Täysistunnon pöytäkirja 58/2008 vp

PTK 58/2008 vp

58. TIISTAINA 27. TOUKOKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys vuoden 2008 toiseksi lisätalousarvioksi

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvioesitys on ylijäämäinen — hyvä niin — 634 miljoonaa euroa, ja ylijäämä esitetään käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. Näin ollen valtionvelkaa lyhennetään tänä vuonna yhteensä noin 2,5 miljardilla eurolla, mikä on oikeaa toimintaa ottaen huomioon, että talouskasvun ennakoidaan heikkenevän, ja mitä vähemmän meillä on velkaa, sitä vähemmän on vuotuisia korkokustannuksia, ja näin ollen taloutemme kestää vähän heikompiakin aikoja.

Velan bruttokansantuoteosuus on eurooppalaisittain ajateltuna varsin alhainen, 28 prosenttia, mutta siitä huolimatta vuosittain tämänkin jälkeen velanhoitokustannuksia, korkokustannuksia, on noin 2,3 miljardia euroa vuositasolla.

Muutamat tuloarviot ovat täsmentyneet. Lisätalousarvioesityksen varsinaisia tuloja arvioidaan kertyvän nettomääräisesti 439 miljoonaa euroa. Tämä tulee muun muassa kotitalouksien talletusten lisääntymisen ja talletuskorkojen kohoamisen vuoksi. Korkotulo- ja lähdeverotuottoarvion korotuksen kautta tämä on 170 miljoonaa euroa. Pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa verotuloarvioita myös alennetaan eli arvonlisäverotuottoarviota alennetaan 230 miljoonalla eurolla.

Pääasiat tässä lisätalousarviossa tai suurimmat kysymykset ovat puunsaannin turvaaminen ja innovaatioyliopiston rahoittaminen. Puunsaannin turvaamiseksi esitetään maaliskuun kehyspäätöksen yhteydessä sovitulla tavalla 41 miljoonaa euroa lisäystä perustienpitoon ja 9 miljoonaa euroa perusradanpitoon. Samoiten hallitus esittää, että innovaatioyliopistosäätiön pääomaan laitetaan 200 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut rahoittajatahot tänä vuonna antavat 80 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen.

Puhemies! Joitakin huomioita muista määrärahalisäyksistä. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 43 miljoonan euron lisäystä. Tämä tulee käytännössä Pääkaupunkiseudun ilmatorjuntapuolustuksen hankintojen aientamiseen. Kalusto on vanhentunut ennen aikojaan, ja se on syytä korvata. Samoiten ilmakuljetusten kehittämiseen ohjaamme 13 miljoonaa euroa. Tämä on siis sen päätöksen rahoitusta, joka aiemmin tehtiin ja jossa Suomi osallistuu kansainväliseen konsortioon, jossa yhteiskäyttöön hankitaan kapasiteettia, paremmin suorituskyvyltään Suomen tarpeita vastaavaa kapasiteettia. Nyt lähdemme siihen rahoitukseen mukaan.

Työttömien poliisien työllistämiseen esitetään 3 miljoonan euron lisämäärärahaa. Samoiten laivanrakennuksen innovaatiotuki otetaan käyttöön. Tämä on EU:ssa hyväksytty tukimuoto, jolla pyritään laivanrakennusalan, telakkateollisuuden, uusien innovaatioitten edistämiseen, ja tähän menee 18 miljoonaa euroa.

Ottaisin vielä esille muutamia kohtia. Öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseksi Varustamoliikelaitokselle suoritettavaan väylä- ja öljyntorjunta-alusten valmiusmaksuun esitetään kertaluonteisesti 1,2 miljoonaa euroa ja ympäristövahinkojen ilmavalvontalaitteiden uusimiseen esitetään 2 miljoonan euron määräraha tarkoitukseen jo aiemmin myönnetyn 3 miljoonan euron lisäksi. Samoiten kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin varatun määrärahan käyttötarkoitusta esitetään laajennettavaksi siten, että määrärahasta saa myöntää enintään 1 miljoonan Nokian kaupungille vesijohto-onnettomuudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin, ja samoiten Tuusulan kunnalle esitetään 1 miljoona euroa Jokelan koulukeskuksen ampumavälikohtauksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten kattamiseen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle hallitus esittää 220 000 euroa lisämäärärahaa, jolla on tavoitteena siis purkaa jonoja, jotta ihmisten oikeusturva paranisi.

Arvoisa puhemies! Tässä pääpiirteissään lisätalousarvioesittely.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime joulukuussa, kun me sosialidemokraatit esitimme perusvähennyksen, perusturvallisuuden parantamista, kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen lisärahoitusta, te syytitte meitä pilvilinnojen rakentamisesta, kun me esitimme juuri tuloarvion tarkentamista realistisemmaksi. Te piilouduitte näiden väärien, aliarvioitujen tulojen selän taakse. Piilotitte kovat arvot ja arvovalintanne sinne.

Herra puhemies! Minusta on nyt erittäin paljastavaa, että juuri samoja tulonlähteitä kuin sosialidemokraatit joulukuussa esittivät te nyt välittömästi alkuvuodesta korotatte ja olette sitä ennen saanut kaadettua nimenomaan sosiaalista turvallisuutta vahvistavat korjaukset tässä maassa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä oikeastaan näkyy tämä hallituksen piittaamattomuus kansalaisten näkökulmasta. Tässä on niin valtavia vaaran merkkejä tässä lisätalousarviossa näkyvissä, että harvoin näkee. Inflaatio on noussut 3,8 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste on nousussa. On selviä viitteitä siitä, että kysyntä lähtee lakkaamaan tai ainakin hiipumaan, ja samanaikaisesti korot nousevat. Mutta ennen kaikkea tässä näkyy se piittaamattomuus, että ruuan hinta on noussut valtavat määrät, energian hinta on noussut, ja näihin ei reagoida. Nyt maksetaan taas kerran lisää velkaa pois. Ei velanmaksussa mitään pahaa ole, se on moneen kertaan todettu. Mutta nyt kun varaa olisi käyttää kansalaisten eduksi nimenomaan sinne peruselintarvikkeisiin, polttoaineisiin, jotka ovat sellaisia kustannuseriä, joita ei kukaan voi välttää, sinne, ministeri Katainen, nyt olisi pitänyt resursseja ohjata selvästi.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Martti Korhonen puhui elintarvikkeista, tämän hallituksen ohjelmaan sisältyy myös elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen. Se on tulossa oleva asia. Se on aivan kohdallaan. Ei veropäätöksiä voida tehdä lisätalousarvion puitteissa. Me kävimme vastikään tässä salissa kehyskeskustelua, joka jäi vähän ehkä valjuksi muiden mielenkiintoisten aiheiden vuoksi. Lisätalousarvio on täydentävä, ja tämä täydentää hyvin monella tapaa oivallisesti talousarviota. Muun muassa perustienpidon määrärahat ovat hyvä asia, samoin poliisien määrärahojen lisääntyminen, jotta saadaan asiaa hoidettua kohdalleen.

Kun ed. Korhonen viittasi tuossa muun muassa polttoaineveroasioihin, niin hallitus joutuu ilman muuta pohtimaan sitä, mikä on oikein. Tässä suhteessa ilman muuta raskaiden ajoneuvojen kohdalta käyttövoimavero, niin sanottu dieselverokysymys, on sellainen, jota pitää pohtia, koska on tärkeää, että me turvaamme myös sen puolen elinkeinon tulevaisuuden, ja tulee tehdä myös ratkaisuja.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus osoittaa vastuullisuutta siitä, että tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa emme ole ihan varmoja, mihinkä kehitys suuntautuu, erittäin epävarmassa kansainvälisessä taloudellisessa tilanteessa, myöskin varaudutaan mahdollisiin huonoihin aikoihin lyhentämällä valtionvelkaa, luomalla puskureita sitten huonolle ajalle, niin kuin on jouduttu aikanaan tekemään. Tämä on juuri siitä vastuullisuutta, jota pitää harjoittaa aikana, jolloin vielä Suomen talous menee kohtuullisen hyvin mutta ennusmerkkejä on huonommastakin kehityksestä. Saattaa olla, että bkt-prosentit laskevat alle kahden, ja silloin ollaan tiukoissa paikoissa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteen yksityiskohtaan kiinnitän huomiota, johonka herra valtiovarainministerikin viittauksenomaisesti kiinnitti huomiota, nimittäin siihen, että lisätalousarvioesityksestä käy ilmi, että kotitalouksien talletusten korkotulojen lähdeveron tuottoarviota korotetaan 170 miljoonalla eurolla ja samanaikaisesti vähennetään tuottoarviota arvonlisäverotuotosta. Tällähän on indikaationa ymmärtääkseni aika suuri merkitys. Onko valtiovarainministeriössä laskettu, kuinka suuri tämä indikaatiomerkitys itse asiassa onkaan, koska kyllähän se sillä tavalla on, että osakesijoittamisesta luovutaan ja siirrytään pankkitalletuksiin ja luottamus jollakin tavalla talouselämään näyttää horjuvan? Sillähän varmasti on sitten merkitystä joka suhteessa, ja toisaalta liikevaihto pienenee.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tänään tunnemme sellaisen ongelman, jota me emme tunteneet silloin, kun budjettia laadittiin, ja se on polttoaineiden ja ennen kaikkea dieselöljyn raju korotus. Mitä tämä on tuonut mukanaan? Ongelmia ennen kaikkea hyötyliikenteen puolelle, ja nämä ongelmat jatkuvat. Ei riitä, että ruvetaan pohtimaan, mitä pitäisi tehdä. On ollut monta viikkoa, monta kuukautta aikaa pohtia, ja minun mielestäni olisi ehdottomasti tässä lisätalousarviossa pitänyt ottaa huomioon, että sillä puolella mennään yhä huonompaan suuntaan, mikäli mitään ei tehdä. Se olisi vastuullista politiikkaa, jota ed. Nepponen peräänkuulutti. Se, että vain pohtii, on edesvastuutonta.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siihen, mitä ed. Kallis totesi, voi jatkaa, että kyllä voi sanoa näin, että hyötyliikenteen osalta nimenomaan konkursseja on tulossa, jos on pitkäaikaisempia sopimuksia ja muita vastaavia. Polttoaineitten hinta on noussut niin rajusti.

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni kannattaisi nyt nopeasti tuoda esitys siitä, että esimerkiksi linjaliikenteenkin osalta palattaisiin siihen palautusjärjestelmään, joka meillä oli 80-luvun lopulla, vaikka tiedän, että valtiovarainministeriössä sitä vastustetaan.

Mutta, arvoisa puhemies, kun täällä ed. Nepponen puhui vastuullisesta politiikasta jne., kyllä minä nyt vähän ainakin maakuntien puolustajana sanoisin näin, että kyllä siellä nyt palvelut ajetaan alas. En tiedä sitten, kuinka tarkat ohjeet valtiovarainministeriö on antanut esimerkiksi sisäasiainministeriölle poliisipisteitten, palvelupisteitten tyhjentämisestä, ja sama tilanne on hätäkeskuksien osalta.

Arvoisa puhemies! Lisäksi toteaisin vaan sen, että kyllä perustienpidon osalta, vaikka puuhuoltoon nyt vähän osoitetaan, suuri osa seutukunnallisista teistä nyt rapautuu käsiin.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen on antanut nyt tässä lähiaikoina kaksi ilon aihetta:

Toinen on se, että huomaan, että tässä lisätalousarviossa olette tullut sosialidemokraattien linjoille siinä, miten tulopuoli tässä maassa kehittyy. Me olemme ehkä hieman aliarvioineet nämä tulot, ja toivoisinkin, että ottaisitte vielä sen windfall-esityksen hallituksenne repertoaariin, koska se on se, mikä tästä puuttuu. Kaikki muut ovat suoraan meidän vaihtoehtobudjetistamme.

Toinen on se linjaus, jonka te teitte Helsingin Sanomissa liittyen verotuksen painopisteisiin. Kysyisinkin teiltä: Aiotteko te tämän hallituksen aikana noudattaa noita linjojanne, koska tämä hallitus on tekemässä täysin päinvastaista veropolitiikkaa? Se on alentamassa kulutusveroja ja se on alentamassa pääomaveroja, kun teidän linjanne siinä esityksessänne (Ed. Zyskowicz: Miltä osin se on alentamassa pääomaveroja?) oli se, että te nostaisitte pääomapuolta ja huolehtisitte palkansaajan tuloverotuksesta, kun tällä hetkellä se on inflaatiotarkistusten vuoksi kiristymässä, koska inflaatio on ollut kovempaa kuin olemme ennakoineet. Oletteko te ajatellut, että näitä toimia tehtäisiin jo tämän hallituksen aikana?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tietysti varmaan hyvä asia ja siitä kai kuitenkin voidaan olla yhtä mieltä, että tämä lisätalousarvio on ylijäämäinen. Minä luulisin, että parku tässä salissa olisi aivan toisen suuntainen, jos me olisimme käsittelemässä alijäämäistä lisäbudjettia.

On helppo yhtyä myöskin ed. Rossin näkemykseen siitä, mikä on lisätalousarvion funktio, ja siinä mielessä haluan nostaa täältä nyt kaksi positiivista linjausta esille:

Ensimmäinen on juuri tämä työttömien poliisien työllistämiseen ehdotettu määräraha. Se on 3 miljoonaa euroa. (Ed. Rajamäki: Miksei sitä otettu vuoden budjettiin jo joulukuussa?) Ja ehkä täällä valtiovarainvaliokunnassa täytyy pohtia, pärjätäänkö tällä tämä vuosi, mutta minä muistutan siitä, että kehyspäätöksen yhteydessä tuleville vuosille osoitettiin jo hyvin merkittäviä määrärahoja.

Toinen positiivinen asia liittyy tänne perustienpitoon ja puunhuollon turvaamiseen. Sitten haluan myöskin lausua huolenaiheeni julki siitä, että kyllä tuo polttonesteitten hinnannousu erityisesti hyötyliikenteen osalta varmaan ansaitsee erittäin ripeää (Puhemies: Minuutti kulunut!) ja toivottavasti toimenpiteisiin johtavaa pohdintaa.

Ed. Anni Sinnemäki merkittiin läsnä olevaksi.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus ajoi polttoaineveron korotukset läpi viime vuoden loppuvuodesta, ja jo silloin sanottiin, mihinkä se johtaa. Se johtaa kuljetuskustannusten nousuun, se johtaa joukkoliikennemaksujen nousuun, ja tästä huolimatta hallitus ajoi tämän linjansa läpi. Nyt on vetelät housussa, voi sanoa suorastaan, hallituksella tässä asiassa. Olisi kyllä syytä ruveta tekemään jotain, jotta joukkoliikennettä voitaisiin suosia ja myöskin kuljetuskustannuksia alentaa rahtiliikenteessä. Toinen asia on tietenkin se, että rautateille tarvittaisiin vielä enempi rahaa, jotta pystyttäisiin rahtiliikennettä, raskasta liikennettä, entistä enempi käyttämään ja siirtämään kiskoille.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että arvonlisäverojen vähennystä on arvioitu näin paljon vähemmän. Olisiko sillä jopa merkitystä tähän, että puu ei ole liikkunut alkuvuodesta ja näin ollen toimenpiteet puuhuollon turvaamiseksi ovat myös tältä kannalta erittäin tärkeitä? Arvonlisäverotulo tulisi toki yrityksiltä, kun ne olisivat hyvässä iskussa ja investointeja yrityksissä tehtäisiin.

Kiinnitän huomiota myös siihen, että Makera, joka turvaisi nimenomaan maatalouden investoinnit, on jäissä syksyyn asti ja ollut pitkään jäissä rahanpuutteen takia. Miksi Makeraan ei annettu lisäpanostusta niin, että maaseudun tuotantotoiminta voisi kehittyä?

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo aikaisemmin tuotu esille, on hyvä huomata, että hallitus on tullut sosialidemokraattien linjoille. Me arvioimme tulot oikein jo viime syksynä omassa vaihtoehtoisessa budjettilinjassamme, ja on hienoa huomata, että hallitus on nyt sitten tullut samaan lopputulokseen eli valtiontalous kasvaa paremmin kuin hallitus viime syksynä ennakoi.

Mutta oli kiva huomata viime sunnuntain Helsingin Sanomista myös toinen hallituksen uusi linjaus. Ministeri Katainen linjasi verokysymyksistä. Valitettavasti vähän näyttää siltä, että tuo verouudistus näyttää nyt jäävän kuitenkin silmänkääntötempuksi, koska te linjaatte toista ja teette toista.

Eli olisinkin nyt kysynyt teiltä: Aiotteko te todella kiristää välillisiä veroja? Aiotteko te nostaa pääomatuloverotusta, niin kuin te tuossa Helsingin Sanomissa linjaatte? Se on sosialidemokraattien kanta, että työn verotusta kevennetään ja pääomaverotusta nostetaan samoin kuin välillisiä veroja, mutta aiotteko te myös toimia tämän linjan mukaisesti? Ja kun puhuitte tästä toimikunnasta, (Puhemies: Minuutti kulunut!) joka perustetaan syksyllä, niin otetaanko siihen myös oppositiopuolueet mukaan?

Ed. Suvi Lindén merkittiin läsnä olevaksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä kuulla, että sosialidemokraatit ovat vahvasti tukemassa hallituksen linjausta, (Vasemmalta: Kataisen linja!) jonka mukaan työnteon verotusta tullaan keventämään, ja myös sitä valtiovarainministeri Kataisen oikeata arviota, että pidemmälläkin aikavälillä on etsittävä nimenomaan sellaisia veroratkaisuja, joilla voidaan edelleen työnteon verotusta jatkossakin keventää. Kun kokoomus usein puhuu tästä työnteon verotuksen keventämisestä, nimenomaan tuloverotuksen keventämisestä, niin usein silloin vasemmalta huudetaan, että te rapautatte hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa, kun tällaisia puhutte. (Välihuutoja vasemmalta) Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että kolmen edellisen hallituksen, siis Lipposen kahden ja Vanhasen yhden hallituksen, aikana tuloverotusta on kevennetty yli 6 miljardilla eurolla ja samanaikaisesti, siis samanaikaisesti, valtion verotuotot ovat nousseet noin 44 miljardista eurosta noin 77 miljardiin euroon. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Tällä haluan todistaa, että me voimme tehdä järkeviä tuloveronkevennyksiä ja samalla nähdä valtion verotulojen kasvavan, koska ne riippuvat niin monesta muusta seikasta.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on todettava, että ehkäpä ed. Zyskowiczilla menee kaksi veromuotoa vähän sekaisin. Varallisuusvero ei ole tähän asti ollut työhön perustuvaa veroa, eli jos se on poistettu jossakin vaiheessa ja muutenkin helpotettu omaisuuden omistamista, niin se todellakaan ei ole työn verotuksen helpottamista.

Mutta, arvoisa puhemies, hyvään hallintoon kuuluu, että se ilmoittaa jo varsinaisessa budjetissa kaikki tiedossa olevat menot ja tulot. Toisin kuin täällä muun muassa ed. Rossi todisti, niin poliisien määrärahojen puute oli tiedossa elokuussa 2007. Siitä on käyty keskustelua hallituksen budjettiriihessä. Jostain syystä se jätettiin pois ja se tuodaan nyt. Eikö kyse silloin ole siitä, että on tietoisesti tehty budjettia, jossa ei ole otettu huomioon kaikkia tiedossa olevia tuloja ja menoja?

Sitten on tällainen pieni ratkaisu tässä, että päätetään lyhentää lainaa 560 miljoonaa euroa enemmän kuin on ajateltu. Kiva juttu, mutta kun ajattelee, että tällä hetkellä esimerkiksi lapsiköyhyys syvenee, niin lisätalousarviot ovat elementti puuttua sellaisiin paikkoihin, joissa tarvitaan lisää rahaa, ja minun mielestäni on hävettävää, (Puhemies: Minuutti kulunut!) että porvarihallitus ei halua satsata lapsiin edes tällöin, kun on rahaa liikaakin liikkeellä.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämä lisätalousarvio tuo paljon hyvää: Työttömiä poliiseja saadaan töihin, hätäkeskuksien tietojärjestelmiä tuetaan. Henkilökohtainen kiitos myös siitä, että Olavinlinna saa kipeästi kaipaamaansa remonttiin lähes miljoona euroa.

Haluaisin kysyä valtiovarainministeri Kataiselta ja varmistaa sen, että jatkuuhan työ omaishoidon tuen korjaamiseksi ja toisaalta henkilökohtaisen avustajajärjestelmän saamiseksi vaikeavammaisille, vaikka niistä asioista ei tässä lisätalousarviossa mainitakaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen myöskin iloinen siitä, että ministeri Kataisella on kiireistään huolimatta ollut aikaa perehtyä sosialidemokraattien puoluekokouksen veropoliittisiin linjauksiin. Lainaus: "Verotuksessa tarvitaan kokonaisuudistus, jolla huolehditaan laajasta veropohjasta, verotuksen selkeydestä ja läpinäkyvyydestä sekä oikeudenmukaisuudesta. Työn verotusta ja erityisesti pienten ansiotulojen verotusta on kevennettävä." Toki täällä on sitten paljon muutakin.

Arvoisa ministeri, olisin toivonut, että olisitte tässä yhteydessä käyttänyt perusteellisen veropoliittisen puheenvuoron. Se sopisi paremmin tänne kuin Hesarin haastatteluun. Nyt kysyisin: Mikä arvio teillä on, tulevatko keskustapuolue ja vihreät teidän veropoliittisten linjaustenne taakse?

Toinen varapuhemies:

Ministeri Katainen, tässä oli useampia kysymyksiä kommentoitavaksi, vaikkapa kolme minuuttia!

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Näistä verotulojen arvioista, nehän tehdään aina virkamiestyönä talousennusteiden pohjalta. Näin on tehty kaikkien hallitusten kohdalla. Sosialidemokraatit sanovat, että he ovat osanneet arvioida sen oikein. Jostakin ihmeen syystä silloin, kun te olitte hallituksessa, ette osanneet. Eli se vaan on niin, että kansantalousosasto valtiovarainministeriössä tekee kasvuennusteet, joiden varaan sitten tuloarviot tehdään. Kyllä näitä yritetään mahdollisimman tarkkaan arvioida, mutta ei aina onnistuta. Onneksi emme rakentaneet tulevaisuutta sen varaan, että arvonlisäverotuotto olisi ollut suurempi. Nythän se laskee 230 miljoonalla eurolla, hyvin merkittävä alaspäinkirjaus. Eli nämä meidän arviomme ovat perustuneet talouskasvuun. En muista, että sosialidemokraatit olisivat arvostelleet talouskasvulukuja, talouden fundamentteja, budjetin käsittelyn yhteydessä. Sillä ei ole mitään merkitystä, minkä tuoton verotukselle laittaa. Senhän voi jokainen vetää hatusta, mutta senhän pitää perustua johonkin ja silloin teidän pitää kritisoida sitä, että kasvuarviot ovat väärät. Näissä on aina ollut näin, edellisen hallituksen aikana aivan joka ikinen vuosi valtion verotuloarviot menivät vikaan, mutta onneksi positiivisempaan suuntaan. Nyt mennään jo arvonlisäverotuoton kohdalla alaspäin.

Mitä tulee sitten tähän verotukseen, niin kulutusveroja viina-, tupakka- ja energiaverojen kohdalla nostetaan. Muistelen, että sosialidemokraatit vastustivat näitä välillisiä veroja, ainakin energiaverojen nostoa. Minusta se on yksi keskeinen kulutusvero, jos aiotaan tehdä tuloverotukselle tilaa.

Otetaanko oppositio mukaan? Ei sinne oteta mitään puolueita mukaan. Se on asiantuntijatyöryhmä, niin kuin verotusta uudistavat työryhmät tähänkin saakka ovat olleet. Katsotaan, mikä se lopputulos sitten on. En lähde tätä työryhmän lopputulosta itse kirjoittamaan. Oma käsitykseni on vaan se, että meidän täytyy tehdä lisää liikkumatilaa työn verotuksen alentamiselle, ja silloin sitä pitää jostakin ottaa, pääomatuloveroista, välillisistä veroista jnp.

Täällä on paljon puhuttu muun muassa tästä kuljetusyrittäjien ahdingosta. Se on todellakin vakava paikka. Osalle ongelmallista on se, että polttonesteiden hinnannousua ei ole saatu vietyä kuljetushintoihin. Näinhän sen pitäisi mennä. Kuljetusyrittäjät ovat jo parantaneet omaa sopimistaan siten, että siellä on kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden tarkastelujaksoja, mutta nousu on ollut viime kuukausien aikana niin roimaa, että se on siitä huolimatta laittanut kuljetusyrittäjät ahtaalle. Eilen puhuin Skalin edustajien kanssa ja totesimme heidän kanssaan yhteen ääneen, että käyttövoimaveron alentaminen ei ole mahdollista. Se on päiväkohtainen vero, ja se ei ole käytännössä se ratkaisu. Pitää miettiä, voidaanko jotain muuta tehdä.

