Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä laiksi tuulivoiman kompensaatioalueista ja laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta.

Suomen sitova tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimaloiden määrää on lisättävä niin, että niitä olisi noin 800 kappaletta vuonna 2020 ja edelleen vuonna 2025 runsas 1 200 kappaletta. Tuulivoiman käytön lisääminen on yksi keino uusiutuvan energian käyttötavoitteiden saavuttamisessa. Nykytilanteessa ongelmaksi on osoittautunut Puolustusvoimien aluevalvonnan turvaaminen ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen. Esitetyillä lakimuutoksilla poistetaan yksi merkittävä pullonkaula tuulivoiman rakentamisen tieltä. Työ on jatkoa ministeri Lauri Tarastin tuulivoimaselvitykselle, jonka hän esitti parannusehdotuksineen vaalikauden alussa. Lakimuutoksilla päästään kiinni konkretiaan toivotulla tavalla. Kiitos asian edistämisestä muun muassa ex-ministeri Häkämiehelle ja ministeri Vapaavuorelle!

Lisätalousarvioesityksessä kompensaatioratkaisut on huomioitu ja nyt tutka-asiat laitetaan kuntoon Perämeren tuulivoima-alueilla. Tutka-asian vuoksi alueella ovat jumissa satojen miljoonien investoinnit. Alueelle rakennuttavien tuulivoiman tuottajien on maksettava jokaisesta turbiinistaan 50 000 euron tuulivoimamaksu, ja kertyvällä niin sanotulla kompensaatiosummalla rahoitetaan tutkahanketta. Nopean liikkeellelähdön varmistamiseksi valtio osallistuu lisätalousarvion avulla rahoitukseen niin, että Puolustusvoimat voivat tilata lisätutkan jo kesällä. Etenemistapa on mielestäni hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ilmastopaneelin raportissa 6/2013 on kerrottu niin sanotusta Porter-hypoteesista tutkija Michael Porterin mukaan. Tässä hypoteesissä väitetään, että kiristyvä ympäristöohjaus johtaa yritysten voittojen kasvuun uusien innovaatioiden ja edelläkävijyyden tuomien etujen myötä. Merkittävä havainto on, että kiristyvä ympäristöohjaus ei ole aikasarjojen valossa laskenut kansantalouksien tuottavuutta ja kilpailukykyä. Löydös on merkittävä, koska ympäristöohjaukselle ei nähdäkseni ole vaihtoehtoja pitkällä aikajänteellä. Jos tämä Porter-hypoteesi pitää paikkansa, niin ympäristön kilpailukyvyn ja talouden intressit ovat yhteneväiset, vaikka kovin epäileviä ajatuksia täällä on tänäänkin esitetty asian tiimoilta. Ymmärrän tietysti, että yksittäisissä tapauksissa lyhyellä aikavälillä näin varmasti voikin olla.

Saksa on kiinnostava maa energia- ja ilmastopolitiikassa. Jos Saksan kokoinen teollisuusmaa onnistuu pyrkimyksissään turvata energiahuoltonsa pääosin uusiutuvilla energialähteillä, niin myös Suomella voi tulevaisuudessa olla työllisyyden, energiaomavaraisuuden ja viennin kannalta edessään lupaava tulevaisuus.

Anu  Urpalainen  /kok:

Arvoisa puhemies! Harmi, että täällä ei ole talousvaliokunnan jäseniä — no, puolustusvaliokunnan jäseniä kyllä on — sillä tämä lakiehdotus on sinällään hyvä, mutta niin kuin laissa todetaan, siinä säädetään tietyn alueen nimeämisestä tuulivoiman kompensaatioalueeksi, eli Perämeren tuulivoima-alueen. Eli tässä kohtaa laki ei ota koko Suomea huomioon eikä koko Suomen alueella olevia hankkeita huomioon.

