenlaista työtä. Tarvitsemme työtä niin korkeakouluista valmistuneille kuin pitkään työttömänä olleillekin. On saatava käännettyä valtiontalous taas ylijäämäiseksi. Nyt tilanne valitettavasti näyttää siltä, että koko vaalikaudesta on tulossa alijäämäinen.

Arvoisa puhemies! Olemme tyytyväisiä siihen, että pienten koululaisten iltapäivätoiminta saadaan lakisääteiseksi. Toimintaan osoitetaan myös valtion varoja. Hallituksen esitys iltapäivätoiminnasta on kuitenkin elämälle vieras. Esitys ei aidosti kunnioita seurakuntien ja järjestöjen sekä yrittäjien tarjoamaa vaihtoehtoa. Ilmeisesti hallituksen mielestä ainut oikea tapa järjestää iltapäivätoimintaa on tehdä se kunnan omana toimintana. Jos järjestöjen ja kerhojen toteuttamalle iltapäivätoiminnalle asetetaan keskitetyt maksukatot, ei ajatus monipuolisesta kerhotoiminnasta toteudu.

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla odotan hallituksen ratkaisua arvonlisäveron liukuvasta alarajasta. Sinänsä asia on hyvä ja kiireellinen. Nykyisellään arvonlisäverovelvollisuus muodostaa selkeän tulpan pienten yritysten kasvulle. Se estää esimerkiksi sivutoimisen yrittäjän mahdollisuuden työllistää itse itsensä kokonaan. Suomella ei ole varaa siihen, että nämä työpaikat jäävät syntymättä. Budjettiriihessä ei päätetty, miten verovelvollisuuden alarajan toteuttaminen tehdään. Ratkaistavaksi jäi, ulotetaanko alarajaan tehtävät muutokset koskemaan kaikkia yrityksiä.

Hallituksen on huolehdittava siitä, ettei nyt tehtävillä muutoksilla aseteta erilaisia yrityksiä erilaiseen asemaan. Myös maatalousyritys on yritys. Myös maatalousyritys työllistää. Tätä seikkaa ei sovi unohtaa. Kokoomus ei hyväksy sellaista ratkaisua, joka jättää maatalousyritykset uudistuksen ulkopuolelle. Tämä on hallituspuolueiden syytä pitää mielessä. Jos hallitus aikoo jatkaa vihamielistä suhtautumista maatalousyrittäjiä kohtaan, asiasta tullaan äänestämään. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää ensimmäisestä (Hälinää — Puhemies koputtaa) lapsesta maksettavaa lapsilisän korottamista 10 eurolla. Kokoomuksen mielestä korotusta ei pidä tehdä vain ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään. Korotus tulee antaa kaikille alle 7-vuotiaille lapsille. Hallituksen esitykseen ei myöskään sisälly lapsilisien sitomista indeksiin, vaikka eduskunta yksimielisesti tätä edellytti viime vaalikauden lopussa. Tästä asiasta on jätetty kokoomuslaisten kansanedustajien toimesta lakialoite. Hallituksen linja merkitsee sitä, että monilapsisten perheiden lapsilisä tulee tällä vaalikaudella tosiasiallisesti laskemaan.

Kuntatalouden ongelmat vaarantavat hyvinvointipalvelut, kuten perusopetuksen sekä vanhusten kotipalvelut. Hallituksen budjettiesitys onkin koulujen, opettajien ja oppilaiden kannalta masentavaa luettavaa. Perusopetuksen resurssit pienenevät reaalisella tasolla, mikä merkitsee suurempia opetusryhmiä, vähemmän tukiopetusta ja muita tukitoimia kouluissa. Kokoomus edellyttää, että riittävät resurssit turvataan nimenomaan perusopetukseen ja sen laatuun.

Vanhusväestön määrän lisääntyminen edellyttää, että jatkossa vanhuspalveluihin suunnataan nykyistä enemmän voimavaroja. Nykytasoisten palveluiden turvaaminen kaikille tarvitseville edellyttää lisää rahaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että vaikeimmassa asemassa olevien vanhusten palveluita on nykyisestä parannettava. Tämä merkitsee kotipalveluiden määrän lisäämistä ja (Puhemies koputtaa) palveluiden tason parantamista.

Kaikilla suomalaisilla on oikeus saada laadukkaat terveyspalvelut riittävän nopeasti. Tämä edellyttää (Puhemies koputtaa) terveydenhuollon määrärahojen nostamista Kansallisen terveysprojektin esittämällä tavalla. Tähän kokoomus sitoutui jo viime vaalikaudella, kun asiasta hallituksessa päätettiin. Vaaleissa nostimme hyvinvointipalvelut etusijalle. Niistä tärkein on mielestämme hoitotakuu eli suomalaisten oikeus aina saada riittävän nopeasti tarvittava hoito.

Muutama minuutti, puhemies.

Kokoomus edellyttää, että hoitotakuun on tultava voimaan alkuperäisen päätöksen mukaisesti vuonna 2005.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten tulevaisuuden turvaaminen edellyttää päättäväisiä toimia. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen sekä työllisyyden edistäminen edellyttävät rohkeutta. Taloutemme ongelmiin on tartuttava välittömästi. Mitä hallitus vielä odottaa? Hallitus ei voi jatkaa nykyisellä minimalistisella linjallaan. Vanhasen hallitus yrittää aina mennä sieltä, missä aita on matalin. Budjetti saatiin yhdessä päivässä valmiiksi, kun hallituspuolet siirsivät kaikki vaikeat kiistat ratkaistavaksi joskus myöhemmin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä uskoo, (Puhemies koputtaa) että eri poliittisten ryhmien välisellä yhteistyöllä voidaan ongelmiin paremmin löytää ratkaisut. Omalta osaltamme olemme valmiit tähän yhteistyöhön.

Outi Ojala /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömälle budjetti ei työpaikkaa tuo.

Hallituksen asettama tavoite sadastatuhannesta työpaikasta ei toteudu. Lomautusvaroituksia ja irtisanomisia tulee melkein päivittäin. Myönteistä toki näissä oloissa on, että palvelut ovat kuitenkin pitäneet yllä työllisyyttä. Talous- ja työllisyysnäkymät ovat silti kehnot. Hallituksen työllisyysohjelman johtaja Harri Skog tunnustaakin, että hallituksen työllisyystavoite taitaa jäädä saavuttamatta.

Suuret veronkevennykset ainakin kuluvat hukkaan. Työpaikkoja ei synny, mutta palvelut vaarantuvat eli juuri ne työpaikat, jotka ovat lisääntyneet viime aikoina, samalla kun teollisuus on supistunut. Pääministeri on myöntänyt veronalennuksiin sisältyvän suuren riskin. Kysymys kuuluukin, kannattiko se riski ottaa.

Talman! De stora skattelättnaderna slösas bort. Arbetsplatser skapas inte samtidigt som servicen är hotad, vilket rör just de arbetsplatser som kommit till under den senaste tiden, medan industrins har minskats. Statsministern har medgett att det ligger en stor risk i de stora skattelättnaderna. Frågan är, var den risken värd att ta?

Hallitus kehua retostelee, että se antaa kunnille poikkeuksellisen paljon valtionosuuksia ja hyvittää veronalennukset. Tottahan tämä olisi, jos se olisi koko totuus, mutta kun ei ole. Kuntien todellisuutta on se, että koko kuntasektori on vaikeuksissa, sillä kuntatalous jää koko hallituskauden reilusti alijäämäiseksi. Näissä oloissa kuntien on pakko rajoittaa investointeja, ja sekin on omiaan heikentämään työllisyyttä. Moni kunta joutuu myös korottamaan veroprosenttia.

Hallitus on huolissaan siitä, että verokiilan takia Suomeen ei synny tarpeeksi matalan tuottavuuden ja alhaisten palkkojen työpaikkoja. Hyvät hallitusherrat, te taidatte hakea ratkaisua väärältä suunnalta! Maailma on pullollaan maita, joissa tarjolla on vielä heikommin palkattua työvoimaa. Juurihan Salcomp suunnistaa Kemijärveltä Kiinaan, jossa Suomen teollisuus työllistää jo 15 000 ihmistä. Eikä Salcomp ole ainoa. Perässä uhkaa mennä muutakin elektroniikan ja perinteisten konepajojen yksinkertaisten komponenttien valmistusta. Ja huikeimman tarjouksen tekee internetissä toimiva matkatoimisto Ebookers, joka siirtää talousosaston rutiinit ja tietotekniikan kehittelyn Intiaan tarjoten suomalaisille mahdollisuutta työskennellä Intiassa Intian palkkatasolla.

Ei, sanon, matalapalkkakilpailussa me emme selviä voittajana. Jo tälläkin hetkellä tuhannet suomalaiset saavat työstään niin pientä palkkaa, että tarvitsevat sen lisäksi muuta sosiaaliturvaa. Sellaista osa-aika- ja pätkätyökurjuutta pienellä palkalla ei soisi kenellekään. Ratkaisua pitääkin hakea muualta.

Hallituksella ja elinkeinoelämällä on vastuu siitä, että meidän elinkeinorakennettamme ja yrityksiämme kehitetään siihen suuntaan, että me selviämme kilpailussa osaamisella ja tiedolla. Tarvitaan metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehitysohjelma. Suomeen on saatava syntymään nykyistä laajempi järjestelmätoimittajien ja niitä tukevien erikoistuneiden alihankkijoiden verkosto. Tätä tavoitetta tulee tukea valtion tutkimus- ja kehityspanoksilla.

Talouspolitiikkaan verrattuna työvoimapolitiikan toimet ovat aina luonnollisesti toissijaisia. Silti niiden tason pitää olla riittävä, vaan eipä hallitus voi ainakaan tasolla kehua, sillä vuodeksi 2004 ehdotetaan lisäystä, joka on keskimäärin noin 2 400 työllistettävää lisää. Siis varsin vähän. Toivottavasti edes siitä on hyötyä, että nyt työvoimapolitiikan määrärahoja keskitetään yhdelle momentille. Me vasemmistoliitossa olemme toistuvasti joutuneet arvostelemaan työministeriötä siitä, että rahoja jää vuosittain käyttämättä kohtuuttoman suuria summia ja tuhansia työttömiä työllistämättä.

Hallitus käynnistää työmarkkinatuen saajien aktiivisuuden lisäämiseksi valmistelun, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Työmarkkinatuen saamisehtoihin lisättäisiin erikseen määriteltävän työttömyysajan jälkeen aktiivisuusehto, jonka mukaan aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi. Minusta olisi paikallaan, että työministeri vähän avaisi tämän kohdan sisältöä. Työtön ei näet nytkään nykyisten pykälienkään mukaan saa työttömyysturvaansa vastikkeetta, vaan hänen on oltava työmarkkinoiden käytettävissä, otettava vastaan tarjottua asianmukaista työtä, osallistuttava osoitettuihin toimenpiteisiin ja noudatettava tehtyä työnhakusuunnitelmaa. Toistuvasti kieltäytyvältä evätään työttömyysturva määräämättömäksi ajaksi, kunnes työtön itse omalla toiminnallaan toista osoittaa. Meitä vasemmistoliitossa kiinnostaa kuulla, tarkoittaako tämä aktiivisuuden lisääminen joitakin uusia velvoitteita työttömille vai olisiko vihdoin vuorossa velvoitteen asettaminen julkiselle vallalle. Meidän mielestämme nimenomaan julkisen vallan passiivisuus pitää katkaista eikä suinkaan lisätä työttömien pompottelua. Ja aivan erityisesti kiinnostaa se, mitä perustuslakivaliokunta mahdollisesti asiasta sanoo.

Arvoisa puhemies! Keskustajohtoinen hallitus jakaa kansaa kahtia. Kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ei suoda mitään, suurituloisille suuret veronkevennykset sen sijaan. Veronalennusten työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja, mutta varmaa on se, että eriarvoisuus kasvaa. Hallitus on lyönyt menot kiinni. Veronalennuspiikki sen sijaan on suurten kevennysten jälkeen edelleenkin auki. Hallitus on lupautunut harkitsemaan lisäkevennyksiä veroihin vuonna 2005, ja tuoreimman pääministerin lausunnon mukaan uusia kevennyksiä voitaisiin harkita jo tätäkin aikaisemmin.

Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lisäksi vaikeassa tilanteessa ovat myös monet keskituloiset, vaikkapa sairaanhoitajat tai poliisit. Heidän kohdallaanhan monet tukien saamisen rajat tulevat vastaan, vaikka tulot eivät tahdokaan riittää elämiseen.

Vanhanens regering är rädd för att de som har de allra bästa inkomsterna flyttar ut ur landet om man inte sänker deras skatter till en konkurrenskraftig nivå. Nå, var och en är fri att lämna landet och inom Schengenområdet behöver man ju inte ens pass. Men jag tror att rädslan är överdriven, för det egna hemlandet erbjuder sina medborgare en omgivning med deras eget språk, men också en tryggare miljö än i många andra länder. Det att man skulle kunna skattetävla om höginkomsttagare är överdrivet. Och även om någon formulaförare skulle bo i ett skatteparadis, så är det inte av stor betydelse med tanke på helheten.

Siihen minä uskon, että viinaa rahdattaisiin enemmän Virosta, ellei alkoholiveroa alennettaisi, mutta eiköhän hallitus ole kuitenkin päätynyt tarpeettoman suureen veronalennukseen. Pienempikin olisi tainnut riittää. Olisiko muuten ollut paljon vaadittu, jos olisitte hallitusohjelmassa asettaneet edes tavoitteeksi sen, että hallitus pyrkii EU:n puitteissa torjumaan haitallista verokilpailua?

No, on toki myönteistä, että lapsilisiin tulee pieni korotus, mutta sitä eivät valitettavasti kaikkein köyhimmät lapsiperheet vieläkään saa. Pieni- ja keskituloiset eläkeläiset ja työmarkkinatukea saavat eivät myöskään näistä veronkevennyksistä hyödy. Taidatteko te, ministerit, edes tajuta sitä, että Suomessa tulee olemaan lähes miljoona ihmistä, miljoona aikuista ihmistä, jotka eivät näistä veronkevennyksistä hyödy sentin senttiä? Ja tiedättekö te, kansanedustajat?

Tavalliset eläkeläiset saavat odottaa tasokorotusta vaalikauden loppuun. Kansaneläkkeen merkitys on kuitenkin erittäin suuri juuri pienipalkkaisille, pienyrittäjille ja niille, joilla on hyvin katkonainen ja epäyhtenäinen työhistoria ja jotka sen vuoksi saavat vain pientä työeläkettä, jota kansaneläke täydentää. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteitahan meillä on yhä enemmän. Siksi olisi odottanut, että hallitus olisi esittänyt riittävää tasokorotusta heti kauden alussa. Mutta lupaan, että me vasemmistoliitossa tulemme sen esittämään.

Opiskelijoiden aterian hintaa on kyllä nostettu, mutta se, nouseeko opintotuki, jää kyllä eduskunnan varaan. Vasemmistoliitto joka tapauksessa aikoo esittää opintotuen parantamista.

Oppositiokautena keskusta mekasti milloin eläkkeistä, milloin lapsilisistä, mutta nyt on toinen ääni kellossa. Hyvät edustajatoverit, missä on äänestäjän kuluttajansuoja?

Hyvät ministerit, lopuksi kannattaisi todeta, että suurten veronkevennysten asemesta etuuksien ja palvelujen parantaminen olisi lisännyt kotimaista kysyntää paljon tehokkaammin kuin erityisesti suurituloisille suunnatut helpotukset.

Kansalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeitä ovat kunnan tarjoamat palvelut. Valitettavasti vain kuntien talous on alijäämäinen koko kehyskauden ajan, kuten Kuntaliitto huomauttaa. Tämä siitä huolimatta, että valtionosuuksia lisätään ja päätösperäiset veromenetykset hyvitetään. Kunnallistalouden taloudenpidossa, toisin kuin valtion, ei lähtökohtana kuitenkaan voi olla alijäämäisyys, sillä jo kuntalain mukaan alijäämät on katettava. Muutama esimerkki:

Kansallinen terveyshanke edellyttää myös kunnilta omaa panostusta. Edelleen kotihoidon tukea korotetaan, mihin sekä valtio että myös kunnat joutuvat antamaan lisärahoitusta. Lisäksi kunnille tulee uutena tehtävänä koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen. Siihen tarvitaan rahaa. On myös muistettava, että hallitus ei halua suorittaa valtionosuuksien indeksikorotuksia täysimääräisinä.

Näin siis kuntien oma rahoitusvastuu kasvaa samalla kun valtio jättää korvaamatta täysimääräisesti kustannusten nousun. Tämä ei olisi huolestuttavaa, jos kuntien tulot muutoin kasvaisivat reippaasti, mutta näinhän ei ole asianlaita. Onkin perusteltua syytä epäillä, että näissä oloissa Kansallinen terveyshanke yksinkertaisesti kaatuu tai typistyy rajusti kuntien oman rahoitusosuuden puutteeseen. Minä väitän, että alijäämienkattamisvelvoite ajaa pikemminkin palvelujen supistamiseen kuin toimintojen laajentamiseen. Alijäämien paikkaamiseen ei riitä se, että kunnat tehostaisivat toimintojaan. Toimintoja on jo tehostettu ja henkilöstön kestävyys vedetty äärirajoille.

Arvoisa pääministeri, nyt minä en ole kääntämässä valkoista mustaksi mutta minä varoitan siitä, että kuntien rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Ei siis riitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousisivat Kansallisen terveysprojektin edellyttämälle tasolle, jos ongelmiin törmätään kuntien oman rahoitusosuuden kohdalla. Tämän osoittavat Kuntaliiton omat selvitykset. Ne osoittavat sen, että kunnat ovat ahdingossa, ja tämän tekin varmaan tiedätte.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä valmistelee oman vaihtoehtonsa hallituksen budjettiesitykselle. Me tulemme perehtymään tässä tarkoituksessa erittäin huolellisesti keltaiseen kirjaan. Saattaa olla, että moni muukin asia ja ongelma, jonka olen nostanut esille, ilmenee vasta lähimpien parin kuukauden kuluessa, kun valtiovarainvaliokunta kuulee jaostoissaan asiantuntijoita.

Vasemmistoliiton tavoitteena on oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa kansalaisen perusoikeuksia kunnioitetaan ja jossa hän saa tarvitsemansa palvelut viivytyksettä.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan tuoda tässä myöskin esiin huolemme kansainvälisestä tilanteesta ja Suomen asemasta ja suomalaisten toimista. Haluan tässä todeta vasemmistoliiton puolelta, että me kannatamme Suomen kansainvälistä vastuuta. Silti osallistumistamme rauhanturvaamiseen on harkittava aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi ei ole suotavaa lähettää joukkoja Irakiin sellaisissa oloissa, joissa poliittinen valta ja vastuu Irakissa säilyy Yhdysvalloilla.