Yleistä polttonesteiden veronalennusta ei ole järkevää tehdä, koska sehän olisi viesti öljysheikeille, että nostetaanpas hintoja, kun suomalaiset kerta maksavat. Tämä on Euroopassa yleinen linjaus, että silloin kun öljyntuottajamaat nostavat polttonesteiden hintoja, öljyn hintaa, niin emme me lähde heitä rahoittamaan alentamalla omaa verotusta ja sanomalla, että kyllä suomalaiset maksavat, nostakaa vaan hintoja.

Säästöaste, minkä ed. Pulliainen otti esille, ja sen korrelaatio arvonlisäverotuoton alenemiseen, kylläpä voi olla näin eli epäluottamus tulevaisuutta kohtaan on sen verran suuri, että pistetään vähän sukanvarteen eikä kuluteta, ja tätä kriisitietoisuutta meidän ei ole tarpeen kohtuuttomasti lietsoa. On hyvä, että tiedetään, että tulevaisuus ei ole yhtä ruusuinen kuin neljä edellistä vuotta talouskasvumielessä, koska maailmantalous vetää kasvua alaspäin, mutta ei ole syytä synkistellä turhaan, jottei nähdä näitä verotuottojen alenemisia kohtuuttoman paljon.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minäkin haluan tässä puheenvuoroni aluksi kiittää ministeri Kataista siitä, että te olette tullut SDP:n linjoille puheissanne Helsingin Sanomissa. Kun minä aamulla luin sen lehden, niin minä olin hyvin iloinen siitä sanomasta, että pääomaveroja voidaan nostaa ja ympäristöveron suuntaan voidaan liikkua. Minä välillä luulin, että se on Eero Heinäluoman haastattelu, mutta se olikin sitten hallituspuolueen puheenjohtajan Kataisen sellainen. Mutta aidosti olen sitä mieltä ja toivon, että nyt sitten tartutte vakavasti tähän haasteeseen — ed. Zyskowicz ja kumppanit siellä antavat tukensa — jotta jo tämän hallituskauden aikana voidaan liikkua siihen suuntaan, että pääomaveroja nostetaan ja ympäristöveroja nostetaan, tietenkin sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden.

Se, mikä tässä lisätalousarviossa on nyt ongelma ja ylipäätään hallituksen budjettilinjoissa, on se, että samaan aikaan, kun sinänsä oikein velkaa maksetaan takaisin, ei huolehdita tietyistä perusasioista, mitkä täytyy hoitaa kuntoon. Ainakin kaksi isoa tarvetta nyt puuttuu, mihin rahoitusta ei löydy. Toinen on tämä Sata-komiteasta tuleva uudistus köyhien ihmisten auttamiseksi ja toinen on ilmastonmuutoksen torjunta. Teille on tulossa ilmasto-ohjelma, (Puhemies: Minuutti kulunut!) johon ei ole kuitenkaan tulevia määrärahoja, ja näissä toivoisin niitä arvoihin perustuvia lisäyksiä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ideaparkissa vasemmistoliitto on Vapaavuoren linjoilla. Pääomaveron korottamisessa vasemmistoliitto on Kataisen linjoilla. Enää odotetaan sitä, että ministeri Häkämies ilmoittaa vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Mutta tästä lisätalousarviosta: Ministeri Katainen, te olette ilmoittanut olevanne järkivihreä. Kun katsoo nyt tilannetta, voidaan sanoa, että vihreyden kannalta tilanne on järjetön. Nimittäin dieselin hinnannousu, mitä se merkitsee joukkoliikenteelle? Lipunhintojen kasvua, sitä, että entistä useampi jättää käyttämättä joukkoliikennettä, siirtyy yksityisautoiluun. Eikö teidänkin pitäisi nyt järkivihreänä ottaa vakavasti ilmastonmuutos, lähteä sen puolesta toimimaan, että joukkoliikenteen polttoaineverotus voitaisiin poistaa, jolloin on iso porkkana siirtyä yksityisautoista joukkoliikenteeseen?

Viimeiset tilastot osoittavat, että yksityisautoilun hinnat ovat nousseet alle 30 prosenttia ja samaan aikaan joukkoliikenteen (Puhemies: Minuutti kulunut!) lippujen hinnat 40 prosenttia. Tämän yhtälön toivoisin teidän järkivihreänä hoitavan kuntoon.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee siihen SDP:n linjaan, niin se on tänään yhtä ja ehkä huomenna toista, siinä on aika vaikeaa pysyä mukana. (Ed. Jaakonsaari: Pätee myös keskustaan!)

Mutta mitä tulee tähän asiaan, niin kyllä ammattiautoilijoiden tilanne on niin vakava, että tarvitaan nopeasti toimenpiteitä. Vetoankin, että hallitus vaikka tilapäisratkaisuna harkitsisi käyttövoimaveron poistamista tietyllä ajalla, koska tilanne on se, että monet joutuvat jopa lopettamaan, sillä jos heillä on kiinteät hintasopimukset, niin on täysin mahdotonta selviytyä tästä tilanteesta. Siinä valtiovarainministeri on täysin oikeassa, että tämän käyttövoimaveron poisto ei tätä ongelmaa kokonaisuutena ratkaise, mutta tilapäisratkaisuna sitä asiaa pitäisi vakavasti harkita hallituksessa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni sinivihreä hallitus on tehnyt hyvää suhdannepolitiikkaa. Nimenomaan nyt, kun talouden taantuman merkkejä on näkyvissä, on tarkoitus, että valtiovarainministeri Katainen tuo syksyllä esityksen, jossa mahdollisesti loppukaudelle palkan ja työn verotusta kevennetään. Silloinhan me näemme aidosti sen, mitä mieltä oikeasti sosialidemokraatit ovat tästä, vaarantaako se hyvinvointipalvelut vai edistääkö se suomalaista työllisyyttä.

Tällä hetkellä monella paikkakunnalla työllisyys on kehittynyt niin hyvin, että on noin 2 prosenttia enää työttömiä. Nyt näyttää tilanne olevan sellainen, että taloudellinen kasvu ei jatku, mikäli me emme saa lisää työllisiä henkilöitä, ja työvoimapula valtaa myöskin alaa. Tämä on asia, mihinkä meidän pitää hyvin vakavasti suhtautua, jos me aiomme jatkaa tällä hyvällä politiikalla myöskin eteenpäin.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositiolla, ainakin osalla, on talouslehdet tullut huonosti luettua, kun täällä puhuttiin, että tämä raakaöljyn hinnannousu ei ollut tiedossa. Nyt voin kertoa teille, että analyytikot ovat arvioineet jo 200 dollarin hinnan olevan edessä, elikkä tämä varautuminen kannattaa aloittaa nyt. Tähän muutokseen ei voida reagoida sillä, on aivan typerää reagoida siihen sillä, että me alentaisimme bensiiniveroa yleisesti, aivan kuten valtiovarainministeri toi esille.

Sen sijaan hallituksen on syytä vahvistaa niitä toimenpiteitä, mitä hallitus on nyt aloittanut ympäristöverotuksen kautta ja erilaisilla kannustimilla ja lisäämällä raideinvestointeja. (Ed. Arhinmäki: Entäs joukkoliikenne?) Suomessa tehdään raideinvestointeja tällä hetkellä enemmän tämän hallituksen aikana kuin tieinvestointeja ekaa kertaa sataan vuoteen. Myös ne kysymykset, mitä oppositiosta on tuotu esille arvonlisäveron osalta joukkoliikenteestä, on muun muassa mietittävä. Pitkällä aikavälillä tämän hallituskauden aikana on syytä pyrkiä siihen, että kaikki autoiluun liittyvä verotus perustuu hiilidioksidipäästöihin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän päivän Keskisuomalaisessa puoluesihteeri Jarmo Korhonen toteaa, että kun hallitus on voinut itse nostaa polttoaineveroja, niin sen on voitava myös laskea niitä. Samassa haastattelussa ministeri Pekkarinen esittää, että dieselvero hyötyliikenteeltä poistettaisiin. Täällä sitten todetaan, että Euroopan unionin valtiovarainministerit ovat sopineet, että polttoaineveroja ei alenneta paikallisesti, ja toisaalta te, ministeri Katainen, sanoitte äsken, että käyttövoimaveroa ei voida poistaa tai alentaa. Poistaa se voidaan varmasti, mutta ette hyväksy alentamistakaan. Mikä teillä on vastaus siihen, kun kymmenet, ehkä sadat, kuljetusyritykset ovat nyt siinä tilanteessa, että konkurssi on syksyllä edessä, ellette te jo tee nopeasti jotakin? Ovatko keskustan ministeri Pekkarinen ja puoluesihteeri täysin väärässä? Mikä on hallituksen linja ja vastaus näille kuljetusyrittäjille?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vihreillekin tiedoksi, ettei tuolla tundralla ole ratakiskoja, siellä tarvitaan autoja, ja jos täällä vetelee punaviiniä ratikkakiskojen kolinassa, niin se sumentaa järjen tässä asiassa. Nimenomaan tarvitaan joustavaa polttoaineverotusta, koska on järkevää, että silloin, kun hinta nousee, vero laskee ja silloin, kun hinnat laskevat, voi varautua ja kerätä puskuria. Tämä on sovellutus suoraan Joosefin talousopista Lihavat ja laihat vuodet. Ministeri Katainen, käyttäkää hyväksenne.

Ja sitten sosialisteille: Te puhutte nyt veroista. Te poistitte ökyrikkaiden varallisuusveron. Eikö hävetä?

Ed. Antti Vuolanne merkittiin läsnä olevaksi.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, ed. Ben Zyskowicz, kävitte läpi hyvin sitä, mitä tuloveron alennuksella voidaan saada aikaiseksi, ja sen takia myös Salolle maininta siitä, toive, että valtiovarainministeriö tekisi jotain. Näin me olemme nähneet, että nämä tulisi kohdentaa, veronalennukset, eikä niin kuin hallitus on tekemässä.

Tässä kollegat kiittelivät Jyrki Kataisen sunnuntain haastattelua, mutta minäpä kysyn nyt vielä suoraan hieman syvemmälti tuohon mennessä. Kerrotteko nyt avoimesti vai kiellättekö kolme kertaa, onko teillä ajatuksissa tuoda jonkinmoista tasaveromallia Suomeen? Senkin tästä voi lukea läpi, ja sen takia minä en edes oman puolueeni kollegojen kiitoksiin täysin yhdy, vaan haluan tämän tietää ensiksi, ennen kuin näen siinä kiitoksen varaa.

Mutta pidän isona kysymysmerkkinä sitä, että meillä on enää menosäännön mukaan 115 miljoonaa euroa jäljellä ja syksyllä on vasta tulossa ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko. Tuletteko esittämään windfallilla lisää rahaa, vai mennäänkö nollalinjaan, niin kuin Sata-komiteankin työssä, että ei mitään, ei mitään uutta energiapolitiikan sektorilla?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Soinille semmoinen täsmennys, että jos tässä salissa joku eduskuntaryhmä on vastustanut varallisuusveron poistamista, niin kyllä se on ollut vasemmistoliiton ryhmä. (Ed. Soini: Puhuin sosialisteista, en kommunisteista!) Sellainen täsmennys Soinille.

Mutta meillä on tällä hetkellä valtiontaloudessa semmoinen tilanne, että me maksamme valtionvelkaa pois suorastaan ceausesculaiseen tahtiin, ja silloin se tarkoittaa sitä, että perustellutkin tulonsiirrot ja järkevät investoinnit, jotka voisivat olla valtiolle jopa tuottavia, jäävät tekemättä.

Edelleen tästä kilpailutilanteesta kuljetusalalla: Sekä Akt että Skal ovat sitä mieltä, että tilanne on täysin epäterve ja että monet kuljetusyritykset on kilpailutettu kuoliaaksi. Kuljettamiseen liittyvät veroratkaisut heijastuvat kaikkiin raaka-aineisiin ja jalosteitten hintoihin ja lisäävät alueellista eriarvoisuutta Suomessa.

Kyllä vihreitäkin luulisi kiinnostavan se, miten käy dieselautojen ja dieselpolttoaineen kilpailuasetelman sitten, uusiutuuko autokanta, otetaanko käyttöön autoja, jotka kuluttavat vähemmän ja joilla on pienemmät päästöt.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lisäbudjetti sisältää kipeisiin kohtiin erittäin hyviä lisäyksiä, joita tarvitaan. Jos tuossa totean työvoimapolitiikan, jossa työllistämiskoulutus- ja erityistoimiin osoitetaan erittäin suuri määräraha, toisaalta sitten yrittäjyyspolitiikkaan, yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin merkittävästi, samoin poliisien määrärahoja. Mutta kysyisin, millä tavalla nyt sitten tämä poliisien määrärahan riittävyys on arvioitu. Onko tällä nyt se vaikutus, että kaikki työttömänä olevat poliisit saadaan työhön? Tälle vuodellehan lisättiin jo tätä vajaat 4 miljoonaa euroa viime syksyn budjettikäsittelyssä.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Rajamäki ja Urpilainen unohtavat sen, että sosialidemokraattien joulukuiset budjettilisäysehdotukset, menonlisäysehdotukset, olivat paljon suuremmat kuin ne pari kohtaa, jotka täällä mainittiin. Lisätalousarvio ei todellakaan todista, että sosialidemokraattien silloinen linja olisi ollut oikea. (Ed. Viitanen: Kyllä se todistaa!)

Mitä vasemmistoliittoon tulee, niin hehän äänestivät joka ainoan menonlisäysehdotuksen puolesta, ja siitä olisi jo täysin toisen suuntainen lisätalousarvio jouduttu tekemään. Vasemmistoliitto hoitaisi valtiontaloutta aivan samalla tavalla kuin se aikoinaan hoiti Suomen kommunistisen puolueen taloutta.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erityisen tärkeää, että valtiontalous on korkeasuhdanteessa ylijäämäinen. On tärkeää, että myöskin velkaa maksetaan pois, mutta kyse on siitä, millä vauhdilla sitä maksetaan pois. Odottaisin hallitukseltakin sosiaalista omaatuntoa suurimpien yhteiskunnallisten kipupisteiden korjaamiseksi.

Mutta, puhemies, tällä hetkellä kiihtyvä inflaatio uhkaa talouttamme ja yritystemme kilpailukykyä. Inflaatio-odotukset ovat selvästi lisääntyneet, mutta tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että hallitus ei ota tätä uhkaa tosissaan. En usko, että Ekp:n rahapolitiikka tulee auttamaan tässä inflaationvastaisessa taistelussa, koska toisaalta sieltä odotetaan sekä koron nostoa että koron laskua, ja tuskinpa Ekp tulee tekemään mitään, eli tarvitaan kotimaisia finanssipoliittisia toimenpiteitä. Toistaiseksi hallitus on omilla toimillaan ollut kiihdyttämässä inflaatiota korottamalla polttoaine- ja sähköveroa ja maksuja, eli tarvittaisiin aivan toisen suuntaisia toimenpiteitä. Mitä, ministeri Katainen, hallitus aikoo tosissaan tehdä inflaation hillitsemiseksi?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime hallituskaudella ed. Zyskowicz kehui päivästä toiseen silloisen valtiovarainministerin politiikkaa, että se on kokoomuslaista politiikkaa. Nyt sosialidemokraatit kehuvat tällä hetkellä istuvan kokoomuksen valtiovarainministerin puheita, että ne ovat sosialidemokraattisia puheita. Kokoomus johtaa 2—0 vielä, koska viimeksi oli teot, nyt on vain puheet, mutta nimenomaan tämä vihreä politiikka on kyllä puheiksi jäänyt siitä huolimatta, että valtiovarainministeri Katainen on niin sanotusti järkivihreä, niin kuin hän on itse sanonut. Otan esimerkin: Kotkassa Kotolahden ratapihan kunnostustyön rahoitus lopetettiin, ja sillä olisi kiskoliikennettä, nimenomaan raskasta liikennettä Venäjälle, transitoliikennettä, kuljetettu eikä kumipyörillä tuhoamassa ympäristöä Valtatie 7:llä, 6:lla, E18:lla, ja tämä on mielestäni todella selkeä esimerkki täysin mustasta ympäristöpolitiikasta, jota vihreät ovat mukana tekemässä.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen ylpeä vihreiden politiikasta sen takia, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on otettu käyttöön ympäristöverot, ja tätä linjaa tulee vahvistaa, aivan niin kuin valtiovarainministeri sanoo. Me haluamme esimerkiksi kaatopaikkaveroja lisää, kevyen polttoaineen veroa lisää, ja tällaisilla toimilla me saamme säilytettyä valtion verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointipalveluja. On äärimmäisen tärkeää, että me etsimme uusia ratkaisuja, joilla myös ehkäistään ilmastonmuutoksen edistymistä. Näillä veroilla me voimme sitten miettiä tuloverojen alennusta, kun saamme sitä rahaa lisää, ja meille vihreille kyllä on tärkeätä, että tuloveron alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin.

Mutta kaiken kaikkiaan annamme tuen sille, että tätä verotuskysymystä lähdetään kokonaisuutena, isona asiana, käsittelemään syksyllä työryhmässä, ja siinä prosessissa on paljon ja tärkeitä linjanvetoja, joissa haluamme olla mukana.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se hyvä, että Suomen kansa ei ole kuuntelemassa tätä keskustelua. Demarien verokeskustelu on ihan päätöntä ollut koko ajan. Minä kerron: Vuoden 2003 vaaleissa te sanoitte, että ei missään nimessä ole varaa hyvinvointiyhteiskunnan takia keventää tuloverotusta. No, tuli hallitus ja kevensi enemmän kuin kokoomus lupasi omassa vaaliohjelmassaan. Nyt te kiemurtelette siitä, että kun olette tulleet kokoomuksen linjoille, niin pidätte sitä ikään kuin omana asiananne. Te olette aina olleet veronkorottajapuolue ja tulette aina sellaisena pysymään, puhuttepa mitä tahansa. (Välihuutoja — Naurua)

Mutta siinä on sellainen asia vielä, että minä en kyllä oikein hyväksy ed. Ojansuun kantaa kaatopaikkaverosta ja kaiken maailman välillisistä veroista sen takia, että kaatopaikkaveron tulo on merkinnyt sitä, että kaikki tienvarret roskataan siksi, että ihmiset eivät viitsi maksaa sitä kaatopaikkaveroa. Tämä on sellainen asia, että kun ihminen on tämmöinen, niin kannattaako sitä roskittaa koko luontoa sen takia, että pitää olla kaatopaikkavero. (Puhemies: Minuutti!) Minusta tämä on hävytön vero ollut koko ajan.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan puheenvuoroon jatkona: Joissakin maissa on käytäntönä se, että jätteistä, kun ne viedään kaatopaikalle, saa rahaa, ja se on ollut suuri kannustin, niin että ihmiset ovat vieneet.

Mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, mistä täällä on monta kertaa jo puhuttu: juuri näiden kuljetusyrittäjien lisäksi vaikeuksissa ovat Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasuttujen alueitten ihmiset. Ed. Manninen, minusta on hämmästyttävää, että täällä ei ole puututtu siihen. Kun keskusta oli oppositiossa, muistijälkeeni on jäänyt ed. Pekkarisen peräti kaksi välikysymystä ja tulenpalavat puheenvuorot siitä, kuinka väärin on kehitysalueitten kannalta, että polttonesteitten hinnat ovat niin korkeita, ja nyt ne ovat ennätyskorkealla ja keskustan innovatiivisuus on loppunut ihan kokonaan. Minä muistan, kun te esititte, ed. Pekkarinen, myös sitä, että polttoaineverotus täytyy alueellisesti porrastaa, ja monia muita hienoja ideoita oli. Mihin teidän aluepoliittiset ideanne ovat hävinneet? (Ed. Pekkarinen: En ole esittänyt!)

Tämä hallitus on aluepoliittinen kääpiö. Minusta on mielenkiintoista, että ette enää puhu niistä ihmisistä, jotka asuvat harvaanasutuilla ja kehitysalueilla Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa. On aivan selvä asia, että ne ihmiset, joitten on pakko käyttää autoa, tulevat kärsimään erittäin paljon näistä korkeista hinnoista, erittäin paljon. Töiden vastaanottaminen tulee olemaan entistä hankalampaa, ja kaikenlainen elämä syrjässä kärsii erittäin paljon.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! (Ed. Jaakonsaari: Kaksi välikysymystä!) Voi pitää paikkansa, kun puhuitte kääpiöistä, että kääpiöiden sukua voi tietysti meissä olla, siinä ed. Jaakonsaari on oikeassa. (Ed. Jaakonsaari: Aluepoliittinen kääpiö!)

Mutta mitä tulee näihin asioihin, niin minä muistuttaisin parista asiasta kuitenkin. Ensimmäinen oli se, että silloin, kun me välikysymykset teimme, silloin oli maailmanmarkkinahinta ihan toisella tasolla. Vuonna 2003 öljyn maailmanmarkkinahinta oli muuten 28, vähän yli, dollaria barrelilta. Tänä päivänä se on, ed. Jaakonsaari, yli 130 dollaria barrelilta, (Ed. Jaakonsaari: Juuri, mutta sen takia ihmiset kärsivät!) käytännössä siis nelinkertainen nousu. Ellei se näkyisi polttonesteitten hinnoissa, niin olisihan se nyt aivan mahdoton asia. (Ed. Jaakonsaari: Mutta se ei näy teidän toimissanne!)

Mitä tämä hallitus on tehnyt? Se on uudistanut autoiluun liittyvää verotusta ja tehnyt siinä niitä ratkaisuja, mitä se uusi, maailmanlaajuinen ympäristöjärjestys edellyttää. Se ympäristöjärjestys edellyttää sitä, että niitä nyt rankaistaan, jotka ajavat isoilla autoilla, aiheuttavat paljon päästöjä, ja ne pääsevät helpommalla, jotka saastuttavat vähemmän.

Myönnän sikäli sen huolen, minkä ed. Jaakonsaari sanoi, että kieltämättä kustannusten nousun niin nopea tapahtuma, niin kuin nyt on tapahtunut, varmaan koettelee monia yrittäjiä, ja hallitus varmaan katsoo, mitä muuta se voi tehdä. (Ed. Jaakonsaari: Ja ihmisiä!) — Ja myöskin ihmisiä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikein huvittaa, miten oppositio ei nyt haluaisi lyhentää valtionvelkaa. Tämä sama virsihän meillä oli edellisellä kaudella, ja velkaa vaan lyhennetään, ja sehän on positiivinen asia.

Myöskin poliisin määrärahojen lisäys on erittäin positiivista. Mutta nyt täytyy huolehtia siitä, että kun poliisit lähtevät hätäkeskuksista pois, niin hätäkeskusten toiminta saattaa kärsiä.

Haluaisin vielä kysyä ministeri Kataiselta yliopiston pääomittamisesta. Kun nyt innovaatioyliopisto saa 200 miljoonaa euroa, niin voiko sitä rahaa käyttää myös investointeihin, vai onko se sen tyyppinen finanssisijoitus kuin muillekin on luvattu, että se on ainoastaan tuottoa varten, ei investointeja varten?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Manninen käytti hyvän puheenvuoron ottaen esiin nimenomaan kuljetusyrittäjien ahdinkotilan. Aivan samaa kysyn teiltä nyt, valtiovarainministeri, onko mahdollista, että edes määräajaksi poistettaisiin tuo käyttövoimavero, vai millä tavoin ylipäänsä aiotte nyt tähän kuljetusyrittäjien hätähuutoon vastata.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että lisätalousarvio on yllättäviin, äkillisiin menoihin. Tällä hetkellähän rekkaliikenne on muuttumassa tuolla idässä, eli Venäjällä on tehty päätös, että erikoisrekat siirtyvät Vaalimaalle ja nämä muut rekat ovat Imatran ja Nuijamaan raja-asemilla. Tästä seuraa totaalinen katastrofi Kuutostielle. Liikenneministeriön pääluokassa lisäbudjetissa ei ole lisätty määrärahoja, vaan niitä on ainoastaan siirretty sopimusvaltuuden sisällä. Mutta tässä tilanteessa tuntuu oudolta, että hallitus ei ole todella reagoinut ja tehnyt tälle asialle jotain merkittävää, että siltä katastrofilta, joka on tulossa, vältyttäisiin. Heti, kun tämä tilanne astuu voimaan, rekkajonot ovat jossain Elimäen kohdalla, jos ei jo pidemmällä. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Sen jälkeen liikenne Kuutostiellä on mahdoton.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäki varmastikin myöntää myös sen, että tämä hallitus on tehnyt historiallisen merkittäviä päätöksiä joukkoliikenteen tukemiseksi ratapäätöksistä ja joukkoliikenteen tukeen liittyvistä päätöksistä alkaen. Ed. Ville Niinistö myöskin omassa puheenvuorossaan otti sen esille.

Mutta, arvoisa puhemies, yhteen tärkeään asiaan, mikä tässä lisätalousarviossa on tullut esille. Täällä on monta hyvää asiaa lisätalousarviossa, mutta yksi asia on erittäin merkittävä, ollut paljon julkisuudessa. Aina vuosien saatossa vuodesta 1992 on lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa Suomessa harjoitettu. Tämä lisätalousarvio tekee siitä pysyvän. Ollaan päättämässä, että hallintoyksikkö perustetaan. Tämän päätöksen myötä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on tullut osaksi terveydenhuoltoa Suomessa.

