Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kuluneen kolmen vuoden ajan olemme Suomessa tehneet hartiavoimin töitä työpaikkojen ja hyvinvoinnin puolesta. Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset talouteemme ovat olleet rajuja. Samalla Suomi on sisäisesti vahvojen muutosvoimien kourissa.

Nämä yhteiset haasteemme ovat kaikille kansanedustajille tuttuja. Kärsimme vaikeasta suhdannetilanteesta, kun talouskasvu ei näytä millään käynnistyvän. Tilastokeskuksen lukujen mukaan maamme talous on laskenut nyt kahden peräkkäisen neljänneksen ajan. Emme ole vielä päässeet kiinni elpyvään kansainväliseen kasvuun.

Toisaalta Suomea runtelee valtava rakennemuutos. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomesta on kadonnut yli 100 000 teollista työpaikkaa. Se on todella paljon maassa, jonka työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa kaikkiaan 300 007 työtöntä työnhakijaa.

Kolmas haasteemme on julkisen talouden kestävyys, kun väestö ikääntyy ja hoivamenot kasvavat voimakkaasti. Päättäessämme rakennepoliittisesta ohjelmasta arvioitiin kestävyysvaje valtiovarainministeriössä 4,7 prosentin suuruiseksi bruttokansantuotteesta. Euroissa puhuttiin noin 10 miljardista.

Arvoisa puhemies! Tässä olivat muistin virkistykseksi isot haasteemme. Seuraavassa lyhyt katsaus toimiin, joita hallitus on tehnyt.

Toimenpiteiden kirjo ja kattavuus on laaja, ja näillä on ollut myöskin vaikutusta. Työllisyyttä ja kasvua ylipäätään on hallituksen toimesta tuettu vahvasti. Hallitus on antanut eduskunnalle, tämä lisätalousarvio mukaan lukien, neljä työllisyyslisäbudjettia. Niissä olemme panostaneet yli 800 miljoonaa euroa harkinnanvaraisiin, työllisyyttä tukeviin ja suhdannekehitystä avittaviin menolisäyksiin. Osana kevään kehyksiä sovimme uudesta 600 miljoonan euron kasvuohjelmasta, jonka vipuvaikutukset nousevat miljardiluokkaan.

Teollisuuden rakennemuutos on työllistänyt hallitusta myös paljon. Hallitus on tukenut teollisuuden toimintaedellytyksiä tällä vaalikaudella yhteensä yli 1,5 miljardilla eurolla. On myös mahdollista, että otamme tulevaisuudessa suuren askeleen eteenpäin suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuuden rakentamisessa.

Kestävyysvajetta umpeen kirimään sovitut rakennetoimet koottiin rakennepakettiin. Kun alkutilanne tässä työssä oli tuo aiemmin mainitsemani 4,7 prosentin kestävyysvaje suhteutettuna bkt:hen, keväällä valtiovarainministeriö arvioi sen supistuneen 3 prosenttiin. Toimet julkisen talouden tervehdyttämiseksi siis purevat. Rakennepaketin toimeenpanolla kestävyysvaje kurotaan umpeen kokonaan asteittain. Valtion velkaantuminen puolestaan taitetaan vuoteen 2017 mennessä. Tämä on edellyttänyt lähes 7 miljardin euron sopeutustoimia.

Arvoisa puhemies! Tänään keskusteltavana oleva lisätalousarvio on siis seuraava lenkki hallituksen työllisyys- ja kasvutoimien ketjuun. Lisätalousarvio on neljän elementin kasvupaketti, jolla laitetaan vauhtiin ensimmäiset osat kehysriihessä sovitusta 600 miljoonan euron kasvuohjelmasta.

Ensimmäinen elementti on yritysten rahoituspulmien helpottaminen. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksia lisätään 60 miljoonalla eurolla. Tällä vauhditetaan muun muassa biotaloutta ja cleantech-alaa. Kohteena ovat sekä kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät kotimaiset pk-yritykset että liiketoimintaansa uudistavat suuryritykset. Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä puolestaan pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla, millä käynnistetään sijoitusohjelma, jonka kautta valtio sijoittaa suomalaisiin teollisiin yhtiöihin.

Toinen elementti koskee infrastruktuurin kehittämistä. Perusväylänpitoa vahvistetaan: hallitus satsaa maantien 100, kantatien 52 sekä valtateiden 8 ja 6 parantamiseen. Tiehankkeisiin laitetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa uutta satsausta. Tietoliikenneinvestoinneissa piilee myös suuri mahdollisuus Suomelle. Niitä avittamaan päätimme 20 miljoonan euron panostuksesta Itämeren merikaapeliin.

Kolmas lisätalousarvion elementti kiteytyy osaamisen vahvistamiseen. Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla. Hakijasumaa puretaan lähes 10 miljoonalla eurolla. Aalto-yliopiston arktista osaamista vahvistetaan 7 miljoonalla eurolla.

Neljäs työllisyyslisäbudjetin elementti on rakentaminen. Helsingin Olympiastadion on kansallinen pyhättö, ja sen perusparannukseen hallitus osoittaa 40 miljoonaa euroa. Vuokra-asuntotuotantoa tuetaan siten, että tavoitteena on 500 uuden asunnon syntyminen vuosittain. Tämä helpottaisi asumisen työmarkkinoihin kohdistamaa jäykkyyttä erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. Oppilaitosten perustamishankkeita hallitus haluaa tukea noin 10 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Edellä mainitsemistani neljästä elementistä rakentuva työllisyyslisäbudjetti laittaa siis toden teolla vauhtiin 600 miljoonan euron kasvuohjelman, ja se tulee tarpeeseen. Nimittäin hallitusohjelma rakennettiin taannoin kolmen avainteeman ja painopisteen ympärille. Sitouduimme tervehdyttämään julkista taloutta, torjumaan eriarvoisuutta ja tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Aiemmin kerrotuilla toimilla taitamme velkaantumisen vuoteen 2017 mennessä ja kuromme hiljalleen mutta vakaasti umpeen kestävyysvajetta. Eriarvoisuuden torjumiseksi hallituksen veropolitiikka on puolestaan kokonaisuutena ollut vaikuttamassa tuloeroja kaventavaan suuntaan.

Hallituksen painopisteistä eniten työtä onkin jäljellä ehkä juuri työllisyydessä ja talouskasvun tukemisessa. Kovat tavoitteet 5 prosentin työttömyydestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta ovat vielä valitettavasti kaukana. Toisaalta työttömyys tarkoittaa monesti myös eriarvoisuutta.

Hallitus ja juuri välikysymyksen tehnyt oppositio jakavat siis saman huolen työllisyydestä. Siksi lisätalousarviossa laitetaan nyt liikkeelle ensimmäiset osat kehysriihen kasvuohjelmasta. Siksi myös loppuvaalikaudella lienee luontevaa käyttää kaikki mahdollinen energia nimenomaan työllisyyden ja talouskasvun tukemiseen. Orastava toiveikkuus, joka on näkynyt erityisesti metsäteollisuudessa uusina investointeina viime kuukausina, tarvitsee tukea. Siksi nyt esitetyt toimet ovat kaikille meille niin tärkeitä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille tästä esittelystä. Siellä oli monia kohtia, kun tutustuin tuohon esitykseen, mutta puutun ainoastaan yhteen. Tänään oli tuossa talon edessä Altian lähetystö, joka oli huolissaan omista työpaikoistaan. Oikeastaan kysyisin valtiovarainministeriltä: onko tämä esitys uhka niille työpaikoille vai turvaako se ne? Onko tämä Altian mahdollinen myynti mietitty loppuun asti? Aina kun tällaista huhua tulee, niin se ei perustu ihan tyhjän päälle. Tämä varmaan kiinnostaa satoja, tuhansia ihmisiä sillä alueella, missä Altia toimii.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ei kannata Altian myyntiä, se on ilman muuta selvää.

Mutta, arvoisa ministeri, te olette kohta kolmen vuoden ajan laulanut samaa laulua, "nyt on mennyt vähän huonosti", kun katsotte taaksepäin, ja sitten aina lupaatte, että nyt tilanne muuttuu. Totuus on se, että sotien jälkeen kertaakaan Suomen talous ei ole ollut kolmatta vuotta yhtäjaksoisesti miinuksella. Te olette historiallinen valtiovarainministeri tässä suhteessa, ja te olette historiallinen hallitus tässä suhteessa. Ei teillä ole enempää syytaakkaa kuin muillakaan hallituksen jäsenillä, mutta te jätätte uskomattoman perinnön juuri tässä mielessä.

Nyt te puhutte 600 miljoonan kasvupaketista — te leikkaatte koulutuksesta 260 miljoonaa. Samalla kun te kerrotte, että te panette rahaa tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, te olette leikannut Tekesin rahoja lähes 100 miljoonalla eurolla tähänastisen istuntonne aikaan. Mutta kun sanoitte, että te panette kouluihin muutaman miljoonan, te kerrotte, että ensi vuodesta lähtien lopetatte kokonaan koulujen perustamiskustannukset, ja perustienpidosta (Puhemies koputtaa) te leikkaatte 100 miljoonaa euroa. Todellinen elvyttävä vaikutus jää todella vähäiseksi.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän lisäbudjettiin sisältyy se ongelma, että tässä on tämä Altian myynti. Kun muutenkin tiedämme sen, että ulkomaiseen omistukseen siirtyvät yritykset käyttävät erityisen paljon hyväkseen näitä veroparatiisikuvioita ja jättävät sitten veronsa Suomeen maksamatta, kaikkein parasta olisi, totta kai, että tällaiset keskisuuret yritykset kasvaisivat Suomessa ja investoisivat tänne, maksaisivat veroja tänne ja sitten laajentuisivat ulkomaille eikä niin kuin nyt jatkuvasti tapahtuu.

Nyt tällä lisäbudjetilla hallitus on mukana tässä touhussa. Myymällä Altia nimenomaan halutaan edesauttaa sitä, että ei makseta veroja Suomeen, ja edelleen toiminta voidaan myös siirtää kokonaan muualle. Minkä ihmeen takia hallitus nyt lähtee Altian myymiseen? Lisäbudjetin rahoittaminen ei voi olla siitä kiinni. Emme kannata Altian myymistä, vaan vastustamme sitä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Altian myyntivaltuudet on iso juttu, ja Rautaruukin päätäntävallan siirtyminen Ruotsiin on samaa mittaluokkaa, mutta niin on myös se, että viime vuoden budjettikirjassa oli maininta: 11 miljardia euroa maksetaan Euroopan vakausmekanismille vaadittaessa. Kun joulun alla selasin budjettikirjaa ja tämän vuoden alkupuolella vielä tarkemmin, niin en löytänyt tällaista kirjausta enää budjettikirjasta, eikä sitä ole avattu kyllä lisätalousarvioesityksessäkään. Kun soitin valtiovarainministeriöön, niin sieltä sanottiin, että se on poistettu sieltä. Minkä ihmeen takia 11 miljardin euron taloussitoumus — se on valtava asia — on poistettu budjettikirjasta? Kun on kuullut vähän huhua siitä, että tässä Euroopan vakausmekanismissa ja muissa taloussitoumuksissa tapahtuu lähiaikoina hyvin paljon, niin miksi tällainen on poistettu valtion budjettikirjasta?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen sanoi, että hallitus on laulanut samaa laulua jatkuvasti. Keskustaa ei voi tästä syyttää. Päinvastoin, keskustan laulu vaihtuu näköjään viikottain. Joka toinen viikko on se viikko, jolloin puheenjohtaja Sipilä Veronmaksajien tilaisuudessa tai jossain muualla vaatii hallitukselta rohkeampia, reippaampia säästöjä. Hän on puhunut jopa miljardien lisäsäästöistä, vähintään satojen miljoonien säästötarpeesta myös ensi vuodelle. Joka toinen viikko on sitten taas se viikko, jolloin esimerkiksi edustaja Pekkarinen ja muut vaativat, että niitä säästöjä, joita hallitus esittää, ei saa tehdä. Tänään on tämän viikon vuoro. Kun kuuntelin edustaja Pekkarisen puheenvuoron, niin se piti sisällään Altian lisäksi lähinnä näkemyksiä siitä, että hallituksen tekemiä säästöjä ei saa toteuttaa, ne on väärin toteutettu.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aina silloin tällöin edustaja Zyskowicz on äärimmäisen oikeassa, ja nyt hän oli oikeassa. Todellakaan, edustaja Zyskowicz, sellaisia säästöjä, jotka iskevät kasvua päähän, sitä talouskasvua, jota Suomi välttämättä tarvitsee, keskusta todellakaan ei kannata. Päinvastoin, keskusta vaatii taas niitten markkinapuutteitten, joita ilmiselvästi on syntynyt Suomen talouteen, paikkaamista esimerkiksi sillä, että niitä pörssiyhtiöitä, joissa Suomella ei ole mitään erityistä intressiä olla omistajana, myydään, ja osa niistä rahoituksista käytetään sekä oman pääoman ehtoisen että lainarahoituksen saannin parantamiseen, koska juuri näissä on isot pullonkaulat tällä hetkellä.

Emmekä ymmärrä, että koulutuksesta leikataan 260 miljoonaa euroa ja sitten ministeri unohtaa sen kertoa ja kertoo, että pannaan 9 miljoonaa euroa koulutukseen rahaa. Jos ministeri muistaa sen 9 miljoonaa plussaa, (Puhemies koputtaa) niin kyllä hänen pitää muistaa se 260 miljoonaa miinusta samalla kertaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Pekkarisen puheenvuoro tässäkin todisti, keskustan mielestä ei saa säästää: hallituksen päätökset säästöistä ovat virheellisiä. Tämä on tämän päivän, tämän viikon talouspoliittinen linja keskustassa. Sen sijaan aikaisemmin on yleisellä tasolla muun muassa puheenjohtaja Sipilä vaatinut velalla elämisen lopettamista, vaatinut jopa miljardien säästöjä.

Kun sitten keskustalta on yritetty suunnilleen hohtimilla repiä irti, mitkä ovat ne konkreettiset säästökohteet, mistä keskusta haluaa näitä säästöjä tehdä, niin nämä huutavat puuttumistaan. Siis kauas, kauas kuuluu se, että keskusta vaatii yleisellä tasolla säästöjä, mutta ei pysty esittämään mitään konkreettisia säästöjä. Tässäkin edustaja Pekkarinen lähinnä kertoi siitä, miten omaisuutta myymällä saadaan lisää rahaa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on helppo kuitata ja hyväksyä se, mitä puheenjohtaja Sipilä on puhunut pitkällä tähtäyksellä Suomen talouden tasapainottamisesta.

Edustaja Zyskowicz, niitä säästökohteita varmasti on. Hallitus sitoutuu kehyksessään muun muassa noin miljardin euron suuruiseen Pisara-rataan samaan aikaan, kun leikataan kuntien rahoja sadoilla miljoonilla euroilla. (Ben Zyskowicz: Otatteko pois sen Pisara-radalta?) Tiesittekö te sitä, edustaja Zyskowicz?

Ja toisekseen: keskusta on esittänyt esimerkiksi kuntakenttään oman ohjelmansa, jossa se aika pitkälle yksilöi niitä tehtäviä, mitä kunnilta pitää vähentää. Hallitus lupasi viime elokuussa, että viime vuoden loppuun hallitus kertoo, sitten se lupasi, että helmikuun loppuun kertoo, ja vieläkään hallitukselta ei ole tullut ensimmäisiäkään esityksiä. On edelleenkin voimassa, että pitää miljardeja leikata, mutta mistä, sitä ei kerrota. Keskusta julkisti oman paperinsa jo kuukausia sitten.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saattaa olla, että ymmärryksessäni on vikaa, mutta minä en ymmärtänyt edustaja Pekkarisen puheenvuorosta miljoonankaan säästöä. Tarkoittiko edustaja Pekkarinen — ja jos tarkoitti, niin sanokaa suoraan — että sen rahan, mitä Pisara-radan rakentamiseen osoitetaan, te haluaisitte säästää, eli te ette osoittaisi Pisara-rataan näitä rahoja?

Puhutte kuntien tehtävien vähentämisestä. Tarkoitatteko te, että te haluatte säästää niistä tulonsiirroista, joita valtio kunnille osoittaa? Kertokaa, mitkä tehtävät ja mitkä rahat. Tähän saakka te olette olleet säästämässä kuntien rahoja lähinnä siten, että siirrätte ne samat menot valtion maksettaviksi. No, se ei julkista taloutta paljon auta. Ja kaikki muistamme, miten jäimme kehyspäätöstä arvioitaessa odottamaan, että puheenjohtaja Sipilä ja keskusta esittäisi ne 700 miljoonan euron säästöt, jotka puuttuivat.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalla eduskuntaryhmänä ei taida olla Pisara-rataan kantaa. Minä voin sanoa henkilökohtaisesti, että minusta se ei todellakaan sijoitu niitten prioriteettien joukkoon, mihinkä liikenneinfrassa valtion rahaa pitäisi laittaa. Olen erittäin vahvasti tätä mieltä. Jos voin, kun seuraavaa hallitusta rakennetaan, jollakin tavalla olla mukana vaikuttamassa, niin pyrin vaikuttamaan tähän, että maakuntien liikennetarpeet hoidetaan.

Mitä tulee sitten näihin kunta-alan säästöihin, niin esimerkiksi miljardi kuntakentän tietohallintoon menee tänä päivänä rahaa. 520 tietokonehuonetta siis on Suomessa kuntakentällä, yksi ainoa ja toinen varajärjestelmä riittäisi. Tässä, edustaja Zyskowicz, yksi esimerkki niistä toimista, joita me kuntakenttään olemme esittäneet, ei niin, että valtionosuuksia roiskaistaan niistä tehtävistä, vaan niitten tehtävien järkevämpi hoito ja päällekkäisyyksien karsiminen, tyyppiä — niin kuin kerroin — kuntien tietohallinto.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sillä aikaa kun keskusta ja jopa eräät hallituskumppanimme ovat keskittyneet kiistelemään siitä, paljonko pitää leikata lisää, ovat sosialidemokraatit vaatineet kasvu- ja työllisyyspanostuksia. On hyvä, että hallituksen linja on täällä lähempänä sosialidemokraattien vaatimusta. Nyt panostetaan kasvuun ja työllisyyteen erittäin mittavalla paketilla. Tältä osin monessa maakunnassa on paljon vielä lisäodotuksia, ja sen takia toivon, että tämä on hyvä alku hallitukselle. Kun hallitusohjelmaa tarkastellaan vielä uudestaan muutamien viikkojen päästä, niin siinä yhteydessä voitaisiin tällä samalla kasvu- ja työllisyyspolitiikan linjalla jatkaa.

Keskustan suuntaan on ihmeteltävä sitä yksityiskohtaa, että kun siellä ovat nimenomaan kaikkein suurimmat luvut olleet valtion omaisuuden myynnin osalta ja on puhuttu valtion taseen muuttamisesta hyötykäyttöön, niin kun hallitus nyt sitä pieneltä osin tekee keskustan toiveiden mukaisesti, tämä lasketaan keskustassa lähes suurimmaksi synniksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että aika pelottavalla tavalla edustaja Pekkarisen ja kokoomuksen tiet kyllä yhtyvät. Puhutaan säästöistä, puhutaan valtion omistuksen vähentämisestä. Edellisellä kaudella ministeri Pekkarinen ja Häkämies myivät Suomen lannoiteteollisuuden pilkkahintaan Yaralle. Keskustan puheenjohtaja Sipilä on ollut valmis myymään kansallisesti, strategisesti vähempimerkityksellisiä yhtiöitä, näköjään ihan miljarditolkulla, kannattavia yhtiöitä. Näihin hän lukee myöskin Stora Enson, siis merkittävästi valtion omistajaohjauksen piirissä olevan merkittävän suomalaisen metsäteollisuusyrityksen.

Nämä jäljet kyllä pelottavat, ja tällä tavalla me emme myöskään pysty parasta mahdollista tulosta saamaan. Me tarvitsemme vipu- ja kasvuvaikutuksia, ja valtion pitää olla aktiivinen myöskin käytännön toimin, myöskin oman teollisuusosaamisensa pohjalta.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sillä aikaa kun me käymme tämän keskustelun täällä, työttömyysaste nousee edelleen. Niin kuin me kuulimme myöskin valtiovarainministerin puheenvuorosta, työttömyysaste noussee tänä vuonna 8,4 prosenttiin.

Se, mikä unohtuu tästä keskustelusta kokonaan, on minun mielestäni, että tämä hallitus on kuitenkin tehnyt sopeutustoimia liki 7 miljardin edestä. Yhdyn edustaja Zyskowicziin siinä, että tämä keskustan laulu muuttuu viikoittain: välillä tulisi säästää ja välillä ei saisi säästää.

Suomalainen päätöksenteko on tähän asti merkinnyt lähes yksinomaan lisävelvoitetta työnantajayritykselle, ja tämä tie on kuljettu loppuun. On tehtävä täydellinen suunnanmuutos. On raivattava työllistämisen esteet ja rakennettava edellytyksiä työpaikkojen luomiselle, muussa tapauksessa kilpailukykymme rapistuu ja Suomesta häviää vielä enemmän työpaikkoja.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! I denna tilläggsbudget finns ett anslag som många väntat på i 65 år, och många förgäves. Nu får åtminstone de internerade barnen ett bidrag. Det kan vi återkomma till.

Här finns också under Internationellt utvecklingsarbete ett anslag för återuppbyggnadsarbete. Vi följer nu i media hur stora områden i Serbien, Bosnien men även Kroatien drabbas av svåra översvämningar. Flyktingar som en gång förlorat allt de har byggt upp har för andra gången förlorat allt.

Det har väckt uppmärksamhet att Finland saknas på den långa lista över länder som bistår de drabbade, och på Åland har för övrigt enskilda personer börjat en insamling. Att Finland saknas beror inte på att man inte vill, utan antagligen på att andra länder är bättre på omedelbar katastrofhjälp och Finland på återuppbyggnad. Jag vill fråga finansministern: Det finns alltså återuppbyggnadspengar i den här budgeten, och är det nu garanterat att det finns medel så att också Finland hjälper de drabbade på Balkan?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu siitä, minkälaisia lauluja kukin laulaa, ja kokoomus laulaa aina sitä samaa laulua ja keskusta vaihtaa lauluaan viikon välein, herää kysymys, kenen lauluja sitten sosialidemokraatit laulavat. Te olette kuitenkin sitoutuneet valtionomaisuuden myyntiin 2 miljardilla, joka on aivan valtava summa. Haluaisin tarkemmin vielä kuulla siitä, mikä teidän sosialidemokraattien kanta on: mitä kaikkea tähän 2 miljardiin sitten kuuluu?

Perussuomalaiset vastustavat kyllä Altian myyntiä. Henkilökohtaisesti itse sanoisin, että kun valtion omaisuutta tarkkaan katsotaan, sieltä korkeintaan löytyy miljardi myytävää. Toinen miljardi on hankittavissa sitten esimerkiksi valtionobligaatioilta, ja se suunnataan kansalle, jolloin jää korkokin pyörimään sitten kansantalouteen. Te olette kertonut, valtiovarainministeri, että strategisesti tärkeitä yhtiöitä ei myydä. Mitkä ne ovat? Jos Finnair ei ole strategisesti tärkeä, viinan tekeminen ei ole, tiet ei ole, niin kysynkin: mikä sitten on?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen yleisperusteluissa koskien käsittelyn alla olevaa lisätalousarviota todetaan, että yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden osuus bkt:stä alenee 15,4 prosenttiin. Edelleen todetaan se, minkä edustaja Östman jo sanoi ääneen, että työttömyysaste nousee jatkuvasti ollen tänä vuonna 8,4 prosenttia.

Valtiovalta, siis hallitus, on lyhentänyt tämän vuoden maaliskuussa valtion lainoja 2,3 miljardia euroa. Nyt olen ymmärtänyt mediasta, että valtio aikoo myydä omaisuuttaan 1,925 miljardin euron edestä. Olisiko oikein ja kohtuullista, että tästä määrästä käytetään valtionvelan lyhennykseen 700 miljoonaa ja loppuosa, 1,2 miljardia euroa, käytetään elvytykseen? Meillä on Suomessa, niin kuin arvoisa valtiovarainministeri varmaan tietää, yli 1 900 homekoulua, satoja julkisia rakennuksia, joissa on sisäilmaongelmia, ja satoja kilometrejä on tänä vuonna maanteitä huonossa kunnossa. Olisiko oikein, että näihin sijoitettaisiin rahaa, saataisiin työttömille töitä? — Kiitos.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Pekkarista haluaisin muistuttaa siitä, että edellisen hallituksen jäljiltä meillä oli huikea alijäämä valtion talousarviossa, ja sitä perintöä keskusta ei tässäkään tilanteessa voi paeta.

