Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on esitykset yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi niin, että yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sallittaisiin mahdollisuus tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestämiseen muille kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Tämä lakiesitykseen liittyvä rajaus on tehty siksi, että emme halua avata edes keskustelua tutkintoon johtavan koulutuksen maksullisuudesta, ja siksi tämä on rajattu, niin kuin edellisen opetusministerin aikana tehty erinomainen raportti esittää, eli tämän tilauskoulutuksen järjestämisen mahdollisuus rajataan EY:n talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta todellakin voitaisiin järjestää ryhmälle mutta ei yksittäiselle opiskelijalle. Koulutuksen tilaajana voisi olla sekä kotimainen että ulkomainen yksityis- tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Korkeakoulut voisivat järjestää tilauskoulutusta sellaisilla aloilla, joilla niillä on tutkinnonanto-oikeus. Koulutusta voitaisiin järjestää sekä kotimaassa että ulkomailla.

Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan koulutuksen tilaaja todellakin vastaa opiskelijoiden elinkustannuksista, eli esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia valtion tai kuntien talouteen, koska tutkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta korkeakoulujen on perittävä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset. Tutkintoon johtava tilauskoulutus todellakin luo yliopistoille ja ammattikorkeakouluille uuden tulonlähteen. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot samoin kuin rehtorien neuvosto ovat lämpimästi toivottaneet tervetulleeksi tämän lakiesityksen. Korkeakoulut ovat arvioineet kansainväliset koulutusmarkkinat laajaksi ja edelleen kasvavaksi palvelukaupan muodoksi, eli tällä tavalla korkeakoulut ja yliopistot voivat edistää kansainvälistymistään. Arvoisat kansanedustajat, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oman näkemyksen mukaan suomalaiselle tutkintoon johtavalle tilauskoulutukselle on todellakin kysyntää Euroopan talousalueen ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta, että esitys sai lausuntokierroksella todellakin hyvin myönteisen vastaanoton. Korkeakoulut ja yliopistot ovat odottaneet tätä hallituksen esitystä, ja uskon, että se avaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille todellakin mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistymistään sekä kehittää koulutusta ja tutkimusta.

Aivan lopuksi haluan todeta, että lakiesitys ei todellakaan vaaranna suomalaisten maksutonta tutkintokoulutusta eikä yksittäisten ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia hakea nykyiseen tapaan maksuttomaan tutkintokoulutukseen. Tämä on aivan tärkeää tässä lopussa todeta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys muuttaisi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia mielestäni mahdollisuuksien suuntaan. Uudistuksen myötä jatkossa korkeakoulut voisivat siis myydä ulkomaille koulutusta niin sanottuna tilauskoulutuksena. Tästä on erittäin hyviä kokemuksia muun muassa naapurimaastamme Ruotsista, jota meillä niin mielellään aina esimerkkinä käytetään. Uudistuksen myötä mahdollistuva järjestelmä olisi esimerkiksi yliopistoille ennen muuta yksi merkittävä mahdollisuus vahvistaa toimintaansa ja rahoituspohjaa.

Esitys lähtee siitä, että järjestelmä kustantaa itse itsensä, mutta tämä periaate ei minun mielestäni saisi kuitenkaan riittää. Ehdotettavien lakien mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat itse päättää tilauskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta, mutta maksun olisi katettava vähintään siitä aiheutuvat kustannukset. Tutkintoon johtava tilauskoulutus ei siten tulisi rasittamaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muuhun toimintaan varattuja taloudellisia resursseja. Tutkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta tullaan siis perimään tilaajalta vähintään siitä aiheutuvat kustannukset.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että näin tapahtuu eikä järjestelmä tule luomaan piilokustannuksia tai paineita yliopistoillemme. Esitys täytyy nähdä ennen muuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuutena uuteen tulonlähteeseen. Tämän nyt syntyvän järjestelmän käyttäjiä olisivat siis vain ryhmät ja vain muut kuin EU- ja Eta-maiden kansalaiset. Koulutuksen tilaaja voisi sen sijaan olla yksityis- tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö eli esimerkiksi valtio, jopa Suomen valtio, EU:n tai Etan jäsenvaltio tai Etan ulkopuolinen valtio tai jokin järjestö, yhteisö tai yksityinen yritys. Esimerkiksi Nokia voisi tulevaisuudessa ostaa koulutusta.

Vuonna 2003 Ruotsissa yliopistot keräsivät tilauskoulutuksen mahdollistuttua noin 100 miljoonan euron tulot. On kuitenkin syytä tietysti muistaa, että tästä summasta vain osa tuli Ruotsin ulkopuolelta, valtaosa oli heidän sisäistä tuloaan. Suomessa tämä esitys on toistaiseksi ainakin rajattu niin, että se koskettaa vain Euroopan talousalueen ulkopuolisia opiskelijoita. Tässä vaiheessa ei hallitus ole halunnut avata maksullista väylää tutkinto-opintoihin, mutta minun mielestäni ehkä sekin mahdollisuus on joskus harkittava vaihtoehto vaarantamatta kuitenkaan nykyistä ilmaista opiskelumahdollisuutta.

Arvoisa puhemies! Järjestelmän käynnistyessä on minun mielestäni tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että koulutuksen laatu säilyy maallemme tutun korkeana ja järjestelmä tulee toteutumaan niin, että perinteiset yliopisto-opiskelijat ja tilauskoulutuksessa olevat opiskelijat ovat samalla viivalla saaden saman koulutuksen sisällöltään ja vaativuudeltaan. Tämä on minun mielestäni tämän esityksen yksi keskeinen haaste.

On myös syytä painottaa sitä ja huolehtia siitä, että EU- ja Eta-maiden opiskelijoiden oikeudet säilyvät tämän uudistuksenkin paineessa, jos se tulee painetta luomaan. Opiskelijan näkökulmasta on kuitenkin haasteellista myös luonnollisesti toimeentulo. Koulutuksen tilaaja vastaa tämän esityksen mukaan opiskelijan elinkustannuksista Suomessa, mutta tilausopiskelijat jäävät lainsäädäntömme kautta varsin luonnollisesti muun muassa opintotuen, opintorahan ulkopuolelle. Kuitenkin on minun mielestäni hyvä korostaa tässäkin keskustelussa sitä, että kotikuntalaki takaa vähintään kaksi vuotta kestävien opintojen aikana Suomessa oikeuden kunnallisiin terveys- ja muihin vastaaviin palveluihin, ja on syytä muistaa, että tämän kautta mahdollisesti myös kuntapuolelle tämä muutos tulee aiheuttamaan joitain kustannuksia.

Itse kannatan esitystä, mutta se vaatii myös tiukkaa ja tarkkaa seurantaa. Järjestelmä ei saa minun mielestäni vaarantaa tai heikentää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja millään tavalla, ei taloudellisesti, ei laadullisesti, ei rakenteellisesti, vaan ennen muuta tulee nähdä tämä hanke näitä samoja asioita vahvistavana hankkeena.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan todeta, että joissain puheenvuoroissa ja lehtikirjoituksissa on myös mainittu, että tämä esitys vaarantaisi suomalaisten opiskelijoiden oikeuden maksuttomaan korkeakoulututkintoon. Huoli on täysin aiheeton, kun esitykseen perehtyy ja kun on kuunnellut ja lukenut muun muassa opetusministerimme ja pääministerimme linjauksia koulutusasioista. Näitä asioita ei siis tule missään tapauksessa sotkea. Sen sijaan hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana käynnistetään kokeilu EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille maksullisista maisteriohjelmista. Sekin on minun mielestäni kannatettava askel yliopistomaailmamme kehittyessä 2010-luvulla.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tervetullut, hyvin odotettu ja kannatettava esitys. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat antaneet positiivisia lausuntoja, kaikki muutkin tahot yhtä lukuun ottamatta, niin että erittäin positiivista on.

Kun meillä käy Suomessa todella paljon ulkomailta eri puolilta maailmaa delegaatioita tutustumassa upeaan koulutusjärjestelmäämme, miten suuri vahvuus meillä onkaan tässä käsillä: Miksemme käyttäisi tätä vahvuuttamme laajemmaltikin hyväksemme ja veisi tätä ulkomaille, kun tässä olisi tämmöinen vientiartikkeli? Tästä tässä on vähän kysymyskin.

Meillä on vahvuutta tämän koulutuksen laatimiseen, mutta varmasti tässä alkuvaiheessa tämä alkaa aika pienimuotoisesti. On vaikea arvioida, paljonko tästä tuloja syntyy maallemme ja yliopistoillemme ja korkeakouluillemme ja miten tämä markkinointi ja verkostoituminen sitten sujuvat, mutta se on meillä hyvä haaste.

Kaiken kaikkiaan tärkeätä on se, että se ei vaaranna meidän maksutonta koulutustamme tutkintoon, se on yksi oleellinen periaate tässä — se on meidän pyhä periaate, että koulutuksemme on maksutonta — eikä myöskään muuta toimintaa eikä ole myöskään pois yliopistojen muista resursseista.

Mutta, arvoisa puhemies, mietin, mitä sana "ryhmä" tarkoittaa, kuinka monta se on. Yksi se ei ole, kaksi on pari. Onko se sitten kolme, joka on se pienin määrä oppilaita, jolle tämä tilauskoulutus suoritetaan?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2005, kun opetusministerinä oli Antti Kalliomäki, korkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maksutyöryhmä antoi mietintönsä. Ministeri Kalliomäki, muistan sen tarkasti, suhtautui tilauskoulutuksen maksullisuuteen erittäin positiivisesti, mutta hän ei uskaltanut tuoda esitystä maksullisesta tutkintokoulutuksesta eduskunnalle. Tämä ilmeisesti johtui siitä, että opiskelijajärjestöt vastustivat sitä ankarasti.

Nyt uusi opetusministeri Sari Sarkomaa on tuonut tämän esityksen, ja se vastaakin hyvin globalisoituvaan opetuskysyntään Suomessa. Esityksen mukaisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta ryhmille, joissa opiskelijat ovat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Opiskelijat eivät saa opintososiaalisia etuja. Opiskelu säilyy maksuttomana tietenkin Suomen ja EU-maiden kansalaisille.

Samanlainen lakiuudistus on ollut Ruotsissa voimassa vuodesta 2003 ja Tanskassa kesästä 2006. Samoin maksullinen tutkintoon johtava tilauskoulutus on Norjassa mahdollista. Ruotsi hankki jo vuonna 2003 tällä koulutuksella 100 miljoonaa euroa. Yliopistolain 8 a §:n muutoksen perusteella koulutuksen tilaa ja rahoittaa joko Suomen valtio, ulkomaalainen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomaalainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. On mahdollista käyttää myös kehitysapua tai muuta kansainvälistä taloudellista tukea tilauskoulutukseen. Pääasiallisesti opiskelijat tulevat, heidän on arvioitu tulevan, Kaukoidästä tai Keski-Aasian maista. Toivon myöskin, että tulisi yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia opiskelijoita.

Tämä avaus on erinomainen mahdollisuus yliopistoille laajentaa toimintaansa myös ulkomaille ja tehdä yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi odotamme tänne korkeatasoisia opettajia. Tästä hyötyvät myös suomalaiset opiskelijat. Australian viennistä on jo 12 prosenttia opetusvientiä. Myös me suomalaiset osaamme englantia ja meillä on korkeatasoista opetusosaamista. On tärkeää valvoa, että Eta-maiden ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on tarvittavat varat Suomessa elämiseen ja lukukausimaksun maksamiseen. Tätä ei liene vaikeata valvoa. Luultavasti osa opiskelijoista jää Suomeen, jolloin saamme paljon toivottua työperäistä maahanmuuttoa.

Ainoa taho, joka vielä on vastustanut tätä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta, on Samok, joka ilmeisesti ei ymmärrä tämän koulutuksen hyötyjä. Onneksi Suomen ylioppilaskuntien liitto on kokenut maksullisen tutkinto-opetuksen positiiviseksi, sillä sehän parantaa myös suomalaisten opiskelijoiden asemaa. Ministeri Sarkomaa on luvannut, että yliopistolaki uudistetaan vuoden 2009 alusta, jolloin yliopistoista ja korkeakouluista tulee joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Tällöin yliopistot vapautuvat valtion tiliviraston asemasta ja saavat edelleen kuitenkin valtion rahoitusta.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan siten, että tutkintoon johtava tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi silloin, kun se suuntautuu ulkomaille. Tätä esitystä odotettiin keskustan piirissä kuumeisesti jo edellisellä vaalikaudella.