Lämpimästi kiitän myöskin siitä, että ministeri Risikko yhteistyössä olemassa olevien yhdistysten kanssa asiaa kehittää ja vie eteenpäin siten, että tämä muutos 2010 alusta on mahdollisimman hallittu.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka oonkin hallituspuolueen erustaja, niin täytyy kyllä olla huolissaan tuosta dieselveron jatkuvasta noususta sen suhteen, että muhunkin on ottanut kymmeniä, jos ei satoja, pienyrittäjiä yhteyttä. Totuus on näin, että siellä kilipailu alakaa pikkuhiljaa vääristymähän. Jokkut teköö väkisin ajoja, jotta saa konkurssia siirtää. Sitten se vääristää kilipailua, jotenka kyllä äkkiä pitää dieselveron suhteen jotakin tehrä ainakin ammattiautoilijoitten suhteen, ennenkö siellä tuloo liian paljon kaatoja eli konkursseja. (Ed. Kallis: Jos vaikka asiasta äänestetään!) — No, mä luulen, jotta hallitus teköö johtopäätöksiä oikiahan suuntaan pikkuhiljaa. Sitä rutinaa ei viitti tuolta maakunnista liian paljon kuunnella.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan siihen käyttövoimaveroasiaan, mihinkä arvoisa valtiovarainministeri kiinnitti jo huomiota. Minusta Ecofinin ministerit olivat aivan oikeassa, että ehkä eivät tällä kertaa öljysheikit vaan nimenomaan futuurispekulantit eivät saisi voittoa tässä öljyn hintakisassa.

Mutta, arvoisa ministeri, se, mikä nyt pitäisi tehdä jo henkisesti, on se, että kun Linja-autoliitto on jo vaatinut lähes 6 prosentin korotusta linja-autolippujen hintoihin, oikeutta siis siihen korotukseen, niin nyt pitäisi sitä joukkoliikennemäärärahaa, joka on suunniteltu ensi vuoden budjettiin, henkisesti jo varautua nostamaan reippaasti nimenomaan lisäysperiaatteella, että jos kunnat panevat nokkiin, niin valtio panee sitten vastaavasti nokkiin, että sillä on todellista merkitystä. (Ed. Arhinmäki: Kahden suhde viiteen!)

Toinen varapuhemies:

Vielä ennen ministerin vastauksia edustajat Rajamäki ja Orpo.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt, kun valtiontalous on pelastettu, hyvinvointivaltion perusta vaatii täsmärappausta. Tässä suhteessa olemme kritisoineet tätä kaavamaista velanmaksua ja sitten rikkaiden erityisetujen rohmuamista, että jos esimerkiksi sosialidemokraatteja ei uskota, niin Helsingin Sanomien hyvä pääkirjoitus perjantailta kuvaa tätä perintöverouudistuksen sisältöä. (Ed. Soini: Varallisuusvero!)

Mutta se, mikä on pahinta, on se, että tämän porvarihallituksen ja kokoomuksen aikana inflaatiota on vauhditettu niin, että tavallisen palkansaajan ja pieneläkkeensaajan ostovoima on heikentynyt. Nimenomaan tavallisen palkansaajan verotus ikään kuin nousee. Tämä on tässä kova asia, koska energiaverot, asuminen ja erityisesti sitten myös tämä kuljetusala, dieselkysymys, vaativat ehdottomasti alue- ja elinkeinopoliittisesti toimenpiteitä.

Myöskin sitten, mitä tulee tähän ruokakysymykseen, minusta elintarvikkeiden kannalta lyhyellä tähtäimellä tämä hallitus teki omistajapolitiikan osalta erittäin suuren virheen, kun Suomen maatalouden ja elintarvikehuollon kannalta GrowHow’n myynnissä tehtiin erittäin raskas virhe. Ilmeisesti ei edes hallituksen sisällä arvioitu maatalous- ja elinkeinopoliittisia vaikutuksia.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä sinivihreä hallitus ja sen järkivihreä valtiovarainministeri ovat jo osoittaneet toimintakykynsä veropolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa muun muassa nopealla autoveron kokonaisuudistuksella. On myöskin varauduttu ja toimittu inflaation hillitsemiseksi sillä, että näitä veronkevennyksiä ei kohdistettu tähän samaan aikaan, jolloin palkat nousivat melko paljon. Olemme kuitenkin maksaneet velkaa, nostaneet etuuksia, kuten opintotukea, kansaneläkkeitä, lapsilisiä jne.

Ensi vuoden alkuun on kaavailtu mahdollisia tuloveronkevennyksiä, lokakuussa ruuan arvonlisävero laskee. Kysyisin valtiovarainministeriltä: Mikä on tämän hetken arvio ensi vuoden tuloveronkevennysvarasta ja aikataulusta? (Ed. Zyskowicz: Aikovatko demarit vastustaa ruuan arvonlisäveron alentamista?)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Polttoaineen hinta kun nousee, niin se nousee yhtä lailla ammattiautoilussa kuin yksityisautoilussakin. Näin ollen kun väitetään, että ei kannata ajaa linja-autolla, yksityisautoilu tulee halvemmaksi, niin ei se nyt näin ole. (Ed. Arhinmäki: Lippujen hinnat ovat nousseet enemmän kuin yksityisautoilun!) Yksityisauton polttoneste nousee ihan samalla tavalla kuin julkisessakin liikenteessä.

Täällä on käytetty useimpia puheenvuoroja useassa eri keskustelussa muun muassa tänään siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaat kärsivät. Kun tosiasioita katsoo, niin näinhän se ei ole. Pisimmät työmatkat on Pääkaupunkiseudulla. Elikkä kaikkein eniten polttonesteen hinnannoususta kärsivät Pääkaupunkiseudulla olevat ihmiset. Ja kun itsekin olen itäsuomalainen, niin tiedän, että asuntojen hinnat siellä meilläpäin ovat murto-osa siitä, mitä ne ovat täällä. Eli siinä mielessä en nyt ihan lähtisi sille populistiselle linjalle, että puhuttaisiin, että tässä jotenkin jaettaisiin ihmisiä asuinpaikkakunnan perusteella eri kasteihin.

Minä kävin eilen, kuten totesin jo aikaisemmin, kuorma-autoilijayrittäjien kanssa, Skalin johdon kanssa, keskustelua tästä käyttövoimaverosta ja totesimme yhdessä, että sen alentaminen ei ole mahdollista. Siis he ovat itse myös sitä mieltä, että se ei ole mahdollista sen takia, että nykyisin kyseessä on päiväkohtainen vero eli tämmöinen tasapuolinen toteutus vaatisi noin 12 kuukauden siirtymäajan. He ovat itse sitä mieltä. Eli jos nyt joku haluaa vastoin yrittäjien tahtoa sen tehdä, niin tapelkaa vaan, mutta minä uskon heitä. Ainoa keino, jota voitaisiin käyttää, joka maksaa noin 80 miljoonaa euroa, on dieselpolttonesteveron palautus. Se on 80 miljoonaa euroa, koska 80 prosenttia kaikesta dieselistä käyttävät hyötyajoneuvot. Ainoastaan nykyisen veron piiriin jäisivät siis yksityisautoilijat. Eli tämä nyt on semmoinen kysymys, jota jokainen voi miettiä, miten tässä kannattaa tehdä. Ihan helppoa sekään ei ole, eikä se varsinkaan nopeasti järjesty.

Perussuomalaisten puheenjohtaja ed. Soini oli kovasti sitä mieltä, että polttoaineveroja pitää laskea. Se nyt vaan on niin, kuten esimerkiksi ed. Pulliainen sanoi, että silloin me lähdemme sille tielle, että ilmoitamme öljysheikeille tai futuurispekulanteille, että kyllä suomalaiset maksavat, me laskemme verotusta niin, ettei rahaa enää riitä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen, nostakaa te vaan hintoja. Tulee heti mieleen, onko täällä eduskuntasalissa perussheikkien puheenjohtaja, joka ajattelee tämmöistä, että me maksatamme suomalaisilla öljynkäyttäjillä sen hyödyn, mitä sitten öljyn tuottajat saavat kääriä taskuun.

Tasaveromallista. Itse suhtaudun äärettömän skeptisesti tasaveromalliin. Tosin niitä on lukuisia, elikkä ei voi ottaa yhteen asiaan kantaa, koska siinä rajaveroasteet nousevat varsin pienillä tuloilla korkeaksi, mutta katsotaan, mitä tämä työryhmä tekee. Mutta tämä on oma ajatteluni.

Se on hyvä huomio, mitä täällä ed. Kumpula-Natri otti esille, että 115 miljoonaa euroa on jäljellä. Se ei ole iso raha loppuvuodeksi. Tämmöiset asiat kuin Sata-komitea ja ilmastopaketti, ne ovat kehysratkaisuja, eivät lisätalousarvioratkaisuja.

Inflaation torjunnasta ja hallituksen toimenpiteistä varmaan kaikki tietävät, että veroratkaisut, mitä hallitus on tehnyt välillisesti verojen osalta, elikkä viina, ympäristöverot, niitten nettovaikutus on noin 0,3 prosenttia inflaatioon. Suurin vaikutus tietysti on palkankorotuksilla, ja ne tulevat jatkumaan 2010:een saakka. Niitten inflaatiovaikutus on kaikkein suurin. Energiapoliittisilla päätöksillä voimme myös vaikuttaa, että mitä halvemmalla energiaa tuotetaan, sitä pienempi on hinnankorotuksen tarve, ja ruuan arvonlisäveron alentamisella ensi vuonna voimme alentaa.

Se, mitä hallitus ei ole tehnyt, se ei ole merkittävästi alentanut tuloverotusta, mikä olisi johtanut korkeampaan inflaatioon, mutta ensi vuoden alusta tulemme sitä tekemään. Meillä on käytössä 1,1 miljardia. Nyt katsotaan, pistetäänkö se kaikki vai vain osa siitä ensi vuoden alusta menemään. Toivon mukaan saamme sille laajan tuen, mitä tulemmekaan sitten tekemään. Eli käytännössä palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoima tulee kasvamaan, vaikka toista väitetään. Pienituloisten eläkeläisten kohdalla eläkkeitä tarkistetaan inflaation mukaisesti — indeksitarkistus, jokainen meistä sen tietää. Elikkä jos hinnat nousevat, niin eläkkeet ja valtaosa etuuksista nousevat ja veronkevennysten kautta sitten tulee lisäostovoimaa palkankorotusten rinnalla niille, jotka valtionveroa maksavat.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussheikkejä on ilmeisesti Amerikassa. Siellä on teidän veljespuolueenne. Amerikassa bensan hinta on kaksi kolmasosaa halvempi. Ovatko he nyt perussheikkien asialla siellä, kun siellä pystytään pitämään bensan hinta kilpailukykyisenä niin, että tavallinenkin kansa voi ajaa?

Arvoisa valtiovarainministeri! Esitin joustavaa veroa. Eli silloin, kun on maailmanmarkkinahinta korkealla, niin tiputetaan veroa, jotta saadaan ennakoitavuutta kuljetusyrityksille ja talouksille. Silloin kun maailmanmarkkinahinta laskee, voidaan vastaavasti nostaa veron osuutta, jolloin syntyy puskuria. Tämä on suhdanneoppia, Soinin Joosefin-oppia. Ottakaa opiksenne.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin tässä vielä palata hieman tähän ekologisuuteen, mistä tässä äsken käytiin debattia. Kyllä minun mielestäni siinä suhteessa tämä hallitus ei ole suinkaan kääpiö vaan jättiläinen — se on epäekologisuuden jättiläinen. Siinä samaisessa Helsingin Sanomissa sunnuntaina oli myös Luontoliiton metsävastaavan kirjoitus, joka nimesi tämän hallituksen kautta historian epäekologisimmaksi hallitukseksi, ja se on oikeasti näinä ilmastonmuutoksen aikoina kovin vakava syyte. Tuntuu, että näitä perussheikkejä täällä nyt on aivan liikaa sitten myös hallituspuolueiden joukossa, vaikka kieltämättä se oli hauska kielikuva ministeri Kataiselta. Päivän paras lohkaisu. Yhteen se jäi, mutta onneksi se tuli.

Mutta sisällöllisesti olisin kyllä todella huolissani nyt tästä ympäristöpuolesta. Nimittäin kyllähän tässä myös se näkyi, tässä hallituksen verolinjassa, mitä kaikki asiantuntijat sanoivat, että todelliseen ympäristöverotukseen ei päästy esimerkiksi kotitalouksien sähköveron osalta, vaan se jäi fiskaaliseksi. Kerättiin valtion kassaan joitakin roposia, kun pitäisi tehdä radikaaleja uudistuksia ympäristön kannalta ja samaan aikaan muilla keinoin sosiaalisesta puolesta huolehtia, (Puhemies: Minuutti kulunut!) eli siitä, että se kaikista köyhin ei jää tätä maksamaan. Tätä visionäärisyyttä, kaukonäköisyyttä ja ison remontin tarvetta minä ainakin peräänkuulutan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että ministeri Kataiselle on käynyt selväksi, että koko oppositio ja merkittävä osa hallituksesta on sitä mieltä, että hyötyliikenteen verotukseen pitää tulla kevennyksiä. Tämä on eduskunnan enemmistön tahto. Se on käynyt kyllä tänään selvästi esille. Uutta minulle oli se, onko meillä todella niin saamaton virkakunta, että pystyy kyllä käyttövoimaveron säätämään, mutta ei pysty sitä poistamaan. Te sanoitte, että se tulee 12 kuukauden viiveellä. On paljon asioita, jotka tulevat. Jotkut tulevat 9 kuukauden viiveellä, jotkut kuukauden viiveellä, jotkut 3 kuukauden viiveellä, mutta tämäkin voidaan ottaa huomioon silloin, kun palautetaan. Eli jos tahtoa on, niin käyttövoimavero voidaan kyllä poistaa. Te olette ilmeisesti eri mieltä. Minä en ymmärrä, miksi sitä ei voisi poistaa muodossa taikka toisessa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen oli aivan turhaan huolissaan siitä, etten minä ja ettei laajasti kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaisi niitä veropoliittisia linjauksia, jotka ministeri Katainen esitti sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa. Päinvastoin olen hyvin vahvasti sitä mieltä, että sitä gäppiä, sitä kuilua, joka on ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen välillä, on välttämätöntä kaventaa.

Professori Kari S. Tikka -vainaa määritteli aikanaan niin, että kun mies makaa sohvalla ja tulo juoksee, niin se on pääomatuloa, mutta kun mies nousee sohvalta ylös ja rupeaa rehkimään töitä, niin se on ansiotuloa, ja kyllähän nyt tämmöistä ansiotuloa tietysti pitää verottaa hirveän paljon kireämmin kuin sitä pääomatuloa — tämä oli siis ironiaa. Toisin sanoen tässä on todella korjaamisen paikka, ja kovasti kannustan ministeri Kataista näiden ajatusten eteenpäinviemisessä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ollilan heittoon, vaikka hän ei enää olekaan paikan päällä, mutta kun ymmärsin, että hänen sanojensa takana on enemmänkin tämän työväenpuolueen väkeä, totean, että vasemmistoliitto on kuitenkin tehnyt joka vuosi viime kaudella ja viime syksynä vaihtoehtobudjetin, jossa on esitellyt menot ja tulot, ja siihen ei kokoomus omalla oppositiokaudellaan pystynyt.

Ei minun tarvitse mennä niinkään kauas, kuin ed. Ollila meni, muistellakseni menneitä. Suomalaisia pienyrittäjiä tapettiin kaikkein eniten edellisen porvarihallituksen aikana, Esko Ahon hallituksen aikana. Se oli teidän talous- ja veropolitiikkaanne, eikä kokoomus pääse vastuustaan sillä, että se sanoo, että Ahon hallitus kantoi edellisen hallituksen syntitaakkaa, kun se edellisen hallituksen pääministeri oli Harri Holkeri, teidän entinen johtajanne. Nyt on ikävää se, että monet kuljetusyrittäjät ovat liipaisimella, ja nyt kun seuraava lama ja taantuma tulee, niin ne, joiden asemaa ei ole korjattu nyt millään lailla, eli kaikkein pienituloisimmat, joutuvat maksumiehiksi ensimmäisinä.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan niin meidän tässä salissa kuin myös kuljetusyrittäjien ja muiden kansalaisten on hyvä sopeutua siihen ajatukseen, että polttonesteiden hinnat tulevat tästä eteenpäin olemaan korkealla tasolla.

En aivan ymmärrä tätä keskustelua tässä salissa. Jos kuljetusyrittäjien ongelma on tiukka kilpailutilanne, jossa he kilpailevat toisiaan vastaan ja marginaalit ovat pienet, niin mitä siinä auttaa se, että alennetaan kaikilta kuljetusyrittäjiltä verotusta? Ei yhtään mitään. Se ei ole mikään ratkaisu kuljetusyrittäjien ongelmiin. Kysymys on juuri siitä, jota itse asiassa ed. Soini hyvin kuvaili omassa puheenvuorossaan, eli siitä, että rahoitetaan sitten futuurispekulantteja tai öljyntuottajia. Ei tällä politiikalla, mitä tässä salissa on ehdotettu, auteta kuljetusyrittäjien tilannetta.

Käyttövoimaveron osalta, sehän on alennus nimenomaan, se on rakenne, jolla pystytään alentamaan kustannuksia ammattiautoilijoilta, eikä sen poistamisesta tässä yhteydessä ole kysymys.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on vastuullisesti poiminut muutamia kipukohtia yhteiskunnastamme, jotka haluaisin mainita, jotka tässä keskustelussa eivät vielä ole tulleet esille. Muun muassa lisämäärärahaesitykset sosiaaliturvan muutoslautakunnalle ovat erittäin tarpeellisia. On ollut kohtuutonta, että ihmiset ovat joutuneet jopa vuoden jonottamaan päätöksiä työkyvyttömyyseläkkeisiin tai vammaisetuuksiin. Nyt näitä ruuhkia päästään purkamaan ja jouduttamaan käsittelyä.

Samoin on hyvin tarpeellista, että hätäkeskusten tietojärjestelmiin saadaan niiden kehittämiseksi lisää rahaa, koska me kaikki tiedämme, että nämä järjestelmät ovat hyvin hitaalla viiveellä siihen tarpeeseen nähden nyt kehittymässä. Tätä työtä pitäisi saada vauhditettua.

Lisäksi hallitus vastuullisesti kantaa huolta nyt kulttuuriperinnöstämme. Se, että Olavinlinna vanhana keskiaikaisena linnana saa nyt merkittävän rahoituksen siihen, että pystyy näitä tärkeimpiä korjauksia tekemään, jotta siellä voidaan matkailijoita kesällä vastaanottaa, on erittäin tarpeeseen.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tulevaisuusvaliokunnan edustajana tässä — ja vanha puheenjohtajakin siellä istuskelee — olen kuullut tämän uuden sanan "futuuri-" ja "futuristi-" ja muut "spekulantit", todellisuudessa, ettei totuus unohtuisi, valtio hyötyy kaikista eniten näistä polttoaineverojen hinnankorotuksista, koska Suomessa on EU:n kallein verotus polttoaineissa — tai toiseksi kallein — sitten Suomessa on pisimmät välimatkat, täysin kyvyttömät hallitukset, jotka puhuvat puppua sen takia, että meillä on vielä tämän Nesteen ja — mitä meillä on — Fortumin suhteen se, että siellä näitten nykyhallituspuolueitten osakkeenomistajat saavat valtavia voittoja valtion ohella näistä asioista ja sen takia tähän ei kajota ja puhutaan tämmöisiä (Välihuuto) — oo ny hiljaa vähän aikaa — (Naurua) "futuristi".

Vihreätkään eivät ymmärrä muka näin yksinkertaista asiaa vaan puhuvat ihan suurkapitalismin puolesta. Nimittäin valtiovarainministeri voi haaveilla kyllä näissä paremmissa lehdissä, koska aikakauslehdet sanovat totuuden. Kansalaiset sanovat, että ruuan ja polttoaineitten hinnat ovat kammottavia, hirveitä tällä hetkellä. Tuntuu, että tämä meidän hallitus olisi jossain — minä luulin uutena kansanedustajana, että tämmöinen lisätalousarvio on nopeaa reagointia tilanteeseen, niin kuin Mietaakin tässä — anteeksi, ed. Mieto — sanoi. Kun me kaikki tiedämme, mihin pitäisi reagoida nopeasti, niin tänne tullaan puhumaan tämmöistä hölynpölyä ja jostain Helsingin Sanomien haaveilusta, (Puhemies: Minuutti kulunut!) sanotaan, että joskus sitten futuristivihreät parantavat maailman, kun on kaikki ...

Toinen varapuhemies:

Minuutti on kulunut, vastauspuheenvuoron aika on päättynyt. Vaikka polttoaineen hinnat kuumentavatkin tunteita, niin muistutan parlamentaarisesta ja arvokkaasta käyttäytymisestä!

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen totesi, että valtio saa verotuloja polttonesteiden verosta. Tämähän toki pitää paikkansa. Onko ed. Pertti Virtasen mielestä siis jollain tavalla hyvinkin vastenmielistä, että valtio saa verotuloja, joilla rahoitetaan kansaneläkkeitä, opintotukea, kuntien valtionosuuksia, perusopetusta, perusterveydenhuoltoa, yliopistoja, raideinvestointeja? Nämähän ovat tietenkin asioita, joita valtion verotuloilla maksetaan.

Toinen varapuhemies:

Ja ministeri Kataiselle loppuvastauspuheenvuoro, 2 minuuttia.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin unohdin äsken kiittää edustajia kannustavasta suhtautumisesta veroavaukseeni. Toivon mukaan siitä riittää keskustelua pitkään.

Vielä kerran korostan sitä, että kuljetusyrittäjät itse ovat tästä polttonesteverotusasiasta sitä mieltä, että tämä käyttövoimaveroasia ei ole heille oikea ratkaisu. Se on liian vaikea. He olivat itse sitä mieltä. Ainoa ratkaisu, joka on siis hyvin hintava, (Ed. Kallis: Koska se on 2 000 euroa!) on polttonesteveron, siis dieselveron, palautus tilapäisesti.

Mutta tässä on nyt semmoinen kysymys, että kun ongelma johtuu siitä, että nousseita raaka-ainehintoja ei ole pystytty siirtämään teollisuuden maksettavaksi tai kuljetusyrittäjien elikkä asiakkaitten maksettavaksi, niin tämä kertoo siitä, että kilpailu ei toimi, ja tämä on vakava rakenteellinen ongelma. Me emme voi lähteä siitä, että tästä ajasta iäisyyteen subventoidaan elinkeinohaaraa vuorollaan tämän kaltaisista ongelmista. Minä tiedän sen, että kuljetusyrittäjät ovat erittäin vakavassa tilanteessa, ja minä selvittelen koko ajan sitä kaikkein parhaiten osuvaa keinoa nimenomaan tälle ryhmälle, mutta se ei ole niin yksinkertainen kuin täällä on haluttu väittää.

Olennaista on se, että kun hinnat nousevat polttonesteissä, se menee aina hintoihin, siis jälleenmaksettavaksi, ja tämä on normaalia markkinataloutta. Jostakin syystä meillä kuljetuselinkeinon saralla kilpailu ei toimi aidosti. Tämä on iso ongelma. Tämä on iso ongelma. Me emme voi siis pysyvää subventiota eri yrityksille tehdä. Meidän pitää katsoa, onko syytä ja mahdollista tehdä tilapäistä tekohengitystä akuuttiin ongelmaan, mutta se ei voi olla pysyvä ratkaisu.

Toinen varapuhemies:

Siirrytään puhujalistaan: nopeatahtinen keskustelu enintään 5 minuutin puheenvuoroin.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden toinen lisätalousarvioehdotus on kaikkineen 634 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä esitetään käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen, jolloin valtionvelkaa lyhennettäisiin tänä vuonna yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Valtionvelkaa hallitus aikoo siis lyhentää tänä vuonna puoli miljardia enemmän kuin se viime vuonna raamitti.

Tässä toisessa lisätalousarviossa on monia välttämättömiä määrärahan lisäyksiä. Valtioneuvosto esittää työttömien poliisien työllistämiseen 3 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa tulisi päästä pitkäjänteisempään ja järkevämpään toimintaan, ettei ammattinsa osaavia, hyvin koulutettuja poliiseja tarvitsisi työllistää erityisten lisämäärärahojen kautta. Myös poliisien kuuluu saada elämäänsä turvallisuutta ja jatkuvuutta, ja sitä tuo vain varmuus työpaikasta.

Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin varatusta määrärahasta esitetään myönnettäväksi enintään miljoona euroa Nokian kaupungille vesijohto-onnettomuudesta aiheutuneisiin kustannuksiin ja samoin Tuusulan kunnalle Jokelan koulukeskuksen ampumisvälikohtauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Vastaavanlaisia, mutta vähemmän dramaattisia, yllättäviä kulueriä on tullut varmasti useisiin kuntiin eri puolille Suomea. Köyhillä kunnilla on vaikeuksia selvitä pienemmistäkin ei-budjetoiduista kulueristä. Pohjois-Savossa eräs esimerkki on Kaavin syrjäseudulla asuvien lasten koulukyyditykset takseilla susivaaran takia. Tällaisiinkin toivoisi rahaa löytyvän, vaikka mediajulkisuus ei annakaan samanlaista lisäpainetta valtion tuen myöntämiseksi.

Puunsaannin edistämiseksi ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti yhteensä 50 miljoonan euron määrärahaa, josta valtaosa eli 41 miljoonaa euroa perustienpitoon. Tämä on hyvä asia, sillä perustienpidosta huolehtiminen palvelee myös muita tienkäyttäjiä. Tämä kevät on ollut erityisen vaikea rospuuttokevät Pohjois-Savossa, ja erityisesti haja-asutusalueen tieväylät kaipaavat kiireistä kunnostusta.

On aivan välttämätöntä, että tässä lisätalousarviossa myönnetään lisärahoitusta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkien purkamiseen. Muutoksenhakulautakuntaan tulee runsaat 20 000 valitusasiaa vuodessa, ja nykyisellä järjestelmällä ja henkilökunnan määrällä ehditään käsittelemään noin 15 000 hakemusta vuodessa. Tämän vuoden alussa käsittelyä odotti jo yli 24 000 valitusta, joten käsittelemättömien valitusten suma vain kasvaa. Nykyinen yli 13 kuukauden mittainen keskimääräinen käsittelyaika ei ole oikeusturvan ja kansalaisten toimeentulon takaamisen kannalta millään lailla hyväksyttävissä.

Tässä lisätalousarviossa esitetään 220 000 euron määrärahaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan palkkaus- ja muihin menoihin. Summa tuntuu pieneltä edessä olevaan haasteeseen mitattuna, ja toivonkin, että valtioneuvosto seuraa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resurssien riittävyyttä.

Arvoisa puhemies! Edellä mainitsemani tähän lisätalousarvioesitykseen mahtuneet tarpeelliset määrärahat ovat esimerkkejä siitä, että rahaa on löytynyt, kun määrärahan kohteen tärkeys on ymmärretty ja yleisesti hyväksytty. Siltä pohjalta minua ihmetyttää, miksi suunhoidon hoitotakuun toteutumattomuus laajalla alalla Itä-Suomessa ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Itä-Suomen kunnat eivät voi toteuttaa hoitotakuuta, kun hammaslääkäreitä ei ole. Tyhjiö ei täyty lisäämällä koulutuspaikkoja muualla Suomessa, sillä hammaslääkärit, kuten muutkin opiskelijat, jäävät tutkitusti koulutuspaikkakuntansa lähitienoolle. Aikoinaan Kuopiossa koulutetut hammaslääkärit jäivät Itä-Suomeen. Nyt eläköityessään lähes miljoonan ihmisen suun terveydenhuolto on kriittisessä tilassa.

Tiesittekö, että esimerkiksi suunniteltu lonkka-, sydän- tai muu leikkaus estyy, jos potilaan suusta löytyy tulehdus? Tiesittekö, että vanhusten aliravitsemuksesta iso osa johtuu siitä, että suu on niin kipeä tai tekohampaat sopimattomat, että syöminen ei onnistu? (Ed. Kuoppa: Tietääkö edustaja, miten se voidaan korjata?) Suun terveys on paljon laajempi asia kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi. Hammaslääkärikoulutuksen aloittamisessa uudelleen Kuopiossa ei ole kyse aluepolitiikasta, ei koulutuspolitiikasta, vaan ennen kaikkea kansanterveydestä. Kuopiossa odotetaan vain lupaa aloittaa järjestelyt. Toivon, että eduskunta ja valtioneuvosto ottavat vakavasti tämän hälyttävän tilanteen eikä asiaa lykätä enää millään verukkeilla eteenpäin.

Ed. Outi Mäkelä merkittiin läsnä olevaksi.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio on osoitus hallituksen hyvin talousarviota tukevasta ja vastuullisesta otteesta nimenomaan ihmisten ja myös yritysten hyvinvoinnin huomioon ottamisessa. (Ed. Kuoppa: Kuten kuljetusyritykset!) Siitä esimerkkinä muun muassa 1,1 miljoonan panostus hätäkeskusten viestintäjärjestelmään tai panostus puuhuollon edistämisessä tähtääviin toimiin. Kiitokset muun muassa näistä esityksistä.

Puhemies! Kuntien tukemiseksi on tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon varattu harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen muodossa yhteensä 20 miljoonaa euroa. Tältä momentilta myönnetään avustusta sellaisille kunnille, jotka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi ovat lisääntyneen taloudellisen tuen tarpeessa. Nyt käsiteltävässä lisätalousarvioesityksessä tältä samaiselta momentilta ehdotetaan valtuuksia myöntää Nokian kaupungille vesijohto-onnettomuudesta ja Tuusulan kunnalle Jokelan traagisista koulutapahtumista aiheutuneisiin kustannuksiin molemmille avustuksia enintään miljoonan euron verran. Tarve näihin avustuksiin on kiistaton. Molemmat tapahtumat olivat katastrofeja, joiden hoitamisesta osa kuuluu ehdottomasti valtiolle.

Kuitenkaan lisämäärärahaa näiden kahden kuluerän kompensoimiseksi ei tälle momentille ole esitetty. 10 prosentin pienennys perinteiseen käyttötarkoitukseen momentin määrärahoissa on varsin suuri. Aikaisemmista vuosista tiedetään, että kunnat hakevat näitä harkinnanvaraisia avustuksia moninkertaisesti jakovaraan nähden. Esimerkiksi viime vuonna haettiin yhteensä yli 140 miljoonaa euroa, kun myönnetty avustusmäärä oli 20 miljoonaa euroa. Vain noin joka kolmas kunta sai hakemansa avustuksen.

Toivoisinkin, että valiokuntakäsittelyssä tälle momentille saataisiin vähintään tuo 2 miljoonan euron lisäys. Vaikka apu näille kahdelle kriisikunnalle on ehdottoman oikeutettua ja tärkeää, olisi harkittava rahan ottamista muualta kuin kaikkein heikkokuntoisimmilta kunnilta. Tämän lisäksi erityisesti Jokelan tapahtumien jälkeen meidän pitää pystyä tukemaan ennalta ehkäisevää työtä kaikissa kunnissa. Kun harkinnanvaraisten avustusten hakemisen todennäköisyys kasvaa kunnan asukaskohtaisten sosiaali- ja terveysmenojen noustessa, vaarana on, että näitäkin varoja supistamalla vähennetään myös ehkäisevää toimintaa.

Arvoisa puhemies! Edelleen pieni sijoitus lisätalousarvionkin mittakaavassa on hammaslääketieteellisen koulutuksen käynnistäminen Kuopion yliopistossa. (Ed. Heikkinen: Toistoa!) — Asia on niin tärkeä, että toistaminen ei ole liikaa. — Tarvittavan noin 4 miljoonaa voi sijoittaa yliopisto-opetuksen momentille tai sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Asiaa voi tarkastella kummasta näkökulmasta tahansa, sillä itäsuomalaisen hammashoidon kriisi tulee nähdä ennen kaikkea kansanterveyden kysymyksenä, ei niinkään yliopistojen rakenteellisena asiana.

Toinen varapuhemies:

Ja seuraava puheenvuoro edelleen samalta suunnalta.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Pohjois-Savon maakuntavaltuuston kokous jatkuu. Sen aloitti ministeri Katainen, ja sitten jatkoivat edustajat Hannakaisa Heikkinen ja Elsi Katainen, ja samasta maakunnasta sävelet ovat saman suuntaisia. Yhdyn edellisiin puheenvuoroihin täysin. En halua niitä toistaa millään lailla.

Herra puhemies! Hallituksen linjauksen kaiken kaikkiaan talouspolitiikassa, kuten myös kehyskeskustelun yhteydessä, voitiin todeta olleen, ja nyt vielä tämän kevätlisätalousarvion yhteydessä, onnistunutta ja toimivaa. Meidän työttömyytemme taso on laskenut tuonne 6 prosentin pintaan. Se on meille erittäin tärkeä asia. Pystymme jatkamaan valtionvelan lyhentämistä. Tällä hetkellä se on bruttokansantuotteesta 28 prosenttia, noin kolmannes siitä, mitä se pahimmillaan on ollut. Se on dramaattinen muutos positiiviseen suuntaan, ja tässä mielessä tietysti kiitokset kuuluvat tietyllä lailla kaikille niille hallituksille ja eduskunnillekin, jotka ovat olleet tekemässä tätä työtä, mutta ennen kaikkea suomalaisille yrittäjille ja työntekijöille, jotka ovat osaltaan olleet tätä kansantalouden kertymistä tekemässä varmasti tuloksia tuottavalla tavalla.

Tässä mielessä tällaisten verolinjauksien tekemistä, joka itse asiassa aloitettiin viime kaudella Vanhasen ykköshallituskauden aikana ja jota on nyt jatkettu, tulee pystyä jatkamaan. Siihen liittyy tuloverotuksen alentaminen, siihen liittyy elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, siihen liittyvät maltilliset tuloveron alentamiset, ja kyllä on paikallaan myös sitten katsoa, miten pystytään myös vastaamaan näihin tiettyihin kustannuspaineisiin elikkä raskaan liikenteen ongelmiin.

Eräs asia, josta ei tässä aiemmassa, sinällänsä mielenkiintoisessa debatissa puhuttu sanaakaan, on se, miten me vastaamme veli venäläisen vyöryviin rekkoihin ja venäläisten halvempien kustannusten kautta tulevaan kilpailutilanteeseen. Suomalaiset ovat käytännössä siinä tilanteessa, että me maksamme korkeilla hinnoilla, korkeilla veroilla, joudumme kilpailemaan, mutta ne, jotka pystyvät hyödyntämään sitten halpoja kustannuksia, ottavat meiltä markkinoita. Tämä on näkynyt selkeästi meidän kuljetusliikenteemme piirissä. Tässä on yksi iso yhteiskunta- ja myös tämmöinen yrityspoliittinenkin kysymys, johonka hallituksen on myös pyrittävä löytämään ratkaisuja.

Herra puhemies! On monia pieniä, mutta erittäin merkittäviä asioita, joiden kohdalla lisätalousarviolla voidaan budjettia täydentää. Muun muassa juuri puun saannin turvaamiseksi tapahtuvat investoinnit perustienpidon puolella sekä ratapuolella ovat tärkeitä ja lisäävät sopivasti meidän kehyksemme sisällä tapahtuvaa ja budjetin sisällä tapahtuvaa määrärahan käyttöä nimenomaan meidän heikentyneen tieverkostomme kohentamiseksi. Tässä ollaan hyvällä tiellä.

Herra puhemies! Yksi asia, jonka haluan oikeastaan ottaa noin hyvällä mielellä esille, on se, miten valtionhallinnossa asiat saadaan näyttämään aika kummallisiltakin. Lisätalousarviossa todetaan muun muassa näin alkuperäiskarjanhoidosta: "Sukevan vankilatilan alkuperäiskarjan siirron lykkäytymisestä johtuen rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin ehdotetaan kertaluontoista 64 000 euron lisäystä karjan hoitokustannuksiin, josta 32 000 euroa on siirtoa opetusministeriön pääluokasta." Äkkinäisen kyllä pitää lukea tarkkaan, mitä tässä hoidetaan, onko tämä Suomen alkuperäiskarja siellä niin kuin (Ed. Pulliainen: Pysyy ihmiset ja karja hengissä!) rangaistuksenalaisena vai kuinka, mutta joka tapauksessa rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin tämä lisäys sitten tulee, jolla tuo karja siellä hoidetaan.

Sukevan vankilassa tämä on ihan merkittävä asia, ja meidän alkuperäiskarjanhoitomme kannalta myös merkittävä, mutta jotenkin voisi kuvitella, että tämä valtionhallinnon budjettitekniikkakin ja kirjanpidon kirjaukset olisivat sellaiset, että ymmärtäisi, mistä siinä on kysymys. (Ed. Salo: Saako alkuperäisvanki siitä mitään? — Ed. Pulliainen: Tärkeintä, että karja pysyy hengissä!) — Niin, se olisi, ed. Pulliainen, aika dramaattista, jos kävisi vielä niin, että eduskunta ei myöntäisi tätä määrärahaa. Silloinhan siinä taitaisi käydä aika huonosti tuolle karjalle, mutta onneksi Suomessa tämän tyyppiset sanktiot ovat kiellettyjä.

Mutta kaiken kaikkiaan, herra puhemies, ihan vakavastikin vielä, lisätalousarvio täydentää sopivasti meidän varsinaista talousarviotamme, ja tältä pohjalta, kun kehyksen 300 miljoonan euron käyttövaraa toki nyt tässä aika pitkälle sitten syödään, niin valmistaudutaan myös sitten seuraaviin lisätalousarvioihin, jotka voivat pitää sisällään sitten positiivisesti myös verotukseenkin liittyviä asioita, vaikka niiden pääsääntöinen hoitopaikka on ilman muuta tuolla budjetissa.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Den andra tilläggsbudgeten innehåller flera viktiga tilllägg till och ändringar i budgeten för innevarande år. Betydande är att tilläggsbudgetens överskott, som uppgår till drygt 600 miljoner euro, kan användas för att amortera statsskulden. Ränteavgifterna för skulden minskar i förhållande till minskningen i statsskulden. I förhållande till bnp är Finlands skuldsättning 28 procent, vilket är ett mycket bra förhållande också i ett europeiskt perspektiv.

Lisäbudjetissa panostetaan työllisyyden kohentamiseen, muun muassa aikuiskoulutukseen tehtävillä siirroilla. Hyvä työllisyystilanne on yksi tärkeimpiä edellytyksiä, joilla voidaan lieventää väestön vanhenemisen ja nuorten vähäisemmän työmarkkinoille tulon vaikutuksia.

Lisäbudjetissa tehdään useita muutoksia kohtiin, jotka saivat paljon huomiota osakseen eduskunnan budjettikäsittelyssä viime syksynä. Rahaa lisätään esimerkiksi öljyntorjuntaan sekä muun muassa öljypäästöjen tärkeään ilmavalvonnan laitteiden uusimiseen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan lähivuosina vielä lisäpanostuksia.

Merkittävä on myös maatalouden ympäristötuen lisäys siten, että myöntämisvaltuuksia ympäristötukitoimenpiteisiin voidaan antaa. Ongelmallista on, että EU:n komissio ei ole hyväksynyt kaikkia Suomen ehdottamia ympäristöä parantavia toimenpiteitä. Yhtenä esimerkkinä on EU:n kielteinen suhtautuminen kotieläinten lannan kuljetustukeen. Tuki on ollut tärkeä, jotta on voitu mahdollistaa eläinlannan kuljettaminen maatiloille, joilla ei ole kotieläimiä. Kuten tunnettua kotieläinten lannalla korvataan keinolanta.

Te-keskuksille myönnetään lisärahoitusta. Tärkeätä olisi nopeuttaa hakemusten käsittelyä, ja toivonkin, että lisärahoitusta voidaan käyttää myös tähän tarkoitukseen.

Tidigare i år ställde svenska riksdagsgruppen ett spörsmål om resurserna för polisens operativa verksamhet. Den satsning som ingår i tilläggsbudgeten för sysselsättning av arbetslösa poliser är välkommen och mycket viktig.

Räddningshelikopterverksamheten har med tiden blivit en etablerad del av den finländska vårdkedjan. Avgörande för att rädda människoliv i olycksfall är att få hjälp i tid. Den första vård som kan erbjudas genom en räddningshelikopter är mycket svår att ersätta. Trots det har räddningshelikopterverksamheten länge dragits med finansiella problem och varit helt beroende av Pafs bedömning av behovet och dessutom av frivilliga insamlade medel.

Det beslut som redan tidigare fattats att överföra förvaltningen av räddningshelikopterverksamheten i statlig regi var ett viktigt och riktigt steg att ta. Anslaget för en riksomfattande enhet för förvaltningen av läkarhelikopterverksamheten konkretiserar beslutet i och med att enheten ansvarar för anskaffningen och övervakningen av den helikoptertransportservice som behövs.

Även firandet av märkesåret 1809 får ett tillläggsanslag. Jag hoppas att det i planen ingår att en del av anslaget kanaliseras till skolundervisningen för ett planerat projekt som bland annat Kulturfonden Finland-Sverige varit med om att utarbeta. Projektet behandlar Finlands och Sveriges gemensamma historia, en tid som för närvarande har en undanskymd roll i skolornas historieböcker.

Inom kulturbudgeten är det en positiv sak att också Museiverket får ett tillägg för reparationen av Olofsborg i Nyslott. Riksdagen ökade också anslaget i budgeten före julen för reparationer av de gamla slotten i vårt land, de är en viktig del av vårt kulturarv.

Herr talman! Slutligen vill jag beröra biståndsanslaget. Att Finland efterskänker Liberias skuld är i linje med millenniumdeklarationens målsättning om att fattiga länders skulder ska efterskänkas. Också den föreslagna höjningen av anslaget för mottagande av flyktingar och asylsökande är motiverat.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä lisäbudjetti antoi aiheen, jos jokin, siihen, että juuri tässä lisäbudjetissa olisi valtion verotulojen pitänyt olla eräällä tavalla maksimissa, josta seuraa sitten mahdollisesti jo seuraavan vuoden budjeteissa laskusuunta. Mutta näin juuri ei kuitenkaan ole. Plussan puolella ollaan selvästi, mutta ei olla sillä tasolla, millä pitäisi olla. Tämä johtuu, arvoisa puhemies, tietenkin harmaasta ja mustasta taloudesta. Ja ikään kuin tilauksena tähän lisäbudjettikeskusteluun juuri on ilmestynyt pari selvitystä, jotka kuvaavat sitä tilannetta, missä tällä hetkellä ollaan.

21.5., siis muutama päivä sitten, julkaistiin tiedote, joka kertoo: "Helsingin kauppakorkeakoulussa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan Helsingin pörssissä toimivien ulkomaisten etävälittäjien asiakkaana olevien suomalaisten luonnollisten henkilöiden arvopaperimyyntien yhteismäärä nousi vuonna 2005 noin 2,5 miljardiin euroon. Valtaosa etävälittäjistä ei toimita verohallinnolle tietoja välittämistään kaupoista, joista suomalaisille yksityishenkilöille syntyneiden verovalvonnan ulkopuolelle jääneiden luovutusvoittojen laskennallinen määrä on vuonna 2005 ollut tutkimuksen mukaan noin 340 miljoonaa euroa." Ja sitten tästä selvityksestä käy ilmi, että tämä on merkinnyt Suomen valtiolle potentiaalista veromenetystä lähes 100 miljoonaa euroa. Tässä se tarkka määrä on 95 miljoonaa euroa.

Näitten virheellisesti toimivien tai suorastaan rikollisesti toimivien etävälittäjien lukumäärä on ollut selvässä nousussa. Vuonna 2005 heitä oli Helsingin pörssissä 35 ja tänä vuonna jo 50 kappaletta, elikkä siis toisin sanoen kaikesta päätellen tämä veronkierto-operaatio on vaan lisääntymään päin. Tähän vielä lisätään se, että tämä on vain yksi siivu tällaista rikollista toimeliaisuutta, nimittäin tämän ulkopuolella ovat suomalaisten sijoittajien toiminnat ulkomaisten pörssien kautta, tässä siis oli vain Helsingin pörssistä kysymys, jolloinka mitään tietoa ei tule miltään osalta. Edelleen, niin kuin monissa keskusteluissa viime viikkojen aikana on todettu, nämä suomalaiset ovat tukeutuneet tiukan pankkisalaisuuden alueisiin elikkä Luxemburgiin, Sveitsiin ja Liechtensteiniin ja niissä rekisteröityjen pankkien, sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyhtiöiden palveluihin. Siis ollaan niin pimeällä alueella kuin olla voi. Kaikesta päätellen tämä toimeliaisuus on vain lisääntymään päin.

Kuin pisteeksi i:n päälle tuli välittömästi tieto verohallinnosta siitä, että viime vuonna rakennusalalla tehtiin 3 782 tarkastusta, joissa saatiin 807 väärinkäytösosumaa elikkä noin 20 prosenttia, reippaasti se. Tiedotteessa kerrotaan, että kysymys oli puuttuvista tuloista, mustista palkoista ja erikoisesti kuittikaupasta. Pyrittiin 10 prosentin kattavuuteen, mutta päästiin vain 8,9 prosentin kattavuuteen. Mielenkiintoista on se, että Vero-lehdessä sanottiin, että itse asiassa tässä osa oli sellaisia tyhjiä tapauksia, jotka tiedettiin tyhjiksi tapauksiksi, mutta ei haluttu näyttää korkeampaa lukua kuin noin 20 prosenttia, elikkä nokan valkaisu tässä mielessä on paikallaan. Tämän ulkopuolelle tulevat ravintola-alat ja monet muut harmaan ja mustan talouden tyypilliset toiminta-alueet.

Ja mitä tämä käytännössä merkitsee? Se merkitsee, että rehellisillä yrittäjillä menee yhä huonommin, sitähän se merkitsee, ja työntekijöillä menee yhä huonommin ja suomalaisella yhteiskunnalla menee entistä huonommin.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtion toinen lisätalousarvio tälle vuodelle on hyvin tyypillinen. Pääasiassahan se koskettelee palkkarahoja lähes joka momentilla, työehtosopimuksiin perustuvia palkankorotuksia. Mutta tässä lisäbudjetissa on kyllä monia muitakin merkittäviä aiheita huomautuksiin, joita voi tehdä annettuun lisäbudjettiin.

Ensinnäkin, jos liikenneministeriön pääluokasta katsoo, niin sinnehän on tulossa lisää rahaa nimenomaan puukuljetusten tukemiseen. Mutta täytyy heti samalla todeta, että tämä kunnossapitovelka perustienpidossa on erittäin suuri ja se on edelleen kasvamassa. Näillä rahoilla valitettavasti ei voi tätä kunnossapitovelkaa saada kiinni, ja lisäksi vielä on syytä huomauttaa, että esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentaminen on pudonnut lähes olemattomiin. Samoin myöskin teemahankkeet kärsivät rahapulasta, ja näin ollen olisi ollut perusteltua, että perustienpitoon olisi lisätty huomattavasti enemmän rahoja. Yleensä lisäbudjeteissa niitä on lisätty ja nyt tässä olisi voitu lisätä huomattavasti enemmän.

Toisena seikkana on se, että yksityisteiden valtionosuuksiin ei ole annettu lainkaan lisää rahaa tässä lisäbudjetissa. Jos puuta halutaan saada liikenteeseen, niin yksityistiet ovat yksi keskeinen asia siinä suhteessa. Ne ovat monesti sen verran heikkokuntoisia, että esimerkiksi liikennöintirajoitukset keväisin ja syksyisin ovat hyvin yleisiä ja estävät sitä kautta puukuljetusten saannin.

Rautateiden perusparannukseen on pieni lisäys tuonne Porokylä—Vuokatti-radalle, ja tämä on tietenkin paikallaan. Mutta yleensäkin joukkoliikenteen parantaminen olisi myöskin ympäristöystävällinen teko, ja siinä mielessä Pohjanmaan radan perusparannustöiden nopeuttaminen olisi edellyttänyt huomattavasti suurempia määrärahoja, jotta siitä saataisiin täysi hyöty. Nyt tämä työ kestää kohtuuttoman kauan ja sitä hyötyä, mikä siitä olisi mahdollisuus saada, ei saada, vaan se venyy yhä pitemmälle ja pitemmälle.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta pisti silmään, että kun täällä on työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen opintososiaaliset edut, niin tähän lisätään määrärahoja, mikä sinänsä on hyvä asia, ja sitten perustellaan tätä, että lisämäärärahan tarve aiheutuu työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäyksestä. Ei siinäkään sinänsä mitään, mutta tätä opintososiaalisten etujen korotusta ei ole, vaan tämä on yksistään määrän lisäystä ja nämä opintososiaaliset edut ovat todella heikot, ne ovat jälkeenjääneet. Nyt, kun muistetaan, kuinka paljon esimerkiksi matkakustannukset ovat nousseet, kuinka paljon ruuan hinta on noussut, tämä ei riitä alkuunkaan korvaamaan niitä kuluja, mitä työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville ihmisille koituu. Tässä tapauksessa olisi myöskin tämän kannustavuuden kannalta ollut tärkeää, että merkittävästi korotettaisiin opintososiaalisia etuja niin, että ne vastaisivat edes kustannusten nousua, mitä nyt ne eivät tee. Mutta hallitus ei ole kyllä kovin paljon kunnostautunut näissä asioissa, jotka koskettelisivat nimenomaan pienituloisten ihmisten etuja ja oikeuksia, vaan päinvastoin ne ovat jääneet jälkeen ja näyttävät jäävän yhä enemmän jatkuvasti jälkeen.