Mitä tulee sitten yhtiöitten myyntiin, niin täytyy todeta, että jos yhtiöllä ei ole strategista merkitystä ja sen tuotto on huono, niin ehdottomasti omistajan kannattaa miettiä myyntiä. Uusi omistaja saattaisi saada yhtiön parempaan käyntiin, ja työllisyys saattaa sitä kautta parantua.

No, valtion ei pidä ryhtyä itse yrittäjäksi, meillä kuvaputkitehdas Valco on hyvä esimerkki siitä, mihinkä se yleensä johtaa. (Kari Rajamäen välihuuto)

Sitten, mitä tulee Altiaan, voidaan kysyä, onko viinan tekeminen ja tukkumyynti valtion tehtävä, ja se ei varmasti ole valtion ydinaluetta. Kun sitten myydään tätä omaisuutta, niin se pitäisi kyllä sijoittaa mielellään yhtiöihin ja niin, että ollaan vähemmistöomistajana mutta annetaan sitä kautta kasvua yhtiölle, jolloin luodaan työpaikkoja. Näitten sijoitusten pitäisi suuntautua kasvaville aloille, joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja. Ja meillä on tässä selkeä ero: kepulle ovat tärkeitä semmoiset yhtiöt, jotka tukevat maatalouden harrastuksia, (Puhemies koputtaa) kokoomukselle semmoinen, joka tukee uutta teknologiaa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sasi, ei varmaan valtion tehtävä ole pelkästään jotain viinaa tehdä, mutta Altiaan liittyy paljon, paljon muutakin kuin se pelkkä viinanvalmistus. Siinä on se koko ketju, ja siinä on niitä työpaikkoja. Siitähän tässä on kysymys. Alkuperäisessä kysymyksessä ministeri Urpilaiselle juuri tätä kysyin: ovatko nämä työpaikat vaarassa, turvataanko tällä mahdollisella ratkaisulla ne työpaikat, onko tämä uhka todellinen? Sitä kysyin, ja uskon, että ministeri Urpilainen tähän kysymykseen vastaa. Tätä vastausta odottavat ne työntekijät, jotka tuossa talon edessä olivat huolissaan omista työpaikoistaan ja tulevaisuudestaan.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Niin kauan kuin Suomen kansa juo Koskenkorvaa, on täysin selvää, että Altia valmistaa Koskenkorvaa. Ei kysymys ole siitä, kuka sen yhtiön omistaa, vaan siitä, onko niille tuotteille, joita valmistetaan, kysyntää. Ja kyllä se valmistusketjukin menee sen mukaan, minkälaista valmistusainetta suomalaiset haluavat käyttää, ja tässä suhteessa uskon, että ohraa halutaan käyttää tulevaisuudessakin.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Altia on kuitenkin osa Suomen elintarvikeklusteria, ja kun harkitaan sen myyntiä, niin ilman muuta on syytä edellyttää, että omistajalla on joku strategia, mitenkä tämä vaikuttaa suomalaiseen elintarviketalouteen. Tämä yhtiö tuottaa myös muuta perustuotannon komponenttia, jolla esimerkiksi rehustuksessa on valtava merkitys. Minusta tähän strategiaan pitäisi liittää sokerin, perunatärkkelyksen, kasviöljyn ja tämän viinan lisäksi kaikki nämä klusterin eri osat ja yrittää synnyttää ratkaisua, jolla suomalaista työtä ja kasvua saadaan aikaan. Olen vakuuttunut siitä, että tällaisella strategialla, jolla kerätään tätä klusteria, saadaan parempi lopputulos kuin sillä, että myydään jotain osia ja menetetään sen klusterin kokonaisvetovoimaa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä on tullut esille, edustaja Sasi, ei todellakaan kyse ole pelkästä viinasta. Tähän liittyy rehunjalostus, tähän liittyy biojalostuspotentiaali, ja tähän liittyvät ne työpaikat. Sekin voidaan nähdä jo pelkästään strategisena valintana, että turvataan olemassa olevat työpaikat ja muutenkin tuottava toiminta. Tästä on pohjimmiltaan kyse. Mielestäni nyt on paikka, kun kerran lisätalousarviosta keskustellaan, huomata, että täällähän on momentti 13.03.01 auki ja sinne on budjetoitu 460 miljoonaa valtionyhtiöiden myynnistä saatavia tuloja. Tähän on nyt tartuttava kiinni. Äänestetään tästä sitten aikanaan, että myydäänkö vai eikö myydä, mutta siellä nimenomaan liittyy tähän yhteen momenttiin tämä asia, ja allekirjoittanut on tehnyt tästä tänään lisätalousarvioaloitteen. Toivon, (Puhemies koputtaa) että se käsittelyn aikana saa kannatusta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasin kaivama esimerkki valtion yritystoiminnasta on yli 30 vuoden takaa. Ehkä pitäisi politiikkaa kuitenkin tehdä ajassa. Tämänkaltaiset kuvaputkiyhtiöitten esille tuomiset tässä tilanteessa kuvaavat vain kokoomuksen asennetta valtionyhtiöitä kohtaan. He näkevät, että siellä ei osata eikä pystytä. Todellisuudessa kyllä valtionyhtiöt ovat tehneet vuosikymmenet erittäin tärkeää ja hyvää työtä Suomelle työllisyyden ja Suomen hyvinvoinnin hyväksi. Olemme todella huolestuneita vasemmistoliitossa, kun näemme, että Rautaruukissa valta annetaan Ruotsiin, Altian myynti riskeeraa työpaikat koko ketjussa ja Destia meni, jopa voi sanoa, ihan pilkkahintaan. Kysyisinkin nyt ministeriltä: Mitä muuta on vielä tulossa? Kun nyt joka kuukausi nähdään, että joku valtionyhtiö jollakin syyllä myydään, niin mitä muuta on tulossa, mikä se mittaluokka on? Mitä konkreettista hyvää me tulemme tällä sitten saamaan? Orastavan kasvun tukeminen (Puhemies koputtaa) on vielä aika epämääräinen käsite.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen aloitti tämän debatin aika värikkäällä puheenvuorolla, jossa hän totesi, että tämä hallitus jää historiaan monesta syystä. Minä uskon, että tämä hallitus jää historiaan vastuunkannosta. (Mauri Pekkarinen: Lähdette kaikki pois!) Nimittäin se perintö, jonka keskusta pääministerin johdolla jätti tälle hallitukselle, oli 8 miljardin alijäämä valtiontaloudessa. Valitettavasti kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi edellinen hallitus ei tehnyt yhtään mitään, vaikka tiesi sen olemassaolosta.

Sen sijaan se, että me emme ole päässeet kiinni orastavaan kansainväliseen talouden kasvuun, johtuu siitä teollisuuden rakennemuutoksesta, joka meillä on tällä hetkellä käynnissä, ja se ei kyllä, edustaja Pekkarinen, ole tämän hallituksen syytä. Tai ehkä oppositio kykenee senkin laittamaan siksi, mutta jos katsotaan ihan faktoja, niin hallitusta ei voi syyttää siitä, mitä Nokiassa tai elektroniikkateollisuudessa on tapahtunut, tai siitä, mitä paperi- ja metsäteollisuudessa on tapahtunut. Sen sijaan hallitus kantaa huolta julkisen talouden tilasta mutta samaan aikaan tukee kasvua ja työllisyyttä muun muassa tällä lisätalousarviolla, joka juuri äsken salille esitettiin.

Sitten tullaan siihen kysymykseen, että jos me haluamme tehdä konkreettisia toimia kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi, niin millä me sen rahoitamme. Rahoitammeko me sen lisävelanotolla vai rahoitammeko sen omaisuuden myynnillä? Hallitus on lähtenyt siitä, että me olemme valmiit myymään valtion omaisuutta, niin kuin täällä todettiin, 1,9 miljardilla eurolla, jotta me voimme myöskin tehdä konkreettisia toimia kasvun ja työllisyyden tukemiseksi, synnyttää niitä työpaikkoja tavallisille suomalaisille perheille eri puolilla Suomea. Nyt meidän arviomme on se, että kun me emme halua myydä strategista omistusta tai omaisuutta, niin tässä tilanteessa Altia on yritys, joka valtion mielestä voidaan myydä, mutta samaan aikaan me haluamme huolehtia, että yritystä voidaan kehittää ja työpaikat Suomessa turvata.

Minä tulen Pohjanmaalta. Minä tiedän erittäin hyvin Altian merkityksen Pohjanmaalle: Etelä-Pohjanmaalle mutta myös koko sille seudulle. Mutta samaan aikaan ei voida vaatia, että pitää myydä omaisuutta, niin kuin edustaja Sipilä on vaatinut. 10 miljardin euron edestä hän on sanonut, että valtion omaisuutta voitaisiin 6—10 vuoden kuluessa myydä. 10 miljardilla eurolla! Nyt valtio myy 1,9 miljardilla eurolla ja keskusta huutaa täällä, että sitä ei saisi tehdä. Pitäisi olla jonkinlainen linja olemassa — joko myydään valtion omaisuutta tai ei myydä valtion omaisuutta — ja sitten kertoa, mitä se tarkoittaa, jos valtion omaisuutta ei myydä. Se tarkoittaa lisävelan ottoa.

Täällä muun muassa edustaja Tuupainen kysyi, miksi tätä koko summaa, 1,9 miljardia euroa, tai ainakaan lähes koko summaa, ei voida käyttää elvyttämiseen. Se tarkoittaa sitä, että jos me panisimme enemmän rahaa kuin tuon 600 miljoonaa euroa nyt näihin kasvu- ja työllisyystoimiin, me ottaisimme enemmän syömävelkaa. (Kauko Tuupainen: Miksi!) Sitä se käytännössä tarkoittaa, koska nyt tällä 1,3 miljardilla eurolla, jonka me saamme valtion myynnistä tuloja — siitä 1,9 miljardista 600 miljoonaa käytetään kasvu- ja työllisyyspakettiin — rahoitetaan budjetin muita menoja. Se tarkoittaa sitä, että meidän tarvitsee ottaa 1,3 miljardia euroa vähemmän syömävelkaa, jolloin jos me käyttäisimme enemmän kuin 600 miljoonaa euroa kasvu- ja työllisyystoimiin, me ottaisimme enemmän syömävelkaa valtiolle, ja sitä me emme halua tehdä. Sitä me emme halua tehdä, koska me kannamme huolta myöskin velkaantumisesta.

Arvoisa puhemies! Minusta olisi erittäin hyvä kuulla vihdoin ja viimein myöskin keskustan linja. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on vaatinut hallitukselta, suora siteeraus: "Tehkää sellaisia säästöjä, jotka vaikuttavat velanoton määrään jo tämän vuoden puolella." Näin hän totesi Veronmaksajain Keskusliiton tilaisuudessa. Nyt minä odotan niitä konkreettisia esityksiä tähän lisätalousarvioon, joilla keskusta on tekemässä säästöjä, jotka vaikuttavat jo tämän vuoden puolella. Ainoa keino tehdä säästöjä, jotka vaikuttavat tämän vuoden puolella, on tehdä niitä lisätalousarvion yhteydessä. Minä odotan niitä esityksiä, koska muutenhan käy niin, että edustaja Sipilä ei seiso puheidensa takana. Ainakin minä olen odottanut, että jos poliitikko jotain puhuu, niin hän pitää myöskin siitä kiinni, joten odotan niitä konkreettisia esityksiä.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuohon valtiovarainministerin äskeiseen puheenvuoroon tekee mieli kommentoida, että sosialidemokraattien uusi puheenjohtaja näyttää olevan aika monesta asiasta eri mieltä kuin valtiovarainministeri.

Mutta kiinnitän tässä lisätalousarviossa vain yhteen asiaan huomiota. Nimittäin valtio on päättänyt nyt alkaa säästää petovahinkokorvauksista. Vahingot ovat 8,5 miljoonaa, mutta nyt tarjotaan tässä lisätalousarviossa vain sellaista summaa, joka nousee yhteensä 7 miljoonaan euroon ja tarkoittaa sitä, että täysimääräisesti ei näitä vahinkoja poromiehille korvata. Onko tämä valtiovarainministerin mielestä oikeudenmukaista politiikkaa, että näissä vaikeissa olosuhteissa perinteistä, suomalaista, rehellistä elinkeinoa harjoittavat joutuvat kärsimään valtion säästötoimenpiteistä näinkin suuren summan?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on siis vaatimassa lisää säästöjä, ja Sipilä on moneen kertaan vaatinut täällä myöskin lisää tukia yrityksille. Nämä ovat ne kaksi suurta eroa meillä tällä hetkellä. Me haluamme myöskin tukea yrityksiä, mutta ei suoralla rahan antamisella vaan näillä lainavaltuuksien lisäämisillä, ja nyt niitä tehdään: Tekes, Tesi, Finnvera. Me tuemme myöskin elvytystoimilla, elikkä laitamme rahaa, olen hyvin iloinen, vt 6:een, stadionin remonttiin, mikä on kuitenkin pakko tehdä, siihen, että tehdään Pisara-rataa ja muihin hankkeisiin, millä työpaikkoja lisätään suoraan valtion omilla toimilla: ei antamalla vain suoraan rahaa yrityksille, vaan kasvattamalla työllisyyttä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On välttämätöntä, että panostamme kasvuun ja työllisyyteen edesauttamalla uusia investointeja. Vaikeina aikoina erityisesti yksityisen sektorin investoinnit ovat vähissä, ja silloin julkisella sektorilla on luonnollisesti suurempi rooli. Valtion on toimittava tasapainottavana tekijänä, ja tämä pitää sisällään myös suhteemme valtionyhtiöihin ja niiden työpaikkoihin. Työpaikat kuuluvat tähän samaan kokonaisuuteen.

Erityisesti tässä lisätalousarviossa ilahduttavat panostukset pk-sektoriin, yritysten kasvuun ja ennen kaikkea yritysten kansainvälistymiseen, ja tästä suuri kiitos valtiovarainministerille.

Keskusta on esittänyt eri yhteyksissä erilaisten kasvurahastojen synnyttämistä, yksityisiä kasvurahastoja vauhdittamaan talouskasvua. Käsitykseni mukaan kuitenkin valtio saa edullisemmalla korolla lainaa erilaisiin kasvurahastoihin. Eikö olisi fiksumpaa ja taloudellisesti kestävämpää, että valtio toimisi kasvurahastojen rahoittajana ja vauhdittajana sen sijaan, että lisäisimme yksityisen sektorin työkaluja tässä investointi- ja kasvubuumissa, koska sitä kautta ainoastaan lisäisimme myös korkomenoja?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu ihmeelliseltä kyllä yleensäkin tämä politiikka. Olisi mukava kysellä pääministeri Kataiselta tästä Altia-asiasta, että mitenkä on mahdollista, että Suomen kansallisomaisuutta myydään. Tiedetään, että viime vuonna tämä tulos oli vajaa 500 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuosiin, mutta se tietysti lähti siitä, että Viron viinaralli tuli verotuksen myötä entistä kiihkeämmäksi tänne. Ja nyt kun tämä ollaan myymässä yksityisille, ja eihän valtio tiedä, mihinkä tämä yksityinen taho sijoittaa tämän viinatehtaan, niin uskonpa vain, että virolaiset jo hykertelevät käsiään, että tehkää, Suomen hallitus, näin typeriä temppuja. Eli tämä yksi esimerkki osoittaa, että hallituksella ei kyllä ole nyt ollenkaan tämä yrityspolitiikka hallinnassa. Tietysti mitä tulee Suomen talouteen, me emme voi uhoilla, että ollaan näin pahasti menty, siinä on monet asiat, jotka vaikuttavat työllisyyteen, talouspolitiikkaan, mutta kyllä tähän Altia-asiaan nyt pitäisi hallituksen syvällisesti puuttua.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Kyllähän tämän lisäbudjetin elvyttävä vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Syy johtuu aivan täysin siitä, että kysymys on hölmöläisten peiton jatkamisesta. Ensin leikataan toisesta päästä, sitten toiseen päähän neulotaan se sama summa takaisin. Ensin leikataan 100 miljoonaa, sitten lisätään 100 miljoonaa — ei siinä elvyttävää vaikutusta paljoa saada.

Mitä tulee näihin päästöhuutokaupasta saatuihin tuloihin, 47 miljoonaa, noin 50 miljoonaa, mitä sieltä saadaan, niin yllättävää kyllä se lahjoitetaan kehitysapuun, ja jos katsotaan kehyspäätösten työvoimapolitiikkalinjauksia, niin mehän leikkaamme 50 miljoonaa työvoimapolitiikasta tulevina vuosina, eli tämä sama summa lahjoitetaan kehitysapuun.

Ei minulla muuta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä talouskehitystä ei nyt vaivaa pelkkä suhdannekriisi, vaan kyse on paljon isommasta rakenteellisesta kriisistä, ja siihen me emme pysty vaikuttamaan muuta kuin omilla toimillamme, omilla teoillamme. Täälläkin peräänkuulutettiin sitä, että miksi emme pääse mukaan tähän orastavaan kehitykseen, mikä on jo ulkopuolella olemassa. Siinä on juuri se, että meillä sisäisesti on oma rakenteellinen kriisimme ja meidän pitäisi paneutua siihen, että me saamme bkt:tä nostettua. Ja mitkä ovat ne toimenpiteet, millä sitä saadaan nostettua? Se on se asia, mihin hallitus on nyt tässä puuttunut. Se yrittää nimenomaan saada sellaisilla toimilla aikaan kasvua yrityksiin, jotka ovat potentiaalisia kasvuyrityksiä, eli siinä lisätään Tesin lisäpääomitusta ja korotetaan Tekesin lainavaltuuksia.

Meillä on innovaatioita, mutta meillä on ongelmia kaupallistamisessa. Me emme saa niitä tuotteitamme maailmalle. Tähän meidän on nytten puututtava, ja tähän hallitus on omalta osaltaan puuttunut.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme eläneet teollisuuden erittäin suuren rakennemuutoksen aikoja, ja tämän seurauksena olemme menettäneet noin 100 000 teollista työpaikkaa. Nyt hallitus panostaa, tämän lisätalousarvion myötä, teollisuuden rakenteiden monipuolistamiseen ja teollisten yritysten kehittämishankkeisiin ja sitä kautta pyrkii vastaamaan niihin isoihin rakenteellisiin muutoksiin, joita yhteiskunnassa Suomessa tällä hetkellä tapahtuu. Painopisteinä ovat muun muassa cleantech, biotalous, terveysteknologia, digitaaliset sovellukset ja muut vastaavat. Nämä kaikki alat ovat erittäin vahvoja tulevaisuuden kehittyviä teollisuusaloja. Jotta tämä myönteinen teollisuuden ja tuotteiden kehittäminen jatkuisi, tarvitaan yritysten ja yliopistojen tutkimus- ja kehittämistyön yhteistyötä ja sen tiivistämistä. Kysyisin nyt ministeriltä, koska Etelä-Karjalassa Lappeenrannan yliopisto ja siellä oleva elinkeinoelämä toteuttavat vahvasti tämäntyyppistä toimintaa: mitenkä tämä lisätalousarvio nimenomaan puuttuu tähän ja vaikuttaa näihin rakenteellisiin, isoihin muutoksiin, joita yhteiskunnassa välttämättä tarvitaan?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan on paljon antanut etuuksia ja verohelpotuksia yksityiselle elinkeinoelämälle, mutta kun siellä on menossa niin ikärakenteen muutos kuin muukin muutos, niin se ei ole lähtenyt tässä suomalaisessa yhteiskunnassa toimimaan sellaisella aktiivisuudella kuin olisi pitänyt. Se on minusta se yksi merkittävä asia, ja sitten on se, että työeläkeyhtiöt, joihin tätä rahaa kerääntyy joka ainoa kuukausi lisää, eivät ole näille investointimarkkinoille Suomeen sijoittaneet sillä tavoin. Ei ole löydetty sellaisia tapoja, millä näitä rahoja voitaisiin tuottavasti ja turvaavasti Suomeen sijoittaa.

Mitä tulee sitten tähän Altiaan, niin minusta, jos nyt näin tehdään, on tärkeätä se, että valtio jää sinne kuitenkin omistajaksi ja että kansalaisille tarjotaan mahdollisuus tulla myös Altian omistajiksi. Tämä on sellainen yhtiö, jota Suomen kansa voisi käytännössä rakastaa. Tälle pitää antaa se omistamisen mahdollisuus ja toivoa, että tulee sellaisia omistajia, jotka saavat votkaa ja Koskenkorvaa menemään kaupaksi ulkomaille paremmin kuin tapahtuu tällä hetkellä.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Satun muistamaan ne ajat 90-luvun puolivälistä, eli vuoden 1994, jolloin Suomessa päätettiin Euroopan unioniin liittymisestä. Pääministerinä oli keskustan puheenjohtaja Esko Aho, ja silloin oli kovat taistelut, että liitytäänkö Euroopan unioniin vai ei. Kokoomus ja demarit olivat sataprosenttisesti liittymisen kannalla, mutta keskustassa oli sisäistä ristivetoa. Mutta Esko Aho uhkasi puoluekokousväkeä, että hän jättää puolueen puheenjohtajuuden ja pääministeriyden, mikäli keskustan puoluekokousedustajien enemmistö ei taivu — ja se taipui. Siinä samalla Suomi päätti, että luovutaan osakeyhtiölaissa olevasta ulkomaalaispykälästä, jonka jälkeen parhaista suomalaisista osakeyhtiöistä tuli vapaata riistaa. (Puhemies koputtaa) Ja tässä sitä nyt ollaan!

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on puhuttu paljon, että on rakenteellinen kriisi. Minä sanoisin, että on enempikin poliittinen kriisi tällä hetkellä. Niin paljon on erilaisia näkemyksiä hallituspuolueilla ja monta erilaista poliittista ryhmää hallituksessa mukana. Tämä näkyy siitä, että päätöksentekokykyä ei juurikaan ole.

Lisätalousarviossa heijastuu koko tämä Suomen talouden tila. Täällä on yksi luku, jonka pitäisi avata kaikkien silmät, että miten näitä työpaikkoja on syntynyt. Se on arvonlisävero miinus 165 miljoonaa euroa. Tämähän osoittaa selvästi sen, että pyörät eivät yhteiskunnassa pyöri. Hallitus kiistelee keskenään, mitä pitäisi tehdä, otetaanko lisää velkaa vai säästetäänkö. Sosialidemokraateissa näyttää olevan myös erilaista kantaa, myydäänkö valtionyhtiöitä vai ei — viittaan edustaja Rajamäen puheeseen: hän totesi, että ei olisi mitään järkeä myydä. Valtiovarainministeri on eri mieltä, eli tilanne on aika haasteellinen.

Mitä tulisi sitten oikeasti tehdä? Oikeasti tulisi panostaa (Puhemies koputtaa) yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä tilanne ratkea sillä, että keskusta ja SDP kinaavat, kumman syy huono taloustilanne on, se pitää ratkaista. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Nyt on tärkeää, että tehdään toimia talouskasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Kasvurahasto, infrapaketti, osaamispaketti ja rakentamispaketti ovat sellaisia, jotka kyllä ansaitsevat kiitosta — ja kiitos niistä valtiovarainministeri Urpilaiselle.

On arvokasta, että koulutuspaikkoja lisätään. Parasta nuorisotakuuta on se, että jokaiselle nuorelle taataan opiskelupaikka. On tärkeää, että jokainen nuori yläkoulun jälkeen löytää oman paikkansa joko ammatillisesta koulusta tai sitten lukiosta, ja pidän arvokkaana, että myös ammattikorkeisiin lisättiin nyt paikkoja, että tätä ruuhkaa saadaan purettua. Kyllä se niin on, että ne panokset, joita me nuoriin nyt laitamme, niin kuin tuo patsas tuolla ylhäällä kertoo, ohjaavat (Puhemies koputtaa) kyllä parhaalla tavalla tätä päätöksentekoa oikeaan suuntaan.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä lisätalousarviossa on enemmän aihetta tyytyväisyyteen ja kiitokseen kuin opposition harrastamaan arvosteluun. Edustaja Reijonen valitti, ettei hallituksella ole päätöksentekokykyä, mutta juuri niitä päätöksiähän tässä ollaan tekemässä, ja siitä keskusta on jälleen kerran valittamassa, kuten tapana on ollut.