Satu Hassi  /vihr (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisissä puheenvuoroissa jo osoitettiin, että hallituksen budjettiesitys tarjoaa lähinnä lämmintä kättä niille, jotka luottivat keskustan vaalilupauksiin.

Vihreä eduskuntaryhmä tulee ensi viikolla julkistamaan oman vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden budjetiksi. Vihreässä budjetissa tullaan osoittamaan hallitusta enemmän rahaa muun muassa kehitysapuun, lapsiperheille, opiskelijoille, koulutukseen, uuden puhtaan energiatekniikan edistämiseen, joukkoliikenteelle ja ympäristönsuojeluun. Emme kuitenkaan lupaa kaikkea kaunista kaikille, vaan vihreä budjettiesitys on tasapainotettu. Koska esittelemme yksityiskohtaiset tavoitteemme ensi viikolla, keskityn nyt ennen muuta työllisyyden hoitoon.

Hallitushan on luvannut 100 000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa vaalien jälkeen työpaikkojen määrä on vähentynyt. Uusimpien tilastojen mukaan työttömienkin määrä on vähentynyt, mutta tämä johtuu ennen muuta siitä, että ihmisiä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle, kuten eläkkeelle. Punamultahallituksen aikana työssäkäyvien määrä on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt 19 000:lla. Tätä menoa päivässä siis katoaa noin 130 työpaikkaa eli suunnilleen yksi työpaikka 10 minuutissa. Yksityisellä sektorilla, erityisesti teollisuudessa, työpaikkoja häviää vielä vauhdikkaammin. Palvelut ja julkinen sektori ovat pitkään kyenneet luomaan korvaavia työpaikkoja mutta eivät enää tarpeeksi.

Uutisista voi seurata irtisanomisten ja lomautusten virtaa: NCC Finland Oy lopetti Vaasassa ja irtisanoi Kokkolassa 30. Martela irtisanoi 72. Matkapuhelinlatureita valmistava Salcomp irtisanoi 280 Kemijärvellä, mihin on jo tässä keskustelussa viitattukin moneen kertaan. Evox Rifa irtisanoi 30 Suomussalmelta. Perlos irtisanoi Pohjois-Karjalassa 13 ja lomautti loppuvuodeksi 50. Wärtsilän 2 300 Suomessa sijaitsevaa työpaikkaa ovat uhan alla. Nokia Networks irtisanoo 800 jne.

Käynnissä on raju rakennemuutos. Jos nyt annamme työllisyyden huonota, seurauksena on inhimillisen huolen, hädän ja kärsimyksen lisäksi julkisen talouden ahdinko. Lujillehan julkinen talous joutuu joka tapauksessa. Tällä vuosikymmenellä eläkkeelle siirtyvien määrä tulee kasvamaan voimakkaasti ja huoltosuhde eli työikäisten lukumäärän suhde lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten lukumäärään tulee nopeasti muuttumaan paljon epäedullisemmaksi kuin nyt. Jotta pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa pystyttäisiin pitämään yllä, työssäkäyvien osuus työikäisistä pitäisi saada nousuun. Tämä onkin asetettu hallitusohjelmassa tavoitteeksi, työllisyysasteen nousu 75 prosenttiin seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on hyvä ja haastava tavoite, mutta elävä elämä kulkee valitettavasti tasan päinvastaiseen suuntaan, työpaikkojen määrä vähenee.

Jo keväällä hallitusohjelmakeskustelussa osoitimme, että hallituksella on peräti vähän uusia eväitä työllisyyden parantamiseen. Tärkeimpänä työllisyystekona hallitus markkinoi tuloveron kevennystä, johon käytetäänkin rahaa sievoinen summa, noin miljardi euroa, kun mukaan lasketaan myös tämän vuoden lisätalousarviolla annettu kevennys. Vuositasolla kevennys on 775 miljoonaa euroa eli markoissa peräti yli 4,5 miljardia.

Hallituksen veronalennusmallissa on ansionsa. Alennuksia painotetaan pieniin palkkoihin, mitä me vihreät pidämme hyvänä. Olemme iloisia myös siitä, että pienyritysten arvonlisäverorajasta vihdoin tehdään liukuva, mitä me vihreät olemme vaatineet jo vuosikausia. Mutta toisaalta, kun muita veroja paitsi auton käyttömaksua ei samalla nosteta menetettyjen verotuottojen korvaamiseksi, kyseessä on melkoinen riskinotto, kun samalla vielä alennetaan alkoholinkin verotusta. Jos nämä veronalennukset eivät paranna työllisyyttä toivotulla tavalla, valtion ja kuntien talous voi romahtaa kuin korttitalo. Tässä uhkapelissä panoksena on hyvinvointipalvelujen, siis koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan, tulevaisuus.

Se, että hallitus ei esitä energiaverojen korotusta keinoksi rahoittaa tuloveronalennuksia, herättää ihmetystä monesta syystä. Hallitusohjelmassa luvataan ekologista verouudistusta. Mihin se nyt jo unohtui? Toisaalta kauppa- ja teollisuusministeriöstä kuuluu viestejä, joiden mukaan tähän mennessä päätetyt toimet eivät riitä päästöjen pitämiseen kurissa Kioton sopimuksessa lupaamallamme tavalla. Jo Lipposen hallituksen aikana tehdyt selvitykset osoittivat, että energiaverojen korotusta tarvitaan Kioto-sitoumusten pitämiseen, mutta hallitus näyttää mieluummin valitsevan uhkapelin, ei vain hyvinvointipalvelujen tulevaisuudella vaan myös maapallon tulevaisuudella.

Arvoisa puhemies! Olemme vuosien varrella jo tottuneet siihen, että työministeriölle annetaan joka vuosi erittäin huomattava summa työvoimapolitiikan toimeenpanoon. Ensi vuonna hallitus esittää käytettäväksi työvoimapolitiikan toimeenpanoon yli 1,9 miljardia euroa eli markkoina 11,5 miljardia. Tämä on iso potti. Se on esimerkiksi suurempi kuin summa, jonka valtio antaa kunnille peruskouluja ja lukioita varten, ja kolmanneksen suurempi kuin lapsilisien määräraha.

Kun työvoimapolitiikkaan käytetään vuodesta toiseen jatkuvasti näin valtavia summia, luulisi, että tulosvastuullisuus olisi tiukka, rahojen käytön vaikuttavuutta seurattaisiin ja huonoista tuloksista vedettäisiin armottomat johtopäätökset. Valitettavasti näin ei ole. Työministeriö on saanut rutkasti rahaa mitä ihmeellisimpiin kokeiluihin, mutta kerran toisensa jälkeen olemme saaneet pettyä tuloksiin. Esimerkiksi työnetsijäkokeiluun varattiin vuosittain käytettäväksi 12 miljoonaa euroa. Viime vuonna tämä kokeilu tuotti huikeat 37 työpaikkaa. Yhden uuden työpaikan hinta oli siis yli 320 000 euroa, melkein 2 miljoonaa vanhaa markkaa, siis kohtalainen lottopotti. Samalla rahalla olisi voitu maksaa täysi työllistämistuki yli 2 000 työttömän työllistämiseksi puoleksi vuodeksi. Epäonnistunutta kokeilua on suunniteltu jatkettavaksi vielä ensi vuoden loppuun.

Kun veronalennukset ja työvoimapolitiikan toimeenpano lasketaan yhteen, budjetti investoi työllisyyden parantamiseen lähes 3 miljardia euroa, joka mummon markkoina lähentelee 20:ta miljardia. Se on sinänsä hyvä ja oikein. Mutta me vihreät emme ole lainkaan vakuuttuneita siitä, että tämä suurinvestointi on kohdistettu oikein. Haluaisimme ennakkoluulottomasti tutkia muitakin mahdollisuuksia. Mikä takaa, että hallituksen esittämä malli parantaisi työllisyyttä tehokkaammin kuin esimerkiksi se, että alennettaisiin palvelualojen arvonlisäveroa ja keskituloa pienemmistä palkoista maksettavia työnantajamaksuja? Tästä ei ole mitään todisteita. Kokemusten mukaan pienyrityksen kynnys palkata ensimmäinen työntekijä on erittäin korkea. Mitä työllisyyteen vaikuttaisi, jos yrityksen ensimmäisen palkatun työntekijän sosiaaliturvamaksu annettaisiin kokonaan anteeksi? Parantaisiko tämä veronalennus työllisyyttä paremmin kuin hallituksen esittämä malli? Entä mitä vaikuttaisi, jos työhön kohdistuvien verojen alentamiseen koottaisiin varoja korottamalla energiaveroja?

Arvoisa puhemies! Uudenlaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että on käytettävissä paras mahdollinen asiantuntijatieto. Valitettavasti eduskunnalle ei anneta kaikkea sitä tietoa, joka on talouspoliittisen päätöksenteon pohjana. Esimerkiksi Suomen kansantaloutta kuvaava tietokonemalli, jonka avulla valtiovarainministeriö arvioi erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia, on vain muutamien harvojen virkamiesten käytössä. Valtiovarainministeriön ulkopuolella juuri kukaan ei tiedä, mitä tuo malli on niin sanotusti syönyt, eli mitkä ovat sen lähtöoletukset ja mitä poliittisia arvovalintoja nämä lähtöoletukset sisältävät. Edes hallituksen ministerit eivät tiedä. Valtiovarainministeriön ulkopuolella juuri kukaan ei myöskään tiedä, mitä erilaisia vero- ja muita vaihtoehtoja mallilla on testattu ja mitä laskelmat antoivat tulokseksi. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on täysin toinen. Ministeriöiden käytössä olevat simulointimallit ovat myös valtiopäivien tietopalvelun käytössä, ja myös oppositio pystyy teettämään näillä malleilla laskelmia.

Olisiko tällä mitään tekemistä sen kanssa, että kansalaiset ovat huolestuttavalla tavalla menettämässä kiinnostuksensa politiikkaan? Muun muassa äänestysprosentit ovat laskeneet pitkään vaali vaalilta. Kansalaiset kokevat politiikan vaihtoehdottomaksi, eikä ihme, kun hallitukset vaihtuvat, mutta talouspolitiikan ydinsisältö näyttää pysyvän. Tämä johtuu siitä, että todellista talouspolitiikan valtaa käyttävät ne muutamat valtiovarainministeriön virkamiehet, joilla on pääsy talouspoliittisen päätöksenteon tietopohjaan. Toisaalta myös muu talouspoliittinen keskustelu Suomessa on jämähtänyttä. Useimmat puolueet ja myös etujärjestöt, kuten TT ja ay-liike, toistavat kaavamaisesti ennestään tuttuja tavoitteitaan.

Kun tänä päivänä Suomen taloudellisessa tilanteessa näkyvät selvät vaaran merkit, emme me voi jatkaa siten, että toisaalta tärkeimmät linjanvedot tehdään tosiasiallisesti pienessä virkamiespiirissä ja toisaalta eri tahoilla toistetaan vanhoja tuttuja vaatimuksia. Työllisyyden saaminen nousuun vaatii kaikilta valmiutta uusiin, ennakkoluulottomiin ratkaisuihin, jotta pystymme säilyttämään pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan palveluineen. Mutta miten uusia ratkaisuja voisi pohtia avoimin mielin, kun paras mahdollinen tieto ei ole kaikkien käytettävissä?

Ne meistä, jotka ovat tarpeeksi vanhoja, muistavat miten 70-luvulla presidentti Kekkonen runnoi kokoon kaikkien puolueiden hätätilahallituksen, kun työttömyys hänen mielestään nousi hälyttävän korkeaksi, joihinkin kymmeniintuhansiin. Siitä tilanteesta, jossa Suomi nyt on, voi kehkeytyä taloudellinen hätätila, jos työttömyys päästetään kasvuun, samalla kun lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrä voimakkaasti kasvaa.

Me vihreät emme halua, että Suomi ajautuu kriisiin, vaan haluamme estää sen ennakolta. Me emme esitä kaikkien puolueiden hätätilahallitusta. Sen sijaan me esitämme kaikkien eduskuntapuolueitten ja työmarkkinajärjestöjen, mukaan lukien Suomen Yrittäjät, yhteistä työllisyysfoorumia arvioimaan sitä, voidaanko 3 miljardia euroa käyttää tehokkaammin työllisyyden parantamiseen kuin siten, miten hallitus esittää.

Tuo työllisyysfoorumi ei olisi turhanpäiväinen keskustelukerho, jossa toistetaan toistamasta päästyä vanhoja tuttuja fraaseja. Foorumissa olisi uutta ja ennennäkemätöntä se, että mukanaolijat saisivat sen pohjatiedon, jolla valtiovarainministeriö ja muutkin ministeriöt valmistelevat taloudellisia ja sosiaalipoliittisia päätöksiään, ja jokaisen esittämä ratkaisumalli otettaisiin vakavaan tarkasteluun.

Jokainen foorumissa mukana oleva saisi esittää mielestään fiksuimman veromallin: miten suuret ja miten kohdennetut tuloveronkevennykset, mitä tehdään palvelujen arvonlisäverolle, alennetaanko pienipalkkaisista työntekijöistä maksettavia työnantajamaksuja, kootaanko työn verojen alentamiseen varoja korottamalla energiaveroa, alennetaanko lähellä tuotetun ruoan arvonlisäveroa jne. Myös sosiaaliturvan erilaisia vaihtoehtoja testattaisiin vastaavalla tavalla. Kaikki esitetyt ratkaisuvaihtoehdot testattaisiin ministeriöiden käytössä olevilla tietokonemalleilla, simulointimalleilla, ja kaikki mukanaolijat saisivat myös tietoonsa laskelmien tulokset, mitä kukin ratkaisuvaihtoehto vaikuttaa kansantalouteen, työllisyyteen, verokertymään ja sitä kautta julkiseen talouteen. Tällä tavoin voitaisiin avoimesti arvioida kunkin ratkaisuvaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia. Tämä vihreiden esittämä työllisyysfoorumi siirtäisi Suomen talous- ja työllisyyspoliittisen keskustelun uuteen aikakauteen, avoimuuden ja asiapohjaisen argumentoinnin aikakauteen.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti siitä, mitä budjetti tarjoaa lapsiperheille. Pääministeri Vanhanen herätti taannoin suurta huomiota patistelemalla suomalaisia hankkimaan lisää lapsia. Hallitus ei kuitenkaan tee paljoakaan helpottaakseen lapsiperheiden arkea. Se, että hallitus korottaa yhdestä lapsesta maksettavaa lapsilisää, on tietysti näille perheille tervetullutta, mutta ei kannusta ketään toisen eikä kolmannen lapsen hankintaan. Sitä paitsi korotuksesta leijonanosa menee, sanoisinko, varttuneille perheille, joiden vanhimmat lapset ovat jo aikuisia ja enää nuorin alle 17. Kaikkien muiden lapsille sen reaaliarvo vain laskee. Me vihreät tulemme vaihtoehtobudjetissamme esittämään lapsilisän korotuksen kohdistamista kaikille alle kouluikäisille lapsille, koska lapsiperheiden köyhyysriski on tutkimusten mukaan suurin juuri niissä perheissä, joissa lapset ovat pieniä.

Tietenkin ymmärrämme, etteivät lapsilisät ratkaise lasten hankintaa. Paljon merkittävämpää on se, millaisessa työsuhteessa raskautta suunnitteleva nuori nainen on. Pätkätöiden osuus lisääntyy koko ajan, ja pätkätöitä teetetään etenkin parhaassa synnytysiässä olevilla naisilla, paljolti siksi että vanhemmuudesta työnantajalle koituvat kustannukset sälytetään pääasiassa äidin työnantajalle. Tähän myös hallituksen olisi syytä puuttua. Me tulemme syksyn kuluessa esittämään mallin siitä, miten vanhemmuuden työnantajille aiheuttamat kustannukset voidaan jakaa kaikille työnantajille, jotta ne eivät rasittaisi vain lapsen äidin työnantajaa ja jotta synnytysikäisten naisten syrjintä työmarkkinoilla vihdoin viimein saataisiin loppumaan.

Arvoisa puhemies! Kuten jo totesin, yksityiskohtaiset budjettitavoitteemme esittelemme ensi viikolla, kun julkistamme tasapainotetun vihreän vaihtoehtobudjetin.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Regeringens prioriteringar och ekonomiska politik debatterade vi här i riksdagen flera gånger under våren och försommaren och budgetberedningen blev därför också mindre dramatisk än vad vi har varit vana vid. Prioriteringarna i budgeten har sin förankring i det färska regeringsprogrammet och nu är det dags för regeringen att målmedvetet omsätta regeringsprogrammet i praktiken.

De stora utmaningarna är att hålla igång och stärka ekonomin, att stimulera hemmamarknaden, förbättra sysselsättningen och minska arbetslösheten. Och allt det här för att bevara samhällstjänsterna på en hög nivå. Den ekonomiska tillväxten har, som vi alla vet, avtagit under de senaste åren och därför är det rätt valt av regeringen att nu vidta stimulerande åtgärder för ekonomin som också skall ha effekt på längre sikt.

Regeringen måste i både den kortsiktiga politiken, budgeten för det kommande året och i den långsiktiga politiken hålla i minnet den pågående förändringen i befolkningens åldersstruktur, pensionsbomben som närmar sig å ena sidan och den viktiga uppgiften att förbättra barns och ungas välbefinnande i vårt samhälle å andra sidan. Då åldersstrukturen blir skev och ur samhällsekonomisk synvinkel sett ogynnsam, växer riksdagens och regeringens ansvar för att beakta alla åldersgruppers intressen. Speciellt stort ansvar har beslutsfattarna att föra sådana personers talan som inte kan göra det själva. I regeringens budgetproposition finns medvetenheten om de här utmaningarna och min förhoppning är att de ännu skall förstärkas så att det under de närmaste åren skapas en ännu tydligare framtidsinriktad befolkningspolitik.

Puhemies! Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on tärkeää, että sosiaalipoliittiset panostukset kohdennetaan yhteiskunnassa vaikeimmassa asemassa oleville ryhmille. Mielestämme hallitus on toiminut oikein korottaessaan yksinhuoltajille annettavaa tukea. Itse asiassa olisimme mieluusti nähneet tämän ryhmän korotuksen olevan vieläkin suurempi. Lapsilisää korotetaan nyt 10 euroa ensimmäiseltä lapselta ja yksinhuoltajalisää 3 euroa lapselta. Alinta äitiyspäivärahaa ja kotihoidon tukea tullaan korottamaan tällä hallituskaudella.

