Täysistunnon pöytäkirja 58/2008 vp

PTK 58/2008 vp

58. TIISTAINA 27. TOUKOKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunnalle nyt annettava esitys laiksi Finanssivalvonnasta täyttää hallitusohjelman tavoitteen rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämisestä. Hallitusohjelman mukaan uusi yhdistetty valvontaviranomainen aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudelle valvontaviranomaiselle siirtyvät lähes sellaisenaan nykyisen Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät, jotka siis lakkautetaan.

Pyrkimyksenä ei ole pelkästään yhdistää näitä nykyisiä valvontaviranomaisia toisiinsa, vaan todellakin luoda uusi viranomainen, jossa rahoitus- ja vakuutusvalvonta suoritettaisiin yhtenäisten periaatteiden ja valtuuksien mukaisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Uudelle valvojalle on asetettu merkittäviä laatuvaatimuksia. Sen tulee olla mahdollisimman asiantunteva, tehokas, tasapuolinen ja valvontatyössään itsenäinen. Tämä tavoite on ilman muuta kunnianhimoinen. Jo kohta vuoden ajan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla jatkuneet häiriöt ja siitä virinnyt kansainvälinen keskustelu, jossa on laajalti vaadittu finanssivalvonnan tehostamista, osoittavat kuitenkin osaltaan sen, että hallitusohjelman linjaukset finanssivalvonnan kiireelliseksi tehostamiseksi ovat olleet sisällöllisesti oikeita eivätkä ajoituksen kannalta ainakaan liian aikaisia.

Finanssimarkkinoiden toiminta on jatkuvasti monimutkaistunut, ja varsinkin sijoitustoiminnan riskit ovat sekä pankki- ja että vakuutustoiminnassa kasvaneet. Kansainvälinen sääntely on molemmilla toimialoilla merkittävästi lisääntynyt ja muuttunut yhä yksityiskohtaisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Samalla yritysrakenteet näillä toimialoilla ovat muuttuneet. Sekä pankki- että vakuutustoiminta on viimeisten vuosien aikana voimakkaasti keskittynyt finanssikonglomeraatteihin eli sekä pankki- että vakuutustoimintaa harjoittaviin konserneihin. Tämä tapahtunut kehitys asettaa entistä korkeammat vaatimukset luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten valvonnalle ja erityisesti valvontaviranomaisen ammattitaidolle. Varsinkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa on tarpeen varmistaa, että tällaisiin korkeaa ammattitaitoa edellyttäviin tehtäviin käytettävissä olevat rajalliset resurssit voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Edellisen vuosikymmenen kokemukset osoittavat, että finanssivalvonnan onnistumisella on keskeinen merkitys koko kansantaloudelle. Useissa muissa Euroopan maissa, muun muassa kaikissa Pohjoismaissa, rahoitus- ja vakuutusvalvonta on jo yhdistetty, ja rahoitus- ja vakuutusmarkkinoita koskevien asioiden käsittelystä Euroopan unionissa vastaa sama komission pääosasto ja sama ministerineuvosto. Myös rahoitus- ja vakuutustoimialan edunvalvonta on viime vuoden alusta lukien yhdistynyt, kun Suomen Pankkiyhdistys ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto yhdistyivät uudeksi Finanssialan Keskusliitoksi.

Kaikki nämä edellä mainitut syyt puoltavat myös sitä, että ehdotuksen käsittely etenee eduskunnassa ripeästi. Nyt eduskunnalle annetut lakiehdotukset tulisi hyväksyä mahdollisimman nopeasti myös sen varmistamiseksi, että rahoitus- ja vakuutusvalvonta voi jatkua häiriöttä lähikuukausina. Rahoitustarkastuksessa ja Vakuutusvalvontavirastossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä yli 200 rahoitus- ja vakuutusvalvonnan ammattilaista. Tämän ammattitaitoisen henkilöstön säilyminen rahoitus- ja vakuutusvalvonnan palveluksessa edellyttää, että muutostilanteisiin aina liittyvä epävarmuus jää mahdollisimman lyhyeksi. Tämänkin vuoksi asian kiireellinen käsittely eduskunnassa on perusteltu.

Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston henkilöstön asemaa helpottaa se esityksessä omaksuttu lähtökohta, että kummankin viranomaisen nykyinen henkilöstö jatkaa lain voimaantullessa vanhoina työntekijöinä uuden valvontaviranomaisen palveluksessa. Keskipitkällä aikavälillä uudistuksen tavoitteena on kuitenkin saavuttaa hallinnollisia synergiaetuja, jotka tulevat aikanaan jonkin verran vähentämään valvontaan käytettävien kokonaisresurssien tarvetta.

