1) Puhemiesneuvoston laatima luettelo lepäämässä olevista
lakiehdotuksista
Matti Ahde /sd:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävänämme
on hallituksen esitys laiksi Suomen perustuslain 35 ja 90 §:n
muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tämä esitys
hyväksyttiin päättyneen vaalikauden lopulla
joulukuussa, joulukuun 1. päivänä, lepäämään
eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin, kuten
perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tässä totesi.
Esityksellä perustetaan eduskuntaan uusi tarkastusvaliokunta,
jolle siirretään Valtiontilintarkastajille ja
valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle kuuluneet
tarkastustehtävät. Valtiontalouden parlamentaarisen
valvonnan keskittäminen tarkastusvaliokunnan tehtäväksi
on historiallinen muutos eduskunnan työtapojen kehittämisessä.
Muutos vahvistaa valtiontalouden parlamentaarista valvontaa ja samalla
eduskunnan lainsäädäntövaltaa
ja valtiontaloudellista päätösvaltaa.
Kertaan lyhyesti esityksen keskeisiä kohtia, sillä uudesta
eduskunnasta yli kolmannes ei ole ollut mukana asian aikaisemmassa
käsittelyssä.
Tarkastusvaliokunta ja sen tehtävä mainitaan perustuslain
90 §:ssä. Uudistuksen tavoitteena on parlamentaarisen
valtiontalouden jälkikäteisvalvonnan vahvistaminen.
Samalla pyritään siihen, että eduskunnan ääni
kuuluu entistä paremmin valtion talousarvion käsittelyn
ohella myös talousarvion ja sen kehysten valmistelussa.
Parlamentaarisen valvonnan siirtyminen lähemmäksi eduskuntatyön
ydintä tukee samalla parlamentarismia ja luo valvontaan
joustavuutta ja ennen kaikkea reaktionopeutta.
Hallituksen esitys pohjautuu eduskunnan valtiontalouden
parlamentaarisen valvontatoimikunnan työhön ja
vastaa sisällöltään toimikunnan
ehdotusta. Toimin asiaa valmistelleen toimikunnan puheenjohtajana,
joten pääsin seuraamaan työtä varsin
läheltä lokakuusta 2003 helmikuuhun 2005. Valmistelutyö vakuutti
uudistuksen tarpeellisuudesta. Toimikunnan työhön
osallistuivat kaikkien tuolloisten eduskuntaryhmien edustajat, jotka
asettuivat yksimielisesti tukemaan ehdotusta. Ehdotuksen lausuntokierroksella
sekä eduskuntaryhmät että keskeiset ministeriöt
puolsivat tarkastusvaliokunnan perustamista.
Valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan uudelleen organisoimiseen
on vahvat perusteet. Valtion taloudenhoidossa ja muutoinkin yhteiskunnassa
tapahtuneiden muutosten vuoksi on monelta taholta tuotu esille tarve
vahvistaa eduskunnan budjettivaltaa ja muuttaa sen käyttötapaa.
Valtiontalouden valvonnan kokonaistarkastelu osoitti, että eduskunnan
harjoittama parlamentaarinen valvonta oli hajautunut Valtiontilintarkastajien
sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston
kesken. Parlamentaarisessa valvonnassa on tehty toisaalta
kahdenkertaista työtä Valtiontilintarkastajien
kertomusten käsittelyssä.
Valtiontalouden tarkastusviraston siirryttyä vuoden
2001 alussa eduskunnan yhteyteen eduskunta on saanut enemmän
ja täsmällisempää tietoa valtion
taloudenhoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Vuonna 2004 toteutettu
valtion tilinpäätösuudistus on osaltaan
edellyttänyt parlamentaarisen valtiontalouden valvonnan
uudelleen järjestämistä. Tuolloin valtiovarainvaliokunta
lausui tilinpäätösuudistuksen käsittelyn yhteydessä,
että eduskunnan on omalta osaltaan syytä varautua
tulevaan uudistukseen. Eduskunnalla tulee olla valmiudet valvontatiedon
hyödyntämiseen ja sen käyttämiseen
niin valtiontalouden suunnitteluun kuin erityisesti talousarviosta
päätettäessä.