Asuntopuolella on esitetty 10 miljoonan euron määrärahaa vuokra-asuntotuotannon tukemiseen Helsingin seudulle, siinä on 14 kuntaa, ja tarkoitus on, että 10 000 euroa per asunto annetaan tukea. Mielestäni tämä on ensimmäinen todella konkreettinen toimenpide, jonka hallitus on tekemässä asuntopolitiikan hyväksi vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Jos tästä saadaan hyviä kokemuksia, mielestäni tätä pitäisi laajentaa myöskin muihin kasvukeskuksiin. Tässähän on näitä kuntia, muun muassa Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti eikä pelkästään nämä Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Vantaa, Espoo, joissa tämä asunto-ongelma on kaikista suurin. Näin ollen tämän vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi on kyllä syytä odottaa, että hallitukselta tulee muitakin toimenpiteitä ja tällaista tukea laajennetaan, jos se osoittautuu toimivaksi.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät salissa olevat kollegat ja muut siellä pikkupikkuhuoneissanne! Toisen lisätalousarvion yleisperusteluissa kuin myös laajemmin hallituksen toiminnassa on saanut havaita jatkuvan tilanneherkkyyden niin olemassa oleviin haasteisiin kuin edessä mahdollisesti häämöttäviin uhkakuviin. Toisaalta myös mahdollisuudet, joita on valtavasti, on käännetty ja käännettävä suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi myöskin tulevaa ajatellen. Se, mikä ehkä on olennaisimpana noussut esille ja myös rohkeasti sanottava, on se, että maailmantalouden pitkään jatkunut, jopa hurjakin kasvuvauhti on osoittanut viime aikoina selviä hidastumisen merkkejä. Tilanne on epävarmempi kuin moniin vuosiin.

Hallitus osoittaa suurta vastuullisuutta ja ennen kaikkea kunnioitusta tulevia sukupolvia kohtaan lyhentämällä sitä valtionvelkaa pois, joka on vuosien saatossa karttunut.

Samaa lauluahan täällä salissa kuunneltiin jo viime vuoden lopulla, että turha on velkaa nyt lyhentää. Hyvät kollegat, kysymys kuuluu edelleenkin, milloin mahtaa olla oikea aika velan lyhentämiselle. Kun valtion menneiden vuosien tilinpäätöksiä katsoo, tulee se käsitys, että ainakin sosialidemokraateille oikea aika on ilmeisesti vain silloin, kun puolue itse istuu hallituksessa. Kuka sen maksaa pois, jos me emme tee siihen suunnitelmaa? Kun tämänkin eduskunnan enemmistön ikärakennetta katsoo, olisi mielestäni suoraselkäistä kertoa, kun puhuu lasten hyvinvoinnista heille, myös se, että kun aikanani täältä lähden pois, satun jättämään pienen velkataakan teille maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Positiivista on ennen kaikkea se, että työllisyyskehitys on jatkunut edelleen hyvänä ja työllisyysaste kipuaa jo yli 70 prosentin. Tämä prosentti onkin mielestäni aivan olennainen. Vaikka työttömyysprosentti painuisi tulevaisuudessa tilastoissa lähelle nollaa, niin jos emme pysty pitämään riittävästi ihmisiä työmarkkinoilla, ei yhteiskunnallinen pyörä pyöri. Ymmärrän huolen vähävaraisista, apua tarvitsevista, työttömien toimeentulosta ym. ym., mutta aivan yhtä suuri tarve on pitää huolta niistä, jotka hyvinvointia rakentavat. Siksi kaikki toimenpiteet työnteon motivaation kasvattamiseksi, yrittämiseen kannustamiseksi, ovat tuettavia ratkaisuja, koska ilman heitä ei ole rahaa myöskään työelämän ulkopuolella oleville. On mielestäni ollut, voisi sanoa, jopa iloista kevätlaulua korville kuunnella valtiovarainministeri Kataisen linjauksia muun muassa veropolitiikan osalta, jotka tähtäävät tulevaisuuden Suomen pyörien edelleenkin vahvaan pyörimiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama sana poliiseista ja tänäänkin paljon puhutusta lisämäärärahasta. Se on positiivinen asia, vaikka joidenkin mielestä edelleenkin määrärahan lisääminen lisätalousarviossa on ajankohdallisesti väärä — eli sammutettu palo, mutta väärin. Se, mikä on tärkeätä, on se, että ne myönnetyt lisäresurssit suunnataan aidosti kenttätyöhön. Tuo 3 miljoonan euron lisämääräraha poliisien työllistämiseksi on näin ollen tarpeellinen, mutta sen jakautumisessa eri alueiden kesken toivon, että siinä niin ministeriö kuin lääninhallituksetkin pohtivat tarkasti niitä jakoperusteita. Asukasmäärän kasvun ja tehtävien määrän lisäksi on mielestäni määrärahaa pilkottaessa harkittava myöskin tehtävien laatua. Silloin, kun kasvu perustuu pääosin siihen, että ihmisiä muuttaa alueelle töihin, voisin näin sivusta seuranneena kuvitella, että he eivät välttämättä lisää poliisin hälytystehtäviä niin merkittävästi, mutta sen sijaan hallinnon puolella työtehtävät saattavat lisääntyä. Kolikon toinen puoli on se, että esimerkiksi Lahden kihlakunnan poliisin alueella tehtävien määrät ovat juuri nostaneet hälytystehtäviä. Siksi toivon, että kun rahaa jaetaan, prioriteettina tulisi olla juuri hälytystehtävien määrä eikä kokonaistehtävien määrä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulin tuolta työhuoneestani, kun kuuntelin ed. Viljasen puheenvuoroa, jossa oli paljon hyviä näkökohtia. Mutta erääseen tärkeään yksityiskohtaan haluan kyllä puuttua, kun on tapana perustella valtionvelan lyhennystä ylikorostetusti sillä, että emme saa jättää lapsillemme valtionvelkaa. Tämä on mitalin toinen puoli. Samalla yhteiskuntatieteilijät ja tutkijat toteavat sen, että meidän lapsemme perivät moninkertaisesti rikkaamman Suomen kuin vanhemmalla polvella on ollut. Tämä on siis tosiasiallinen fakta.

Toinen näkökulma on se, että totta kai velan lyhennykseen pitää suhteuttaa myöskin se, että meillä on vanhusväestö, veteraanisukupolvi, jotka ansaitsevat inhimillisen kohtelun vanhuudessa terveydenhuolto- ja muitten palvelujen kohdalla. Sen takia me oppositiossa, ja me sosialidemokraatit, olemme vaatineet esimerkiksi kuntatalouden voimakkaampaa panostusta, jotta tämä kunniavelka voidaan maksaa vanhuksille kunnon koti-, terveys- ja vanhustenhoitopalvelujen muodossa, ja tältä osin emme laittaisi (Puhemies: Minuutti kulunut!) aivan näin paljon valtionvelan lyhennykseen rahaa kuin hallitus laittaa.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kommentoi ed. Gustafssonin puheenvuoroa, vaan jatkan myöskin; kommentoin muutamalla sanalla ed. Viljasen puheenvuoroa.

Tuossa ed. Viljanen kertoi perustellusti tuon, miten poliisien paikat pitää jakaa. Se on aivan totta, mutta yksi pieni muutos siinä kannattaa huomioida, että jos se jaetaan hälytystehtävien perusteella, niin kaikki vakanssit tulevat tänne Helsinkiin. Joten kyllä lähtökohtaisesti täytyy todeta, että tuon vakanssijaon pitää perustua siihen, mikä on ollut poistuma viime vuosina kussakin piirissä ja mikä on yleisesti mahdollisuus nyt tällä hetkellä vastata hälytystehtäviin ja ennen kaikkea niihin vasteisiin, joita ne aiheuttavat.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion toinen lisätalousarvioesitys vuodelle 2008 vaikuttaa hyvältä. Talouden hyvästä kehityksestä johtuen lisätalousarvio on ylijäämäinen yhteensä 634 miljoonalla eurolla. Ylijäämää käytetään viisaasti valtionvelan lyhentämiseen, mikä on parasta varautumista tulossa olevaan taloudelliseen laskukauteen. On koko ajan muistettava, että valtionvelan korot vuodessa nielevät hieman yli 2 miljardia euroa, mitä voidaan pitää melkoisena summana valtion muihin menoihin verrattuna.

Tänä vuonna valtionvelkaa lyhennetään siis yhteensä 2,5 miljardilla eurolla ja näiden toimenpiteiden jälkeen valtionvelan määrä laskee 28 prosenttiin bruttokansantuotteesta ollen vuoden lopulla noin 54 miljardia euroa. Jatkossa toivon, että budjettikehyksen tärkeydestä huolimatta hallitus ottaa harkittavaksi välttämättömien liikenneinvestointien nopeutettua rahoitusta tämän vaalikauden aikana, vaikka käyttäen erilaisia rahoituskeinoja elinkaarimallista alkaen.

Hallitusohjelman mukainen tuloveron kevennys pitää toteuttaa aivan kuten ruuan arvonlisäveron kevennyksestä on jo sovittukin. Ne tukevat erinomaisesti kotimaista kysyntää, mitä nimenomaan tarvitaan varauduttaessa hitaampaan talouskehitykseen. Tästä meillä on lähihistoriassa hyviä esimerkkejä, että kotimaista kysyntää lisäämällä olemme pystyneet uutta kasvua luomaan.

Työllisyyden pitkään jatkunut hyvä kehitys alkaa tuottaa erinomaisia tuloksia Suomessa kaikin puolin. Työllisyysaste on jo yli 70 prosenttia, ja työttömyys on laskenut lähelle 6:ta prosenttia. Tässä on huomattava kuitenkin se valtava ongelma, joka vieläkin on ratkaisematta, eli alueelliset erot työllisyydessä. Toivonkin, että tähän eduskunta suhtautuu erittäin vakavasti, että alueellisia eroja pystytään tasaamaan ja työpaikkoja pystytään luomaan tasapuolisesti koko maahan.

Herra puhemies! Puunsaannin tukemiseksi suunnattu 41 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 9 miljoonaa euroa perusradanpitoon tulevat todellakin oikeaan kohteeseen, kotimaisen puunsaannin kannalta välttämättömien väylien hoitoon. Huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että perustienpidon 41 miljoonaa tulevat todellakin tarpeeseen, mutta samalla voi esittää ajatuksen, että jatkuva lisäbudjettien varassa eläminen tekee erittäin vaikeaksi perustienpidon tehokkaan suunnittelun ja ratojen hoitamisen. Toivoisin, arvoisa herra puhemies, että tähän asiaan paneuduttaisiin jatkossa edelleen huolellisemmin, että saataisiin perustienpidon ja perusradanpidon paketti ehyeksi yhdeksi kokonaisuudeksi, niin että näiltä jatkuvilta lisäbudjettikierroksilta vältyttäisiin. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä viimeistään pitää päätöksiä tehdä kestävämmän tienpidon suuntaan. Metsätalouden asema vaatii pikaisia päätöksiä. Liikennepolitiikka on siinä työssä ensisijaisessa asemassa, ja uskon, että tähän asiaan palataan kohtuullisen pian. Veikkaanpa, että jo ensi vuonna.

Innovaatioyliopisto saa pääomaa valtion budjetin kautta 200 miljoonaa euroa, mikä toteutuakseen edellyttää muiden rahoittajatahojen 80 miljoonan euron sijoitusta.

Herra puhemies! Työttömien poliisien työllistämiseen varattu 3 miljoonaa euroa tulee todelliseen tarpeeseen, 140 poliisin työllistämiseen osaksi vuotta. Sisäisen turvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että kaikki poliiseiksi koulutetut saavat työpaikan heti valmistumisensa jälkeen. Työttömiksi heitä ei kannata kouluttaa.

Hätäkeskuslaitokselle esitetty kehittämismääräraha tulee varmasti tarpeeseen, jotta saadaan kuntoon tiedonkulun kannalta välttämättömät järjestelmät. Julkisuudessa esiintyneet ongelmat avun viivästymisestä pitää poistaa mahdollisimman nopeasti riittävällä tietotekniikalla ja osaavalla henkilöstöllä.

Arvoisa herra puhemies! Laivanrakennusinnovaatiotuki 18 miljoonaa euroa on tärkeä panostus tulevaisuuteen suomalaisen telakkateollisuuden kamppaillessa tällä hetkellä ongelmia vastaan. Tässä on myös huomioitava sisävesiliikenteen mahdollisuudet suomalaisille laivanrakentajille. Uutta teknologiaa on syytä kehittää myös kotimaisen sisävesiliikenteen elvyttämiseksi.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen lisäys on oikea ratkaisu. Joustavuudella voidaan ohjata toiselta momentilta säästyneitä varoja maataloutta toisaalla palvelevaan tarkoitukseen.

Herra puhemies! Kaivoshankkeiden rahoitukseen varaudutaan Kevitsan kaivoshankkeen tieyhteyksiin varatulla määrärahalla. Hallituksen pitää olla jatkossakin johdonmukainen, jotta eri puolilla Suomea sijaitsevat kaivoshankkeet voivat käynnistyä nopeasti alueellisesti tärkeiden työpaikkojen saamiseksi. Valtion kannalta kyse on erittäin suuresta asiasta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään antanut eduskunnalle erilliskertomuksen valtion tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta. Virasto toteaa raportissaan, ettei valtion tilinpäätöskertomus kaikilta osin anna oikeita ja riittäviä tietoja siitä, kuinka hyvin valtion yhteiskuntapoliittiset tavoitteet on saavutettu. Toisessa lisätalousarviossa myönteinen asia on 3 miljoonan euron määräraha työttömien poliisien palkkaamiseen, kuten on aiemmin todettu täälläkin. 3 miljoonalla eurolla voidaan sivu- ja ympäristökustannuksineen palkata noin 50—60 poliisia, ja sehän lisää poliisien määrää tuntuvasti. Onkin toivottavaa, että poliisien palkkakustannusten nousu sekä poliisivoimien tulevaisuuden tarve otettaisiin huomioon niin, että vuosittain panostettaisiin 15 miljoonaa nykyistä enemmän määrärahaa nimenomaan poliisien palkkakustannusten kattamiseen.

Valtion it-strategiaan sisältyvien toimenpiteiden rahoitukseen hallitus esittää 11,9 miljoonan euron valtuutta. Valtion tietojärjestelmiä on nyt kehitetty parikymmentä vuotta, mutta tuloksena on ollut enemmän paperia kuin tuntuvia muutoksia itse tietojärjestelmässä. Mielestäni valtion tietojärjestelmäprojektien johtamisen hallintaan ja tuloksellisuuteen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Sähköinen asiointi valtion laitosten kanssa on vieläkin kömpelöä. Sen takia peräänkuulutan it-projektien haltuunottoa. Suuri kiitos hallitukselle kuuluu siitä, että se harjoittaa tulevaisuuspolitiikkaa vähentämällä systemaattisesti valtionvelkaa lisätalousarviossakin. Valtionvelka oli huhtikuun lopussa 56,9 miljardia euroa, tämän vuoden lopussa se on hieman yli 54. Tämän vaalikauden lopussa valtionvelan pitäisi olla noin 51 miljardia euroa. Mitä pienempi valtionvelka on, sitä isompi on taloudellinen liikkumavaramme.

Arvoisa puhemies! Odotin, kuten monet muutkin, että tässä lisätalousarviossa hallitus reagoi kuljetusyritystemme hätään. Dieselveron korotuksesta ei aiheutunut mitään hyvää kuljetusyrityksillemme, eivätkä korotukset parantaneet mitenkään ympäristömme tilaa. Ympäristöverolla rangaistiin joukkoliikennettä, jota hallituksen pitäisi suosia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos hallitus ei ryhdy toimiin kuljetusyritysten kilpailukyvyn pelastamiseksi, on edessä laajamittainen ulosliputus. Kuljetusyrittäjät siirtävät toimintansa alhaisemman kuljetustason EU-maihin, joista käsin Suomen kuljetusmarkkinat hoidetaan. Ulosliputuksesta kärsivät tuhannet suomalaiset yritykset ja työntekijät. Tässä on meille vakava haaste. Kuljetusala tarvitsee oman veropakettinsa, jotta logistiikkakustannukset eivät karkaa käsistä. Veropaketti voisi sisältää työvoima- ja dieselpolttoaineveron alennuksen ja ympäristöystävällisemmän kaluston investointituen.

Arvoisa puhemies! Muilta osin lisätalousarviossa on myönteisiä viestejä yrityksille, kuten että hallitus lisää yritysten kansainvälistymisavustusta sekä tukea yritysten investointi- ja kehittämishankkeille. Mielenkiintoinen lisäys on myös laivanrakennuksen investointituki, jota etenkin me varsinaissuomalaiset pidämme tervetulleena ja tärkeänä apuna laivateollisuudellemme.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tähän mennessä kuullun perusteella voisin tiivistää hallituksen linjausten terveydenhuoltoon, ympäristöön ja verotukseen liittyvät ongelmat seuraavaan runonpätkään: "Hampaat märkäni suuhun, tikka kuoli puuhun, ja polttoaineverotus iski kansan ydinluuhun."

Täytyy sanoa, että tällä kyydillä liike taitaa loppua kokonaan tästä valtakunnasta. Henkilökohtainen konkurssi polttoaineiden verotuksen suhteen on niin kuljetusyrittäjien osalta kuin myös tavallisten palkansaajien osalta tulossa kovin monelle. Ympäristöveropäätökseksi luonnehdittu hallituksen vihkimä autoveropäätös on viimeistään nyt kääntynyt aivan nurinperin, kun dieselauton hankkiminen ei ole enää millään muotoa verotuksen vuoksi kannattavaa. Kannustaako hallitus kansalaisia työhön ja ympäristötekoihin, vai johtaako nykymeno aivan muuhun? Siinä on helppoa siirtyä työmatkoilla joukkoliikenteen käyttäjäksi, kun hinnat ovat nousseet pilviin ja perukoiden viimeisetkin linjat on lakkautettu. Vai onko uusi joukkoliikenteen muoto Suomen mittakaavassa tandempyörä?

Arvoisa herra puhemies! Vuolijoen raportin pohjalta oikeusministeriö käynnisti vuonna 2007 yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa vankeinhoidon kehittämisohjelman. Uudistukset ja kehittäminen ovat varmasti tarpeen, mutta nykyisen vankeuslainsäädännön kuntouttamista ja perusoikeuksia edistävät tavoitteet jäävät jälleen kerran ja edelleen tämän henkilöstön aliresursoinnin jalkoihin. Kuntoutumista, päihdetyötä, työtoimintaa ja ohjausta on edelleen erinomaisen vaikea järjestää ilman asianmukaista rahoitusta. Mikäli oletetaan, että vankiloiden vartijat oman päätoimensa ohella hoitavat toisella kädellä näitäkin tehtäviä, niin tuottavuusohjelman ikeessä elävä vankeinhoito on nopeasti vaikeuksissa. Vaikka vankiluvun ilmoitetaan laskevan, niin vangit ovat entistä haasteellisempia ja usein myös väkivaltaisempia johtuen runsaasta päihteidenkäytöstä.

Esimerkiksi kotimaakuntani alueella Pelson vankilassa nykyiset säästötavoitteet ja tuottavuusohjelma johtavat siihen, että juuri kuntouttavasta toiminnasta ja päihdetyöstä joudutaan karsimaan. Vartijatyövoimaa on liian vähän, ja henkilökunta väsyy joutuessaan elämään jatkuvassa kovassa työpaineessa sairauslomien vuoksi. Jo kahdella uudella vartijalla tilanne muuttuisi, tilanne ratkeaisi.

Toimintarahoituksen turvaaminen lisäksi vahvistaisi juuri erilaisissa kehityssuunnitelmissa puhuttuja kuntouttamisen ja päihdetyön mahdollisuuksia suomalaisissa vankiloissa. Me voisimme aidosti toteuttaa nykyisen vankeuslainsäädännön henkeä ja hyviä tavoitteita, jotka nyt uhkaavat jäädä pelkäksi kirjaukseksi, nimenomaan kuolleeksi kirjaukseksi, paperille. Vankeinhoidon tilaa on mielestäni perustellusti tarkastettava todellisella suomalaisella intohimolla, koska koko oikeuslaitoksen remontti tulee varmasti tuomaan omat haasteensa myös vankimäärään ja tuomioihin. Vai uskotaanko tässä salissa, että oikeuslaitoksen tehostaminen edelleen vähentää tuomioiden määrää maassamme? Tässä salissa on lukuisaan kertaan kuullut sanat "panostetaan, panostetaan". Sanoisin vanhan paikallisen ukon sanoin, että "panostetaan, panostetaan", sanoo ukko kivijalan juuressa, kun dynamiittia sinne kasasi. Joskus meidän on mietittävä, minne ne panokset asetetaan, missä ne tuovat parhaan tuloksen, ja silloin, jos sitä tulosta ei synny, niin kannattaako panostusta tarkastella uudelleen.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Keskityn vaan yhteen kysymykseen.

Maatalouden säilyminen elinkelpoisena ympäri maata on vakava haaste tänä päivänä. Rakennemuutos ja EU:n tuomat muutospaineet vaativat paljon maatalouden harjoittajilta. Nuoret viljelijät näkevät tilusjärjestelyt muun muassa yhtenä tärkeänä keinona kehittää tilaansa ja sen kannattavuutta. Tilusjärjestelytarve on erittäin suuri Pohjanmaan maakunnissa, jotka ovat vedonneet meihin Vaasan vaalipiirin kansanedustajiin lisärahan saamiseksi lisätalousarvioon.

Tilusjärjestelyjen kysyntä on edelleen korkealla tasolla, koska maatilojen pirstoutuminen jatkuu tilakoon kasvusta riippumatta. Tämän johdosta tarvitaan huomattavia tukemisvaroja välttämättömien perusparannustoimenpiteiden toteuttamiseen, kuten esimerkiksi tie- ja kuivatusverkon rakentamiseen. Ilman lisämäärärahaa uusjakojen yhteydessä tehtävät perusparannustyöt joudutaan siirtämään, ja tämä tuo maanomistajille erityistä haittaa hankkeiden keskeneräisyyden johdosta. Toteamme tyydytyksellä, että hallitus esittää 400 000 euroa lisää uusjakojen tukemismomenttiin lisätalousarviossa. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta valitettavasti ei ole läheskään riittävän suuri.

Pohjanmaan maanmittaustoimisto on esittänyt 2 miljoonan euron määrärahaa. On toivottavaa, että lisätalousarvion käsittelyssä täällä eduskunnassa voidaan korottaa asianomaista määrärahaa ja viimeistään ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä tarvittavat rahat on järjestetty.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan aivan muutamalla sanalla poikkeuksellisesti kommentoida hallituksen esitystä lisätalousarvioksi nimenomaisesti sisäasiainministeriön hallinnonalan ja sen poliisitoimen kannalta.

On hienoa, että hallitus on osoittanut 3 miljoonan euron lisäpanostuksen työttömien poliisien työllistämiseen. Asiaan on kiinnitetty ansiokkaasti huomiota monissa puheenvuoroissa täällä tänäänkin, kuten on tehty niin monen monta kertaa aiemminkin.

Sellainen tilanne, jossa meillä on työttöminä satoja koulutettuja poliiseja, ei ole oikein eikä yhteiskunnan turvallisuusarvojen mukaista. Debatissa täällä tänään tuotiin esille se, että tämä olisi tullut jotenkin yllättäen, tai periaatteessa, että ei olisi tullut yllättäen, vaan siten, että olisi ollut jo viime syksynä tiedossa. Itse olen työskennellyt poliisina 19 vuotta, ja poliisi on enemmän tai vähemmän ollut aina talouskurimuksessa, ja siten voitaisiin kysyä kaikilta hallituksilta, olisiko asia ollut jo aiemminkin tavalla tai toisella hoidettavissa.

Kokonaisuudessa tähän liittyen sinivihreä hallitus on tehnyt aiemmin jo tänä vuonnakin positiivisia ratkaisuja, muun muassa kevään kehyspäätöksellä lisäsi poliisille 15 miljoonaa euroa toimintojen vakiinnuttamiseen vuodelle 2009.

Haluan kuitenkin nostaa esille toiseen vaakakuppiin valtionhallinnon tuottavuusohjelman tähänastiset vaikutukset, sillä se on osin ainakin suurissa poliisilaitoksissa aiheuttanut merkittäviä toimenpiteitä tässä kokonaisuudessa ja tulee vaikuttamaan nyttemminkin siihen, mitä tällä 3 miljoonalla eurolla saadaan.

Tuottavuusohjelman toteuttaminen on poliisihallinnossa tähän saakka kohdennettu muuhun henkilöstöön kuin operatiivisissa tehtävissä toimiviin poliisimiehiin. Muun henkilöstön pääryhmiä ovat siis vartijat, toimistohenkilöstö ja muut poliisihallinnossa lähinnä tukitoimintoja tekevät henkilöt.

Tässä kohdassa haluan kiinnittää nimenomaisesti tähän toimistotyöntekijöiden vähentämiseen huomiota, koska se rasittaa erityisesti lupapalveluja, niitä palveluja, joita kansalaiset hätäpalvelujen ja hälytystehtävien lisäksi eniten käyttävät poliisitoimessa.