Tilauskoulutuksen käsitteeseen kuuluu, että sitä järjestetään ryhmälle, ei yksittäiselle opiskelijalle. Koulutuksen tilaajana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Tilauskoulutusta voidaan järjestää vain muiden kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Vaarana ei siis ole, että Suomeen tulisi kaksi eritasoista koulutuspolkua, huono ilmainen ja laadukas maksullinen. Ilmainen mutta samalla laadukas koulutus on suomalaisen osaamisen perusta, siihen ei kajota. Ehdotus ei myöskään vaikuta Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksiin hakeutua nykyiseen tapaan tutkinto-opiskelijoiksi suomalaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Nykyisin yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat myydä muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä kotimaisille että ulkomaisille asiakkaille. Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain säännösten on sen sijaan katsottu estävän tietylle opiskelijaryhmälle osoitetun, tutkintoon johtavan koulutuksen myynnin.

Koulutuspalvelujen myynnin laajeneminen on erittäin positiivista. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen antamalle tutkintoon johtavalle maksulliselle koulutusviennille on olemassa kysyntää. Uskon, että kun se onnistuu hyvin, tilauskoulutuksen kautta on mahdollista saada kannattavia tulolähteitä ja toisaalta osallistua kansainvälisille koulutusmarkkinoille erityisesti Kaukoidässä ja Keski-Aasiassa. Koulutuspalvelujen myynnin myötä Suomi pystyy saamaan tuloja sellaisen suomalaisen korkealaatuisen osaamisen avulla, joka on aiemmin jäänyt hyödyntämättä. Toiminta myös mahdollistaa verkottumisen eri maiden kehittyvien yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja luo samalla edellytyksiä lahjakkaiden nuorten tutkijoiden rekrytoimiselle.

Arvoisa puhemies! Kun on reilusta uudistuksesta kysymys, on ilman muuta paikallaan tehdä tähän seuranta, että tilauskoulutuksen järjestäminen ei heikennä yliopiston tai ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Myös tutkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta saatavat maksut tulee sopia ja päättää sellaisiksi, että tilauskoulutuksen kustannuksia ei kateta korkeakoulujen muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetuilla varoilla. Samoin tulee tietysti varmistaa niin tilauskoulutuksen korkea taso kuin myös osallistuvien opiskelijoiden korkeakoulukelpoisuus.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri, kollegat, kansalaiset! Olin justiin, tai justiin ja justiin, mutta olin Tampereen yliopiston avajaisissa, ja niin opettajien kuin opiskelijoitten edustajaa huolestutti kovasti se, että nykyään yliopistoilta vaaditaan aina vaan enemmän, opiskelijoita on aina vaan enemmän ja opettajia suunnilleen aina vaan yhtä paljon ja nyt sitten tulee tämmöinenkin taas lisää.

Totta kai minä näen sen, että tästähän voi saada rahaa. Se on tietysti mielenkiintoista, että tämä kieli on tämmöistä, mitä täällä lukeekin, opetusministerikin käytti sitä: "Kansainväliset koulutusmarkkinat voidaan arvioida laajaksi ja edelleen kasvavaksi palvelukaupan muodoksi." Eli bisnes haisee ja tuoksuu hyvälle siinä mielessä, jos tätä kautta todella saadaan sitten yliopistoille rahoitusta ja lisää opettajapaikkoja, toivottavasti saadaan, siis tehdään suomalaisesta yliopistosta ... joka on korkeatasoista, me kaikki sen uskomme; aikoinaan, kun olin viimeksi täällä, niin Esko Ahon johdolla todistettiin, kuinka meidän on noustava kansakuntien joukkoon ja nostettava tasoamme, ja semmoista puhuttiin.

Mutta nyt, kun tästä tehdään sitten bisnestä, niin tässä helposti saattaa olla, kun tätä lakia lukee — minä luen kohta perustuslakia vähän, miten se on suhteutettu — tämmöinen roskapankki-ilmiö. Kun suomalaiset korkeakoulut ovat maailman parasta tasoa, mutta ilmeisesti niillä on vähän niin kuin matala profiili, ettei niitä arvosteta näennäisesti, kun ollaan pienessä maassa ja muuta vastaavaa, niin yhtäkkiä tuolta maailmalta alkaa tulla tämmöisiä tilaus—tuottavuus-, niin kuin me tuolla puhumme, että on tilaaja—tuottaja-malleja kunnallistasolla, ilmestyä enemmän ja enemmän, ja kohta me olemme siinä tilanteessa, että ihanaa ulkomaista rahaa tulee paljon lisää ja sitten meidän omat voimavaramme ja resurssimme opettajien suhteen ovat todella rajalliset. Ne ovat nyt jo siis liian rajalliset. Me olemme aika kummallisessa tilassa hyvinkin äkkiä. Sehän on mahdollista.

Nimittäin tuossa oli äsken kansalais- ja työväenopistojen valtuuskunta huolissaan siitä, miten tätä peruskoulutusta tai jatkokoulutusta ja aikuiskoulutusta tässä maassa on ajateltu jatkaa, kun tämä sama hallitus on päättämässä sitä, että nämä rahat, mitkä on ennen annettu suoraan näille opistoille, annetaankin kunnille ja kunnat voivat sitten priorisoida ne rahat, pannaanko ne sitten koulutukseen vai ehkä terveydenhuoltoon. En todellakaan rinnasta nyt näitä asioita yhtään, mutta sanon sen — kun varsinkin ministeri Hyssälä aina peräänkuuluttaa ennaltaehkäisyä — että kyllä kaiken näköinen koulutus, oppiminen, jatkokoulutus, aikuiskoulutus on mitä parasta myös terveyden kannalta, psykosomaattisesti ennaltaehkäisyä, ja se pitäisi ottaa huomioon.

Minä oikein hämmästyin, miten tänne on laitettukin, että "Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys", koska minun mielestäni nämä eivät kuulu mitenkään yhteen. Tässä vaan niin kuin jotenkin mainitaan meille monille kokemattomille ensimmäisen kauden kansanedustajille, että on Suomessa vielä jonkunlainen perustuslakikin. Mutta ei se ainakaan näytä Suomen kansalaisia koskevan, tai siis koskee, mutta siis yhtä paljon kuin kaikkia muitakin.

Kuunnelkaa nyt: "Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi kansalaisuuden perusteella. Säännös kieltää suosinnan tai jonkun yksilön tai ryhmän asettamisen etuoikeutettuun asemaan, mikäli tämä samalla merkitsisi toisiin kohdistuvaa syrjintää. Ehdotettujen säännösten perusteella vain muut kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaiset voisivat osallistua tutkintoon johtavaan maksulliseen tilauskoulutukseen. Tämän kansalaisuuteen perustuvan erottelun ei voida katsoa olevan perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen vastainen - -."

Kukakohan tämän nyt sitten on jossain päättänyt, kun tässä ensin luetaan perustuslakia, että kaikki ovat tasa-arvoisia, ja Suomen oma perustuslakikaan ei enää suojele Suomen kansalaisia mitenkään? En tiedä, ketkä tämän ovat nyt päättäneet sitten, että tämmöisen sovellutuksen voi ilmeisesti samalla lailla pyyhkäistä — täällä on vanhoja opetusministereitä paikalla — pois. Ja nyt me olemme sillä tiellä, mistä monesti tässä uusliberalismissa meitä on varoitettu Helsingin Sanomia myöten jopa sillä tavalla, ja Aatos Erkko viimeksi puhui, että meidän yliopistomme eivät enää edes yleissivistä.

Valmistellaanko tässä samalla lailla kuin kohta meidän tieverkostomme myymistä yksityisille, liikelaitokseksi tekemistä, meidän ennätyshyvän, tai loistavan, yliopistommekin kauppaamista periaatteessa? En minä näe, mitenkä muuten voisi oikeastaan yliopistoa kaupata kuin niin, että järjestetään todellakin tämmöinen upea rahoitusmalli ulkopuolelta ja sitten vedotaan perustuslakiin, joka sallii kaikkien muittenkin käyttämisen, koska ei kukaan suojaa suomalaista opiskelijaa, jota minun mielestäni tällä hetkellä pitäisi varsinkin suojata nyt, kun se rahoineen tuolla riehuu yötä myöten, kun on saanut kivaa lisärahaa.

Paavo  Arhinmäki  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on kovasti hehkutettu tätä hallituksen esitystä tämän tilauskoulutuksen osalta, niin en minä nyt ehkä yhdy hehkutukseen ja näe tätä niin positiivisena ja kaiken mullistavana asiana, mutta sellaisena, joka voidaan hyväksyä. Mutta kysymys ei ole niin ongelmaton kuin täällä on annettu ymmärtää. Kyllä tämä tietyllä tavalla on hyvin hyvin pieni mutta ensimmäinen askel kuitenkin siihen suuntaan, että lähdetään avaamaan ja pohtimaan sitä, että kun meillä tähän asti peruskoulusta aina korkeimpiin korkeakoulututkintoihin asti on ollut maksuton opetus, niin siihen aletaan tehdä pieniä rakoja.

Nythän täällä jo ed. Heinonen puheenvuorossaan väläytteli maksullisen opetuksen avaamista laajemminkin ja viittasi hallitusohjelman kirjauksiin siitä, että selvitetään Eta- ja EU-maiden ulkopuolella oleville maksulliset maisteriohjelmat. Tässä meneekin se raja: tässä esityksessä on tarkasti rajattu, että se on tietylle ryhmälle, joka on ulkopuolinen. Mutta tästä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että nyt esimerkiksi me hyväksyisimme tämän kautta myös sen, että lähdettäisiin leikkaamaan tätä erittäin pyhää periaatetta siitä, että meidän opetus on maksuton perusasteelta aina korkeimmalle korkea-asteelle asti. Me emme missään tapauksessa tule jatkossa hyväksymään sitä, että yksittäisen opiskelijan kohdalla maksuttomuusperiaatteisiin tullaan puuttumaan, ja tätähän ed. Heinonen muun muassa esitti, että tästä periaate on kirjattu hallitusohjelmaan.

Kun nyt on ollut keskustelua esimerkiksi lukioiden maksullisuudesta, niin se on osa tätä koko keskustelua, että pikkuhiljaa pyritään pala palalta tuomaan tällaisia elementtejä myös meidän koulujärjestelmään, että mitä jos nyt ei ihan tohtoriksi asti tai maisteriksi asti voisikaan enää maksutta opiskella, että jos se perustaso olisikin kandin tutkinto ja siitä eteenpäin pitäisi hakea erilaisiin maksullisiin ohjelmiin. Tämä on se, mitä ympäri Eurooppaa tällä hetkellä haetaan. Tämä tuntuu olevan selvästi taustalla monissa kokoomuksen puheenvuoroissa, että tämä nähdään päänavauksena. Me emme hyväksy, että tämä on minkäänlainen päänavaus sille, että maksuttomuusperiaatteesta luovutaan tai siihen ollaan puuttumassa.

Toivonkin, että ministeri Sarkomaa täällä selvästi tulee sanomaan eduskunnalle, että tämän hallituskauden aikana ei tulla puuttumaan maksuttomuusperiaatteeseen. Se on nyt tärkeä viesti, jonka eduskunta tarvitsee ja jonka opiskelijajärjestöt, Suomen kansa tarvitsevat.

On myös ongelmallista se, että täällä on jollain tavalla annettu ymmärtää — puhuttu Ruotsin 100 miljoonasta eurosta — että tämä olisi ratkaisu korkeakoulujen rahoitusongelmaan. Tätä ei missään tapauksessa pidä nähdä sellaisena, että kun yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoituksen taso on liian matala, niin nyt tämä olisi joku hokkuspokkuskonsti, jolla alkaisi valua sisään rahaa, jolla voitaisiin hoitaa myös suomalaisten opiskelijoiden ja EU-, Eta-maiden opiskelijoiden opetus. Kyllä tämä pitää nähdä sellaisena pienenä mahdollisuutena, mutta kyllä tosiasiassa tarvitaan meidän omia toimiamme siihen, että perusrahoituksen tasoa parannetaan. Ei tällä esityksellä pystytä saamaan sellaista rahoitusta, että se pystyisi tähän perusongelmaan puuttumaan.