Hallituksen esityksessä on epäkohta, jonka ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa nostaa esiin. Niissä tapauksissa, joissa vanhemmat elävät kokonaan toimeentulotuen varassa, lapsilisän ja yksinhuoltajalisän korotukset eivät lisää tuloja, koska näiden korotus katsotaan tuloksi, joka vähennetään toimeentulotuesta. Rkp otti tämän ongelman esiin hallitusneuvotteluissa, ja nyt mielestämme epäkohta on korjattava niin, että myös toimeentulotuella elävät yksinhuoltajaperheet saavat korotettua tukea.

Hallituksen sosiaalipolitiikan painopiste ei ole eikä sen myöskään tule olla ainoastaan tukien korottamisessa. Perustan tulee olla julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joista kaikki ovat riippuvaisia. Sosiaalihuollon ennalta ehkäisevä työ vaikuttaa käyvän koko ajan yhä tärkeämmäksi. Mieletön väkivalta, järjettömät brutaalit rikolliset hyökkäykset viattomia ja puolustuskyvyttömiä ihmisiä kohtaan osoittavat, että meidän on tehtävä kaikki voitavamme asioihin puuttumiseksi riittävän varhaisessa vaiheessa, silloin kun ihmiset ovat putoamassa sen ulkopuolelle, minkä koemme normaaliksi yhteiskunnaksi. Sosiaalihuolto ja mielenterveyshuolto ovat tämän vuoksi hyvin tärkeitä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus on päättänyt toteuttaa sekä Kansallisen terveysohjelman että Sosiaalialan kehittämisohjelman sekä varannut rahaa näihin ohjelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat niin ikään.

För att garantera att mentalvården och särskilt vården av barn och unga skall förbättras anser svenska riksdagsgruppen att regeringen borde öronmärka pengar för det här. Erfarenheten av öronmärkningen är god och har på många håll i landet lett till en märkbar utveckling och förbättring inom mentalvården.

Regeringens lagförslag om eftermiddagsvård för skolbarn i årskurserna 1 och 2 är en familje- och socialpolitisk satsning. För att småbarnsföräldrar skall kunna arbeta utan att barnen lider av det är det nödvändigt att eftermiddagsvården utvecklas så att inget barn skall behöva tillbringa eftermiddagen eller förmiddagen ensam. I budgeten finns 20 miljoner euro reserverade för eftermiddagsvården. Avsikten är att den nya lagen träder i kraft från hösten 2004, så den reserverade summan beräknas täcka utgifterna för höstterminen. Kommunerna får stödet genom statsandelarna och utgångspunkten måste vara att alla kommuner ser till att eftermiddagsvård ordnas i tillräcklig utsträckning.

Redan under förra valperioden försökte svenska riksdagsgruppen få till stånd en överenskommelse mellan regeringspartierna gällande ett stödpaket för att trygga den inhemska sjöfarten. Tyvärr står vi fortfarande inför samma utmaning. I år och ifjol har flera passagerarfartyg flaggats ut. De flesta av de här fartygen seglar nu under svensk flagg på grund av Sveriges gynnsamma rederibeskattning. Utflaggningen av Viking Cinderella eller Silja Opera innebär förlorade skatteinkomster på 4 till 5 miljoner euro per båt per år. Av Finnlines handelsflotta seglar numera endast 5 av 70 fraktfartyg under finsk flagg. Rederiet har redan planer på att flagga ut två fartyg till.

En utflaggning av en passagerarfärja kan på sikt innebära mellan 300 och 450 förlorade jobb per båt. Men vi skall räkna med att andelen förlorade arbetsplatser blir fler eftersom de utflaggade fartygen tenderar att övergå till att ha utländska underleverantörer.

På finansministeriet pågår som bäst en utredning om åtgärder för att stoppa utflaggningen. Jag hoppas att regeringen snabbt når en enighet om att det nu behövs snabba beslut för att trygga skatteinkomsterna och arbetsplatserna inom sjöfarten.

Yhtenä toimenpiteenä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa on työkykyisen väestön saaminen nykyistä aikaisemmin työelämään ja myöhemmin pois työelämästä. Opiskeluajat ovat keskimäärin pitkiä ja venyvät usein Suomessa muihin maihin verrattuna. Opiskelijajärjestöt ovat usein korostaneet sitä, että opintotukea tulee korottaa, jotta opiskelijat eivät joutuisi käymään töissä opiskeluaikana. Hallitus päätti budjetin käsittelyn yhteydessä olla tässä vaiheessa korottamatta opintotukea ja odottaa ensin tuloksia opintotukea koskevasta selvityksestä, joka valmistuu tänä syksynä. Ennen hallituksen budjettiriihtä ruotsalainen eduskuntaryhmä viestitti haluaan opintotuen asumislisän korottamiseen jo tämän budjetin yhteydessä.

Voimme joka tapauksessa hyväksyä päätöksen selvityksen tulosten odottamisesta ja päättää tämän jälkeen opintotuen kehittämisestä. Toivomme selvityksen kiinnittävän myös huomiota ajatukseen asumislisän porrastamisesta opiskelijan opiskelupaikkakunnan mukaan, koska suurissa kaupungeissa on paljon korkeampi vuokrataso kuin pienemmillä paikkakunnilla. Mielestämme myös laina on tehtävä houkuttelevammaksi. On tärkeää, että opintotukeen saadaan kannustavia elementtejä. Jotta nuoret saataisiin nopeammin opiskelemaan, hallituksen tulisi mahdollistaa se, että 19-vuotiaat voisivat nostaa täyttä opintotukea vanhempien tuloista riippumatta.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Mielenterveyshuollon parantaminen, nuorten koululaisten lakisääteinen iltapäivähoito ja kannustava opintotuki ovat kaikki toimenpiteitä, joilla on merkitystä tässä yhteydessä. Yksi ihmisryhmä, jota myös tarvitaan työelämässä, ovat fyysisesti vammaiset. Yhtenä toimenpiteenä, johon hallitus on nyt ryhtynyt, on subjektiivisen oikeuden myöntäminen kuntoutukseen työntekijälle, joka joutuisi mahdollisesti siirtymään sairauseläkkeelle heikentyneen liikuntakyvyn tai invaliditeetin vuoksi. Tällä tavoin pyritään välttämään ennenaikainen eläköityminen. Kuntoutuksen lasketaan aiheuttavan 2,3 miljoonan euron kustannukset vuodessa, mutta kaiken kaikkiaan toteutus tulee johtamaan säästöihin eläkemenojen osalta. Tärkeintä on, että henkilö säilyttää terveytensä tai ainakin voi paremmin kuin ilman tätä kuntoutusta.

Då regeringen i samband med tilläggsbudgeten på våren bestämde sig för att sänka inkomstskatten var man tvungen att göra det genom en s.k. låst modell i mitten av beskattningsåret. Skattesänkningen som trädde i kraft 1.7 gick ut på att förskottsinnehållningsprocenten för alla löntagare sänktes med en halv procent i alla inkomstklasser fram till årets slut.

För 2004 föreslår regeringen en mer politiskt och socialt styrd skattesänkning på 1,1 till 1,7 procent. Tyngdpunkten i skattesänkningen är förlagd till små- och medelinkomsttagare. Skattesänkningarna är motiverade, eftersom det är sannolikt att största delen av de ökade inkomsterna kommer att styras till hemmamarknaden och därför gynna sysselsättningen. Svenska riksdagsgruppen anser att nivån på sänkningen är acceptabel. Det krävs en skicklig balansgång för att nå en optimal nivå på skatterna så att samhällstjänsterna kan utvecklas och vara kvalitativa samtidigt som den finländska arbetsmarknaden skall vara konkurrenskraftig också i en internationell jämförelse.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on johdonmukaisesti esittänyt, että työpaikkojen lisäämisen avaimena on yrittäjyys. Olemme pitkään korostaneet tarvetta vero- ja tilitysviidakon selvittämiseen. Tässä kohden budjetissa on monia kaivattuja uutuuksia. Monille pienyrittäjille nykyinen arvonlisäveroraja on muodostanut psykologisen esteen toiminnan kehittämiselle. Nyt asteikko muodostuu liukuvaksi, ja tämä tulee kannustamaan yrittäjiä liikevaihdon kasvattamiseen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä uudistuksen tulisi koskea myös peruselinkeinonharjoittajia, kuten maanviljelijöitä ja ammattikalastajia. Perheyritysten sukupolvenvaihdokset tulevat myös helpottumaan. Tämä tulee tukemaan jatkuvuutta ja toiminnan jatkamista monissa perheyrityksissä.

Aina siitä asti, kun ylijohtaja Lasse Arvelan ehdotus osinkojen kaksinkertaisen verotuksen käyttöönottamisesta uudelleen julkistettiin, yrittäjät ovat osoittaneet lisääntynyttä huolta tulevaisuudestaan. Hallitusohjelman sanamuodot eivät ilmeisesti ole hälventäneet yrittäjien pelkoja, ja useita sijoittamispäätöksiä on lykätty. Hallituksen on nyt aikaisempaa selvemmin otettava etäisyyttä yritysten ja yrittäjien verotuksen tiukentamisesta.

I samband med tilläggsbudgeten riktade vi kritik mot regeringen för att inga medel reserverats för en långsiktig uppföljning av den nya språklagen. I tilläggsbudgeten fanns endast 30 000 euro reserverade för pågående års utredningar. Vi är därför nöjda över att det i budgeten för 2004 finns 300 000 euro för att tillsätta arbetsgrupper som skall uppfölja den nya språklagen. Svenska riksdagsgruppen anser också att samerna skall ha rätt till social- och hälsovård på eget språk och att tillräckliga medel för det här måste reserveras.

Att bli betjänad på landets bägge nationalspråk är ingen självklarhet ens då man är i kontakt med ministerierna. Vi är därför mycket glada över att regeringen vill förbättra statsrådets information genom att flera ministerier nu anställer informatörer som skall ansvara för den svenska servicen.

På miljösidan är vi nöjda över att regeringen håller fast vid Östersjöprogrammet, vilket innebär att pengar kommer att kanaliseras till bl.a. lantbrukets miljöstöd. Också nästa år kommer Finland att finansiera en del av det nya reningsverket i S:t Petersburg som under 3 år får sammanlagt 10 miljoner euro av Finland. Beträffande övergödningen av Finska viken har forskarna igen den här sommaren varnat för att miljötillståndet i havet är mycket allvarligt. Fortsatta internationella och nationella ansträngningar behövs för att minska belastningen av Östersjön.

I budgeten ingår inte medel för en ny mångfunktionell isbrytare som skall kunna användas för oljebekämpning, men regeringens avsikt är att föreslå resurser för detta fartyg i en tilläggsbudget då det klarnar vad slags fartyg staten går in för. Svenska riksdagsgruppen betonar att beslut om anskaffningen av oljebekämpningsfartyget bör göras snabbt. Trafiken i Finska viken ökar kraftigt och en ny oljehamn nära Viborg öppnas redan vid julen, bara två år efter att Primorsk öppnades.

Vi är nöjda över att skogsprogrammet Metso finansieras enligt planerna, men påpekar att skötseln av befintliga naturskyddsområden inte får försummas då största delen av medlen för naturskyddet går till anskaffningen av nya naturskyddsområden.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on pitkälti tyytyväinen hallituksen talousarvioesitykseen. Ehdotukseen sisältyy monia tärkeitä painotuksia perheille, työllisyyteen ja osaamiseen, muun muassa yliopistojen sekä tutkimuksen ja kehityksen määrärahojen lisäämiseen. Myös tämä on esimerkkinä toimenpiteistä, jotka pitkällä tähtäyksellä tukevat pyrkimyksiä korkean työllisyysasteen ylläpitämiseen.

Bjarne Kallis /kd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Pidän hyvin tärkeänä, että molempia kieliryhmiä palvellaan, joten puheeni lopussa pidän sitten yhteenvedon ruotsiksi. Tästä johtuen puheeni saattaa pikkasen ylittää tämän 15 minuutin rajan, jos sopii. (Puhemies: Det går bra! — Ed. Pulliainen: Se ylittyy kaikilta muutenkin! — Ed. Ala-Nissilä: Pitää puhua asiaa!)

Tack, värderade herr talman! Jag konstaterade att det alltså är möjligt att hålla ett lite längre tal när jag i slutet av mitt tal håller ett sammandrag på svenska.

Kun kuuntelin näitä ryhmäpuheita, jäi monta asiaa mieleeni. Ensinnäkin keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli totesi, että tämä hallitus tuo paljon uutta hallitusohjelmaan ja tuo muutoksia tämän päivän politiikkaan ja tulevaan politiikkaan. Sosialidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Backman totesi, että tämä hallitus jatkaa Lipposen hallituksen linjaa. Ulkopuolisena, opposition edustajana, sanoisin, että ryhmäpuheenjohtaja Backmanin linjaus pitää paikkaansa. Tämä hallitus jatkaa sitä linjaa, minkä Lipposen ensimmäisen hallitus aloitti. Kun kuuntelin kokoomuksen puheenjohtajan Itälän puhetta ja hän puhui Viljasen perheestä, miten Viljasen perheen käy, niin voi ainakin sen todeta, että jos Viljasen perhe on hyvätuloinen yhden lapsen perhe ja kaikki juovat paljon viinaa, niin hyvin menee.

Pitää myöskin palauttaa mieleen, mistä poliitikot ja puolueet puhuivat vaalikampanjan aikana eli puoli vuotta sitten. Aina vaalien alla puolueet analysoivat, mikä on tilanne yhteiskunnassa, ja vaaliohjelmassa esittävät sitten parannuksia näihin epäkohtiin. Eikä kukaan voi väittää, ettei puoli vuotta sitten jokainen puolue olisi puhunut työttömyydestä ja työllisyydestä, puhuttiin eläkeläisten asemasta ja kaikki halusivat parantaa eläkeläisten asemaa niin kuin myöskin lapsiperheiden asemaa.

Esillä olivat myöskin opiskelijat. Muistan varsin hyvin niitä vaalikeskusteluja, joihin osallistuin muiden puolueiden edustajien kanssa, ja jokainen lupasi parannusta opiskelijoille. Pahoiteltiin sitä poliisien tilannetta, kun poliisilta puuttuu määrärahat, väkivalta yhteiskunnassa lisääntyy, huumeet lisääntyvät, poliisi tarvitsisi lisää rahaa, ja minulle jäi se käsitys, että seuraavaan budjettiin tulee lisää rahaa. Eivät kaikki, mutta valtaosa puolueista piti tärkeänä, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennettaisiin, niin että ruokakassin hinta halpenisi. Terveydenhuoltopalveluista kaikki puhuivat ja antoivat erilaisia esimerkkejä siitä, millä tasolla terveyspalvelut ovat tällä hetkellä. Nämä olivat asioita, joista me kaikki puhuimme.

Nyt tarkastelen, miten näiden käy. Mitä tapahtuu työllisyydelle? Paraneeko työttömyys ensi vuonna?

Tietenkin työttömän peruspäivärahaa nostetaan 34 sentillä. Minä olen aivan varma, että moni työtön tulee kysymään minulta, niin kuin muiltakin poliitikoilta, ettekö te olisi voineet nostaa 35 sentillä. Miksi juuri 34 sentillä?

Ministeri Kalliomäki on arvellut, että tuloveronalennukset, noin 800 miljoonaa euroa, luovat 15 000—25 000 uutta työpaikkaa. Minä todella toivon, ministeri Kalliomäki, että näin tapahtuisi. Mutta siitä huolimatta, ministeri Kalliomäki, oletteko te laskenut, paljonko yksi työpaikka tulee maksamaan? 800 miljoonaa jaettuna 25 000:lla on yli 30 000 euroa eli vajaa 200 000 markkaa yhtä työpaikkaa kohti, jos teidän optimistinen tavoitteenne toteutuu. Mutta mitä jos tulee vain 10 000 uutta työpaikkaa? Silloin yksi työpaikka maksaa 80 000 euroa eli vanhassa rahassa lähes 500 000 markkaa, puoli miljoonaa. Kysyn: Olisiko näillä markoilla, näillä euroilla, voinut työllisyyttä parantaa paremmin ja tehokkaammin? Olen melko vakuuttunut siitä, että näin olisi voinut tehdä.

Mitä eläkeläiset saavat? Eivätpä oikeastaan mitään, eivät ainakaan pieneläkeläiset. Ministeri Hyssälä sanoi vaalien alla esitteessä, joka varmasti tässäkin salissa kiertää ja jota on maakunnissa levitetty tuhansia ja tuhansia kappaleita, että kiireellisin toimenpide on nostaa perusminimieläke noin 400 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Se on kiireellisin toimenpide, nostaa 300 eurolla kuukaudessa eli vanhassa rahassa noin 1 800 markalla. Paljonko nostetaan minimieläkettä? Vastaus on 0 euroa. Ei nosteta ollenkaan. (Ed. Pulliainen: Korotus tulee vaalikauden lopussa! — Ed. Zyskowicz: Se oli huikea vaalilupauksen pettäminen!)

Lapsiperheet olivat tietenkin esillä. Nyt tulee 10 euroa yhden lapsen perheelle. Ministeri Pekkarinen joulukuussa tältä paikalta totesi muun muassa tähän tyyliin, että keskusta tulee pitämään tulikirjaimin huolen siitä, että jokainen äänestäjä tietää, miten alhainen on tämä minimiäitiyspäiväraha, joka presidentin puolison tohtori Arajärven mielestä saattaa olla jopa perustuslain vastainen. Tulikirjaimin tulee pitää huoli siitä, että jokainen tietää, ja se tulee nostaa työttömän peruspäivärahan tasolle. Ei ole budjettiesityksessä tällaista esitystä.

Terveyspalvelut, me kaikki tiedämme, että niistä vastaavat pääasiallisesti kunnat. Jos kunnille tulisi lisää rahaa, niin kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet huolehtia terveyspalveluista. Budjettiesitys ei lupaa kunnille parannusta. Kuntaliitto on hyvin selkeästi, onko se sitten ampunut yli vai ei, viestittänyt päätöksentekijöille, että kuntien asema ensi vuonna jopa heikkenee. Luulen myöskin, että aika monet kansanedustajat ovat lukeneet, mitä lehtien palstoilla kirjoitetaan terveyspalveluista. Mieleeni on jäänyt muutama päivä sitten eräässä maakuntalehdessä pariskunnan kirjoitus, jossa he kertovat: "Jonotimme tiistaina (kuumeinen 5-vuotias ja äiti) pääterveysasemalla kello 15.18—21.03 lääkäriin pääsyä. Lähes kuusi tuntia on kohtuuttoman kauan. Emme olleet ainoita, meitä oli viitisenkymmentä muutakin." (Ed. Ahde: Millä nimimerkillä?) — No, nimimerkkiä ei ole, vaan siinä on selkeät nimet.

