Arvoisa herra puhemies! Suomalainen eläkejärjestelmä on todettu kansainvälisestikin erittäin hyväksi ja kestäväksi järjestelmäksi, ja se on saanut lähes poikkeuksetta pelkkää kiitosta. Sen yhtenä vahvuutena on ollut, että jokainen suomalainen on voinut luottaa siihen, että kun hänen eläkepäivänsä on, niin hän voi eläkkeensä saada sovittuna päivänä.

Viime päivinä on kuitenkin käyty keskustelua siitä, että vaikean kansainvälisen taloustilanteen takia eläkeyhtiöiden tulostavoitetta ei ole saavutettu ja tämän takia eläkejärjestelmämme kestävyyttä tulisi arvioida uudestaan. Eläketurvakeskus on myös halunnut rauhoittaa tilannetta ja ilmoittanut muun muassa sen, että he ovat tekemästä selvitystä, joka luovutetaan lähiaikoina, jossa käsitellään näitä kysymyksiä.

Kysyisinkin ministeri Risikolta: Tuleeko hallitus arvioimaan eläkejärjestelmämme kestävyyden ja toimivuuden tämän hallituskauden aikana?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tätä arviota tietysti tehdään koko ajan, ja aivan niin kuin Eläketurvakeskuksen johtaja Jukka Rantala on todennut, Eläketurvakeskuksen tehtävä on nimenomaan tehdä sitä arviointia. Hänen kanssaan olen jutellut eilen ja tänäänkin, ja hän sanoi, että kuukauden kuluttua he tulevat julkisuuteen ja kertovat siitä, minkälaista selvitystä on tehty ja mikä on tulos. Olen kuitenkin itse edelleen sitä mieltä, että meidän eläketurvajärjestelmämme on vahva, ja ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että mihinkään erityisiin muutoksiin tarvitsisi ryhtyä.

Arvoisa puhemies! Ei ainoastaan kansainvälinen talous mutta myös meidän oman taloutemme hoitaminen sekä työllisyyden parantaminen tulevat vaikuttamaan tähän kysymykseen. Tästä syystä viime päivinä on käyty myös vahvaa keskustelua mahdollisesti eläkemaksujen nostamisesta sekä eläkeiän nostamisesta tai sitten eri eläke-etuuksien leikkaamisesta. Kysyisin ministeriltä vielä, tuleeko hallitus pohtimaan mahdollisesti eläkemaksujen nostamista tämän hallituskauden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kuten äsken tuossa sanoin, tällä hetkellä ei ole tämän tyyppiseen tilanteeseen tarvetta. Totean vain sen, että yleensäkin eläkevarojen sijoitustuotot, työntekijöiden ja työnantajien maksamat eläkemaksut ja eläkemenot muodostavat aina kokonaisuuden, ja jos sitten siinä jotain tapahtuu, niin totta kai sillä on vaikutusta kaikkiin näihin. Nyt näyttää ainakin siltä, että mitään sellaista erityistä ei ole, että tarvitsisi muutosta näissä tehdä.

