Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veron välttelystä tässäkin on kyse, kuten oli tuossa alkoholituonnissakin. Tällä kertaa kyse on romualasta. Romualalla on tarkoitus ottaa käyttöön käännetty arvonlisävero, joka on jo aiemmin otettu käyttöön rakennusalalla. En nyt esittele yksityiskohdissaan tätä mietintöä mutta totean, että tällä esityksellä on tarkoitus kitkeä harmaata taloutta romualalla ja kilpailun vääristymiä romualalla. Tämä esitys on nimenomaan alan omista aloitteista lähtenyt liikkeelle.

Verojaostossa kuulimme viime keväänä asiantuntijoita romualalta ja valtiovarainministeriöstä tästä ongelmasta ja mahdollisista ratkaisukeinoista ja sen jälkeen lähestyimme valtiovarainministeriötä, joka otti tästä asiasta kopin, ja nyt olemme saaneet esityksen tänne. Eli joissakin asioissa toimialan omilla aloitteilla on kyllä selkeästi vaikutusta.

Tämän lain soveltamisalaan kuuluu arviolta 15 000—17 000 yritystä, mikä tekee tästä varsin kattavan lain.

Lyhyesti sanottuna näistä epäilyistä, joita tähän käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen on liittynyt, siis byrokratiaan ja järjestelmien toimivuuteen ja oppimisprosessien sekavuuteen: rakennusalallahan nämä duubiot olivat erittäin suuria vielä ennen kuin tuo menettely otettiin rakennusalalla käyttöön, mutta kokemukset ovat osoittaneet, että ne pelkästään järjestelmän käyttöönottoon liittyneet pelot olivat pääosin aiheettomia ja nyt käännetty arvonlisäverotus rakennusalalla toimii erittäin hyvin.

Ehkä voimme ottaa oppia muuhunkin päätöksentekoon siitä, että epäilyksistä huolimatta rohkeitakin uudistuksia kannattaa tehdä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on ottaa käyttöön metalliromujen ja -jätteiden myynnissä käännetty arvonlisäverovelvollisuus, eli verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Tämä systeemi on käytössä suurimmassa osassa EU-jäsenvaltioita. Lain soveltamisen piiriin on Suomessa arvioitu tulevan yli 15 000 yritystä ja romualalta verotuottoja noin 7—8 miljoonaa vuosittain.

Suomessa käännettyä arvonlisäveroa on sovellettu rakennusalalla vuoden 2011 huhtikuun alusta alkaen. Verohallinto on vuosina 2007—2012 tehnyt 140 verotarkastusta yrityksiin, joiden toiminta liittyy romu- ja kierrätysalaan. Romumetallin kierrätysalalla toimineita yrityksiä oli 76, joista harmaan talouden kohteeksi paljastui 76 prosenttia, ei mikään pieni määrä. Poliisin esitutkintaan päätyi 30 yritystä. Tarkastuksella havaittu yleisin virhe on ollut niin sanottu pimeä myynti. Jokainen veroeuro on tarpeen, ja rikollinen toiminta on pysäytettävä. Rehellinen yrittäjä ei pysty kilpailemaan pimeää yrittäjää vastaan.

Nyt romualan yrityksille tulee noin 250 euron hallinnollinen kuukausierä. Isot yritykset eivät tästä luonnollisestikaan kärsi, mutta pienille yrityksille kuukausittainen kulu saattaa olla kohtuuttoman korkea. Toivottavasti Verohallinnon järjestelmä on todella yksinkertainen ymmärtää ja käyttää, ettei yrittäjän aikaa kulu hallintokiemuroiden opetteluun ja ilmoitusten tekemiseen.

Tämä lakiesitys on pieni askel harmaan talouden torjumiseksi. Hallituksen kärkitavoitteinahan on harmaan talouden torjunta. Hallituksen tulee todella keskittyä suurten harmaan talouden toimialojen kitkemiseen, annettava siihen riittävät resurssit. Esimerkkinä, mitä mekin olemme työvaliokunnassa esittäneet, on muun muassa ketjuvastuun käyttöönotto rakennusalalla, sanktioiden koventaminen, ja myös viranomaisten yhteistyö on entistä tärkeämpää. Mielestäni on myös tärkeää ja oikeudenmukaista se, että verovilpillä saatu hyöty tulisi palauttaa valtiolle.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä on kannatettava lakiesitys.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Muutama huomio esityksestä.

Ensinnäkin haluan kiittää jaoston puheenjohtajaa, edustaja Katajaa aloitteellisuudesta tämän asian suhteen. Voidaankin ihan aiheesta kysyä, olisiko tämä asia edennyt näin nopeasti tähän vaiheeseen, jos ei edustaja Kataja olisi tässä ollut aloitteellinen ja nopeuttanut asian käsittelyä tuolla jaostossa. Todellakin ala itse kävi kuultavana keväällä 2013, mistä jaosto sai sen näkemyksen, että tätä asiaa olisi syytä viedä eteenpäin.

Toinen pointti, minkä haluan nostaa esille, on se, että paljon keskusteluissa oli se, pitäisikö soveltaa laajaa soveltamisalaa vai suppeampaa alaa. On huomattava, että tämä esitys aiheuttaa joitakin pieniä hallinnollisia kustannuksia, mutta näimme asian yksimielisesti siten, että tulisi soveltaa laajaa soveltamisalaa, jotta me saisimme todellakin kitkettyä ne ongelmat, mitä siellä on, elikkä metallien pimeän myynnin, bulvaanien käytön sekä kuittikaupan.