Toinen iso kysymys on se, täällä viitattiinkin siihen, että tarvitaan arviointia, ettei missään tapauksessa tämä myöskään johda siihen suuntaan, jos korkeakoulut voivat saada tämmöisellä räätälöidyille ryhmille annettavalla opetuksella tuloja, että itse asiassa korkeakoulut alkavat tiedostaen tai tiedostamatta viedä omaa toimintaansa siihen suuntaan, että entistä enemmän aletaan panostaa nimenomaan maksullisesti ryhmille annettavaan opetukseen ja sillä tavalla kärsii se perusopetus-, perustutkimustyö, mitä korkeakouluissa tehdään.

Eli vasemmistoliitto hyväksyy tämän, koska tässä on tarkka rajaus, että tämä on tiettyihin erikoistapauksiin, mutta me emme missään tapauksessa siinä periaatteessa tule antamaan periksi, että kaikille, myös EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille yksittäisille opiskelijoille, meidän koulutusjärjestelmän pitää olla maksuton. Me emme tule antamaan tuumaakaan periksi siinä, että meidän perusperiaatettamme siitä, että kaikille on maksuton koulutus, tullaan joltain osin nakertamaan. Ainakin ed. Heinonen oli omassa puheenvuorossaan alkamassa jo nakertaa tätä periaatetta. Toivottavasti ministeri Sarkomaa sanoo selvät sanat myös ed. Heinoselle.

Opetusministeri   Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi ed. Arhinmäen lämpimästä tuesta hallituksen hyvälle esitykselle. Kuten alussa totesinkin jo, sinivihreä hallitus lähtee siitä, että suomalaisten tutkintoon johtava koulutus sieltä esiopetuksesta korkeakouluihin asti on maksutonta, ja tähän hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaan hallitus ei tule puuttumaan, mitään tällaista keskustelua avaamaan, että suomalaisten koulutus olisi näiltä osin maksullista.

Erityisen hyvän puheenvuoron täällä piti ed. Hänninen. Hyvin hän tiivisti niitä asioita, mitä moni muu puhuja täällä totesi, että erityisesti lausuntokierroksen jälkeen tätä lakiesitystä on hiottu sillä tavalla, että seurataan tarkkaan, ettei tämä tilauskoulutus heikennä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa järjestettävää perustutkintoa tai täydennyskoulutusta. Siihen meillä on järjestelmä. Maksujen on todellakin katettava se koulutus, se on kirjattu hyvin tiiviisti lain perusteluihin. Samoin koulutuksen laadusta on pidettävä kiinni. Eli nämä asiat ovat erinomaisesti lakiesityksen perusteluissa. On tärkeätä, että sivistysvaliokunta ne käy läpi.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että olen tismalleen samaa mieltä ed. Arhinmäen kanssa niin kuin monen muunkin kanssa tästä, että tämä ei ole todellakaan ratkaisu yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen voimavarakysymykseen vaan tämä on mahdollisuus edistää kansainvälistymistä tämän lakiesityksen osalta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Arhinmäki varsin taitavasti ja retorisesti kieputti sanoja erilaiseen järjestykseen ja sai tämänkin esityksen näyttämään siltä, että ollaan jopa menossa kohti maksullista peruskoulua, mistä ei suinkaan ole kyse.

Omassa puheenvuorossani toin esille hallitusohjelmassa yhteisesti hyväksytyn tavoitteen, että vaalikauden aikana käynnistetään kokeilu vain ja ainoastaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille maksullisesta maisteriohjelmasta. Eli tulevaisuudessakin koulutus on hallitusohjelman mukaisesti säilymässä EU- ja Eta-maiden opiskelijoille ja suomalaisille opiskelijoille ilmaisena.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on muutos yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin tilauskoulutuksen järjestämisestä. Voisi sanoa, vihdoinkin. Joistain erityisistä syistä laki on aikaisemmin lykkääntynyt, on korkea aika saada se päätettäväksi.

Suomi on onnistuneesti valinnut strategiakseen osaamisen. Se tarkoittaa, että Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä myös kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Nyt esillä oleva lakiesitys on merkittävä edistysaskel suomalaiselle koulutusviennille. Koulutusvienti tarjoaa tulevaisuudessa hyvän tukijalan suomalaisen palveluviennin kehittymiselle. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sallitaan mahdollisuus tilauskoulutuksen järjestämiseen muille kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta voitaisiin järjestää ryhmälle, mutta ei yksittäiselle opiskelijalle, niillä alueilla, joilla korkeakoululla on tutkinnonanto-oikeudet. Koulutusta voitaisiin järjestää sekä Suomessa että ulkomailla.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oman näkemyksen mukaan suomalaisella tutkintoon johtavalla tilauskoulutuksella on kysyntää Euroopan talousalueen ulkopuolella. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tuleekin luoda yhtä hyvät edellytykset toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla kuin heidän kansainvälisille kilpailijoilleen.

Itse uskon myös, että kysyntää olisi koko suomalaisen koulutusjärjestelmän osalta. Kehitysapuna koulutus olisi aivan loistava toimintatapa, mutta ei pelkästään kehitysapuna. Suomalaista koulutusjärjestelmää esikoulusta elinikäiseen oppimiseen on käyty ihailemassa muun muassa täällä eduskunnassa esimerkiksi Silicon Valleysta, Cambridgesta, Oxfordista tai vaikka köyhästä Kuwaitista. Kaikki vieraat, joihin olen törmännyt, ovat ihmetelleet, kuinka innokkaita suomalaiset ovat esittelemään järjestelmäänsä ilmaiseksi. Uskoisin, että tälle suomalaiselle osaamiselle läpi koko koulutusjärjestelmän olisi käyttöä ympäri maailman, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Tämä lakiesitys on hyvä alku koulutusviennin toistaiseksi lyhyellä polulla.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaa totesi, että tässä ei olla rajaamassa suomalaisten, kaksi kertaa mainitsi, suomalaisten maksutonta koulutusta. Mutta kysymys onkin siitä, avaammeko me nyt tien sille, että me voimme EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja myöhemmin ehkä EU- ja Eta-maidenkin opiskelijoille asettaa lukukausimaksuja. Tämä on se iso kysymys. Te korostitte, että suomalaisille ei tule maksullista opetusta. Me lähdemme siitä, että yksittäisen opiskelijan pitää saada maksutta kansalaisuudesta riippumatta opiskella täällä. Ja tämä on se, mihin minä myös, ed. Heinonen, viittasin omassa puheenvuorossani. Kiitän ed. Heinosta niistä kauniista sanoista, joissa kehuitte minun puhetaitojani.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tosiaan hallitusohjelma lähtee siitä, että Suomessa jatkossakin jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että koulutus on maksutonta sieltä esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Nämä viimeaikaiset puheenvuorot, jotka ovat tulleet yllätyksenä ja joissa on esitetty lukiokoulutuksen maksullisuutta, eivät ole kyllä kokoomuksen piiristä tulleet, vaan toisaalta, ja olemme kyllä tyrmänneet ne, niin pääministeri kuin opetusministerikin. Me pidämme tiiviisti kiinni tästä maksuttomuudesta. Se on hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, kuten edustaja tietää, se, että tarkoitus on toteuttaa kokeilu Eta- ja EU-maiden kansalaisten lukukausimaksuista. Tuo kokeilu on kirjattu hallitusohjelmaan. Aikanaan sitä asiaa lähdetään viemään eteenpäin, mutta tämä lakiesitys ei liity tähän. Tämä on täysin irrallinen asia siitä, eli tässä luodaan mahdollisuus tilauskoulutukseen, ja sitten kun lukukausimaksukokeilua lähdetään valmistelemaan, se täytyy tehdä erittäin huolella. Huonoja kokemuksia esimerkiksi Tanskasta on ollut, ja siksi se on pitkän pohdinnan paikka sitten, kun sitä asiaa valmistellaan, ja käydään se keskustelu sitten erikseen.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on todella tervetullut, ja muun muassa yliopistokenttä on tätä pitkään jo toivonut, koska on juuri näin, että kansainväliset koulutusmarkkinat koetaan sellaiseksi alueeksi, missä suomalaisten kannattaa olla mukana. On juuri näin, kuten muun muassa ed. Jukka Mäkelä ja ed. Vahasalo täällä toivat esiin, että suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi niistä vientituotteista, joita tullaan mielellään Suomeen katsomaan, ja me esittelemme sitä täällä ilmaiseksi kansainvälisille ryhmille, mutta on järkevää, että tätä myös pystytään tuotteistamaan ja pystytään käyttämään tätä kiistämätöntä osaamista, jota meillä on tällä alueella.

Ed. Arhinmäki totesi, että tässä avataan jollakin tavalla nyt tätä maksullista koulutusmarkkinaa, mutta kyllähän jo tällä hetkellä yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat myydä muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta ulos sekä koti- että ulkomaisille asiakkaille. Tässä ainoastaan tulee tätä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta, johon tulee nyt myös maksu.

Ennen kaikkea tämä on erittäin tärkeätä suomalaisen korkeakoulumaailman kansainvälisen verkottumisen vuoksi, koska on aivan kiistaton asia, että meidän pitää saada lisää kansainvälisyyttä meidän yliopistojemme sekä koulutus- että tutkimusmaailmaan, ja yksi keino siinä on juuri tämä, että me saamme tänne lisää ulkomaisia opiskelijoita myös tämän tilauskoulutuksen kautta. Näin voidaan rekrytoida sieltä lahjakkaita tutkijoita jatkossa Suomeen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tämä asiahan ei ole kovin kummoinen, kun me ajattelemme, että meillähän on ollut jo yliopistoissa täydennyskoulutusta. Sinänsä tämä on jatke sille. Oikeastaan tämä jatke tuo myös sen näkökulman, että meillähän on osaamista tuotteistamisesta ja markkinoinnista ja myynnistä jo näissä täydennyskoulutuskeskuksissa, jolloin toivoisi, että huomioitaisiin sitä osaamispotentiaalia eikä rakennettaisi sitten tuplaorganisaatioita siltä osin.

Muilta osin kannatan tilauskoulutuksen aloittamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Suomen mainehan on koulutusmaana kuitenkin hyvä, ja sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Ei meidän kannata antaa kansallisvarallisuutta ilmaiseksi pois, koska se on maksettu kuitenkin meidän veronmaksajien rahoilla. Koulutuksen tuottaminen on sinänsä mielenkiintoinen asia, koska se on työn tuottavuuden näkökulmastakin ihan asiallinen toimiala. Tilauskoulutuksen antaminen voi myöskin avata markkinoita ei pelkästään yliopistoille tai korkeakouluille vaan myöskin muille toimijoille, jos tilanne oikein hyödynnetään.

On kuitenkin tärkeätä, että tämä tilauskoulutuspalvelu hinnoitellaan asianmukaisesti. Kaikkien kustannusten markkinoinnista, myynnistä ja palvelun tuottamisesta jälkihoitoon tulee olla huomioituina. Lisäksi tulosta voi tehdä. Tulosvaade sisällytetään yksityisellä puolella koulutuspalveluihin, miksi sitä ei sisällytettäisi myös näissä palveluissa?

Toivon, että tämän uuden palvelun myötä ei kuitenkaan synny kiistaa henkilöresursseista, vaan sekin tilanne huomioidaan. Uskon, että tilauskoulutus on myöskin mahdollisuus niin opiskelijoille kuin opetushenkilöstölle. Synergiahyötyjäkin on mahdollista saada. Tässä saadaan kustannusten jakajia useampia. Otetaan esimerkkinä englanninkielinen koulutus, jota annetaan nyt näille Eta-maiden ulkopuolelta tuleville yksittäisille henkilöille. Sinänsä tämä on heidänkin kannaltaan erittäin hyvä hanke.

Toisaalta täytyy muistaa se, että korkea-asteelle kaikki lisäraha on varmasti tarpeen. Sinänsä kannattaa olla järki kädessä, etteivät ne rahat heti ensimmäisinä vuosina tule, vaan se vaatii useita vuosia. Se on liiketoiminnan kehittämistä, jossa ehkä vuosi viisi saattaa olla semmoinen paikka, jossa todetaan, että tulostakin aletaan tehdä. Harvemmin ne tulokset näkyvät heti. Ihan hyvä lakiesitys.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla hallituksen esitystä ja nopeaa toimintaa yliopistolain ajanmukaistamisesta. Varsinaista isoa yliopisto- ja ammattikorkeakoululain uudistusta odotellessa tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan.

