Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Viime vuosina on myös täällä eduskunnassa
keskusteltu sangen usein, ainakin talousarviokeskustelun yhteydessä,
eri rakennusten homeongelmista niin kouluissa kuin valtion virastotaloissa.
Tilanne on vuosi vuodelta pahentunut, ja joissakin poliisilaitoksissa,
kuten Pietarsaaressa, suurella osalla henkilökuntaa, lähes
40 prosentilla, on erilaisia huonoon sisäilmaan viittaavia
oireita. Osa on sairastunut vakavammin ja osa on jatkotutkimuksissa
täällä Helsingissä.
Arvoisa puhemies! Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä:
Kuinka on mahdollista, että valtio työnantajana
vaarantaa työntekijöidensä terveyden
velvoittamalla heidät työskentelemään monissa
tutkimuksissa todetuissa homeen saastuttamissa tiloissa, ja millä tavoin
valtio työnantajana suhtautuu siihen, jos henkilöt
kieltäytyvät työskentelemästä homeen
saastuttamissa tiloissa eli eivät halua vaarantaa tietoisesti
omaa terveyttään?
Ensimmäinen varapuhemies:
Kenelle ministerille haluatte tämän kysymyksen
kohdentaa?
Arvoisa puhemies! Tiloista periaatteessa vastaa ministeri Manninen
ja poliisitoiminnasta ministeri Rajamäki.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! On todella näin, että nämä tilat, joista
lähinnä Pietarsaaren ja Seinäjoen osalta hometilamielessä on
kysymys, ovat kihlakuntahallinnon tiloja, eli ne kuuluvat ministeri
Mannisen toimialaan. Sisäasiainministeriö on kyllä kihlakuntahallinnon
yhteistyöryhmän linjauksen mukaisesti esittänyt
kiireellisimpinä juuri Seinäjoen ja Pietarsaaren
hankkeita. Juuri Pietarsaaren toimitilahankkeet ovat nousseet
valtakunnan tärkeimmiksi kihlakunnanvirastoja koskeviksi
hankkeiksi. Voin koko sisäasiainministeriön puolesta
vakuuttaa, että nämä ovat meillä kärjessä myös
vuoden 2006 talousarvioesityksen rakentamisessa ja tulemme pitämään
näitä esillä. Muutoin tämä aika
ei riitä poliisitilojen muuhun tarkasteluun.
Poliisin omissa tiloissa, jotka eivät hallinnollisesti
ole kihlakunnan virastoja, meillä ei ole näin pahoja
ongelmia kuin näissä kyseisissä tiloissa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriö on
aiemmin esittänyt ja tulee myöskin ensi vuoden
talousarvioon esittämään määrärahoja
joko tilojen uudistamiseksi tai uusien tilojen hankkimiseksi, mutta
määrärahoja ei ole saatu eikä olemassa
olevien määrärahojen puitteissa pystytä uusia
tiloja hankkimaan.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Työsuojeluasiat kuuluvat sosiaali-
ja terveysministeri Mönkäreelle, mutta silloin,
jos tilanne kärjistyy niin kuin edustaja tässä kuvasi, niin
silloinhan työvoimaviranomaiset ovat niitä, jotka
viime kädessä päättävät,
ovatko tilat sellaiset, että niissä voidaan työskennellä vai
ei. Se myös vaikuttaa siihen, miten suhtaudutaan, jos työntekijä kieltäytyy
näin äärimmäisen huonoissa tiloissa
työskentelemästä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä asia on ollut
pitkään työsuojeluviranomaisten tiedossa
ja myöskin ministeriössä. Saamani tiedon
mukaan työsuojeluviranomaiset ovat nyt kieltäneet
tilojen käyttämisen määrätyn ylimenokauden
aikana.
