Arvoisa puhemies! Miljoona suomalaista jäi hallituksen veronalennusten ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluu eläkeläisiä, työttömiä ja opiskelijoita, kotihoidon tuella olevia, äitiyspäivärahalla olevia ihmisiä. Veronmaksajien Keskusliiton tutkimuksen mukaan osalla eläkeläisistä verotus jopa kiristyy. Vasemmistoliitto esitti vaihtoehtobudjetissaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin tasokorotus vuodelle 2004. Siitä hyötyisivät eläketulovähennyksen kautta myös työeläkettä saavat henkilöt. Hallitus aikoo ilmeisesti vain jatkaa veronalennuspolitiikkaansa. Kysynkin:

Tarjoaako hallitus mitään eläkeläisille?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut, että kansaneläkkeen tasokorotus tulee vuoden 2006 alussa, mutta se, mikä on vielä tärkeämpää esimerkiksi pelkällä kansaneläkkeellä eläville, on se, että julkisen palvelujärjestelmän palvelut ovat saatavilla, niin että terveydenhuoltoa saa silloin, kun sitä tarvitsee, ja turvaa oman toimeentulon osalta saa tarvitessaan. Sen takia on tänne sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin ja palvelujen kunnostamiseen ensisijaisesti ja ensimmäisenä laitettu rahaa. Kansaneläkkeen tasokorotus vuositasolla, jo pienikin korotus, merkitsee todella merkittäviä summia rahaa valtion budjetissa, ja tähän järjestykseen on päädytty. On ollut tarkoitus saada työllisyyttä ja palveluja, ja tasokorotuskin on ohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Nämä miljoona suomalaista, jotka eivät hyödy veroalennuksesta, joutuvat kuitenkin hallituksen kehyspäätöksen mukaan yhä nousevien kustannusten maksumiehiksi. Aiotte nostaa kiinteistöveroa, joka nostaa niin eläkeläisten kuin lapsiperheidenkin asumiskustannuksia, ja aiotte nostaa palvelumaksuja, kuten terveydenhuollon maksuja, sitomalla ne indeksiin. Pienituloisimmat eivät saa siis veroalea, mutta joutuvat maksumiehiksi. Onko tällä hallituksella mitään tarkoitusta ehkäistä köyhyyden lisääntymistä? Edellisellä hallituksella sentään oli köyhyyspaketti.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämä miljoona eläkeläistä lukuna kasvaa vähänkin pidemmällä aikavälillä puoleentoista miljoonaan, ja eläkkeiden maksaminen, eläkepolitiikan järkevä hoitaminen edellyttää tuon näkymän edessä sitä, että meillä on paraneva työllisyys, ja se taas tarkoittaa sitä, että pitää olla taloudessa kasvua. Hallituksen talouspolitiikka lähtee juuri tästä, siksi meidän on tehtävä valintoja. Veropolitiikassa valinta on tällä hetkellä ollut se, että työn verotusta on pyritty keventämään. Se on ollut suhdanteitten kannalta nyt erittäin onnistunutta. Olemme hyvässä alussa. Pidemmällä aikavälillä sitten tulee vuoroon sen tyyppisiä ratkaisuja, joihin ministeri Mönkäre viittasi.

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy osittain edelliseen keskustelunaiheeseen siinä mielessä, että alkoholin hinnanalennushan vaikuttaa elinkustannusindeksiin, joka puolestaan vaikuttaa siihen summaan, jolla kansaneläkkeitä korotetaan. Tämän alennuksen merkitys on vajaa 5 euroa arvioiden mukaan, ja se merkitsee sitä, että kansaneläkkeiden korotus tulee olemaan varsin mitätön. Eikö nyt olisi paikallaan miettiä sitä, että näiden kaikkein pienimmillä eläkkeillä toimeentulevien eläkkeen korotuksessa otettaisiin huomioon tämä tosiasia, aiennettaisiin tätä korotusta tai tehtäisiin se suurempana?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna kansaneläkkeiden indeksi tulee olemaan pieni johtuen tästä alkoholin hinnanalennuksesta, mutta se ei ole tietenkään sitä joka vuosi. Perustuslaki suojaa sen, että kansaneläkkeet eivät kuitenkaan alene. On ollut vuosia, jolloin ei tehty tässä maassa mitään indeksikorotuksia eläkkeisiin, nyt niitä tehdään. Vastasin kyllä äsken jo siihen, miten paljon maksaa jo pienikin korotus kansaneläkkeisiin. Se ei valtiontaloudellisesti ole ollut mahdollista aikaisemmin. Viimeksi se tehtiin vuonna 2001, ja nyt on se on suunniteltu seuraavan kerran tehtäväksi vuonna 2006. Sen vaikutus valtion menoihin on satoja miljoonia euroja.