Suomi on ollut ylpeä koulutusjärjestelmästään, ja onhan se tehnyt hyvää tulostakin. Viime aikoina ongelmamme on ollut yliopistoissa opetuksen laadun säilyttäminen korkealla tasolla ja perusopetuksen ja tutkimuksen rahoituksen riittämättömyys. Lisäksi opettaja- ja oppilassuhde on meillä kriittisen korkealla.

Hallituksen esitys mahdollistaa yliopistoille kauan kaivatun koulutusviennin ja pääsemisen samoille markkinoille toisten yliopistojen kanssa. Tilauskoulutus myös edesauttaa verkottumista eri maiden kehittyvien yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Aivan kuten lakiesityksen perusteluissa sanotaan, kansainväliset koulutusmarkkinat arvioidaan laajaksi ja edelleen kasvavaksi palvelukaupan muodoksi. Tämä antaa yliopistoille ja korkeakouluille mahdollisuuden uuteen tulolähteeseen. Ehkäpä näin löytyisi rahoitusta myös välttämättömille laiteinvestoinneille teknisissä tieteissä ja luonnontieteissä, joihin viime hallituskaudella ei herunut euroakaan. Tilauskoulutusta järjestettäessä on tietysti huomioitava, ettei muu koulutus vaarannu, ja toisaalta huolehdittava, että koulutuksen laatu on korkealla kansainvälisellä tasolla.

Asia on hyvä nähdä myös toiselta kantilta. Jos meillä järjestetään tasokasta tilauskoulutusta, niin synergiaetuna ohessa paranee myös tavallinen perusopetus vierailevien luennoitsijoiden ja muun verkottumisen kautta. Täten saadaan lisää laatua myös omien opiskelijoittemme koulutukseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Käytetyistä puheenvuoroista on käynyt varsin hyvin selville se, mistä tässä hallituksen esityksessä on kysymys. Yleisesti ottaen ja lyhyesti sanottuna olen sitä mieltä, että tällaisenaan nyt tämä asia voidaan ratkaista.

Mutta sitten muutama näkökohta tähän keskusteluun vähän toisenlaisista ulottuvuuksista.

Ensinnäkin palautan mieliin sen, mikä silloin oli ajan sävel, kun noin 49 vuotta sitten tulin yliopistoon opiskelemaan. Silloin tunnetuin yliopistoihminen oli Wilhelm von Humboldt, sivistysyliopistoihanteen luoja, ja niin meidän rehtorimme, kanslerimme kuin kaikki muutkin vannoivat siihen ihanteeseen, että tällä tiellä tulee jatkaa. Siitä toivottavasti ei olla nytkään tinkimässä yhtään. Elikkä se, mikä nyt on tullut lisäksi, on bisnesyliopistoidea, jossa matkitaan aika paljon amerikkalaista järjestelmää. Siellähän ei-akateemiset johtavat yliopistoja niin rehtoreina kuin dekaaneinakin.

Viime vaalien alla vaalitilaisuuksiin ainakin Oulussa ilmestyi aivan uusi lobbaritaho. Se oli yliopiston rehtori, joka tuli kertomaan, että nyt on Oulun yliopistolla matti kukkarossa ja juuri suurin piirtein tämän laatuinen hallituksen esitys tarvitaan tulevalta hallitukselta ensi töikseen sen takia, että tässä pitää aukaista sellainen mahdollisuus, että pystytään todella keräämään rahaa.

Arvoisa puhemies! Minkälaiseen viiteympäristöön tätä uutta bisnesajattelua ollaan tuomassa? Sitä ollaan tuomassa sellaiseen yliopistoon ja yliopistolaitokseen, jossa tällä hetkellä kipein ongelma on resurssipula ja siihen rakenteellisesti ympätty tuottavuusohjelma, joka merkitsee sitä, että professorit tekevät, sanotaanko nyt, toimistohenkilökunnan tehtäviä mitä suurimmassa määrin. Nyt jos tähän systeemiin, siihen itse systeemiin kajoamatta, ympätään tämä hanke, juuri niin kuin hallitus esittää, niin sehän tarkoittaa sitä, että siinä tarvitaan erittäin paljon puuhaa. Yliopiston entisenä dekaanina ja kolmen laitoksen johtajana tiedän sen äärimmäisen hyvin. Eivät tahtoneet vuorokauden päivät riittää, vaikka minulla oli neljä assistenttia avustamassa plus kansliahenkilökunta. Siis ahkeruus ja osaaminenkaan ei riittänyt siihen hommaan, kun piti junailla kaikki kansainväliset yhteydet, kaikki mahdolliset temput tehdä, mitä yleensä tehtävänä yliopistoissa on.

Siis toisin sanoen, jos ja kun tätä nyt ollaan tuomassa, niin minusta pitäisi matkia, muistan nyt toivottavasti oikein, että se oli Tampereen yliopistossa, jossa oli opetusjaostot, mutta ei niin, että täydennyskoulutushommaan ympätään tämä järjestelmä. Silloin siinä menee kyllä munat ja makkarat sillä tavalla sekaisin, että ei oikein tiedä, mitä kukin tekee. Pitäähän muistaa, että tässä ollaan ymmärtääkseni tutkintoon johtavaa koulutusta myymässä ulkomaalaisille.

Vielä kolmas ulottuvuus, joka tähän samaan asiaan liittyy, on se, ketkä ovat ne, jotka ovat valmiimpia antamaan tätä opetusta. Niitä ovat tietysti ulkomaalaiset huippututkijat, jotka on rekrytoitu Suomen yliopistolaitoksen palvelukseen suurella rahalla ja vähän pienemmällä rahalla luvaten täällä hyvät tutkimusolosuhteet ja suhteellisen vähän opetusta. Kyllä on ensimmäisenä tämän opetusjaoksen pomo oven takana sanomassa, että tulethan sinä nyt opettamaan meille, että saadaan hyvin käyntiin tämä homma. Näinhän se inhimillinen kulttuuri toimii, kun ne vaihtoehdot ovat kotimaista porukkaa, jolla englannin kieli ja muut kielivalmiudet eivät välttämättä ole ihan yhtä hyvät. Siis toisin sanoen, samalla kun hekumoidaan tällä esityksellä ja sen toteutumisella ja tuomilla mahdollisuuksilla, pitää pitää pää kylmänä hallinnon ja koko tämmöisen koulutuksen järjestämisen osalta, ettei todella tule vahinkoa tästä koko hommasta.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen näkee kyllä pikkuisen liikaa mörköjä nyt tässä asiassa, sillä toivottavaahan olisi, että tämä yliopistolain uudistus toteutuisi. Kun se toteutuu vuoden 2009 alusta, niin päästäisiin tavallaan niin kuin turvaan tältä valtion tuottavuusohjelmalta, jolloinka yliopistot saavat itse sisäisesti päättää, miten käyttävät rahansa. Varmasti, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, me saisimme ulkolaisia opettajia, runsaasti opettajia muualta, ja myöskin meidän omat voimavaramme voisi kohdistaa näihin ulkolaisiin opiskelijoihin, ja siellä olisi joukossa suomalaisia. Kyllä tällä on aika paljon positiivisia vaikutuksia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, kyllä juu, ne mahdollisuudethan te kuvasitte, mutta jonkinlaisen pitkän uran tässä hommassa, yliopistolaitoksen johtotehtävissä yliopiston hallituksessa ja tiedekunnissa, tehneenä ja erillisen laitoksen johtajana toimineena totean, että pitää katsoa, mitkä ovat primääritehtävät, mitkä ovat kuitenkin sekundäärisemmät tehtävät. Ja se primääritehtävä on sen yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen toteuttaminen, ja se on katsottava ensin putkeen ja bisnetti sen jälkeen.

Merikukka  Forsius  /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta on vastaus korkeakoulujen kansainvälistymispaineisiin. Mikäli tilauskoulutuksen formaatti saadaan toimivaksi, se voi onnistuessaan tuoda lisäresursseja korkeakouluille ja levittää suomalaisen koulutuksen laadukasta mainetta maailmalla. On tärkeää pitää kiinni siitä, että tilauskoulutuksesta perittävän maksun on katettava kaikki siitä aiheutuvat kustannukset kansainvälistä markkinointia ja verkostoitumista myöten. Tilauskoulutus ei missään nimessä saa viedä voimavaroja korkeakoulujen muulta toiminnalta. Tämä on hallituksen esityksessä hyvin esillä, mutta sitä on hyvä tässä vaiheessa vielä korostaa.

Esityksen mukaan yliopistojen tulee järjestää tilauskoulutus siten, että opetuksessa saavutetaan yliopistolain edellyttämä korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Tämä toteutuu parhaiten sillä, että tilauskoulutuksen piiriin otetaan sellaisia ohjelmia, jotka ovat yliopiston olemassa olevia koulutusohjelmia, ja muut yliopiston opiskelijat saavat maksutta ja vapaasti osallistua niihin. Näin varmistetaan, että tilauskoulutuksessa olevilla opiskelijoilla on samat vaatimukset kuin pääsykokeiden kautta valikoiduilla opiskelijoilla. Sama käytäntö koskee tietysti myös ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Tilauskoulutuksessa oleva opiskelija ei saa olla erityisasemassa kurssien läpäisyn tai tutkinnon suorittamisen suhteen. Korkeakouluille ei saa tulla houkutusta antaa maksullista tutkintoa suorittavalle todistus käteen helpommin kuin normaaliväylän kautta sisään päässeelle perustutkinto-opiskelijalle.

Se, että koulutusta voi ostaa vain ryhmälle, on hyvä rajaus. Sillä pienennetään sitä riskiä, että esimerkiksi jokin yksityisyrittäjä ostaisi perheenjäsenelleen tutkinnon ohi normaalin opiskelijavalinnan. Edelleen pitää toki varmistaa, ettei Suomeen tule opiskelijoita bulvaaniyritysten kautta eli yritysten, jotka välittävät yksittäisiä ihmisiä maksulliseen tutkintokoulutukseen ohi pääsykokeiden.

Hallituksen esityksessä on hyvin huomioitu riskit, joita tilauskoulutuksen järjestäminen voi tuoda mukanaan. Yhteen kohtaan kiinnittäisin kuitenkin kriittistä huomiota. Esityksessä mainitaan, että tilauskoulutusta voitaisiin tehdä osana kehitysyhteistyötä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoilla ei missään nimessä tule rahoittaa suomalaisia korkeakouluja, vaan niillä täytyy tukea kehitysmaan paikallista hyvinvointia, taloudellista kehitystä ja köyhyyden vähentämistä. On varsin todennäköistä, että kehitysmaan ihminen, joka saa tutkinnon länsimaisesta korkeakoulusta, ei jää omaan maahansa hyödyntämään osaamistaan, vaan hakee töitä teollisuusmaista. Tämän on tietenkin oltava hänelle täysin sallittua, mutta silloin kehitysyhteistyömäärärahojen tarkoitus ei toteudu. Kehitysyhteistyövaroilla voidaan toki rahoittaa paikallisten korkeakoulujen toimintaa, mutta lähtökohtana on oltava sellainen tukeminen, mikä edistää maan kehitystä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on pääpiirteittäin onnistunut, ja siinä on tunnistettu ja huomioitu tilauskoulutuksen tuomat mahdolliset riskit korkeakouluopetuksen laadulle ja resurssien jakautumiselle. Maininta kehitysyhteistyömäärärahoista tulisi kuitenkin poistaa lakimuutosten perusteluista, sillä tällainen suuntaus määrärahojen käytössä ei ole toivottava.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa yhteiskunnassa on käyty pitkään keskustelua siitä, pitäisikö koulutuksesta periä maksua ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Keskustelussa on käytetty niin puolesta kuin vastaan erilaisia argumentteja.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden maksujen puolustajat ovat nähneet, että nämä maksut voisivat tuoda lisätuloja korkeakouluille. Vastustajien mielestä taas maksullisuus voisi johtaa siihen, että ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi Suomeen entistä vähemmän ja toisaalta maksullisuuden avaaminen voisi johtaa myös jossain vaiheessa niiden käyttöönottoon suomalaisten opiskelijoiden osalta.

Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys on mielestäni jonkin asteinen kompromissiesitys. Nyt maksuja tämän esityksen mukaan voitaisiin periä tilauskoulutuksen yhteydessä ja tilauskoulutusta voitaisiin järjestää vain ryhmille ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisille. Koulutuksen tilaajana voisi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai esimerkiksi yksityinen yritys.

Arvoisa puhemies! On varmasti totta, että tilauskoulutuksen salliminen tarjoaa korkeakouluille uuden mahdollisuuden lisäresurssien hankkimiseen. Hallituksen esityksessä — luin sen hyvin tarkkaan — ei ole arvioitu, kuinka paljon suomalaiset korkeakoulut saisivat vastedes tuloja tutkintokaupasta, ja sitä on varmaan aika vaikeakin tässä vaiheessa arvioida.

Itse näen, että on hyvin tärkeää huolehtia siitä, että tilauskoulutuksesta perittävä maksu kattaa vähintään siitä aiheutuvat kustannukset. Tämä on mielestäni aivan ehdoton edellytys sille, että tätä hallituksen esitystä voin edes jossain määrin tukea, ja tätä tulee mielestäni myös seurata korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä neuvotteluissa, että tämä ehto toteutuu. Mielestäni on myös välttämätöntä, että tilauskoulutuksesta saadut lisäresurssit näkyvät myös korkeakoulujen perustoiminnan ja laadun paranemisena. Mielestäni hallituksen esityksessä pitäisikin olla maininta siitä, että rahoja ei voi käyttää yksityiseen voitontavoitteluun, vaan tulot tulee käyttää nimenomaan koulutuksen ja tutkimuksen hyväksi.

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa viitattu opiskelijoiden asemaan. Itse näen, että ei saa syntyä sellaista tilannetta, jossa yksittäinen ihminen ostaa itselleen rahalla tutkinnon tai jossa tutkinnon voi suorittaa helpommin ja löyhemmin vaatimuksin tilauskoulutuksen kautta. Pidän myös välttämättömänä sitä, että kaikilla suomalaisilla opiskelijoilla tulee olla tilaisuus osallistua maksutta niille kursseille, joita tarjotaan näille tilauskoulutettaville.

Puhemies! Edellinen puhuja, ed. Forsius, puuttui mielestäni hyvin tärkeään näkökulmaan, kun hän puhui kehitysyhteistyömäärärahoista. Itse näen, että kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämistä tilauskoulutukseen tulee kyllä tarkastella kriittisesti. Kehitysyhteistyömäärärahojen ei tule tukea suomalaista korkeakoululaitosta vaan olla aitoa kehitysyhteistyötä. Itse näen, että kehitysyhteistyörahojen käyttöä tilauskoulutukseen voidaan harkita ainoastaan, yksin ja ainoastaan, silloin, jos tuo kouluttaminen tapahtuu kehitysyhteistyön kohdemaassa, ei niin, että me aivoviemme sieltä kehitysmaasta ihmisiä Suomeen, vaan niin, että se koulutus tapahtuu itse kohdemaassa.

Puhemies! Täällä on myös monessa yhteydessä viitattu siihen, että tällä hallituksen esityksellä ei paikata sitä todellisuutta, että suomalaiset yliopistot ovat lisäresurssien tarpeessa. Eikä tämä esitys saa myöskään johtaa siihen, että valtio vetäytyy omasta vastuustaan ja heikentää nyt sitten yliopistojen taloudellisia resursseja, vaikka tämän tilauskoulutuksen kautta yliopistoille mahdollisesti tulee uutta taloudellista tukea.

Hallitus esittää nyt omassa budjettiesityksessään, että yliopistojen rahoitusta lisätään ensi vuonna 20 miljoonaa euroa. Tuottavuusohjelma leikkaa siitä 11 miljoonaa euroa pois, ja tila- ja vuokrakustannukset nousevat, ja ne käytännössä syövät siis loput tuosta lisärahoituksesta, joten voi sanoa, että monella yliopistolla ensi vuonna taloudelliset resurssit eivät lisäänny, ehkäpä jopa hieman heikkenevät.

Itse oppositiopuolueen edustajana kyllä kannatan sitä sosialidemokraattien tekemää talousarvioaloitetta, että me pidämme kiinni pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeuvoston esityksestä, että yliopistojen määrärahoja nostetaan 50 miljoonaa euroa per vuosi, yhteensä siis vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa.

Puhemies! Ihan lopuksi: Olen valmis pitkin hampain tukemaan tietyillä pienillä parannusesityksillä tätä hallituksen esitystä, mutta tulen, kuten ed. Arhinmäkikin, kyllä vastustamaan sitä, että lukukausimaksuja yksittäisille opiskelijoille, ovat he sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia, tultaisiin ottamaan käyttöön.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaille suuntautuvasta, tutkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta on tervetullut. Tällä lakiuudistuksella ja uudistuksella kaikkinensa ei paranneta tai ratkaista korkeakoulujen perusrahoitusta. Se kaiketi on kaikille selvää, mutta suotavaa olisi, että koulutuksen järjestämisestä jäisi yliopistoille jotain myöskin käteen. Se edellyttää, että rahoitusjärjestelmäuudistuksen toteuttaminen tehdään nopealla aikataululla, että yliopistot pääsevät hyötymään itse hankkimistaan tuloista joutumatta tilittämään niitä esimerkiksi valtiolle, ja on taattava, etteivät mahdolliset tulot vähennä valtion myöntämää perusrahoitusta korkeakouluille.

Esitetty laki ei ota suoranaisesti kantaa lukukausimaksuihin, mutta niistä on täällä keskusteltu jo kovasti. Kannan itse huolta, miten ulkomaalaisten opiskelijoiden sosiaaliturva tullaan takaamaan ja missä määrin se on ottavan tahon elikkä Suomen ongelma kaikkinensa. Ulkomaalaisia opiskelijoita ei automaattisesti esityksen mukaan oteta ylioppilaskunnan jäseniksi, mutta he voivat sellaisiksi kyllä hakeutua, jolloin he pääsevät myös yliopistoissa opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Kunnille heistä ei pitäisi koitua lisäkustannuksia lukuun ottamatta yli kaksi vuotta Suomessa opiskelevia, jotka pääsevät kunnallisten palvelujen piiriin. Tätä pitäisi jotenkin selkeyttää, koska pelkästään yksityisen turvan varassa olo saattaa heikentää opiskelemaan tulon houkuttelevuutta ja siten koko tämän esityksen kannattavuutta. Yliopistoterveydenhuollon piiriin pääsy ylioppilaskunnan jäsenyyden kautta voi olla toimiva ratkaisu yliopisto-opiskelijoille, mutta kysymys kuuluu, kuinka halukkaita ylioppilaskunnat ovat ottamaan maksullisten tutkintojen opiskelijat omiksi jäsenikseen. Lähtökohtaisestihan viesti on kuulunut, että ylioppilaskunnat ovat vastustaneet EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville kaavailtuja lukukausimaksuja, mutta vastustus perustunee pelkoon siitä, että lopulta suomalaistenkin opiskelijoiden maksuton opiskeluoikeus vaarantuisi. Esityksessä kuitenkin vahvasti painotetaan, että kyseisen oikeuden säilyttämisen suomalaisten opiskelijoiden piirissä täytyy olla käytäntö jatkossakin.

Edellä edustajat ovat puhuneet kehitysyhteistyön asioista. Esityksen mukaan koulutusta voidaan tarjota myös kehitysyhteistyön nimissä, ja tähän liittyy sekä etuja että myöskin ongelmia. Suomen olisi järkevää painottaa koulutusta kehitysyhteistyössään, onhan se yksi huippuosaamisaloistamme, ja kehitysmaiden tarve koulutusyhteistyöhön on todellakin kovaa. Korkeakoulutuksen tarjonnassa törmätään kuitenkin tähän aivovuodon ongelmaan: Miten varmistetaan se, ettei Suomessa tai kohdemaassa kehy-varoilla rahoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut lähde paremman palkan ja uuden elämän, onnen perässä sitten muualle ulkomaille asumaan? Valvonta on tietysti perin hankalaa, ja velvoittamisessa koetellaan myös yksilönvapauden rajoja, mikäli sellaista joudutaan tekemään.

Arvoisa puhemies! Kaikkinensa koulutuspalveluiden myyntiä on odotettu kuumeisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulukentällä. Muut ovat tässä asiassa valitettavasti jo muutaman askeleen edellä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Opetusministeri on jälleen tuonut erinomaisen ehdotuksen tänne saliin. Voin oikeastaan aloittaa siitä, mihin edellinen puhuja päätti. Nimenomaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on todellakin jo odotettu sitä, että päästään myymään myöskin tutkintoon johtavaa koulutusta. Omasta maakunnastani Mäntästä tiedän, että siellä on jo pitkään myyty kiinalaisille täysin heidän rahoittamaansa koulutusta, joka ei johda tutkintoon, mutta joka antaa valmiuden opiskella Suomessa tai jossain muussa Euroopan maassa, ja ainakin Pirkanmaalta viesti on hyvin selvä: tälle tilauskoulutukselle on olemassa todella kysyntää.

Kansainvälisesti ottaen koulutuksen palvelujen myynnillä on varsin huomattavat mahdollisuudet. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli vuonna 2005 Yhdysvalloissa 565 000 ja Isossa-Britanniassa 270 000. Eli kyse on nyt ensimmäisestä oikeasta askeleesta, ja toivon, että sille seuraa jatkoa sen mukaan, mitä hallitusohjelmassa on selvitettäväksi annettu.

Eli pidän järkevänä sitä, mistä aikaisemmin olen tehnyt myöskin lakialoitteen, että Suomessa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otettaisiin käyttöön lukukausimaksu. Tämä lukukausimaksu ei tietenkään voi olla aluksi niin suuri, että se kattaisi kaikki opiskeluun liittyvät kulut, koska hinnan pitää tietysti määräytyä kysynnän mukaan ja on tietysti niin, kuten lakialoitteessani olen aiemmin ehdottanut, että niillä ulkomaalaisilla, jotka jäävät Suomeen töihin, pitäisi olla oikeus veroissa myöhemmin vähentää tämä lukukausimaksu. Tämä järjestely itse asiassa oikein toteutettuna lisäisi sekä meidän koulutusvientiämme niin sanotusti eli koulutuspalvelujen myyntiä, se lisäisi yliopistojen toimintaedellytyksiä, toisi monia synergiaetuja yhtä lailla kuin tämä tilauskoulutuskin siten, että myöskin kotimaisten opiskelijoiden asemaa voidaan parantaa.

Eli siinä olisi paljon positiivisia asioita, ja onnistuessaan se myöskin vaikuttaisi siihen, että entistä useampi Suomesta valmistuva ulkomaalainen opiskelija myöskin jäisi Suomeen. Tällä hetkellähän tilanne on se, että opiskelijat tulevat kolmansista maista, saavat Suomessa koulutuksen ja lähtevät sen jälkeen esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Australiaan, Kanadaan, niihin maihin, jotka haluavat koulutettua väkeä maahansa houkutella.

Arvoisa puhemies! Jotta asia tulisi täysin selväksi, niin haluan myös itse todeta sen, että missään nimessä en kannata sitä, että suomalaisille opiskelijoille missään muodossa tulisi lukukausimaksuja. Se on pitkälti jo ideologinen kysymys siitä, että meidän järjestelmämme tavoittelee — ja on tässä asiassa hyvin pitkälle päässyt — mahdollisuuksien tasa-arvoa siitä näkökulmasta, että jokainen voi oman kykynsä ja ahkeruutensa mukaan opiskella niin pitkälle kuin kykenee ja se oikeus on riippumatta siitä, mikä on vanhempien varallisuus. Se riippuu vain ja ainoastaan omasta motivaatiosta ja kyvykkyydestä.