Hallituksen tilivelvollisuus ja samalla jälkikäteisvalvonta
painottuvat nyt entistä vahvemmin valtiontalouden valvonnassa.
Valtion tilinpäätöskertomus antaa eduskunnalle
valtiontaloudellisen päätöksenteon kannalta
tarpeellista tietoa ja näkemystä, jolla on merkitystä laajemminkin
talouspolitiikan linjauksissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto
tarjoaa puolestaan eduskunnalle niin sanotun tilintarkastajan ja
ulkoisen toiminnan tarkastajan näkökulman. Yhdessä valtiovarainvaliokunnan
kanssa tämä kokonaisuus mahdollistaa valtion taloudenhoidon
tarkastelun ja talousarviosta päättämisen
oikeanlaisen ja riittävän tiedon pohjalta.
Sen sijaan Valtiontilintarkastajien suorittama parlamentaarinen
valvonta on ajan myötä eriytynyt talousarvioprosessista.
Se ei ole yleensä koskettanut talousarvion talouspoliittisia
lähtökohtia tai tavoitteita tai tuottanut tietoa
tulostavoitteiden saavuttamisesta siihen tapaan kuin talousarvion
toteuttamisen arviointi edellyttäisi. Näin ollen
parlamentaarinen valvontajärjestelmä ei tue nykymuodossaan
eduskunnan päätöksentekoa valtion taloudenhoidossa
ja sen valvonnassa tehtyjen uudistusten hyödyntämiseksi
riittävällä tavalla.
Asiaa valmistellut toimikunta katsoikin, että valvontajärjestelmä tulee
uudistaa palvelemaan nykyistä paremmin eduskunnan budjettivaltaa
ja samalla hallituksen tilivelvollisuutta. Ei riitä, että eduskunta
saa valvonnan kannalta asiallisesti ja laajuudeltaan oikeaa ja ajantasaista
tietoa, vaan lisäksi sillä tulee olla käytössään
toimiva ja asianmukainen parlamentaarinen valvontaelin. Eduskunnan
tulee pystyä reagoimaan nopeasti, kun siihen ilmenee tarve,
mutta päätöksenteko edellyttää myös
syvälle ja ajassa pitkälle ulottuvaa näkökulmaa
valtiontalouteen. Tarkastusvaliokunnan on tarkoitus vastata tähän
tarpeeseen. Jotta valiokunta voi tarjota eduskunnalle asiantuntevaa
ja terävää näkökulmaa
yhteiskunnallisen ohjauksen välineeksi, tulee huolehtia
myös siitä, että valiokunnan tehtävät
ja toiminnan resurssit ovat tasapainossa keskenään.
Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta tarkastelisi sille toimitettua
raportointia talousarvion noudattamisesta ja nostaisi esille sekä raportoinnin
että muutoin hankkimansa tiedon pohjalta eduskunnan kannalta
tärkeimmät tarkastushavainnot. Valvontahavaintojen
on määrä ohjautua hallituksen tietoon
ja talousarvion valmisteluun. Keskeisenä tavoitteena onkin
nopeuttaa valtiontalouden tarkastuksen sykliä ja mahdollistaa
tarkastustulosten hyödyntäminen talousarvion käsittelyssä sekä muussa
valtiontaloutta koskevassa päätöksenteossa.
Valiokunnan keskeinen tehtävä on arvioida yhteiskuntapolitiikan
tavoitteiden saavuttamista ja resurssien kohdentamista sekä varmistaa,
että eduskunnan päättämälle
säädösmuutokselle varataan tarvittavat
resurssit. Tärkeänä tehtävänä on
lisäksi arvioida valiokunnan toimialaan kuuluvia laaja-alaisia
teemoja.
Tarkastusvaliokunnan perustamisella voidaan päästä siihen,
että eduskunnassa arvioidaan säännöllisesti
yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden saavuttamista, resurssien kohdentamisen
ja käytön tuloksellisuutta ja hallinnon tuloksellisuutta.
Nykyisen budjetointitavan ja tulosohjauksen puutteena on ollut se,
että eduskunnalle on jäänyt liian vähän
aikaa tähän tehtävään.