Olisikin nyt hyvä, että erityisesti puolustusvaliokunnassa pistettäisiin vauhtia siihen, että Puolustusvoimat julkaisisivat mahdollisimman pikaisella aikataululla suunnitelman siitä, mille alueille Puolustusvoimat tulevat esittämään lisää näitä tuulivoiman kehittämisalueita, jolloin vastaavasti muilla hanketoimijoilla olisi mahdollisuus arvioida vireillä olevien hankkeidensa etenemismahdollisuuksia ja mahdollisia lisäkustannuspaineita. Samalla saataisiin valtakunnallinen kokonaiskuva.

Toinen asia, joka tässä lainsäädännössä on vähän huonosti perusteltu, tai oikeastaan sitä ei ole arvioitu, on se, että nyt yhdellä alueella tällainen kompensaatio tapahtuu ja siellä vapautetaan tuulivoimarakentamista. Kysymys kuuluu, onko lailla markkinoita vääristäviä vaikutuksia. Toivoisinkin, että talousvaliokunnassa vastaavasti tätä asiaa erityisesti selvitettäisiin, kunhan tämä sinne etenee.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä olevan kompensaatioratkaisun sanotaan mahdollistavan tuulivoimaloiden rakentamisen Perämeren tuulivoima-alueelle siten, että Puolustusvoimien toimintaedellytykset eivät häiriinny. Valiokuntakäsittelyssä meidän tuleekin saada varmuus sille, ettei Puolustusvoimien toimintoja tällä ratkaisulla vaikeuteta. Asiaa on tarkasteltava myös koko maan näkökulmasta, kuten edustaja Urpalainen evästi. On siis saatava varmuus, että Puolustusvoimien toimintoja ei vaikeuteta, nimittäin tämän hallituksen toimesta sitä on tehty jo aivan riittävästi.

On totta, että tuulivoimaloista on haittaa aluevalvonnalle: ne häiritsevät tutkia. Roottorin siivet voivat ulottua jopa 200 metrin korkeuteen. Häiriöt ovat tutkien katvealueita, kantaman lyhentymiä tai virhehavaintoja. Jos tuulivoimaloiden sijoittamista ei harkita tarkoin tai täydentäviin tutkiin ei riitä rahaa, tulevat tuulimyllyt häiritsemään maanpuolustuksemme toimintaedellytyksiä. Joissain maissa tutkien ympärille onkin säädetty tietty suojavyöhyke, jolla tuulivoimarakentaminen on kielletty. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa suojavyöhyke on 50 kilometriä. Suomessa ei tähän kuitenkaan olla menemässä. On toimittu tapauskohtaisesti, vaikka suojavyöhykkeiden asettaminen voisi sekin olla harkitsemisen arvoinen malli.

Nyt lähetekeskustelussa oleva kompensaatioratkaisu ei tarkoita sitä, että tämän esityksen hyväksymisen jälkeen jokainen tuulivoimalahanke hyväksytään. Yleisesti ottaen voi sanoa, että jos tuulivoimalasta on haittaa tutkalle, niin rakentamista ei saa aloittaa. Tämä on hyvä periaate. Maanpuolustuksen tarpeet olkoot jatkossakin rakentamisen estäviä tekijöitä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys mahdollistaisi tuulivoimarakentamisen sellaisille alueille, joille tuulivoimarakentamista ei aiemmin ole voitu harkita muun muassa armeijan tutkatoiminnan ja aluevalvonnan häiriintymisen vuoksi. Ensivaiheessa tällainen kompensaatioalue olisi siis tulossa Perämerelle. Kyseinen tuulivoima-alue sijoittuisi Hailuodon, Lumijoen, Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien alueelle. Alueelle tulevilta tuulivoimarakentajilta kerättäisiin kompensaatiomaksua, jolla korvattaisiin Puolustusvoimille tuulivoimaloista aiheutuvia kustannuksia, kuten uusien tutkien hankkimista.