Tämä asia on erittäin tärkeä, ja sen suhteen pidän erittäin ikävänä, että aina, kun puhutaan joko tilauskoulutuksesta, kuten tänään, tai EU- ja Eta-maista tulevalle väelle lukukausimaksujen kokeilusta, mikä on hallitusohjelmaan kirjattu, niin aina keskustelu kääntyy siihen, että kohta ne maksut ovat myös suomalaisilla. Tästä ei todellakaan ole kyse, vaan siinä menee sellainen raja, jonka yli ei mennä, koska siinä on olemassa, kuten sanoin, (Ed. Pulliainen: Ed. Satonen, se menee juuri sille puolelle!) erittäin suuret perusteet. — Se menee juuri sille puolelle, koska meillä on tietty oikeus ja velvollisuus antaa mahdollisuus niille, joilla se perustuu Suomen kansalaisuuteen. Se on se perimmäinen kysymys. — Mutta meillä ei ole mahdollisuutta kouluttaa ilmaiseksi kaikkia maailman nuoria, ei valitettavasti. Vaikka vielä haluaisi, että näin olisi, niin se ei ole realistista, ja sen vuoksi meidän on etsittävä sellaisia pelisääntöjä, jotka ovat samalla humaaneja, samalla myöskin suomalaisille veronmaksajille järkeviä ja meidän omaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä tukevia.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen lapseni synnyttyä tein kiireisiä työviikkoja pappina Turussa. Samojen viikkojen sisään ajoittui työsuhteen päättäminen, uuden työn aloittaminen ja muutto uudelle paikkakunnalle. Seurakunnasta otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin, aiotaanko teidän lapsenne ylipäänsä kastaa. Papin oman lapsen kastetilaisuus oli saanut odottaa muiden kiireiden ajaessa ohi. Totesin, ettei taida suutarin lapsilla olla kenkiä tässäkään asiassa.

Nyt käsillä olevan hallituksen esityksen kohdalla kysyn samaa. Hallitus haluaa yliopistojen kansainvälistyvän ja laajentavan omaa myyntiään ja varainhankintaansa. Kansainvälistyminen etenee, kun korkeakoulut alkavat periä maksuja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Aluksi maksullista opetusta järjestetään tilauskoulutuksena vähintään kahden opiskelijan muodostamille ryhmille, yhdelle ei. Jatkossa hallitusohjelman mukaisesti maksullista opetusta järjestetään myös yksittäisille opiskelijoille, jotka tulevat Euroopan talousalueen ulkopuolelta.

Kansainvälisyyden lisääminen on hyvä tavoite, kaikin puolin kannatettava, korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. On kuitenkin vaikeata ymmärtää, miten opetuksen maksullisuus edistäisi ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumista Suomeen. Esityksestä ei käy ilmi, miten tilauskoulutuksen maksullisuus näkyisi opiskelumaksuina opiskelijoille. Esityksen toteutuminen muuttaisi suomalaisen korkeakouluopetuksen pitkää perinnettä, jossa tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema koulutuksen myyjänä laajenisi. Julkisen palvelun tuottajina toimiville korkeakouluille avautuisi nykyistä laajempi mahdollisuus toiminnan rahoittamiseen omien tuotteiden myynnin avulla.

Lakiesityksen pohjalta voi kysyä, miten todellisia ovat korkeakouluopetuksen kaupalliset markkinat Euroopan talousalueen ulkopuolella. Täällä on vakuuteltu, että todelliset markkinat ovat olemassa. Kysyn silti, kuinka uskottavaa on, että suomalaisten korkeakoulujen järjestämälle tilauskoulutukselle on todellista tilausta. Lakiesityksen mukaan maksullista tilauskoulutusta ei edelleenkään saisi järjestää Euroopan talousalueen maiden kansalaisille, ei suomalaisille jne. Esityksen perusteluissa viitataan siihen, että Ruotsissa korkeakoulujen toteuttama tilauskoulutus tuotti yliopistoille noin 100 miljoonan euron tulot vuonna 2003, josta vain 2 prosenttia oli peräisin Ruotsin ulkopuolisilta yrityksiltä ja viranomaisilta. Tilauskoulutuksen onnistuminen taloudellisessa mielessä edellyttäisi kaiketi voimakasta markkinointia ja vahvaa tuotekehittelyä, ja ensi vaiheessa tämä markkinointi- ja tuotekehittely joutuisi etsimään oman rahoituksensa jostakin. Markkinoinnin ja tuotekehittelyn rahat olisivat kaiketi pois yliopiston varsinaisen tehtävän resursseista, kunnes päästäisiin vauhtiin.

Varainhankintatoimen piirissä tapahtuva maksullinen tilauskoulutus muodostaa riskin yliopiston päätehtävän kannalta. Tämä todetaan myös hallituksen lakiesityksessä. Esityksen 8 a §:n 3 momentissa lausutaankin: "Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- ja jatkokoulutusta." Tämä siis tiedostettu riski pyritään saamaan hallintaan, ja hyvä niin.

Vaikka tämä riski ja sen torjuminen kirjoitetaan lakiin, ei silti ole mielestäni varmuutta siitä, miten voidaan käytännössä varmistaa, ettei korkeakoulujen parhaita opettajaresursseja siirretä varainhankintaosastoon, myytävään koulutukseen. Varainhankintana toimivasta tilauskoulutuksesta tulisi houkutteleva yksikkö, jonka tilinpäätöksestä voitaisiin selkeästi todeta opetuksen taloudellinen tulos euroina. Yliopistojen julkisen rahoituksen mahdollisesti joutuessa vakavaan kriisiin olisi kovin houkuttelevaa priorisoida varainhankintapuolen opetusresurssit, siis muualle myytävän opetuksen resurssit, julkisen ja kaikille maksuttoman, suomalaisille tarjottavan opetuksen tason kustannuksella. Kannan huolta siitä, ettei lakiesitys johda tilanteeseen, jossa tosissaan kysytään, onko suutarin lapsilla kenkiä.

Arvoisa puhemies! Ajatus tilauskoulutuksesta sisältää toiveita ja unelmia ja monia hyviä mahdollisuuksia ennen muuta tämän kansainvälistymisen laajenemiseen. On kuitenkin tärkeätä, ettei toiminnan rahoitus opetusta myymällä ohjaa parhaita opettajia perustehtävästä varainhankinnan piiriin.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni nyt lähetekeskustelussa oleva esitys on hyvä ja hallitusohjelman mukainen. Erityisen hyvää esityksessä on se, jos toiminta todellakin mahdollistaisi verkostoitumista eri maiden kehittyvien yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja loisi samalla edellytyksiä lahjakkaiden nuorten tutkijoiden rekrytoimiselle, kuten esityksen yleisperusteluissa todetaan. Kiinnitän kuitenkin lyhyessä puheenvuorossani huomiota kahteen seikkaan vain hieman kriittisessä hengessä.

Ensinnäkin olen sitä mieltä, että tilauskoulutukselle on syytä asettaa realistiset odotukset. Suomeen kovinkaan suurella todennäköisyydellä ei tule valtavaa ryntäystä tämän tilauskoulutuksen mahdollistamisen myötä. Myös ne rahasummat, joita tästä saadaan, ovat varmasti ainakin alkuun, voidaanko sanoa, maltillisia tai kohtuullisen pieniä. Jos ja kun meidän yhteinen tavoitteemme on lisätä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrää Suomessa, meidän on myös seurattava, että näin tapahtuu. Eli seurannalla on suuri vastuu, ja se on erittäin tärkeää. Hallitusohjelman linjaus nimenomaan siitä, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ei automaattisesti tule lukukausimaksuja, vaan että tilauskoulutus mahdollistetaan, on mielestäni tärkeä ja hyvä tätä tavoitetta silmälläpitäen.

Toiseksi: Uskon, että ilmaisesta koulutuksesta EU:n ja Suomen kansalaisille ollaan yksimielisiä niin hallituksessa kuin eduskunnassa. Hallitus on sitä mieltä, että Suomessa ei tulevaisuudessakaan ole niin matalaa torppaa, etteikö sieltä voisi tulla maisteria tai ammatillista osaajaa. Tämä linjaus on tärkeä. Se on syytä säilyttää. Nykyisellä hallituksella se on selvänä mielessä, toivottavasti myös tulevilla hallituksilla ja tulevilla eduskunnilla. Se on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä on pyydetty lausuntoja mielestäni hyvin laajalti eri tahoilta. On hyvä, että lausunnonantajien joukossa ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, rehtorien neuvostot niin ammattikorkeakoulujen taholta kuin yliopistojen taholta. Näen sen tärkeäksi, koska heitä jos keitä tämä koskee, minkälaista kehitystä käytännössä koulutuksen ja tutkimuksen alueella tulee tapahtua.

Täällä hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa: "Lausunnonantajat ovat suhtautuneet esitykseen pääosin myönteisesti ja pitäneet tilauskoulutuksen mahdollistamista yhtenä keinona vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä, kehittää koulutusta ja tutkimusta sekä nostaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua." Todella hyvä, jos vielä näin tapahtuu, että sitä, mitä arvostamme suuresti, että Suomessa on hyvää koulutusta ja osaamista ja tutkimusta jo nyt, vielä vahvistetaan.

On hyvä, että lausunnonantajien joukossa Samok, Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto, on antanut kriittisen lausuntonsa eli vastustaa tutkintoon johtavan koulutuksen kaupallistamista, tilauskoulutus mukaan lukien. Tietysti en ole tätä lausuntoa nähnyt, mutta ymmärrän, että tässä on nyt se huoli, mitä varmasti täällä eri puheissa on jo tullut, että tavoite, mikä on, ei saa vaarantua näillä asioilla, että koulutuksesta tulee kaupallista siinä mielessä, että ehkä osin raha menee edelle jonkun, jota pidetään laatutekijänä.

Mutta, arvoisa puhemies, pidän myös tätä hallituksen esitystä hyvänä, että tämä on nyt tuotu, ja miksi pidän sitä hyvänä, on juuri noiden edellä mainittujen syiden takia, että me pysymme kehityksessä mukana. Mutta erittäin tärkeänä pidän sitä, että tämän lain toteutusta hyvin tiukasti seurataan niistä argumenteista käsin, mitä täällä jo nyt lähetekeskustelussa on käyty, mutta näen myös erittäin tärkeänä, että nyt, kun sivistysvaliokunta lähtee käsittelemään tätä hallituksen esitystä, kuunnellaan asiantuntijalausuntoja mahdollisimman laajasti ja tehdään mietintö, johonka nämä sisältyvät, nämä uhkatekijät, jos näin sanotaan, että ne sisältyisivät sitten siihen.

Täällä ed. Pulliainen toi mielestäni hyvin esille sen kysymyksen, minkälaiseen tilanteeseen tämä hallituksen esitys nyt on tulossa eli mitä meidän yliopistojen sisällä tapahtuu. Me olemme moneen kertaan kuulleet sen, että yliopistoissa nimenomaan ei ole pelkästään yleisestä resurssivajauksesta, rahavajauksesta, ollut kysymys, ja se rahavajaus näyttää vielä jatkuvan tulevankin budjetin myötä, kun se 20 miljoonaa ei tule riittämään, vaan se on se ongelma, että meillä on opettaja—opiskelija-suhde todella heikko. Jos nyt siitä heikosta opettaja—opiskelija-suhteesta ne hyvät opettajat, luennoitsijat, professorit, mahdollisesti joillakin ei se ole houkutuksilla vaan joillakin keinoin katsovat, että mieluummin siirtyvät tähän tilauskoulutuksen puolelle, niin silloin näen siinä suuren uhkan.

Tietysti minulla itselläni on kysymys, kun sekä opiskelijat että eräät opettajat ovat kysyneet, mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa, tämä tilauskoulutusryhmän opettaminen, kouluttaminen todella samoissa ryhmissä, että siellä on perusopiskelijoita, niitä, jotka ovat suomalaisia, jotka eivät maksa, ja sitten näitä, jotka tulevat rahalla ja haluavat hyvää opetusta jne., tuleeko siinä mitään ristiriitaa, onko jollakin oikeus sanoa, että kun me maksamme, niin me vaadimme jotakin enemmän kuin nämä, jotka eivät maksa. Toivon, että näin ei käy, ja todella yhdyn kaikkeen siihen, mitä on sanottu, että tämä ei missään tapauksessa saa vaarantaa meidän maksutonta opetusta ja opiskelijoiden hyvää koulutusta ja luentojen saamista, nimenomaan se ei saa vaarantaa missään tapauksessa sitä.

Täällä hallituksen esityksen perusteluissa kyllä todetaan se, että "opetusministeriö järjestää tilauskoulutuksen osalta seurannan, jolla osaltaan pyritään varmistamaan se, ettei tilauskoulutuksen järjestäminen heikennä yliopiston tai ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta".