Tulosohjauksen terävöittäminen ja tulosperusteisen
budjetoinnin kehittäminen edellyttää eduskunnalta
aktiivista arviointia. Eduskunta voi nimenomaan tarkastusvaliokunnan
avulla haastaa hallinnon tekemään tiliä aikaansaannoksistaan.
Tarkastusvaliokunnan haasteena on löytää hyvät
yhteistyömuodot valtiovarainvaliokunnan sekä muiden
eduskunnan erikoisvaliokuntien kanssa.
Tarkastusvaliokunnalla on käytössään
poikkeuksellinen vireillepano-oikeus, mikä on ehdotuksen
mukaisena aivan uusi piirre valiokuntatyössä.
Tarkastusvaliokunta voi ehdotuksen mukaan ottaa käsiteltäväkseen
jonkin valtiontalouden kannalta keskeisen asian tai antaa siitä mietintönsä kannanottoineen
täysistunnon käsiteltäväksi.
Vireillepano-oikeus on tarkastusvaliokunnalle tärkeä valvonnan
väline, ja se vahvistaa valiokunnan valvontaroolia. Oikeus
varmistaa samalla käsiteltävien asioiden ajankohtaisuuden
ja sen, että asioiden tilaan on mahdollista puuttua ripeästi.
Vireillepano-oikeutta käytettäessä on
huomioitava, että esille nostettavien aiheiden ja havaintojen
tulee olla eduskunnan kannalta merkittäviä.
Tarkastusvaliokunnan rooli on valtiontalouden valvontajärjestelmässä selkeä.
Sille keskitetään parlamentaarinen valtiontalouden
jälkikäteisvalvonta. Valtioneuvostolle kuuluu
sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen johtaminen,
ja Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii riippumattomana ulkoisena
ammattitilintarkastajana. Valtiovarainvaliokunnalle kuuluvat puolestaan tulevaisuuteen
suuntautuvat valtiontaloudelliset asiat, kuten talousarvio, talousarvioaloitteet
ja budjettilainsäädäntö, niistä verolait
kaikkein tärkeimpänä.
Samalla selkeytyy työnjako eduskunnan sisällä.
Kun valtioneuvosto on toteuttanut tilinpäätösuudistuksen,
on luonnollista, että valtiontalouden parlamentaarisessa
valvonnassa valvonnasta huolehtii tarkastusvaliokunta eikä valtiovarainvaliokunta,
jonka tulee keskittyä talousarvion ja verolakien käsittelyyn.
Jotta tarkastusvaliokunta pystyisi työskentelemään
mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti, siihen ehdotetaan 11:tä jäsentä.
Tämä koko turvaa samalla parlamentaarisen edustuksellisuuden
sen mukaan kuin perustuslaissa säädetään
valiokunnan vähimmäiskoosta.
Arvoisa puhemies! Eduskunta saa tarkastusvaliokunnan myötä valtion
taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista koskevat havainnot
entistä tuoreempana tietoonsa. Uudistus edesauttaa näin
eduskuntaa käyttämään täysimääräisesti
budjettivaltaansa. Uskon, että uudistus johtaa eduskunnan
valtiontalouden valvontanäkökulman terävöitymiseen.
Tarkastusvaliokunnan työlle luotavat puitteet ja sen
tehtävä mahdollistavat sille arvostetun aseman
valiokuntalaitosten joukossa. Valiokunnan toimenkuvan kautta sen
toimialaan kytkeytyy varsin monen tyyppisiä yhteiskunnallisia,
merkittäviä asioita. Uskonkin, että valiokunnan
valvontahavaintoihin perustuvat raportit ja niiden pohjalta käytävät
keskustelut tulevat herättämään
laajaa kiinnostusta niin eduskunnassa kuin tiedotusvälineissä.
Kuten olen jo aikaisemmassa käsittelyssä todennut,
koen tarkastusvaliokunnan perustamisen osaksi eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksia
uudistuksen merkittävyyden ja sen ajankohdan takia. Tarkastusvaliokunta
on hyvin tärkeän ja samalla haastavan tehtävän
edessä. Valiokunnan työ on jo alkumetreillään
suunnattava huolella oikeaan suuntaan. Toivon ehdotukselle joutuisaa
käsittelyä samoin kuin menestystä tarkastusvaliokunnalle
sen tulevassa tärkeässä työssä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Ahteen puhuessa ministeri Rajamäki kävi
kuiskaamassa, että ovatko erityisesti Oulun vaalipiirin
kansanedustajat tarkastuksen tarpeessa, kun täällä peräjälkeen
ensimmäiset puheenvuorot tulevat täältä.
