Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies, ärade talman! Institutet för
hälsa och välfärd har nyligen gett ut
en rapport om hur barnfamiljerna mår i vårt land.
Trots att regeringen har höjt vissa stöd till
barnfamiljerna är antalet barn som lever under fattigdomsgränsen
rekordhögt. Antalet har tredubblats från 52 000 år
1995 till 151 000 år 2007.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut lukuja lapsiköyhyydestä ja
varsin hälyttäviä lukuja. Määrä on
kolminkertaistunut vuodesta 1995, ja vuonna 2007 noin 151 000
lasta eli köyhyysrajan alapuolella. Hallituksen lapsiperheille suunnatuista
korotuksista huolimatta perhepoliittiset tulonsiirrot ovat jääneet
jälkeen hinta- ja varsinkin ansiotulokehityksestä.
Lapsiperheet ovat, niin kuin tiedämme, etenkin pikkulapsivaiheessa
riippuvaisia tulonsiirroista, mutta tässäkin raportissa
todetaan myös, että köyhyysjaksot ovat
pidentyneet. Tähän on reagoitava, ja kysyn asianomaiselta
ministeriltä.
Jag frågar ansvariga ministern: Vad kommer regeringen
att göra för att underlätta de fattiga barnfamiljernas
situation?
Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä:
Mitä hallitus tulee tekemään köyhien lapsiperheiden
tilanteen parantamiseksi?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Tähän tutkimukseenhan
eivät ole vielä ehtineet tulla mukaan nämä korotukset,
joita tällä vaalikaudella on runsaasti tehty,
koska osa niistä on tehty tämän vuoden alussa,
kuten pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat,
monilapsisten perheitten lapsilisä ja kotihoidon tuki,
yksityisen hoidon tuki. Aiemmin nousi yksinhuoltajien lapsilisä.
Mutta tämähän näkyy vasta viiveellä tilastossa.
Nyt tietysti sitten lapsiperheitten tilanne ei jää sillä tavalla jälkeen,
kun hallitus on jo päättänyt näistä indekseistä,
jotka tulevat lapsilisiin, kotihoidon tukiin, pienimpiin äitiys-,
isyys- ja vanhempainrahoihin ja yksityisen hoidon tukeen. Tämähän
on siinä mielessä aivan uusi perhepoliittinen
ote tai ase tulonsiirroissa, että ensimmäistä kertaa
nämä tulevat nyt kuluttajahintaindeksin piiriin,
jolloinka tämä jälkeenjääneisyys
ei tapahdu siinä määrin kuin tähän
mennessä on tapahtunut.
Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies! Taustalla ovat siis vanhempien köyhyysongelmat
ja paineet. Mutta tiedämmehän, että vaikutukset
siirtyvät lapsiin ja vaikuttavat heidän terveyteensä,
koulunkäyntiinsä jne. Tätä taustaa vasten
kysyn:
Miten voitaisiin paremmin ja tehokkaammin puuttua näihin
tilanteisiin, joissa ilmiselvästi lapset kärsivät
ja jäävät kärsimään,
jos tämä tilanne jatkuu?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Yleensäkin tämä köyhyysasia
on semmoinen, että siinä tarvitaan hyvin monisektoraalisia
ja monihallinnollisia toimia ja myöskin monien ministeriöitten
toimia. Yksi syy köyhyyteen on se työttömyys,
sitten voi olla myöskin sairautta kotona, voi olla monta
muuta syytä, vammaisuutta jne., joka aiheuttaa sen, että elintaso
ei ole se, mikä pitäisi olla. Ja nämä etuisuudet,
tulonsiirrot, ovat jääneet joissain tilanteissa
jälkeen, ja niitä nyt korjataan, aivan niin kuin
ministeri Hyssälä totesi.
Mutta miten sitten voidaan auttaa, niin palveluilla tietysti
voidaan auttaa ja ihan sieltä päivähoidosta
lähtien. Meillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus,
joka on erinomaisen hyvä asia. Me voimme siitä olla
ylpeitä. Ja sitten meillä on todella korkeatasoiset
päivähoito- ja lastenneuvolapalvelut, ja se, että me
olemme vielä vahvistamassa niitä tällä asetuksella,
josta tänään on todella valtioneuvostossa
päätetty, auttaa kyllä saamaan kiinni,
jos vaan hakeudutaan niiden palvelujen piiriin. Se on sitten toinen
asia, jos on niin lamaantunut tilanne, että ei edes hakeuduta.
Sitten meidän pitää miettiä,
miten me saamme kiinni nämä henkilöt,
jotka sitten tarvitsevat, mutta eivät itse (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) koe tarvitsevansa.