On syytä selvittää, miten varmistetaan se, että tuulivoimarakentajien maksama kompensaatiomaksu todella kohdennetaan Puolustusvoimien käyttöön. Nyt puolustusministeriö on saanut ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen 15,5 miljoonan euron lisämäärärahaesityksen tutkahankintoja varten, mutta miten rahan kohdentaminen jatkossa hoidetaan? Menevätkö kompensaatiomaksut Puolustusvoimille, vai — kärjistäen sanottuna — lähetetäänkö nekin rahat etelän helmaan?

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä haluan todeta, että esitys on hyväksyttävissä, jos se ei vaaranna maanpuolustustamme ja Puolustusvoimien näkökannat otetaan riittävästi huomioon. Armeijan toimintoja ei saa enää vaikeuttaa, sillä alasajoja on tehty jo aivan liikaa.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt valmistelemme lakia tuulivoiman kehittämisalueista ja olemme muuttamassa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotukea koskevaa lakia. Olen hieman huolestunut siitä, ovatko nämä uudistukset reiluja kaikkia alan yrittäjiä kohtaan ja ollaanko kilpailumielessä tasapuolisia eri alueiden yrityksiä kohtaan.

Meillä on olemassa laki niin kutsutusta syöttötariffista, ja sitä toimeenpannaan tukiohjelmalla. Tukiohjelma tarkoittaa sitä, että tuulivoimala, joka on hyväksytty syöttötariffijärjestelmään, saa määräaikaisesti sähkön tai päästöoikeuden markkinahinnan perusteella maksettavaa muuttuvaa tukea tuotannostaan. Lain mukaan tähän järjestelmään hyväksytään tuulivoimaloita, kunnes mukana olevien voimaloiden generaattoreiden yhteenlaskettu teho ylittää 2,5 gigavolttiampeeria, minkä jälkeen järjestelmä sulkeutuu.

Nykyisin yrityksen, joka on aikeissa rakentaa tuulivoimalan, on pyydettävä suunnitelmilleen hyväksyntä Puolustusvoimilta. Näkökulma on se, häiritsevätkö tuulivoimalat Puolustusvoimien tutkavalvontaverkoston toimintaa. Tämä on täysin ymmärrettävää, ja tuulivoimaverkostoa on kehitettävä siten, etteivät maanpuolustukselliset tavoitteet vaarannu. On yleisessä tiedossa, että Puolustusvoimien lausunnon saaminen kuitenkin kestää useita kuukausia. Se olisi syytä saada nopeammaksi. Mikäli Puolustusvoimien lausunto on kielteinen, voi rakentaminen estyä kokonaan tai viivästyä vuosiksi.

Tämä ongelma on kuitenkin ratkaistavissa ja vielä siten, ettei tuulivoimaloiden rakentaminen tarpeettomasti hidastu. Tämä kompensaatiolaki mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen alueellisesti. Tuulivoimayritykset maksavat tuulivoimaloista aiheutuvan haitan korvaavan maksun Puolustusvoimille. Näin Puolustusvoimat voi kiertää tuulivoimaloista tutkille aiheutuvat haitat ja voimalat voidaan ylipäätään rakentaa.

Ongelma tässä esityksessä on se, että se on alueellinen ja koskee lähinnä joitain Perämeren alueella olevia kuntia. Tämä vääristää kilpailua ja saattaa alalla toimivat yrittäjät eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä päin Suomea yritys toimii. Lain määrittämällä alueella toimivat yritykset saavat rakennuslupansa huomattavasti nopeammin kuin muualla Suomessa toimivat yritykset. Tästä johtuen Perämeren alueella toimivat yritykset saavat myös voimalansa syöttötariffituen piiriin nopeammin kuin muualla olevat tuulivoimalat ja saavat näin ollen etulyöntiaseman myös tämän valtion tuen kuittaamiseen. Voi jopa olla, että muualla Suomessa toimivat voimalat jäävät kokonaan syöttötariffin ulkopuolelle, mikäli tämä 2,5 gigavolttiampeerin raja tulee täyteen jo aiemmin.