Saattaapa näin ollakin. Mutta on syytä muutamaan
näkökohtaan, arvoisa puhemies, kiinnittää tässä yhteydessä huomiota.
Ensinnäkin kannatan erittäin lämpimästi
tätä tarkastusvaliokuntakäytäntöä.
Tämä on todellinen edistysaskel, ja ed. Ahteelle
koituu aivan erityinen kiitos tämän prosessin
oivasta hoitamisesta tähän finaalivaiheeseen saakka.
Juuri näin määrätietoisesti
tätä asiaa on pitänyt edistää.
Niille, jotka eivät sattuneet olemaan edellisen eduskunnan
viime vaiheessa mukana täällä ison salin
keskusteluissa, kerron lyhyesti sen, mitä ed. Ahde äsken
perusteellisessa esityksessään ei nyt ehkä voinutkaan
todeta, että kitinöittä tämä asia
ei tuossa viime vaiheessa viime eduskunnassa mennyt. Silloin kiinnitettiin
aivan erikoisesti huomiota Valtiontilintarkastajien ja heidän
toimintaympäristönsä, kanslian, lakkauttamispyrkimykseen,
joka on luonnollinen osa tätä kehitysprosessia
ja muutosprosessia. Toivon hartaasti, että surutyö on
nyt näitten viikkojen aikana kunnolla hoidettu loppuun saakka
eivätkä ne traumat haittaa uuden tarkastusvaliokunnan
työtä, joka toivon mukaan käynnistyy,
niin kuin ed. Ahde tässä toivoi, mahdollisimman
pian.
Kiinnittäisin, arvoisa puhemies, huomiota siihen, mikä aivan
erikoisesti on tässä edessä, ja se on
se, että on aivan mahtava asia se, että tämä tarkastusvaliokunta
omaa eräällä tavalla aloiteoikeuden
ottaa asia esille ja ryhtyä tutkimaan. Tällaista
instituutiota on tarvittu. Minä olen ollut itse mukana
Arsenalin tarkastuksessa ja Valtion vakuusrahaston valtuustossa,
ja kumpikin tehtävä on ollut erittäin
hankalasti hoidettavissa oleva. Kyllä on niitä tahoja
tässä yhteiskunnassa erikoisesti virkamieskunnassa,
jotka haluavat hävittää kaiken mahdollisen
syvällisemmän perehtymisen siihen, mitä on
virantoimituksessa tullut tehdyksi. Tässä katsannossa
tämän laatuinen instituutio on erittäin
tarpeellinen ja paikallaan, ja erittäin hyvä on
se, että se on näpäkän kokoinen elikkä perustuslain
edellyttämän minimikoon, 11 jäsenen,
vaatimuksen täyttävä mutta ei sitten
yhtään enempää, niin että se
on odotettavasti ja odotetusti toivon mukaan myöskin erittäin
tehokas tässä toiminnassaan. Sille hyvää jatkoa
ja menestystä!
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Viime vuosina ja viime vaalikausien aikana
eduskunta on todella uudistanut omaa työtään,
ja tämä tarkastusvaliokunnan perustaminen on yksi osoitus
tästä. Näin ollen ne puheet ja epäilyt,
että tämä olisi jotenkin seisovaa vettä,
eivät kyllä pidä paikkaansa. Samoin eduskunnan
työskentelyä on nopeutettu ja myös jouhevoitettu
kaikin tavoin.