Tämä ehdotettu lainsäädäntökokonaisuus on laaja ja teknisesti erittäin vaativa, mutta se ei sisällä sinänsä merkittäviä muutoksia nykyisten valvontaviranomaisten yhteenlaskettuun tehtäväkenttään eikä valvontaviranomaisten valtuuksiin. Uuden valvontaviranomaisen hallinto ehdotetaan järjestettäväksi samalla tavoin Suomen Pankin yhteyteen kuten nykyisen Rahoitustarkastuksenkin. Hallintomalli on osoittautunut toimivaksi ja on osaltaan sopusoinnussa kansainvälisten suositusten edellyttämän valvonnan riippumattomuustavoitteen kanssa.

Esityksessä ehdotetaan Finanssivalvonnan toiminnan yleisestä ohjauksesta vastaavan Finanssivalvonnan johtokunnan laajentamista sen asiantuntemuksen monipuolistamiseksi. Nykyisestä poiketen johtokuntaan valittaisiin rahoitus- ja vakuutusmarkkinaviranomaisten eli valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Pankin nimeämien jäsenten lisäksi kaksi viranomaistahojen ulkopuolista jäsentä. Lisäksi nykyisestä poiketen johtokunnan on vuosittain kuultava finanssitoimialan edustajia siitä, miten Finanssivalvonta on toimialan mielestä toiminnassaan onnistunut. Finanssivalvonnan johtaja tekisi kuitenkin jatkossakin yksin, kuten nykyisinkin, varsinaisia valvontatoimenpiteitä koskevat päätökset.

Uuden valvontaviranomaisen johtoon tulee pankkivaltuuston nimittämä johtaja. Finanssivalvonnan johtajan nimitysvallan uskominen pankkivaltuustolle on johdonmukainen seuraus Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyyn ehdotetusta muutoksesta, jonka esittelen hetken päästä. Rahoitustarkastuksen johtaja on tässä suhteessa rinnastettu pankin johtokunnan jäseneen.

Finanssivalvonnan kustannukset katetaan esityksen mukaan pääosin toimenpidemaksuilla ja erityisillä valvottavilta ja muilta finanssimarkkinoilla toimivilta perittävillä veronluonteisilla valvontamaksuilla. Valvontaviranomaiset hoitavat kuitenkin varsinaisten valvontatehtävien lisäksi myös eräitä yleisen hallinnon piiriin kuuluvia tehtäviä muun muassa osallistumalla lainsäädännön valmisteluun. Tämän vuoksi hallitus on pitänyt kohtuullisena, että julkinen valta ottaa vastatakseen 5 prosenttia valvonnan kustannuksista. Rahamääräisesti tämä vastaa noin 1,2:ta miljoonaa euroa, kun uuden valvontaviranomaisen kokonaisvuosibudjetiksi on arvioitu 24 miljoonaa euroa. Julkisen vallan osuutta ei kuitenkaan maksettaisi suoraan valtion varoista, vaan Finanssivalvonnan alijäämä vähentäisi ainoastaan valtiolle Suomen Pankin voittovaroista vuosittain suoritettavaa määrää. Pidän tätä kohtuullisena ja oikeudenmukaisena ratkaisuna.

Esityksestä saadut lausunnot ovat joitain yksittäisiä eriäviä näkemyksiä lukuun ottamatta olleet esitystä tukevia. Toivon, että sama yksituumaisuus jatkuu myös eduskunnassa, ja erityisesti haluaisin tältä osin lopuksi kiinnittää huomiota yhteen huoleen, joka joillakin tahoilla näyttää edelleen olevan esitykseen nähden. Tämä huoli liittyy eläkevarojen valvontaan. Haluan tältä osin ehdottomasti korostaa sitä, että vaikka sama viranomainen vastedes valvookin sekä pankkeja että eläkelaitoksia, eläkelaitosten turvallista sijoittamista ja eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä ei ehdoteta tässä yhteydessä mitenkään muutettavaksi, kuten ei muutakaan valvonnan kohteita koskevaa lainsäädäntöä. Ehdotettu muutos ainoastaan varmistaa, että myös eläkevarojen sijoittamiseen liittyvien riskien valvontaan on käytettävissä maan paras ammattitaito. Tämä varmasti on kaikkien edun mukaista.