Arvoisa puhemies! Nämä näkökohdat tulisi ehdottomasti huomioida valiokuntakäsittelyssä. Toivon, että asiaa käsittelevä valiokunta, siis talousvaliokunta, ottaisi huomioon tasavertaiset kilpailun edellytykset koko Suomessa asiaa käsitellessään. Kyse on suomalaisten pienten yritysten kilpailukyvystä. Kyse on tässäkin tapauksessa Suomen hyvinvoinnista.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Maanpuolustusta ei saa heikentää siitä, mitä se nyt tällä hetkellä on. Toinen, mitä edustaja Kopra sanoi, oli, että maanpuolustus on tosiaan koko valtakunnan kattavaa. Näin sen ainakin tulisi olla: kyse ei ole mistään alueellisesta jutusta, vaan tämän pitäisi olla koko valtakunnan tasoinen.

Nyt varataan siis rahaa tutkiin, tutkien hankkimiseen ja näitten häiriöiden kompensointiin. Toinen asia, mihin pitäisi myös varata rahaa, on, että nämä häiriöt, mitkä tulevat siis tutkalle, tulevat myös televisiokuvaan. Jos tämmöinen tuulimylly on televisiomaston ja antennin välillä, se aiheuttaa häiriöitä, mutta myös silloin, jos se on tämän linjan takana, se toimii ikään kuin peilinä. Pahin tilanne on silloin, kun ne ovat molemmin puolin tätä asuntoa, missä tämä antenni on ja televisiokuva häiriintyy. Silloin pitäisi varata rahaa myös tämmöisen ongelma-alueen kaapelointiin, on se sitten valokuidulla tai jollakin kaapelikanavalla, siihen on varauduttava.

Toinen asia on tosiaan tämä tuulivoimatuki. Vääristääkö tämä sekä tuulivoimarakentamista että myös laajemmassa mittakaavassa koko energiapolitiikkaa? Tekeekö tämä pahimmassa tapauksessa sen, että kun tukirahoista on tämmöinen niin sanottu kilvanjuoksu, niin rakennetaan niille paikoille, missä on kaavat valmiina, luvat valmiina, vaikkei se olisikaan se paras mahdollinen ja vähiten häiriöitä aiheuttava paikka? Eli nyt olisi tarkasteltava tätä kokonaisuutta.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutama vuosi sitten, edellisen eduskunnan aikaan, silloinen hallitus ja eduskunta viime kädessä tekivät hyvin kunnianhimoiset päätökset lisätä uusiutuvaa energiaa, täyttää myös ne velvoitteet, mitä Euroopan unionissa Suomelle annettiin uusiutuvan lisäämisessä.

Tuo uudistustyö uusiutuvan lisäämisen osalta perustui siihen ideaan, silloinen hallitus lähti siitä, että eniten lisätään, niin paljon kuin mahdollista on, sellaista uusiutuvaa energiaa, mikä ei tarvitse julkista tukea lainkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa vesivoimaa. Siinä kuitenkin tulee omat suojelurajoitteensa. Kovin paljon sitä ei kyetty lisäämään, asiallisesti ottaen ei juuri lainkaan.

Tämän jälkeen edettiin seuraavaksi edullisempiin vaihtoehtoihin, ja siellä vastaan tuli puu, ja puun tukijärjestelmät otettiin käyttöön. Niitä tämä nykyinen hallitus on nyt jo leikannut ja leikkaa tällä lisätalousarviolla, mikä äsken käsiteltiin, edelleen, mikä on äärimmäisen valitettavaa. Puun käytössä on paitsi sen tuen osalta omat rajoitteet, minkä verran tuo tuki innostaa sen käyttöä, myöskin tiettynä rajoitteena se, että suomalainen metsäteollisuus oli alun perin, kun näitä säädöksiä laadittiin, ja on edelleenkin, erittäin tarkkana, etteivät järjestelmät olisi sellaisia, että ne johtavat ainespuun energiakäyttöön. Oli kova "sota" siitäkin, että kyettiin sopimaan 13,5 miljoonan kiintokuutiometrin energiapuun käytöstä vuoteen 2020 mennessä.