Haluaisin tässä todeta sen, minkä myöskin edustajat
Pulliainen ja Ahde molemmat totesivat, tämän oman
mahdollisuuden, mikä perustettavalla tarkastusvaliokunnalla
on, eli asioiden vireillepano-oikeuden. Viittaan siihen, että myös muilla
valiokunnilla on mahdollisuus oman toimialueensa osalta nostaa asioita
vireille ja käsitellä niitä, toteuttaa
kuulemista, ja se on hyvin tärkeä asia myös
muiden valiokuntien osalta.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Ne aktiviteetit, mitkä ovat
viime aikoina puheenparsissa kohdistuneet siihen, että puheoikeutta
tai eduskunnan puhemahdollisuutta, keskustelun mahdollisuutta, pitäisi
rajoittaa, niin sen takana ei ole syytä olla.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Olen itse ollut aika monen valiokuntauudistuksen
ja valiokuntien uudistamisen aikana mukana. Esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnan
perustaminen, jota puhemiesneuvostossakin silloin aika syvällisesti
käsiteltiin, pitääkö perustaa
erityinen valiokunta vai onko se kaikkien valiokuntien tehtävä, on
osoittanut sen, että kyllä kannatti perustaa erityinen
valiokunta, joka on maailmassa ainutlaatuinen. Samaten työ-
ja tasa-arvovaliokunnan perustaminen ja tasa-arvoasioitten nimenomaan nostaminen
työasiavaliokunnan osalta tähän rinnalle
oli erittäin tärkeä asia, ja se, että suuri
valiokunta koko eduskunnan osalta käsittelee Euroopan unionin
asioita.
Nyt tälle tarkastusvaliokunnalle, jonka tuleva puheenjohtaja
tässä vieressäni istuu, merkittäväksi
asiaksi tulee se, miten korkealle tasolle tämä tarkastaminen
nyt sitten viedään täällä eduskunnassa,
kuinka suuri merkitys on sillä, että tarkastetaan
myös ministereitten toimintaa kunkin vuoden osalta näin
jälkikäteen tai sitten samaan aikaan, koska jokaisella
valiokunnallahan on oikeus koska tahansa kuulla oman sektorinsa
ministeriä. Totta kai silloin, kun tulee joku merkittävä asia,
joka saa yleistä mielenkiintoa, kiinnostaa kansalaisia,
tietysti voi jopa tulla jonkunlainen kilpailu siitä, mikä valiokunta
tätä asiaa käsittelee, mutta
se nyt ei varmaan ole se suurempi ongelma, vaan se, miten asiat
tulevat käsitellyiksi. Tämä on myös
se ongelma, miten eduskunta pystyy sitten objektiivisesti ja myös asiaan
todella syvälle mennen käsittelemään
näitä asioita niin, että siinä ei
sen kummemmin puoluepolitiikka kuin muukaan politiikka pääse
tätä estämään. Tiedän
sen kokemuksesta, että se ei aina ole sitten helppo tehtävä,
kun ei voi kaikkea yksin päättää,
mitä tehdään, vaan silloin sitten on 11
henkilöä päättämässä,
mitä tehdään, ketä kuullaan
ja miten kuullaan ja mistä kuullaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävään
asiaan liittyen puutun vain ed. Tiusasen esille ottamaan kysymykseen
edustajien puheoikeudesta. Olen ehdottomasti ed. Tiusasen kanssa
samaa mieltä, että kansanedustajien puheoikeus
tulee säilyttää nykyisellään.
Tämä on yksi parlamentaarisen työskentelyn
kulmakiviä, josta tulee jatkossakin pitää tinkimättä kiinni.
Matti Ahde /sd:
Arvoisa puhemies! Tähän ed. Skinnarin luetteloon
voisi tietenkin myös liittää ympäristövaliokunnan
perustamisen sen jälkeen, kun ympäristöhallinto
Suomeen rakennettiin valtakunnan tasolta kuntiin saakka.
Mitä tulee tähän tarkastusvaliokunnan
tehtävään ja suhteisiin muihin eduskunnan
valiokuntiin, niin sehän on ihan ratkaisevaa, että tämä uusi
valiokunta kytkee ennen kaikkea valtiovarainvaliokunnan ja sitten
nämä muut erikoisvaliokunnat lausuntojen kautta
aina tähän merkittävään
tutkinta- tai valvontaprosessiin mukaan, koska sitä ei
voi yksi valiokunta yksin ilman muun eduskunnan ja asianmukaisten
valiokuntien ja asiantuntijavaliokuntien mukana oloa tehdä.