Tuottavuusohjelman toteuttaminen tehtyjen päätösten perusteella edellyttää niin runsasta henkilöstön supistamista juuri tuosta ryhmästä, ettei vähennyksiä voida enää rajata niin sanotusti vain muuhun henkilöstöön. Tilanne johtaa poliisimiesten käyttämiseen lupapalvelu- ja tukitehtävissä, jotka eivät edellytä poliisikoulutusta. Toteutustavasta riippumatta varsinaisissa poliisitehtävissä toimivien poliisimiesten määrä uhkaa tuottavuusohjelman seurauksena supistua, eli poliisin näkyvyys katukuvassa vähenee.

Helsingin poliisilaitoksessa on tällä hetkellä päätetty sijoittaa uudet poliisilaitokseen tulevat poliisimiehet määräajaksi lupapalvelutehtäviin palvelutason ylläpitämiseksi. Onkin pohdittava kokonaisuudessa myöskin sitä, kuinka pitkälle kaupunkilaisten, kansalaisten, sietokyky riittää, sillä jo nyt jonot lupapalveluissa ovat useita tunteja.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi haluan kiinnittää positiivista huomiota siihen, että hallitus osoittaa 1,1 miljoonaa euroa Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän kehittämismenoihin. Hätäkeskuksen heikentynyt suorituskyky johtuu osittain, mutta korostan, vain osittain, tietojärjestelmän puutteellisuuksista, ja nyt onkin tärkeää saada uusi tietojärjestelmä mahdollisimman nopeasti toimimaan ja operatiiviseen käyttöön. Hätäkeskustyö kokonaisuudessaan vaatii erinomaista asiantuntemusta ja on henkisesti hyvin raskasta. Työn onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja ja hyviä toimintaedellytyksiä. Toivon todella, että tähän asiaan tulisi nopeasti parannus.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisimiehenä myöskin itse palvelleena täytyy nyt yhtyä kyllä ed. Hakolan mielipiteeseen siitä, että kyllä poliisin taloushallinto valitettavasti ei pitkässä juoksussa ole ollut siinä asetelmassa, missä sen kuuluisi olla. Kun kymmenen vuotta itse olen tässä talossa ollut, lähdin historiaa tutkimaan ja huomasin, että jokaisessa lisätalousarviossa sinä kymmenen vuoden aikana poliisin määrärahoihin on jouduttu puuttumaan, ja edelleen näyttää valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvajaostossa sellaiselta, että pitkäjännitteinen politiikka ja suunnitelmallisuus puuttuu.

On erittäin hyvä, että sisäasiainministeri Holmlund on nyt pikkusen sitä ryhtiä lisännyt ja lähtenyt miettimään, kuinka paljon poliiseja yleensä lähtee eläkkeelle ja paljonko tarvitsee kouluttaa lisäksi.

Sen lisäksi, mitä ed. Nordman äsken totesi tilusjärjestelyihin, pyydän kiinnittämään huomiota myöskin metsätiluksiin. Tällä hetkellä meillä on metsätiluksia, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jotka ovat neljä metriä kapeita.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin ed. Salolle voin todeta, että valitettavasti poliisin taloushallinnon osalta on ollut huomautettavaa. Se johti siihen, että viime kaudella jouduin kaksi kertaa asettamaan itse asiassa ministeriön talousjohtajan johtaman erillisen ryhmän selvittämään poliisin taloustilannetta. 2003 poliisiosasto viesti muun muassa kokoomukselle, oppositioryhmälle, 10 miljoonan euron rahoitusvajeesta, ja viimeisenä laskentayönä löytyikin 8 miljoonaa euroa. Eli tämä osoittaa sitä 2003:nkin tilannetta.

Mutta täytyy sanoa, että kyllä eläköityvien poliisien määrä on ollut koko ajan tiedossa. Nyt on selkeästi käynyt niin, että poliisin perusrahoitusta on heikennetty, ja vakavinta on, että krp:n dna-tutkimusten ja -laboratorion rahoitus on myöskin kriisissä alkusyksystä, puhumattakaan siitä, että te ette kanna yhtään huolta talousrikostorjunnasta. Neljännen talousrikostorjuntaohjelman eteneminen on täysin pysäytetty (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tämän hallituksen toimesta, erityisesti oikeusministeriön toimesta.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi pari sanaa yleisestä taloustilanteesta. Yhdysvaltojen hiipuva talouskehitys heikentää tulevaisuuden odotuksia, mutta vaikuttaa suoraan jo nyt meidän ulkomaankauppaamme, sillä Yhdysvallat on suomalaisille yrityksille tärkeä markkinamaa. Myös dollarin heikkeneminen rapauttaa yritysten kilpailukykyä. Tämä on erityisen raskasta metsäteollisuudelle, mutta myöskin teknologiateollisuuden yrityksille. Myönteistä tässä dollarin heikkenemisessä on tietysti se, että se vaimentaa kallistuvan öljyn vaikutuksia Suomessa ja euroalueella. Kolmantena vielä on syytä mainita se, että erityisesti yritysluotot kallistuvat, koska pankkien oma rahoitus kallistuu.

Tällä hetkellä suurimpana uhkana kilpailukyvyllemme näen korkean inflaation ja yleensä inflaation kiihtymisen. Tämä inflaation kiihtyminen vaatisi koron nostoa, ja Ekp voisikin yrittää hillitä inflaation kiihtymistä nostamalla ohjauskorkoa. Mutta toisaalta sitten Yhdysvaltojen hiipuvan kasvun vaikutukset eurotalouteen vaatisivat koron alennuksia. Samaa puoltaisi euron voimakas vahvistuminen suhteessa dollariin, eli Ekp on kovin vaikeassa paikassa tässä tilanteessa, enkä usko, että sieltä mitään meitä helpottavia toimenpiteitä tulee. Eli rahapolitiikan apuun ei tässä tilanteessa ole luottamista. Kyllä taistelu inflaatiota vastaan täytyy käydä kotimaisin finanssipoliittisin toimin.

Minulle on vaan jäänyt kovin epäselväksi se, mikä on hallituksen linja tässä inflaation hillinnässä ja mitkä ovat ne toimenpiteet. Toistaiseksi niitä ei ole valitettavasti näkynyt. Uskon, että pidemmällä aikavälillä inflaatiota kiihdyttävät tekijät näyttävät kovin ilmeisiltä. Kansainvälisen hintakehityksen epävarmuus on suurta, kisa maailman rajallisista luonnonvaroista kovenee ja taistelu tulonjaosta kiihtyy. Epäilenpä, että kovinkaan moni ei vielä vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että öljyn maailmanmarkkinahinta tällä hetkellä pyörii 130 dollarin tuntumassa.

Sitten muutama yksityiskohta tästä lisätalousarviosta. Minun mielestäni tässä lisätalousarviossa on monia myönteisiä asioita, ja yksi epäilemättä on se, että tuloarviot ovat huomattavasti realistisempia kuin ne olivat vielä varsinaisessa talousarvioesityksessä. Minun mielestäni on myöskin helppo yhtyä hallituksen näkemykseen siitä, että korkotulot lähdeveron kautta tulevat kasvamaan. Tämä talouden epävarmuus on johtanut siihen, että erittäin valtavia summia on siirtynyt rahastoista perinteisille pankkitileille, mikä epäilemättä tulee lisäämään korkotuottoja. Sitä on tietysti sitten vaikea arvioida, kuinka pitkään tämä kehitys jatkuu ja koska taas siirtyminen pankkitileiltä rahastoihin tapahtuu.

Hyvänä asiana tässä lisäbudjetissa haluan nostaa esiin myös innovaatiotuen. Se on meriklusterin ja siihen kuuluvan telakkateollisuuden kannalta äärettömän tärkeä. Meillä meriklusteri on erittäin merkittävä toimiala. Se työllistää välittömästi noin 50 000 henkilöä ja synnyttää noin 13 miljardin euron liikevaihdon. Alan näkymät ovat hiljattain ilmestyneen selvityksen mukaan erittäin myönteiset, jos me kykenemme erikoistumaan, kansainvälistymään ja turvaamaan ennen kaikkea osaavan työvoiman saannin.

Mielestäni tämä 18 miljoonan euron innovaatiotuki, joka tähän lisätalousarvioon sisältyy, on välttämätön, koska eurooppalaiset, muutkin eurooppalaiset laivanrakentajamaat sitä maksavat, puhumattakaan sitten tietysti Korean tuista, jotka ovat monta mittaluokkaa suuremmat. Minusta tämä innovaatiotuki on äärettömän tärkeä juuri nyt, kun korealaiset ovat tulleet Aker Yardsin pääomistajaksi. Suomihan on tunnetusti risteilijöiden rakentamisessa maailman huippua, ja on tärkeää säilyttää tämä asema. Risteilijä on loistava logistinen mestariteos, eikä sen rakentamisen osaamista voida yhtä helposti siirtää kuin esimerkiksi säiliölaivojen rakentamisessa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Me kaikki varmaan muistamme, missä olimme ja mitä teimme 7.11.2007, kun tieto Jokelan ampumavälikohtauksesta levisi ympäri maailmaa. Haluan kiittää ministereitä siitä tuesta ja avusta, jota saimme teiltä muun muassa tutustumiskäyntien yhteydessä. Kiitos myös jo myönnetystä taloudellisesta tuesta.

Tuusulassa on laadittu yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, jonka avulla ampumavälikohtauksen psykologiset vaikutukset, muun muassa kriisi- ja stressireaktiot ja koulu- ja työyhteisön vaikeudet, voidaan hoitaa. Ihmiset, joiden elämään ja toimintaan Jokelan välikohtaus on tuottanut jatkuvaa kuormitusta, tarvitsevat apua, jotta heidän toimintakykynsä palautuu ja säilyy. Kriisin jälkihoito on pitkäkestoista toimintaa, jossa tarvitaan niin yksilöihin kuin yhteisöihinkin kohdistuvia toimia. On tehtävä muun muassa tarvearviointia, yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiaa sekä ohjaus- ja neuvontatyötä. Jälkihoito jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun, ja kokonaiskustannukset nousevat noin 5,6 miljoonaan euroon. Vuoden 2008 kustannusten kokonaisarvio on 3,1 miljoonaa euroa.

Minkä tahansa yksittäisen kunnan budjetissa näin suuret lisäkustannukset ovat kohtuuton taakka, ja siksi esitän lisärahoitusta Jokelan välikohtauksen jälkihoitoon. Lisätalousarviossa on esitetty miljoonan euron avustus momentilta 28.90.32, Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus. Määräraha on tervetullut, mutta ei riittävä, joten esitän 1,5 miljoonan lisäavustusta samalle momentille.

Arvoisa puhemies! Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on solmittu aiesopimus, jonka tarkoitus on lisätä asunto- ja tonttitarjontaa metropolialueelle. Lisätalousarviossa on esitetty korkotukivuokra-asuntojen käynnistysavustusta 10 miljoonaa euroa. Esitys on hyvä, sillä alueella on pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Aiemmin ed. Kuoppa nosti esille ympäristökuntien perustienpidon määrärahojen riittämättömän rahoituksen, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hallituksen esitys kuluvan vuoden toiseksi lisätalousarvioksi sisältää paljon hyviä lisäyksiä, ja tietysti positiivista on se, että valtiontalous on ylijäämäinen, niin että velkaa voidaan lyhentää enemmän kuin mitä vielä viime joulun alla oli arviona. Mutta joitakin kohtia, oikeastaan kolme asiaa, haluan nostaa täältä esiin ja niissä toivoisin kyllä hallituksen uutta harkintaa ja lupaa, että valtiovarainvaliokunta voisi asioihin puuttua.

Ensimmäinen on se, mikä oli debattikeskustelussa vahvasti esillä, eli tämä kuljetusalan äärimmäisen vakava tilanne. Päivällä soitti eräs helsinkiläinen kuljetusyrittäjä, jolla on 16 ajoneuvoa, ja hän totesi, että esimerkiksi korjaamolle ei enää autoja saa vietyä, koska laskuja ei pysty maksamaan eräpäivänä, vaan joutuu neuvottelemaan aikaisemmista ja uusista laskuista, milloin ne pystyy maksamaan, ja silloin eivät enää isotkaan liikkeet ota töitä hoidettavakseen. Hän kertoi, että kahden kuukauden kuluessa konkurssi on edessä, kuljettajat työttömänä, ja tietysti se on yrittäjälle itselleen aivan kohtuuton tilanne. Kun meillä täällä on nyt vahva yrittäjähenki tässä salissa, niin toivoisin, että se olisi myös hallituksessa ja hallitus tulisi vastaan tässä kuljetusalan katastrofaalisessa tilanteessa, joka heikkenee päivä päivältä.

Tuossa vastauspuheenvuorossa nostin esille tämän päivän Keskisuomalaisessa olevan jutun, jossa keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen lupaa, että käyttövoimavero poistetaan, ja toteaa, että kun hallitus on voinut itse nostaa polttoaineveroja, niin sen on voitava myös niitä laskea. Ministeri Pekkarinen elinkeinoasioista vastaavana ministerinä on myötäillyt, väläytellyt, näitä mahdollisuuksia. Kuitenkin vastatessaan valtiovarainministeri Katainen totesi, että enempää käyttövoimaveron poistamista tai väliaikaista poistamista kuin polttoaineveron alentamistakaan ei hallitus ole suunnittelemassa eikä lupaa.

Polttoaineveron osalta tämä johtuu siitä, että Euroopan unionin valtiovarainministerit ovat sopineet, ettei polttoaineveroja alenneta paikallisesti unionin jäsenmaissa, ja syynä on se, että he katsovat, että öljyntuottajamaat saattaisivat vastaavasti nostaa raakaöljyn hintoja. Tämä tilanne on todella vakava ja johtaa hyvin nopeasti lukuisiin konkursseihin, ja seuraukset ovat siitä hyvin vakavat monella tavalla koko yhteiskunnalle. Tähän todella odotan vastuullista suhtautumista ja hallitukselta vielä ennen kesälomia selvää ohjelmaa, mitä tehdään kuljetusalan pelastamiseksi.

Herra puhemies! Sitten maatalouspääluokasta täällä aina puhutaan aika vähän. Kun hallituspohja on tällainen, mikä on, niin nämä maatalouden ongelmat jäävät keskustelun ulkopuolelle täällä salissa. Makerassa on edelleen rankka rahoitusalijäämä, ja sitä hallitus ei lainkaan aio korjata tässäkään tilanteessa, vaikka tarve olisi polttava. Siihen toivon, että todella valiokunta paneutuu ja tekee tarvittavat lisäykset. Uskon, että siihen on aloitteita tehty.

Herra puhemies! Sitten viimeiseksi vielä liikennepuolelta, eli perustienpidon määrärahaa täällä nyt lisätään. Tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa on 524,5 miljoonaa euroa määrärahaa, ja nyt siihen tulee vajaa 40 miljoonaa lisää, mutta tämän vuoden varsinainen määräraha on saman suuruinen kuin viime vuoden tilinpäätöksen mukainen luku, eli kasvua ei tullut lainkaan. Tämä nelisenkymmentä miljoonaa euroa ei riitä korvaamaan edes sitä kustannusten nousun aiheuttamaa tarvetta, joka nyt on täysin tiedossa ministeriössä ja koko hallinnossa, eli tähän tarvitaan lisää.

Tämä ei ole mitään puunsaannin edistämiseen tarkoitettujen tarpeiden tyydyttämistä, vaan tämä on vain kustannustason nousun osittaista paikkaamista, mihin hallitus on tässä varoja esittänyt. Tähän olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen ja toivon, että se tulee johtamaan tulokseen niin, että nostetaan tuota määrärahaa, jolloin tienpidon alasajoa saadaan edes hieman hidastettua.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi merkitsee 633,7 miljoonan euron siirtämistä valtionvelan vähentämiseen, niin kuin otsikko kuuluu, aikana, jolloinka tarvitsisimme vähintään osan näistä miljoonista euroista terveyden- ja sairaanhoidon kipukohteiden helpottamiseen. En tiedä, voiko, ed. Ollila, valtiontalouden hoitoa verrata minkään puolueen, kokoomuksen, aikoinaan eläneen Skp:n tai minkään kolmannenkaan puolueen, taloudenpitoon, mutta siinä mielessä on ainakin tosiasiat nähtävissä, että kuntien toimialueilla rahaa säästetään tällä hetkellä vanhusten, eläkeläisten, sairaiden ja lasten kustannuksella. Kouluja lakkautetaan, luokkakokoja suurennetaan ja vanhustenhoivasta, kotihoidosta, poistetaan toimia. Tämä valitettavasti. Esimerkki, jonka voin vakuuttaa, koska sen olen eilen viimeksi nähnyt, on Kotkan kaupunginhallituksen esityslistalta. Tässä mielessä me täällä voisimme näillä miljoonilla euroilla tukea kuntien budjettitaloutta, jotta näin ei tapahtuisi. Tiedän toki, että kunnat voivat siitä huolimatta toimia epäreilusti asukkaitaan kohtaan, mutta kuitenkin paheksun tätä määrää, miljoonia euroja, valtionvelan lyhentämiseen.

Mutta muutamia muita isoja asioita, jotka liikkuvat tässä ajassa, ovat vesistöt ja energiapolitiikka. Tässä lisätalousarviossa ei juurikaan energiapolitiikkaan eikä ilmastonmuutoksen hillintään osoiteta varoja. Viimeaikaiset lausunnot, muun muassa ympäristöministeriön uuden kansliapäällikön, nykyisen maaherra Pokan lausunnot siitä, mitä tehdään koskiensuojelulaille, ovat hiukan kummeksuttavia. Hän totesi, että koskiensuojelulaki voidaan tuoda eduskunnan käsittelyyn, jotta saataisiin eduskunnan kanta, voidaanko sitä avata. Se on aika pitkä askel sen suuntaan, että koskiensuojelulaki todella avattaisiin, ja tässä tapauksessa sitten Kollaja olisi se ensimmäinen rakennettava nyt suojelun piirissä oleva vesistö.

Toinen asia on Pallas—Yllästunturin kansallispuisto. Kansallispuistojen suojeluun, niiden ylläpitoon ja niissä havaittujen, käytöstä johtuvien kulumien parantamiseen ei ole lisärahoja. Mutta jälleen ympäristöministeri Paula Lehtomäen vastaus kirjalliseen kysymykseen lähtee siitä, että eduskunta voisi sanoa sanansa kansallispuistorakentamisesta, kun lakihan siitä sanoo selvästi luonnonsuojelulain kautta.

Mutta, puhemies, yksityiskohtiin hallituksen esityksessä lisätalousarviossa. Täällä on vakuutettu muun muassa vihreän eduskuntaryhmän jäsenten puolelta, että hallituksen liikennepolitiikka on edistyksellistä politiikkaa. Tällä tarkoitettiin kisko- ja rataliikenteen tukemista. Kuitenkin Kotkan Kotolahden ratapihan rahoitus lopetettiin kesken, 5 miljoonaa annettiin, 25 miljoonaa jätettiin antamatta, ja nimenomaan tämä ratapiha olisi se keino, jolla me voisimme ympäristöllisesti kestävällä tavalla viedä transitoliikennettä yli rajan itään. VR-Yhtymä tekee tässä hyvää työtä, yrittäen kehittää muun muassa henkilöautojen kuljetusta, mutta hallituksen politiikka estää sen. Pyydän valtiovarainvaliokunnan jäseniä huomioimaan tämän, kun käsittelette asian.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Velan lyhentämiseen ei ole koskaan oikea aika vasemmistoliiton mielestä, se on huomattu näitten vuosien aikana, ei nytkään, huolimatta siitä, että tarvitaan pelivaraa tulevaisuuden lisääntyviin väestön ikääntymisen aiheuttamiin terveydenhuoltomenoihin. Tämä on juuri sitä talouspolitiikkaa, josta viittasin, että vasemmistoliiton perillisten näytöt ovat huonot muun muassa Suomen kommunistisen puolueen talouden hoidossa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Ollila tietää toki, että vasemmistoliitto ei ole koskaan hoitanut minkään muun puolueen kuin oman puolueensa taloutta. Käsityksiä olisi hyvä ajantasaistaa, ettei elä väärällä vuosisadalla.

Mutta tämä kysymys, mikä on oikea aika lyhentää velkaa: Ne, jotka ovat huonosti toimineet, ovat toki ottaneet liikaa velkaa ja ovat jossakin vaiheessa siihen romahtaneet, ja Suomessa tämä liika velan otto tapahtui ehkä silloin, kun pankkituesta päätettiin ja pankit pelastettiin, mutta ihmiset jätettiin maksajiksi. Silloin tehtiin suuri virhe, jota on maksettu nyt vuodesta toiseen. Tällä hetkellä emme ole velkaongelmissa enää. Nyt olisi mahdollisuus sijoittaa enemmän ihmisten hyvinvointiin. Velan määrä on tällä hetkellä hallittu, ed. Ollila, sitä ei nyt tarvitsisi lyhentää. (Ed. Ollila: Katsokaa tulevaisuuteen!)

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri ilmoitti toukokuussa antamas-saan vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 209/2008 vp, että valtioneuvoston kansliassa ollaan valmistelemassa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen suoritettuja internointeja koskevaa tutkimushanketta. On erittäin myönteistä, että vuoden 2008 toisessa lisätalousarvioesityksessä kyseistä tutkimusta varten on osoitettu 400 000 euroa lisämäärärahaa. Hallituksen esittämä lisämääräraha on kuitenkin varsin suuri, kun otetaan huomioon, että internoinnista on jo olemassa olevaa tutkimustietoa. Tämä käy ilmi toimittaja Mikko Määttälän vuonna 2003 esitetystä tv-dokumentista sekä ulkoasiainministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen kirjoituksesta Turun Sanomissa. Tutkimus voitaneen siis suorittaa pitkälti olemassa olevan tiedon pohjalta.

Internoitujen lasten tutkimusta valvomaan olisi järkevää asettaa pieni työryhmä, jonka vastuulla olisi samalla korvauskysymysten määritteleminen. Myös pääministeri Vanhanen pitää tärkeänä korvauskysymysten määrittelemistä. Tämä käy ilmi hänen kirjalliseen kysymykseen antamastaan vastauksesta. Olen jättänyt lisätalousarvioesitykseen toivomusaloitteen, jossa esitän, että määrärahaa käytettäisiin myös virheellisen kohtelun aiheuttamien korvausten ja hyvitysten suorittamiseen. Näitä internoituja lapsia on elossa noin 50, ja yhteystiedot ovat heidän puhemiehenään toimivan valtuutettu Gunvor Brettschneiderin hallussa.

Asiassa tulisi kuitenkin edetä ripeästi, sillä internoidut lapset alkavat jo olla iäkkäitä, nuorimmatkin 70-vuotiaita. Siis sekä itse tutkimus että korvauksia ja hyvityksiä koskevat päätökset tulisi mielellään tehdä jo ennen tämän vuoden joulua. Tämän vuoksi olen esittänyt aloitteessani, että eduskunta lisää valtion vuoden 2008 talousarvioon momentin 29.60.02 perusteluihin maininnan, että lisämääräraha käytetään vuonna 1944—1946 internoitujen lasten aseman selvittämiseen siten, että tutkimus tehdään jo tämän vuoden loppuun mennessä ottaen huomioon jo olemassa olevan tutkimusmateriaalin ja että lisämäärärahasta ainakin 100 000 euroa varataan internoitujen lasten korvausten ja hyvitysten maksamiseen. Toivottavasti valtiovarainvaliokunta voi tehdä tämän perustelumuutoksen.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Arvoisa edellinen puhuja ja kokoomuksen kansanedustajat! (Naurua) Lisätalousarvion ensimmäiset rivit ovat oleellisinta tässä hallituksen esityksessä. En menekään yksityisiin menoihin tai tuloihin. Nehän ovat pääosin teknisluonteisia tai sitten jo aiemmin tiedossa olleita.

Kuvaus maailmantalouden muutoksesta kertoo, että epävarmuus on suurta ja meilläkin suhdanteet ovat heikkenemässä. Pitkään kestänyt suuren kasvun kausi on ohi, ja tulevaisuudessa riskit ovat suuremmat kuin mahdollisuudet. Niitä mahdollisuuksia voisikin oikeastaan luonnehtia siten, että ne ovat siinä, että menee hitaasti, mutta menee kuitenkin.

Hyviä asioita — kuka nyt ainakaan lisämenoja vastustaisi tässä budjetissa paitsi velanmaksua — on tässä budjetissa tietysti paljon. Sehän on ollut monelle vaikeaa niellä tuo velanmaksu. Tänäänkin ed. Gustafsson olisi keksinyt niille rahoille parempaa käyttöä, samoin äsken ed. Tiusanen. Kuitenkin kannattaa muistaa, että velan lyhentämisten aiheuttamat velan hoitomenojen alenemiset ovat nyt vuosittain ja tulevaisuudessakin jaettavissa oleva ja varsin huomattava summa.