Eräässä toisessa maakuntalehdessä oli kirjoitus, joka alkoi näin: "240 euroa 90 senttiä, kiitos." Äiti kertoi, että kun hänellä ei ollut mahdollisuutta jonottaa terveyskeskuksessa, hän joutui turvautumaan yksityisen lääkärin vastaanottoon ja hinta oli 240 euroa 90 senttiä. Toisessa kirjoituksessa eräs äiti kysyi, miksi hän maksaa veroa, kun ei saa terveyskeskuksesta palveluja. Hän joutuu kääntymään yksityislääkärin puoleen ja se maksaa 150 euroa. Nämä ovat tositapahtumia. Näin tapahtuu joka päivä tässä yhteiskunnassa. Tämä tilanne paranisi, jos kunnille annettaisiin enemmän rahaa.

Palaan opiskelijoihin. Saavatko opiskelijat mitään? Ruotsalainen kansanpuolue omassa ryhmäpuheenvuorossaan esitti, että he yrittivät ja yrittävät jatkossakin. Niin varmasti me kaikki yritämme, mutta on myöskin mahdollista äänestää tämän puolesta sitten, kun tulee näitä esityksiä.

Poliisille tulee kyllä lisämäärärahaa, mutta ministeri Rajamäki oli 27.8. Helsingin huumeosaston vieraana ja sai kuulla muun muassa sen johtajalta Jari Aarniolta, että poliisi Helsingissä tietää, ketkä käyvät huumekauppaa, missä käydään huumekauppaa, mutta resursseja iskeä ei ole. Tiedetään siis, ketkä käyvät ja missä käydään, mutta ei ole resursseja iskeä. Mitä ministeri Rajamäki vastaa tälle osastonjohtajalle, joka kertoi, että tilanne ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin huono. Viisitoista tutkijaa on tänä päivänä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Ministeri Rajamäki vastaa, että hän tuntee tämän ongelman, mutta ei ole rahaa. Hän tuntee ongelman, mutta ei ole rahaa. Ei ole rahaa antaa, niin että poliisi voisi huumetyöhön ja huumerikoksiin puuttua. No, minä uskon, että eduskunnalla on rahaa ja eduskunta myöntää nämä rahat sitten myöhemmin.

Yrittäjyys. Mitä yrittäjyydelle tapahtuu, edistetäänkö yrittäjyyttä? Joka tapauksessa työnantajamaksut ensi vuonna jonkin verran nousevat. On erittäin hyvä tämä liukuva alvi, se otetaan kiitollisuudella vastaan. Mutta herää kyllä kysymys, riittääkö 150 000 markan, 25 000 euron, liikevaihto elättämään yrittäjää. Vain siinä tapauksessa, että liikevaihto on alle 25 000 euroa, yrittäjä hyötyy liukuvasta alvista. Mutta en sitä moiti, se on askel parempaan ja oikeaan suuntaan.

Mutta ei niin huonoa, etteikö tämän budjettiesityksen mukaan voitaisi elää. Eivät kristillisdemokraatit mene väittämään, että maailmanloppu tulisi sen takia, että hallituksen esitys hyväksytään, mutta me ainakin tulemme vaihtoehtobudjetin esittämään. Ihmettelen pikkasen, minkä takia kokoomus ei sitä tee. (Ed. Gustafsson: Sitä monet muutkin ihmettelevät!) Minkä takia kokoomus vain moittii ja esittää, että lisärahaa tuohon ja tuohon ja tuohon tarkoitukseen? Kannattaisi kyllä ihan omaa vaihtoehtobudjettia esittää, niin kuin kristillisdemokraatit tulevat esittämään.

Ja aivan lyhyesti totean, että kukaan ei voi kieltää sitä, etteikö olisi mahdollista käyttää siitä 800 miljoonan tuloveronalennuksesta osaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Siis se on mahdollista, ja silloin ruokakassin hinta alenee noin viidellä prosenttiyksiköllä jokaisella, noin viidellä prosentilla jokaisella. Se on mahdollista, kukaan ei voi kieltää etteikö se olisi mahdollista.

Me katsomme myöskin, että on aivan turha alentaa alkoholiveroa. Hallitus on laskenut, että jos ei alenneta, niin silloin menetetään yli 300 miljoonaa euroa. Yli 300 miljoonaa. Nyt kun alennetaan, niin menetetään vain 300 miljoonaa. No, jos te ajattelette, että vero on vähän päälle 80 prosenttia viinan hinnasta, eli muutetaan se nyt aivan yksinkertaisella tavalla koskenkorvapulloiksi, se tarkoittaa sitä, että jos koskenkorvapullo maksaa nyt 14 euroa, niin siitä on veron osuus noin 11 euroa. Ja kun menetetään 300 miljoonaa euroa, niin se tarkoittaa sitä, että hallitus arvelee, että maahan tuodaan 30 miljoonaa koskenkorvapulloa vuodessa lisää. Ja se tarkoittaa 3 miljoonaa pulloa kuukaudessa, ja tämä 3 miljoonaa kuukaudessa tarkoittaa 100 000 päivässä. Siis jos ei alenneta, niin tuodaan vähintään 100 000 pulloa enemmän päivässä kuin tähän mennessä. Minä en usko tuohon. Pitää myöskin muistaa, että esimerkiksi Englannissa, josta on tunneliyhteys Ranskaan ja jossa on sama hintataso kuin Suomessa, ei ole alkoholiveroa alennettu. Ruotsista on siltayhteys Tanskaan, ja lokakuussa Tanskassa alkoholivero tippuu Saksan tasolle, sekä laivayhteys Tallinnaan, mutta eivät ruotsalaiset ensi vuoden budjettiesityksessä esitä mitään alennusta.

Kristillisdemokraatit eivät alkoholiveroa alentaisi, mutta ovat tietoisia siitä, että se merkitsisi sitä, että valtion tulot laskisivat, mutta ei kuitenkaan 300 miljoonalla, vaan ainoastaan 100 miljoonalla, ja näin säästäisimme 200 miljoonaa, kun me emme alentaisi.

Vielä kun verotetaan näitä tiettyjä pääomaliikkeitä, joista tulen puhumaan myöhemmin, me tulemme huolehtimaan siitä, että valtion kassassa olisi ylimääräistä 500 miljoona euroa. Sillä voidaan korottaa minimieläkkeitä, sillä voidaan maksaa lapsilisät kaikista lapsista, korottaa kotihoidon tukea, parantaa kuntien mahdollisuuksia järjestää terveyspalveluja, antaa perustienpitoon niin paljon, että tiestön kunto säilyy jne. Ja kukaan ei voi kieltää, etteikö tämä olisi mahdollista. Se on mahdollista, jos eduskunta niin päättää, ja me tulemme tämmöisiä esityksiä tekemään.

Värderade herr talman! Under en valkampanj poängterar politikerna och partierna alltid missförhållandena i samhället och vilka missförhållanden man vill förbättra. Under senaste valkampanj pratade alla partier om hur sysselsättningen borde förbättras, hur pensionärernas ställning borde förbättras, barnfamiljernas ställning förbättras, studenterna som borde få bostadsbidrag också under sommarmånaderna, kampen mot missbruk av droger borde förbättras osv. Alla de här var synnerligen viktiga argument och synpunkter i den kampanj som fördes för sex månader sedan.

I dag när man ser på regeringens budgetförslag kan man konstatera att egentligen allt är glömt. Ingen föreslog i valkampanjen att man skulle uppta lån till 1,3 miljarder euro och sänka inkomstskatten så att storinkomsttagarna skulle gynnas mest. Ingen föreslog att man skulle sänka alkoholskatten så att alkoholpriserna sjunker med en tredjedel, men det här är fakta idag. Man gör det vad man inte föreslog i valkampanjen och man gör inte det som man sade att är viktigt att göra under denna riksdagsperiod.

Herr talman! Kristdemokraterna kommer i sitt alternativa budgetförslag att presentera en modell, där bland annat momsen på mat och livsmedel sänks och en del av inkomstskattesänkningen används just för detta ändamål. Vi anser också att det finns inget behov av att sänka alkoholskatten. De pengar som inbesparas när den sänkningen inte sker kunde användas till annat. Vi föreslår också att en del kapitaltransaktioner skall beskattas.

Med allt det här kan vi finansiera det som partierna fann så nödvändigt i valkampanjen, dvs. höja pensionerna, betala studenterna bostadsbidrag under sommarmånaderna, förbättra barnfamiljernas ställning genom att betala alla förhöjt barnbidrag, höja hemvårdsstödet osv. Allt det här kommer vi att ge riksdagsledamöterna och partierna möjlighet att ställning till. Alla skall ni få rösta om kristdemokraternas förslag och då får ni ju blotta färg och visa vilken åsikt ni har, huruvida åsikten är densamma som den var under valkampanjen.

Raimo  Vistbacka  /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä varoitti keväällä hallituksen valtiontalouden kehyksiä vuosille 2004—2007 käsitelleen selonteon eduskuntakäsittelyssä liiasta toiveikkuudesta valtiontalouden ja maamme kansantalouden kehityksen osalta. Mielestämme maailmantalouden kehityksessä ei ollut näköpiirissä sellaista myönteistä kehitystä, jonka varaan olisi voitu rakentaa esitettyjä kasvulukuja. Perustimme pessimismimme siihen, että sekä USA:n että EU:n talous on ollut pysähtyneessä tilassa huolimatta ennätysalhaisesta korkotasosta ja lukuisista muista elvytystoimista. Talouden veturi on siis rikki ja polttoainekin näyttää loppuneen.

Keväällä povattiin taloutemme kehittyvän ensi vuonna 3 prosenttia, vaikka tuolloin oli jo nähtävissä kokonaistuotannon laskusuunta. Käsittelyssä olevan valtion vuoden 2004 budjetin perusteluissa hallitus on jo hieman tunnustanut tosiseikkoja ja alentanut kasvuarviotaan tälle vuodelle runsaaseen prosenttiin, ja ensi vuodelle ennustetaan 2,4 prosentin kokonaistuotannon kasvua. Lisäksi myönnetään, että näidenkin lukujen saavuttaminen edellyttää kasvun selvää nopeutumista kuluvan vuoden loppupuolella. Viennin tulisi siis lähteä nopeasti vauhtiin, jottei näistä ennusteista jäätäisi merkittävästi jälkeen. Kokonaan toinen seikka on se, perustuvatko odotukset pelkille hartaille toiveille vai onko niillä todellisuuspohjaa.

Mielestämme hallituksen olisi viimeistään ensi vuoden talousarviota laatiessaan tullut uskoa kylmiä tilastoja ja selviä merkkejä maailmantalouden lähiajan kehityssuunnasta. Amerikan talous makaa paikallaan kuin karille jumittunut mätä laiva. Euroopan unionissa suurimmat jäsenmaat liikkuvat jo nyt riskirajoilla yrittäessään alijäämäisillä budjeteillaan saada taloutensa kasvuun. Mitään kouriintuntuvia merkkejä tästä ei kuitenkaan ole nähtävissä — päinvastoin Euroopan talous jatkaa tyhjäkäyntiään. En voi uskoa unionin laajentumisenkaan tuovan suurta vetoapua tilanteeseen, sillä millä köyhä puolalainen tai liettualainen talonpoika vetää rikkaan Saksan talouden kasvuun? Rahaa voi siirtää lainaamalla tai lahjoittamalla uusille jäsenmaille, mutta se on silloin pois nykyisten jäsenmaiden taloudesta. Pelkään pahoin, että EU:n laajentuminen jarruttaa entisestään eurooppalaisen talouskasvun käynnistymistä — eihän Saksojen yhdistyminenkään tuonut paratiisia kummallekaan osapuolelle huolimatta valtavista pääomasiirroista silloisen Itä-Saksan alueelle.

Suomen talouden kehittymisen kannalta tärkeässä naapurimaassamme Ruotsissa pidettiin viime viikonloppuna kansanäänestys maan liittymisestä Emuun. Varsinkin suomalainen puunjalostusteollisuus seurasi äänestystä kämmenet kylmässä hiessä, olihan se kärsinyt tuntuvia tulonmenetyksiä Ruotsin metsäteollisuuden yritysten alihintaisesta kruunusta johtuvan kilpailuedun takia. Toivottiin, että maan Emu-jäsenyys olisi poistanut tämän edun. Ruotsalaiset ajattelivat kuitenkin omilla aivoillaan ja hylkäsivät murskaenemmistöllä hankkeen kruunun teurastamisesta.

Entäs nyt, kun Ruotsilla on edelleen käytössään niin kutsuttu devalvaatioase, josta me taannoin luovuimme vapaaehtoisesti ilman kansanäänestystä tappaessamme markkamme? Pelkään pahoin, että tilanne tietää huonoja aikoja niin metsänomistajille laskevina kantohintoina kuin metsäteollisuudellekin kannattavuuden heikentymisenä. Puheet pohjoismaisten suuryritysten pääkonttorien siirtymisistä Ruotsista Emu-Suomeen ovat puhdasta toiveajattelua. Jos ne jonnekin Ruotsista muuttavat, on veroale-Viro paljon houkuttelevampi vaihtoehto.

Valtion ensi vuoden budjetin pohjarakenne on siis suolle rakennettu, ja kaikki tiedämme, että kun suo on siellä, niin on vetelä täällä. Nyt se löysä on valtiovarainministeriön kansantalousosaston housuissa, ja se merkitsee pahimmassa tapauksessa budjettiperusteiden pettäessä 1990-luvulta tuttujen leikkausten uudelleen käynnistämistä, sillä kansahan se on aina lopullinen syyllinen maan talousongelmiin ja viimeinen maksumies hädän tullessa.

Arvoisa puhemies! Taloutemme vähäinenkin kasvu on ollut peräisin yksityisestä kotimaisesta kulutuksesta. Näin on tilanne myös ensi vuonna hallituksenkin mukaan. Tähän pelastavaan oljenkorteen tuntuu hallitus tälläkin kertaa tarttuvan, kun se sijoittaa velkarahaa yhteensä 775 miljoonaa euroa ansiotulojen verotuksen kevennyksiin. Lisäksi kansalaisten janoa halutaan sammuttaa noin 500 miljoonalla eurolla pudottamalla viinan veroa kertarysäyksellä tuntuvasti.

Veronalennukset kohdistetaan siis pääosin ansiotuloverotuksen keventämiseen valtionverotuksessa ja osin kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen nostamiseen. Kevennysten terävin kärki kohdistuu siis työssäkäyviin keski- ja hyvätuloisiin kansalaisiin. Kaikkein pienituloisimmat ja pieneläkeläiset jäävät käytännössä tyystin vaille kevennyksiä, sillä heillä ei ole työtuloja eivätkä he maksa valtionveroa nytkään.

Perussuomalaisten mielestä Vanhasen—Kalliomäen hallituksen verolinja on epäoikeudenmukainen ja kulutuksen lisäämistä tavoittelevien vaikutusten osalta väärin suunnattu. Taas lähdetään menemään puuhun latvasta tyveen päin. Mielestämme on täysin käsittämätöntä se, ettei valtiovarainministeriön korkeapalkkaisten virkamiesten ja tilastonikkareiden järkeen mahdu se yksinkertainen ja jokaisen maalaisjärjellä ajattelevan luonnollisena pitämä totuus, että nopeimmin ja tehokkaimmin kotimaista kulutuskysyntää lisää se, jos välttämättömyystarvikkeiden hinta laskee. Helpoimmin tämä lasku saadaan aikaan alentamalla näiden tuotteiden, kuten esimerkiksi ruuan ja jokapäiväisten palvelujen, arvonlisäveroa.

En malta olla muistuttamatta siitä, että ruuan arvonlisäveron alentaminen oli yksi nykyisen pääministeripuolueen, keskustan, tärkeimmistä vaalitavoitteista, jota toistettiin jatkuvasti, jatkuvasti jokaisessa vaalipaneelissa. (Oikealta ja vasemmalta: Aivan! — Ed. Pulliainen: Siksi me muistamme sen niin hyvin!) Taitaa kuitenkin olla niin, että nykyhallituksen veropoliittiset linjaukset tehdään SDP:n puoluetoimistossa ja puoluehallituksessa ja tuodaan vain tiedoksi keskustalle.

Mikäli budjetissa oleva lähes 800 miljoonan euron veronkevennysvara olisi suunnattu ruuan ja palvelujen arvonlisäveron alentamiseen, olisi se luonut maahan lukuisia työpaikkoja lisääntyneen kulutuskysynnän ansiosta. Myös suomalaisen maatalouden tulevaisuutta olisi voitu tällä toimenpiteellä parantaa huomattavasti kirjavia EU-tukia tehokkaammin. Tätä ei saada aikaan ainakaan esitetyllä ansiotuloverotuksen keventämisellä.

Hallitus päätyi alkoholiveroaleen pelätessään Viron EU-jäsenyyden seurausvaikutuksia eli viinanostomatkailun lisääntymistä Suomenlahden yli. Perussuomalaisten mielestä tämä on kuin pienen kiven räjäyttämistä kaikki ympäristön ikkunat rikkovalla jättipanoksella ilman suojaustoimia. Viinan hinnan näin tuntuva alentaminen tuo mukanaan mittavat ongelmat kansanterveydelle ja tulevaisuudessa suuret lisäkustannukset sosiaali- ja kansanterveysmenoina ja myös rikollisuutena. Kyseessä on selvä hätävarjelun liioittelu, sillä pelätty viinaralli olisi koskenut ilmeisesti vain Etelä-Suomea. Ei esimerkiksi Pohjanmaalta tai Itä-Suomesta asti kukaan lähde hakemaan autolasteittain viinaa, ei se kannata. Sitä paitsi ongelma olisi voitu ehkäistä paremmin lisäämällä tullin, merivartioston ja poliisin edellytyksiä tuonnin valvonnan osalta. Ehkäpä hallitus ajatteli siirtää suomalaiset nesteruokintaan ruuan hinnan alentamisen sijaan.

Toinen virhe hallituksen verolinjauksissa oli auton käyttömaksun korottaminen. Mielestämme sitä olisi tullut alentaa tai se olisi tullut kokonaan poistaa. Tämä toimenpide olisi keventänyt konkreettisesti ja tasapuolisesti kansalaisten verorasitusta.