Mutta, arvoisa puhemies, tämähän
tulee kyllä kalliiksi, kun osa työntekijöistä joutuu
eläkkeelle suhteellisen nuorena. Arvoisa puhemies, olisin
tiedustellut, mikä on hallituksen ja ilmeisesti lähinnä oikeusministerin
kanta: Kuka on mahdollisesti vastaajana oikeusprosessissa, jos henkilö joutuu
nostamaan kanteen lähinnä siksi, että tahallisesti
ja tietoisesti henkilökuntaa on pidetty tällaisissa
saastuneissa tiloissa? (Ed. Zyskowicz: Pitää kutsua
poliisi!)
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Tässä oli hypoteettisuuden
aste monipolvinen, mutta tietysti isännän vastuu
työpaikan olojen järjestämisestä kuuluu
virkamiestehtäviin ja myös vastuu näiden
olojen terveellisyydestä. Nämähän
ovat tietysti hyvin vaikeita jälkikäteen selvitettäviä kysymyksiä ja
tärkeintä on nopeasti reagoida, kun tällaisia
esimerkiksi työolo-ongelmia tai työterveyteen
liittyviä ongelmia ilmaantuu. Rikosoikeudellinen prosessi on
aina jälkikäteistä ja hitaampaa ja toissijaistakin
siihen nähden, että saataisiin muilla keinoin nopeasti
työolot kuntoon.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Herra puhemies! On selvää, että homeongelmat
ovat työntekijöiden terveyden kannalta todella
tärkeitä asioita reagoida, ja siksi me olemme
kihlakuntahallintoesityksessä tilojen osalta tehneet kärkiesitykset
nimenomaan Seinäjoen ja Pietarsaaren toimitilahankkeesta.
Poliisin omien tilojen osalta, niin kuin sanoin, meillä ei
ole muutoin pahoja ongelmia, ja neljälle akuuteimmalle
kohteelle peruskorjauspuoli on antanut käynnistysluvan
ja korjaustyöt ovat käynnissä, mutta
näiden kihlakuntavirastojen osalta on nämä kaksi
kärkevää ongelmaa. Pakottavassa tapauksessa
Länsi-Suomen lääninhallituksen tulee
löytää väliaikaisia ratkaisuja,
joilla virastojen toiminta voi jatkua ja työntekijöiden
terveydelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Homeongelmat eivät keskity pelkästään
valtion rakennuksiin vaan yleensä julkisiin rakennuksiin
koko maassa, ja eritoten monet koulut ovat kärsineet homeongelmista
jopa niin, että on hyvin pikaisia päätöksiä jouduttu
tekemään koulujen purkamisesta ja lasten sijoittamisesta
toisaalle opetuksen ajaksi.
En ole nähnyt yhtään kannanottoa
ympäristöministeriöltä enkä ympäristöministeriltä siitä, miksi
ongelma on näin laaja-alainen. Miksi ympäristöministeriö ei
ole selvittänyt asiaa laisinkaan? Onko kysymys suunnitteluvirheestä,
rakentamisvirheestä, virheellisestä lainsäädännöstä,
puutteellisista ohjeista jnp., joista ympäristöministeriö on
tietääkseni vastuullinen? Milloin otatte asian
esille siinä mielessä, että ei enää näitä virheitä rakentamisessa
tapahtuisi?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Herra puhemies! Edeltäjieni toimesta on ympäristöministeriö jo
ryhtynyt toimenpiteisiin näitten asioitten korjaamiseksi.
Nämä tilat, joista nyt on kyse, on kauan aikaa
sitten rakennettu. Mutta esimerkiksi, mitä kouluihin tulee,
niin ylimääräistä määrärahaa
koulujen korjaamiseksi on myönnetty, ja sitä kautta
pyritty olemassa olevia virheitä korjaamaan. Mitä ...
(Ed. Laitinen: Se on kyllä eduskunnan ansiota!) — No,
eduskunta tietenkin myöntää kaikki rahat,
mutta hallituksen esityksestäkin. Nyt jatkuvasti rakennusmääräykset
ovat seurannassa, ja mikäli edelleen puutteita löytyy,
niin ryhdytään toimenpiteisiin.