Nostan muutaman työllisyyttä parantavan esimerkin. Muun muassa tuon vt 6:n Taavetti—Lappeenrannan välin tiehankkeen aikaistaminen on tärkeä liikenteen pullonkaulan poistaminen, joka säästää sekä ihmishenkiä että ympäristöä pohjavesineen. Huomattava panostus tulee myös sisäministeriön hallinnonalaan, joka lisää 100 henkilötyövuotta poliisiin ja purkaa näin työttömien ja valmistuvien poliisien painetta. Kyllä valtiovarainministeri ansaitsee tässä kiitoksen hyvästä työstään.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Otan muutaman kohdan tästä esille. Edustaja Heinonen, mainitsitte nuoriin kohdistetut resurssit. On todellakin niin, että meidän pitää pitää huoli siitä, että jokainen koulunsa päättänyt pääsee eteenpäin elämässään. Silmääni pisti täällä vähennys, jossa vähennetään oppisopimuskoulutuksesta tämä miljoona euroa. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, koskettaako tämä nuoria. Tehän siirrätte sen sitten tänne korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutukseen, niin että tämä siirto tuntuu jotenkin kummalliselta.

Toinen asia, minkä haluan nostaa esille, on Valviran tilanne. Sinne kohdistetaan määrärahaa, koska siellä parannetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa ja valvontaa sähköisellä rekisterillä. Nämä sähköiset rekisterit ja uudistamiset maksavat todella paljon, ja Kanta-hanke on yksi oiva esimerkki siitä. Olisinkin kysynyt, missä vaiheessa tämä Kanta-hanke on nyt menossa. Muutenkin näistä Valviran resursseista: millä tavalla koette, olisiko sinne kenties tarvetta kohdentaa enemmänkin? Meillähän on muun muassa vanhuspalvelulaki, ja Valvira on juuri ilmoittanut, että ei pysty tekemään valvontaa, koska resursseja ei ole. Ja sehän on Valviran tehtävä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä arvostan sitä, että meillä on täällä ministeri, edes yksi ministeri, joka yrittää kantaa vastuuta Suomen tilanteesta.

Meillä julkinen velka on ylittämässä 60 prosenttia, ja valtion budjetin alijäämä paukkuu Emu-kriteereitten yli, meillä on 400 000 työtöntä, eläkepommi odottaa ja vienti ei vedä. Siksi ihmettelenkin, miksi ulkomaankauppaministeri, jolle esimerkiksi vientiasiat kuuluvat, ei hoida kahdenvälisiä neuvotteluita kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle, vaikka meidän vienti on koko ajan laskenut dramaattisesti.

Kun edustaja Skinnari nosti sitä, miten yrityksiä tuetaan verohelpotuksin, voin kertoa, että pienten yritysten verotusta on nimenomaan kiristetty, byrokratiaa lisätään joka viikko täällä eduskunnassa ja pankkivero sai aikaan sen, että enää pankit eivät halua antaa riskiluottoja.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olympiastadion on osa suomalaista kansallista identiteettiä, ja on puhuttu pitkään, että se on korjattava, ja näinhän asia on, että näin keskeisellä paikalla oleva monumentti ansaitsee hyvän kunnon ja toimivat puitteet sekä urheilulle että kulttuurille. Toinen iso hanke, mikä nyt ei tässä ole, on keskustakirjasto Helsingissä.

Ministeriltä kysyn: kuinka hyvin näissä isoissa kansallisissa hankkeissa huomioidaan maakunnalliset kohteet? On tietysti ymmärrettävää, että nämä isot rakennukset ovat ja osan niistä täytyykin olla täällä Helsingissä, pääkaupungissa, mutta esimerkiksi nyt vaikka Tampereella keskusareena voisi olla semmoinen kohde, joka palvelee sekä urheilua että kulttuuria, ja voisi olla Suomen kakkoskaupungin arvolle ja valtakunnan arvolle ihan hienoa, että sellainen jatkossa saataisiin.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Altiasta: se on paljon muutakin kuin viinanvalmistuspaikka, se liittyy erittäin oleellisesti Rajamäen historiaan 1800-luvulta asti, ja siellä aikoinaan oli hiivatehdas ja viinanpolttoa.

Sen verran haluaisin kertoa Altiasta siltä osin, että siellä pidetään erittäin hyvää huolta työntekijöistä. He ovat pitkään tehneet osatyökykyisille omia polkuja, jotta nämä pystyvät olemaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Arvostan sitä työnantajan otetta äärettömän suuresti.

Altia on muutakin Rajamäelle ja Nurmijärvelle: he ovat rakentaneet kirkon Rajamäelle ja myös osallistuneet uimahallin rahoitukseen. Siis oikein tämmöinen perinteinen työnantaja, mitä suuresti arvostetaan alueella.

On äärettömän hyvä, että hallitus antoi tämän lisäbudjetin, koska tiedetään, että (Puhemies koputtaa) Uudenmaan alueellakin työttömyys on jo yli 9 prosenttia. Se on harvinaista, että (Puhemies: Jaha!) Uudenmaan alueella talous yskii. — Menikö aika jo?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnari otti esille, että Altia nyt tulisi ainakin sitten myydä kotimaisille, ja voidaan kai sanoa Autokatsastuksen ja Yaran myynnin osoittavan, että Kossun hinta tulisi sitten ainakin nousemaan. No, tehty mikä tehty, mutta kyllä kai Yara oli ainakin strateginen elementti maatalouden kannalta. Ehkäpä Altia ei niinkään maatalouden kannalta ole, mutta tärkeä ketju siellä on, jos puhutaan rehuteollisuudesta ja biotaloudesta. Kyllä minäkin pelkään sitä, mitä meille on tulossa nyt kun Metsähallituksen liiketoimintoja ollaan ehkä yhtiöittämässä. Onko se sitten seuraava liipaisimella? (Jouko Skinnari: Ei ole!)

Transatlanttisen kauppasopimuksen käsittelyssä maa- ja metsätalousvaliokunnassa kylläkin todettiin, että Suomen tärkeimmät vientielintarvikkeet ovat vodka ja juusto, elikkä kyllä sillä Altian toiminnalla merkitystä on.

On hyvä, että poliisien toimintamäärärahoihin on tullut korotusta, ja sikäli sieltä ehkä niitä henkilötyövuosia säästyy tai saadaan turvattua, mutta kyllä perusongelma on edelleen se, että poliisien määrä siellä kentillä on vähenemässä, ja tämä lisätalousarvio ei sitä auta.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kolme ja puoli tuntia sitten SDP:n puheenjohtaja Rinne oli tuossa talon edustalla täysin päinvastaista mieltä Altian myynnistä.

Valtioneuvosto on perustellut Altian myyntiä sillä, että se ei ole strategisesti merkittävä. Täytyy ihmetellä tällaista kantaa, koska Altiasta tekee strategisen yrityksen nimenomaan sen monipuolisuus: alkoholintuotannon lisäksi siellä tuotetaan tärkkelystä paperiteollisuudelle ja hiilidioksidia teollisuudelle, ja Koskenkorvan tehtaan yhteydessä on rehutehdas, joka käyttää noin 15 prosenttia Suomen ohra-alasta.

Lisäksi valtioneuvosto on todennut myynnin yhteydessä, että kotimaista työllisyyttä turvataan ja henkilöstön asema turvataan. Tämä on aikamoinen sitoumus mahdolliselle ostajalle, joka tällaiseen ryhtyy. Koskaan aikaisemmin en ole kauppakirjoissa nähnyt tällaisia velvoittavia yksityiskohtia.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana Altiasta: kun kävin heidän luonaan, likemmäs sata ihmistä oli todella huolestuneita omista työpaikoistaan ja nimenomaan sen työpaikan kehittymisestä. Eduskunnan 2001 antaman suostumuksen mukaan on todettu, että valtion omistus voi alentua 50,1 prosenttiin ja että yhtiöllä ei ole strategista merkitystä valtiolle. Työllisyyden kannalta sillä on todella iso merkitys ja jopa strateginenkin: 2 500 viljelijää, logistiikkaketju plus palkansaajat ja heidän perheensä, ja ennen kaikkea se suomalainen osaaminen, suomalainen työ.

Toivon hartaasti — jos siitä huolimatta päädytään siihen, että sitä 100:aa prosenttia lähdetään sieltä pudottamaan — että vähintään tuo 50,1 prosenttia, johon nyt valtuudet ovat, jää sitten valtion omistukseen. Edustaja Skinnarin esiin nostama asia kansankapitalismista siinä tilanteessa, että lähdetään alle 100 prosentin omistukseen, on erittäin kannatettava. Jos näin tapahtuu, niin minä olen ensimmäisenä niitä osakkeita sitten ostamassa.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Altian tehdas käyttää suomalaisesta ohrasta noin kolmasosan, eli joka kolmas Suomessa viljelty ohranjyvä päätyy Altian tehtaille. Sopimusviljelijöitä on lähes 1 500. Tehdas tuottaa vuodessa noin 60 miljoonaa tonnia tärkkelystä ja noin 80 miljoonaa tonnia muita eläimien ravinnoksi käytettäviä rehuja. Viinatehtaan vierelle on juuri valmistunut A-Rehun tuotantolaitos. Altian toiminnan jatkuminen on erittäin tärkeää, ei pelkästään meille pohjalaisille vaan kaikille suomalaisille.

Nyt ministerille kysymys: Jos toiminnot myydään, niin kuinka hallitus varmistuu siitä, että tehdas säilyy suomalaisessa omistuksessa, jolloin turvataan suomalaiset työpaikat? Voiko hallitus ulkomaille myytävällä tehtaalla sälyttää ostajalle vastuun työpaikkojen säilymisestä Suomessa? Epäilen sitä.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos säästöjä halutaan saada aikaiseksi, niin silloin pitäisi kyllä puuttua näihin petoasioihin. On ihan järjetön tilanne, että meidän petomäärämme ovat lisääntyneet ja lisääntyneet ja petovahingot ovat lisääntyneet, mutta miten on käynyt korvausten kanssa? Valtio karkaa vastuusta, jättää korvaukset maksamatta, ja elinkeinollisesti porotalous on todella hädissään. Nyt pitäisi ensiksi maksaa korvaukset täytenä, ja sitten erityisesti pitää satsata siihen, että saamme petojen määrän pudotettua. Pitää alkaa tosissaan töihin, jotta me saamme tämän vahingon estettyä. Eivät poromiehet halua elää korvauksilla. Kyllä poromiehet haluavat elää lihan myynnillä, ja lihaa saa vain sillä tavalla, että vaatimet pysyvät hengissä.

Elikkä kyllä minä nyt kysyn, että mitä toimenpiteitä hallitus aikoo oikeasti alkaa tekemään, koska korvausraha ei vaso. Elävä vaadin tekee vasan, ja sillä on tulevaisuutta. Korvauksilla ei ole tulevaisuutta.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mistä on tulevat ajat tehty? Tulevat ajat on tehty osaamisesta, kasvusta, koulutuksesta ja kasvusta, niin että ihmiset saisivat hyvän koulutuksen varassa hyvän työpaikan.

Hallitus satsaa, ihan oikein, aikuiskoulutukseen 10 miljoonalla eurolla. Samoin korkeakoulujen hakijasumaa puretaan niin, että yliopistoihin tulee 1 507 uutta aloituspaikkaa ja ammattikorkeakouluihin 1 493 uutta aloituspaikkaa. Opettajakoulutuksiin kohdennetaan 260 uutta aloituspaikkaa. Arktisen osaamisen huomioimiseksi ja kehittämiseksi Aalto-yliopisto on saamassa 7 miljoonan euron lisäyksen, ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin on tulossa myös 9,6 miljoonaa euroa. Näistä on tulevaisuus tehty.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin tietää, kun edustaja Sasi tuolla sanoi aikaisemmin, että kun Altia myydään, niin työpaikat säilytetään: Missä teillä on sellainen kristallipallo, joka kertoo, että ne työpaikat säilyvät ja mitkä työpaikat säilyvät? Tiedättekö, te lupasitte juuri noin 5 000 ihmiselle töitä, niin paljon se vaikuttaa. Altia ei ole pelkästään viinatehdas Koskenkorvalla, se on hyvin paljon muutakin. Se vaikuttaa myöskin maatalouteen, maataloustuottajiin, ja se vaikuttaa myöskin rehuun.

Jos me ajattelemme Etelä-Pohjanmaata, missä nytten Koskenkorva on, niin sieltä on viety jo Kemiran tehdas Vaasasta, Wärtsilästä lähti 200, Kauhavan lentosotakoulu on mennyt, ABB on ajettu jo aikaisemmin alas. Miten alas te haluatte viedä Pohjanmaan? Miten alas te haluatte viedä tämän maan? Miksi kaikki pitää myydä? Me myymme kaivosoikeudet, me myymme kaiken mahdollisen sellaisen, mikä meille saattaisi tuottaa jotakin.

Nyt tarvitaan ryhtiä, nyt tarvitaan sitä valtiovarainministerin paljon peräänkuuluttamaa poliittista tahtotilaa. Altia on pidettävä täällä. Altia on pidettävä Suomessa. Se on suomalainen brändi, ja se edesauttaa (Puhemies koputtaa) koko tätä kansaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun on yritystoiminnasta kysymys, kukaan ei koskaan tiedä, säilyvätkö työpaikat, ja se ei riipu siitä, onko omistaja valtio vai yksityinen. Mutta sen me tiedämme, että valtio on yleensä hyvin hidasliikkeinen omistaja, joka ei panosta voimakkaasti yhtiöön. Jos yhtiöllä on yksityinen omistaja, joka hankkii myöskin muualta rahoitusta, on todennäköisempää, että työpaikat säilyvät ja yhtiön toimintaa kehitetään määrätietoisemmin. Minä ainakin uskon siihen, että jos on yksityinen omistaja, joka osaa tuon toimialan ja on valmis kehittämään yhtiötä — ja tämän täytyy olla ehtona tietysti, kun yhtiötä myydään — niin sillä päästään tilanteeseen, jossa työpaikat kasvavat.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasille: Ei sen valtion tarvitse välttämättä olla mikään jäykkäniskainen ja hidas liikkeissään. Kyllä meillä on viime syksyltäkin muun muassa Teollisuussijoituksen osalta näyttöä siitä, että se parissa viikossa pystyy päätöksiä tekemään. Minun mielestäni tuo puheenvuoron sisältö oli hieman kestämätön. Kyllä valtiolla on, niin halutessaan, mahdollisuus liikkua todellakin liukkaasti näissä yhtiöasioissa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion omaisuuden myynnissä on monta ulottuvuutta. Yhtäältä, niin kuin Altian kohdalla, on kysymys symboliarvoista, välillä voi olla kysymys huoltovarmuudesta, monista tekijöistä, mitä ei lyhyen tähtäimen tuotto-odotuksilla voida ratkaista. Perussuomalaiset jo välikysymyskeskustelussa toivat esille tämän peruskysymyksen, onko valtion omaisuuden myynti ja rahojen sijoittaminen velanmaksuun ylipäätänsä järkevää tässä tilanteessa, kun korko on ennätyksellisen alhaalla ja myytävien yritysten tuotto on huomattavasti korkeammalla tasolla. Nimittäin kerran myyty on ikuisesti menetetty. Toivoisin ministerin vastaavan tähän peruskysymykseen, josta keskustelun jo edustaja Lindström aloitti: miten nämä Altian työpaikat oikeasti turvataan?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En uskalla tähän taloussyyllisyyskysymykseen ottaa kovasti kantaa enkä välttämättä viinahommiinkaan, mutta Altiahan on monipuolinen yritys, joka tekee monia asioita. Niitä työpaikkoja varmasti tarvitaan.

Tässä budjetissa on monia hyviä asioita: Sisäasiainministeriön kohdalla määrärahalisäys mahdollistaa käytännössä poliisien työllistämisen. Saamme lisää voimaa ja asiantuntemusta Barentsin alueelle. Ja ennen kaikkea, mistä olen kovin ilahtunut, on se, että päästöoikeuksien huutokaupasta saadaan lisämäärärahaa kehitysyhteistyöhön. Tämähän on tässä erittäin hankalassa tilanteessa, jossa kehitysyhteistyövaroja ollaan leikkaamassa, hyvin tärkeä toimenpide ja linjaus, sen mukainen kuin hallitus on linjannut.

Mielestäni tässä kyllä löytyy paljon myönteistä, ei ehkä kannattaisi muutamaan kielteiseen asiaan juuttua. Myöskin Taavetti—Lappeenranta-tien aikaistaminen on erinomaisen hyvä asia liikenneturvallisuudenkin kannalta.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi edustaja Rundgrenille: SDP:n valtiovarainministeri ja uusi puheenjohtaja ovat aivan varmasti vähintään yhtä paljon samaa mieltä asioista kuin keskustan Paavo Väyrynen ja Olli Rehn ovat Euroopan unionin asioista keskenään samaa mieltä.

Puhemies! Työllisyyteen pitää panostaa, ja kysymykseen siitä, onko tämä 600 miljoonaa paljon vai vähän, onko se, kuten edustaja Vähämäki täällä totesi, hölmöläisen takin leikkuuta, siirtämistä päästä päähän ilman mitään todellista vaikutusta: ei se sitä ole. Hallitus on kieltämättä useilla miljardeilla tasapainottanut taloutta. Se on ollut tarpeen, jotta korkotaso pidetään kurissa. Mutta tämä 600 miljoonaa on kohdennuksia juuri sellaisiin kohteisiin, joista saadaan parhaat kasvuvaikutukset aikaan, joilla luodaan edellytyksiä uudelle kasvulle: parannetaan työnvälitystä esimerkiksi te-toimistoissa, lisätään miljoonilla resursseja te-toimistoihin, luodaan uusia koulutuksellisia edellytyksiä muun muassa korkeakoulujen hakijasuman purulla ja vailla tutkintoa olevien iäkkäitten työnhakijoitten koulutuksella. Näillä täsmäpanoksilla on kokoaan suurempi vaikutus.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin jatkanut edustaja Tuppuraisen puhetta tässä siltä osin, että nytten, kun täällä talousarviossa lukee näin, että "työttömyysaste nousee edelleen ollen 8,4 prosenttia kuluvana vuonna" ja "työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta", niin tuleeko käytännössä tämä 600 miljoonaa pureutumaan juuri näihin lukuihin, elikkä muuttuvatko nämä numerot toisiksi tämän 600 miljoonan ansiosta vai eivät? Tämä on oleellinen kysymys siinä mielessä, että jos eivät nämä rahat riitä sen työllisyyden kasvun saamiseksi, jotta tämä käänne tulisi toisennäköiseksi täällä työttömyysluvuissa, niin silloinhan sinne pitää laittaa lisää rahaa riippumatta siitä, että me emme pysty lyhentämään sitä velkaa tällä rahalla, mitä me myyntituloja saamme.

Toisena huomiona olisin heittänyt vielä sen, että edustaja Kiuru kovasti kehui sitä Olympiastadionin remonttia, joka on tarpeellinen. Toki näin on, mutta jos valtiolla on varaa laittaa ensi vuonna 40 miljoonaa siihen ja vuonna 2015 toinen 40 miljoonaa vielä, niin luulisi, että valtiolla olisi rahaa myös näitä homekouluja, näitä huonoja sisäilmaongelmaisia rakennuksia myös tukea merkittävämmässä määrin kuin nyt, koska siellä on kysymys ihmisten terveydestä.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme kaikki huolissamme työurien pituudesta, etenkin siitä, että meillä työura pääsee nuorten osalta alkamaan varsin myöhään.

Tällä lisätalousarviolla hallitus pureutuukin yhteen erittäin keskeiseen ongelmaan suomalaisen koulutuspolitiikan alueella, nimittäin hakijasumien purkamiseen, jo ensi syksystä lähtien. Kymmenientuhansien vuosikausia kestävä hakuruletti korkeakouluihin ei ole ollut kenenkään etu, ja hakijasuma on merkinnyt työurien keston lyhentymistä merkittävästi alkupään osalta, puhumattakaan hakijoiden turhautumisesta meidän suomalaiseen korkeakoulujärjestelmäämme. Nyt hallitus lisää onnistuneesti näitä korkeakoulupaikkoja seuraavien kahden vuoden aikana peräti 3 000, ja tämä on erittäin hyvä asia.

Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tällä hetkellä aloituspaikoista lähes neljännes menee niille nuorille, joilla jo on oikeus korkeakouluopintoihin. Opiskelualan vaihtoon tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota ja keksiä uusia konsteja, jotta näitä tyhjiä paikkoja meidän koulutusjärjestelmäämme ei enää pääse tällä tavoin syntymään.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus tivaa jälleen oppositiolta vaihtoehtoja, ja syytä onkin tivata. Se on ihan oikein. Perussuomalaiset tulevat jälleen kerran antamaan oppositiolta oman vaihtoehtonsa.

Kysymyksen pitäisi kuitenkin olla toisensuuntainen. Olemme tilanteessa, jossa pääministeri poistuu näyttämöltä, useita ministereitä vaihtuu, osaa ministereistä on syytä onnitellakin, mutta isompi asia on se, että valtiovarainministeri on vaihtumassa tilanteessa, jossa toinen pääpuolueista on hieman alarinteessä.

Jatkuvuus tuo pohjaa yrittämiselle, ja monen yrityksen investointi tyssää siihen, jos ei tulevaisuuteen ja päätöksentekoon voida luottaa. Säilyykö hallituksen linja, ja voiko hallitukseen luottaa?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi rakenteellinen ongelma on rakentamisen vähyys ja sitä kautta myös työttömyys sillä sektorilla. Arvoisa ministeri, lupasitte avauspuheessanne 500 uutta asuntoa tällä lisätalousarviolla. Ministeri Kiurun tavoitteet olivat vajaa kolme vuotta sitten: nopeasti uusia asuntoja, kohtuuhintaisia asuntoja. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Onko teidän puheillanne katetta?

Toinen asia on nyt käydyt vaalit. Oletan, että pääministerin tavoite on: "kun muiden kanssa en mennä saa, niin kai yksin mennä saan". Onko teillä vähän samanlaiset tavoitteet?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikäli tällä teidän näivettymiskierteellänne ilman kasvua jatketaan, se sopeutustarve, arvoisa valtiovarainministeri, ei mielestäni ole edes se, mitä puheenjohtaja Sipilä on sanonut, 10 miljardia euroa, vaan se on sitä paljon suurempi. Näin se minun mielestäni menee.

Toinen asia liittyy siihen, mitä keskustan jäljiltä saitte. Keskustan hallituskausien aikaan, vuodesta 2003 aina Lehman Brothersiin asti, vuoteen 2009 saakka, jok’ikinen vuosi — arvoisa valtiovarainministeri: jok’ikinen vuosi — julkinen ja valtion talous oli ylijäämäinen. Totta kai se silloin, kun maailmanlaajuinen iso pudotus tapahtui, oli alijäämäinen. Mutta muistakaa, että 2010 ja 2011 me saimme talouden kasvuun, mutta sen jälkeen kolmatta vuotta peräkkäin mennään alaspäin.

Keskusta ei esitä, että pitää strategista omistajuutta myydä — emme me sellaista ole esittäneet, siinäkin annattatte väärän todistuksen, arvoisa ministeri — vaan valtiolla on monia pörssinoteerattuja yrityksiä. Mikä on merkitys esimerkiksi jossakin Sampossa? Kyllä näitä yrityksiä on, (Puhemies koputtaa) joita voidaan myydä, mutta ei Altian tapaisia, jonka merkitys on siinä tuotantoketjussa. Se on strateginen asia, (Puhemies: Jaaha!) ei se viina, mutta se tuotantoketju.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin kommentoin edustaja Sasin perusteluita Altian omistajuudelle. Ihmettelen näitä Sasin perusteluita, koska jos valtio omistaa Altian, niin omistajaohjauksen kautta voidaan kyllä vaikuttaa siihen, että tuotanto pysyy Suomessa, työpaikat pysyvät Suomessa. Se omistajuus vaikuttaa sillä tavalla, että jos se myydään pois ja kipparina on patamusta porvari, omistajana kasvoton kapitalisti, niin tilanne on semmoinen, että se tuotanto haetaan mahdollisimman edullisesti sieltä, missä on halpa työvoima ja missä on halpa raaka-aine. Se tuotanto tehdään siellä. Kyllä ne pullot voidaan tuoda sitten Suomen markkinoille, mitä täällä menee, ja votkasta kun puhutaan, niin markkinat ovat globaalit. Näin se vain menee, ja tämän takia on tärkeätä, kuka omistaa jonkin yhtiön.

Mutta valtiovarainministeriltä kysyisin, onko sellaisia valtionyhtiöitä, joita ei missään tapauksessa myydä. Onko Alko semmoinen? Tai jos on joitain muita, niin voidaanko tässä yhteydessä nyt nimetä joitakin sellaisia valtionyhtiöitä, (Puhemies koputtaa) jotka eivät ole myynnissä?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus katsoo tulevaisuuteen. Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja aloituspaikkojen lisäämiseksi aloille, joille on ennustettu työvoimapulaa tai sitä on jo nyt. Näin nopeutetaan myös nuorten koulutusuran alkua ja pidennetään työuria. Momentille myönnetään 9 miljoonaa euroa, ja se tulee varmasti tarpeeseen ja jakautuu ympäri Suomen.