Arvoisa puhemies! Hallitus kehuu budjettiperusteluissaan parantavansa kansalaisten palveluja lisäämällä kuntien valtionapuja yhteensä 140 miljoonalla eurolla. Tarkoitus on, että tämän lisäavun turvin kunnat voisivat taata terveydenhuolto-, sosiaali-, vanhusten- ja lastenhoitopalvelujen riittävän tason ensi vuonna. Valitettavasti tämä ei takaa tavoitteen toteutumista, sillä rahat eivät ole kunnallisen itsehallinnon vuoksi korvamerkittyä rahaa ja kunnat voivat käyttää ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Lisäksi osoitettu määräraha on liian pieni, jotta kunnissa voitaisiin palkata riittävästi lisähenkilökuntaa terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen, vanhustenpalveluun ja lastenhoitoon. Henkilökuntavaje näillä aloilla on johtanut henkilökunnan loppuun palamiseen, ja toimintojen yksityistäminen on tuonut rahan vallan myös kuntalaisten peruspalveluihin. Hallituksen tulee perussuomalaisten mielestä osoittaa esitettyä enemmän varoja kuntien peruspalvelujen tason säilymiseen ja parantamiseen ja vaikkapa korvamerkitä rahat niin, että ne todella käytetään haluttuun tarkoitukseen.

Terveydenhuollon priorisointi ei kirpaise tammisen kirjoituspöytänsä takana budjettilukuja pyörittäviä virkamiehiä, mutta se koskettaa sairaalasängyn vieressä hoitopäätöksiä tekevää terveydenhuollon henkilöstöä, ja sängyssä makaavan potilaan kannalta kyse on elämästä tai kuolemasta. Pelottavia pienituloisten kansalaisten osalta ovat myös keskustan mandaatilla Kuntaliiton varatoimitusjohtajana istuvan Timo Kietäväisen puheet, joissa hän esittää korotuksia terveyskeskus- ym. palvelumaksuihin. Samaa virttähän viime aikoina on lausunut myös ministeri Manninen. Köyhän asia ei näytä olevan enää keskustan sydäntä lähellä.

Eläkeläiset ja veteraanit on nykyhallituksen, kuten sen edeltäjienkin, toimesta unohdettu. Tulevan vuoden budjetti ei paranna noin 600 000 pieneläkeläisen toimeentuloa, sillä kuten jo edellä totesin, he jäävät vaille valtioveron alennuksen tuomaa varsinaista ostokyvyn lisäystä. Kun vielä kansaneläkkeen huima 7 euron suuruinen tasokorotus on sysätty hallituksen suunnitelmissa kasan alimmaiseksi vuodelle 2006, ovat eläkeläiset perustellusti unohdettu kansanosa. Suomessa peruseläke on EU-maiden alhaisimpia, mutta hintataso ei sitä ole. Liian pienet peruseläkkeet ovat yksi suomalaisen köyhyysongelman perussyistä. Katsommekin, että pienimpiä eläkkeitä tulisi korottaa heti vähintään 20 eurolla kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Veteraanien osalta tilanne on sama.

Tiestömme osalta kansallisomaisuutemme vähenee 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Liikenneturvallisuustöitä ei pystytä tekemään.

Myöskin poliisien osalta toimintamäärärahat ovat aivan liian pieniä. Ne olisi saatava sille tasolle, että kaikki virat saadaan edes täytetyiksi. Näin kansalaisten perusturvallisuus saataisiin varmistetuksi kaikkialla Suomessa. On todella vaarallista, mikäli itämafia pääsee soluttautumaan Suomeen ja saa lopullisesti jalansijan maassamme. Sen jälkeen rikollisuus ja huumeongelma räjähtävät käsiimme ja vain lyhytnäköisyytemme ja EU:n ja Schengen-sopimuksen takia.

Arvoisa puhemies! 15 minuuttia on täynnä eli se, mitä on annettu ajaksi. Ed. Timo Soini tulee tarkemmin käsittelemään puoluetuen korotusesitykset, (Puhemies koputtaa) joita me vastustamme, ja puheessa olisi ollut tietysti muitakin tärkeitä asioita. Sopimuksista pidetään kiinni.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Kiitoksia, arvoisa puhemies! On syytä myöskin kiittää ryhmiä ryhmäpuheenvuoroista. Hallitus on mielestäni saanut hallitusryhmiltä tukea tässä ryhmäpuheenvuorokierroksella. Opposition puolella oppositio on noudattanut sitä arvokasta tehtävää, joka sillä parlamentarismissa on. Oppositioryhmistä on tullut lupaus siitä, että vaihtoehtoja ehkä ihan varjobudjettiinkin saakka vielä tulee. No, kokoomusryhmä ei ole näin tehnyt. Se mieluumminkin lupasi tulla mukaan hallituksen hiljaiseksi Viljaseksi. (Naurua) Mutta mikäpäs siinä, vaikka luulen, että se ei niin hiljainen Viljanen siellä olisi.

Mutta kuitenkin tästä Viljas-stoorista, jonka kokoomus meille kertoi, on ihan hyvä asiallisessa mielessä vähän keskustella. Minusta ed. Itälä ei ihan kaikkia lukuja sillä tavalla pistänyt paikalleen kuin olisi syytä pistää. Hän jätti Viljasen perheen ostovoiman kehitystä arvioidessaan huomiotta aika keskeisiä tekijöitä, muun muassa sen, mikä vaikuttaa aina hallituksen päätöksentekoon, että Viljaset, jotka olivat työssäkäyvä perhe, vanhemmat, saavat palkankorotuksia ensi vuonna liki 160 euroa tuossa laskelmassa, jolloin lapsilisäkorotuksen ja veronalennusten myötä perheen tulot kasvavat silloin yli 200 euroa. Ostovoima kasvaa nelisen prosenttia.

Sitten: budjettiesitys ei leikkaa kuntataloutta, ei senttiäkään. Valtionosuudet nousevat 518 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat indeksikorotukset ja panostukset palveluiden parantamiseen. Kunnat osallistuvat palveluiden parantamiseen myös omalla rahoituksellaan. Tätä on ihan turha laskelmoida miksikään leikkaukseksi.

Kokoomus esitti sitten visiotaan siitä, miten oikeastaan olisi pitänyt elvyttää sen lisäksi, että kokoomusryhmä ansiokkaasti antaa tukea hallituksen veronkevennyslinjalle. Pääsääntöisesti hiukan, enkä niin hiukankaan, kauhistuin, kun laskin, millainen hiljainen Viljanen sitten hallituksessa olisi mukana, jos kokoomus siellä olisi mukana, kun lähdin ynnäämään ed. Itälän puheenvuoron koottuja menojen lisäyksiä ja verotuottojen leikkauksia. Kuntien valtionosuuksiin 52 miljoonaa, alvin alarajaan 40 miljoonaa sillä ehdotuksella lisää ja työnantajamaksujen alentaminen tekee helposti puoli miljardia, kun yksi prosenttiyksikkö on sitä nimenomaan. Yritys- ja pääomaverotuksen puolella verokannan alennus maksaa yli 200 miljoonaa jokaiselta prosenttiyksiköltä, lapsilisäpuolella ehkä noin 60 miljoonaa, ja kun nämä lisäverokevennyksiin ynnätään, niin siitähän pyörähtää miljardi euroa yhtäkkiä. Aikamoinen juttu. Miljardin yli sen kehyksen ja verotulokevennysten, mitä hallitus esittää. Olen epäileväinen tästä yhteistyöstä. Kannustan parlamentarismin nimessä kokoomusryhmää toimintaan oppositiossa, sitä vaihtoehtoa esittämään vain.

Kun tämän kerroin, haluan vielä kertoa sen, että ed. Itälä totesi, että julkinen talous ei voi perustua velanottoon. Tuo ehdotus olisi tarkoittanut erittäin suurta lisävelan ottoa. (Ed. Dromberg: Se hoidettiin edellisellä hallituskaudella näin!) Hallitus sen sijaan ei lisää velkaa velkasuhteella mitattuna, mikä on se keskeinen mittari. Suhde bruttokansantuotteeseen velanotossa laskee, lievästi mutta kuitenkin, 44 prosentista 43,5:een, ja tämä tapahtuu suhteellisen vaatimattomankin kasvun oloissa. Meillä on varaa hiukan vielä vaatimattomampaan kasvuun kuin nyt on ennakoitu. (Ed. Pulliainen: Kikkailua!) Kokoomuksen lisäelvytysehdotukset suistaisivat velkakehityksen todella hankalalle, väärälle uralle.

Irtisanomissuojasta vain se, että siinähän on tupotyöryhmä liikkeellä ja minusta olisi ihan hyvä ja ansiokasta odottaa, kun tuon työryhmän työn tulos tulee. Tämä on herkkä työmarkkinaosapuolten keskusteluun ja kanssakäymiseen liittyvä kysymys.

Pari sanaa vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorosta.

Tuli semmoinen tuntu, että vasemmistoliitto on lokoisten hallitusvuosien jälkeen palaamassa juurilleen. Tuomiopäivän pasuuna soi oikein raikumalla. (Naurua) Se on nyt siinä ja siinä, miten käy uskottavuuden tällä tavalla. Pitkään hallituksessa ja nyt sitten mikään, mitä silloin hallituksessa tehtiin, ei olekaan hyvä, koska linjaus tässä hallituksessa on hyvin keskeisiltä osilta tukeva niihin politiikan kokonaisuuksiin, joita viime hallituksessa tehtiin.

Vaihtoehto vasemmistoliitolta on tulossa. Minusta se on hyvä asia, että siitä päästään keskustelemaan. Tässä tuli kuitenkin hiukan ennakkomakua ja epäilyksiä herättävällä tavalla, että kysymys on siitä, mikä lisäbudjettikeskustelussa minusta tuli esille. Vasemmistoliiton elvytysvaihtoehto on jotain muuta kuin verotukseen liittyvää, se on tulonsiirtoelvytystä, se on menoelvytystä, etuuksien ja palvelujen parantamista, niin kuin ed. Ojala sanoi. Se tarkoittaisi sitä, että ammuttaisiin yli menokehyksistä välittömästi. Te olisitte jo lisäbudjetin yhteydessä tehneet näin, ja todella hankala viesti siitä olisi mennyt ulospäin. Reaktio markkinoilla, kuluttajien, kansalaisten keskuudessa olisi ollut kielteinen. Se tulee olemaan sitä myöskin näillä näkymillä, jos näin etenette myöskin ensi vuoden budjetin kohdalla. Kyllä kannattaa olla tarkkana.

Enkä mitenkään voi niellä sitä väitettä, että hallitus nyt olisi passiivinen julkisen vallan toimissaan. Päinvastoin, panostukset kasvavat todella rajusti. Me elvytämme paitsi verotuksella — ja hyvin kohdennetusti siellä — myöskin investoinneilla. Työttömyyden puolella isketään erittäin suuret lisärahoitusresurssit nyt pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työttömien tilanteen parantamiseen. En voi käsittää, että vasemmistoliitto jonkinlaisena vasemmistopuolueena tässä lähtee hallitusta raa’asti arvostelemaan. (Ed. Pulliainen: Demarit ei ole enää vasemmistopuolue! — Naurua)

Ed. Hassin puheenvuorossa oli mielenkiintoinen teoria, siis tämmöinen, kyllä joittenkin muittenkin viljelemä, että olisi valtiovarainministeriössä tietokoneitten ääressä touhuamassa, kehittämässä malleja virkamieskopla, joka sitten päättää Suomen politiikasta. Oikeastaan ehdotus, mihin ed. Hassi päätyi, oli sen kaltainen, että eivät enää saa virkamiehet päättää, mutta ei poliitikotkaan, vaan tietokoneet päättävät, mitä tehdään. Tämä on minusta aivan käsittämätöntä vedätystä. Vihreillä niin kuin kaikilla meillä muillakin, on käytettävissämme tietoa todella paljon, enemmän kuin kykenemme sulattamaan, Tilastokeskuksesta, tulopoliittisen selvitystoimikunnan raportteja. Informaation määrä on valtava. Ei kannata kuvitella, että valtioneuvoston linnassa olisi jokin säilytyslokero taikka pumppu, joka näitä talouden tulevaisuuden kaavoja pitäisi yksin hallussaan. Päätöksenteko tapahtuu poliittisella tasolla. Poliittisessa ohjauksessa virkamiehet valmistelevat valtiovarainministeriössä ja kaikissa muissakin ministeriöissä. Budjettia ei tehty ennätyslyhyessä ajassa. Se tehtiin pidemmällä aikavälillä etapeittain edeten valmistellen kunnolla, joten on aivan turha siitäkään viisastella.

Ed. Gestrin toi merenkulku-ulosliputusongelman esiin. Siitä vielä se, minkä olen aiemminkin kertonut. Hallitus on päättänyt, että se aikatauluttaa tämän kysymyksen arviointinsa ja tehtävät ratkaisut siihen vähän marraskuun jälkeiseen tai marraskuun loppuvaiheen aikaan, jolloin yritysverotuksen uudistus päälinjoiltaan on selvinnyt. Se on oikea ajankohta. Silloin katsotaan, mitä tehdään, koska yritysverotus liittyy tähän asiaan hyvin selkeästi ja suoraviivaisesti.

Ed. Kallikselle vain tuosta alkoholiveromatematiikasta: Se oli korkeampaa matematiikkaa, enkä lähde siitä sinänsä kiistelemään, mutta hallitus on omat laskelmansa perustanut tällä kertaa ihan asiantuntijatyöhön, ei missään valtiovarainministeriön komeroissa tehtyyn, vaan sosiaali- ja terveysministeriössä ennen kaikkea. Siihen työhön luotamme himpun verran enemmän kuitenkin kuin ed. Kalliksen (Ed. Kallis: Ei kannata — teette virheen!) matematiikkaan. Siitä muutama tosiasia: Siis olemme laskeneet, että ilman veronalennuksia lasku olisi ollut 292 miljoonaa euroa. Mistä se koostuu? Oluen tuonti kaksinkertaistuisi, 126 miljoonaa lisämenetyksiä, viini- ja välituotteet 42 miljoonaa euroa, väkevien tuonti kasvaisi viisinkertaiseksi 4 miljoonasta litrasta 20 miljoonaan litraan, 124 miljoonaa, ja sitten vielä lisäksi tämän 292:n päälle arvonlisäverotuksen tuottomenetykset noin 58 miljoonaa euroa. Suomalaisia saapuu Virosta ja muista EU-maista vuosittain 5,5 miljoonaa kansalaista. Tällä tasolla tämä tuonti pelaa. Jos joka kymmenes matkalainen edes toisi niin sanotusti täyden lastin, silloin jo tulisi tämä hallituksen laskelma toteen näytetyksi.

Ville Itälä /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sanoisin valtiovarainministerille, että hän on ymmärtänyt kyllä kokoomuksen väärin. Emme aio olla hiljainen Viljanen, jos hallitus jatkaa tätä tahtia. Kyllä tästä Viljasen perheestä meteliä löytyy, jos hallitus ei tee niitä toimenpiteitä, joita edellytetään.

Kun valtiovarainministeri puhuu, mitä kuntataloudelle tapahtuu, minulla on tässä valtiovarainministeriön omat laskelmat, jotka vääjäämättä kertovat, että kuntatalous tulee kiristymään 52 miljoonaa euroa. Se on selvä tosiasia. Kun valtiovarainministeriö sanoo, että kokoomuksen ehdotukset — kun me puhumme siitä, että peruspalvelut, terveydenhoito ja peruskoulu, tulisi säilyttää — suistaisivat talouden jotenkin raiteiltaan, niin kyllä työttömyys on se, joka maksaa ja voi suistaa tämän maan talouden raiteiltaan. Haluaisin nyt kysyä pääministeriltä tai valtiovarainministeriltä, kun on puhuttu siitä, että hallitus tekee joskus toimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia, joilla työllisyyteen vaikutetaan, yritysverouudistuksen matalapalkka-aloille ja muita muutoksia: Koska ja mitä aiotaan tehdä, jotta työllisyystilanne paranee nykyisestä?

Outi Ojala /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ministeri Kalliomäelle jonkinlaisesta vasemmistopuolueesta. Me uskallamme olla sellainen vasemmistopuolue, joka puolustaa heikkoja myös jatkossa. Sillä tavoin viemme eteenpäin Forssan perintöä. Ministeri ei kyennyt kiistämään sitä, että lähes miljoona suomalaista aikuista ei hyödy näistä veronkevennyksistä. Sitä te ette pystynyt kiistämään.

Lokoisten hallitusvuosien osalta toteaisin sen, että vasemmistoliitto oli valmis kantamaan neljä vuotta vastuuta, tekemään rankkoja, kovia päätöksiä. Olimme mukana myös toisessa Lipposen hallituksessa, jossa meillä oli jo erilaisia näkemyksiä, kun oli jaettavaa. Nyt tällä hallituksella näyttää olevan jaettavaa. Olemme tästä teidän jakomallistanne eri mieltä. Sen rohkenen sanoa. Me haluamme puolustaa pieni- ja keskituloisia sen sijaan, että nyt annetaan hyvätuloisille, kaikkein rikkaimmille, euromääräisesti kaikkein suurimmat veronkevennykset. Me kannamme huolta työllisyydestä ja tulemme esittämään omat vaihtoehtomme, kuten totesin.

Satu Hassi /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki oli todella perusteellisesti ymmärtänyt väärin sen ajatuksen työllisyysfoorumista, jonka vihreiden ryhmäpuheenvuorossa esitin. Kun kuullun ymmärtäminen on näin heikkoa, suosittelen, että ministeri lukisi ihan ajatuksen kanssa tuon vihreiden ryhmäpuheenvuoron.

Paperia ja erilaista materiaalia toki eduskuntaan sataa enemmän kuin ehtii sulattaa. Mutta olennaista on, että ne tietokonemallit, joilla on keskeinen rooli talouspoliittisessa päätöksenteossa, ovat salaisia. Sen ministeri Kalliomäkikin erittäin hyvin tietää. Päättäjät, niin kansanedustajat kuin useimmat ministeritkin, saavat pöydälleen vain valikoituja otoksia siitä, mitä nämä mallit tulostavat. Me emme pääse testaamaan useita erilaisia vaihtoehtoja, ja kuitenkin valistunut, nykyaikainen päätöksenteko sitä edellyttäisi. Vihreiden esitys oli itse asiassa se, että siirtyisimme saman tyyppiseen avoimuuteen, millaista esimerkiksi Ruotsissa on toteutettu jo useiden vuosien ajan.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki kuvaili tuossa alkoholiveron alentamisen vaikutuksia, mutta ihmettelen kyllä sitä, kuka pystyy arvioimaan Viron viinaostosten lisääntymisen todellisen määrän. Eikö olisi järkevämpää seurata sitä, miten suomalaiset reagoivat tähän tuontikiintiöiden kasvuun? Eihän mikään estäisi myöhemmin palaamasta asiaan ja alentamasta tarvittaessa alkoholiveroa.