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Perusparannusmäärärahoillahan
myös näitä kosteusvauriokouluja korjataan ja
lääneissä asetetaan tärkeysjärjestykseen
nämä hankkeet, jotka menevät edelle,
ja tälläkin hetkellä lukuisiin kuntiin
näitä varoja suunnataan. On hyvin törkeitäkin
tilanteita, joissa kunnan alueella saattaa valtaosa kouluista olla
kosteusvaurioista kärsineitä, ja niitä nyt
sitten valtion rahoilla ja kuntien rahoilla korjataan. Olennaista
on se, että kunnissa rakentamisen laadusta pidetään huolta.
Opetushallituksessa meillä on laadittu ohjeistusta siitä,
mikä on terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö,
ja näissä on myös mukana suositukset
siitä, miten koulurakentamiseen pitäisi suhtautua.
Jos tätä puolta ei saada kuntoon, niin tämä on
loppumaton tie, johon joudutaan koko ajan puuttumaan. Eli rakentamisen
laatuun täytyy satsata.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan osalta ympäristöministeriö on
yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa
tehnyt suunnitelman, joka on nyt toteutumassa, tai toteutetaan myöskin
lainsäädännön kautta, niin että tällaisissa
vaikeissa hometapauksissa ja silloin, kun kysymys on kohtuuttomista
taloudellisista rasituksista, voidaan myöntää avustusta
uuden asunnon hankintaan ja myöskin avustusta korjauskustannuksiin
silloin, kun asuntoja kunnostetaan. Elikkä tältäkin
osin ympäristöministeriö on kyllä ryhtynyt
asiassa toimenpiteisiin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausuntojen perusteella yksinomaan koulujen,
päiväkotien ja sellaisten julkisten rakennusten
homevaurioiden, joissa lapset päivittäin joutuvat
liikkumaan, korjaamisen hinta on lähes 7 miljardia euroa.
Kunnissa on varsin pitkät luettelot kouluista, lähinnä 60-luvulla
ja 70-luvulla rakennetuista koulurakennuksista ja päiväkodeista,
joissa on todettu homeongelma. Mutta, arvoisa kuntaministeri, kuntien
taloudellinen tilanne on niin huono, että kunnat eivät
huolimatta tästä tiedosta ryhdy toimenpiteisiin,
korjaukseen, eivätkä myöskään
keskeytä näiden kiinteistöjen käyttöä. Näin
lapsien altistuma ja myöskin aikuisten opettajien jne.
altistuminen homeitiöille, homerihmastoille ja sienirihmastoille
jatkuu. Mikä on vastauksenne? Miten voimme auttaa (Puhemies: Minuutti!)
kuntia tässä asiassa?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Varmasti monen kunnan osalta tilanne on vaikea.
Siellä tehdään voitava, haetaan korvaavia
tiloja tai tehdään parannuksia, mutta myöskin
valtion taloudellinen tilanne on niin heikko, että emme
yhtäkkiä pysty näitä 7 miljardin
euron korjauksia rahoittamaan, joten täytyy hakea väliaikaisratkaisuja,
joilla voidaan näitä ongelmia lievittää.
Se on tietysti tässä tilanteessa valitettava tosiasia.
Meillä on tapauksia kunnissa, että on parhainta
asiantuntemusta käyttäen kunnostettu koulu, joka
oli homevaurioinen. Vuoden kuluttua korjauksen valmistumisesta koulu
oli edelleen niin homevaurioinen, että piti purkaa koko
rakennus ja rakentaa uusi. Että jotakin mätää tässä rakennustekniikassakin
on kyllä.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On totta, että maassamme on
merkittäviä kosteus- ja homeongelmia, mutta oma
näkemykseni on se, että ei ole yksittäistä syytä,
mistä se johtuu. Ei voida osoittaa, että se on
pelkästään suunnittelun tai rakentamisen
virhe, vaan se on monen yhteensattuman summa.