Lappiin paikkoja lisätään muun muassa sairaanhoitaja- ja sosiaalityölinjoille, luontopainoitteiseen luokanopettajakoulutukseen sekä oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Lapissa meillä on vaarana se, että jos nuoret joutuvat lähtemään hyvin kauas kotoa opiskelemaan, voi paluu kotikonnuille jäädä tekemättä, jos elämä etelässä vie mennessään. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi hoitohenkilökuntaa koulutetaan ympäri Suomea riittävät määrät ja näin turvataan työvoiman saatavuus myös maakunnissa. Nämä ovat erittäin hyviä, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos katsoo pitkää listaa valtionyhtiöistä ja valtion osaksi omistamista yhtiöistä — Kemira GrowHow, Stora Enso, sitä ennen Veitsiluoto, Rautaruukki, Altia, Destia ja monet muut — niin ongelmahan tässä on ollut se, että vaikka hallitukset ovat vaihtuneet, niin hallituksen linja on ollut sama. Se on ollut uusliberalistinen linja, jonka mukaan valtio ja julkinen siivotaan sivuun kaikesta mahdollisesta, ja sen mukaan on sitten menty. Tällä tavalla kyllä hukataan menneitten sukupolvien perintö. Kun on sanottu, kuinka valtionyhtiöt toimivat ja kuinka ne tuottavat, niin eivät Ruotsissakaan edes mustimmat porvarit sairasta sitä: siellä on sellainen kaivosyhtiö kuin LKAB, joka takoo joka vuosi yhteiseen kassaan valtavat voitot.

Mutta ministeri Urpilainen, te ette vastannut siihen ensimmäiseen kysymykseen, että miksi valtion budjettikirjasta on siivottu näkymättömiin 11 miljardin euron sitoumus Euroopan vakausmekanismille.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus on tehnyt paljon työtä luodakseen ihmisille työmahdollisuuksia. Hallitus on valmistellut lisätalousarvioita ja kasvu- ja elvytyspaketteja ja pyrkinyt siihen, että maamme kilpailukyky paranisi ja pystyisimme kasvattamaan myös maamme bruttokansantuotetta.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä lisätalousarviosta. Sen perusteella tiedossa on uusia työpaikkoja, työttömyys vähenee ja ihmiset voivat taas tehdä työtä ja tarpeellisia hankintoja, jotka ovat olleet tiedossa mutta joiden hankkimiseen ei ole ollut rahaa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyyden ja kasvun kannalta kaikkein tärkeintä on se, mitenkä yhteiskunta pystyy luomaan edellytyksiä — toisaalta kuinka paljon sillä on resursseja ja rahaa tähän käytössä, ja toisaalta se, pystyykö se purkamaan senkaltaista byrokratiaa ja säännöstöä, johonka pieni yrittäjä joutuu käyttämään kohtuuttomasti aikaansa. Tunnen ja tunnistan hyvin lähellä omaakin perhettäni sellaisia yrittäjiä, jotka joutuvat kohtuuttomasti panostamaan erilaisten lomakkeiden täyttämiseen. Kun puhutaan innovaatiosta ja cleantechistä, mitenkä tällaiset yrittäjät pystyvät luomaan, kun joutuvat tähän byrokratiaan? Tässä vaikeassa tilanteessa suomalaisen yhteiskunnan pitää ottaa byrokratiatalkoot ja purkaa sellaisia esteitä, jotka eivät maksa mitään mutta jotka vapauttavat yrittäjät yrittämiseen.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos asia on niin yksinkertainen, että kun yksityistetään, niin sen jälkeen kukoistetaan ja sen jälkeen yritystoiminta kannattaa hyvin, niin kannattaa varmaan ottaa vähän oppia sieltä yksityiseltä puolelta. Ei suinkaan siinä koko tehdasta tarvitse myydä tai koko alaa tarvitse myydä, riittää, kunhan myy johdon ja vaihtaa sen uuteen sellaiseen, joka osaa sen hommansa. Sitä muuten ehkä tarvittaisiin monessa muussakin paikassa.

Mutta jos puhutaan tästä lisätalousarviosta, niin minä kyllä ihmettelen, että meiltä ei löydy sitten rahaa rikkidirektiivin kompensaatioihin teollisuudelle. Teollisuus kärsii tällä hetkellä huonosti tehdyistä päätöksistä ja siitä, että logistiikka ei toimi ja vienti maksaa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Siihen pitää saada rahaa. Tällä hetkellä, tämän hallituksen aikana, maahan on tullut 200 000 työtöntä lisää, joten jo on kyllä aikakin ruveta karsimaan kokoon rahoja jostakin, että saadaan ihmiset työllistettyä. Tällä tavalla tämä maa menee, kuulkaa, ihan rähmälleen. Me emme elä enää, me menemme 60-luvulle takaisin, ja sen jälkeen kaatuvat pienet yritykset, sen jälkeen kaatuvat myöskin kodit. Ihmiset voivat todella huonosti. (Puhemies koputtaa) Nyt tarvitaan isoja töitä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta ja tiehankkeista. Siellä on erinomaisesti työllisyyttä ja tulevaisuutta koskevia hankkeita, esimerkiksi Luumäki — Imatra — Venäjän raja, tämän kaksoisraiteen suunnitteluasia, siellä on vt 6, sen lisäksi siellä on E18-tie, Haminan ja Vaalimaan välisen tieosuuden suunnitteluhankkeeseen rahaa — nämä ovat kaikki niitä, jotka tähtäävät tulevaisuuteen. Erityisesti tuolla kaksoisraiteella on erinomaisen suuri merkitys kaakkoissuomalaiselle teollisuudelle, että ne tavarat saadaan mahdollisimman nopsaan sinne ja myöskin sitten asiakkaalle mahdollisimman nopsaan sieltä ja jatkojalostettuina pois. Näistä kyllä kuuluu kiittää.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle haluan muistuttaa, että jos me katsomme tätä lisätalousarviota, niin täällä on tämmöisiä hankkeita kuten Taavetti—Lappeenranta-tiehanke, sen käynnistämiseen laitetaan rahaa ja Kemijärven raakapuuterminaaliin. Maakuntaan nyt levitetään kovasti rahaa, jotta kaikkialla Suomessa voitaisiin elää. (Mauri Pekkarinen: Ja sata miljoonaa otetaan!)

Mutta, arvoisa puhemies, lyhyesti haluan vielä todeta sen, että täällä yritetään antaa semmoinen kuva, että jos valtio omistaa yhtiön, silloin työpaikat ovat turvattuja, ja näinhän ei ole. Niitten tuotteitten, mitä toimiva yritys myy, pitää olla hinnaltaan kilpailukykyisiä ja kannattavia — ja siinä määrin kannattavia, että rahaa saadaan myöskin kassaan niin, että voidaan investoida, jotta työpaikat säilyvät tulevaisuudessa.

Mitä tulee sitten päätöksentekoon yhtiöissä, niin täytyy sanoa, että luotan kyllä enemmän semmoiseen omistajaan, jonka omat rahat ovat siinä yrityksessä pelissä, kuin poliitikkoon, joka pelaa toisten rahoilla. Siinä on aika suuri ero. Silloin se omistajan intressi, kun hänen omasta tulevaisuudestaan on kysymys, on selvästi suurempi. Mutta silloin, jos valtiolla on strateginen intressi, siellä valtion pitää olla mukana.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen viittasi täällä hallituksen päätöksentekokykyyn ja siihen, miten monipuoluehallitus kykenee tekemään päätöksiä. Minusta tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon päätöksiä. (Mauri Pekkarinen: Joo!) Tiedämme, että... — Edustaja Pekkarinen, ei kannata nauraa. (Mauri Pekkarinen: No hymyilyttää muuten vaan!) — Nimittäin aika monet talouden asiantuntijat sanovat, että ajanjakso, jonka me olemme viimeisen kolmen vuoden aikana eläneet, on haastavampi kuin mitä olemme kokeneet 90-luvun lamassa. Tämä ei ole minun mielipiteeni, tämä on talouden asiantuntijoiden näkemys.

Jos me katsomme, me olemme samaan aikaan hallituksena tehneet toimia, joilla laitetaan liikkeelle rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassa — kiitos, osaan niistä olemme saaneet myöskin oppositiolta tuen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen — millä huolehditaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä. Samaan aikaan teemme toimia, joilla hillitsemme velkaantumista. Tiedän, ne eivät ole mukavia toimenpiteitä, nostaa veroja tai tehdä menosäästöjä, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta me hillitsemme velkaantumista. Ja sitten samaan aikaan teemme täsmätoimia kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Tällä kolmiolla me olemme joutuneet tasapainoilemaan, ja voin kertoa, että se ei ole ollut helppoa.

Se, että tulokset eivät vielä näy muun muassa sillä lailla, että pääsisimme kiinni kansainvälisen talouden elpymiseen, ei kyllä johdu hallituksesta, vaan se johtuu nimenomaan siitä rakenteellisesta muutoksesta, joka meidän elinkeinorakenteessamme on käynnissä, niin metsäteollisuudessa kuin myöskin elektroniikkateollisuudessa.

Arvoisa puhemies! Minusta oli hyvä huomata, että täältä löytyy hyvin paljon tukea niille menolisäysesityksille, joita hallitus esittää lisätalousarviossa. Osa kansanedustajista toivoi, että menolisäyksiä olisi enemmänkin, ja kohteita löytyy, joihin olisi tässä yhteydessä pitänyt osoittaa lisämäärärahaa. Samaan aikaan jotenkin tulkitsen salin keskustelua niin, että kannamme huolta myöskin velkaantumisesta eli siitä, että valtio ei saa ylivelkaantua vaan velkaantumisen taittamisesta pitää pitää kiinni. Kuitenkin oppositiopuheenvuoroissa vastustetaan hallituksen esittämiä säästöjä ja veronkorotuksia. Tässä täytyy, arvon kollegat, kyllä huomata, että tässä on epäjohdonmukaisuus. Me emme voi pelkästään kannattaa menolisäyksiä mutta vastustaa kaikkia säästöjä tai veronkorotuksia, jos me olemme oikeasti huolissamme velkaantumisesta, niin kuin täällä puheissa annetaan ymmärtää.

Tästä syystä me olemme rahoittamassa osan tästä lisätalousarviostakin ja myöskin hallituksen 600 miljoonan euron kasvupaketista valtion omaisuuden myynnillä. Mielestäni valtion pitää olla aktiivinen omistaja, ja se tarkoittaa sitä, että valtio myy omistusta, sellaista omistusta, joka ei ole enää strategisesti merkittävää, mutta samaan aikaan valtio voi hankkia uutta omistusta. Niin kuin esimerkiksi Aker Arctic on hyvä esimerkki siitä, että valtio myöskin hankkii uutta omistusta sellaisilla toimialoilla, jotka koetaan strategisesti merkittäviksi tai joissa nähdään myöskin valtion kannalta paljon potentiaalia. (Mauri Pekkarinen: Painostimme vuoden sitä!)

Näin ollen minua hieman ihmetyttää edelleenkin keskustan linja. Edustaja Sipilä on käyttänyt puheenvuoron, jossa hän toteaa, että 6—10 vuoden kuluessa voidaan luopua koko Solidiumin osakepotista, 10 miljardin euron edestä. Ja hän mainitsee vielä erikseen, että Outokummusta voidaan luopua, Stora Ensosta voidaan luopua, Outotecistä voidaan luopua. (Mauri Pekkarinen: Ei siellä ole kuin 9,6 miljardia!) Ja nyt täällä edustaja Pekkarinen kritisoi sitä, kun hallitus on esittämässä 1,9 miljardin euron edestä valtion omaisuuden myyntiä. (Mauri Pekkarinen: Ei!)

Minä ymmärrän sen huolen, jonka edustajat nostavat esille Altiasta. Minä ymmärrän Altian merkityksen Pohjanmaalle, ymmärrän sen merkityksen koko tälle klusterille. Sen takia hallitus on käynyt pitkät keskustelut myöskin siitä, että me omilla toimilla pyrimme siihen — ja pidämme välttämättömänä — että työpaikat myöskin kotimaassa pystytään turvaamaan. Me haluamme nähdä tämän omistuksesta luopumisen myöskin mahdollisuutena Altialle yrityksenä juuri sitä kautta, että me saamme sinne yksityistä pääomaa, me saamme sinne ehkä sellaista osaamista, jota tällä hetkellä yrityksessä ei ole, ja sitä kautta voimme myöskin tehdä yrityksestä kilpailukykyisemmän ja turvata ne työpaikat, jotka erityisesti Pohjanmaalla ovat erityisen tärkeät.

Täällä edustaja Tolppanen maalasi aika mustaa ja synkkää kuvaa Pohjanmaasta. Minä olen sieltä tänään tullut ja tiedän, että Pohjanmaalla menee tällä hetkellä monella osa-alueella myöskin erittäin hyvin. Elintarviketeollisuus on yksi esimerkki Etelä-Pohjanmaalta, energiaklusteri Rannikko-Pohjanmaalta, ja kemian- ja metsäteollisuuden osalta on paljon positiivista näkyvissä myöskin Keski-Pohjanmaalla ja Pietarsaaren seudulla. Eli uskon siihen, että myöskin Pohjanmaalla, niin kuin muuallakin Suomessa, teollisuus kykenee uusiutumaan, kunhan me myöskin annamme teollisuudelle siihen edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin omalta osaltani kiittää eduskuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä, koska uskon, että — ainakin toistaiseksi — tämä lisätalousarvio on allekirjoittaneen valtiovarainministerikaudella viimeinen.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri sanoi, että nyt Pekkarinen ei hyväksy 1,9 miljardin valtion omaisuuden myyntiä: en ole sanonut tällä tavalla. Uskon, että selvästi enempäänkin on mahdollisuus. Mutta sellaista strategista tai tuotantoketjun osalta strategista myyntiä, mitä esimerkiksi Altia tässä tapauksessa on, me emme hyväksy. Siellä on yrityksiä, jotka ovat pörssinoteerattuja, joihinka ei liity minkäänlaista strategista intressiä. Kertokaa, mikä strateginen intressi valtiolla on esimerkiksi Sampoon!

Mutta jatkan omassa puheenvuorossani muutoin ja kiitän kyllä omalta osaltani siitä, että ministeri tekee parhaansa. Ainahan se ei riitä niin pitkälle kuin toivoisi, mutta ministeri on yrittänyt parhaansa, ja tähän on tultu. Kiitoksia siitä.

Kauko Tuupainen /ps:

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Toistan tässä aluksi sen, minkä jo debatissa tulin sanoneeksi, koska mielestäni se asia on tärkeä ja on syytä, että se merkkautetaan myöskin pöytäkirjaan.

Niin kuin totesin, hallituksen yleisperusteluissa todetaan seuraavaa: Yksityiset investoinnit laskevat edelleen, ja niiden osuus bkt:sta, bruttokansantuotteesta, alenee 15,4 prosenttiin. Samoin työttömyysaste nousee edelleen ja on tänä vuonna 8,4 prosenttia.

Nyt totesin, että valtio on tämän vuoden maaliskuussa lyhentänyt pitkäaikaisia velkojaan 2,3 miljardia, joka on suuri summa, ainakin minun mielestäni. Niin kuin täällä on todettu, valtio tullee myymään omaisuuttaan tänä vuonna 1,925 miljardin euron edestä. Minun mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että tästä summasta käytettäisiin velkojen lisälyhennykseen 700 miljoonaa euroa, jolloin lyhennysten kokonaismäärä tänä vuonna olisi 3 miljardia euroa, ja loppuosa, 1,2 miljardia, käytettäisiin työllisyyden parantamiseen.

Meillä on lähes 2 000 homekoulua Suomessa. Meillä on satoja julkisia rakennuksia, joissa henkilökunta ja kouluissa oppilaat ja opettajat kärsivät homeongelmista. Meillä on satoja kilometrejä maanteitä, jotka pitäisi perusparantaa. Tämäntyyppisiin investointeihin, perusparannuksiin, minä mielelläni sijoittaisin tämän 1,2 miljardia. Sillä saataisiin työtä työhalukkaille, työtätekeville.

Edelleen, arvoisa puhemies, näissä lisätalousarvion yleisperusteluissa sivulla Y 9 todetaan seuraavaa: "Ehdotetaan valtuuksia luopua valtion omistuksesta Altia Oyj:ssä, koska yhtiöllä ei ole enää strategista merkitystä valtiolle." Ehkä asia on juuri näin, mutta tällä on suuri merkitys niille kunnille, joissa valtion tuotantolaitokset sijaitsevat.

Tästä tuli mieleeni, että jos ja kun lähdetään Altiaa myymään, ei suinkaan kannata myydä koko osakekantaa, vaan kannattaa jäädä vähemmistöosakkaaksi. Miksi? Siksi, että tällöin kyetään tekemään ostajan ja myyjän välillä niin sanottu osakassopimus, johon voidaan laittaa maininta, että tuotantolaitokset säilyvät Suomessa eli Ilmajoella ja Rajamäellä ja kotipaikka Helsingin Ruoholahdessa. Tämä on osakeyhtiölain mukaisesti täysin mahdollista, ja suosittelen tällaista liikettä. Eli missään olosuhteissa ei myydä kaikkia Altia Oyj:n osakkeita, ja perusteluna tuo, minkä äsken juuri sanoin.

Toiseksi, debatissa meinasin sanoa — mutta kun en saanut sitä toista puheenvuoroa — että minä tämän kolmen vuoden aikana olen huomannut, että aina kun valtio myy liiketoimintaansa tai yhtiöitään, niin se koituu työntekijöitten tappioksi. Yksi esimerkki: Vuosi sitten päätimme Puolustusvoimien ruokahuollon myynnistä. Tämä aiheutti sen, että sadat, lähinnä naispuoliset, työntekijät kärsivät tästä melkoisesti. Miksi? Siksi, että heidän palkkojaan alennettiin yksityisellä 250—450 euroa kuukaudessa. Tämän takia minä tykkäisin, että harkitaan jatkossakin erittäin paljon sitä, mikä on kannattavaa ja mikä ei.

Nyt lähti valtiovarainministeri pois, mutta kun täällä on kuitenkin hallituspuolueiden edustajia, niin eräs asia, mitä minä olen kaivannut valtion budjettiin, on, arvoisa puhemies, se, että Museovirastolle varattaisiin tulevina vuosina tietty määräraha, jonka puitteissa Museovirasto antaisi peruskunnille määräyksiä suojella erilaisia rakennuksia.

Kotikylässäni Jyväskylässä on Alvar Aallon vuonna 1929 rakentama nykyinen Valtiontalo. Se oli Puolustusvoimien talon nimellä aikoinaan. Sen peruskorjaus maksaa Jyväskylän kaupungille yli 10 miljoonaa euroa, mutta kun meidänkin kaupungin talous on tiukoilla, niin rakennus on jo viimeiset viisi vuotta siellä lahonnut ja huonontunut entisestään.

Eli Museovirastolle riittävät rahat valtion budjettiin, ja niiden puitteissa Museovirasto antaa viisaita päätöksiään peruskunnille ympäri Suomen suojella erilaisia kiinteistöjä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvion verotuloennusteet ovat heittäneet useana vuonna peräkkäin, ja virheet ovat olleet sensuuntaisia, että lienee jo kyse tahallisuudesta. Esimerkiksi arvonlisäveron tuottoarviot ovat heitelleet huomattavasti.

Kuluvan vuoden talousarviokäsittelyssä esitin epäilyn, ettei arvonlisäkertymä toteudu ennakoidusti. Äänestytin eduskuntaa joulukuussa arvonlisäveron tuottoarvion epärealistisuudesta ja esitin ennakoitua tuottoa alennettavaksi 300 miljoonalla eurolla. Edustajakollega Yrttiahon lisäksi ainoastaan 10 perussuomalaista kannatti esitystä.

Nyt lisätalousarviossa arvonlisäveron tuottoa esitetään alennettavaksi 165 miljoonaa euroa, ja mitähän kertymä on loppuvuodesta, kun talousennusteita on jouduttu korjaamaan kerta toisensa jälkeen. Onneksi tällä kertaa siitä, että olimme etuajassa oikeassa, ei rangaista, niin kuin tapahtui hallitusratkaisun yhteydessä.

Tämä hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissaan. Valtionvelka kasvaa, työttömyys on lisääntynyt vuodesta 2011 lähtien ja yhteistä omaisuutta realisoidaan. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sentään kaatui saappaat jalassa SDP:n puheenjohtajakisassa ja on tänäänkin puolustanut hallituksen yhteistä linjaa, mutta pääministeri Katainen lähtee Brysseliin lihapatojen ääreen. Suomi on ollut talous- ja työllisyyspolitiikassa kuuliainen isommille, ennen kaikkea Saksalle, niin että ainakaan se ei nouse esteeksi huippupestin saamiselle. Ja tänäänhän uutisoitiin, että nimenomaan Saksa rakentaa ja esittää laajaa EU:n nimityspakettia, ja pääministeri Katainen varmaan odottaa omaa osaansa siitä.

Arvoisa puhemies! Muutamia yksittäisiä huomioita lisätalousarviosta. Metsähallituksen tuotto- ja tuloutusvaatimus on jo ennestään kestämättömällä pohjalla, ja nyt sitä korotetaan lisää. Jatkossa ei riitä enää leimikoitten suurentaminen ja hakkuitten ulottaminen sellaisiin kohteisiin, esimerkiksi kasvatusmetsiin, joiden hakkaaminen vielä joku vuosi sitten olisi ollut aivan mahdotonta. Seuraavaksi lisätään kiinteän omaisuuden myyntiä. Korotetulla tuloutusvaatimuksella on myös se ikävä puoli, ettei työvoimaa palkata sellaisiin töihin, esimerkiksi taimikonhoitotöihin, joista kulut syntyvät nyt ja tuotto pitkällä aikavälillä. Monelta metsien mieheltä jää se vuosittain toistunut kausityöpaikka saamatta samalla, kun monesta syrjäisemmästä kylästä karsitaan niitä viimeisiä työpaikkoja. Ei näytä vihreiden omatunto kolkuttavan tässäkään asiassa. Kestävästä metsätaloudesta puhuvat vihreät ovat siunanneet taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömän metsätalouden harjoittamisen.

Toiseksi lisätalousarviossa esitetään valtuuksia luopua valtion omistuksesta Altiassa, ja perustelu on se vanha tuttu: kyse ei ole strategisesta omistuksesta. Ilmeisesti valtion omistus ei ole strategista missään muissakaan yrityksissä — jatkossa esimerkiksi Finnairissa — joiden omistuksia myydään epäonnistuneen talouspolitiikan paikkaamiseksi. Strategisen omistuksen lisäksi on myös strategista päätäntävaltaa, ja Rautaruukissa se siirrettiin ruotsalaisille omistajille, ja senkin ministerit yrittävät selittää parhain päin. Tällä toimintatavalla rapautetaan entisestään suomalaisen teollisuuden ja tuotannon perustaa ja hukataan aiempien sukupolvien perintö.

Ja vielä lyhyesti petokorvauksista. Vuosi vuoden jälkeen petovahinkojen korvaukset ovat alibudjetoituja. Korvauksiin oikeutetut ovat joutuneet odottamaan rahoja luvattoman pitkään. Nyt tuo jälkikäteen parsittava summa on jo 3,2 miljoonaa euroa, ja sellainen oleellinen muutos on tehty, että vahinkoja kärsineille niitä vahinkoja ei jatkossa enää korvata täysimääräisesti.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on mielestäni runsaasti sellaisia toimia, joilla suomalaista työllisyyttä, ja työllisyyttä yleensä, parannetaan, sellaisia toimia, joilla saadaan pysyvää lisäarvoa syntymään tähän yhteiskuntaan, siis vientiä ja sitä tukevaa teollisuutta. Siihen tähtääviä toimia täällä lisäbudjetissa on runsaasti.

Erityisen mielissäni olen siitä, että erityisesti näiden pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen avulla yritetään parantaa edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle, totta kai palvelujen kysynnän piristymiselle ja verokertymälle, koska veroillahan tämä isävaltio tässä elää. Myöskin kasvuvaiheessa olevat teolliset yritykset ovat kohteena, ja sillä todennäköisesti tullaan saamaan nopeaa vaikuttavuutta sen ohella, että tämä yritys- ja innovaatiorahoituksen painopiste on ollut aiemmin voimakkaasti nuorissa kasvuyrityksissä.

Painopistealueena on cleantech, joka on äärimmäisen hyvä asia. Suomessa on erinomaisia yrityksiä, jotka osaavat: muun muassa erotustekniikka on Suomessa maailman huippuluokkaa — se on toinen asia, että me emme oikein osaa kertoa muille sitä, että me osaamme muuten tämän asian. Biotalous kaiken kaikkiaan on äärimmäisen tärkeä asia sekä myöskin terveysteknologia, digitaaliset sovellukset ja uudet tuotantoteknologiat.