Arvoisa puhemies! Edellä käsiteltyyn esityskokonaisuuteen liittyen avataan myös laki Suomen Pankista. Eduskunta on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota tarpeeseen muuttaa Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyä. Perusteita tähän on nähty lähinnä kaksi: yhtäältä pankkivaltuuston aseman muuttuminen Suomen liityttyä Talous- ja rahaliittoon ja toisaalta perustuslakiuudistuksen mukanaan tuomat muutokset tasavallan presidentin virkanimitystoimivaltaan. Talous- ja rahaliittoon liittyminen merkitsi sitä, että pankkivaltuuston oli luovuttava tehtävistään rahapoliittisessa päätöksenteossa. Juuri nämä tehtävät olivat valtiosääntöoikeudellisesti keskeisiä arvioitaessa, miten valtiosääntöön kirjattu vaatimus Suomen Pankin toimimisesta eduskunnan hoidossa toteutuu. Näin muodostuneeseen sääntelyvajeeseen on perusteltua hakea täydennystä.

Perustuslakiuudistuksessa tasavallan presidentin nimitystoimivalta rajattiin vain kaikkein korkeimpiin valtionhallinnon virkoihin sekä virkoihin, joiden kohdalla nimitysvalta oli perusteltua erityisistä syistä osoittaa tasavallan presidentille. Tämä seikka merkitsee tarvetta saattaa pankin nimityskäytäntö muualla hallinnossa noudatettujen periaatteiden mukaiseksi, joka tämän lakiesityksen yhteydessä nyt tehdään.

Tässä eduskunnalle nyt annetussa esityksessä ehdotetaan Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyä muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon eduskunnan taholta esiin tulleet kehittämistarpeet, Suomen Pankin riippumaton asema osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää, perustuslain vaatimus pankin toimimisesta eduskunnan hoidossa ja perustuslain periaatteet valtioelinten toimivallasta virkanimitysasioissa. Ehdotuksen mukaan johtokunnan jäsenet puheenjohtajaa eli Suomen Pankin pääjohtajaa lukuun ottamatta nimittäisi pankkivaltuusto. Tämä vahvistaisi pankkivaltuuston asemaa ja korostaisi pankin toimimista hallitusmuodon mukaisesti eduskunnan hoidossa. Toisaalta pankin pääjohtajan nimitysoikeuden säilyttäminen edelleen tasavallan presidentillä on perusteltua ottaen huomioon pääjohtajan riippumattomuus Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä ja viranhaltijan korkea asema.

Samalla ehdotetaan täsmennettäväksi johtokunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksia. Voimassa olevan lain mukaan johtokunnan jäseniltä vaaditaan nyt ainoastaan tehtävien edellyttämä asiantuntemus. Tätä ei voida pitää pankin muuttuneet tehtävät ja etenkin Talous- ja rahaliiton asettamat vaatimukset huomioon ottaen mitenkään riittävänä. Hallituksen esityksen mukaan vähimmäisvaatimuksena tulisikin olla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys rahatalouteen tai rahoitustoimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Ed. Mikko Alatalo merkittiin läsnä olevaksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on siis antanut eduskunnalle esityksen laiksi Finanssivalvonnasta. Esityksessä ehdotetaan Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen yhdistämistä täysin uudeksi valvontaviranomaiseksi. Hallitusohjelmassahan todetaan, että Rahoitustarkastus ja Vakuutustarkastus yhdistetään uudeksi viranomaiseksi, jonka sijoituspaikka selvitetään erikseen, ja nyt uuden valvontaviranomaisen sijoituspaikaksi ehdotetaan Suomen Pankkia.

Vakuutus- ja pankkialojen valvontojen yhdistäminen on välttämätöntä, jotta rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden yhdentymiskehityksen asettamiin haasteisiin kyetään vastaamaan nyt asianmukaisella tavalla. Tiedämme hyvin, että rahoitusalan riskit muuttuvat ja myöskin lisääntyvät koko ajan.

Euroopan unionissa nykyaikaistetaan parhaillaan rahoitusmarkkinoiden vakavaraisuuslainsäädäntöä. Lähtökohtana on yhdenmukaistaa rahoitus- ja vakuutusvalvonnan lähestymistapoja niin kutsutun Basel II ja Solvenssi II -hankkeiden puitteissa.