Arvoisa puhemies! Myöskin sos.dem. eduskuntaryhmässä on puhuttu ja kannettu huolta erityisesti pieni- ja keskituloisten eläkeläisten tilanteesta. Meidän näkemyksemme liittyy nyt tähän hallitusohjelmakohtaan, kun on todettu, että hallituskauden puolivälissä arvioidaan sitten näitä mahdollisia lisäveroalennustarpeita, ja siinä yhteydessä ryhmämme on korostanut nimenomaan sitä, että ne väestöryhmät — erityisesti eläkeläiset — huomioidaan, jotka ovat jääneet paitsi nyt siinä mielessä näitä tehtyjä veronalennuksia.

Sitten olisin jatkanut vielä tätä eläkeläisten indeksikysymystä siltä osin, että tiedossani on, että Ruotsissa on kehitetty sen kaltainen indeksimalli, joka nimenomaan kohdentuu eläkeläisille, koska esimerkiksi itse ymmärrän sen ongelmallisuuden, että nyt tämä alkoholin veronalennus kohtaantuu kohtuuttomalla tavalla eläkeläisiin, jotka sitten eivät tästä alkoholiveron alennuksesta hyödy.

Ministeri Mönkäreelle: Oletteko valmis selvittämään tämän indeksimallin, joka nyt Ruotsissa on käytössä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kaikkea ollaan valmiita selvittämään, mutta kannattaa muistaa, että indeksi, inflaatio ja korot ovat sen tyyppisiä, että ne liikkuvat suhdanteiden mukaan ja vaikuttavat eri vaiheissa suhdanteita eri tavalla eri väestöryhmiin. Silloin kun — ja toivottavasti kun — talous kasvaa näyttävästi, nämä etenevät sillä tavalla, että eläkeläisten osalta asiat ovat paremmassa kunnossa verrattuna esimerkiksi asuntosäästäjiin, nuoriin perheellisiin. Heidän osaltaan korkojen nouseminen ja indeksivaikutukset ovat sitten silloin ongelmallisempia. Indeksi on kysymys, joka kannattaa muistaa tässä talouspolitiikan yhteydessä. Eri aikoina siitä eri väestöryhmät hyötyvät, toisina aikoina kärsivät hiukan.

Herra puhemies! Tasan 15 kuukautta sitten keskustan eduskuntaryhmä ja kristillisen liiton eduskuntaryhmä tekivät vastalauseen eläkepakettiin, joka silloin oli käsittelyssä. Siinä vastalauseessa, jonka keskustalaiset laativat, todettiin, että Suomessa on 150 000—200 000 eläkeläistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.

Herra pääministeri, ovatko tämän 15 kuukauden aikana nämä lähes 200 000 eläkeläistä päässeet köyhyysrajan yläpuolelle? Minun mielestäni eivät ole. Katsotteko, että tämä tulevaisuudessa oleva 7 euron kuukausieläkekorotus nostaa nämä eläkeläiset köyhyysrajan yläpuolelle? Mielestäni 7 euroa kuukaudessa on hävettävän pieni summa kaikkein alhaisimmalla eläketurvalla oleville ihmisille, joita keskuudessamme on todella satojatuhansia, ja erityisesti se on häpeällistä, kun ajatellaan, että hallitus jatkaa sitä edellisen hallituksen verolinjaa, että hyvätuloisia euromääräisesti suositaan kaikkein eniten veronkevennyksissä ja niiden ulkopuolelle jäävät nämä sadattuhannet eläkkeensaajat.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi ja aikanaan hallituksen ohjelmasta käydyssä keskustelussa jo kävi täsmälleen ilmi, vuonna 2006 tullaan tekemään kansaneläkkeisiin tasokorotus. Joka vuosi tehdään indeksikorotukset lakisääteisellä tavalla. Tämän lisäksi hallitus panostaa huomattavasti erityisesti niihin palveluihin, jotka ovat eläkeläisten kannalta tärkeitä.

Arvoisa puhemies! On nyt aivan pakko kysyä sekä pääministeriltä että valtiovarainministeriltä. Veronmaksajien selvityksen mukaan käy aivan selvästi ilmi, että pelkän kansaneläkkeen tasolla ostovoiman kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa. Hinnat nousevat, mutta kuten totesimme, alkoholiveron alennus johtaa siihen, että ensi vuonnakin indeksitarkistukset jäävät pieniksi. Minä kysyn:

Te olitte valmiita ottamaan velkaa, jotta eniten hyvätuloisia suosivat veronalennukset voidaan toteuttaa. Nyt te olette käsitelleet lisäbudjetin, jossa todetaan, että 800 miljoonalla eurolla budjettitalouden alijäämä pienenee, eli ne verohelpotukset nyt tavallaan rahoitetaan. Eikö tästä teiltä liikene yhtään ymmärrystä nyt kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille, joilla on suuret sairausmenot ja joiden täytyy myöskin syödä? Ruuan hinta kyllä nousee, vaikka alkoholin hinta laskee.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Puhemies! On ihan selvää, että pelkällä kansaneläkkeellä eläminen Suomessa on vaikeaa, jos ei ole mitään muita tuloja. Sen takia meille on luotu asumisperusteinen sosiaaliturva, jonka tarkoitus on auttaa nimenomaan yksilöä siinä tilanteessa, jossa hän ei tule toimeen. Silloin saadaan toimeentulotukea, saadaan myös tukea niihin menoihin, joita koituu sairaudesta, lääkemenoista, ja yleisellä tasolla me pyrimme siihen, että palvelut olisivat saatavilla ja että ne olisivat sillä tavalla maksuttomia, että ihminen pystyy niitä saamaan. Tämä on kuitenkin silloin tärkeätä, kun ihminen sairastaa paljon, ja se on olennaista, mutta meidän yksilölle tuleva asumisperusteinen sosiaaliturvamme on tarkoitettu sitä varten, että sitä käytetään. Nyt täytyy muistaa, että eläkeläisväestö ei läheskään aina hae sitä turvaa, joka sille kuuluu. Me pyrimme huolehtimaan myös siitä, että lääkkeiden hinnat pysyisivät edullisina.

Ei ole kysymys eläkeläisväestön nöyryyttämisestä vaan siitä, että sellaisen kansaneläkkeen tasokorotuksen tekeminen, joka ratkaisisi tämän tyyppiset ongelmat, joihin te nyt tässä viittaatte, maksaa niin paljon, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta. Siksi on tehty yksilökohtainen asumisperusteinen sosiaaliturva.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Ojala, tulin juuri kertoneeksi, että vasemmistoliiton syvästi kiroama hallituksen veropolitiikka on toiminut sillä tavalla kuin tavoiteltiin. Viittasitte siihen 800 miljoonaan, joka on vähemmän alijäämää tämän lisäbudjetin jälkeen kuin aikaisemmin. Se johtuu juuri siitä, että veropolitiikka, jota te olette vastustaneet, on toiminut. Niin, se oli todella väärin sammutettu. Tällaista tämä on, ed. Ojala.

Arvoisa herra puhemies! Kun keskusta oli kahdeksan vuotta oppositiossa, se täällä eduskunnassa erittäin ankarasti arvosteli edellisten hallitusten veropolitiikkaa eli työn verotuksen keventämistä juuri siitä, että nämä tuloverotuksen alennukset eivät millään tavoin auta niitä eläkkeensaajia, jotka ovat pelkän kansaneläkkeen varassa. Kun hallitus teki 12 euron tasokorotuksen kansaneläkkeeseen, keskusta arvosteli sitä liian pieneksi ja sanoi, että hallitus pilkkaa tällä korotuksella eläkeläisiä. Nämä puheetkin olivat pientä sen rinnalla, mitä te hulvattomasti lupasitte eläkeläisille vaalien alla: pohjaosa piti palauttaa, taitettu indeksi piti poistaa, ja ministeri Hyssälä lupasi esitteessään, että lähiajan kiireellisin toimenpide on pienimpien eläkkeiden korottaminen, minimieläke on saatava nykyisen 400 euron tasosta noin 700 euroon kuukaudessa. Siis 300 euroa ministeri Hyssälä lupasi eläkeläisille lisää. Nyt te nostatte 7 euroa, 2 prosenttia siitä, mitä lupasitte.

Ministeri Pekkarinen ja pääministeri Vanhanen, miten te kehtaatte istua siellä nyt tuppisuina, kun te toteutatte täysin päinvastaista politiikkaa kuin te vaalien alla esititte ja ennen kaikkea eläkkeensaajille lupasitte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kannattaa silloin, jos vaaliohjelmia luetaan tällä foorumilla, lukea puolueiden vaaliohjelmia. Yksittäisillä ehdokkailla on ollut omia vaatimuksia ja toiveita. Vaalien jälkeen on perustettu hallitus, jossa ovat vaaleissa kansalta luottamuksen saaneet puolueet muodostaneet hallituksen, on sovittu ohjelma, jonka sisältö on kuvattu tässäkin keskustelussa. Tulemme tekemään kansaneläkkeeseen tasokorotuksen, se ei ole suuri, mutta tulemme sen tekemään, indeksikorotukset toteutetaan, erityisesti vanhusväestön palveluihin satsataan erittäin paljon. Tämä ohjelma on eduskunnassa käsitelty, se on hyväksytty, ja tulemme sen mukaan toimimaan.