Inflaation nopeutuminen tässä tilanteessa voi olla ongelma Suomelle yhdessä kansainvälisen kysynnän heikkenemisen kanssa. Kannattaa muistaa, että energian hinnannousu ei ole vielä ainakaan täysimääräisesti tuotteiden hinnoissa. Todetaan nyt vielä sekin, että valtion eri syistä toteuttamat inflaatiota nostavat toimet ovat sittenkin marginaalisia ja kertaluonteisesti inflaatiota korottavia, eivät ongelman syy.

Korkotulot ja voiton tuloutukset lisääntyvät. Se tuntuu olevan oppositiolle ongelma. Määrärahat olisi pitänyt saada osoittaa käyttöön jo budjetin yhteydessä. Näin on käynyt ennenkin, ja aina on tuon ylimääräisen rahan kanssa, sen ongelman kanssa, selvitty. Mutta suurempi ongelma voi muodostua jatkossa siitä, että arvonlisäverotuottojen arviota joudutaan pienentämään aika tuntuvasti, 230 miljoonaa euroa. Jos se on oireellista ja tulevaisuutta enteilevää, se tietää ongelmia.

Kaiken kaikkiaan haluan kuitenkin viestittää hallitukselle siitä, että maailmantalouden tilaa on syytä seurata varsin tarkoin ja on oltava valmius nopeisiin ja riittäviin toimiin tilanteen mahdollisesti sen suuntaiseksi muuttuessa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Minäkin puutun ihan lyhyesti vaan siihen asiaan, jota on täällä debatissa arvosteltu mutta joka on erittäin hyvä asia, elikkä siihen, että valtio lyhentää velkaa silloin, kun sillä on mahdollisuus lyhentää. Jos minulla olisi velkaa tuloistani 28 prosenttia, niin minä kyllä olisin hyvin, hyvin heikoilla. Jos kolmasosa tuloista olisi velkaa, niin minä kyllä pelkäisin suunnattomasti tulevaisuutta, miten selviäisin siitä. Ne, jotka ovat eläneet tässä talossa kaudella 1991—1995, jolloin Suomi ajautui lamaan, jonka laskuja me maksamme nyt vieläkin ja edelleenkin maksamme, ovat kyllä taatusti sitä mieltä, että velka pois niin nopeasti kuin suinkin.

Arvoisa puhemies! Sitten ajattelin puuttua siihen asiaan, joka on täällä monessa muussakin puheenvuorossa tullut esille, elikkä hätäkeskuksen toimintaan. On erittäin hyvä asia, että hätäkeskukset saavat tuon 1,1 miljoonaa euroa lisää oman toimintansa ja tietojärjestelmänsä kehittämiseen. Viime kaudella ja viime aikoina on julkisuudessa ollut paljon esimerkkejä siitä, että hätäkeskukset eivät kerta kaikkiaan toimi. Ihmisiä kuolee kadulle, kun ei mennä haistelemaan, onko se nyt humalainen vai onko se sairas. Tämmöisiä vaaditaan, ja tämähän ei ole kyllä kunnollista hätäkeskustoimintaa. Ei siellä saa mennä kyselemään, onko tässä tosi kysymyksessä vai eikö ole tosi kysymyksessä. Aina täytyy lähteä siitä, että kun hätäkeskukseen soitetaan, niin on todella vakava asia. On totta, että noin neljäsosa tällä hetkellä hätäkeskuksiin tulevista puheluista on niin sanottuja vääriä hälytyksiä. Nyt kun hätäkeskukset saavat tämän määrärahan, 1,1 miljoonaa euroa, niin voisi toivoa ja olettaa, että ne kehittäisivät tällä rahalla jonkinlaisen järjestelmän, jolla pystyttäisiin saamaan aikaan se, että vääriä puheluja, turhia puheluja, vahingossa soitettuja puheluja ei tulisi niin paljon kuin tällä hetkellä tulee.

Minulla on yksi idea, jota voisi ehkä ajatella, jos joku olisi sattunut kuulemaan tämän puheen. Kun soitetaan valtion virastoon, niin siellähän sanotaan aina, että paina 1, jos haluat mennä sen ja sen puheille, paina 2, jos haluat sitä ja sitä. Kun soitetaan 112:een, niin voisi olla keskuksessa automaattinen puhelinvastaaja, joka sanoo "hätäkeskus, jos sinulla on tosi hätä, niin paina 1" tai "paina 4" tai jotain muuta." Silloin poistuisivat ne, jotka ovat vahingossa tulleet painaneeksi 112. (Ed. Lauri Oinonen: Kaikilla ei ole näppäinpuhelinta!) Niitäkin puheluja on hyvin paljon sen takia, että vaikka puhelimen lukitsee, niin hätäkeskusnumeron pikavalinta ei lukkiudu. Tämmöisiä puheluja tulee hätäkeskukseen päivittäin.

Sitten olisin puuttunut tässä justiin julkisuudessa olleeseen asiaan, että kysellään, onko humalainen vai tosi sairas. Yhteiskunta on ehkä mennyt tässä suhteessa hieman kovaksi sen takia, että jos ihminen kuuluu niihin onnettomiin, jotka ovat tästä yhteiskunnan pyörästä tipahtaneet, niin eipä heitä juuri surra, kuolevatko he vai elävätkö he. Minä nyt vertaan sitä siihen, että kun meillä oli Jokelan onnettomuus, meillä oli Malagan onnettomuus, niin koko yhteiskunta suri. Näissähän meni tietenkin yhdeksän ihmistä molemmissa tapaturmissa, molemmissa onnettomuuksissa. Mutta kun viisi ihmistä kuoli, viisi yhteiskunnan pohjalle pudonnutta kuoli tulipalossa, niin hyvä, että siitä oli uutinen lehdessä, ei juuri muuta.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin toteaisin ed. Ukkolalle, että kolmasosa tuloista on ainakin yksityistaloudessa hyvin pieni summa ja harvalla on niin pieni lainamäärä.

Tämän vuoden toinen lisätalousarvioesitys on hallituksen talouslinjan kaltainen. Kiitettävää on edelleen se, että jatkamme valtionvelan lyhentämistä. Puu- ja metsäteollisuuden kannalta on tärkeää, että puun saantia tuetaan maaliskuun kehyspäätöksessä sovitulla tavalla. Perustienpitoon suunnataan 41 miljoonaa euroa ja perusradanpitoon 9 miljoonaa. Myös työttömien poliisien työllistämiseen kohdennetaan 3 miljoonaa lisämäärärahaa, jolla palkataan 140 poliisia puo-leksi vuodeksi. Lisätalousarvioesityksessä kannatettavaa on myös se, että perustettaisiin valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan yksikkö. Se vastaisi ensihoitojärjestelmän tarvitsemasta lääkärihelikopterikuljetuksesta.

Arvoisa puhemies! Suomessa on paljon rakennuskulttuurillisesti historiallisia kohteita, joita valvoo Museovirasto. Sen toiminnan turvaamiseen ollaan saamassa myös puoli miljoonaa, mikä on hyvä asia. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Koskenkorvan pato on ollut vuosia kunnostuksen tarpeessa. Nyt Koskenkorvan padon kunnostustöihin ehdotetaan 1,6 miljoonaa euroa. Tällä uusitaan pato ja kunnostetaan Kyrönjokea Koskenkorvan ja Kurikan välillä.

Maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen esitetään 5,9 miljoonan euron lisäystä korvaamaan pieneksi jäänyttä energiaverojen palautusta. Samassa yhteydessä varaudutaan te-keskusten toimintamenojen lisäämiseen 1,7 miljoonalla eurolla, jotta maataloudessa voidaan hoitaa kasvaneet valvontatehtävät ja maksaa tuet ajallaan.

Ja lopuksi, lisätalousarvioesitys on ylijäämäinen 634 miljoonaa euroa. Se esitetään käytettäväksi valtiovelan lyhentämiseen. Tänä vuonna valtionvelkaa lyhennetään siis yhteensä 2,5 miljardia euroa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2008 toisen lisätalousarvion summat ja saajat on hallituksessa sovittu viime viikolla, ja ne tukevat hyvin suhdannekehitystä. Määrärahojen suurimmat lisäykset on suunnattu ajankohtaisiin kohteisiin eli puunsaannin edistämiseen ja innovaatioyliopiston perustamiseen. Puunsaannin turvaaminen pitää sisällään paljon muutakin kuin varsinaisen raaka-aineen saannin turvaamisen. Perustienpitoa ja radanpitoa parannetaan sekä työllisyyttä pidetään yllä ja parannetaan. Viime viikon kiivas välikysymyskeskustelukaan ei kumonnut innovaatioyliopistoa, saatikka säätiön pääomaan varattuja määrärahoja, ja hanke jatkuu suunnitelmien mukaisesti.

Varsinainen ilonaihe kuitenkin on hyvä työllisyyskehityksemme, joka on nostanut työllisyysasteen jo 70,6 prosenttiin. Jaettavaa kakkua on nimittäin helpompi kasvattaa, kun on työntekijöitä työmarkkinoilla. Budjetin ylijäämä on myönteinen asia, ja tässä hallitus osoittaa vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä käyttämällä ylijäämän valtionvelan lyhentämiseen. Se on varautumista tulevaisuuteen, ja sitä ei ole syytä vastustaa edes opposition puolelta. — Kolmas opposition edustaja saapui juuri saliin.

Arvoisa herra puhemies! Suomi ei voi enää tukeutua ajatukseen lintukotomaisesta yhteiskunnasta. Olemme joutuneet valitettavien tapahtumien ja lisääntyvän väkivallan sekä rikollisuuden myötä ymmärtämään, että globaalit ilmiöt rantautuvat Suomeen myös sen ikävimmissä merkityksissä. Lisätalousarviossa esitetyt määrärahat työttömien poliisien työllistämiseksi ovat askel oikeaan suuntaan, mutta resursseja ja varoja tarvitaan jatkossa huomattavasti suuremmassa määrin. Onneksi kehyskaudelle on tehty panostuksia 35 miljoonaa euroa poliisin toiminnan vakiinnuttamiseksi. Pora-hanke aiheuttaa kuitenkin pelkotiloja, ja toivottavaa olisi, että se kohdistuisi pelkästään hallintoon ja jatkossakin näkisimme poliisit kentällä.

Toivottavaa on myös, että lisätalousarvioesitykseen sisältyvä lääkärihelikopteritoiminnan valtakunnallisen yksikön perustaminen toteutuu, jopa nopealla aikataululla. Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tulee olla toimiva ja koko maan kattava sairaankuljetuskapasiteetti maalla, merellä ja ilmassa.

Valitettavasti muutamat uudistukset, kuten ajoneuvoveron käyttöönotto, henkilön sähköinen tunnistautuminen tai hätäkeskusten toiminnan kehittäminen, ovat sidoksissa valitettaviin tietoteknisiin ongelmiin. Hankkeet ovat pitkittyneet ja kustannukset karanneet käsistä, kuten olemme joutuneet ajoneuvorekisterikeskuksen Palko-hankkeen tai vaikkapa hst-kortin osalta toteamaan. Tässä on peiliin katsomisen paikka. Valtion ja kuntien it-hankkeiden koordinointi ei ole toiminut, vaan jokainen on tehnyt omat ratkaisunsa. Valtionhallinnon tulisi omalta osaltaan olla edelläkävijä sähköisten palveluiden tarjoajana ja tietoturvallisuuden huippuosaajana, joten it-hankkeiden määrärahoja ja hankkeita ei ole syytä siirtää tai myöhästyttää entisestään.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle: tilanne on vielä pahempi kuin ajattelittekaan. Bruttokansantuotteella emme pysty niitä velkoja makselemaan, vaan sillä, mitä valtion kukkaroon sitä rahaa tulee, ja se on huomattavasti pienempi. On melkein 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin ovat ne varsinaiset vuoden tulot tämän vuoden lopussa. Eli se on ehkä se oikea suhdeluku siihen kohtaan.

Itse aloin pohtia tätä lisätalousarviota kuluttamisen näkökulmasta, ja siitähän tässä on kysymys, millä tavalla sitä valtion rahaa sitten kulutetaan. On totta, että meidän lisätalousarviossamme valtion kassakaappiin ropisee lisäeuroja. Rahaa tulee korkotuloista ja talletusten lisääntymisestä noin 170 miljoonaa, ja energiaveron nostokin tuo rahaa lisää. Osinkotuloja tulee 162 miljoonaa, ja Suomen Pankkikin antaa meille lahjapakettiin 100 miljoonaa euroa. Ne ovat isoja rahoja. Tietenkin tässä tulee oppositiolta vaadetta, pitäisikö kaikki rahat kuluttaa, mitä nyt tässä on tullut ylimääräistä. Tietenkin peruskysymys on se, onko aika kuluttaa vai säästää pahan päivän varalle. Tämän päivän lehdessä oli Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tuloksia, ja jollain tavalla pohdituttaa, onko kansa viisaampaa kuin me päättäjät olemme. Sen mukaan kuluttajat arvioivat oman talouden heikkenevän, mutta samaan aikaan he uskovat, että säästäminen on kannattavampaa kuin kestotavaroiden ostaminen tai lainanotto. Ehkä tässä on pohdittavaa myöskin meille päättäjille täällä eduskunnassa.

Jos me lähdemme kuluttamisesta ja siitä, lähdemmekö me miettimään sitä, millä saadaan talouden pyörät pyörimään, kuluttamisen näkökulmasta perheessä on ratkaisevaa euron ostovoima. Peruskysymys on, saako maksettua vuokrat ja ruokalaskun. Tileille virtaa rahaa yhä enemmän, mutta hinnat nousevat. Inflaatio, 3,7 prosenttia, näkyy myöskin kuluttajien kukkaroissa. Perheitä ahdistaa ruuan hinnan nousu ja asumisen kallistuminen. Päättäjänäkin tulee pieni huoli. Samaan aikaan pohdituttaa se, onko meidän vaatimustasomme jo noussut liikaakin. Aikaisemmin ei matkusteltu ulkomailla kuin harvakseltaan. Perheissäkin oli yksi telkkari, radio ja lankapuhelin. Meidänkin perheessä kolme lasta nukkui samassa huoneessa. Nyt telkkareita voi olla parikin ja sen päälle tietokoneet ja jokaisella perheenjäsenellä on oma puhelin ja oma huone. Puhelinta vaihdetaan vuosittain uuden mallin ilmaantuessa markkinoille, ja vaatteet ovat usein kertakäyttöisiä. Ensiasunnonkin pitää olla iso.

Mitä tapahtuisi, jos kansamme päättäisi lopettaa ylikuluttamisen? Mitä tapahtuisi kansantaloudelle? Voisimme jättää ostamatta sen uuden puhelimen tai tietokoneen, pärjätä sillä yhdelläkin, vähentää puheluja, tekstiviestintää sekä ostaa kestäviä, hyvälaatuisia vaatteita, joita voi käyttää viiden vuoden päästäkin. No, ainakin rahaa jäisi ruokaan ja asumiseen enemmän. Mutta mitä tapahtuisi kansantaloudelle? Ei hyvää. Kulutuksen vähetessä alkaisi syöksykierre, työttömyys lisääntyisi, verotulot laskisivat ja sosiaaliturvamenot nousisivat. Perheissä lainanlyhennyksiä ja korkoja ei saataisi maksettua, koteja pakkohuutokaupattaisiin. Näistä syistä USA:ssa annetaan shekkejä, jotta kulutus herättäisi talouden iloiseen eloon.

Kansantalous on jännä yhtälö! Kuluttaminen kasvattaa verotuloja ja työllisyyttä. Tässä kohtaa meidänkin eduskunnassa on syytä miettiä, mikä on suhdannetilanne, jotta tämä iloinen kulutuksen pyörä saadaan pyörimään edelleenkin. Ja tämä pohdinta siitä, onko suhdannepoliittisesti oikea vaihe missä vaiheessa antaa tuloveron alennuksia, on itse asiassa meillä tällä hetkellä käsillä. Kansantalouden näkymät ovat yhä synkkenevät. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että talouden pyörät pyörivät sopivalla vauhdilla jatkossakin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Ukkola muisteli 90-luvun ajan alkupuolen tapahtumia, kertoi, että velkaa tehtiin silloin rajusti. Niin tehtiin. Silloin oli suuri virhe se, että liian pitkään vahvan markan politiikkaa vedettiin. Eivät devalvoineet ajoissa silloinen eduskunta ja hallitus. Vienti pysähtyi, ja sen seurauksena meni noin 100 000 yritystä nurin ja tuli 700 000—800 000 työtöntä. Ne ovat niitä teidän silloisia päätöksiänne.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt kumminkin aion puhua yrityksistä ja työpaikoista, vaikka tuossa Vanhanen viime pyhänä radion haastattelutunnilla kertoi, että vain ne, jotka ovat saaneet Sukarin ja Kakkosen rahoja, ovat työpaikkojen ja teollisuuden ystäviä täällä eduskunnassa. Siitä huolimatta aion puhua yrityksistä ja työpaikoista.

Suurimman huolen tässä salissa pitäisi nyt olla, miten suomalainen teollisuus tulee vastaisuudessa pärjäämään. Metsäteollisuus on suurissa vaikeuksissa Venäjän puutullien takia, ja sitä kotimaistakaan puuta ei ole niin lähtenyt liikkeelle kuin olisi pitänyt. Semmoinen 10—15 miljoonaa mottia pitäisi saada. Täällä ovat monet ministerit useammalla suulla todenneet, että EU hoitaa nämä asiat, ja ovat jääneet nämä kahdenkeskiset neuvottelut vähän vähemmälle, mutta kun EU:kaan ei hoida. EU:n teollisuuskomissaari Verheugen kertoo, että Suomi ja Ruotsi ovat kohdelleet kaltoin Venäjää ja kohtelevat sitä kuin siirtomaaherrat. Eli EU:kaan ei tässä ole nyt meidän puolellamme. Täällä ei nyt ole ministereitä. Olisin kysynyt, mitä nyt aiotaan tehdä sitten EU:ssa, että tällaiset puheet ainakin siellä EU:ssa loppuisivat.

Puuta pitäisi saada lisää. Tuolla talousvaliokunnassa, kun kuultiin Ratahallintokeskusta, he kertoivat esimerkiksi, että nämä 220 miljoonaa euroa, mikä on nyt tähän mahdolliseen hankkeeseen, että puuta saadaan rata- ja tieinvestointeihin, ratainvestointien osalta monissa paikoin, kun ne jaetaan sinne eri kohteisiin, ovat vain aloitusrahoja. Nyt pitäisi saada sinne paljon enemmän, ei niin, että ruvetaan velkaa maksamaan. Nyt pitäisi saada pyörät pyörimään, ettei käy kuin 90-luvulla, että tehtaita lopetetaan ja työpaikkoja menetetään ja tulee paljon työttömiä lisää, eikä toimia niin, että Euroopan pienintä valtionvelkaa maksetaan pois ja sillä elvistellään sitten, että nyt pitää maksaa vain velat pois, vaikka tehtaita suljetaan ja työelämä ja teollisuuselämä ei mene niin kuin kuuluu.

Samoiten energia-asioissa on nyt hidasteltu. Muun muassa Outokummun Rantanen kertoo, että olisivat satojen miljoonien eurojen investoinnit alkamassa, mutta hän haluaisi tietää, mitä Suomessa sähkö maksaa tulevaisuudessa, ennen kuin niihin lähdetään. Tästä ei ole tämä hallitus päässyt eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan näistä asioista nyt pitäisi puhua eikä siitä, lyhennetäänkö velkaa pois vai ei. Nyt pitää nämä perusasiat saada kuntoon. Sitten pystytään monia muita asioita, niin sosiaali- kuin terveys- ja monia muita hyviä asioita, tekemään, mutta näiden pitää olla ensin kunnossa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaan puheenvuoro osoitti, kuten aika monen muunkin puheenvuoro tässä debatissa, että kansanedustajat ovat jotenkin lokeroituneet tähän taloon eivätkä lue edes päivälehtiä. Ei kansanedustaja voi lähteä siitä, että koko elämä on tässä yhdessä ainoassa rakennuksessa. Kyllä täytyy ympäröivä yhteiskunta ottaa huomioon.

Verheugen on ottanut takaisin omia sanojaan, ja Suomen puutulleja hoidetaan nimenomaan EU:n ja Venäjän välisissä neuvotteluissa. Suomi, totta kai, yrittää omissa kahdenvälisissä neuvotteluissaan tehdä sen, minkä voi, mutta asia ei ratkea Suomen ja Venäjän kahdenvälisillä sopimuksilla, vaan siihen tarvitaan EU:ta. Minä nyt muistutan, että Verheugen todellakin on ottanut omia sanojaan takaisin eikä niistä pidä ihan vääriä tietoja tässä talossa sentään levittää.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Ukkolalle: Myös ulkomaankauppaministeri Väyrynen näkyy tämän päivän lehdessä todenneen, jos nyt toimittajat eivät sitten valehtele lehtilöissään, niin kuin näköjään ovat sitten tulkinneet teollisuuskomissaarin puheita väärin, että tällaista on esiintynyt ja tuskastelee tämän päivän lehtikirjoituksissa, että näin tapahtuu. Kyllä täällä, jos mikä on, tämän talon ulkopuolelta huolehditaan, että ... Muun muassa Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Brunila kertoo, että jos ei tätä puuta saada liikkeelle nyt, niin kolme neljä tehdasta täällä suljetaan. Siellä menee muitakin kuin Summan ja Kemijärven tehdas. Siitä luulisi oltavan tässä talossa suuresti huolissaan. Se koskee myös suurta määrää ihmisiä, kolme neljäsosaa pk-yrittäjistä palvelee taikka antaa palveluksia näille suuryrityksille. Myös suuri tuho käy aikaiseksi, tämä koskettaa satojatuhansia ihmisiä Suomessa.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Positiivista tässä toisessa lisätalousarviossa ovat lisärahat työttömien poliisien palkkaamiseen, hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmähankkeet ja työvoimapolitiikan kohdalla satsaukset muun muassa muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, starttirahaan ja muuttoavustukseen. Lisäksi on aivan oikein huomioitu kriisit niin Tuusulan Jokelassa, Nokialla kuin Perloksen tehtaallakin, vaikka rahat ovatkin osaltaan riittämättömät todellisia kustannuksia ajatellen. Lisätalousarvion kohdalla valtionvelan lyhentämiseen käytetään 2,5 miljardia euroa, josta olisi suonut lohkaistavaksi hieman myös useiden rahareikien tilkitsemiseen ehkä erityisesti kuntataloudessa, jos itse saisin päättää.

Myös perustienpidon osalta ongelmamme ovat syvenemässä. Liikennemäärärahat suunnataan puunsaannin edistämiseen, ja samalla perustienpito joutuu kitkuttamaan erittäin vähillä rahoilla. Tämä näkyy jo myös liikenneturvallisuudessa. Polttoaineiden hinnan kohotessa myös niistä tuleva verokertymä valtiolle kasvaa eli kuljetusyrittäjien maksutaakka valtiolle lisääntyy, mutta samalla kärsitään huonosta tienpidosta. Myös kuljetusyrittäjille voisi perätä tässä kohtaa jonkinlaisia kuluttajan oikeuksia. Maksetuilla veroeuroilla pitäisi saada edes kohtalaisessa kunnossa oleva tieverkko työn alle. Tänään on paljon puhuttu kuljetusalan kustannuspaineista. Kuljetusala on kriisiytymässä nopeasti polttoaineiden hintojen noustessa, ja sitä tulisi kompensoida verotuksellisin keinoin. Samalla voitaisiin ottaa käyttöön myös ympäristöystävällisemmän kaluston hankintatuki, jonka vaikutukset ympäristöön olisivat positiivisemmat.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Perustien- ja radanpito kaipaisi kipeästi kohentamista. Parhaillaan käsiteltävänä olevassa vuoden 2008 toisessa lisätalousarviossa puunsaannin edistämiseksi esitetään 41 miljoonaa euroa perustienpitoon. Kaikki perustienpitoon osoitettu raha on kuitenkin korvamerkitty puunhuollon turvaamiseen. Perustienpidon raha ilman hallintokuluja on noin 510 miljoonaa euroa. Sen seurauksena, että nyt 15 miljoonaa euroa vuosittain turvataan puuhuoltoon, on se, että käytännössä perustienpidon raha putoaa alle 500 miljoonan euron. Lisäksi inflaatiosta ja kustannustason noususta seuraa se, ettei korjattuja teitä saada kilometreissä samoja määriä kuin aikaisemmin.

Puuhuollon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää metsätalouden ja teollisuuden näkökulmasta, mutta jo nykyisin niukkoja perusteiden parannusrahoja ei olisi tullut sitoa kyseiseen tarkoitukseen, vaan tähän olisi tullut osoittaa uutta rahaa. Kasvuahan ei nyt tule lainkaan. Jo pelkästään Lapissa Stora Enson tehtaan sulkemisen johdosta puuvirrat muuttavat kulkusuuntaansa siten, että teillä, jotka aikaisemmin ovat olleet vähäliikenteisiä, puunkuljetus lisääntyy huomattavasti. Onkin laskettu, että raakapuun kuljettamisesta johtuvat uudet tarpeet muodostavat 10 miljoonan euron kustannuksen.