Kun oli arvioitu, minkä verran vedestä ja puusta maksimaalisesti uusiutuvaa saadaan, ja kun velvoite piti käyttää, piti mennä seuraaviin uusiutuviin vaihtoehtoihin, joita ovat tuuli, aurinkovoima, aaltovoima, tämäntapaiset. Näistä vain tuulivoima katsottiin sillä tavalla kilpailukykyiseksi ja valmiiksi uusiutuvaksi energianlähteeksi, että sille rakennettiin oma syöttötariffijärjestelmä. Tuon syöttötariffijärjestelmän idea on se, että sen puitteissa saataisiin 2020:een mennessä noin 2 000 megawatin suuruiset tehot uusiutuvaa, siis tuulivoimaa, mikä tarkoittaa loppukulutuksena noin 6:ta terawattituntia sähköä Suomeen. Mutta kun tuosta syntyivät päätökset yksimielisesti täällä eduskunnassa, kuinka ollakaan, sen jälkeen alkoi sitten uusi taisto. Se taisto liittyi siihen, että kaikilla mahdollisilla tahoilla oli jonkunlainenkaan intressi vaalittavana suhteessa ainakin ajatuksellisesti siihen, voiko uusiutuva tuulienergia aiheuttaa meille jonkunlaista ongelmaa. Tai myöskin osa niistä tahoista katsoi, että kun tuulivoimaa rakennetaan, sehän voi maksaa korvausta noille ja näille, kun se niillekin maksaa, ja mulle kanssa tai meille kanssa. Syntyi tällainen tilanne, jonka kanssa on nyt oltu tekemisissä viimeiset puolitoista vuotta — aika korni tilanne kaiken kaikkinensa.

Yksi osa näitä tällaisia vähän hassunkurisuuksia — en sano, että tämä on korni, mihin nyt tämä hallituksen esitys liittyy, mutta kyllä vähän erikoisia piirteitä on tässäkin — vielä kertaalleen: Suomeen on tarkoitus rakentaa siis noin 2 000 megawattia 2020:een mennessä uusiutuvaa tuulienergiaa. Se tarkoittaa noin 700:aa kappaletta tuulimyllyjä eri puolille Suomeen. Saksassa, joka on Nato-maa ja kaikkea muuta, on tällä hetkellä noin 24 000 kappaletta — nyt jo noin 24 000 kappaletta — tuulimyllyjä. Saksaan, joka maantieteelliseltä pinta-alaltaan on suurin piirtein Suomen kokoinen, jonkun verran toki isompi kuin Suomi, nyt jo sopii näin paljon, ja suunnitelmissa on ydinvoiman alasajon jälkeen, että Saksaan rakentuisi 60 000—70 000 kappaletta tuulivoimalaitoksia. Meillä Suomessa on muutama kymmen niitä, ja meinaa olla ylivoimaisen vaikeaa, että tänne saataisiin sopimaan ne 700 tuulimyllyä. Puolustusvoimien tutkajärjestelmä on yksi semmoinen osa, jota tämän kerrotaan häiritsevän. Tässä äsken kuultiin, että televisionkatselijatkin ovat niitä, jotka tästä joutuvat kärsimään ja niin poispäin. On erilaisia ötököitä, joita on löydetty sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa aiotaan rakentaa, ja ympäristöministeriössä tuntuu olevan jokaista ötökkää kohti oma virkamies, jonka tehtävänä on vaalia, että tämän ötökän etu ei ainakaan vaarantuisi silloin, kun koko kansakunnan etua yritetään vaalia ja koko kansakunnalle rakentaa yhteistä puhdasta, päästötöntä energiaa. Tämä on mennyt aika kummalliseksi järjestelyksi.