Eräs asia, joka keskustelussa on unohtunut, on mielestäni
se, että varsinkin julkisissa rakennuksissa rakennuttaja
edellyttää erittäin tiukkaa rakentamisaikataulua
ja tämä monesti johtaa siihen, että rakenteet
eivät ehdi kuivua, kun niihin on jo pinnotteita ruvettava
laittamaan. Kysynkin:
Onko ympäristöministeriössä ohjeistuksia mietitty,
että rakentamiseen varattaisiin riittävästi
aikaa, että rakenteet kuivuisivat ja ne voitaisiin pinnoittaa
siten, että ne olisivat kuivia?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö käy
jatkuvaa dialogia rakennuttajien ja rakennusteollisuuden edustajien
kanssa, ja hyvässä yhteistyössä on
pyritty löytämään ratkaisuja
kaikkiin näihin ongelmiin. Yhdyn edustajaan siinä,
että tässä on ilmeisesti monestakin asiaosiosta
kyse, kun pieleen menee. Myöskin rakennusvalvonnalla on tärkeä rooli
tässä yhteydessä. Tämänkin
takia nyt jatkuvaa keskustelua käydään,
jotta myöskin tähän kokonaissuunnitteluun
ja aikatauluttamiseen löydettäisiin hyvä ratkaisu.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä palata tähän
ed. Vistbackan tekemään alkuperäiseen
kysymykseen. Pietarsaaren poliisilaitos on rakennettu jo 70-luvulla,
joten rakennus on kuitenkin suhteellisen nuori. Seinäjoen
tilanne on toisenlainen, siellä kaupunki haluaisi remontoida
nämä tilat ja laittaa arvokkaan Alvar Aallon keskuksen
tilat kaupungin käyttöön. Tällä hetkellä kumpikaan
tila ei kuitenkaan sovellu poliisilaitoksen tarpeisiin. Ymmärsin niin,
että sisäasiainministeri Rajamäki kertoi,
että hän pitää näitä kärkihankkeina,
ne ovat tärkeitä hankkeita, ja hän esittää niitä toiselle
ministerille, Manniselle. Manninenkin suhtautuu niihin positiivisesti,
mutta kertoo, että rahaa ei siis ole. Nyt kysyisin:
Jos rahaa ei ole, kuka sitä rahan antamista vastustaa
hallituksessa, (Ed. Zyskowicz: Rkp!) vai onko niin, että tässä joudutaan
toisenlaiseen rahoitusmalliin kuin valtion budjettivarojen käyttöön?
Siis kysyn: Syntyykö rahoitusta valtion varoista, vai joudutaanko
nämä hankkeet rahoittamaan toisella rahoitusjärjestelmällä?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Herra puhemies! Artikuloin tavoistani poiketen vähän hitaammin. Äsken
nimenomaan kerroin, että nämä molemmat
hankkeet ovat valtakunnan tärkeimpiä kihlakunnan
virastoja koskevia hankkeita, siis sekä Seinäjoki
että Pietarsaari, niin poliisijohdon kuin sisäasiainministeriön
näkökulmasta. Sisäasiainministeriö ja
siis myös molemmat ministerit esittävät
näiden toimitilahankkeiden rahoitusta vuoden 2006 talousarvion
valmistelun yhteydessä sisäasiainministeriön
budjettiesityksenä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun täällä on
kaikki viisaus esitetty niistä syistä, jotka näihin
homeongelmiin ovat johtaneet, niin itse jonkin verran asiaa harrastaneena
kehottaisin kyllä kiinnittämään
huomiota myöskin kunnossapitoon, koska todennäköisesti
sieltä ne varsinaiset ongelmat löytyvät.
Mutta kun ministeri Manninen sanoi, että valtiontalous
on niin heikossa kunnossa, että lasten pitää jatkossakin
käydä koulua home- ja kosteusvaurioisissa kouluissa,
niin onko se nyt todella niin heikossa kunnossa? Tässä on
veroja alennettu aika reippaasti ja ilmeisesti nyt poliisiaseman
kunnostamiseen rahaa löytyy, mutta mistä se nyt
johtuu, että koulujen peruskorjaukseen sitä ei
löydy? Kunnissa on todella pitkät jonot peruskorjattavia
kiinteistöjä, jotka ovat jumissa vain sen takia,
että te olette vieneet kunnilta rahaa.