Ei sovi myöskään unohtaa sitä, että parasta aikaa käydään neuvotteluja Turun telakan osalta. Toivon, että se onnistuu ja että valtio jää sinne omistajaksi matkaan mukaan. Siellä on sen telakan lisäksi tietenkin ne 450—500 alihankkijaa, joissa on äärimmäisen kovaa insinööriosaamista — kuka tekee tuoleja, kuka tekee mitäkin näihin laivoihin, mutta joka tapauksessa 450—500 yritystä. Jos siellä alkaa rapina käymään, silloin kyllä haaveet työllisyyden paranemisesta saa sitten haudata myöskin.

Kaiken kaikkiaan olen henkilökohtaisesti todella iloinen siitä, että suomalaisen teollisuuden asemaa näillä toimilla yritetään vahvistaa ja myöskin vahvistetaan. Sitä kautta saadaan syntymään sitä lisäarvoa, joka tuo lisää verotuloja tähän yhteiskuntaan, ja niinhän se tietenkin on, että se kakku pitää ensin leipoa ja paistaa ennen kuin sitä voidaan jakaa, ja nämä toimet minun mielestäni tähtäävät siihen, että sitä kakkua pystytään tulevaisuudessa paljon paremmin ja enemmän leipomaan tässä yhteisessä isänmaassa.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus päätti maaliskuussa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015—2018 mittavasta, noin 600 miljoonan euron paketista, jolla on tarkoitus yhtäältä tukea taantuman jälkeen hitaasti alkanutta talouskasvua ja toisaalta parantaa työllisyyttä. Tämän kasvu- ja työllisyyspaketin hedelmiä näemme nyt hallituksen lisätalousarvioesityksessä, joka sisältää noin 200 miljoonan euron määrärahalisäykset. Valtion rahanyörit ovat nykyään ymmärrettävästi kovin tiukalla, mikä tekee tästä panostuksesta sitäkin merkittävämmän. Kasvupaketilla on kokonaisuudessaan arvioitu olevan miljardiluokan kerrannaisvaikutukset talouteen.

Nyt käsittelyssä olevalla lisätalousarviolla parannetaan ensinnäkin Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Keskeinen panostus on Tekesin lainavaltuuksien 60 miljoonan euron lisäys. Se kohdennetaan muun muassa biotalous- ja cleantech-alan hankkeisiin ja nimenomaan sellaisille kotimaisille pk-yrityksille, joilla on pyrkimyksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Lisätalousarvio sisältää niin ikään merkittävän 50 miljoonan euron lisämäärärahan Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle, jonka kautta valtio sijoittaa sellaisiin suomalaisiin teollisiin yhtiöihin, joiden uskotaan kasvavan ja menestyvän tulevaisuudessa.

Yritysten kansainvälistymistä puolestaan edistetään lisäpanostuksella Team Finlandin toimintaan. Vaikka viime vuodet ovatkin kuluneet taantuman keskellä, Suomessa ja suomalaisilla yrityksillä on hurjasti potentiaalia, josta tulevaisuuden menestys voi syntyä. On erinomaista, että hallitus on tunnistanut tämän ja antaa nyt käytännössä positiivisen signaalin kasvuun pyrkiville kotimaisille yrityksille. Samalla teollisuutta pystytään uudistamaan ja sen rakennetta monipuolistamaan.

Kilpailukykyyn panostamisen lisäksi on syytä nostaa esiin ne määrärahat, jotka nyt kohdistetaan liikenneinfrastruktuuriin ja rakennus- ja korjaushankkeisiin. Näiden hankkeiden rahoittaminen tuo edes jonkinlaista helpotusta taantumassa pahasti kärsineen rakennusalan työllisyystilanteeseen. Erityisen ilahduttavia ovat vuokra-asuntojen tarjonnan parantamiseen ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksiin suunnattavat määrärahat, jotka pitemmällä aikavälillä tulevat varmasti maksamaan itsensä takaisin.

Suomen väestön korkea koulutustaso ja koulutuksen korkea laatu ovat olleet jo pitkään kaikkein tärkeimpiä menestystekijöitämme. Varsinkin viime vuosina koulutuksen merkitys on korostunut entisestään. Taantuma on toki koskettanut kaikkia koulutustasoja, mutta erityisen hankalassa asemassa ovat ne työttömät, jotka ovat pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Meidän täytyy pyrkiä kasvattamaan koulutetun väestön osuutta huomattavasti nykyistä tarmokkaammin, mikä edellyttää investoimista paitsi nuorten kouluttamiseen, myös aikuiskoulutukseen.

On hienoa, että pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevien 30—50-vuotiaiden kohdennettuun aikuiskoulutukseen tulee nyt merkittävä lisäys. Tiedämme jo ennestään, että koulutuksen puute on kaikkein merkittävin syrjäytymisriskiä kasvattava tekijä. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle on lähes kolminkertainen, jos sitä verrataan ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin.

Varsinkin tässä valossa on pakko kiitellä lisätalousarviossa tehtäviä panostuksia. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoihin tulee noin 3 000 paikan määräaikainen lisäys. Erityisen merkittävää on, että nämä aloituspaikat tulevat aloille, joilla tullaan lähitulevaisuudessa tarvitsemaan lisää työvoimaa. Paikkoja lisätään erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvualoja tukeviin kohteisiin. Tällä pystytään paitsi purkamaan hakijasumaa myös helpottamaan työmarkkinoilla tällä hetkellä vallitsevaa ongelmaa, jossa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarviossa näkyy jälleen sosialidemokraattien kädenjälki. Osaaminen, talouskasvu ja työn lisääminen ovat ne kolme asiaa, joita Suomi nyt kipeimmin kaipaa noustakseen jaloilleen. Laaja-alainen ja kokoaan suurempi lisätalousarvio ottaa tämän hienosti huomioon ja viitoittaa tietä pitkälle eteenpäin.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun erityisesti pääministeri Kataisen puheita viime päivinä on kuunnellut, saa sen vaikutelman, että hallitus, sen yhdeksäntoista ministeriä, jotka lähtivät yhteiselle taipaleelle ja joista muutaman päivän päästä on kahdeksan ministeriä jäljellä, että tämä rippeiksi rapistunut hallitus olisi ihan oikein tehnyt työnsä, saanut loistavan jäljen ja tuloksen kaikesta tekemästään aikaiseksi ja että se nyt joutaa levolle tai nyt joutaa näiltä kinkereiltä siirtymään seuraaviin torikokouksiin. Näin ei totisesti ole. Vielä kertaalleen: Suomi on tilanteessa, jossa kolmatta vuotta peräkkäin, sotien jälkeen ensimmäisen kerran, kansantuote supistuu, vienti vähenee, teollisuustuotanto tippuu. Me olemme vapaassa pudotuksessa. Mitkä kasvavat? Työttömyys ja julkinen velka. Tämä on se iso kuva.

Me olemme tottuneet siihen, kerta toisensa jälkeen, että aina tilanteessa nyt sanotaan: "juu, kyllähän se näin on ollut, mutta tästä edespäin tilanne muuttuu". Ei ole mitään näyttöjä, todisteita siitä, että tälläkään kertaa näin muuttuisi. 600 miljoonan euron tällainen kasvupaketti, josta tosiasiassa leikataan toisin toimin sitten likimain yhtä paljon pois, ei riitä alkuunkaan mihinkään siihen, mihinkä pitäisi riittää.

Edustaja Tainion puheenvuoro edellä oli aika mielenkiintoinen. Hän kertoi, että näillä panostuksilla, mitä tässä ollaan tekemässä, on miljardien eurojen suuruinen vaikutus. Tulee tässä nyt väistämättä mieleen, että niin, niin ja niin, miljardien suuruinen vaikutus. Jos Suomen talous olisi kasvanut nämä tämän hallituksen vuodet, pysynyt samassa vauhdissa suhteellisesti ottaen Ruotsin kanssa, mihin vauhtiin kertaalleen päästäisiin, Suomen kansantuote olisi noin 12—14 miljardia euroa suurempi kuin se tällä hetkellä on. Julkisen talouden ne vaikeudet, mitkä nyt luetaan kirjoista ja kansista, olisivat ihan toisennäköisiä, josko budjettitalouden osalta niitä lainkaan olisi. Mutta me olemme tippuneet siitä kelkasta, erityisesti Ruotsin ja muiden lähinaapureitten mutta kaikkien muittenkin eurooppalaisten maiden — Kyprosta ja Kroatiaa lukuun ottamatta kaikkien muiden — veneestä. Hollanti viime vuonna, tai nyt paraikaa meneillään olevana vuonna, kyllä kärsii, myöskin Hollanti, melkoisia menetyksiä. Mutta kun katsotaan pitemmällä jaksolla, niin kuin sanottu, tuo tilasto on meille synkkä.

Kun hallitus sanoo, että 600 miljoonaa ja, vielä kertaalleen, hallitus samalla ottaa pois koulutuksesta 200 miljoonaa euroa, kun hallitus sanoo, että kun meillä ei ole vaihtoehtoja tälle: kuka käski mennä pääomittamaan yliopistoja kolmena vuonna 75 miljoonaa euroa? Tingitään sieltä ja laitetaan ne rahat sinne, missä tällä hetkellä on suuri puute, nimenomaan ammatilliseen keskiasteen koulutukseen. Sieltä lisäleikkausten tekeminen on aivan kohtuutonta ajatellen niitä yrityksiä, jotka tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa Suomessa, Suomen sitä kasvua ja nousua, mitä me välttämättä tarvitsemme.

Täällä on paljon ollut esillä myöskin tutkimus- ja tuotekehitys. Edustajat kun puhuvat täällä, jos tuolla yleisöä on ollut, niin kuin on ollut tässä tämänkin päivän aikaan, niin monille jää sellainen käsitys, että juu, 60 miljoonaa innovaatiorahoitukseen lisää. Jos ei selitä tarkemmin, mistä on kysymys, niin kuulija luulee, että kysymys on siitä, että valtio panee nettomääräisesti lisää rahaa 60 miljoonaa euroa innovaatiotoimintaan. Mutta, arvoisa puhemies, vaikka suurelle yleisölle ei voikaan nyt kertoa, niin pöytäkirjoihin kuitenkin kirjataan, että ei se niin mene.

Hallitus laittaa lainarahaa sen 60 miljoonaa, ja lainaraha ja Tekesin normaalit avustukset ovat ihan eri tarina. En käy selittämään tarkemmin, miksi se on eri tarina, mutta jokainen ymmärtää, että jos Kääriäinen ottaa lainaa tai sitten hän tienaa taikka saa perintöjä noin muuten vaan, niin hän maksaa tosin perinnöstä veron, mutta se on kumminkin vähän eri asia saada lainaa kuin saada avustusta ja niin poispäin. Näitä tällaisia ikään kuin porsaanreikiä tässä esityksessä on aika monia muitakin, mutta aika ei nyt riitä niiden tarkempaan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Palaan siihen, missä valtiovarainministerikin monta kertaa tässä kävi jo aikaisemminkin. Omalta osaltani totean ensiksi, että eivät nämä toimet riitä Suomen kasvuun nousemiseksi. Me tarvitsemme jatkuvasti lisäleikkauksia, jatkuvasti veronkorotuksia. Me olemme näivettymiskierteessä, ellei talouden kasvua saada liikkeelle. Käymättä tarkemmin tuota pakettia läpi, näillä toimin Suomi ei kasvun tielle lähde. Minihallitusneuvottelut tässä mielessä ovat tavattoman tärkeässä asemassa: onnistuuko hallitus siinä nyt tekemään ratkaisuja, joissa Suomi ihan oikein lähtee oikealle uralle? Me toki toivomme keskustassa, että näin käy, mutta kun me olemme kuunnelleet sitä, mitä uusi puheenjohtaja SDP:ssä, Rinne, on vaatinut, ja sitä vertaa siihen, mitä täällä äsken valtiovarainministeri esimerkiksi keskustalle ja muulle oppositiolle opetti, niin kyllä taitaa tulla vaikeat neuvottelut.

Toivotaan, että sieltä tulee järjellisiä ratkaisuja ja että Suomi saadaan oikealle uralle. Ellei tule, niin Suomi tarvitsee kyllä nopeasti uudet vaalit. Se, että hallitus ikään kuin laskettelisi seuraavat kymmenen kuukautta ensi kevääseen, olisi kohtalokasta Suomen ja Suomen talouden kannalta, siihen meillä ei ole varaa. (Tuija Brax: Onko tämä koko keskustan kanta?) — Suomen keskusta ei tarvitse, edustaja Brax, vaaleja, eikä oppositio näin luule laajemminkaan, vaan Suomi ja suomalaiset ja Suomen taloudellinen nousu tarvitsevat uusia vaaleja, ellei hallitus pysty näissä minineuvotteluissa sellaisiin linjauksiin, jotka uskottavasti nostavat ja reivaavat Suomen talouden kasvu-uralle.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle ihan aluksi tiedoksi, että ammatillisen koulutuksen paikkoja meillä on tällä hetkellä 1,6 per ikäluokan nuori, elikkä oikein hyvä määrä.

Mutta nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio on tärkeä viesti suomalaisille siitä, että hallitus on edelleen elinvoimainen ja sillä on tahtoa ja kykyä panostaa ihmisten hyvinvointiin. Lisätalousarvion 600 miljoonan euron panostuksella tuetaan täsmätoimin työn lisäämistä, koulutusta ja talouden elvytystä, millä luodaan pohjaa kestävälle talouskasvulle.

Panostamalla koulutukseen panostetaan suoraan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymiseen myös tulevaisuudessa. Korkeasti koulutetun työvoiman asema työmarkkinoilla on selkeästi parempi kuin matalammin koulutetuilla. Matalamman koulutuksen työpaikat ovat myös vähenemässä tulevaisuudessa, joten tarvitsemme entistä koulutetumpaa työvoimaa. Koulutus kannattaa myös yksittäisille ihmisille, sillä se pidentää työuria merkittävästi. Merkille pantavaa on myös se, että kansainvälisissä vertailuissa asemamme koulutetun työvoiman markkinoilla on heikentymässä. Vielä 1990-luvun alussa olimme OECD-maiden koulutetuin kansa, mutta nyt olemme enää sijalla 18.

Arvoisa puhemies! Tällä lisätalousarviolla hallitus pureutuu yhteen erittäin keskeiseen ongelmaan suomalaisen koulutuspolitiikan alueella, nimittäin hakijasuman purkamiseen, jo ensi syksystä lähtien. Kymmenientuhansien lukiosta valmistuneiden vuosikausia kestävä hakuruletti korkeakouluihin ei ole ollut kenenkään etu. Hakijasuma on merkinnyt työurien keston lyhenemistä merkittävästi alkupään osalta, puhumattakaan hakijoiden turhautumisesta koulutusjärjestelmäämme. Tätä on myös kansainvälisissä vertailuissa ihmetelty. Ehdottomasti tehokkain keino työurien pidentämiseen onkin juuri niiden pidentäminen alkupäästä. Meidän pitää siis saada nuoret nopeasti opiskelemaan. Nyt se onnistuu entistä useammille nuorille jo ensi yrityksellä. Pääsykokeethan ovat näinä viikkoina juuri alkaneet ja parhaillaan käynnissä. Yliopistoihin tulee yli 1 500 ja ammattikorkeakouluihin lähes saman verran uusia aloituspaikkoja seuraavan parin vuoden aikana.

On selvää, että uudet, määräaikaisesti lisätyt aloituspaikat tulee suunnata toisaalta niille aloille, missä on nähtävissä työvoimatarpeen kasvua, ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta keskeisille aloille. Ammattikorkeakoulujen lisäpaikoista lähes 80 prosenttia kohdistuukin sosiaali- ja terveysalalle, jolla on sekä työvoimatarvetta että hakijapainetta. Tiedämme hyvin, että hoitoalalla työvoimatarpeet ovat suuria. Onkin hyvä, että uusia opiskelupaikkoja näille aloille lisätään.

Nostaisin kuitenkin erityisesti esiin sosionomikoulutuksen. Eduskunnan vastikään päättämän oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudet kelpoisuusvaatimukset koulukuraattoreille tulivat osaltaan lisäämään voimakkaasti jo ennestään kipeää sosionomien kysyntää, ja onkin hyvä, että sosionomien koulutuspaikkoja nyt lisätään. Kovaa pulaa on jo pidempään ollut myös lastentarhanopettajista etenkin suurilla kaupunkiseuduilla. Onkin näin ollen hyvä, että myös varhaiskasvatukseen tulee lisää aloituspaikkoja. Tässä kohtaa voisi todeta myös sen, että Suomen hyvä menestys Pisa-tutkimuksissa johtuu suurelta osin siitä, että opettajiemme koulutus on kokonaan yliopistotasoista. Varhaiskasvatuksen puolella tilanne on kuitenkin sellainen, että vain noin kolmanneksella henkilökunnasta on enää yliopistotasoinen pedagoginen koulutus. Näin ollen onkin erityisen tärkeää pitää huolta siitä, ettei heidän osuutensa henkilökunnasta laske edelleen, jotta voimme turvata pedagogisen asiantuntemuksen myös varhaiskasvatuksen puolella jatkossa. Varhaiskasvatuksen aloituspaikkamäärää voisi itse asiassa tulevaisuudessa kasvattaa vielä lisää.

Arvoisa herra puhemies! Aloituspaikkoja lisäämällä hakijasuman purkaminen saadaan hyvään alkuun, mutta jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tällä hetkellä aloituspaikoista lähes neljännes menee niille nuorille, joilla jo on oikeus korkeakouluopintoihin. Näillä alanvaihtajilla tai useamman tutkinnon suorittajilla ei ehkä ole aikomustakaan suorittaa kaikkia opiskelujaan loppuun, joten tällaisen järjestelmän ylläpitäminen on varsin ongelmallista sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, mutta tähän saanemme ratkaisuja vielä myöhemmin tällä hallituskaudella.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisviikolla tässä salissa keskusteltiin kiivaasti Suomen työllisyystilanteesta. Tuolloin olimme sangen yksimielisiä siitä, että Suomi nousee vain työhön ja työllisyyteen panostamalla. Tässä tätä panostusta nyt olisi lisätalousarvion muodossa.

Tämä lisätalousarvio pureutuu juuri niihin ongelmakohtiin, joita maassamme nyt on. Se on oikeasti kokoaan, siis 600:aa miljoonaa, suurempi, sillä kerrannais- ja vipuvaikutukset tulevat olemaan mittavat. Olennaista on myös se, mihin kohteisiin näitä tärkeitä panostuksia laitetaan. Nyt niitä laitetaan juuri niihin kohteisiin, mihin me sosialidemokraatit olemme jatkuvasti halunneet panostaa: koulutukseen ja työn lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Tällä lisätalousarviolla ei pyritä tekemään talouteemme pelkästään hetkellistä piristysruisketta, vaan sillä katsotaan paljon kauemmas tulevaisuuteen. Huomisen ongelmat on korjattava jo nyt ja tulevaisuuden kasvun siemenet kylvettävä jo tänään. Tulevaisuuden kasvua tuetaan panostamalla erityisesti yritysrahoitukseen ja pk-sektoriin. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen avulla vauhditetaan uusien työpaikkojen syntymistä ja sitä kautta palvelujen kysynnän piristymistä.

Hallitus tukee toimillaan myös kasvuvaiheessa olevia teollisia yrityksiä ja vientiyrityksiä. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään uutta innovaatiota tai kasvualaa. Tulevaisuuden alat on löydettävä nyt, eikä uutta luovia yrityksiä saa päästää näivettymään ennen kuin ne ehtivät alkua pidemmälle.

Suomen elinkeinorakenne on tällä hetkellä melko kapea, ja siksi onkin erinomaista, että nyt on herätty sen laajentamiseen. Tähän tuovat osuutensa nyt tehtävät panostukset cleantechiin, biotalouteen, terveysteknologiaan sekä digitaalisiin sovelluksiin.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä maassamme noin 70 000 nuorta jumiutuneena niin sanottuun hakijasumaan. 70 000 — siis saman verran kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa on asukkaita. Jokainen voi miettiä, miten isot kustannukset tästä sumasta koituu kansantaloudellemme, kun opiskeluhaluiset nuoret odottelevat vuoroaan. Työurien pidentäminen alkupäästä ei onnistu, mikäli tällainen jatkuisi. Nyt viimein, tämän lisätalousarvion myötä, ongelmaan puututaan toden teolla.

Korkeakoulujen hakijasuman purkamiseksi aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti noin 3 000 vuosina 2014—2015. On myös tärkeää, että nämä lisäpaikat kohdistetaan aloille, joissa on oikeasti pulaa työvoimasta ja joissa kasvunäkymät ovat ilmeiset. Kortistoon emme halua kouluttaa ketään vain kouluttamisen ilosta. Hakijasuman purun toteuttamiseen on varattu yhteensä 123 miljoonaa euroa sisältäen opintososiaaliset edut. Eli todella merkittävästä panostuksesta on kyse. Syytä on muistuttaa, että tämäkin summa maksaa itsensä takaisin sangen helposti, sillä tutkimustenkin mukaan korkea koulutus on taloudellisesti erittäin kannattavaa niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Korkeakoulututkinto pidentää työuria perusasteen varaan jääviin nuoriin verrattuna peräti 15 vuodella.

Tällaista ajattelua tulevaisuuteen investoimisesta kaipaisinkin lisää. Nyt olemme päässeet hyvään alkuun, ja tästä on siis hyvä jatkaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion, jonka tärkeimpänä tehtävänä on parantaa Suomen työllisyyttä ja luoda kasvua sekä sitä kautta lisätä ihmisten hyvinvointia.

600 miljoonan euron panostus kasvuun ja työllisyyteen on merkittävä. Merkittävää tässä on myös se, että tämän panostuksen avulla mahdollistuu vipuvarrenomaisesti uusien hankkeiden liikkeellelähtö. Rahoituksen todellinen vaikutus on kaksinkertainen, arviolta noin 1,2 miljardia euroa. Nyt on ehdottoman tärkeää luoda perustaa myös pidemmälle jaksolle. Tästä esimerkkeinä ovat panostukset koulutukseen ja tuotekehitykseen sekä uusiin innovaatioihin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyttä vahvistetaan myös panostamalla pk-yritysten toimintaedellytyksiin. Hallitus panostaa nyt 100 miljoonaa euroa Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn. Tämä mahdollistaa lähes nelinkertaisen panostuksen maamme teollisuuden uudistamiseen ja kehittämiseen, sekä tämän avulla tuetaan myös yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

Työllisyyden ja kasvun kannalta on myös tärkeää, että meillä on turvallinen ja logistisesti toimiva tieväylästö. Tästä syystä harmillista on, että perustienpidosta ja rataverkon kunnostamisesta säästetään 100 miljoonaa euroa. Myönteistä on kuitenkin se, että valtatie 6 Lappeenranta—Taavetti kunnostetaan vihdoinkin. Vt 6:n merkitys koko Suomelle on olennainen ja tärkeä. Jotta hanke etenee suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti eteenpäin, on ehdottoman tärkeää huolehtia vuoden 2015 talousarviossa, että riittävä jatkorahoitus turvataan. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 35—45 miljoonan euron lisäystä ensi vuoden budjettiin.

Venäjän merkitys maamme viennille ja työllisyydelle on merkittävä, ja sen merkitys tulee edelleen kasvamaan. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että tieliikenneverkko Kaakkois-Suomessa ja rajalla paranee. Tämän lisäksi on tärkeää, että rautatieyhteyksiä kaksoisratayhteyden rakentamiseksi välillä Imatra—Luumäki viedään nyt eteenpäin. Nämä ovat esityksiä, joiden vaikutus kantaa koko Suomea.

Puhemies! Myönteistä on myös se, että poliisin toimintamenoihin lisätään nyt 2,5 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Tällä rahoituksella pystytään vahvistamaan 100 henkilön työvoimakustannuksia. Tämä tulee parantamaan myös poliisien työllistymistä, josta on kannettu suurta huolta.

Arvoisa herra puhemies! Koulutus on avainasemassa Suomen työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisen ja rakenteellisten muutosten osalta. Valitettava tosiasia on, että Suomen asema koulutetun työvoiman osalta on heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. 1990-luvun alussa olimme OECD-maiden koulutetuin kansa, mutta tällä hetkellä olemme vasta sijalla 18. Tulevana vuonna ohitsemme menee myös Puola, jossa akateemisesti koulutetun väestön osuus työvoimasta ohittaa Suomen vastaavan osuuden. Meidän on parannettava osaamis- ja koulutusperustaamme kaikilla opetuksen ja koulutuksen tasoilla. Tämä on edellytys, jotta voimme vastata kansainväliseen kehitykseen, kilpailukykyyn ja työllisyyden parantamiseen.

Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että aikuisten osaamiseen ja koulutukseen kohdennetaan nyt 10 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus suunnataan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin 30—50-vuotiaisiin aikuisiin. Koulutuksen kannalta suurena ongelmana on myös se, etteivät toisen asteen opiskelijat ole päässeet suoraan jatko-opintoihin vaan ovat odottaneet jatko-opiskelupaikkaa keskimäärin jopa kaksi vuotta. Tämä on ollut suuri ongelma nuorille itselleen mutta myös koko yhteiskunnalle. Tämän seurauksena myös heidän mahdollisuutensa päästä työelämään on viivästynyt. Tämä on tärkeää, kun parannamme työuraamme: kyse ei ole vain eläkkeelle siirtymisen nostamisesta, kyse on koko työurastamme.

Vuosien varrella maahamme on kehittynyt niin sanottu opiskelijoiden hakijasuma, joka on tällä hetkellä noin 70 000 nuorta. Se on aivan liian suuri. On erittäin tärkeää, että tätä sumaa nyt puretaan. Hakijasumaa puretaan muun muassa lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja noin 3 000:lla tänä ja ensi vuonna. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät tulevaisuudessa suoraan toiselta asteelta jatkamaan opintoja korkeakouluihin.

Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin molempiin lisätään noin 1 500 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakoulusektorin lisäyksistä lähes 80 prosenttia kohdentuu sosiaali- ja terveysalalle. Tämä on erittäin tärkeää, sillä me kaikki tiedämme sosiaali- ja terveysalan suuret henkilöstötarvelisäykset, joita tarvitaan ihmisten lisääntyvän palvelutarpeen seurauksena.

Yliopistojen koulutuslisäyksiä suunnataan eniten tekniikan ja kauppatieteen aloille. Molempien aloituspaikkoja lisätään noin 20 prosentilla. Tekniikassa lisäykset kohdentuvat kasvaville aloille, kuten energiatekniikkaan, korjausrakentamiseen ja kaivannaisalalle. Lisäksi yliopistoissa lisätään aloituspaikkoja muun muassa oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloille.

Arvoisa herra puhemies! Vielä lopuksi: Suomessa on valtava pula kohtuuhintaisista asunnoista varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä on hienoa, että käynnistysavustuksia vuokra-asuntotuotantoon lisätään. Myönteistä on myös se, että Valtion asuntorahaston varoista myönnetään avustuksia erityisesti vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksia varten. Tämä kohdentuu ensisijaisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden liikuntaesteiden poistamiseen ja hissien rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Suomen ja maamme kansalaisten tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että parannamme työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä, vähennämme työttömyyttä ja monipuolistamme työpaikkoja kaikille kansalaisille. Hallituksen lisätalousarvio vahvistaa tätä tavoitetta monella erilaisella ja laajalla toimenpiteellä. — Kiitos.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2014 ensimmäisessä lisätalousarviossa satsataan Suomen nousuun ja suomalaisen työn saantiin. Paketti henkii sosialidemokraattista arvomaailmaa. Koulutuksella, työn lisäämisellä ja elvytyksellä on ennenkin nostettu Suomi jaloilleen. Tässä lisätalousarviossa panostetaan tämän hetken ongelmien selättämiseen sekä katsotaan eteenpäin.

Hyvänä uutisena on mainittava kuluttajien luottamuksen talouteen toipuneen huhtikuun notkahduksesta. Toukokuun luottamusindikaattori on palannut Tilastokeskuksen mukaan maaliskuun tasolle. Viime vuoden toukokuuhun verrattuna kuluttajien luottamus oli noussut hieman, vaikka on edelleen alle pitkän ajan keskiarvon. Huonona uutisena sen sijaan elinkeinoelämän talousluottamus polkee edelleen paikallaan ja suhdanneodotukset ovat pysyneet vaisuina Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan. Niin ikään Aktia ennustaa taloutemme supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia — kuitenkin viennissä nähdään vahvistumisen merkkejä.

Arvoisa herra puhemies! Me kuluttajat kannattelemme nyt Suomea ja uskoa tulevaisuuteen. Lisätalousarvion 600 miljoonan euron panostus kasvuun ja työllisyyteen on merkittävä. Se on 200 miljoonaa aiemmin puhuttua suurempi paketti. Tämä on kokoaan suurempi kasvupaketti, jos sen kerrannaisvaikutuksen arvioitu miljardiluokka pitää paikkansa. Täsmäelvytyksen lisäksi täytyy luoda pohjaa kestävälle kasvulle. Tätä tuovat esimerkiksi panostukset koulutukseen ja tuotekehittelyyn sekä uusiin innovaatioihin.

Elämme herkkää hetkeä, jossa emme voi sallia yhtään rahastajaa, joka liike-elämän dynamiikan lainalaisuuksiaan hokien vannoo kansainvälisen kilpailun nimiin ja häipyy tuottoisat exitit tehtyään pääomineen veroparatiiseihin. Vain työllä, suomalaisella työllä, noustaan ja saadaan talouden pyörät pyörimään. Varmaan tulemme näkemään vielä EKP:n toimenpiteitä, jotka toivottavasti saavat elinkeinoelämämmekin liikkeelle. Nyt on investoitava Suomeen ja uskottava, että pienikin voi olla kaunista, tehokasta ja kannattavaa. Meillä on voimassa oleva työllisyys- ja kasvusopimus. Sen varaan voidaan rakentaa.

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa on esitetty määrärahoja tiettyihin tiehankkeisiin, jotka tuovat työtä ja parantavat liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta vähentäen pullonkauloja. Nämä parantavat teollisuuden logistiikan sujumista. Näistä mainitsen Metsämäentien sillan uusimisen, kantatie 52:n parantamisen Salon kohdalla, Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamisen Rauman kohdalla ja valtatie 6:n Taavetti—Lappeenranta-välin nelikaistaistamishankkeen, jolla on myös vahva ympäristöturvallisuuden ulottuvuus, sillä alue on tärkeää pohjavesialuetta, ja ennen kaikkea tämä säästää ihmishenkiä. Nämä liikennehankkeet ovat tervetulleita, mutta liikennepolitiikkaa tekevänä minun on pakko todeta, että näistä toimista riippumatta liikenneinfrastruktuuri rapistuu, sillä tiet vaativat ylläpitoa. Tämä on kuitenkin hyvä alku.

Kehyspäätös sisältää muun muassa 20 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2014 ja 30 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2015 perusväylänpidon kertaluonteisiin investointeihin työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisimmän infrastruktuurin vahvistamiseen. Hyvä ja valmis tiehanke olisi kantatie 62:n parantaminen. Tähän on olemassa valmis tiesuunnitelma, ja tien parannuksella olisi merkittävä vaikutus teollisuuden ja Venäjän-matkailun edellytysten edelleen parantamiseen.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioon sisältyvät 600 miljoonan euron panostukset kasvuun ja työllisyyteen ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa merkittäviä. Tällä kasvu- ja työllisyyspaketilla arvioidaan olevan noin miljardiluokan kerrannaisvaikutukset Suomen talouteen.

Elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen avustuksia lisätään 29 miljoonalla eurolla, ja yritysten kansainvälistymistä tuetaan noin 30 miljoonalla eurolla. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomeen perustetaan menestyviä ja työllistäviä yrityksiä. Erityisesti cleantechissä, biotaloudessa, terveysteknologiassa ja erilaisissa digitaalisissa sovelluksissa on meillä menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Lisämääräraha liikenne- ja väylähankkeisiin sekä 10 miljoonan euron määräraha korjausavustuksiin Valtion asuntorahastosta ovat merkittäviä panostuksia työllisyyteen. Erityisryhmien asumisen korjaushankkeisiin ja hissien rakentamiseen kohdennetut rahat edistävät rakennemuutosten kannalta tärkeää kotihoidon kehittämistä. Myös vuokra-asuntojen lisärakentamiseen tähtääviin toimenpiteisiin kohdistetaan lisärahoitusta.

Itse iloitsen erityisesti 10 miljoonan euron lisäpanostuksista aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen, joilla on tarkoitus lisätä aikuiskoulutuspaikkoja 30—50-vuotiaille ilman ammatillista tutkintoa oleville. Kaikki me tiedämme, että pelkällä peruskoulun päästötodistuksella on nykyisin lähes mahdotonta työllistyä. Työttömien työllistämisen kannalta 2,5 miljoonan lisäresurssien ohjaaminen te-toimistojen toimintamenoihin on myös erinomainen asia. Sillä saadaan 50 henkilötyövuotta lisää.

Merkittävä kasvupanostus on myös 11 miljoonan euron määräraha korkeakoulujen hakijasuman purkuun. Hakijasuma on tällä hetkellä 70 000 nuorta. Nämä lisäopiskelupaikat on suunnattu erityisesti niille aloille, joilla nyt tai tulevaisuudessa tiedetään olevan työvoimapulaa. Itse iloitsen erityisesti opettajankoulutukseen ja varhaiskasvatukseen suunnatuista 260 uudesta aloituspaikasta sekä sosiaali- ja terveysalalle tulevista lisäpaikoista. Tälläkin hetkellä meillä on pulaa esimerkiksi sairaanhoitajista, sosionomeista ja toimintaterapeuteista. Toivon hartaasti, että oppilaitokset suuntaisivat nyt näitä paikkoja erityisesti vanhustyön osaajien kouluttamiseen, sillä ilman sen alan lisäasiantuntijuutta vanhuspalvelulaki ja laitoshoidon purkaminen eivät tule onnistumaan. — Kiitos.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyy valtionyhtiö Altian myynti. Valtioneuvosto on perustellut Altian myyntiä sillä, että se ei ole enää strategisesti merkittävä yritys valtiolle. Tuntuu ihmeelliseltä, että siten perustellaan. Minä ymmärrän sen osuuden, että alkoholintuotannon osalta se ei ole strategisesti merkittävä, mutta kun otetaan huomioon koko Altian toiminta ja sen kerrannaisvaikutukset, sitä voidaan hyvinkin perustellusti pitää strategisesti merkittävänä yrityksenä. Sen lisäksi, että siellä tuotetaan alkoholia, siellä tuotetaan tärkkelystä paperiteollisuudelle ja hiilidioksidia teollisuuden tarpeisiin, ja Koskenkorvan tehtaan yhteydessä on myöskin rehutehdas, joka tuottaa rehua alueelle sianlihantuotannon tarpeisiin. Noin 200 000 sikaa ruokitaan Altian tehtaan yhteydessä olevan rehutehtaan tuotteilla.

On totta, että Altian tuloskunto on menneinä kahtena viimeisenä vuotena heikentynyt. Sen liikevaihto on noin 475 miljoonaa euroa, ja se on kyennyt maksamaan osinkoa valtiolle vain 1,5 prosenttia eli noin 7,2 miljoonaa euroa. Jos halutaan katsoa syitä Altian heikkoon talouskuntoon, niin mielestäni täytyy sanoa, kun Altian hallitus on viime vuosina hankkinut noin 10 prosentilla liikevaihdostaan eli lähes 50 miljoonalla eurolla tuotemerkkejä maailmalta, että näiden vaikutus yrityksen talouskuntoon on ollut kyllä merkittävästi heikentävä, ja näin ollen Altian taloutta voitaisiin enempikin parantaa sillä, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, millaisia päätöksiä siellä hallitus tekee.

Altia jalostaa ohraa noin 50 000 hehtaarin alalta Satakunnasta, Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaan maakunnasta tuotavilla raaka-aineilla. Sinne tuottaa ohraa noin 2 000 tilaa, elikkä kokonaistuotantomäärä on lähes 200 miljoonaa kiloa ja euroina tämä merkitsee noin 34 miljoonan euron liikevaihtoa. Eli voidaan oikeutetusti sanoa, että tällä on iso merkitys niin viljelijöille kuin myöskin sitten kuljetusalalle, kun tämä pääosin tuodaan rekkakuljetuksina. Ja vähäinen merkitys tietenkään ei ole Altian työntekijöille, mikä tänään tuolla eduskuntatalon edessä olleessa mielenilmaisussa esille nostettiin. Altian maksamat palkat ovat lähes 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Siinä tapauksessa, että Altia myytäisiin ulkolaiselle tuottajalle tai tuotantoyritykselle, olisi iso riski siinä, että kotimainen ohra korvautuisi hyvin pian ulkomaisella raaka-aineella. Tämä tarkoittaisi sitten sitä, että Suomen ohrantuotannosta noin 15 prosenttia palautuisi muihin käyttötarkoituksiin, ja se on niin iso määrä, että sitä voidaan pitää jo aika isona markkinahäiriön aiheuttajana. Eli nämä kaikki kerrannaisvaikutukset ovat niin suuria, että mielestäni valtion ei tule ottaa sellaista riskiä, että se Altian myisi.

Tällä hetkellähän valtiolla on jo mahdollisuus ja lupa myydä 49,9 prosenttia elikkä vähemmistöosuus yrityksestä, ja mielestäni se olisi sitten vaihtoehto, jos päätetään myydä, että sitä prosenttiosuutta ei tulisi ylittää.

Tuossa yhteydessä, kun valtioneuvosto tätä omistuksesta luopumista perusteli, se kirjasi reunaehtoihin, että eri vaihtoehtoja arvioitaessa painotetaan kotimaista työllisyyttä ja Altian suomalaisen tuotannon turvaamista sekä henkilöstön työllisyysaseman ja hyvän henkilöstöpolitiikan osuutta. Nämä kaikki lisämaininnat ovat sellaisia, että toteutuneiden kauppojen jälkeen niistä on äärimmäisen vaikea pitää kiinni, ja tuntuukin perin merkilliseltä, että hallitus on tällaisia kirjauksia laittanut ylös siinä yhteydessä, kun on merkitty, että tämä yritys laitettaisiin myyntiin.

Eli kantani tähän asiaan on kyllä yksiselitteisesti se, että Altiaa ei tule myydä vaan pitää se kotimaisessa omistuksessa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarviosta löytyy myönteisiä piristysruiskeita Suomen talouteen. Erityisen positiivista on lisätalousarviossa olevat panostukset koulutukseen ja logistiikan parantamiseen. Sillä tavoin tällä lisätalousarviolla jatketaan pitkäjänteistä työtä tulevaisuuden, uuden kasvun ja työpaikkojen luomiseksi.

Työllisyyttä ja kasvua tukeviin hankkeisiin on osoitettu 20 miljoonaa euroa. Sillä aloitetaan jo monta tärkeää tiehanketta. Se ei tietenkään kata kaikkea tarvetta mutta on tiukassa taloustilanteessa tyhjää parempi.

Suomessa teollisuus ei tule toimeen ilman toimivaa logistiikkaa. Teollisuuden rakennemuutos koettelee yhtä jos toistakin teollisuuspaikkakuntaa ympäri Suomen. Valtion on pidettävä huoli siitä, etteivät toimimattomat liikenneyhteydet tai huonokuntoinen tieverkko edesauta teollisuuspakoa Suomesta.

Rauma on yksi niistä paikkakunnista, joissa on jouduttu kohtaamaan joukkoirtisanomisia ja teollisuuden vaikeuksia. Rauman kaupunki on tehnyt paljon työtä, jotta esimerkiksi STX:n telakan lopettamispäätöksen myötä voitaisiin löytää korvaavia työpaikkoja ja kasvua alueelle ja koko seudulle. Kaupunki on panostanut itse tähän työhön ostamalla telakan maa-alueen ja satsaamalla nopealla aikataululla uuden logistiikka-alueen rakentamiseen vt 8:n ja vt 12:n yhteyteen. Nämä panostukset näyttävätkin nyt tuottavan orastavaa tulosta.

Logistiikka-alueen kiinnostusta vastaavalle kasvulle muodostui kuitenkin este vt 8:n Luostarinkylän eritasoliittymän puuttumisesta. Ensin työministeri Lauri Ihalainen myönsi 3 miljoonaa euroa äkillisestä rakennemuutosrahastosta. Sen jälkeen Rauman kaupunki päätti itse panostaa reilut 3 miljoonaa euroa tähän tiehankkeeseen. Tässä lisätalousarviossa on nyt myös se puuttuva 3 miljoonan euron osuus, jolla risteysalue voidaan laittaa kuntoon kaavan vaatimalle tasolle. Tällä siis mahdollistetaan logistiikka-alueen kehittyminen ja korvaavien työpaikkojen luominen rakennemuutosalueelle. Haluan erityisesti kiittää valtiovarainministeri Urpilaista sen mahdollistamisesta.

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kuullut useassa eri yhteydessä te-toimistojen työntekijöitä. Viesti on ollut selvä: kasvanut työttömyys, te-toimistouudistus ja henkilöstöresurssien alenema yhdessä ovat johtaneet todella tiukkaan tilanteeseen toimistoissa. Tervehdinkin ilolla tätä 2,5 miljoonan euron lisäystä toimistoille. Se tuo noin 50 henkilötyövuoden verran apua työllistämistyöhön.

Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen taas 3 000 aloituspaikalla on merkittävä satsaus nuorten tulevaisuuteen. Puolet aloituspaikoista tulee ammattikorkeakouluihin ja puolet yliopistoihin. Merkittävää on se, että aloituspaikat suunnataan aloille, joilla on työvoiman tarvetta. Se on valtiolta järkevää politiikkaa. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan osaajia myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan vielä kiittää valtiovarainministeri Urpilaista työn ja oikeudenmukaisuuden linjasta tässä vuoden 2014 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tarkalleen vuosi sitten hallituksen valmistelussa silloiseen lisäbudjettiin oli kirjattu, että valtiolle annetaan lupa luopua koko omistuksestaan Altia Oyj:ssä. Tuolloin myyntiaikeet tyrehtyivät ammattiyhdistysliikkeen voimakkaaseen painostukseen ja ennen kaikkea vasemmistoliiton vastustukseen, joka tosin heräsi viime hetkillä ja jossa vasenryhmällä oli poliittisen omantunnon raskaan kolkuttajan rooli. Ay-liikkeen paineet pakottivat vasemmistopuolueet puuttumaan asiaan, vaikka asiaa oli jo vähin äänin valmisteltu.

Nyt lähetekeskustelussa olevassa lisäbudjetissa hallitus hakee jälleen myyntivaltuuksia. En käytä tässä yhteistä aikaa sen todisteluun, miksi yhtiömyynti on kansallisesti ja valtionomistuksen ja yritystoiminnan tuottojen ja työllisyyden kannalta täysin järjetön. Sen ymmärtää jokainen, joka käsittää kotimaisen viljantuotannon ja tuotantoketjun strategisen luonteen ja työllisyysmerkityksen. Tästä yhtiön laajasta tuoteskaalasta ynnä muusta edustaja Hautala puhui erinomaisessa puheenvuorossaan. Kokoomuksen yksityistämisideologia on kiteytetty lauseeseen, jota niin usein toistetaan, kuten tässäkin lisätalousarviossa: "yhtiöllä ei ole enää strategista merkitystä valtiolle".

Puhemies! Niinpä nyt tarvitaan voimakasta kansanliikettä valtionyhtiöiden ja -omistusten puolesta. Hallituksen kelvottoman ohjelman pohjalta ollaan jatkuvasti tilanteissa, joissa uhattuina on monia kansantaloudellisesti tärkeitä valtionyhtiöitä. Jo hallitusta muodostettaessa kokoomus otti omistajaohjauksesta niskalenkin, ja sen jälkeen myyntien valmistelua ja asianomaisia ministereitä on viety hallituskumppanien vikinöistä välittämättä. Altia-kamppailuun on syytä yhdistää mukaan taistelu Rautaruukista ja muista uhatuista valtion omistuksista ja määräysvallasta. Tämän päivän mielenosoitus oli terve alku vastavoimien kokoamisessa.

Arvoisa puhemies! Harvemmin tapahtuu, että Puolustusvoimien materiaalihankintojen tilausvaltuuksia leikataan. Harvemmin saa tällaista todistaa. Nyt kuitenkin tässä lisätalousarviossa vähennetään valtuuksia 37,9 miljoonalla eurolla, mikä aiheutuu siitä, että ATACMS-tykistöohjushankintaa ei toteuteta liian kalliina, kuten tuo teksti lisätalousarviossa kuuluu. Koko selitys ei ole ohjusten hinnassa: todellisuudessa hankintaa lykätään, kun odotetaan markkinoille modernimpaa tykistöohjusversiota Yhdysvalloista. "Maavoimien pitkän kantaman vaikuttamisen operatiivinen tarve on edelleen olemassa, ja nyt vähennetyt määrärahat budjetoidaan myöhemmin." Tämä viimeinen lause on siis suoraan tuosta lisätalousarviosta.

Kaiken kaikkiaan Suomi on toteuttanut merkittäviä ohjushankintoja. Ilmavoimien Horneteihin on hankittu ilmasta maahan -suorituskykyä eli kantamaltaan kolmenlaisia erilaisia ohjuksia, niistä nyt meille tutuimmat JASSM- pitkän kantaman risteilyohjukset, joiden kantama on todella 400 kilometriä. Toinen linja ovat Maavoimien raskaan raketinheitinjärjestelmän tykistöohjukset, joista siis yhden ohjustyypin eli näiden ATACMS-ohjusten hankintaprosessi keskeytettiin ja hankintaa lykättiin myöhempään vaiheeseen.

Kaiken kaikkiaan on kysymys satojen miljoonien satsauksesta muutaman vuoden kuluessa. Suomea ollaan siis raskaasti sitomassa lännen ohjuspuolustusjärjestelmän osaksi. Tällä ei ole kyllä ainoastaan turvallisuutta lisääviä, vaan pikemminkin turvallisuutta heikentäviä ja Pohjolan ja Suomen lähialueiden epävakautta lisääviä vaikutuksia.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Välirauhan sopimuksessa Suomi sitoutui vuonna 44 internoimaan Suomessa asuvat saksalaiset ja unkarilaiset siviilihenkilöt. Monet heistä olivat tulleet Suomeen jo 20-luvulla ja työskennelleet siviiliammateissa. He olivat avioituneet suomalaisten kanssa eivätkä halunneet jättää Suomea. Heidät internoitiin.

Suomalaiset naiset, jotka olivat avioituneet ennen 1.1.28, tulivat esimerkiksi Saksan kansalaisiksi käymättä koskaan Saksassa. Myöhemmin avioituneet pitivät Suomen kansalaisuutensa. Lapset merkittiin siihen aikaan miehen passiin.

Alkuperäisessä internointiluettelossa oli 560 henkilöä, joista 304 saatiin internoiduksi. Osa oli paennut Saksaan. Neuvostoliittolaisten johtama valvontakomissio arvosteli tästä suomalaisia. Hallituksen ulkoasiainvaliokunta päätti silloin ministeri Enckellin johdolla internoida myös vaimot ja lapset — nekin naiset, jotka olivat Suomen kansalaisia.

Näitä internoituja säilytettiin Etelä-Suomessa eri leireissä. Miehet, naiset ja lapset pidettiin piikkilanka-aidan takana aseistettujen vartijoiden silmälläpidon alaisena. Heidän vaatetuksensa oli puutteellinen, leiristä puuttui myös hyötytavaroita.

Nämä internoidut naiset tunsivat varmuudella epätoivoa sen epäoikeudenmukaisen kohtelun johdosta, johon heidät alistettiin. Ainoa asia, johon he olivat syyllistyneet, oli rauhan oloissa rakastua Suomessa asuvaan ulkomaalaiseen mieheen ja muodostaa perhe hänen kanssaan. Laillista perustetta ei ollut ainakaan niiden internoimiseen, joilla oli Suomen kansalaisuus. Liittoutuneet olivat tuskin tarkoittaneet, että alaikäiset lapset internoitaisiin.

Tässä lisätalousarviossa korjataan tämä sodanaikainen trauma. Hallituksen antamaan lisäbudjettiesitykseen sisältyy määräraha korvauksen maksamiseksi jatkosodan jälkeen internoiduille siviilihenkilöille. Näille ihmisille, jotka joutuivat internointileirille jatkosodan jälkeen, maksetaan vihdoin korvauksia, ja samalla myönnetään, että aikoinaan tehtiin virhe ja toimittiin kohtuuttomasti näitä henkilöitä, pääosin naisia ja lapsia, kohtaan. Syyt ovat historiassa, ja historiaa emme voi muuttaa. Maksamalla korvauksia voimme kuitenkin myöntää, että virhe on tehty ja sitä halutaan kompensoida.