Täällä on myös esitelty se, että meillä jo ammattikorkeakoulussa on tilauskoulutusta, tai on ollut näitä maksullisia koulutuksia, ja samoin yliopistojen sisällä täydennyskoulutukset tuottavat sitä. Mutta olen ymmärtänyt, ettei täydennyskoulutuksilla kauhean hyvin mene, koska se hinta, mitä ne nyt ainakin näillä suomalaisilla markkinoilla koulutuksestansa joutuvat tarjouksissa antamaan, tulee aika korkeaksi jo siinä, koska siihen pitää panna kaikki vuokrahinnat ym., ja sitten meillä on kuitenkin yhteiskunnallista tukea saavia koulutusyksiköitä, jotka pystyvät tarjoamaan koulutusta halvemmalla, ja täydennyskoulutuksella ei aina ole ollut se ykkösasema juuri sen hinnan vuoksi. Silloin tässä mielenkiintoiseksi kysymykseksi mielestäni nousee myös se, miten tämä koulutuksen hinta muodostuu. Sehän on täällä, että yksikkö, yliopisto- ja ammattikorkeakoulu, sen määrittää. Silloin vaan tietenkin voi odottaa ja olettaa, että meillä on silloin sitten semmoisia markkinoita, että meille Suomeen on tulossa näihin meidän hyviin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin maksavia, hyvin maksavia asiakkaita. Tietysti kilpailu on kovaa.

Täällä jo hallituksen esityksessä tuodaan, mitenkä näissä muissa Pohjoismaissa ja muualla on tätä, niin että yhdyn tässä myös siihen huoleen, mitä ed. Kantola totesi, taisi joku muukin todeta, että tätä joudutaan myös markkinoimaan, ei ole pelkästään, että on hallituksen esitys nyt tehty, että laki tulee voimaan, joka mahdollistaa tämän, vaan kyllä tässä on myös markkinoinnin paikka. Ja kuka sen markkinoinnin tekee, koska olen ymmärtänyt, että esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ainakin, kun on tullut, niin sinnehän on yksiköitä perustettu ja lisää työntekijöitä, erilaisia päälliköitä, markkinointiasiantuntijoita, konsultteja ym., jouduttu palkkaamaan, jotta joku asia menee eteenpäin. Näin uskon, että tämäkin edellyttää nimenomaan, että se saa sitten näkyvän osan kaikessa siinä kilpailussa, missä on tarjontaa, koulutustarjontaa.

Tietysti uskon siihen aikaisemman työni myötä, että meillä on luotettavaa ja hyvää osaamista. Siinä me emme ole huonoilla, vaan meillä suomalainen koulutus ja tutkimus on hyvällä tasolla, laadukkaalla, aina sieltä perusopetuksesta saakka, ja silloin, jos meillä on hyvä perusopetus, niin totta kai sen pitää näkyä myös sitten siellä yliopiston laatuna kaiken kaikkiaan.

Eli täällä esityksen taloudellisista vaikutuksista todetaan, että "kansainväliset koulutusmarkkinat voidaan arvioida laajaksi ja edelleen kasvavaksi palvelukaupan muodoksi", ja nimenomaan mainitaan, että Kaukoitä ja Keski-Aasia olisivat ne, mihinkä sitä voisi kohdentaa. Mutta jos nyt sitten Ruotsissa on 100 miljoonan euron tulot saatu, niin mitä se Suomessa tarkoittaa tämä sama, mikä tapahtuu Ruotsissa, että siitä summasta, mitä Ruotsissa, vain 2 prosenttia oli peräisin Ruotsin ulkopuolisilta yrityksiltä ja viranomaisilta? Toisin sanoen voi olettaa, että ne suurimmat yritykset ja viranomaiset, jotka tätä koulutusta ostavat, ovat sitten määrättyjen lähirajojen sisältä tulevia — näinkö sitten käy?

Täällä hallituksen esityksessä on kyllä kuitenkin laitettu realistisesti, että "Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tilauskoulutuksesta tulevaisuudessa saatavia tuloja on vaikea arvioida. Tähän vaikuttavat markkinoinnin onnistuminen ja kansainvälisen verkostoitumisen tehokkuus". Se on tässä mainittu, että tehokkuutta nyt vaaditaan, mutta palaan edelleen siihen kysymykseen, että jos yliopistoissa on resurssipula ja sitten vielä tuottavuusohjelman myötä ehkä resurssit vielä muuttuvat tiukemmille, (Puhemies: 10 minuuttia on kulunut!) niin miten silloin selvitään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut sen, että tilauskoulutuslainsäädännön mahdollistava yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttaminen ei ole ongelmaton asia.

Täällä ed. Vehkaperä totesi muun muassa sen, että yliopistoissa kuumeisesti odotetaan tätä lainsäädäntöä. Samalla todella me näemme, että itse hallituksen esityksen 8 a §:n kohdalla 3 momentissa todetaan, ettei tilauskoulutuksella annettavan opetuksen järjestäminen saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Eli miten iso tämä resurssi, millä se järjestetään, sitten voi olla, jotta sitä voi todella kuumeisesti, sanotaan nyt vaikkapa terveesti odottaa, on auki oleva kysymys. En usko, että tästä tulee ratkaisuja korkeakoulujen taloudellisiin ongelmiin, joita on, kuten täällä asian tuntevat kansanedustajat ovat puhuneet, todella paljon.

Tässä asiassa, mikä liittyy koulutukseen, varmasti salin ehdoton asiantuntija on ed. Pulliainen, joka on itse järjestänyt korkeakoulukoulutusta työkseen dekaanina ja yksikön johtajana. Tässä mielessä, mitä ed. Pulliaisen puheenvuoroon tulee, on varmasti ongelmat edessä, jos tähän uuteen tilanteeseen lähdetään ikään kuin talouden pelastajana. Ei varmaan löydy tästä apua korkeakoulujen taloudellisiin ongelmiin. Apu pitää siis löytää muualta. Tässä mielessä, kun ministeri on hienosti ollut paikalla koko ajan, on syytä viitata käytettyihin puheenvuoroihin siinä, että budjettirahoitus vuodelle 2008 ei ole riittävä. On tehtävä myös sitten eduskunnassa, ja tässä vetoan kansanedustajakollegoihin, ratkaisuja, jotta voidaan vuoden 2008 budjettia parantaa.

Mutta kun väitetään kovasti, että tällä ei olisi mitään seuraamuksia suomalaisille opiskelijoille, niin tietysti on huomioitava myös hallitusohjelman maininta yksittäisistä maisteriohjelmista EU—Eta-alueen ulkopuolelta tuleville. Se on ikään kuin seuraava askel tällä kertaa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen 97. Kyllä ylioppilaat yleensä ovat tietäneet asian, kansakunnan tulevaisuushan heissä on, ja kun he ovat ottaneet sen kannan, että suhtautuvat kielteisesti yleensä ulkomailta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuihin, niin seuraava askel sitten tästä hallituksen ohjelmasta on suomalaisille opiskelijoille tulevat maksut. Se on aika loogista.

Täällähän viitattiin myös esimerkiksi Yhdysvaltoihin, missä, kuten ed. Satonen totesi, on 570 000 ulkomaista opiskelijaa mutta missä on todella erittäin suuret opiskelijamaksut myös Yhdysvaltain kansalaisilla. Jos heillä ei ole sitten jotakin stipendimahdollisuutta, he joutuvat todella maksamaan runsaita maksuja. Eli ei tuotakaan asiaa voi jättää keskustelun ulkopuolelle, ettei tällainen maksujen sisään hivuttaminen saattaisi todella EU—Eta-alueen ulkopuolisten kautta alkaa ja sitten mennä eteenpäin.

Näin ollen tämä esitys sinänsä on hyväksyttävissä, mutta toivon todella, että asianomainen valiokunta käy tähän käsiksi ja myös parantaa mahdollisuuksien mukaan hallituksen esitystä nimenomaan niin, että painottaa omassa mietinnössään tämän tilauskoulutuksen todellista merkitystä ja sitä, että siitä ei saa tulla rasitetta muulle opetukselle.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Joskus 1970-luvun alkupuolella, kun suomalaista yliopisto- ja korkeakoululaitosta kovin kehitettiin ja laajennettiin ja taidettiin parantaakin, oli semmoinen tunnus kuin "Tiede kansaa palvelemaan". Ja nyt, kun tätä lakiesitystä on tässä lueskellut, voi ajatella näin, että tämä tunnus voitaisiin muuttaa muotoon "Tiede ihmiskuntaa palvelemaan". Toivottavasti tämä tilauskoulutus ainakin välillisesti johtaa siihen.

Tätähän ovat lausunnonantajat perustelleet ihan ymmärrettävästi ja hyvin ja suhtautuneet siihen pääosin myönteisesti. Ja täällä on jo todettu nämä perusteet, että tämä tilauskoulutus yhtenä keinona vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä, kehittää koulutusta ja tutkimusta sekä nostaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua. On syytä toivoa, että näin käy. Sitten vielä painottaisin sitä, että samalla kun tämä mahdollistaa ikään kuin yliopistojen yhteisen tilauskoulutuksen tarjoamisen ja järjestämisen, niin siinä voivat myöskin ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimia yhtä hyvin yhteistyössä. Ja olen vakuuttunut siitä, että näin myöskin tulee tapahtumaan.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, täällä muutkin puhujat — kuuntelin keskustelua työhuoneessa ja oli vähän muutakin tehtävää, joten en hallitse ihan tätä käytyä keskustelua — mutta ainakin ed. Forsius otti kriittisesti kantaa siihen, että tämän yliopistolain 8 a §:n 2 momentissa on perusteluissa, että olisi mahdollisuus järjestää tilauskoulutusta kehitysavun tai muun kansainvälisen taloudellisen avun yhteydessä. En nyt pidä itseäni minään erityisasiantuntijana, kun on kysymys suomalaisesta kehitysapupolitiikasta, vaikka eräissä Suomen kohdeapumaissa olen saanut henkilökohtaisestikin käydä ja voinut myöskin vakuuttua tämän avun vaikuttavuudesta.

Mutta palaan tuohon teemaan, jolla aloitin puheeni, "Tiede ihmiskuntaa palvelemaan". Jos saan kärjistää ja luottaa paikalla olevan, hyvin intellektuaalisen kollegakunnan arviointikykyyn, niin kärjistäen sanottuna tämä tilauskoulutushan tulee pääosin kohdentumaan eri maiden, jollei nyt yhteiskunnalliseen eliittiin, niin kuitenkin kohtuullisen hyvässä koulutuksellisessa ja taloudellisessa asemassa oleviin. Ja silloin, kun koulutus kohtaantuu tällaisiin henkilöihin, ei ole ainakaan mitenkään varmaa, että se koulutus sitten palvelee sitä kohdemaata, vaan johtuen tästä globaalista maailmasta väki tietysti sitten liikkuu ja hakee työpaikkansa ja elämänsä mistä kolkasta tahansa.

En tiedä, ajattelenko vanhanaikaisesti, mutta näen kuitenkin tämän kehitysavun sen luontoisena, että sen tämmöisen vaikuttavuuden ja kohtaannon pitäisi olla erittäin hyvä. Sen takia paljon mieluummin näen, arvoisa herra puhemies, niin, että kehitysapu kohdennetaan voimakkaasti esimerkiksi naisten koulutukseen, tavallisten naisten koulutukseen, joitten peruskoulutusta ihan monissa käytännön asioissa on tarvetta parantaa myöskin ammatillista koulutusta ajatellen. Sama koskee myöskin lasten koulutusmahdollisuuksia. En mitenkään oikein haluaisi nähdä näin, että tätä tilauskoulutusta lähdettäisiin jotenkin sitten tuomaan ja rahoittamaan ikään kuin kehitysyhteistyömäärärahoilla. En lähtisi niin kuin puuroja ja vellejä nyt yhtään sotkemaan näissä.