Totta kai meillähän on ennakoitu näitä muutoksia ja nimenomaan näitä eläkejärjestelmään kohdistuvia paineita, ne on tiedostettu. Esimerkiksi eläkemaksun korottamisestahan vuosiksi 2011—2014 on sovittu jo aikaisemmin, ja se on meneillänsä. Mutta kyllä pitkällä aikavälillä eläkejärjestelmän menoja ja eläkemaksujen nousupaineita hillitään tehokkaimmin nimenomaan pidentämällä suomalaisia työuria. Tämän työurien pidentämisenhän pitää tapahtua alusta, keskeltä ja lopusta. Meillä nyt tällä hetkellä tätä kokonaisuutta kaiken kaikkiaan pohtii Jukka Rantalan työryhmä.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on erittäin tärkeä. Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, 25 prosenttia väestöstä, ja me olemme tosiaan huolissamme siitä, kuinka eläkerahastojen, joita on kahdeksan kappaletta, tulee käymään. Vuosi sitten oli eläkerahastojen yhteispotti 145 miljardia, vuotta myöhemmin se on 135 miljardia. Katselin tänään lehdestä ja huomasin, että heikoin tuotto oli miinus 7 prosenttia, paras tuotto tänä vuonna syyskuun loppuun oli Eläke-Fennialla miinus 3,5 prosenttia. Olen tässä salissa joskus esittänyt, että kun valtiolla on velkaa lähemmäs 90 miljardia, niin olisiko oikein ja kohtuullista, että tehtäisiin laki, valtio maksaisi velkansa pois ja lainaisi nämä rahat eläkerahastoilta ja maksaisi eläkerahastoille kohtuullista 2,5—3 prosentin vuosittaista tuottoa. (Eduskunnasta: Ei riitä!) Tällöin hyötyisi valtio, tällöin pysyisivät myöskin eläkerahastojen pääomat oikeina ja kohtuullisina.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli se teidän ehdotuksenne, mutta ihan vaan yleisellä tasolla vielä kerron siitä, että meillä on hallitusohjelmaneuvotteluissakin sovittu siitä, että me pyrimme nostamaan nimenomaan tätä eläkkeellejäänti-ikää, ja tavoite on nimenomaan se 62,4. Keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja ehdottamaan toimenpide-ehdotuksia nimenomaan työurien pidentämiseksi, eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja eläketurvan varmistamiseksi. Olenkin pyytänyt, että Jukka Rantalan ryhmä mahdollisimman nopeasti tekisi niitä ehdotuksia. Vielä totean sen, että sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan valmistellaan työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistamista, jossa nimenomaan pyritään siihen, että niitä puskureita olisi riittävästi ja riittävän suuria, että me pystymme varmistamaan ne eläkkeet.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että niin sanotulla Rantalan työryhmällä on kyllä kieltämättä kovat paineet näitten viime päivienkin uutisointien vuoksi. Kiinnitin huomiota siihen, kun uutisoitiin sitä, että työeläkeyhtiöt eivät tule saavuttamaan tätä 4 prosentin pitkän aikavälin tuottotavoitetta. Kun niitä keinoja sitten kysyttiin hallituksen jäseniltä, niin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, te olitte sitä mieltä, että työeläkemaksuja tulee ja pitää voida korottaa. Haluan kysyä sitä — tiedetään hyvin, että ne on vuoteen 2014 saakka sidottu — miten pitkälle te olette valmis menemään näissä korotuksissa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Risikko täällä totesi, suomalainen työeläkejärjestelmä on maailman paras. Minusta meidän täytyy huolehtia niin, että se on myöskin tulevaisuudessa maailman paras. Me olemme sen velkaa niille sukupolville, jotka ovat uurastaneet ja rakentaneet Suomen. Jokaisen pitää voida jäädä eläkkeelle luottaen siihen, että eläke maksetaan. On selvää, että nyt vuoteen 2014 asti niin sanotun sosiaalitupon yhteydessä sovittiin työeläkemaksujen korottamisesta, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, sitä pohtii tällä hetkellä tuo ministeri Risikon mainitsema Rantalan työryhmä. Sen tehtävänä on tehdä erilaisiin oletusarvioihin pohjautuen skenaarioita, minkälaisia mahdollisia muutoksia tähän työeläkejärjestelmään tarvitaan, jotta se on kestävä ja pystyy myöskin riittävät puskurit omaamaan.

Yksi mahdollisuus on työeläkemaksujen nostaminen vuoden 2014 jälkeen. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että on todennäköistä, että työeläkemaksuja joudutaan nostamaan vuoden 2014 jälkeen. Kuinka paljon, missä vaiheessa, se on tuon työryhmän pöydällä, ja odotamme, niin kuin ministeri totesi, tuolta työryhmältä esityksiä hallitukselle annettavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrämme sen, että prosentit hieman vaihtuvat eri vaiheissa, mutta haluan kysyä tässä tilanteessa, jossa monet asiat muuttuvat, kahta hyvin tärkeää asiaa työeläkerahojen suhteen. Onko varmistettu nyt näissä muuttuvissa tilanteissa, että hajautus on riittävä? Ja toiseksi: Onhan niin, että pääomat säilyvät kuitenkin kaikissa tilanteissa? Eli onko tämä tilanne nyt tarkistettu tässä muuttuvassa ajassa, että varamme ovat hyvässä tallessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on nimenomaan seurata sitä asiaa ja myöskin käydä jatkuvaa keskustelua näitten eläkeyhtiöitten kanssa. Jokaisella yhtiöllä on tietysti omat tehtävänsä, ja nimenomaan se, että on tuottavaa ja turvallista rahoitusta, se on sen lakisääteinen tehtävä, mutta totta kai sosiaali- ja terveysministeriökin seuraa tätä asiaa.