Tämä hallituksen esitys, mistä nyt tässä on kysymys, on mielestäni kuitenkin lähtökohtaisesti ihan hyvä esitys. Tässä haetaan eräälle alueelle ratkaisua. No, se on nyt tällainen kuin se on. Tämä ratkaisuhan, se kannattaa muistaa, maksatetaan nyt uusiutuvan energian käytöllä. Uusiutuvasta energiasta otetaan se raha pois, 7—7,5 miljoonaa euroa, ja siirretään Puolustusvoimille, millä rahoitetaan puolustusministeriön osuus, valtaosa siitä puolustusministeriön osuudesta. Toinen osa tulee näiltä tuulivoimatuottajilta itseltään. He sitoutuvat toiseen osaan tästä 18 miljoonan euron kokonaisuudesta. Mielestäni tämä on kuitenkin parempi ja hyvä ratkaisu sillä tavalla verrattuna siihen, että olisi jääty vuosia ja vuosia odottelemaan, milloin nämä ratkaisut syntyvät.

Mutta edustaja Kopra täällä kyllä mielestäni käytti aiheellisen puheenvuoron siitä ja sen suhteen, että on kyllä tarkkaan nyt arvioitava, onko tässä vaara, että tämä johtaa valtion toimenpiteitten seurauksena jollakin alueella tuulivoiman rakentajien muita alueita kohtuuttomasti parempaan kohteluun, niin että tosiasiassa tuulisuuden ja muiden olosuhteitten perusteella jonnekin muualle kannattaisikin rakentaa mieluummin kuin jonnekin toiselle alueelle. Tämä balanssi, siis tasapuolinen kohtelu kaikkia toimijoita kohtaan — minä uskon, että valiokunta on tässä valmis tekemään työtä ja varmistamaan, että tällaiseen päästäisiin.

Mielestäni muuallakin kuin vain tuolla äsken sanotulla alueella, tuolla Perämeren pohjukassa, tämä sama menettely pitäisi ottaa käyttöön ja luoda edellytykset sille, että... Niitä ei ole Suomessa kuin pari kolme sellaista aluetta, joilla ymmärtääkseni tarvittaisiin tällaisia alitutkajärjestelyjä, mitä tuolla Raahen seudulla nyt tarvitaan. Voisin edellisen puheenvuoron käyttäjälle vakuuttaa, että minun on vaikea ymmärtää, että kun kysymys on tuonne Ruotsin suuntaan katsovista tutkista ja sieltä sitten vähän itäänkin päin katsovista tutkista, niin Suomen ulkoinen turvallisuus siitä nyt mitenkään erityisesti kärsisi tämän ratkaisun seurauksena. Ruotsi ei minun tietääkseni hyökkää Suomeen, ei ole ajatellut ainakaan sellaista, eikä tuskin kukaan muukaan koukkaa Ruotsin kautta Suomeen. Minun tiedossani ei ole mitään sellaisia.

Arvoisa puhemies! Vielä jatkan sen verran, että sen ohella, että tämä tutkakysymys on ollut ongelma Suomessa tuulivoimarakentajille, kyllä meillä näitten ötököitten ohella on ollut monia muitakin. Yksi tällainen esimerkki on tällä hetkellä nämä melunormit. Nyt ympäristöministeriön ohje lähtee siitä, että 35 desibeliä pitää olla se raja, että se ei saa ylittyä mihinkään aikaan vuodesta. 35 desibeliä tarkoittaa suurin piirtein, että jos kotona menette jääkaapille vaimolta varkain tai mieheltä varkain, niin lähestyessänne sitä jääkaappia kuulette semmoisina yön hiljaisina hetkinä semmoista pientä surinaa — jos kuulette, jos teillä on hyvä kuulo, minulla on sen verran huono, etten kunnolla kuule, mutta jolla on hyvä kuulo, voi kuulla pientä, pientä sirinää, mutta sekin silloin, jos kukaan ei kuorsaa eikä ulkona ole suurempaa tuulta. Kun lähestytte jääkaappia, jotain suurin piirtein tällaista kuulette, ja tällaiselle tasolle tämä nyt yritetään laittaa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt kohtuu kaikessa pitäisi kuitenkin olla, ja minä toivon vähän nyt näin poleemisesti tässä, että kun ympäristöministeriössä nyt rakennetaan sitä mallinnosta, niin sen mallinnoksen jälkeen mahdollisimman nopeasti päästäisiin arvioimaan nämä desibeliarvot ja palattaisiin tuohon 40 desibelin järjestelyyn, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että yksittäisen myllyn kohdalta pitäisi olla noin 800—900 metriä se etäisyys, että sitä lähemmäksi ei saisi rakentaa. Mutta se, että pitäisi tuon etäisyyden olla 1,5 kilometriä minimissään tai vielä pitempi, on kyllä kohtuuton vaade. Minä uskon, että me kaikki tässä salissakin, runsaslukuisasti paikalla olevat, olemme käyneet jonkun myllyn läheisyydessä — siis tuulimyllyä lähinnä tarkoitan — ja tiedämme, että jos 1,5 kilometrin, runsaan kilometrin päässä siitä ollaan, niin ei se herätä.

Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen tarina, kuinka erittäin väestörikkaaseen Saksaan, jossa on noin 90 miljoonaa asukasta ja joka on suurin piirtein samankokoinen maa kuin Suomi, sopii arvion mukaan 70 000, 60 000 tuulimyllyä, mutta Suomeen muutaman sadan ahtaminen näyttää ja vaikuttaa erittäin vaikealta. Hallitus on tässä tehnyt kuitenkin lakipuolella hyvän ratkaisun mutta huonon sikäli, että tämänkin mukaantulemisensa, aineellisen, se nyt sitten maksattaa lähinnä puuraaka-aineen, uusiutuvan energian, käytöllä, ja se on kyllä niin väärin kuin olla ja mahtaa, koska sen korvaa taas sitten kivihiili, tuolta maan ääristä tänne tuotava kivihiili.

Palaan vielä toistamiseen siihen, mistä aikaisemmin täällä puhuin. Oli se tämä vihreitten puoluekokous vertaansa vailla. Siellä moitittiin todellakin Elinkeinoelämän keskusliittoa, kun eivät ymmärrä uusiutuvan merkitystä. Siis moittijana oli puolue, joka on tehnyt ratkaisuja muun hallituksen mukana, jossa kivihiili tehdään radikaalisti edullisemmaksi suomalaiseen puuhun ja turpeeseen verrattuna. Että se siitä johdonmukaisuudesta silloin, kun puolue rustaa näitä kannanottoja.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarisen puheen jälkeen on pakko ihmetellä: en olisi ikinä uskonut, että edustaja Pekkarinen mainitsee, että Suomenmaata ei pidä puolustaa koko maan osalta ja jokaisesta ilmansuunnasta, ja että edustaja Pekkarinen väheksyy tutkittua tietoa, mitä on melun terveyshaitoista todettu.

Mutta itse asiaan. Kun tämä laki nyt on auki, niin esimerkiksi aurinkoenergiaa on useiden omakotitalojen katolla, haja-asutusalueella esimerkiksi, joku pieni tuulivipperäkin siellä voi olla, ja siitä otetaan taloon energiaa. Jos sen talon energiantarve ylittyy, niin se energia syötetään valtakunnanverkkoon. Tämä on hyvä sen takia, että saadaan tämmöistä tiettyä hajasijoittamista myös sinne haja-asutusalueelle, mistä edustaja Pekkarisenkin uskon puhuvan seuraavassa puheenvuorossa, minkä hän juuri varasi. Olisi hyvä myös tukea tätä, että tästä energiamäärästä, mikä menee sieltä omakotitalosta, tai mistä talosta tahansa, valtakunnanverkkoon, saisi myös sitten kohtuullisen korvauksen, ja tämä vastaisi moneen ongelmaan tässä yhteiskunnassa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Puheenjohtaja! Ensinnäkin näihin terveysjuttuihin. Useissa maissa Euroopassa on 40 desibelin raja, ja kyllä niiden maiden päättäjät ja hallintovirkamiehet ja tiedemiehet ovat yhtä sivistyneitä, yhtä lääketieteellisesti korkeasti koulutettuja kuin Suomessa. Näin tämä asia on.