Kyllä tarkoitus on, että tästä tulee
koko eduskunnan valvontaprosessi, ja on hyvin tärkeää, että näiden
valiokuntien yhteistyö toimii.
Haluan sanoa yhden tärkeän asian tämän
valiokunnan tehtävien kannalta, ja se on se, että me aika
paljon usein lisäämme erilaisia määrärahoja erilaisten
asioitten kehittämiseen, mutta me emme juuri koskaan arvioi,
mitä noilla rahoilla oikeastaan saatiin aikaan, oliko ne
oikein resursoitu. Tämän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi
on tosi heikkoa meidän parlamentaarisessa talousvalvonnassa,
ja sen takia näen, että tälle valiokunnalle
tulee todella merkittävä rooli muun muassa tämän
asian kannalta tarkasteltuna.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Yhdyn myös niihin kiitoksiin, joita
täällä on jo esitetty ed. Ahteelle siitä,
että tämä tarkastusvaliokunta on saanut
sellaisen sisällön, mitä me nyt olemme
sille hahmottamassa.
En kannata myöskään sitä esitystä,
jonka edellinen puhemies Paavo Lipponen teki kansanedustajien puheoikeuden
rajoittamisesta. Sitä vastoin tuntuisi luonnolliselta se,
että poliitikot pitäisivät merkittävimmät
linjapuheensa eduskunnassa. Se korostaisi eduskunnan merkitystä ja
asemaa. Nythän tilanne on se, että keskeiset poliitikot
käyttävät haluamaansa tiedotusvälinettä,
haluamaansa ajankohtaa asioiden esille nostamiseksi tietäen,
että useimmilla tiedotusvälineillä on
kritiikitön suhtautuminen heidän esittämiinsä ajatuksiin.
Sitä vastoin eduskunnassa, jos täällä käytetään
merkittäviä puheenvuoroja, se synnyttää heti
myös keskustelua.
Toivon kuitenkin, että kun tämä uusi
hallitus näyttää jo mainostavan itseään
uuden käyttäytymiskulttuurin hallituksena, että sen
merkittävät ministerit ja poliitikot näyttäisivät
esimerkkiä ja pitäisivät linjapuheensa
tulevaisuudessa eduskunnassa. Epäilen kuitenkin, että näin
ei tule tapahtumaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Voisimme puhua myöskin toisillemme,
paitsi että me puhumme aina puhemiehelle, niin kuin aikoinaan
puhemies Pesälä meitä opetti käyttäytymään
täällä salissa. Nimittäin nyt
jos katsoo taakseen, niin ei ketään näy
juuri. Toisin sanoen olisi mukavaa, että edes ensimmäisessä puheistunnossa
täällä olisi ollut edustajatovereita
kuuntelemassa. Toivottavasti puheittemme taso rupeaa kohoamaan
niin paljon, että se houkuttelee täällä muitakin
olemaan läsnä eikä vain vakiokalustoa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kokoomus ilmeisesti on jakamassa ministerinpaikkoja,
koska heidän edustajiaan ei ole paikalla. Mutta ed. Ahteelle
voi tietysti senkin positiivisen asian todeta, että on
menossa ikään kuin toinen valiokunta jo, jota
ollaan perustamassa hänen myötävaikutuksellaan,
ja tämä valiokunnan oma asia, että kullakin
valiokunnalla, erityisvaliokunnalla, on mahdollisuus omassa asiassaan kuulla
asiantuntijoita, kyllä monissa valiokunnissa, kuten ympäristövaliokunnassakin,
on johtanut myöskin konkreettisiin toimenpiteisiin. Viittaan
esimerkiksi alusten päästöihin Suomenlahdella
Itämerellä. Kun asia nostettiin esille eduskunnassa,
niin sen seurauksena varsin moni, ainakin kolme varustamoa, ilmoitti
ryhtyvänsä tiukentaviin toimenpiteisiin ja lopettamaan
sen käytännön, että vedettiin
suoraan hyvin pinnallisen puhdistusprosessin jälkeen wc-jätteet
Suomenlahdelle Tallinnan ja Helsingin välillä tai Hangon
ja Rostockin välillä.
Keskustelu päättyi.