Tässä tämä lyhyesti. — Kiitos.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tarvitaan sekä verotulojen turvaamisen, rehellisten yrittäjien toiminnan mahdollistamisen että myöskin yleisen moraalin löystymisen torjumisen näkökulmasta, ja paljon tarvitaan tietysti lisätoimenpiteitä. Tämä on nyt yksi viimeisimmistä.

On kuitenkin väärin sanoa, etteikö harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi olisi tehty aika paljon viimeisen lähes parinkymmenen vuoden aikana. On veronumerokäytäntö, on käännetty arvonlisävero rakennusalalla, ja on paljon muutakin lainsäädäntöä ja resurssien lisäämistä tehty. Mutta kuten olen moneen kertaan sanonut, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on vähän samanlaista kuin dopingin vastainen työ tuolla urheilussa, että sitä mukaa kun uusia torjuntakeinoja, uusia paljastamiskeinoja, uusia resursseja saadaan käyttöön, niin ne, jotka kilpailevat siellä toisella puolella — pimeät yrittäjät, talousrikolliset, veronkiertäjät — keksivät taas uusia keinoja välttää näitä uusia torjuntakeinoja. Sen takia tämä on jatkuvaa kilpajuoksua.

Edelleen kuitenkin tarvitaan lisätoimenpiteitä, ja sen vuoksi tämän harmaan talouden torjunnan jatkuvan työn on jatkuttava myöskin. Toivottavasti nyt lähestyvissä minihallitusneuvotteluissa ja myöskin seuraavalla vaalikaudella todella tämä pidetään korkealla agendalla. On suomalaisen rehellisen yrittäjän, rehellisen työntekijän ja suomalaisen yhteiskunnan etu, että edelleen päästään eteenpäin.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakimuutoksen arvioitu tuottovaikutus on 7—8 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikki toimet, joita tehdään harmaan talouden, talousrikollisuuden kitkemiseksi ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita, mutta pitää tietysti erottaa tämä mittaluokkakin, mikä meillä on tähän kokonaisuuteen. Kokonaisuus on samat luvut suunnilleen, mutta miljarditasolla. Eli se suurin ongelmahan meillä harmaan talouden, talousrikollisuuden puolella on se, mitä tästä maasta valuu tällä hetkellä ulos.

Rakennusalallahan siirryttiin tähän käännettyyn alv-järjestelmään, ja kokemukset sieltä ovat erittäin hyviä. Sen kannustamanakin tähän on myös romualalla menty. Tietysti tässä romualan puolella on hyvinkin perusteltu kysymys se, oltaisiinko tämä voitu tehdä tällä rajoitetummalla määrällä eli arvion mukaan noin 650:lla, jotka ovat aktiivisesti tässä romukaupassa mukana, vai oliko se syytä laajentaa koskemaan kaikkia, jotka käyvät tätä kauppaa, ja jossa arvioitu määrä on sitten tämä 15 000—17 000. Minun oma arvioni on, että monetkaan näistä, jotka sitä kauppaa hyvin satunnaisesti tekevät, eivät miellä omaa asemaansa käännetyssä alv:ssä, eivät tänä päivänä tiedä edes, mitä se tulee tarkoittamaan, koska kyseessä ovat useinkin sellaiset, että on se vaihtolava jossain verstaan perällä ja se ehkä kerran vuodessa tai kahdessa tyhjennetään ja myydään. Eli tässä tulee ongelmaksi myös määritelmä tästä jätteestä ja romusta.

Mutta oikeastaan se, minkä haluaisin tämän perusteella sanoa, on se, että on syytä seurata, tulevatko tämän hallinnolliset kustannukset olemaan kohtuuttomat siitä saataviin hyötyihin ja vaikutuksiin nähden. Samalla kyllä rohkenen pikkasen epäillä myös laskelmia siitä, että sillä olisi noin 250 euron vaikutus yrityksille. Jo pelkästään it-systeemeihin tehtävät muutokset ja koulutukset tulevat todennäköisesti maksamaan reilusti tämän määrän.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edustaja Lintilän arviointiin siitä, mihinkä raja olisi kuulunut laittaa. Juuri nämä satunnaisesti romukauppaa käyvät yrittäjät, satunnainen romukauppa on ehkä tässä kohtaa ominaista tälle säätelylle. Voi olla, että romuala itsessään isojen toimijoiden muodossa oli aktiivinen juuri siitä syystä, että ehkä tällä on myös sitten alaa ohjaava vaikutus, jos se hallinnollinen taakka tulee sellaiseksi, että tavallaan niiden toimijoiden suhteen, jotka nyt ovat myös myyneet, keksitään joku muu järjestely, niin että se onkin tämmöisen isomman yrityksen lava, johonka siellä pienemmässä yrityksessä sitten kerätään sitä romua taikka jätettä.

Mutta kaiken kaikkiaan loistava esimerkki suomalaisesta rehellisyydestä, että ala itsessään ottaa järjestelmän käyttöön ja on aktiivinen sen suhteen. Tämä antaa edelleenkin sen hyvän mielikuvan suomalaisesta yrittäjästä, joka haluaa rehellisin keinoin elinkeinoa harjoittaa. Kyllä Suomesta näitä yrittäjiä löytyy. Harmaan talouden kitkentä kaikissa muissakin muodoissa on erityisen tärkeätä sen takia, että meillä Suomessa velvollisuutensa hyvin hoitavat yritykset ovat kilpailukykyisiä niitä yrittäjiä vastaan, jotka eivät huolehdi velvoitteistaan ja sortuvat veronkiertoon ja muuhun harmaaseen talouteen.