Vakuutusvalvonnan lähtökohtana on vakuutettujen etujen turvaaminen. Rahoitustarkastuksen harjoittaman valvonnan painopiste on puolestaan rahoitusmarkkinoiden vakauden valvonnassa, ja uuden valvojan tulee kyetä yhdistämään nämä kaksi lähestymistapaa siten, että ne täydentävät ja tukevat toisiaan.

Finanssivalvonnan päätehtäväksi on asetettu vakuutettujen etujen turvaaminen finanssimarkkinoiden vakauden edistämisen rinnalla. Markkinoiden kehityksestä johtuen vakuutustoiminnan valvonnan asema nousee keskeisimmäksi osaksi Finanssivalvonnan toimintaa. Näin uskon. Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen, erityisesti työeläkevakuutustoiminnan, valvonta korostuu uuden viranomaisen toiminnassa. Sosiaalivakuutukseen ja sen valvontaan liittyy piirteitä, joita muuhun valvontaan ei sisälly, mutta aivan kuten ministeri Kiviniemi uskon, että tämä tulee hyvin onnistumaan tässä uudessa laitoksessa, myöskin tämä sosiaalivakuutuksen valvonta. Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja rahoitusmarkkinakriisien estäminen eivät tietenkään voi olla sosiaalivakuutuksen päämäärä, vaan ne ovat keino turvata järjestelmän kyky suoriutua tehokkaasti tehdyistä etuuslupauksista.

Kuten viimeaikaiset heilahtelut ja kriisit rahoitusmarkkinoilla ovat osoittaneet, on uuden valvojan tehtävä kaikkea muuta kuin helppo. Uudella valvojalla tulee olla pitkälle menevä asiantuntemus rahoitustoiminnan ja yritystoiminnan riskeistä ja niiden kattamisesta hyvinkin monimutkaisilla kansainvälisillä markkinoilla, ja sen tulee kyetä toimimaan määrätietoisesti ja itsenäisesti erittäin haastavissa tilanteissa.

Vaatimukset Finanssivalvonnan henkilöstön osaamisesta ovat siis erittäin korkealla, ja tämän tilanteen tiedostaminen on ohjannut hallituksen esityksen valmistelua erityisesti sen tässä viime vaiheissa, ja tyytyväisenä panen merkille, että kaikki on sujunut mallikkaasti ja saamme tämän uuden viranomaisen aloittamaan toiminnan nyt, kun tämä lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tullut varsin perusteellisesti esitellyksi. Asia on tullut harvinaisen selväksi "runsaalle" kansanedustajajoukolle, joka on ollut näitä esittelyjä kuuntelemassa. Minä kiinnitän kuitenkin vain yhteen asiaan huomiota, siihen, mistä tässä on itse asiassa kysymys ja kuinka tähän on tultu.

Nämä esittelyt ovat kuvanneet sitä, kuinka toimii niin sanottu ajopuuteoria. 12 vuotta sitten tämän talon suuria salaisuuksia oli se, perustetaanko finanssitavarataloja vai ei, uskalletaanko ottaa tällaisia riskikeskittymiä, mitä finanssitavaratalot ovat. Silloin johtopäätös oli se, että ei uskalleta. Katsottiin, että laman jälkeisissä oloissa siihen ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia. Nämä kaksi asiaa pitää pitää erillään. Nyt ajopuunomaisesti on ajauduttu tähän tilanteeseen, luodaan yksi finanssivalvontajärjestelmä, ja sitä perustellaan riskien kasvulla, jotka voivat olla tietysti kotoperäisiä, mutta ne ovat myöskin varmasti kansainvälisiä. Siis toisin sanoen selitys löytyy siitä, että annettiin mennä vaan finanssitavaratalon suuntaan ja kun annettiin mennä vaan sitten kuitenkin, niin siitä sitten seuraa tämä, ja sitä perustellaan sillä, että riskit kasvavat.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys Finanssivalvonnasta on vihdoinkin eduskunnan käsittelyssä. Asiasta on väitelty viimeisten vuosien aikana. Rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla kehitys on ollut nopeata. Finanssialalla ulkomaisen omistuksen osuus on jatkuvasti lisääntynyt. Vakuutusyhtiöiden hallinnoimat sijoitusvarat ovat merkittävästi kasvaneet, ja ennen kaikkea rahoitus- ja vakuutuslaitosten raja-aidat ovat hämärtyneet. Pankkeja ja vakuutuslaitoksia on yhdistetty fuusioiden, liiketoimintojen ostojen kautta ja muilla yritysostoilla. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten tuotteet samankaltaistuvat. Myös niiden jakelutiet yhdistyvät, riskit siirtyvät alalta toiselle, ja finanssiryhmittymien riskienhallinta ylittää toimialojen rajat.