Toisaalta ihmettelen sitä, miksi alkoholiverolinjauksissa ei ole lainkaan huomioitu kansanterveydellisiä näkökulmia, pelkästään mahdolliset veromenetykset. Nyt viina tulee halpenemaan takuuvarmasti myös niille, jotka eivät aio lainkaan matkustaa Viroon viinaostoksille. Tiedustelenkin, onko hallitus perehtynyt niihin tutkimuksiin, joissa kerrotaan, miten paljon tulevat lisääntymään alkoholikuolemat ja rattijuopumukset ja muut alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle.

Timo Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hieman kansainvälisestä taloudellisesta tilanteesta.

Näyttää siltä, että EU:n ytimessä alkaa olla hyvin yksinäistä ja kylmää. Millä tavalla hallitus aikoo puuttua siihen, että EU:n vakaussopimusta halveksitaan suurten maiden toimesta? Esimerkiksi Ranskahan melskaa kuin sika vatukossa, jättää noudattamatta näitä alijäämäkriteereitä, ja nyt Ruotsi sitten pudotti tältä pohjan pois juuri sen takia, että suuret maat eivät noudata sääntöjä, ja Ruotsi äänesti Emua vastaan. Miten Suomi aikoo tulevaisuudessa pitää kiinni siitä, että sääntöjä noudatetaan? Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä, jos me mallioppilaana noudatamme pilkuntarkkaan näitä asioita, kun muut eivät noudata. Tässä pahasti näyttää siltä, että EU ja Emu on tuonut kyllä rauhan Eurooppaan ja sen syrjäseuduille. Tämä rauha on ollut hautausmaarauha. Siellä ei kukaan kohta pysty elämään.

Mari  Kiviniemi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siitä hyvin helposti sai sen käsityksen, etteivät kokoomukselle näytä kunnolla kelpaavan edes tuloveronkevennykset, eli pelkkää tyhjää tynnyrit kolisevat Viljasen perheessä. Kun tähän vielä lisää muiden oppositiopuolueiden puheenvuorot, voi todeta, ettei oikein mitään uutta auringon alla. Rakentavaa kritiikkiä, vaihtoehtoja ei kyllä kovin kummoisesti löytynyt. Mutta kyllä tämä hallituksen budjettiesitys on oiva vastaus näihin nykyisiin vaatimuksiin, joita ilmassa on sekä talouden kasvun edistämisestä että työllisyyden parantamisesta, ja on muistettava se, että kaikkea ei saada kerralla.Tällä hallituksella on neljä vuotta aikaa toteuttaa hallitusohjelmassa listatut hyvät tavoitteet.

Jouni  Backman  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten epäilin, täällä yritetään todistaa, miten paljon linja on muuttunut. Ehkä ed. Kallis on yksi niitä, joka pystyy jäävittömänä toteamaan, että linja on jatkunut usean hallituskauden ajan.

Hyvä niin, mutta on voitu myös tehdä muutoksia. Ne muutokset perustuvat olosuhteiden muutokseen. Kun esimerkiksi Lipposen ykköshallituskaudella jouduttiin leikkaamaan lähes 20 miljardia silloista markkaa, 3,3 miljardia euroa, vaalikauden aikana valtion budjetista, niin pelkästään ensi vuonna kotitalouksien ostovoima kasvaa tuon saman määrän, 3,3 miljardia euroa. Tällä tavalla aivan oikea-aikaista suhdannepolitiikan näkökulmasta: kasvusysäys kotimaiseen kysyntään.

Voiko sen tehdä vielä enemmän menoja kasvattamalla? 4 prosentin reaalinen menolisäys ensi vuoteen on vähintään riittävästi, ja mitä tulee veronkevennyslinjaukseen, se on taas suhteessa aiempiin linjauksiin kaikkein eniten pieni- ja keskituloisia hyödyttävä. Sen vuoksi tässä yhteydessä on aivan turha puhua siitä, että tämä olisi joku hyvätuloisten veronkevennys.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Itälä kysyi aiheellisesti pääministeriltä, mitä työelämän rakenteellisia uudistusesityksiä hallitus aikoo tehdä, siis esityksiä, joilla työn tekeminen ja työn teettäminen olisi entistä kannattavampaa. Kesän aikana ay-liike on kertonut, mihin kaikkeen ei saa koskea. Eläkepakettia ei saa avata, työttömyysturvaa ei saa tehdä kannustavammaksi. Kysynkin pääministeriltä: Onko hallituksella rohkeutta ja voimaa tehdä omia esityksiä vai saneleeko ay-liike sen, mitä hallitus saa esittää?

Suvi-Anne Siimes /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran valistusta valtiovarainministeri Kalliomäelle, että Vanhasen hallituksen verolinja ainakin kahdessa osassa suuresti poikkeaa edeltäjänsä Lipposen kakkoshallituksen verolinjasta. Nykyinen hallitus rahoittaa veronalennukset velalla, ja toisaalta se ei edes yritä hillitä verokilpailua eurooppalaisessa päätöksenteossa, niin kuin Lipposen linja vielä oli.

Hallituksen menokehys tai menokuri on tiukka, niin tiukka, että monien talousasiantuntijoidenkin mielestä on ihme, jos se loppukauteen asti pitää ilman, että leikkauksia tarvitsee tehdä. Menokuri on sitä paitsi paljon tiukempi kuin Vakaus- ja kasvusopimus edellyttäisi. Kun valtiovarainministeri viittasi Ruotsin Emu-äänestykseen, todella itsekin toivon, että Suomi keskittyisi nyt siihen, että Vakaus- ja kasvusopimuksen löysempiä määräyksiä noudatettaisiin myös suurissa jäsenmaissa. Euron kannalta sillä, mitä pienessä maassa tehdään, ei ole niin paljon väliä, ja euron kannalta olisi parempi, että isot maat laitettaisiin järjestykseen.

Menosäännöstä sanon vielä tämän Vakaus- ja kasvusopimuksen näkökulmasta, että on tietysti hyvää ja järkevää pyrkiä hillitsemään menojen kasvua. Nykyinen hallituksen soveltama menosääntö estää kyllä menojen kasvun, jos sitä noudatetaan, mutta se ei pidä minkäänlaista tolkkua ja järjestystä talossa sen suhteen, kuinka paljon veronkevennyksiä velkarahalla voidaan tehdä. Niinpä onkin tapahtumassa niin, että edellisen pääministerin Jäätteenmäen tässä salissa vielä keväällä kauniisti kuuluttama tasapaino veronalennusten ja toisaalta tulonsiirtoihin ja palveluihin satsaamisen välillä on Vanhasen ollessa ruorissa vanhentunut alta aikayksikön, ja menosääntö ei valitettavasti tähän asiaan mitään parannusta tulevinakaan vuosina tuo.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin vakuuttaa ministeri Kalliomäelle, että kristillisdemokraatit tukisivat kyllä tuloveronalennusta ja alkoholiveron alennusta, jos me uskoisimme, että tuloveronalennuksella on merkitystä työllisyydelle, jos olisimme vakuuttuneita siitä, että on kansakunnan terveyden ja talouden kannalta viisasta alentaa alkoholiveroa.

Mutta, ministeri Kalliomäki, me emme usko tuohon, ja yhä useampi henkilö ja asiantuntija alkaa tänä päivänä olla kanssamme samaa mieltä, että suuret tuloveronalennukset eivät edistä työllisyyttä. Voisin antaa lukuisia esimerkkejä siitä, mihin nämä väitteet perustuvat. Minkä takia me haluamme kuitenkin veronalennuksia? Me haluamme veronalennuksia ennen kaikkea, jotta sosiaaliset erot yhteiskunnassa kaventuisivat, ja sen takia katsomme, että osa tuloveronalennuksesta tulisi keskittää ja kohdistaa elintarvikkeiden arvonlisäveroon. Siis tässä on ihan suuri ero teidän ja meidän välillä. Olkaa vaan tuota mieltä, mutta te olette väärässä! (Naurua)

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri perustelee jatkuvasti ratkaisujaan ensi vuoden budjetin osalta valtiontalouden kannalta järkeviksi. Minä mietin vain sitä, millä arvoisa valtiovarainministeri perustelee sen, että tiestömme arvo alenee lähes 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Sehän aiheuttaa sen, että sivukylillä ja periferiassa yritykset eivät halua olla ja lähtevät pois sieltä, kun tuotteita ja raaka-aineita ei pystytä kuljettamaan ympäri vuoden, kun tiestön pohja pettää. Sitten kun niitä kunnostetaan, se vasta kalliiksi tulee. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, ministeri Rajamäki varmasti tuntee tämän asian ja voisi antaa hieman tukiopetusta valtiovarainministerille, koska tämä on asia, jonka myöskin nykyinen ministeri Rajamäki on erittäin usein ottanut esille. Toinen on myöskin liikenneturvallisuusnäkökohta. Nythän on määräys ilmeisesti ministeriön ja Tiehallinnon kautta tullut, että kevyen liikenteen väylien rakentaminen on seis, kun ei ole investointirahaa.

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Olin eduskunnassa tekemässä sitä suurta pakettia, jolla tiestön kuntoa parannetaan todella merkittävästi lähivuosina. Mutta oikeastaan tästä kierroksesta haluaisin poimia yhden asian sen tähden, että se on ylitse muiden näissä kysymyksissä, ja siihen puuttuivat ed. Soini ja ed. Siimes, eli EU:n Vakaus- ja kasvusopimus. Se on EU:n kannalta, jokaisen jäsenmaan kannalta äärimmäisen tärkeä kysymys. Oikeastaan, kun puhuin kolmesta budjetin peruspilarista, jos neljättä haetaan, se on tämä.

Suomenkin talous ja hallituksen budjetti perustuu merkittävältä osin siihen, että Vakaus- ja kasvusopimus kestää myöskin tulevaisuudessa, koska jos ei kestä, korot lähtevät nousemaan ja silloin pitkien korkojen noustessa olemme kaikki vaikeuksissa. Tilanne on vakava, EU:n tasolla kuitenkin sillä tavalla minusta vielä hyväksyttävässä kurssissa, että kaikki jäsenmaat, myöskin Ranska, ovat sitä mieltä, että tästä sopimuksesta kannattaa pitää kiinni, työskennellä sen hyväksi. Vaikea tilanne Ranskassa ja Saksassa on todella hoidettava. Miten vakaussopimus voi joustaa tässä, se on nyt valmistelussa, ja komissio on se paikka, jonka tätä valmistelua pitää tehdä. Se on sitä tekemässä.

Ed. Siimekselle vielä tähän liittyen se, kun totesitte, että menosääntö ei pidä järjestystä, että ei pidäkään veronkevennysten osalta, mutta veronkevennysten osalta pitää järjestyksen se asia, joka on myöskin Vakaus- ja kasvusopimuksen perimmäinen tarkoitus, elikkä se, että velkaantuminen ei ajaudu väärälle, huonolle uralle. Tässä budjetissa hallitus huolehtii siitä, että velanotto suhteessa bruttokansantuotteeseen ei pääse nousemaan, ja sen pitäisi olla kaikissa EU-maissa saman kaltainen. Siellähän on kriteeritkin tälle olemassa. Minusta tämä on perustarkoitus Vakaus- ja kasvusopimuksessa, ja kaikki jäsenmaat sitä nyt pyrkivät noudattamaan. Me noudatamme sitä viimeistä piirtoa myöten omassa maassamme, koska se on suuri etu meille itsellemme. Me luomme tällä tavalla pelivaraa myöskin tulevaisuudelle mutta voimme hyvinvointijärjestelmää kehittää myöskin pitkällä aikavälillä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulen veropolitiikkaan. Täällä on puhuttu kossuverosta ja pörssiverosta jnp., mutta minusta hallituksen linja on kyllä hyvin kestävä. Työn verotusta pitää keventää kahdesta syystä. Meidän on elvytettävä palkansaajien, yrittäjien ja muiden kulutusta, mutta toisaalta tässä on voimakas rakenne-elementti myöskin, että työn verotusta kevennetään, ja sillä on oma voimakas työllisyysvaikutuksensa rakenteellisesti. Tässä mielessä on oikein, että työn verotuksen keventäminen kulkee etupainotteisesti ja tehdään tämä mittava veronkevennys ensi vuodelle. Kun siihen yhdistyy myöskin voimakas yrittäjyyspolitiikka sukupolvenvaihdoksen veronkevennysten kautta, alarajan kautta jne., mielestäni tämä on onnistunut kokonaisuus ja tätä opposition kannattaisi tukea myöskin omalta osaltaan.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa auttaa lapsiperheitä ensi vuoden budjetissa sekä palveluja että tulonsiirtoja lisäämällä. Mutta lapsilisäkorotukseen ja yksinhuoltajakorotukseen liittyy pieni ongelma, koska jos perhe saa myös toimeentulotukea, lapsilisän korotus syö toimeentulotukea. Haluaisinkin tiedustella, onko hallitus valmis korjaamaan tämän jollakin tavalla ja kuinka suurta ryhmää tämä koskisi ja minkä suuruisesta euromäärästä olisi kysymys. Toisaalta myöskin asumistuen omavastuuosuus on sellainen, jos puhutaan kaikkein köyhimpien perheiden hyvinvoinnista, että pitäisi myös korjata asumistukea erityisesti yksin asuvien kohdalla.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki vastasi puheenjohtaja Itälälle, että hänen lukunsa kuntatalousvaikutuksista tämän budjetin osalta eivät olisi kohdallaan. Ministeri Kalliomäki ei kuitenkaan toisessa puheenvuorossaan enää vastannut, kun ed. Itälä osoitti, että hänen lukunsa, joita ryhmäpuheenvuorossamme käytettiin, perustuvat valtiovarainministeriön omiin laskelmiin. Ministeri Kalliomäki: keltainen kirja, yleisperustelut, sivu 61, täällä valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä miinus 52 miljoonaa euroa kuntatalouteen ilman indeksitarkistuksia. Niin kuin tiedetään, indeksitarkistuksethan ovat kustannustason kompensoimista eivätkä todellista kuntien aseman parantamista. Toisin sanoen, ministeri Kalliomäki, tämä budjetti kiristää kuntataloutta valtion toimenpiteiden osalta.

Miksi kuntatalous on niin tärkeä? Juuri sen takia, että kansalaisille keskeiset peruspalvelut, perusopetus, terveydenhuolto, lasten päivähoito, nuorisotoimi, vanhustenhuolto, kaikki nämä ovat sellaisia asioita, jotka nimenomaan ovat kuntien piikissä, kuntien peruspalveluja, jotka ovat kaikkien meidän mielestämme tärkeitä ja joiden hyväksi kaikki haluamme työskennellä.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien talous kiristyy ja valtio ottaa lisää velkaa tämän budjetin kattamiseksi, tämä nyt tuli selväksi.

Mutta yksi pääluokka on todella vaikeuksissa, ja se on liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka. Siinä eivät auta vanhat juhannuspaketit. Tilanne on se, että ellei tähän tule oikaisua, tienpidosta puuttuu 50 miljoonaa euroa ja radanpidosta 40 miljoonaa euroa. Senkin jälkeen, vaikka lisäbudjettiin saataisiin 10 miljoonaa, se merkitsee erittäin rajua palvelutason laskua. Joukkoliikenteessä joudutaan lopettamaan satoja bussivuoroja haja-asutusalueilla, rataosuuksille tulee kovia nopeusrajoituksia aika lyhyellä aikavälillä, henkilöliikenne joillakin rataosuuksilla on vaarassa jne. Liikenneturvallisuutta parantavia pieniäkään hankkeita ei pystytä toteuttamaan.

Niin kuin puheenjohtaja Kalli tämän asian osalta totesi, kun hän luetteli pitkän luettelon vähän niin kuin vaalitilaisuudessa hyviä asioita, hallituksen pitää pitää kiinni myös liikenneinfrasta. Tämä sanamuoto varmaan tarkoitti sitä, että myöskään ryhmäpuheenjohtaja Kalli ei ole tältä osin tyytyväinen hallituksen budjettiesitykseen.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowicz lukee aivan oikein budjettikirjaa, mutta sovitaanko niin, että budjettikirja tulee tarkentumaan tältä osin sillä tavalla, että minun sanani pitää. (Naurua)

Liikenneinfrasta vielä kerran se, että edellisen eduskunnan aikana tehtiin erittäin kauaskantoiset päätökset, jotka merkitsevät miljardihanketta kaiken kaikkiaan. Se on merkittävä tasokorotus. Se on merkittävä tasokorotus useaksi vuodeksi vielä tästäkin ajasta eteenpäin. Sillä pitää olla jotain merkitystä. Silloin sovittiin, että ne eivät ole tasoon tulevia pysyviä muutoksia. Siis sillä tasolla, mihin tasokorotus nostaa budjetit, ei voida edetä, mutta hankkeet jäävät pysyviksi ratkaisuiksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on toistuvasti todennut, että pitää olla uskottavuutta näillä toimenpiteillä, mitä itse kukin esittää. Kiinnitän yhteen asiaan huomiota. Tämän hallituksen koko talousmallin ydin tässä tilanteessa on se, että tämä 1 prosentin veroale luo elvyttävää kulutusta, joka vaikuttaa työllistymiseen.

Nyt kiinnitän huomiota siihen, että Ranskassa noudatetaan tismalleen samanlaista mallia, aivan presiis, mutta siellä on yksi ero. Siellä on 3 prosentin tuloveroale, täällä on 1 prosentti. Siellä sekä pääministeri että valtiovarainministeri sanovat, että 1 prosentti ei vaikuttaisi yhtään mitään siinä mielessä, mitä Suomen hallitus sanoo sen vaikutuksen olevan, ja siitä huolimatta Ranskassa on menty vielä uhmaamaan Vakaus- ja kasvusopimusta niin, että on saatu turpiin kaikilta muilta EU-valtioilta.

Mistä te, arvoisa valtiovarainministeri, löydätte sen perusteen, että tällä 1 prosentilla olisi se vaikutus, minkä te sanotte sillä olevan?

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kuntien taloudesta. Tämän päivän tiedotteessaan Kuntaliitto, siis 16.9. klo 14 julkaistussa tiedotteessaan, sanoo, että Kuntaliitto muistuttaa eduskunnalle, että hallituksen budjettiesitys ei korjaa kuntatalouden alijäämäisyyttä. Kuntien talous kiristyy edelleen ensi vuonna.

Moni kunnanjohtaja huokaili helpotuksesta, kun keskustapuolue voitti vaalit. Ajateltiin, että nyt pienetkin pärjäävät. No, mitä on tapahtunut? Muutamastakin keskustalaisesta pikkukunnasta Pohjois-Savosta kävi viime viikolla viestintuojia täällä, ja heidän näkymänsä ensi vuodelle kuulostaa erittäin surkealta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kysyntä kasvaa vanhusväestön lisääntymisen, kunnan korkean sairastavuuden sekä vammaisten palvelujen tarpeen kasvaessa heitä hoitaneiden vanhempien ikääntyessä. Kunnan menot ovat koko ajan nousussa ensi vuonnakin valtakunnallisten palkkaratkaisujen, väestön ikääntymisen, vähenemisen ja vaikean lääkäritilanteen myötä. Toimintatuotot eivät nouse ensi vuonnakaan menojen nousua vastaavasti.

Kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee entisestään, ja näyttää siltä, että näissä molemmissa kunnissa kunta ei pysty tulevina vuosinakaan vastaamaan lakisääteisistä palveluistaan tällä tulokehityksellä eikä täyttämään kuntalain 65 §:n mukaista alijäämänkattamisvelvollisuuttaan. Haluan edelleen muistuttaa, että samaisessa kuntaliiton viestissä toivotaan, että valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisinä, ja tätä samaa viestiä on tuotu useammasta kunnasta, muun muassa delegaatio Pohjois-Savosta viime viikolla.

Maija  Perho  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida ensinnäkin verotusta siltä osin, että tätä ensi vuoden veroratkaisua on mainostettu pienituloisia suosivana. Se pitää paikkansa, mutta kannattaa muistaa, että edellisen hallituksen vuoden 2001 veroratkaisu aivan selvin numeroin oli vielä ystävällisempi pieni- ja keskituloisille kuin tässä budjettiesityksessä sisällä oleva.

Toinen kysymys, edelleen kuntataloudesta: Niin mielellään kuin tuudittautuisikin näiden kasvuprosenttien varaan, mitkä koskevat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, niin totuus on todella se, että Kuntaliitto on, paitsi noteerannut tämän 52 miljoonaa, miinustanut siitä vielä lisäksi sen 25 prosenttia, joka puuttuu kustannusten noususta, eli indeksitarkistukset ovat vain 75 prosenttia. Tämä kuntatalouden arki on todella sen kaltainen, että kunnat joutuvat sen noin kaksi kolmasosaa niin terveydenhuoltoon kuin iltapäivähoitoon jostakin hankkimaan. Se takia nämä hyvät aikomukset jäävät kysymysmerkiksi.

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Veronkevennysten, tämän ensi vuoden budjetissa olevan ja viime lisäbudjetissa tehdyn kevennyspäätöksen, kokonaisvaikutus, kun siihen yhdistetään vielä myöskin palkankorotukset ja muut toimet, kokonaisvaikutus ostovoimaan on yli 3 miljardia euroa. On vuorenvarmaa, että tällä ostovoiman vahvistamisella on merkittäviä positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Sitten niitä työllisyysvaikutuksia pitää katsoa sitä taustaa vasten, ettei tehdä mitään. Silloinhan työllisyys ei suinkaan pysy nykyisellä tasollaan, vaan minun veikkaukseni on, että se lähtee todella hankalaan suuntaan kehittymään tuossa vaihtoehtoisessa kehityssuunnassa. Ranskassa verojärjestelmäkin poikkeaa meikäläisestä huomattavasti. Siellä ei veronkevennyksiä ole kohdennettu niin kuin meillä eikä ole aikomuskaan kohdentaa, koska se ei ole siellä mahdollista. (Ed. Pulliainen: Tuloverotus on samanlainen kuin meillä!) Eli pieni- ja keskituloisiin painottuva veronkevennys toimii meillä, mutta Ranskassa ei tätä yritetäkään tehdä. (Ed. Pulliainen: Ei pidä paikkaansa!) — Kannattaa selvittää.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Budjettia laaditaan tässä tilanteessa; siksi velkaakin otetaan. Minä luulen, että sen kaikki tässä salissa kyllä tietävät ja allekirjoittavat ja ymmärtävät eikä sitä kannata vääntää miksikään erikoiseksi kysymykseksi eikä asiaksi. Talouden ja työllisyyden päällä on kansainvälisen laskusuhdanteen takia tummia pilviä. Tämä heijastuu myös Suomessa valtiontalouteen, se heijastuu Suomessa myös kuntien talouteen. Eivät ne ole immuuneja sille, mitä taloudessa tapahtuu. Juuri tästä syystä julkisen vallan pitää kantaa vastuuta kokonaisuudesta. Valtiovalta on omalta osaltaan valmis myös ottamaan velkaa, mutta se tekee sen tavalla, johon valtiovarainministeri viittasi, jossa valtionvelan osuus kansantuotteesta kuitenkin pieneltä osaltaan edelleen voi ja saattaa laskea.

Meille ovat tärkeitä ne kolme pilaria, joihin valtiovarainministeri avauspuheenvuorossaan viittasi: Kotimarkkinoita pitää elvyttää, pitää pitää huolta sitä tehdessä julkisen talouden vakaudesta ja pitää uudistaa talouden rakenteita. Me jokainen luemme kyllä niitä uutisia, joita useampi ryhmäpuheenvuoron esittäjä esitti, irtisanomisista ja lomautuksista. Juuri tällaisessa ilmapiirissä julkisen vallan ja valtion tehtävänä on luoda vakautta ja luottamusta markkinoiden epävakauden vastapainoksi.

Onneksi työttömien työnhakijoiden määrä edelleen elokuun tilastojenkin mukaan aleni vuoden takaisesta elokuusta. Nyt alenema oli niin pieni, että tämä plusmerkki selittyy ainoastaan sen tähden, että aktiivitoimenpiteitä on selvästi lisätty ja tällä on estetty avoimen työttömyyden kasvu. Tämäkin on ollut tässä suhdannetilanteessa välttämätön toimi. Sitäkin osin rahoitetaan velkaa ottamalla, mutta se on juuri se strategia, joka laskusuhdanteessa valtion on uskallettava ottaa. Huomio on siis kiinnitettävä päästrategiaan, ja siihen pureutuvia puheenvuorojakin tässä keskustelussa on useita käytetty.

Mutta kun erityisesti kokoomus on nostanut useampaan otteeseen kuntatalouden esille ja samoin tässä keskustelussa erityisesti alkupuolella hyvin voimakkaasti nostettiin puolueiden vaalitavoitteet esille, niin ensin haluaisin korostaa sitä, että jos puolueiden vaalitavoitteista puhutaan, niin minusta rehellisyyden nimissä on silloin hyvä ottaa ne puolueiden viralliset vaaliohjelmat käsiin, ei yksittäisten edustajien tai edustajaehdokkaiden puheenvuoroja. (Välihuutoja — Hälinää) Kokoomuksen virallinen vaaliohjelma, se kuuden kohdan ohjelma, jossa korostettiin, että siinä ovat kaikki ne lisämenot, joita kokoomus tulee ajamaan seuraavan neljän vuoden aikana, piti sisällään opetustoimeen mukaan lukien iltapäivähoidon noin 60 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveystoimeen noin 120 miljoonaa euroa. Siinä oli kaikki reaalisesti. (Ed. Itälä: Hoitotakuu!) Näillä luvuilla kuntataloutta ei olisi pelastettu.

Hallituksen kehyspäätöksissä näillä samoilla otsakkeilla loppusumma tulee olemaan noin 550 miljoonaa euroa, kolminkertainen siihen tasoon nähden, jonka kokoomus lupasi sanoen, että siinä on kaikki olemassa. (Ed. Itälä: Ei se mene näin!) Talouspolitiikkaa tehdään tässä ajassa, ja uskon, että kokoomuskin hallitukseen tullessaan olisi poikennut siitä vaaliohjelmasta.

Hallituspuolueet taisivat poiketa omista tavoitteistaan sekä menojen osalta että veronkevennyslupausten osalta jonkin verran alaspäin. Se on tehty yhteisesti sopimalla ja on löydetty ratkaisut, joilla näin tehdään ja yritetään saada tämä paketti sellaiseksi, että tällä samaan aikaan kyetään luomaan uskoa tähän laskukauteen, rakentamaan siltaa laskukauden yli — siksi on vahvoja, elvyttäviä piirteitä mukana 3 miljardin euron edestä, kuten valtiovarainministeri sanoi — ja tekemään se samalla kuitenkin siten, että valtiontalouden vakaus säilyy. Sen Suomi onnistuu tekemään. Muistaakseni julkisen talouden ylijäämäksi edelleen ensi vuonna lasketaan 1,5 prosenttiyksikköä, kun Ranskassa mennään 3—4 prosentin miinukselle ja se on samalla uhkaamassa koko vakaussopimuksen uskottavuutta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Myönnän, että ei ole kovin hedelmällistä, pääministeri Vanhanen, ryhtyä keskustelemaan tässä vaiheessa siitä, mitä eri puolueiden vaaliohjelmissa on luvattu ja mitä niistä on jätetty toteuttamatta. Mutta kun nyt halusitte ottaa kokoomuksen vaaliohjelman tarkasteluun, niin otetaan tarkasteluun keskustan vaaliohjelma, joka on hyväksytty Hämeenlinnan puoluekokouksessa. Kun näitä vaalilupauksia täältä lukee, niin esimerkiksi: "Yhtenäistetään eläkeindeksit" — ei hallitusohjelmassa sanaakaan; "Eduskunta päättää palauttaa kansaneläkkeiden pohjaosan leikkaukset oikeudenmukaisella tavalla" — ei hallitusohjelmassa sanaakaan; "Lapsilisien taso on sidottava indeksiin" — ei hallitusohjelmassa sanaakaan. Opiskelijoille luvataan lisää opintotukea ja opintotuen asumislisä ympärivuotiseksi jne.

Mutta fakta on se, kun katsoo hallitusohjelmaa ja katsoo hallituksen politiikkaa, johon myös kuuluvat nämä tuntuvat veronalennukset ansiotuloverotukseen, joita kannatamme, että hallitusohjelmassa ja hallituksen politiikassa ei ole juurikaan jälkiä, pääministeri Vanhanen, tästä keskustan vaaliohjelmasta ja kaikesta siitä, mitä te lupasitte vaalien alla äänestäjille.

Kun korostatte sitä, että talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen ja mahdollisuuksiin toteuttaa vaaliohjelmaa, niin luetaan vielä, mitä teidän puheenjohtajanne Jäätteenmäki sanoi vaalien alla. Hän sanoi Satakunnan Kansassa 19. tammikuuta tänä vuonna: "Omassa ohjelmassamme ei luvata mitään, jota ei pystytä toteuttamaan. Se toteutuu vaikka nollakasvulla." Te lupasitte ...

... vaalien alla, että teidän ...

... vaalitavoitteenne, joissa tietysti keskeisenä on työttömyyden alentaminen, toteutuvat vaikka nollakasvulla, ja ...

... nyt vaalien jälkeen te vetoatte siihen, että kansainvälinen talouskasvu ei ole riittävä vetämään työllisyyttä nousuun.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikassa on tärkeätä, että päätöksiä tehdään ajassa. Hämeenlinnan puoluekokous (Välihuutoja — Naurua) ajoittui kahdeksan kuukautta ennen vaaleja, ja kun maailma muuttui, keskusta tarkisti vaaliohjelmaansa (Hälinää — Naurua) ja nämä ed. Zyskowiczin luettelemat (Puhemies koputtaa) asiat eivät olleet keskustan vaalitavoitteissa vaalien alla.

Minusta hallitus on onnistunut budjetissaan hyvin. Vaikka on todettu, että Euroopan talousalueella suhdanne heikkenee, niin Suomessa kuitenkin hallituksen toimilla kuluttajien luottamus on pystytty pitämään hyvänä, ja minusta täälläkin salissa meidän kaikkien tehtävä on yrittää toimia niin, että suomalaisten luottamus talouteen pysyy hyvänä.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minussa ainakin herättivät luottamusta sekä pääministerin että valtiovarainministerin hyvin vakaat linjanvedot täällä. Ehkä veropolitiikasta on syytä sanoa yksi asia, kun täällä on tuloveronalennuksia pidetty enemmänkin kysynnänkasvattamiskeinona. Ne eivät ole vain eivätkä ehkä ensisijaisestikaan sitä, vaan kysymys on sellaisesta rakennepolitiikasta, jossa pitää myös verotuksen rakenneuudistuksen kautta yrittää saada työllisyyttä vahvistettua. Tältä osin hallituksen toimenpiteet ovat vielä kesken, ja ehkä kokonaisarvio tämän veropolitiikan osalta voidaankin tehdä vasta sitten, kun tulee esitys myös yritysverotuksen osalta.

Tässä yhteydessä kyllä täytyy muistuttaa, että niin SDP:n ryhmäpuheenvuorossa kuin vihreiden ryhmäpuheenvuorossa ehdotettiin ympäristöverouudistusta mukaan tähän samaan pakettiin. Tältä osin haluan vain korostaa sitä, että kulutuskysyntää olisi tietysti voitu lisätä kasvattamalla menoja vielä enemmän kuin tuo 4 prosentin reaalikasvu, mutta se ei olisi ollut oikeasuuntaista rakennepolitiikkaa.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa, ja se on ihan hyvä tavoite. Mutta miten se toteutetaan? Käykö niin, että sosialidemokraatit ovat tosiaankin hyväksymässä tämän niin sanotun matalan tuottavuuden työpaikat Suomeen? Sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että perheelliset ihmiset joutuvat tekemään monta työtä samanaikaisesti. Tällä hallituksella kuitenkin on tavoitteena työn ja perheen yhteensovittaminen. Tämä matalan tuottavuuden työpaikkojen lisääminen lyö tätä toista tavoitetta korville. Onko ihan totta, että sosialidemokraatit ovat hyväksymässä tämän matalan tuottavuuden työpaikkojen lisäämisen?

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Pääministeri — anteeksi, puhemies! Pekkarisen tauti tarttuu! Matalan tuottavuuden alat, niin kuin niitä nyt kutsutaan, ovat tietenkin, voi sanoa, järjestään työvoimavaltaisia aloja. Hallituksen tavoite on tietenkin toimia sillä tavalla, että tuottavuus voisi vahvistua näillä aloilla, mutta sen pitää tapahtua tavalla, jolla työllisyyttä kyetään vahvistamaan. Sen tähden verouudistuksessa, veronkevennyksissä ja rakenteellisissa veroratkaisuissa tämä on erittäin keskeinen alue. Verokiilaa täällä kaventamalla voidaan luoda työpaikkoja, ja se antaa myöskin tilaa silloin siihen tilanteeseen, jossa työmarkkinaosapuolet keskustelevat palkkaratkaisuista. Uskon, että siitä voidaan luoda kokonaisuus, joka tuottaa parempaa tulosta, ainakin selvästi parempaa kuin tähän mennessä, tavalla, joka ainakin pitemmällä aikavälillä vahvistaa tuottavuutta myöskin näillä aloilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Haluan vastata ed. Peltomon aikaisempaan kysymykseen. Se on pieni mutta tärkeä yksityiskohta näistä lapsiperheistä, jotka saavat toimeentulotukea, miten niille kompensoidaan lapsilisäkorotusta. Toimeentulotuen perusosa nousee ensi vuonna sellaisissa perheissä, joissa on yksi lapsi, noin 10 euroa, mikä on saman verran kuin lapsilisäkorotus. Jos perheessä on useampia lapsia, toimeentulotuen perusosa nousee esimerkiksi kahdesta lapsesta sitten jo 13 euroa. Sen lisäksi on jo toista vuotta ollut meneillään kokeilu, jossa lapsiperheellä on mahdollisuus ansaita enemmän, niin että vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, enintään 100 euroa kotitaloudessa per kuukausi, jätetään ottamatta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kyllä tässä on erityisesti toimeentulotukea saavien lapsiperheitten asemaan kiinnitetty huomiota viime aikoina.

Satu Hassi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen oikein iloinen siitä, että ed. Backmankin otti esille tämän ympäristöverouudistuksen, jota hallitusohjelma lupailee, mutta budjettiesitys ei siitä sisällä minkäänlaista viitettä.

Mutta haluaisin vielä palata tähän lapsiperheiden tilanteeseen. Tässä jo moneen kertaan on todettu, mitä keskusta on vaalilupauksissaan todennut. Tosiasiahan on se, että kun sitä lapsilisää, mikä maksetaan yhdestä alle 17-vuotiaasta, korotetaan, niin kuitenkin kaikkien niiden perheiden, joilla on useampi alle 17-vuotias lapsi, yhteenlasketun lapsilisän reaaliarvo tulee tällä eduskuntakaudella laskemaan. Herättää todella ihmetystä, miten tätä nyt pidetään lapsiperheiden tukemisena. Sitä paitsi yhden lapsen lapsilisän nostosta varsin merkittävä osa kohdistuu perheisiin, joissa lapset ovat jo isoja, viimeinen on enää alle 17-vuotias, kun tukea tarvitsisivat ennen kaikkea ne perheet, joiden lapset ovat pieniä.

Lyly Rajala /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistaakseni ed. Kärkkäinen juuri ottikin esille asian, että täällä tänään olemme saaneet muun muassa Kuntaliitosta tuommoisen pienen vinkin elikkä aa-nelosen, jossa puhutaan kuntien huononevasta taloudesta. Ed. Kärkkäinen kertoi, että täällä on käynyt myöskin delegaatio kunnanjohtajia tuolta huonompiosaisista kunnista. Sehän oli nähtävissä myöskin vaalien aikana keväällä, että näissä eduskuntavaaleissa oli enemmän kunnanjohtajia ehdokkaina kuin koskaan aikaisemmin. Ainakin kaksi heistä istuu jo tuolla ministerinpallilla saakka ja muitakin istuu täällä näin, elikkä toisin sanoen kunnanjohtajilla on suuri hinku päästä pois noista huonoista kunnista. Veikkaanpa, että siinä onkin kohtuullinen tehtävä muun muassa kuntaministeri Manniselle, millä pokalla mennään käymään entisessä työpaikassa Torniossa.

Onko tämä suuri silmänlume, että lasketaan veroja, valtionveroja lasketaan, mutta samalla kunnat joutuvat sellaiseen ahdinkoon, että kunnallisveroja tämänkinpäiväisten gallupien mukaan joudutaan aika monessa paikassa nostamaan?

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapset ja nuoret ovat hallituksen ensi vuoden budjetin painopistealue. Näin ainakin väitetään tämänpäiväisessä opetusministeriön budjettitiedotteessa. Jos näin on, niin kysyn hallitukselta, miten se näkyy peruskouluissamme, perusopetuksessamme.