Viime viikolla olin päättäjien metsäakatemiassa ja alan asiantuntijat vahvistivat, että puuntulo kotimaan markkinoille ei ole riittävää. Viime vuosina hakkuiden osuus on ollut 85 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Sinivihreän hallituksen tavoitteena onkin lisätä kotimaisen puun vuotuista käyttöä 10—15 miljoonaa kuutiometriä. Venäjän puutullien korotukset lisäävät entisestään tarpeita kotimaisen puun käytölle. Lisäksi uudet puun käyttökohteet, kuten biojalosteet ja toisen sukupolven biopolttoaineet, lisäävät puun käyttöä. Myös Suomen sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään edellyttää toimenpiteitä puuvarannon kasvattamiseksi.

On tärkeää, että perustienpidon ja metsäautoteiden perusparannuksien lisäksi panostetaan selvästi perusradanpitoon. Kotimaisen puun vuotuisen käytön lisääminen käytännössä edellyttää rautatiekuljetusten merkittävää kasvattamista. Lisäyksestä voitaisiin kuljettaa rautateitse jopa puolet. Siksi tarvitaan rataverkon tason parantamista ja lakkautusuhanalaisten rataosien peruskunnostuksia. Huolena kuitenkin on hallituksen tavoitteen toteutuminen käytännössä. Puukauppa on Lapissa käynyt tänä vuonna poikkeuksellisen vaisusti. Puun saatavuuden lisäämisessä yksityismetsät ovat avainasemassa, sillä lähes kaksi kolmasosaa metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä puusta ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta. Yksityisiä metsänomistajia tulee kannustaa aktiivisempaan metsänhoitoon. Lisätalousarvioon ei sisälly rahaa Esko Ahon työryhmän esitykseen muun muassa neuvonnan lisäämiseksi, joka olisi ollut ensiarvoisen tärkeää, jotta puu saataisiin myös yksityismetsistä liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Polttonesteiden hinnat ovat nousseet ennätyksellisen korkealle. Korkeat liikennepolttoaineiden hinnat vaikuttavat tavaroiden ja hyödykkeiden kuljetuskustannuksiin, joukkoliikenteen asiakasmaksuihin sekä työmatka- ja asiointiliikenteeseen. Kuljetusalan yrittäjät ovat todellisissa kannattavuusongelmissa, osa suorastaan konkurssin partaalla. Viimeksi eilen uutisoitiin linja-autolippujen hintojen korottamisesta. Maakunnissa, missä etäisyydet ovat pitkiä, joukkoliikenteen puutteellisuuksien vuoksi oman auton käyttö on lähes välttämätöntä. Bensiinin ja dieselin hintojen nousu tuntuu sekä alan elinkeinonharjoittajien että paljon liikkumaan joutuvien kansalaisten keskuudessa. Suomessa liikenteen polttonesteiden verotus on aina ollut ankaraa. Hallituksen omilla toimilla verotusta kiristettiin viime vuoden loppupuolella entisestään. Liikenteestä aiheutuvat hintojen korotukset ovatkin jo syöneet kansaneläkkeiden ja palkkojen korotukset. Tämän johdosta toivonkin hallitukselta pikaisia toimia polttoaineverojen alentamiseksi.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvioesitys on selvästi ylijäämäinen, yli 600 miljoonaa euroa, ja hallitus esittää sinänsä perustellusti tämän ylijäämän käyttämistä valtionvelan lyhennykseen. Se on tietynlainen osoitus pitkäjänteisestä taloudenhoidosta ja talouspolitiikasta.

Arvoisa puhemies! Puutun muutamaan yksityiskohtaan.

Ensiksikin oman valiokuntani alueelta tässä lisätalousarvioesityksessä esitetään poliisin toimintamäärärahan lisäämistä 3 miljoonaa euroa, jolla pystytään työllistämään puoleksi vuodeksi 140 poliisia. Siihen on vahvat perusteet. Olisi toivonut, että tämä määräraha olisi ollut vielä jonkun verran suurempi. Tällä on erittäin suuri merkitys sisäiseen turvallisuuteen ja poliisin koko toimintaan. On erittäin hyvä, että aikaisemmin kehyksessä esitetään 35 miljoonaa euroa vuosille 2009—2012 lisää poliisin toimintamäärärahoihin. Sisäinen turvallisuus ja sen vahvistaminen on yhteiskunnassamme erittäin ajankohtainen asia.

Sitten lisätalousarviossa esitetään kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin varatun määrärahan käyttötarkoitusta laajennettavaksi niin, että siitä määrärahasta voitaisiin myöntää Nokian kaupungille vesijohto-onnettomuudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin ja samoin Tuusulan kunnalle Jokelan koulukeskuksen ampumisvälikohtauksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Nämä määrärahat ovat hyvin perusteltuja, mutta kiinnitän huomiota siihen, että nämä esitetään otettavaksi kuntien harkinnanvaraisista avustuksista, jotka jo tässä budjetissa ovat erittäin niukat. Haluan kiinnittää tähän selkeää huomiota, että tämä otetaan seuraavassa lisätalousarviossa huomioon, että kuntien harkinnanvaraista avustusmäärärahaa tullaan lisäämään. Huolimatta siitä, että kuntien talous noin kokonaisuutena on kohentunut, meillä on paljon kuntia, joissa tilanne on huonontunut, eli kuntien tilanne on vielä eriytynyt, ja tämä harkinnanvarainen avustus suhteessa kuntien kokonaismenoihin on kuitenkin kohtuullisen pieni, mutta sillä pystytään hoitamaan paljon asioita.

Sitten kiinnitän huomiota hyvin myönteisenä asiana siihen, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle hallitus esittää 220 000 euroa lisää rahaa, jolla lisätään lautakunnan henkilöresursseja. Tämän määrärahan tavoitteena on, että valitusasioitten ruuhkan purku sekä asianmukainen ja viivytyksetön käsittely varmistetaan. Tämä on erittäin tärkeä asia kansalaisten kannalta, ja määräraha on kuitenkin kohtuullinen, ja uskon, että sillä saadaan hyvää aikaan.

Arvoisa puhemies! Tässä lähetekeskustelussa on ollut esillä polttoaineen hinta ja sen raju nousu. On erittäin tärkeää, että tähän reagoidaan. Erityisen suurissa vaikeuksissa ovat pienet kuljetusyrittäjät, ja kuljetuskustannukset tulevat nousemaan, joka rajusti heijastuu myös eri tuotteiden hintoihin, ja tämä ei ole vielä tullut näkyviin. Todella monet kuljetusyrittäjät ovat suurissa vaikeuksissa, ja tähän odottaa, että hallitus reagoi.

Tässä yhteydessä haluan ottaa esille myös toisen ryhmän, johon hintojen nousu on erityisen paljon vaikuttanut ja josta tänä päivänä ei ole vielä puhuttu. Hintojen nousu vaikuttaa erittäin paljon lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti yhden tulonsaajan perheisiin, joissa ruokakorilla ja perushyödykkeillä on hyvin suuri osuus. Koska tulonsiirrot nousevat vain erillisillä päätöksillä valtaosaltaan, niin nyt monet lapsiperheet ovat hyvin nopeasti tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän asian huomioon ottaminen ja tähän asiaan reagointi on erittäin tärkeää.

Arvoisa puhemies! Lopuksi sitten asia, joka on ollut esillä viime päivinä ja joka saa olla joka kerta esillä, kun valtion talousarviota käsitellään. Se on vaikuttavuuden arviointi. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt omalta osaltaan huomiota siihen, että määrärahojen vaikuttavuutta arvioidaan. Hyvin tärkeä on budjettivaiheessa pystyä arvioimaan, mikä on eri määrärahojen vaikuttavuus ja nimenomaan ei vain yhden sektorin sisällä vaan sektoreiden välillä, jottemme joutuisi siihen tilanteeseen, että joiltakin osin säästetään kustannusvaikutuksista piittaamatta, eli saattaa olla tilanteita, joissa määrärahojen tiukka leikkaus aiheuttaa nopeita kustannuskasvuja muualla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2008 toiseksi lisätalousarvioksi on realistinen, tämä täytyy todeta. Mitä velan lyhennykseen tulee, niin se on sinänsä myönteinen asia. Silloin myöskin korkomenot vähentyvät ja se antaa ajan myötä myöskin lisää liikkumavaraa.

Ed. Tölli toi täällä erittäin tärkeitä asioita esille. Haluan myös korostaa juuri hintojen nousun kielteistä vaikutusta nimenomaan lapsiperheille, joitten elämä on todella tarkkaa kustannusten ja kulujen laskemista. Toivonkin, että tähän asiaan muissa yhteyksissä voitaisiin kiinnittää huomiota, että kaikilla olisi riittävä toimeentulo. Sama koskee tietysti myöskin eläkeläisiä, opiskelijoita. Näihin kysymyksiin tulee muissa yhteyksissä palata.

Edelleen haluan korostaa, että lisätalousarviossa olisi voitu puuttua eräisiin kysymyksiin, joita haluan tuoda evästyksenä, moittimatta tätä lisätalousarviota, seuraavia lisätalousarvioita varten. Olisin toivonut, että joukkoliikenteen edistämiseksi löytyisi mahdollisuuksia. Tällä tarkoitan yleistä liikennettä, vaikkapa sitä maaseudun palvelutaksia, joka kuljettaa yhtä vanhusta asiointimatkalleen kauppaan ja virastoihin. Sekin on tarpeellinen. Toivon, että yleistä liikennettä voitaisiin puolustaa. Polttoaineitten hintojen noustessa monet linja-autoyrittäjät, mutta myöskin muut liikenneyrittäjät ovat suurissa vaikeuksissa. Toivonkin, että voitaisiin toimia vaikkapa siten, kuten olen tehnyt lakialoitteessani, joka on ilmeisesti huomenna lähetekeskustelussa, että alennettaisiin tai jopa poistettaisiin joukkoliikenteen arvonlisäveroa — näin on tiettävästi tehty Irlannissa — ja sitä kautta parannettaisiin yleisen liikenteen palveluedellytyksiä.

Täällä on viitattu useissa puheenvuoroissa, aivan oikein, myös siihen ongelmaan, mikä on kuljetusalan yrittäjillä kohonneitten polttonesteitten hintojen vuoksi. Tämähän kohdistuu meihin kaikkiin, jotka joko itse liikumme moottoriajoneuvolla tai käytämme polttonesteitä, mutta myöskin välillisesti jokaiseen ihmiseen. Tässä suhteessa tilanteet tästä eteenpäin ovat hyvin haastavia, ja siksi toivon yleisen liikenteen edellytyksiä parannettavan osaltaan myös siten, että turvattaisiin yleisen liikenteen ostomäärärahoja, joilla voitaisiin auttaa junavuorojen säilymisiä vähäliikenteisillä radoilla. Tiedän sen tuskan, mitä muun muassa Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän toimialueella eli Haapamäen kautta kulkevien ratojen alueella koetaan ja tunnetaan, kun aamu- ja iltajunapari Vilppula—Haapamäki—Vilppula on jäämässä kesän alussa pois eikä korvaavaan liikenteeseen junan muodossa löydy rahaa. No se hoidetaan onneksi taksibussilla, elikkä hiukan pitemmällä ajalla matka tapahtuu, mutta olisi toivottavaa, että ratamaksu, valtion taskusta toiseen siirtäminen, ei olisi junaliikenteen esteenä, niin kuin se tällä hetkellä on. Samalla toivon, että myös maaseudun yleinen palveluliikenne niin linja-autoilla kuin takseilla hoidettuna voisi palvella ja täyttää tehtäväänsä.

Edelleen olisin toivonut kiinnitettävän huomiota myöskin vankeinhoitoon jatkossa. Meillä pitäisi olla voimavarat auttaa ihmisiä yhteiskuntakelpoisiksi takaisin. Pidän hyvin omituisena sitä, että meillä sakon muuntorangaistusta on esitetty poistettavaksi ja eräänä perusteena on se, että meillä ei ole vankilapaikkoja. Useille alkoholiongelmaisille tai myös muuten sairaille ihmisille tuo vaihe, jolloinka rangaistusta kärsitään muuntorangaistuksen muodossa, on aika, jolloinka elämässä on terve katkaisujakso alkoholiongelmasta ja tervehtymisjakso. Pidän ongelmana, jos vankilapaikkojen takia tuota lakia jouduttaisiin muuttamaan.

Arvoisa puhemies! Toivon myös, että teiden kunnostamiseen voitaisiin saada voimavaroja entistä enemmän ja myös yksityisteitten osalta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen nosti tärkeän asian esille, sakon muuntorangaistuksen, ja meneillään on vaihe, jossa on käsittelyssä laki valiokunnassa. Tämä on mielenkiintoinen asia sinänsä, että on lähdetty siitä, että säästetään 800 000 euroa vankeinhoidon kustannuksissa, mutta ei ole mietitty ihan loppuun asti, mitä tuloja menetetään ja mitä kustannuksia tulee lisää. Tässä tapauksessa, kun pääosa vankiloiden kustannuksista on kiinteitä, henkilöstö- ja tilakustannuksia, on vaikeata nähdä kamalan suuria säästöjä, jotka oikeastaan syntyvät pelkästään lääkärinpalkkioista ja mahdollisesti lääkkeistä.

Näin ollen joskus saattaa olla ihan väärä säästökohde, ja tässä kohdassa meillä on esitys, jossa tehdään aivan väärässä paikassa säästöjä. Kustannukset tulevat olemaan huomattavasti korkeammat kunnissa. Kunnissa ei ole resursseja hoitaa tätä ongelmaa, ja samalla me myöskin menetämme miljoonia sakkotuloja.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Joko joku edustajakaveri on tehnyt näppärän käytännön pilan tai sitten tässä meidän talon tekniikassa on joku vika. Minä en ole pyytänyt puheenvuoroa. Olin herra huoletonna menossa saunalle, kun huomasin monitorissa, että jaaha, minulla on puheenvuoro. Minäpä tulin käyttämään sen, kun kerta tämmöinen on.

Puhemies:

Olette siis vähän niin kuin haamupuhuja nyt.

Puhuja:

Haamupuhuja tässä kyllä, mutta toivottavasti puheeni ei ole pelkää haamua.

Tätä asiaahan on käsitelty niin kuin kuuluukin budjettia, yhtä lailla lisäbudjettia kuin varsinaista budjettia käsitellään monelta kantilta, ja kyllä minä yhdyn näiden puhujien mielipiteisiin, jotka pitävät tärkeänä, että talousarvio on tehty ylijäämäiseksi ja se raha käytetään velan lyhentämiseen. Se on ehdottomasti hyvä tänä aikana, kun meillä on yksi historiamme pisimpiä nousukausia takana, toivottavasti vielä edessäkin. Jos ei nyt velkaa lyhennetä, niin sitä ei pystytä lyhentämään koskaan, olkoonkin, että sen suhteellinen osuus bkt:sta on kohtuullisissa lukemissa mutta sen euromääräinen summa kohtuuttoman suuri.

Tässä ed. Lauri Oinonen otti puheeksi vankilat. En malta olla mainitsematta samasta asiasta. Tässä tämä valtion tuottavuusohjelma tekee kyllä monessa kohdassa tepposia, vankiloitten kohdaltakin. Esimerkiksi Pelson vankilassa on sahaustoiminta lopetettu ja sitä myöten siinä meni vangeilta työpaikat, ja vangeille kuitenkin se työ on ehdottomasti parasta terapiaa niin kuin meille tällä puolella kiviaitaa olevillekin. Nyt se menetetty työ — ehkä se on työnjohtoineen, kaikkine kustannuksineen ollut jotenkin laskettavissa menoeräksi — kuitenkin aiheuttaa sitä, että nämä vangit istuvat iltapäiväkaudet jonkunlaisen kallonkutistajan käsittelyssä hyvän olon tunneilla ja menettävät kyllä kaiken kosketuksensa elämään, eivät pysy normaalissa työaikarytmissä. Sillä lailla heidän saattamisensa takaisin siviilielämään tuottaa suuria vaikeuksia, koska heiltä on kadonnut sekä työnteon halu että taito totaalisesti sinä aikana.

Saman laitoksen osalta sieltä saamieni vinkkien mukaan en malta olla mainitsematta Senaatti-kiinteistöjen aika typerästä hoitamisesta, joka täytyy ottaa kyllä tässä talossa jämäkästi käsiin. Siellä on nostettu Senaatti-kiinteistöjen toimesta vankien asuntojen vuokrat niin korkealle, että on jouduttu pakenemaan pois sieltä Pelson vankila-alueelta halvempiin asuntoihin, ja nyt siellä vankiturvallisuuskin kärsii, kun ei ole väkeä paikalla. Samasta pitäjästä on Senaatti-kiinteistöt nostanut virastotalon vuokrat niin korkealle, että kaikki siinä talossa vuokralla olijat ovat muuttaneet muihin paikkoihin, ja nyt virastotalo seisoo tyhjänä ja on myytävänä Vaalan kunnassa ja siellä ovat aika lailla show’ta nämä virastotalon markkinat, niin kuin arvata saattaa.

Budjetissa, tässä lisätalousarviossa, näen hyvin myönteisenä, että maatalous- ja metsätalouspuolikin on saanut pienen lisäyksen ja nimenomaan sille sektorille, mihin sen minun mielestäni pitää kuuluakin. Maatalouden ympäristötuki on se asia, joka tarvitsee rahaa, koska ympäristön hoito on meidän kaikkien asia ja tämä tehokas elintarviketuotanto ei voi toimia aivan niillä ideaaliehdoilla, ellei sinne saada tuota pientä taloudellista tukea niistä ympäristöä suojelevista teoista, mitä sen eteen tehdään.

Metsätalous ja ennen kaikkea metsäntutkimus on saanut myös pienen lisäpanostuksen, ja se on minun mielestäni erittäin tärkeä asia tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Koska ilmastonmuutos tuo tullessaan uusia haasteita metsätaloudelle ja puuntuotannolle yleensäkin, niin kyllä silloin pitää olla tutkimusten etukeulassa, että me voimme metsää uusiutuvana energiana tulevaisuudessa hyödyntää.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä valtiontalouden tasapainotuksessa tuntuu olevan hyvin yleinen mielipide se, että korkeasuhdanteen jatkuessa pitkään on syytä lyhentää valtionvelkaa, ja tällä hetkellähän se on jo ehdotetun lyhennyksen jälkeen alle 30 prosenttia. Suomen kansantalouden kannalta velan kokonaissumma on jo sellainen, jota on mahdollista sietää pidemmän päälle, ja voidaankin pohtia, onko tuolla lyhennyksellä muita mahdollisia, paremmin tuottavia vaihtoehtoja. Kun valtiovelan korko näyttää pysytelleen sen takia, että valtion reittaus on erinomainen, 4,6 prosentin tuntumassa, voitaisiin pohtia myös sitä toista strategiaa, joka tähtäisi sitten siihen, että valtionvelan lyhennyksen summa osittain, mahdollisesti kokonaan, käytettäisiin globaalin osakesalkun rakentamiseen. Tällöin puhun lähinnä sellaisesta indeksisalkusta, jossa yksittäisen osakkeen paino on ehkä promillen luokkaa. Kun tässä tarkastelussa pitkältä aikaväliltä näyttää osaketuotto olevan 9—10 prosentin tuntumassa, niin tuo vanha 5 prosentin ero osaketuoton ja pitkäaikaisen koron välissä johtaisi siihen, että 15 vuoden kuluessa valtionvelka alkaisi automaattisesti lyhentyä pelkillä tuotoilla. Tässä mielessä, kun valtionvelka ei enää ole Suomen kansantalouden kannalta kriittinen, olisi syytä alkaa pohtia myös muunlaista strategiaa tuon valtion ylijäämän käyttöön.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on se, että Nokia ja Jokela ovat erilaisia luonteeltaan. Jokelassa on täysin ennalta-arvaamaton tapaus. Nokian kohdalla voidaan sanoa, että on törkeästä huolimattomuudesta ainakin osittain kyse, jolloin siinä mielessä näitä kohteita pitäisi myös käsitellä omavastuuosuudeltaan erilaisina.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama kiitoksen sana ja joku puute, minkä tässä lisätalousarviossa huomasin. Ensimmäiseksi täytyy tietysti eteläsavolaisena kiittää siitä, että tähän Olavinlinnan peruskorjaukseen löytyi lisää rahaa 850 000 euroa. Joulun allahan sitä rahansaantia pikkusen aloiteltiin Museovirastolle, että tässä päästään liikkeelle, ja siellä tarpeet ovat olleet isommat kuin Museovirasto on arvannutkaan, kun sinne on liikkeelle lähdetty, ja tuo menee todella tarpeeseen.

Toinen asia, mistä palautetta on paljon tullut ja mihinkä on yritetty vaikuttaa, on tietysti ollut tämä poliisien määrärahojen lisääminen, se 3 miljoonaa työttömien poliisien palkkaamiseen. Sillä taitaisi noin 150 poliisia työllistyä loppuvuodeksi. Se on hyvä asia, ennen kuin nyt sitten tulee kehyksen kautta se 35 miljoonaa seuraaville vuosille, loppukehyskaudelle.

Vielä kolmas positiivinen asia on tuo puuhuollon turvaaminen elikkä sinne tiestön peruskorjaukseen noin 40 miljoonaa. Toivon, että siitä tulee Etelä-Savoon merkittävä osa, koska me olemme kuitenkin hyvin merkittävä metsätalousmaakunta, joten sitä rahaa ei voi todellakaan jakaa ihan vaan asukasluvun perusteella.

Mutta yksi asia, mikä sieltä puuttui ja mihin olisin toivonut, että tässä olisi jonkun verran pystytty, edes pikkusen, saamaan rahaa, on homekoulujen korjaaminen. Näitä tuntuu löytyvän vaan joka puolelta Suomea edelleen, hyvin nopeita tarpeita, niin että tänä vuonna on pakko aloittaa korjaukset. Ilmeisesti on olemassa vielä sitä problematiikkaa, johon kyllä onneksi ministeriössä on puututtu, että kun lähdetään korjaamaan, niin jäädään siihen ensimmäiseen homevikaan tavallaan kiinni eikä tehdä perusteellisia tutkimuksia ja sitten muutaman vuoden päästä ollaan uudelleen samoissa ongelmissa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Sanoisin vielä yhden asian tänään puhutuista kuljetusyrittäjistämme. Jos ei tilanne korjaannu, kohta koko kalusto on suuryritysten hallinnassa, ja jokainen voi arvioida sitten, mitä se merkitsee pitkän päälle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun nyt koko ajan on ajankohtainen tämä keskustelu kuljetusyrittäjien kohtalosta johtuen siitä, että energianhinta on noussut ja dieselpolttoaineen hinta on kovasti noussut, niin totean, että tässä se perimmäinen kysymys on sopimusrakenne. Jos sopimukset olisivat tehdyt ehdollisesti niin, että kun, sanotaanko nyt, dieselpolttoaineen hinta ikään kuin indeksinä nousee tietyn portaan ylöspäin, niin siitä automaattisesti tulee lisäys kuljetussopimuksen hinnoitteluun, niin olisi tämä ongelma poissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Sanna Lauslahtea siitä, että hän tajusi tämän kysymyksen, kuinka järjetöntä on käydä vapauttamaan henkilöitä, jotka ovat saaneet sakkorangaistuksen muuntorangaistuksesta. Tämä on paitsi oikeudellisesti hyvin ihmeellinen kysymys, että rikoksesta ei tulisi sanktiota, myös todellakin, kuten ed. Lauslahti toi esille, muiden yhteyksien kautta yhteiskunnalle kalliiksi tuleva ratkaisu.

Todella toivon, että asianomaisessa lakivaliokunnassa tulisi järki käteen ja tajuttaisiin, että muuntorangaistus tulee voida säilyttää edelleenkin. Toivoisinkin, että tulevissa lisätalousarvioissa voitaisiin tajuta, että ei ainakaan vankilapaikkojen vuoksi pitäisi tätä asiaa perustella, koska yli 30 vuotta on ollut jo suunnitteilla aivan uuden tyyppinen vankeinhoitolaitos Keuruun kaupungin Haapamäen taajamaan. Tämän vuoksi toivon, että kehitettäisiin ihmisiä auttavaa hoitolaitosta sen sijaan, että vapautettaisiin rangaistuksesta ja jätettäisiin heitteille. Usein on kysymys onnettomasta ihmiskohtalosta, ja sen takia toivon, että yhteiskunta tuntisi myös heikoimmista jäsenistään tässäkin suhteessa vastuuta.

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa viitattu puuhuoltoon. Se on todella äärimmäisen vakavaksi tuleva kysymys, jonka ratkaisuksi olen esittänyt yksinkertaista ja nopeasti toimivaa ja helposti toteutettavaa ratkaisua: puun myyntiveron alentamista. Sillä tavalla saataisiin estettyä Suomen uhkaava työttömyys ja tehtaitten ja sahojen sulkemiset ja turvattua vientimarkkinat. Silloin kun on tuloja, myös yhteiskunnalla on verotuloja ja on jaettavaakin lisätalousarviossa. Ed. Matti Kangas täällä aivan oikein toi edellä esille tämän uhkakuvan vakavuuden.

Keskustelu päättyi.