Monet internoiduista lapsista ovat yhä joukossamme, nyt 70—80-vuotiaita. He ovat palvelleet suomalaista yhteiskuntaa kiitettävällä tavalla. Kuten viime vaalikaudella kollegani, edustaja Jacob Söderman on todennut, maamme tulee eurooppalaisena sivistysvaltiona tunnustaa tekemänsä vääryys ja hyvittää heidän kärsimyksensä ja menetyksensä kunniallisella tavalla. Olen tyytyväinen siitä, että tässä lisätalousarviossa tältä osin edetään Jacob Södermanin viitoittamalla tiellä. Mahdollisuus hakea korvauksia on esityksen mukaan vuoden 2015 loppuun saakka. Hallituksen esitys tulee aikanaan lakivaliokunnan käsittelyyn.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Otan yhden asian esille tästä lisätalousarviosta lyhyesti: täältä löytyy tämä asia, että varsinaiselle kehitysyhteistyölle myönnetään 48 946 000 euroa.

Suomi on arvioinut vuosittaiset kehitysavun menot yläkanttiin jo pitkään. Näin on käynyt kahdeksan kertaa viimeksi kuluneiden yhdeksän vuoden aikana. Esimerkki: viime vuoden rahoista jäi hyödyntämättä noin 80 miljoonaa. Luku oli vielä joitakin vuosia sitten muutamia kymmeniä miljoonia mutta nousi viime vuonna jo lähes 440 miljoonaan. Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan summa lisää Suomen lainanhoitokuluja miljoonilla euroilla, koska kehitysapua rahoitetaan velkarahalla. Onko tässä mitään järkeä? Tähän voisi vastata vaikka edustaja Zyskowicz.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti täältä paikalta.

Tällä lisätalousarvioesityksellä panostetaan olemassa oleva aika huomioon ottaen mielestäni ihan kunnolla siihen, että Suomi nousisi jaloilleen ja suomalaiset myös saisivat jatkossa töitä. Koulutuksen, työn lisäämisen ja elvytyksen luulisi olevan meidän kaikkien prioriteetti tässä ajassa ja myös tässä salissa. 600 miljoonan euron panostus kasvuun ja työllisyyteen on merkittävä, se on 200 miljoonaa euroa aiemmin sovittua suurempi summa. Minihallitusneuvottelut lähitulevaisuudessa näyttävät, saadaanko tuota summaa vielä nostettua kasvun ja työpaikkojen luomiseen.

Työttömyystilanne on johtanut te-toimistojen tukkeutumiseen, ja ihmisten kasvokkain tapahtuvaan kokonaisvaltaiseen palveluun ei jää juurikaan aikaa. Lisätalousarvio mahdollistaa 2,5 miljoonan euron lisäyksen lisäresurssien palkkaamiseen te-toimistoihin. Kyse ei ole käytännössä uusista resursseista, mutta jo sovituista, aiemmin päätetyistä säästöistä henkilöstöön onneksi tullaan luopumaan. Tämä tuo kipeästi kaivattua apua te-toimistojen tilanteeseen. Onneksi vielä ensi vuonna kyseinen lisäys on tarkoitus kaksinkertaistaa.

Nyt käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa esitetään myös 5 miljoonan pottia perusväylänpidon kriittisimmän liikenneinfrastruktuurin vahvistamiseen. Olen todella tyytyväinen, että kymmenien vuosien hanke omalla seudullani, kantatie 52, saa viimein kuokan maahan — kiitos erityisesti ministereiden Urpilainen ja Kyllönen. Tällä tavoin hallitus tulee jälleen myös vastaan alueita, joilla rakennemuutos on ollut kohtuuttoman suuri ja työpaikkoja on kadonnut massiivisia määriä.

Toinen alueellinen ilonpilkahdus sisältyy myös 5 miljoonan euron panostuksiin liittyen kansallispuistojen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden infraan ja palveluiden parantamiseen. Näissä euroissa on muun muassa Teijon retkeilyalueen jalostaminen Teijon kansallispuistoalueeksi, joka saa alueelta lähes varauksettoman tuen.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen työ on ollut tasapainoilemista sopeutumistoimien ja kasvua lisäävien toimien kanssa. Valtiontaloutta on ollut tarpeen tasapainottaa, jotta velkaantumiskehitystä voitaisiin hidastaa ja lopulta taittaa laskuun. Velanhoidosta tinkiminen tulisi myöhemmin kalliiksi ja kirjaimellisesti korkojen kanssa.

Sopeuttamistoimissa on otettu huomioon niiden tulonjakovaikutukset sekä talouskasvua koskeva vaikutus. Oikeudenmukaisuutta on vaalittu tekemällä puolet sopeutuksesta veronkorotuksin — näin suhteellisesti isompi osa leikkauksista on voitu kohdentaa suurituloisille ja hyväosaisille. Entisestään heikommassa asemassa olevia on suojeltu.

Veronkorotuksissakin hallitus on tehnyt valintaa. Sillä, että hallitus on mieluummin korottanut kiinteistö- ja perintöveroja, on ollut talouskasvua ajatellen vähemmän haitallinen vaikutus kuin arvonlisäveron korotuksella olisi ollut.

Suomen talouden ongelmat eivät johdu huonosta talouspolitiikasta tai pelkästään suhdanteista. Vientiteollisuuden ongelmat ovat ennen kaikkea rakenteellisia, eikä niitä voi siksi rahaa lisäämällä, elvyttämällä, poistaa pois päiväjärjestyksestä. Julkiset menot puolestaan kasvavat suhdanteista riippumatta, sillä väestön ikääntyminen lisää muun muassa hoivan ja hoidon menoja.

Nyt käsiteltävänä oleva lisätalousarvio kohdentaa 600 miljoonaa euroa kasvuun ja työhön. Tavoitteena on ollut tunnistaa nimenomaan ne kohteet, joissa lisäpanostus tuottaisi suurimman kasvuvaikutuksen. Yhteiskunta ei voi yhtäkkiä luoda uusia työpaikkoja. Yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle ja toisaalta ylläpitää työllisyyttä julkisella sektorilla, etenkin kunnissa.

Osaaminen on edellytyksistä parhainta. Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että lisätalousarvioon sisältyy päätös 3 000 lisäaloituspaikan jaosta korkeakouluihin vuosina 2014—2015. Näitä paikkoja saamme myös pohjoiseen. Oulun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto saavat yhteensä 283 uutta aloituspaikkaa. Jo ensi syksylle saadaan 122 lisäaloituspaikkaa.

Aloituspaikkalisäykset suunnataan työvoimatarpeiden sekä kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisille aloille. Pohjois-Suomessa ja Oulun seudulla näitä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja kauppatieteet. Koulutuspaikkojen lisäämisen kautta nopeutetaan nuorten pääsyä koulutukseen, pidennetään työuria alusta ja karsitaan ei-toivottuja välivuosia. Yhä useampi nuori pääsee kiinni toivomaansa koulutuspolkuun nykyistä nopeammin.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2014 lisätalousarvioksi pohjautuu toiveajatteluun. Valitettavasti Suomen kokonaistuotannon kasvu ei yllä edes 0,5 prosentin kasvuun tänä vuonna. Erityisesti ulkomaankaupan arvio on liian optimistinen. Venäjän-kaupan romahtaminen vie meidät tänä vuonna kokonaistuotannon laskuun. Lisäksi yksityinen kulutus suorastaan heikkenee viime vuodesta työttömyyden kasvun ja heikkojen talousnäkymien johdosta.

Toinen suuren luokan virhearvio on hallituksen esitys siitä, että julkisyhteisöjen velkasuhde jäisi alle 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Muun muassa Etelä-Euroopan valtioille ja saksalaisille ja muille pankeille suunnatut tukipaketit sekä rahoitusmekanismien eli Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin rahoitus huomioon ottaen 60 prosentin raja on tosiasiallisesti jo ylitetty. On kovin outoa, että julkisen velkasuhteen kielteisestä kehityksestä hallitus toteaa yleisperusteluissa vain yhdellä lauseella — korostan: vain yhdellä lauseella — mikä kuuluu: "Julkisyhteisöjen velkasuhteen arvioidaan kohoavan lähes 60 prosenttiin kokonaistuotannosta". Mikä tämä tällainen perustelu on? Missä esitetään faktat, mihin perustuen tähän liian positiiviseen arvioon on päästy? Onko salainen perustelu siinä, että näin pidetään luottoluokituslaitokset tyytyväisinä ja Suomen luottoluokitus säilyy erinomaisena?

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen taloudellinen pohja on tukevasti ilmassa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa ei ole suhdannevaihe käynnissä vaan rakenteellinen, pysyvä ongelma, jonka korjaaminen vaatii poliittisesti erittäin hankalia päätöksiä. Olemme menettäneet kilpailukykyä koko 2000-luvun ajan. Syynä oli varmasti se huuma, jonka Nokia toi suomalaiseen yhteiskuntaan. Oletimme, että voimme lisätä kustannuksia ja nauttia Nokian hyvästä tuloksesta iät ajat.

Jos katsotaan, mitä meillä Suomessa on, sanoisinko, viittä vaille valmista, niin ne ovat ne yritysideat, tuotteet, toimintatavat, joita Tekes on rahoittanut useilla sadoilla miljoonilla kymmeniä vuosia. Niitä on tällä hetkellä tuhansia odottamassa varsinaista markkinoille pääsyä tukevaa rahoitusta. Arvioni mukaan noin 2 000 sellaista valmista protoa, pilotti- tai demovaiheessa olevaa hanketta, odottaa yksityistä rahoitusta, jotta varsinainen tuotanto eli kaupallistaminen saataisiin käyntiin.

Suomen työeläkevarat ovat tällä hetkellä rahoitusosuudeltaan noin 160 miljardia euroa. Alun perin Teivo Pentikäinen, joka kehitti 50-luvun lopulla työeläkejärjestelmän, lähti siitä, että niin sanotun takaisinlainauksen kautta suomalainen elinkeinoelämä saa eläkerahat oman toimintansa kasvattamiseen ja sitä kautta kansantalouden vauhdittamiseen. Näin ei ole käynyt. Näistä 160 miljardista noin 100 miljardia tukee meidän kilpailijamaidemme rahoitusasemaa, ja vain 3 miljardia näistä rahoista on sijoitettu sellaisiin yrityksiin, joiden henkilökunnan lukumäärä on alle 250 eli pk-sektorille. Siis noin 2 prosenttia, kun itse asiassa sen pitäisi olla, jos suhteutetaan suomalaiseen yrityskantaan, joku viitisenkymmentä prosenttia.

Yhden miljardin palauttaminen kotimaahan onnistuu työeläkelaitoksilla, kaikilla, viikossa tai viimeistään kuukaudessa riippuen, kuinka paljon kurssitappiota tai -voittoa on saatavissa. Miljardilla rahoitettaisiin 2 000:ta sellaista hanketta, jonka yksittäinen keskimääräinen koko olisi 500 000 euroa. Se useimmiten riittää kaupallistamisen käynnistämiseen, ja jos tällainen nykyaikainen takaisinmaksulainajärjestelmä rakennettaisiin, se voisi olla myös vakuudeton, koska näillä yrityksillä, jotka ovat käyneet Tekesin tai Finnveran rahoitusohjelman, on harvoin enää omia pääomia sillä lailla jäljellä. Mutta jos tämä summa jakaantuu tuhansien yritysten osalle, se voidaan myös vakuuttaa luottotappioiden varalta. Esimerkiksi kansainvälinen Lloyd’s Lontoossa vakuuttaa tällaisia hankkeita.

Kun rahoitus menisi suoraan tuotannollisen toiminnan ja kaupallistamisen kategoriaan, korkokin voisi olla yhtiön vakavaraisuudesta ja kannattavuudesta vaihdellen 5—10 prosenttia. Tätä lainaa voisi maksaa yhden viideskymmenesosan takaisin joka kuukausi. Se olisi 50 kuukauden laina, ja näin saataisiin koko pääoma kiertämään aivan toiseen tahtiin kuin erilaisilla elvytystoimenpiteillä, jotka rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä tai budjetin sisäisin siirroin ja jotka useimmiten nettovaikutukseltaan jäävät tässä tilanteessa aika vaatimattomiksi suhteessa siihen, minkälaisissa ongelmissa suomalainen elinkeinoelämä ja ennen kaikkea kansantalous työllisyysongelmineen jo on.

Me emme tarvitsisi tässä tilanteessa valtion omaisuuden myyntiä. Tällaisessa suhdannevaiheessa, joka on taantuma, on ostajien markkinat. P/E-luvut, joilla näitä myydään tällä hetkellä, ovat aika alhaisia suhteessa siihen, mitä yhtiöitä myydään silloin, kun on normaalisuhdanne, puhumattakaan korkeasuhdanteesta.

Meillä on tehty Destian kauppa. Sillä alalla toki on yksityistä tarjontaa aivan riittävästi. Siltä kannalta kauppa on perusteltu. Finnairia tuskin kukaan edes uskaltaa pohtia myytäväksi, koska markkinahinta kannattamattomasta yhtiöstä on alle koneiden käyvän hinnan. Kaikille ei käy se konekanta, joka Finnairilla tällä hetkellä on. Altia on samanlainen yhtiö, joka on menettänyt erään tuotemerkin, monen tunteman Finlandia Vodkan. Jos katsotte, kuinka Ruotsi on selvinnyt Absolutin kanssa, niin ero on valtava. Mutta sillä teollisuudenalalla brändit ovat arvo, ei tuotantoprosessi. Mutta suhdannetilanne valtion omaisuuden kannalta ei ole suotuisa, varsinkin kun valtio kaikesta huolimatta saa edelleen varsin halpakorkoista lainaa. (Kauko Tuupainen: Täyttä asiaa!)

Suomen talous vaatisi todella ryhtiliikkeen. Se vaatisi uusia työpaikkoja, mielellään teollisia, parisataatuhatta, ja nämä 2 000 yritystä, jotka odottavat yksityisen rahan lisäksi vakuudetonta valtion rahaa, voisivat osittain ratkaista sen teollisuustyön määrän, joka Suomesta on valunut ulkomaille, ja sitä kautta niillä olisi myös paljon parempi kauppatasetta parantava vaikutus kuin kotimaisella palvelutuotannolla.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lisätalousarvion läpikäyminen tuo montakin ilon välkähdystä. Nyt jos koskaan on tärkeää suunnata koulutuspaikat niin, että jokainen nuori saadaan menestymään opinnoissa ja siirtymään kivuttomasti jatko-opintoihin ja edelleen työelämään. Siksi on upeaa, että hallitus on löytänyt useita toimenpiteitä, joilla koulutukseen satsataan nyt yhä enemmän.

Korkeakoulujen hakijasuman purkamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti noin 3 000 vuosina 2014 ja 2015, ja vuonna 2014 alkavassa koulutuksessa tavoitteena on lisätä tuo noin 1 500 uutta aloituspaikkaa, joita vastaavasti ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahan lisäystä. Jotta opinnot voisivat jatkua keskeytymättä jokaisen nuoren kohdalla, opintotukeen on myös huomioitu 2 miljoonan euron lisäys korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen liittyvästä tuensaajamäärän kasvusta johtuen.

Monet nuoret hakevat sitä ensimmäistä opiskelupaikkaa monena vuonna ja turhia välivuosiakin viettäen. Siksi on erittäin tärkeää, että yliopistoihin tulee yhteensä 1 507 ja ammattikorkeakouluihin 1 493 uutta aloituspaikkaa. Näillä toimenpiteillä, eli aloituspaikkojen lisäämisellä ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisella, pidennetään työuria ja vähennetään välivuosia vauhdittamalla opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin. Tärkeää on myös se, että uudet aloituspaikat suunnataan työvoimatarpeiden sekä kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisille aloille. Lisäysten kohdentamisesta on päätetty korkeakoulujen hakemusten perusteella, eli myös alueellinen näkemys on huomioitu.

Ammattikorkeakoulusektorin lisäyksestä lähes 80 prosenttia kohdentuu sosiaali- ja terveysalalle. Sillä alalla on sekä työvoimatarvetta että myös hakijapainetta. Lisäyksiä tehdään sairaanhoitajakoulutukseen, sosionomikoulutukseen sekä terveysalan pienten erikoisalojen, kuten ensihoidon, radiografian ja sädehoidon sekä toimintaterapian koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen muista aloituspaikkalisäyksistä suuri osa kohdentuu liiketalouteen, jossa vahvistetaan myyntityön ja taloushallinnon osaamista. Myös tekniikan aloituspaikkoja lisätään.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen osalta koulutuslisäyksiä suunnataan eniten tekniikan ja kauppatieteiden aloille, ja molempien alojen osuus on noin 20 prosenttia aloituspaikkalisäyksistä. Tekniikassa lisäykset tehdään erityisesti kasvualoja tukeviin kohteisiin, kuten energiatekniikkaan, korjausrakentamiseen, kaivannaisalaan ja uudistuvaan ict-alaan. Eri opettajankoulutuksiin kohdennetaan myös 260 uutta aloituspaikkaa. Lisäksi yliopistoissa tullaan lisäämään oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloituspaikkoja.

Korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutusten kehittämiseen kohdennetaan myös 1 miljoona euroa siirtona korkeakoulutettujen oppisopimusmuotoisen täydennyskoulutuksen rahoituksesta. Koulutuslisäykset käynnistetään laajentamalla sisäänottoa 2014 syksyllä alkavaan koulutukseen. Hakijasuman purun toteuttamiseen on varattu yhteensä 123 miljoonaa euroa sisältäen opintososiaaliset edut.

Arvoisa puhemies! Arktisen alueen kaikinpuolinen huomioiminen myös tulevaisuuden koulutuksessa on erittäin tärkeää. Siksi on erinomaista, että Aalto-yliopiston arktista osaamista tukevaan meritekniikan tutkimusedellytysten vahvistamiseen esitetään 7 miljoonan euron lisäys, jolla on tarkoitus uudistaa Aalto-yliopiston jääkoeallas. Näitä innovaatiomoottoreita tarvittaisiinkin yhä lisää.

Vaikka kosteus- ja homeongelmiin ei riitä pelkästään raha, on tärkeää, että oppilaitosten korjaamiseen annetaan edelleen avustusta. Maakunnissa odottaa satoja rakennuksia korjausta tai purkua ja uusien rakentamista. On selvää, että tarvitsemme kosteusongelmien ratkaisemiseksi yhä parempaa rakentamisen ja rakennusvalvonnan osaamista ja koulutusta. Sivistysvaliokunta on tästä lausunut jo aiemmin. Silti odottavia korjauksia on pystyttävä tekemään, ja on hyvä, että oppilaitosten perustamiskustannuksiin myönnettäviin avustuksiin varattuihin määrärahoihin esitetään 9,6 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahalla on tarkoitus avustaa yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 15—17 vahvistettujen hankkeiden toteutusta.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tässä lisätalousarviossa on paljon hyviä yksityiskohtia, joilla pyritään vauhdittamaan kansantalouden kasvua ja kampeamaan Suomea pois tästä vaikeasta velkaantumisen suosta, johon olemme viime vuosina kansainvälisen talouskriisin ja siitä seuranneen maailmanlaajuisen taantuman seurauksena vajonneet.

Kiinnittäisin kuitenkin huomiota yhteen yksityiskohtaan, joka on mielestäni asia, mikä tässä asian eduskuntakäsittelyssä tulee ottaa huomioon.

Poroelinkeino on viime vuosina kärsinyt vuodesta toiseen kasvavista petovahingoista. Tämä on seurausta petokantojen vahvistumisesta, ja mielestäni tämä on senkaltainen kehitys, johon tulisi ensinnäkin puuttua sen osalta, että vahingot eivät joka vuosi kasvaisi. Tähän päästään petopolitiikan muutoksella. Mutta koska vallitsevasta petopolitiikasta johtuen nämä vahingot kasvavat, niin mielestäni vahingot tulee elinkeinonharjoittajille täysimääräisesti korvata. Nyt kuitenkaan tässä lisätalousarvioesityksessä näin ei toimita, ja tämä on kyllä elinkeinon näkökulmasta täysin kestämätöntä. Ylipäätään on mielestäni vastoin hyviä budjetointiperiaatteita, että vuodesta toiseen tämä tarvittava määräraha aliarvioidaan. Petopolitiikassa ei ole tapahtunut senkaltaisia muutoksia, jotka tämän määrärahan tarvetta olisivat vähentäneet, joten on kestämätöntä, että alun perinkään näihin korvauksiin ei varata riittävästi rahaa.

Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, tämän halusin nostaa tässä vaiheessa esiin, että tähän eduskunnan tulee puuttua. Petojen aiheuttamien vahinkojen korvaukset tulee poronhoitajille ja muille vahinkoa kärsineille maksaa täysimääräisesti.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Valtion lisätalousarvio sisältää sellaisia kohtia, jotka eivät ole mukana perussuomalaisten varjobudjetissa, jonka tulemme tänäkin vuonna esittämään vaihtoehtonamme.

Ensinnä tästä paljon puhutusta Altian myynnistä on todettava, että se on täällä salikeskustelussa tänään leimattu aivan liian kepein perustein ei-strategiseksi valtion toiminnaksi. Kuten täällä kuultiin esimerkiksi maatalouden osalta, se käyttää kolmanneksen maatalouden ohrasadosta. Jos omistussuhde nyt tulevaisuudessa strategisesti muuttuu, tuleeko mahdollisesti ulkomainen omistaja käyttämään ulkomaista raaka-ainetta tehtaalla? Ja kuten on mainittu, Altian ympärillä on laaja elinkeinoketju.

Valtionyhtiöiden myynnistä on todettava menneiden vuosien esimerkit: Kun Autokatsastus myytiin, ulkomainen omistaja teki nopeasti bisneksen muun muassa hintoja nostamalla. Kemira myytiin sinänsä myös pilkkahintaan, kun ajatellaan Yaran tahkoamia voittoja ja toisaalta lannoitteiden strategista merkitystä maataloudelle — ja tämä "maataloudelle" nimenomaan huutomerkin kera.

Siksi on mielestäni nyt viimeistään vedettävä syvään henkeä Metsähallituksen liiketoimintojen yhtiöittämisen kanssa, ja olen aivan samaa mieltä edustaja Mustajärven kanssa siitä, että nykyinen tuloutustavoite ei valtion metsien tasetta kasvata. Hakkuita ei pidä suunnata sinne, missä metsä on saavuttamassa tilavuutta ja oikea-aikaiset metsänhoitotyöt tuovat tasetta lisää.

Talouskasvua tarvitaan, mutta myös sisäistä turvallisuutta, ja on hyvä, että poliisin toimintamenoihin on saatu lisäystä. Tämä on nyt siis telekuuntelun osalta, mutta ihan kokonaiskuvaa se ei kuitenkaan kirkasta. Hallintovaliokunta totesi hiljattain lausunnossaan yksimielisesti, että vaalikauden alussa poliisimiesten määrä on ollut tasolla 7 600—7 700 poliisimiestä. Kehysratkaisun arvioidaan laskevan poliisimiesten määrän vuonna 2017 alle 7 000:n. Lisäksi todettiin hallintovaliokunnassa kuulemisessa myös, että vuoden 2012 kehyspäätöksen valmistelun yhteydessä poliisihallinto arvioi, että poliisimiesten lasku alle 7 200:n laskee poliisin toimintakykyä merkittävästi. Eli siksi tämä toimintamenolisäys tuntuu liikaa kosmeettiselta.

Lisämäärärahat innovaatioihin ja teollisten toimijoiden investointien vauhdittamiseksi ovat oikeansuuntaisia, mutta niitten olisi pitänyt tulla jo vuosia sitten. Täällä salikeskustelussa puhutaan ikään kuin itsestään selvänä asiana, että pitää lisätä työpaikkoja. Tätä kyllä nyt kuulee puoluekannasta riippumatta, mutta minne ja kenen toimesta uudet työpaikat sitten loppujen lopuksi syntyvät?

Koulutus on kestoaihe, mutta kuinka paljon meillä on koulutettuja työttömiä, akateemisia työttömiä, monen alan työttömiä? Me tarvitsemme näköaloja, mihin meidän Suomessa kannattaa satsata, sillä meillä on kilpailukyvyttömyyttä aiheuttava korkea kustannusrakenne, ja sen on muututtava tavalla tai toisella. Elikkä pelkkä puhe on lähinnä oman nahan esittelyä, eikä ideoita siitä vielä synny.

Eli mitä koulutuspaikkoja lisätään, jotta saamme raaka-aineellemme uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita, joiden turvin vientiä voidaan vauhdittaa? Kaikista nopeimmin — olen moneen kertaan todennut sen täällä salissa — saamme pysyviä työpaikkoja kotimaisen energian lisätuotantoon, jonka tavoitteena on korkea energiaomavaraisuusaste.