Turvallinen koulu on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus, ja perusoikeus on myös oikeus laadukkaaseen opetukseen. Syrjäytymiseen myös pitää puuttua ajoissa, ja se tapahtuu oppilashuollon avulla, ammattitaitoisten opettajien, terveydenhoitajien, opojen ja kuraattorien avulla. Itse asiassa uusi oppilashuoltolaki antaa tämän oikeuden. Kunnat valmistelevat ensi vuoden budjetteja suurentamalla ryhmäkokoja ja nipistämällä erityisopetuksesta. Miten hallitus aikoo toteuttaa sen, että todellakin lapset ja nuoret ovat myös opetuksessa painopistealue tässä budjetissa?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on sanonut työllisyyden hoidon olevan eräs keskeinen ja tärkeä asia, mutta konkreettisia keinoja näyttää olevan hyvin vähän. Hallitushan esittää tuossa, muun muassa ministeri Kalliomäki puheenvuorossaan, matalapalkkatyöllistämistä työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentamisen avulla. Minua ihmetyttää se, että hallitus palkitsisi ne työnantajat, jotka työllistävät työntekijöitä mahdollisimman pienillä palkoilla. Onko nyt tarkoitus, että Suomeen saadaan tämmöinen kiinalaisten palkkataso ja sillä tavalla ruvetaan kilpailemaan kansainvälisesti? Eihän täällä ainakaan sillä palkkatasolla tule toimeen. Onko se oikein, että kun ihminen tekee työtä, hän joutuu hakemaan toimeentulotukiluukulta sitten lisää, jotta hän saisi jokapäiväisen leipänsä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin edelleen toive ed. Zyskowiczille, että silloin kun puolueiden vaaliohjelmista puhutaan, käytettäisiin niitä ohjelmia, jotka olivat varsinaisessa vaalikampanjassa käsillä. Keskusta omalta osaltaan päivitti ja korjasi oman ohjelmansa viime talvena ennen vaaleja, teki sen avoimesti, siihen taloustilanteeseen sopeutti ja asetti sen kansalaisten mitattavaksi.

Vasemmistoliitolle: Kysymys matalan tuottavuuden aloista tai heikon tuottavuuden aloista tai pienipalkkaisesta työstä on selvästi kipeä ja vaikea kysymys. Toivon, että sitä kysymystä tarkasteltaisiin kuitenkin avoimella mielellä. Kyse on useasti aloista, joilla Suomessa on tuottavuuden parantamiseksi siirrytty muun muassa itsepalveluun. Se ei voi työllisyyden kannalta olla järkevä tavoite. Meidän pitää löytää toimia, joilla toisaalta työn kysyntää ja työn tarjontaa lisätään erityyppisissä töissä. On tunnustettava se, että suomalaisessa yhteiskunnassa on myös heikon tuottavuuden aloja, joilla palkanmaksukyky on heikompi kuin vaikkapa elektroniikkateollisuudessa, näin on.

Lapsiperheiden kohdalla hallitus tulee toimikaudellaan parantamaan lapsilisiä, kuten ensi vuoden budjettiesityksessä tehdään. Vuodelle 2005 tulee kotihoidon tuen korotus ja ensi vuodelle tulee aamu- ja iltapäivätoiminnan tehostaminen, siihen myös valtiolta merkittävä satsaus. Samassa yhteydessä on annettu lakiesitys siitä, millä tavalla kuntien velvollisuutta koordinoida ja organisoida sitä toimintaa lisätään.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kuntataloudesta haluan todeta tässä yhteydessä: Kuuntelin hyvin tarkkaan, mitä ministeri Kalliomäki sanoi, ja hän sanoi, että tämä budjetti ei leikkaa kuntataloutta, ja se pitää täsmälleen paikkansa. Nimittäin mitä leikkaus tarkoittaa? Leikkaushan tarkoittaa sitä, että olemassa olevaa lainsäädäntöä muutetaan epäedulliseksi kunnille. (Ed. Itälä: Me puhumme kiristyksistä eikä leikkauksista!)

Se, että kuntatalous kiristyy, on toinen asia. Se johtuu kahdesta eri syystä: Ensinnäkin kun kunnille tulee uusia tehtäviä ja valtionosuusprosentit ovat sosiaali- ja terveyspuolella, vaikka niitä on nostettu, edelleen alle 50, niin se kuntien meno-osuus nousee enemmän kuin valtion, ja kun nämä lasketaan, tulee tällainen lähtökohta, niin kuin tässä on, että laskennallisesti näillä luvuilla tulee se miinus 52 miljoonaa euroa. Mutta jos me katsomme sitten peruspalveluita, niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien omarahoitusosuus alenee 158 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuritoimessa se kasvaa 76, eli peruspalveluiden rahoituksessa kuntien osuus kevenee 82 miljoonaa.

Se, että kuntatalous on alijäämäinen useita satoja miljoonia, johtuu siitä, että hitaasta talouskasvusta ja yritysten heikosta kannattavuudesta johtuen verotulot eivät kasva, pysyvät ennallaan keskimäärin, alenevat hyvin monissa kunnissa, ja kysymys on yleisestä taloudellisesta suhdanteesta ja tilanteesta eikä hallituksen toimenpiteistä tässä suhteessa. Hallitus on noudattanut täsmällisesti hallitusohjelmaa, on korvannut prikulleen kaikki verotulopohjan kevennykset. Mitään leikkauksia ei ole tehty, mutta siitä huolimatta kuntatalouden tilanne on vaikea ja kiristyy kokonaisuudessaan ensi vuonna.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mannisen puheenvuoron johdosta totean ensin, että saimme oppitunnin siitä, mitä on leikkaaminen ja mitä on leikkautuminen, eli kuntien tulot leikkautuvat, vaikka hallituksen mukaan hallitus ei niitä leikkaa.

Mutta, pääministeri Vanhanen, palataan nyt vielä keskustan vaaliohjelmaan. Te sanoitte, että tämä ei ole keskustan vaaliohjelma. Kuitenkin keskustan tiedotuspäällikkö Rajala lähetti 16. päivänä tammikuuta seuraavan sisältöisen viestin kaikille medioille: "Vastuulliset mediat ottanevat huomioon, että kun verrataan eri puolueiden vaaliohjelmia, keskustan osalta oikea vertailukohta nyt ja vaaleihin asti on ohessa liitteenä oleva Hämeenlinnan kokouksen hyväksymä paperi. Toivon, että tältä osin keskusta saa itse määritellä, mikä sen vaaliohjelma on." Pääministeri Vanhanen: Ei ole meidän ulkopuolisten vika, että keskustalla oli niin hyvä vaalistrategia viime vaaleissa, että oli tarkoituksenmukaista mennä useammalla vaaliohjelmalla vaaleihin.

Outi Ojala  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alue- ja kuntaministeri Manninen täällä selitteli nyt kuntien tilannetta, mutta myönsi todellakin, että kuntatalous tulee olemaan alijäämäinen koko nelivuotiskauden. Te tiedätte aivan hyvin, että silloin on aivan turha tulla täällä puhumaan siitä, että palvelutaso paranee. Minä olen uskaltanut sanoa, että Kansallista terveysohjelmaa ei pystytä toteuttamaan, koska kunnilta ei löydy sitä vastinrahaa, ja itse myönsitte, että keskimäärin kuntien pitäisi satsata yli 50 prosenttia itse. Mutta jos puhumme Helsingistä, joka nyt jo on suurissa vaikeuksissa, tai muista suurista kaupungeista, valtionosuuksia ei tule juuri ollenkaan eli täällä vaaditaan paljon suuremmat omavastuuosuudet kunnilta. Eli on aivan mahdoton ajatella, että näillä varoilla Kansallinen terveyshanke toteutetaan. Hoitotakuusta on turha unelmoidakaan, ennen kuin se yhteisesti sovittu rahoitus löytyisi Kansalliselle terveysohjelmalle. Sen takia minä olen tosi huolissani.

Minä ihmettelen tätä matematiikkaa, jota täällä on, että menopuolelle on laitettu tiukat säännöt, siellä ei liikuta tuumaakaan ja tulopuoli on avoin, siis veronalennuspiikki on avoin. Kyllähän se näyttää, kun pääministeri Vanhanen on jo luvannut lisää veronkevennyksiä, olevan avoin. Aikaisemmin opetettiin niin, että tulojen ja menojen pitäisi olla edes jonkinlaisessa tasapainossa.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Vielä kerran ed. Ojala, vielä kerran: Ei se ole tulopuolikaan mitenkään auki. Siellä on tiukka rajaus velkasuhteeseen, siis bruttokansantuotesuhteeseen veloissa. Jos budjettia luette, siitä käy ilmi, että tälle vuodelle tuon suhteen ennakoidaan olevan 44 prosenttia, ensi vuodelle 43,5. Eikä tämä ole mikään suomalainen ilmiö, vaan tämä on myöskin EU:ssa, niin kuin sanoin, Vakaus- ja kasvusopimuksen keskeisin tavoite. (Ed. O. Ojala: Mutta miksi te teette niin tiukat menosäännöt?) — Menosääntö pitää olla. Minusta EU:ssa on, voi sanoa, kolme maata, joissa tämä asia on hyvin hoidettu. Ne ovat Suomi, Ruotsi, Irlanti taitaa olla kolmas. Ne ovat ne maat, joissa on hoidettu hyvin taloutta myöskin, siis nimenomaan julkista taloutta ja valtiontaloutta.

Jukka  Gustafsson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että keskustelu on loppupäässä. On aika tehdä yhteenveto. (Naurua)

Kyllä nyt täytyy sanoa, että minä kuulun niihin, jotka ajattelevat näin, että kokoomus on pääoppositiopuolue. Ja kun nyt on kuunnellut pääministeriä ja valtiovarainministeriä ja hallitusta, joilla on selkeä talous- ja veropoliittinen linja, niin jään kysymään, mikä se kokoomuksella on. Miljardi on esitetty eri kohteisiin, eli johtopäätös on se, että kokoomus on varsinainen jakopuolue.

Sitten haluan vielä tähdentää ja olisin halunnut, että täällä olisi kristillisten edustajia paikalla, koska heidän puheenvuoroissaan alkoholiverotuksen yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutukset koettiin todelliseksi ongelmaksi. Olisin halunnut tulla vastaan sillä tavalla, että esimerkiksi sos.dem. eduskuntaryhmän elokuun kesäkokouksessa erittäin vakavasti tästä asiasta puhuttiin ja haluttiin löytää sen tyyppisiä valistukseen, tiedotukseen ja koko kansanterveyteen liittyviä avauksia, joilla tähän tilanteeseen voidaan puuttua ja tulla vastaan. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tämä alkoholipoliittinen veroratkaisu ole kutakuinkin oikea (Puhemies koputtaa) sellaisena kuin se on ollut pakko tehdä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä voisi laulun sanojen mukaan sanoa, että vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan. Näin tämä keskustelu näyttää kulkevan.

Talousarvioesityksessä on lukuisia kohtia, joissa hyvin selkeästi tulevan vuoden aikana yhteiskunnan ja valtion panostus moneen tärkeään kohteeseen on lisääntymässä ja paranemassa. Riittääkö se sitten, se on toinen kysymys, josta käydään tätä ikuista keskustelua kuten muun muassa kuntataloudesta. Minusta ministeri Manninen antoi hyvän selvityksen, vaikka sitä ei haluttu kuullakaan eikä ilmiselvästi haluttu edes kaikin osin ymmärtääkään. On syytä muistaa, että kuntataloudessa alijäämät ovat tulleet hyvin monien vuosien aikana ja ne ovat siellä pohjalla painamassa kuntataloutta alaspäin.

Eräs kipukohta on ilman muuta, mikä täällä on puheenvuoroissa todettu, liikennepolitiikkaan liittyvä asia. Siinä kyllä tämän budjettiesityksen mukaan, kun puhutaan perustienpidosta ja rataverkon kehittämisestä, ollaan todella suurissa vaikeuksissa. Siinä asiassa kyllä eduskunnalla on yhteinen tehtävä katsoa ihan läpi tämä asia, miten pystytään menemään eteenpäin. Kuitenkin lähtökohtana tulee mielestäni olla hallitusohjelma, jossa todetaan, että perustienpidon puolellakaan ei mennä alaspäin vaan pystytään nykyinen taso turvaamaan. Se, että monet suuret investoinnit syövät meidän tämänhetkistä pääomaa ja varantoa, on toinen kysymys.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Kalliomäki kiistitte budjetin luvut siitä, mitkä ovat valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen. Jos luvut eivät pidä paikkaansa, teillä varmaan on jokin salainen lisäpöytäkirja, joka liittyy tähän budjettiin. Toivon, että se välittömästi voitaisiin julkaista ja antaa eduskunnalle, että meillä olisi oikeat luvut, että emme väärien lukujen perusteella käsittelisi asioita.

Puhemies! Tämä punamultahallitus on paradoksien hallitus. Ennen vaaleja sanotaan, että verotusta ei kevennetä, mutta nyt sitä kevennetään. Meille on koko kesän opetettu, että alkoholia ei saa juoda, mutta nyt hallitus alentaa alkoholin verotusta enemmän kuin mikään muu hallitus. Syrjäseutujen teistä luvataan pitää huolta, mutta juuri syrjäseutujen teitten rahoja puretaan 70 miljoonaa euroa. Ja työllisyydestä puhutaan, mutta mitä hallitus tekee? Vain veronkevennyksiä, todelliset toimenpiteet puuttuvat.

Vielä kesällä demarit puhuivat siitä, että pitää vedota yrityksiin, että ne eivät vähennä väkeä. Nyt nämäkin puheet ovat loppuneet. Syy on varmasti tässä: SAK antoi Kiljavalla potkut monelle henkilölle. Tältä osin täytyy sanoa, että yt-neuvottelujenkaan tuloksena ei saatu aikaan ratkaisua, jossa henkilöstö olisi lähetetty koulutukseen eikä irtisanottu. Mitä minä sanon niille pienyrittäjille, jotka nyt tulevat sanomaan, että jos SAK näyttää esimerkkiä, mitä minä teen, voinko minä yrittää kaikin keinoin pitää nämä ihmiset työssä vai voinko minäkin irtisanoa? Ministeri Kalliomäki, voitteko te neuvotella SAK:n kanssa niin, että SAK näyttäisi hyvää esimerkkiä ja luopuisi näistä irtisanomisista?

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ainakin SAK olisi helpompi kaveri kuin ed. Sasi, mutta yrittäjyys, yrittäjäpolitiikka on hallituksen painopistealueita. Yrittäjien määrähän on nyt tässä suhdannetilanteessa vähentynyt. Se on ilman muuta ongelma. Tärkeintä työtä kuitenkin yrittäjyyden hyväksi on talouden pitäminen vakaalla kasvu-uralla. Talouden kasvu luo sinnekin sen pohjan, jolle rakennetaan yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja.

Se on myös osa rakennepolitiikkaa. Politiikkaohjelma, joka on käynnistynyt, on minusta hyvässä vauhdissa ministeri Pekkarisen vetämänä, ja se tulee, niin uskon, etenemään siinä jatkumossa, joka on kyllä aiempien hallitusten aikana jo käynnistetty. Se terve yrittäjyyden pohja, joka meillä on, toisin kuin usein väitetään, on se, jolle uusia yrittäjiä voidaan luoda. Nyt alv-uudistus tarttuu yhteen osaongelmaan elikkä mikroyrittäjien, sanotaan nyt yhden hengen yritysten, toimintaan. Uskon, että siinä on yksi startti siihen, että hyvin pienet yritykset voivat lähteä kasvuun ja hyvin pieniä yrityksiä voi syntyä enemmän kuin tähän mennessä on tapahtunut.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että yrittäjät eivät kysy Sasilta lupaa irtisanomisiin, vaan tekevät sen todellakin vain pakon edessä silloin, kun siihen on taloudelliset välttämättömyydet taustalla.

Edellisen hallituksen aikana tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittiin siitä, että tätä irtisanomismenettelyä pohditaan yhteisessä työryhmässä. Tuon työryhmän työ on vielä kesken, mutta siellä lähtökohta on ollut se, että etsitään niitä mekanismeja, joilla valtio voisi paremmin tulla vastaan niissä tilanteissa, kun yritys vielä ponnistelee estääkseen irtisanomiset, elikkä miten voitaisiin hakea sitä yhteyttä, joka tälläkin hetkellä on jo olemassa esimerkiksi työvoimapoliittisten koulutustoimien ja vaikeuksissa olevien yritysten välillä. Tässä yhteydessä on pohdittu myös sellaisia kustannusjakoja, joiden määrittely on vielä kesken mutta joista ehkä Sasi tässä puhui.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä täytyy vähän vielä mennä sinne taaksepäin ja vastata valtiovarainministerille Ranskan asioista ihan pikkuisen.

Tässä pitää muistaa se, että Suomessa on noudatettu, Lipposen hallituksille kiitos, oikein hyvää tulopolitiikkaa, oikein hallittua tulopolitiikkaa, joka on vaikuttanut siihen, että meillä ovat budjetitkin olleet jopa ylijäämäisiä. Toisin on Ranskassa, jossa on ollut kerta kaikkiaan hervotonta tulonjakopolitiikkaa sillä tavalla, että nyt parin viime vuoden aikana on luotu ihmisille ekstramania, rahaa, kulutusta varten, mikä on juuri johtanut siihen, että nyt ovat budjetit niin alijäämäisiä kuin ylipäätään on. Se koskee myöskin julkista sektoria aivan erikoisesti. Ihan käsittämättömiä palkankorotuksia on annettu. Siis kaikesta tästä huolimatta ollaan tilanteessa, että se 1 prosentin tuloveroale ei ollut riittävä, vaan piti mennä tähän tulokseen eli 3 prosentin tuloveroaleen. Siitä ovat sitten ne tunnetut yleiseurooppalaiset seuraukset olleet.

Mitä yleensä tulee tähän hommaan, niin on erittäin hyvä, että hallitus ährää. Tässä tilanteessa pitää todella ährätä. Ajatelkaa teidän tavoitettanne 100 000 uutta työpaikkaa. 20 000 tuotannollista työpaikkaa, joista on ollut varman päälle valtiolle verotuloja, on häipynyt pois. Tavoite onkin 120 000 uutta työpaikkaa nyt tämän kesän jäljiltä.

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Presidentti Chirachan vaalikampanjassaan lupasi 30 prosentin kevennykset verotukseen. Nyt siellä edetään näillä asteikkokevennyksillä tilanteessa, joka todella poikkeaa Suomesta. Meillä julkinen talous, valtiontalous, on vahva, EU:n vahvimpia. Meillä on myöskin luottamus, jota tarvitaan, jotta veronkevennykset voivat toteuttaa työllisyystavoitteen. Ranskassa tämä luottamus ei ole sillä tasolla kuin pitäisi. Ei kuitenkaan Ranskankaan tilanne niin huono ole kuin ed. Pulliainen kuvasi, että kyllä toiveita — ja markkinoiden reaktiot sen vahvistavat — on siitä, että Ranska voisi päästä jaloilleen. Siellä on esimerkki siitä, että hyvin vahvan kasvun oloissa tehtiin tämän tyyppisiä toimia 90-luvulla, ja ne toimivat silloin ihan hyvin.