Rahoitus- ja vakuutusalojen integroituminen on kansainvälinen ilmiö. Taustalla on kova kilpailu kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden integraatiolla turvataan iso valikoima rahoitustuotteita saman organisaation sisällä. Tavoitteena on myös aikaansaada kustannussäästöjä. Pankkien ja vakuutuslaitosten työntekijöiden osaamisvaatimukset ovat samankaltaiset.

Finanssialan integroituessa pitää valvonnan vastata haasteeseen ja hoitaa entistä laadukkaammin tehtävänsä. Toimiva finanssivalvonta edellyttää hyvää osaamista sekä saatavilla olevaa yksityiskohtaista ja ajan tasalla olevaa valvontatietoa. Finanssivalvonnan keskittäminen tukee tätä vaatimusta.

Arvoisa puhemies! Työnjako Finanssivalvonnan, ministeriöiden sekä kuluttajien ja kilpailuasioista vastaavien viranomaisten kesken on syytä pitää mahdollisimman selkeänä. Valvojan läheistä suhdetta keskuspankkiin puoltaa se, että keskuspankin toiminnoissa ja Finanssivalvonnassa on saman tyyppisiä osaamisvaatimuksia, joita yhdistämällä on mahdollista pienessäkin maassa saada aikaan alan osaamiskeskittymiä. Suomen keskittyneillä finanssimarkkinoilla on vain muutama merkittävä toimija, minkä takia keskuspankin ja valvojan näkökulman erottaminen on vaikeaa. Kriisinhallinnassa on etuna, että tiedonkulku keskuspankin ja valvojan välillä toimii nopeasti ja ratkaisut voidaan tehdä saman organisaation sisällä. Suomen ratkaisu finanssivalvonnasta osaksi keskuspankin organisaatiota poikkeaa muiden Pohjoismaiden ratkaisuista. Keskuspankin ja Finanssivalvonnan suhdetta onkin syytä aktiivisesti seurata. Tärkeätä on, että eduskunta saa finanssivalvonnan yhdistämisen vaikutuksista ja syntyvistä ongelmista riittävästi seurantatietoa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys käsiteltävänä olevasta asiasta on ihan hyvä ja tarpeellinen, mutta toisin näkökulman ihan tavallisen kansalaisen, tavallisen palkansaajan, normaalin suomalaisen ihmisen kannalta. Hänelle finanssitalot ja sijoittamiset ovat kovin kaukana arkipäivästä. Tavallinen Suomen kansalainen tarvitsisi ihan luotettavia, perinteisiä pankkipalveluita, joita suomalaiset pankit, lähipankit, tarjoavat, ja toivonkin, että jatkossa voitaisiin kiinnittää myös tähän huomiota. Luottamus on paras paikallisia pankkeja kohtaan, olkootpa ne sitten minkä pankkiryhmän pankkeja tahansa. Sieltä saa paikallisen neuvon, ja ne eivät ole niin riskialttiita. Esimerkkinä tuotakoon vaikka tämä WinCapita. Se on osoittanut sen, kuinka helposti kansalaisia, vieläpä valistuneitakin, voidaan harhauttaa. Sen takia haluaisin alleviivata tavallisen pankkitilin ja pankin palveluita ja toivon, että tavalliset pankkitilit saataisiin verovapaiksi.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Sinänsä on yllättävää, että nämä kaksi asiaa, Finanssivalvonnan perustaminen, joka on ollut erittäin pitkään vireillä ja nyt vihdoin toteutuu, ja sitten se, että muutetaan Suomen Pankin johtajien nimitysmenettelyä, joka myös on ollut pitkään vireillä ja nyt vihdoin toteutuu, eivät herätä tämän enempää keskustelua, mutta se osaltaan sitten kertoo myös siitä toiveesta, jonka asetin nopealle käsittelylle Fivan osalta ja myöskin tämän Suomen Pankin johtajia koskevan lain osalta, vaikka sillä nyt ei mikään erityinen hengenhätä ole. Tällä Fiva-asialla on ilman muuta aika lailla kiire, koska aikataulut ovat tiukat, mutta tästä keskustelusta todellakin nähdään, että toiveet tämän toiveen toteutumisesta ovat erittäin korkeat.

Keskustelu päättyi.