Ed. Jyrki Kasvi merkitään
läsnä olevaksi.
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Jos koulun tilat kosteusvaurioiden
vuoksi ovat sellaiset, että ne ovat lapsen terveydelle
ja turvallisuudelle vaaralliset, niin siinä ovat voimassa
ihan samat normit kuin muitakin julkisia rakennuksia ajatellen.
Siinä koulutilassa ei silloin toimita, vaan haetaan väliaikaiset,
tilapäiset tilat, kunnes saadaan nämä pysyvät tilat
korjatuiksi tai joudutaan menemään peräti siihen,
että rakennus puretaan ja uusi tehdään
tilalle. Mutta lapsia koskevat ihan samat normit ja näin
täytyy olla. Tässä on jo edellisen hallituksen
aikana tehty mittava työ, että nämä normistot ovat
kunnossa ja kouluissa tiedetään, miten toimitaan.
Risto Kuisma /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu, miten
paljon rahaa menisi korjaamiseen, mainittu luku 7 miljardia. Minusta
tärkeämpää olisi selvittää,
mistä se johtuu, että näitä homeongelmia
on syntynyt. Sehän se on suurinta tuhlausta, että yhteiskunnan
vähiä rahoja käytetään
näin massiivisesti virheiden korjaamiseen. Eiväthän
nämä itsestään ole syntyneet,
jokuhan niistä on vastuussa. Varmasti ministeriö — nykyisin
se on ympäristöministeriö, jolle kuuluvat
nämä rakennusohjeet ja rakennusten valvonta — olisi
voinut selvittää tätä. Tämähän
ei ole mikään uusi ongelma, tämä on
10—20 vuotta vanha. Ilmeisesti se alkoi silloin, kun energiansäästömääräykset
tulivat 70-luvulla ja talot rakennettiin tiiviiksi. Mehän
jokainen tiedämme, että on vanhoja pappiloita,
isoja taloja, jotka on peruskorjauksilla ja näillä nykyisillä energiansäästö-
ja muilla rakennusmääräyksillä onnistuttu
korjaamaan kalliisti, ja ne ovat homehtuneet ja pilaantuneet ja
ne on täytynyt purkaa. Eli kyllä korkein aika
on, että myös ...
Ensimmäinen varapuhemies:
Saisiko kysymyksen.
... valtio ottaisi vastuuta. Onko todellakin ajateltu, mitä koko
perusongelmalle tehdään, niin että joku
ministeriö ottaisi vastuun, ettei näitä ongelmia
tule lisää eikä vaan puhuttaisi näiden
vanhojen virheiden korjaamisesta?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmassa puheessani totesin,
niin ympäristöministeriö on jo edeltäjieni
toimesta ryhtynyt toimenpiteisiin ja asiaan on sekä rakennusmääräyksissä että muutoinkin
kiinnitetty huomiota. Nyt puhutaan pääasiassa
aika vanhoista rakennuksista ja virheet on tehty ilmeisesti 70—80-luvuilla
pääasiassa. Näitten uusien rakennusten
osalta ei ole havaittavissa samankaltaisia ongelmia, mutta kyllä rakennusvalvonnallakin
tässä on ihan oma roolinsa. Yhdyn ed. Virtaseen
siinä, että ilmeisesti myöskin kunnossapidossa
on laiminlyöntejä tehty.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Rakentamisen valvonta ja laatu ovat tärkeitä samoin
kuin kunnossapitokin. Mutta tässä tuli myös
esille se, että uusissakin taloissa on näitä saman
tyyppisiä ongelmia kuin muun muassa 70-luvulla rakennetuissa
taloissa. Ne ongelmat, mitä 70-luvulla syntyi, ovat tiedossa, mutta
uusinta tutkimusta ei pystytä tekemään
nykyisillä resursseilla, koska yliopistojen resurssit eli
määrärahat ovat hyvin pienet vastaamaan
nykyisiä sisäänottoja ja sitä opiskelijamäärää kuin myös
sitä laatua sisäänotossa.
Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta yliopistojen
määrärahoja nostetaan sille tasolle,
että myöskin tekniikka ja asiantuntemus saadaan
vastaavalle tasolle?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kyllä niissä yliopistoissa
ja teknisissä korkeakouluissa, jotka rakennustekniikasta
vastaavat, sen alan opetuksesta ja tutkimuksesta, pitää keskittyä tiettyihin
ydinkysymyksiin. Tämä on yksi sellainen ydinkysymys,
johon täytyy keskittyä niilläkin rahoilla,
jotka ovat käytettävissä ja joita määrärahoja
tämänkin hallituksen aikana on nostettu.
Esko Ahonen /kesk:
Herra puhemies! Itse olen ollut rakentamisen kanssa tekemisissä 70-luvun
alkupuolelta, ja niin kuin täällä viitattiin, nämä virheet
ja ongelmat ovat monen yhteensattuman summa. Siellä on
suunnittelu, siellä on energiakriisi, siellä on
rakentaminen, mutta haluaisin esittää kysymyksen
lähinnä tästä valvonnasta, mihin
ministeri Enestam viittasi. Meillä nimittäin puuttuu
tällä hetkellä tästä rakentamisketjusta
yksi ammattikunta: rakennusmestarit elikkä se valvovaa
työtä tekevä ammattikunta. Tiedän,
että ed. Reijonen on tehnyt siitä lakialoitteen.
Olisinkin kysynyt ministeri Haataiselta: Kuinka tähän
asiaan voidaan paneutua ja tätä asiaa viedä eteenpäin?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Kun ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin,
niin silloin myös uudet tutkintonimikkeet otettiin käyttöön
ja silloin tehtiin järjestelmämuutos, jossa tämä tutkinto
korvautuu insinööri-nimikkeellä. Meillä on
insinööri-nimikkeen alla kuitenkin tällainen
erillinen koulutusohjelma, joka on tuotantopainotteinen ja jossa on
tätä käytännön harjoittelua,
joka tähtää näihin tehtäviin.
Sitten toinen koulutusaste, ammatillinen koulutus, ja siellä erikoistumisopinnot
ovat väylä, jota kautta näihin tehtäviin,
joita kysyjä peräsi, voi valmistua. Sisällöllisesti
meillä on olemassa koulutustarjontaa, mutta tutkintonimikkeet
ovat muuttuneet.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! En valitettavasti saanut ministeri Enestamilta
vastausta kysymykseeni. Minulle ei riitä se vastaus, että ympäristöministeriön
johto seuraa tilannetta, eikä sekään,
että olemme jatkuvassa dialogissa asiantuntijoitten ja
toteuttavien henkilöitten kanssa. Kun ympäristöministeriöön
otetaan yhteyttä valkoselkätikkakysymyksessä tai
liito-oravissa eli näiden kotien olemassaolosta, ympäristöministeriö reagoi
välittömästi, mutta jos puhutaan ihmisten
ongelmista, mistä tahansa ympäri maata, niin menee
vuosi tai vuosikymmen, ennen kuin ministeriöstä tulee
jonkin näköistä kantaa, ihmisten suuntaan
myönteistä kantaa. Minä haluan konkreettisen
vastauksen. Milloin puututte näihin asioihin, jotka eivät
ole pieniä asioita? Ne eivät seuraamisella ja
dialogeilla lopu.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa herra puhemies! Ed. Vielma ei ole kuunnellut vastauksiani.
Olen jo sanonut, että ympäristöministeriö edeltäjieni
toimesta jo on ryhtynyt asian tiimoilta toimenpiteisiin. Mutta on asioitten
yksinkertaistamista, jos luulee, että pelkästään
lisäämällä määräyksiä asiat
saadaan kuntoon. Niitä on tehty. On monien osa-asioitten yhteissummaa,
kun kaikki ei toimi, on rakennusvalvonnan osuutta tässä asiassa,
ja tietenkin rakennuttajillakin on oma osuutensa, että määräyksiä noudatetaan.
Koko ajan valmiutta on ryhtyä toimenpiteisiin, kuten tähänkin
saakka on tehty.