Mitä tulee taas sitten siihen, haluanko minä puolustaa koko maata, no, kyllä haluan, minähän kannatin tätä hallituksen esitystä. Totesin, että ei se puolustuskyky tästä nyt heikkene, tämän seurauksena, niin että tämän jälkeen esimerkiksi ruotsalaiset tänne hyökkäisivät. Olen edelleen tällä kannalla, että näin tämä menee.

Mitä taas tulee sitten aurinkovoimaan, minäkin kannatan — olen vuosia kannattanut — sitä, että tämmöisen hajautetun pienvoiman verkkoonpääsyä helpotetaan. Mutta, edustaja hyvä, se ei ole vaihtoehto tuulivoimalle. Se on erittäin kallis järjestelmä, jos siitä maksettaisiin se hinta, mikä siitä pitäisi maksaa oikeastaan, koska ne samat tuottajat tarvitsevat sitä sähköä silloin, kun sähkön hinta maassa on kaikista kalleimmillaan, ja ne useimmiten tuottavat sitä sähköä silloin, kun sitä kovin moni ei tarvitse. Minä uskon, että aurinkoenergialla meilläkin on tietty merkitys, ilman muuta, mutta se ei voi olla pitkään aikaan sama kuin tuulivoimalla. Teknologiassa sen pitää ottaa hirveän monta askelta, ennen kuin sen merkitys on sama kuin tuulivoiman, joka syöttötariffin jälkeen on ihan markkinaehtoinen. Siinä ei sen jälkeen ole muita tukielementtejä.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä ovat nousseet esille nämä Puolustusvoimain ja maanpuolustuksen tarpeet. Kyllä arkijärjen käyttäminen myöskin Puolustusvoimissa olisi tärkeää. Kyllähän se on nyt tutkittu monella ihan maanpuolustustiedotuksen tutkimuksellakin, että Suomeen ei koskaan itsenäisen historian aikana ole kohdistunut näin vähäistä sodan uhkaa kuin tällä hetkellä. Ja minne se sodan uhka kyllä vähiten kohdistuu — siis olen syntyisin Raahesta, missä tämä tutkaongelma nyt on — niin siihen, että Ruotsi hyökkää Raaheen. Ei sellaista skenaariota ole olemassakaan. Kun tämmöinen Puolustusvoimain tutka-asema meinasi estää kaikkien näiden jo tutkittujen, laajojen tuulivoimaselvitysten ja kaavoitusten etenemisen, kun pelätään Ruotsin hyökkäystä Raaheen, niin onhan se aivan absurdi esitys. No, nyt se ratkaistaan tällä 15,5 miljoonan investoinnilla, mutta aivan samalla lailla se oltaisiin voitu ratkaista järjenkäytöllä ja jättää tutkainvestointi tekemättä ja rakentaa tuulivoimapuistot siitä huolimatta. Kukaan suomalainen ihminen ei olisi sitä ainakaan sataan vuoteen edes huomannut, tuleeko tuo tutka tuonne vai ei, mutta nyt se on ratkaistu näin, ja hyvä, että se on jollakin tavalla ratkaistu, koska järjettömintä olisi ollut se, että täysin mielikuvituksellisten uhkakuvien vuoksi olisi jätetty nämä kaikki hyvät hankkeet tekemättä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle vielä: En mitenkään rinnasta aurinkovoimaa ja tuulivoimaa keskenään, mutta ne ovat osa ratkaisua, ja aurinkoenergiatekniikka on kehittynyt huomattavasti ja alkaa olemaan jo varteenotettava vaihtoehto omakotitalojenkin lämmityksessä. Eli kyse on osaratkaisusta. Säätöenergia on se iso kysymys, mihin tarvitsee löytää ratkaisu, ja siihen tällä hallituksella ei kyllä ole kovin paljon ratkaisuja ollut. Vesivoiman lisääminen on siihen mitä parhain ratkaisu.