Viime aikojen biotalouspuheet minua kyllä hämmentävät, sillä meillä näyttää olevan aivan erilainen käsitys kuin Euroopan unionilla biotalouden suunnista. Pääministeri vastasi viime viikon kyselytunnilla, että muun muassa biopolttoaineille tarvitaan markkinat, jotta Suomen biotalous niiltä osin vetäisi. No, vaihtoehtoko tälle on sitten edelleenkin fossiilisten polttoaineiden lisääntyvä käyttö, myöskin muutamien direktiivien velvoittamana? Meillä on kuitenkin varaa tukea tuulienergian tuotantoa, vaikka se ei ole niin kotimaista kuin metsähake ja turve. Meillä on edelleenkin myös kotimaiset energiamarkkinat ja energiakauppatase 8 miljardia miinuksella. Tämä jos mikä on konkreettista huoltovarmuuden ja koko maan asuttuna pitämisen kannalta. Ei uusia nokioita synny ympäri Suomea, mutta kotimainen energia on suorastaan raaka-aineiden keskellä, näin itsestäänselvyytenä sanottuna — no, mutta sitä biomassaa meillä on. Lisäksi meillä tämän myötä on varaa suunnata kehitystyötä energiateknologian ympärille ja sen paljon puhutun cleantechin ja vihreän kasvun pariin, unohtamatta — vielä kerran — puurakentamisen mahdollisuuksia. Vaikka suuria volyymejä siellä ei välttämättä saavuteta, elämme kuitenkin aikaa, jossa jokainen työpaikka on säilytettävä ja yhdestäkin uudesta iloittava.

Tarvitsemme aikuiskoulutusta tässä tilanteessa, jossa useat alat ovat rakennemuutoksen kourissa. Siitä kiitos hallitukselle, että aikuiskoulutuksen määrärahoja on lisätty. Meillä on toimiva aikuiskoulutuskenttä, joka tarjoaa mahdollisuuden muuntokoulutukseen aloille, joilla tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja nimenomaan tämä Noste-ohjelman tyyppinen jatko on ihan kannatettava asia. Myöskin hallitusohjelmassa on kirjattu näyttötutkintojärjestelmän hyödyntäminen aikuiskoulutuksessa nimenomaan, joten sekin lupaus on hallituksen nyt lunastettava.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! En mene nyt näihin lisätalousarvion yksityiskohtiin lainkaan, vaikka siellä onkin monia hyviä asioita, mutta ehkä vähän tämmöinen yleisempi puheenvuoro.

Tämän keskustelun hyvin alkuvaiheessa silloin paikalla ollut Pekkarinen totesi, että tämä ei ole kovin elvyttävä lisätalousarvio. Olen sitä ihmetellyt, kun vuoden 2008 syksystä lähtien — kun Eurooppa lähti taantumaan ja 2009 Suomen bruttokansantuote putosi lähes 8 prosenttiyksikköä — tässä salissa on koko ajan ollut sellainen tilanne, että valtaosa täällä olevista koko ajan vaatii elvytystä. En tiedä, mahtaako semmoista aikaa tullakaan, ettei vaadittaisi tätä elvytystä. Jos sinä aina vaadit elvytystä, niin sen tien päässä on sitten se, että jossain vaiheessa rahahanat menevät kiinni, sitten luottoluokitus putoaa ja sen jälkeen vasta ollaan paljon isommissa ongelmissa. Näin on käynyt monessa muussakin maassa.

Minä luulen, että jos katsotaan Kreikankin taloushistoriaa, niin siellä on kyllä perinteisesti osattu elvyttää, mutta siitä taloudesta ei vain ole pidetty huolta. Tämä sama asia pitäisi täällä ymmärtää, että meidän pitää oikeasti pistää meidän kilpailukykyasioita kuntoon. Se ei parane vain siitä, että me täällä ikään kuin otamme lisää velkaa ja sinänsä hyviin tarkoituksiin sitä koko ajan käytämme. Jonkun verran on tietysti pakko käyttää, koska jos nyt velkaantumisesta kokonaan luovuttaisiin tässä tilanteessa, se olisi tietysti liian rajua talouspolitiikkaa eikä olisi viisasta suhdannepolitiikkaakaan, mutta kyllä siitä on ehdottomasti pidettävä kiinni, että meidän luottoluokitus säilyy. Riippumatta siitä, onko hallituksessa vai oppositiossa, minusta on kyllä kohtuutonta koko ajan tätä elvytystä vaatia, vaan pitää enemmänkin sitten osoittaa, mistä rahaa siirretään mihinkin ja mitkä ovat sitten sellaisia toimia, joilla aivan oikeasti Suomen taloutta ja sitä kautta ihmisten tilannetta lähdetään helpottamaan.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Lappi tarvitsee porot laitumilleen. Poromies haluaa elää lihan myynnillä eikä korvauksilla. Korvauksilla ei elä, sillä korvaus ei vaso. Vasattomalla vaatimella ei ole tulevaisuutta.

Porotalouden kehittämisen voimavarat ovat viimeiset viisi vuotta menneet petoasioihin. Aina kun kohtaan poromiehiä, alkaa keskustelu petoasioista. Haluaisin keskustella elinkeinon kehittämisestä, mihin meillä olisi paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi lihan suoramyyntiä tulee edelleen kehittää, kunhan vain olisi enää lihaa, mitä myydä. Matkailu, elämystuotteet, käsityöt ja sarvityöt ovat porotalouden tulevaisuutta. Peltovahinkoriidat ja -ongelmat tulee ratkaista perustamalla poronhoitoalueelle 5—8 alueellista neuvottelukuntaa alueiden poro- tai peltoristiriitatilanteen hoitamiseksi.

Porotalouden kuluja tulee saada karsittua laitteistoja ja menetelmiä kehittämällä. Poronhoitolakia ei saa aukaista, vaikka monet sen haluaisivatkin aukaista, koska sen jälkeen sitä ei saada enää kiinni järkevällä tavalla.

Petovahinkojen määrä on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Petojen määrä ei ole virallisesti paljoa lisääntynyt, elikkä jossakin mättää. Poromiehiä on syytetty valehtelusta, vaikka ilmoitettuja vahinkoja valvotaan lakisääteisesti. Eiköhän se muuten täytä jo kunnianloukkauksenkin tunnusmerkit.

Petoasioissa on saatu jonkin verran kehitystä aikaiseksi: esimerkiksi sudelle on saatu poronhoitoalueella tarpeellinen määrä poistolupia, ahmakannan hoitosuunnitelman myötä saataneen ahman poistolupia, karhulle on sallittu keväällä tehdä vahinkoa aiheuttavan eläimen poisto — esimerkiksi näitä.

Vahinkojen määrä on kuitenkin lisääntynyt. Tarvitsemme vahvoja toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Ensimmäinen niistä on vahinkoja aiheuttavien petojen todellisen määrän kartoitus ja konkreettiset toimenpiteet niiden määrän nopeaan vähentämiseen yhteistyöllä eri tahojen kanssa.

Ilveksen kannanhoitosuunnitelmaa tulee noudattaa. Karhun hoitosuunnitelma pitää tehdä pian uusiksi. Karhujen todellinen määrä ja niiden aiheuttamat vahingot ovat luonnossa lisääntyneet. Se, että metsästä ei löydä karhua jonakin vuonna metsästämistänsä varten, ei kerro mitään karhujen todellisesta määrästä. Karhu on nimittäin erittäin viisas eläin, ja moni karhu siirtyy jo takaisin Venäjän puolelle, ennen kuin 20.8. alkaa karhunmetsästyskausi.

Porokolareita ei kukaan teetä tahallaan. Pedoille ei syötetä eläimiä. Vahingoittuneen poron lihoja ei syödä tai syötetä kenellekään, siis ihmiselle. Paliskuntien korkeimpia sallittuja lukuja tarkastellaan kymmenvuosittain, ja luku määräytyy tutkimustietoihin perustuen paliskunnan laidunten kunnon mukaan.

RKTL, Metla ja MTT ollaan yhdistämässä luonnonvarakeskukseksi. Uudessa keskuksessa tulee sitten huolehtia, että tutkimuspuolella on jatkossa käytettävissä enemmän toimivia resursseja petomäärien ja laidunten kunnon tutkimiseen.

Poromiehen työ on vaativa. Poro on Lappi. Mutta mistä me saamme jatkajat? Kulut ovat huikeat ja tulot pienet. Työntekijöitä ei enää ole paljoa, ja nykykehitys ajaa elinkeinonharjoittajat pikaisesti muihin töihin. Kielteisten puheiden sijaan toivon, että varsinkin Lapissa herätään kysymään, ketkä ovat enää jatkossa halukkaita hoitamaan Lapin imagoeläintä, hankkivat pöytäämme herkullisen poronlihan ja huolehtivat lappilaisen kulttuurin jatkumisesta.

Arvoisa puhemies! Porotalouden kehittäminen vaatii, että valtion tulee hoitaa pikaisesti ensin petoasiat kuntoon. Korvaukset on maksettava täysimääräisesti, jotta poromiehet voisivat maksaa edes velkansa pois. Monien tilanne on todella heikko tällä hetkellä. Samanaikaisesti tulee lisätä toimenpiteitä ja määrärahoja vahinkojen estämiseksi. Vahingot tulee saada estettyä hyvin pikaisesti, jotta tilanne normalisoituisi ja poromiehet voisivat keskittyä elinkeinonsa kehittämiseen yhteistyössä muun poronhoitoalueen väestön kanssa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa on tärkeitä täsmäpanostuksia kasvun ja talouden ja teollisuuden kehittämiseen Finnveran, Teollisuussijoituksen ja Tekesin puolella, ja on myöskin tärkeätä, että infrapuolella reagoidaan elinkeinoelämän ja aluekehityksen kannalta välttämättömiin kilpailukykyä luoviin hankkeisiin. On kuitenkin kyettävä arvioimaan laajemmin päätösten vaikuttavuutta myös jatkossa. Nyt tehdyssä lisäbudjetissa näkyy leikkauspaineiden purkautuminen monina ranskalaisina, joiden välttämättömiä talous-, työllisyys- ja aluevaikutuksia ei kyllä riittävästi ole varmasti kyetty myöskään arvioimaan.

On muistettava, että näillä leikkausratkaisuilla, mitä on viime aikoina tehty, vaikutetaan myöskin meidän palveluelinkeinojen ja palvelujen syöksykierteeseen pahentavasti tässä yleisesti vaikeassa työllisyystilanteessa, lasketaan jopa, että 0,7—1 prosentin negatiivisella vaikutuksella. Sitten siihen tulevat Ukraina- ja Venäjä-vaikutukset — on selvää, että ne voivat olla jopa samaa luokkaa — ja samoin eurokriisistä johtuvat mahdolliset heijastusvaikutukset voivat olla myös yllättäviä, vaikka toivotaan, että tilanne ei sellaiseksi johda. Näin ollen pitää olla myös elastisuutta ja pitää reagoida nopeasti kysynnän ja työllisyyden puolelle.

Tällä hetkellä on nuoria, jotka kertovat hakeneensa 30 eri kesätyöpaikkaan, kaikkiin turhaan. Kyllä meidän on paitsi elinkeinoelämän myös poliittisen päätöksenteon puolella tunnettava nyt kansallinen vastuu nuorista ja myös siitä, että työllisyyden on oltava ykkösasia ja ettei kaavamaisia leikkauksia tehdä siinä suhteessa muun muassa palveluelinkeinojen tilanteen vaikeuttamiseksi.

Ihan lyhyesti haluan korostaa myöskin valtionomistuksen roolia muun muassa metsäteollisuuden kansallisen asian kehittämisen osalta. Stora Enson esimerkki jo kuvaa sitä, mitenkä me voimme olla myöskin aktiivisesti tukemassa vahvan kansainvälisen toimijan toimintaa Suomessa, samoin ylipäänsä metsäteollisuuden toimintaedellytykset puuhuollolla ja logistiikalla on pantava kuntoon, ja on myöskin nimenomaan käytävä nyt läpi näiden merkittävien Äänekosken, Varkauden ja Kymin metsäteollisuusratkaisujen vaatimat välttämättömät logistiset edellytykset. Ne liittyvät sähköistykseen: Hanko—Hyvinkää- ja Äänekoski—Jyväskylä-radat, Imatra—Lappeenranta-kaksoisraide ja tämäntyyppiset ratkaisut ovat kansallinen asia laittaa nyt kuntoon, samoin tietysti välttämättömät valtatiet ja puunhankinnan kuljetusjärjestelmät. Me tarvitsemme erillisen, metsäteollisuuden vauhditukseen liittyvän teemaratkaisun, ja tällä tavalla me voimme myöskin olla tukemassa valtiontalouden ja koko talouden ja työllisyyden myönteistä kehitystä.

Mutta valtionomistuksen osalta on varoitettava sellaisesta linjasta, että ikään kuin ideologisella vimmalla halutaan hävittää kansallisvarallisuus ja Suomen valtion omistus monista alueellisen ja kansallisen kehityksen kannalta tärkeistä toiminnoista. Tässä suhteessa on muistettava, että me voimme myöskin sitä kautta olla tukemassa työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Edelleen Suomi kyntää taloudellisessa murheen laaksossa. Kansainvälisissä talouden suhdanteissa on kuitenkin havaittavissa lieviä piristymisen merkkejä, mutta ne ovat toistaiseksi heikkoja eikä niiden pohjalta voi vielä vetää Suomea koskevia johtopäätöksiä. Maamme kokonaistuotannon kasvuennusteet ovat näistä pikkuruisista valopilkuista huolimatta huonommat kuin muualla Euroopassa. Euroopan komission ennusteen mukaan bruttokansantuotteemme kasvu on prosentin pienempi kuin muualla euroalueella ollen vain noin 0,2 prosenttia. Ostovoima ei kehity, yksityinen kulutus ei kasva, työmarkkinat eivät vedä ja tulevaisuudennäkymät ovat melko valjuja. Muualla, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, on jo aikaa sitten saatu talous nousuun. Voidaan odottaa, että ainakin lievää käännettä parempaan suuntaan tapahtuu, kun muiden EU-maiden talous alkaa vetää. Näin myös ehkä meidänkin vientikauppamme näihin maihin kasvaa ja siten piristää taloutta. On siis tärkeää, että taloudellinen kehitys on suotuisaa koko Euroopan unionin alueella.

No, tästä vuonna 2008 alkaneen talouskriisin romahduksesta ei oikein ole vieläkään noustu. Miksi? Siksi, että emme ole kyenneet uudistamaan taloutemme rakenteita emmekä parantamaan kilpailukykyämme tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi. Omat olosuhteemme ovat aiheuttaneet kestävyysvajeen, jonka seurauksena rahat loppuvat. Onneksi hallitus tekee nyt määrätietoisia toimenpiteitä kestävyysvajeen poistamiseksi. Tarkoitus on siis löytää keinot, joilla kestävyysvaje poistetaan ja velkaantuminen taitetaan, mutta kuitenkin siten, etteivät talouskasvu ja työllisyys vaarannu ja etteivät säästöt kohdistu kehenkään epäoikeudenmukaisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Nyt tehdään isoja ratkaisuja, joilla maamme talous pelastetaan. Me teemme yhteensä 7 miljardin euron nettosopeutuksen — tai siitä on tänä vuonna päätetty — joka kääntää velkaantumisemme laskuun. Hallitus tekee rakenteellisia uudistuksia. Tehdään sote-uudistus ja paranetaan yritysten kilpailukykyä ja toimintaympäristöä. Erityisen tyytyväinen voi olla hallituksen lanseeraamaan 600 miljoonan euron kasvupakettiin, jonka vipuvaikutus talouteemme on miljardeja euroja. Näillä toimenpiteillä saadaan talouden negatiivinen kierre kontrolliin ja lisätään mahdollisuuksia talouskasvuun ja työpaikkojen määrän lisääntymiseen. Turvaamme hyvinvointipalveluita, ja mikä parasta ja kenties tärkeintä, mahdollistamme hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville polville.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä ollaan monesti todettu, jos näitä ratkaisuja ei tehdä, edessä on taloudellisen ankeuden tie. Suomi velkaantuu ja talous sakkaa entisestään. Nykyiset polvet ehkä sinnittelevät, mutta tulevat sukupolvet saavat sellaisen perinnön, josta kukaan meistä ei voi olla ylpeä. Siksi on tärkeää, että hallitus toteuttaa nämä toimenpiteet ja että talous saadaan kuntoon ja suhdannekäyrät taas nousuun.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eilen kuulimme uutisia, että valtio on myymässä tien- ja radanrakennusyhtiönsä Destian. Ja kun tässä keskustelun kuluessa on paljon nyt keskusteltu tästä valtion omaisuuden myynnistä, niin ajattelin ottaa sellaisen näkökulman tähän velanlyhennyskeskusteluun, että olisi hyvä ymmärtää, että myös korjausvelka on velkaa, joka joudutaan jossain vaiheessa hoitamaan, ja kun on selvää, että tiestöllemme on viime vuosien alhaisten tienpidon määrärahojen vuoksi kertynyt korjausvelkaa, niin esimerkiksi tämä Destian myynnistä saatava raha suunnattaisiin täysimääräisesti tämän tiestömme korjausvelan vähentämiseen. Tällä infrastruktuuriin tehtävällä panostuksella paitsi elvytettäisiin taloutta myös voitaisiin tehdä sellaisia kestävään talouskasvuun tähtääviä investointeja, jotka vahvistaisivat elinkeinojen toimintaedellytyksiä ympäri maata. Mutta ennen kaikkea sillä lyhennettäisiin senkaltaista velkaa, jota nimenomaan korjausvelka on ja jossa tämän velan paisuessa myös korko lähtee suorastaan eksponentiaaliseen kasvuun.

Kaikki, jotka ovat tienpidon kustannuksiin perehtyneet, tietävät, että siinä vaiheessa kun tien päällyste heikkenee niin paljon, että vesi alkaa päästä sinne tien rakenteisiin, korjauskustannukset suorastaan räjähtävät, kun routavaurioita alkaa tiehen tulla. Näin ollen esittäisin harkittavaksi sitä, että kun nyt saadaan näitä tämänkaltaisia myyntituloja, ne investoitaisiin todella sitten suoraan tähän tienpidon parantamiseen niin, että korjausvelkaa saataisiin lyhennettyä. Velan lyhentämiseenhän näitä tuloja on joka tapauksessa ajateltu, ja korjausvelka on velkaa siinä missä muutkin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tästä edustaja Auton puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Pidän myös tärkeänä, että tätä Destian myynnistä saatua 150 miljoonan euron pottia käytettäisiin näihin hankkeisiin. Lapissa on muun muassa akuutti tuo Kemi—Oulu-väli. Se on Lapin vilkasliikenteisin maantieosa, ja voi sanoa, että kapea se on, paljon liikennettä on ja se ei kyllä vastaa tätä nykyistä tarkoitusta. Toinen huono osuus on valtatiellä 21 välillä Muonio—Kilpisjärvi. Suomen ja Norjan välinen raskas liikenne on kasvanut sillä osuudella merkittävästi, mutta tien huonon kunnon vuoksi siinä sattuu kymmeniä raskaan liikenteen suistumisongelmia vuosittain.

Rautatiehankkeista pidän ensiarvoisen tärkeänä tuota Soklin kaivosrataa, jotta saataisiin uusia työpaikkoja. Yara on ilmoittanut tuhannesta uudesta työpaikasta, jos valtio osallistuu liikenneinfran rahoittamiseen. Samoin on sitten tuo Tornio—Laurila-radan sähköistys. Siinä puuttuu sähköinen osuus 17 kilometrin pätkältä, ja tämä tulevaisuudessa mahdollistaisi rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen sekä suurteollisuuden yhteydet. Näitä tie- ja ratahankkeita ei tule nähdä pelkkänä kulueränä vaan vientiteollisuuden edistäjänä, jotta Suomi pärjää tulevaisuudessakin.

Mutta pieni pilkahdus on täällä lisätalousarviossa eteenpäin näitä Lapin hankkeita. Täällä on Kemijärven puutavaraterminaalin sähköistys, jonka jälkeen dieselvetoinen tavaraliikenne voidaan siirtää sähkövedolle Rovaniemen ja Kemijärven välillä, ja nämä ovat aina askel kerrallaan eteenpäin, hyvä näin.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä yksi puheenvuoro petoasioista. Sen takia on vain pakko ottaa tämä asia niin moneen kertaan esille, että olin niin häkeltynyt, että korvauksia tullaan leikkaamaan, koska tässä jo talvella oli seuraava päätös tehty. Lisätalousarvioesitys on petovahinkojen osalta selkeästi ristiriidassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan joulukuussa valmistuneen budjettimietinnön kanssa. Valtiovarainvaliokunta nimittäin teki budjettimietintöön petovahinkoja koskien seuraavanlaisen kirjauksen: "Valiokunta pitää välttämättömänä, että suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisinä. Vuonna 2012 vahinkojen korvaustarve oli 7,3 milj. euroa. Vuoden 2013 vahingot selviävät lopullisesti vasta vuoden 2014 alussa, mutta arvioiden mukaan korvaustarve tulee olemaan yli 8 milj. euroa. Momentin määrärahaa tulee näin ollen lisätä vuoden 2013 vahinkojen kattamiseksi."

Valtiovarainministeriö kautta hallitus on kuitenkin nyt syystä tai toisesta ohittanut valtiovarainvaliokunnan yksimielisen tahdon esittäessään, että petovahinkoja ei makseta täysimääräisesti. Tällaisen eduskunnan selkeän tahdonilmaisun ohittamiseen lieneekin nytten todella syytä puuttua, ja toivon, että tähän asiaan tulisi vielä korjausta, ja vieläkin se toivomus on, että jatkossa näitä asioita ei tarvitse käydä läpi vaan määrärahat päätettäisiin maksaa täysimääräisinä ja vahinkojen estämiseen määrättäisiin suuremmat määrärahat.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Valtatie 6 välillä Taavetti—Lappeenranta on ollut ongelmallinen tieosuus jo vuosikausia. Kyseisellä tienpätkällä kulkee merkittävä määrä raskasta liikennettä siinä määrin, että liikennetiheydeltään se on Suomen tieverkon kaksikaistaisista teistä ylivoimaisesti voimakkaimmin kuormitettu. Tietä pitkin kuljetetaan myös merkittävä osa Suomen ja Venäjän välisen viennin ja tuonnin tavaroista. Tieosuudella on joka vuosi tapahtunut monia traagisia liikenneonnettomuuksia. Tien kapeus aiheuttaa haittaa Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille ja muille tienkäyttäjille.

Kehysriihessä huhtikuun alussa hallitus päätti, että nyt tämä tie laitetaan kuntoon ja tilalle rakennetaan moderni nelikaistainen tie. On pakko todeta, että tämä on yksi viisaimpia hallituksen tekemiä päätöksiä. Kuinka kuvatakaan sitä kiitollisuuden yltäkylläisyyden tunnetta, jota maakunnassa koetaan tätä kauaskatseista ja tulevaisuudentoivoa luovaa päätöstä kohtaan. Erityisen hienoa on se, että hallitus tässä lisätalousarviossa päättää tien rakentamisen aikataulun nopeuttamisesta siten, että työt päästään aloittamaan jo tämän vuoden puolella. Tuon Kuutostien käyttäjät, sen varren asukkaat aina Helsingistä Kajaaniin mutta erityisesti Etelä-Karjalassa Taavetin ja Lappeenrannan alueella ovat kiitollisia ja tyytyväisiä hallituksen suopeudesta alueen ja sen ihmisten tarpeita kohtaan. Myös Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan liittyen hyvä ja moderni tie on tärkeä kaupan kasvun ja kehittymisen edellytys.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tästä lisätalousarviosta vielä sen verran, että tyytyväisyydellä panen merkille sen, että Aalto-yliopiston arktista osaamista tukevan meritekniikan tutkimusedellytysten vahvistamiseen tulee 7 miljoonan euron lisäys, jolla on tarkoitus uudistaa tämän Aalto-yliopiston jääkoeallas. Kyllä Suomi on arktinen valtio, ja meidän tulee panostaa tähän arktiseen osaamiseen jatkossakin.

Toinen asia, mikä on merkittävä, on kansallispuistojen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden infran ja palvelujen parantaminen. Kansallispuistoon sijoitettu euro tulee kaksinkertaisena takaisin. Tässä tulee 5 miljoonan euron määräraha, joka käytetään luonto- ja kulttuurikohteiden rakennusten, rakenteiden ja palvelujen parantamiseen, ja työllistävä vaikutus on 40 henkilötyövuotta. Itse kun olen tuolta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyydestä, niin tämä on hyvä asia ja pidän sitä hyvin tärkeänä.

No, sitten toinen asia on nämä petokorvaukset. Korvaukset maksetaan nyt takautuvasti, eli nyt maksussa ovat vuoden 2013 vahingot, ja kuten täällä on kuultu, niin tämä määräraha on ollut vuosittain liian pieni. Nyt esitetään 3,2:ta miljoonaa euroa, mutta vahingot ovat kuitenkin tätä suuremmat. Petovahingot ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja aiheuttavat ison loven poronhoitajien tienestiin. Toivon tässä asiassa kohennusta jatkossa.