Yhdyn myöskin niihin näkemyksiin, että tämä asia tulisi nyt valiokuntakäsittelyssä kirkastaa. Sitä paitsi näen tämän asian niin periaatteellisena kysymyksenä, koko tämän kehitysapupolitiikan, että sitä ei pitäisi tällaisen yksittäisen lain yhteydessä lähteä rukkaamaan ja muuttamaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri, sen verran tähän edelliseenkin puheenvuoroon ja omaanikin tarkennusta, että kun täällä joku edustaja mainitsi, että tämä voitaisiin pistää täydennyskoulutuksen puolelle, niin miten tähän oikein sitten, kysyisin saman tien opetusministeriltä, huippuyliopistohanke suhtautuu? Luulisi, että aivan kuten tässä tilaaja—tuottaja-mallissa, josta mainitsin, tilaaja määrittää sen, mitä haluaa. Mikä on ollut Nokian merkitys Suomen nyt jo vinoutuneelle yliopistokoulutukselle? Monet opettajat valittavat tätä yleissivistyksen puutetta ja muuta, että muutamat firmat määräävät, ja täällä sanotaan, että osakeyhtiöt saavat tilata näitä juttuja. Tilaajahan sen määrittää, mitä se tilaa.

No, jos tämä huippuyliopisto nyt lähtee tänne ihan kärkeen menemään, tarjoaa opetusta ja sitten saadaan suuria maksuja maailmalta, niin onko tämä huippuyliopisto jotenkin suhteessa tähän? Koskeeko tämä sitten — ilmeisesti koskee — tätä huippuyliopistomallia myös?

Siis vielä kerran: Kun puhuin kansalais- ja työväenopistoista, totesin, että alempaa vähennetään kansalaisten mahdollisuutta opiskella ja kehittää itseänsä ja mielenterveydellisestikin viedä eteenpäin omaa inhimillistä kehitystään ja sitten täällä huippukärjessä tavallaan tarjotaan yrityksille ja muille maille melkein kuin teollisuusvakoilumielessä tilaisuutta varastaa tiettyä korvausta vastaan Suomen huippueliitin saavutukset. Ne tulevat tänne jotain maksua vastaan ja saavat ne tiedot ja vievät mennessään. Kolme neljäsosaa tänäkin päivänä menee sinne Amerikkaan tai Kanadaan tai jotain tämmöistä. Miten tämä tähän huippuyliopistoon sitten oikein suhtautuu?

Merikukka Forsius /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä vielä ministeri Sarkomaalta siitä, mistä täällä ainakin edustajat Heinonen ja Rauhala mainitsivat, että kun Ruotsissa mahdollistettiin tämä tilauskoulutus, niin yliopistot hankkivat noin 100 miljoonan euron tulot. Summasta kuitenkin vain 2 prosenttia on peräisin Ruotsin ulkopuolisilta yrityksiltä ja viranomaisilta. Olisin halunnut kysyä, mistä tämä 98 miljoonaa euroa sitten on peräisin ja onko kuitenkin vaarana, että tilauskoulutus tulee kalliiksi suomalaisella rahalla toteutettavaksi kokeiluksi.

Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan todeta sen, että tämä tilauskoulutus on mahdollisuus ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Se on asia, jonka ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat ottaa. Ne voivat myydä koulutusta, mutta niiden ei ole pakko sitä tehdä eli tämä ei ole velvollisuus. Monilla ammattikorkeakouluilla on jo nyt valmius lähteä siihen, ne ovat tehneet jo markkinointia nykylainsäädännön puitteissa, ja niiden ei todellakaan ole pakko sitä tehdä, eli osa ottaa tämän mahdollisuuden, osa ei. Mutta tämä on kaiken kaikkiaan osa sitä kansainvälistymistä, jota meidän täytyy tehdä. Me tarvitsemme hyviä kansainvälisiä tutkijoita ja opettajia tänne. Me tarvitsemme enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Siksi tämä mahdollisuus annetaan.

Ruotsin mallia on vaikea verrata, koska siellä se on osa täydennyskoulutusta ja näiden kahden mallin vertaileminen on vaikeata. Mutta me emme halunneet avata sillä tavalla tätä keskustelua lukukausimaksuista, niin kuin Ruotsi on tehnyt. Siellähän se on leivottu siihen täydennyskoulutukseen. Me emme ole lähteneet arvioimaan, paljonko tulee voimavaroja tästä tilauskoulutuksesta, koska se on aivan kiinni yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Hieman olen huolissani tästä keskustelun sävystä, joka vasemmalta tulee, erityisesti ed. Kantolalta, joka kovin kyseenalaistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen etiikan. Kyllä luotan siihen, että kun meidän yliopistomme ja ammattikorkeakoulumme toteuttavat tätä tilauskoulutusta, ne huolehtivat myöskin omista perustehtävistään. Tarkoitus on hyvin tarkkaan seurata, millä tavalla tämä toteutuu. On erinomaista, että eduskunta on tähän kiinnittänyt huomiota. Myöskin tulosneuvotteluissa käydään läpi niitä asioita, joihin liittyviä tehtäviä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on, eli kyllä luotan täysin siihen, että tämä asia tulee hoidettua asianmukaisesti, mutta sitä myöskin seurataan.

Haluan vielä todeta, arvoisa puhemies, sen, että kun täällä on paljon puhuttu maksuista ja erityisesti vasemmalta on oltu huolissaan siitä, livahtavatko ne lukukausimaksut, niin minä luotan täysin kyllä sinivihreään hallitukseen ja luotan myöskin eduskuntaan siinä, että maksut eivät kyllä livahda. Missään nimessä ei ole tarkoitus tuoda suomalaisille lukukausimaksuja. Mielestäni tämä on niin monta kertaa tässä salissa sanottu, että sitä ei välttämättä tarvitse enää toistaa, mutta hyvä on, että tätä keskustelua käydään.

Kaiken kaikkiaan haluan todeta sen, että tämä ei ole keino paikata sitä vajetta, mikä meillä on yliopistojen voimavaroissa, siinä, että opettaja—opiskelija-suhde ei ole siinä kunnossa kuin muualla on, vaan tämä on vain mahdollisuus kehittää meidän korkeakouluverkostoamme, lisätä kansainvälistymistä. Mutta selvää on, että tätä pitää seurata tarkkaan, ja sen takia tässä on nämä rajaukset, ettei kerralla tuoda isompaa uudistusta. Mutta tämä on korkeakoulujen käsissä ja tätä seurataan, ja tämä on todellakin mahdollisuus eikä lakisääteinen velvoite, niin kuin täällä esimerkiksi ed. Pertti Virtasen puheenvuorossa vähän on ollut. Tampereen yliopisto on tätä toivonut, samoin Tampereen teknillinen yliopisto, ja niille suon tämän mahdollisuuden. Siksi lakiesitys tänne on tuotu.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaalle kommentti: Juuri siitä syystä kuin äsken kuvasitte yliopistojen täydennyskoulutusinstituutteihin tätä käytännön järjestelyä ei pidä ympätä. Pitäkää ministerinä siitä huoli kerta kaikkiaan hallinnollisella ohjausmääräyksellä. Muuten tämä ei tule onnistumaan.

Sitten, ed. Gustafsson, äsken piditte mainion puheenvuoron. Suurin piirtein kaiken voi allekirjoittaa. Vihjasitte siitä, että eräällä tavalla saattaisi eliittiporukkaa tänne tulla. No, meillehän on kerrottu, eräille kansanedustajille, se, keitä tulee ensimmäisinä. He tulevat Etelä-Koreasta. He ovat käyneet täällä jo kysymässä, kun kenttä on avattu, ja minä voin vakuuttaa saamani vihjeen perusteella, että eivät ole ihan muuta kuin eliittiä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaan puheenvuoroon kommentti. Minä en usko, että nyt istuva hallitus on tuomassa Suomen korkeakouluihin suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja, mutta seuraavan askeleen saattaa ottaa teidän jälkeenne tuleva hallitus. (Ed. Gustafsson: Se ei ole porvarihallitus!) Tämä on kuitenkin tämä logiikka, joka tässä toimii, että jostakin se alkaa ja sitten sitä viedään eteenpäin. Se livahtaminen voi tapahtua hiukan myöhemmin. Mehän olemme kuulleet, valitettavasti, Kotkan entisen kaupunginjohtajan Parjanteen suusta juuri tämän ajatuksen, että lukioihin maksuja. Häntä ei nyt tietenkään voi syyttää kokoomuksen jäsenyydestä, tiedän hänen poliittisen taustansa, mutta tämä tilanne on niin tulehtunut, tämä koulutuksen ja kuntatalouden ja yliopistojen tilanne, kaiken kaikkiaan tämä taloudellinen tilanne tässä maassa, että etsitään apua ties mistä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vähän arvoisan ministerin vastauspuheenvuoroon, että aivan kuin tuossa edellinen edustaja sanoi, apua etsitään vaikka mistä. Tampereella sekä ammattikorkeakoulun puolella että varsinkin yliopiston — ex-rehtori on vanhoja tuttujani, hyviäkin — se sana on suunnilleen, että toivottavasti tälläkin tavalla saisi vähän lisää liksaa. Mutta missä on sitten se raja, kuinka paljon tämä alkaa hyödyttää? Tampereellahan on kyllä siis tämä eTampere ja muuta, yliopisto hyvin pitkällä, ja aivan kuin ed. Pulliainen mainitsi, että eteläkorealaista alkaa pukkaa, niin tätä teollisuusvakoilua ja opiskelun ja muun vastaavan tiedon vakoilua, jos tätä sanaa saa käyttää täällä — onko sana "vakoilu" kielletty, "valehtelu" oli kielletty — no niin, mutta kuiteskin sentapaista varmaan aika äkkiä ilmenee koulutuksen merkeissä. Tämä on tiedetty Tampereella. Tampereen yliopisto on hyvä esimerkki siitä, miten yliopistot ottavat ne rahansa nyt mistä tahansa saavat, vaikka ongelma siis on siinä, että valtion pitäisi satsata lisää opettajien palkkoihin, koska suomalaisiakin opiskelijoita on ihan liikaa verrattuna siihen määrään, mitä opettajia on tällä hetkellä.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaa, epäilitte, etten luota yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallintoon ja kykyyn tehdä päätöksiä. Voi olla, etten täysin luotakaan. Tunnen sen verran väkeä yliopiston sisältä, että tiedän, kuinka tavattoman kovissa taloudellisissa paineissa he ovat, ja silloin kun on rahasta kysymys, niin houkutus ratkaista asioita sitten tavalla, joka ei välttämättä ole suomalaisen koulutusjärjestelmän etu, on aika suuri.

Meillä vanhastaan tunnetaan puutavaranvientipuolella erikseen niin sanottu vientilaatu ja sitten kotimaahan myytävä laatu, ja toivon, ettei tässä käy niin.

Leena   Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä hallituksen esityksen perusteluissa kohdassa 1.1 todetaan, että "Tilauskoulutuksena annettavaa opetusta voitaisiin järjestää sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella. Koulutukseen voisi kuulua myös virtuaaliopintoja". Tässä on muutama lause, ja ymmärrän niin, että nyt, kaiken kaikkiaan sitä, miten se opetus toteutetaan ilmeisesti ei ole kirjoitettu kaikkea näihin perusteluihin. Ainakin itselläni nyt, kun sivistysvaliokunnassa tätä lähdetään käsittelemään, mieleen nousee kysymys, miten tämä kaiken kaikkiaan ihan konkreettisesti toteutetaan. Kyllä luotan nyt tämänkin keskustelun ja ministerin vastauksienkin myötä, että tässä on mahdollista päästä hyvään toteutukseen niin, että koulutuksen laatu vaan paranee ja nämä esillä olleet uhkakuvat vähenevät.

Täällähän todetaan myös se, että "yliopistojen tulisi tilauskoulutusta käynnistäessään tarkkaan harkita yhteistyön tarvetta sekä koulutuksen järjestämisessä että markkinoinnissa". Kyllä toivon, kun paitsi toteutuksen alkua myös seurantaa lähdetään tekemään, että olisi mahdollisimman tiukka seula, mitä kaikkea seurataan. Todella toivoisin, että me saisimme päinvastoin hyviä kansainvälisiä professoreita Suomeen, myös tähän muiden opiskelijoiden opetukseen. Minulla on oikeastaan kysymys: Onko niin, että tilauskoulutusta varten meille tulee ulkomailta hyviä professoreita, mutta mikä niitten anti on meidän muille opiskelijoille?

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan todeta, että on erinomaista, että eduskunta on jo lähetekeskusteluvaiheessa näin hyvin paneutunut tähän lakiesitykseen.

Tilauskoulutusta ei pidä nähdä erillisenä koulutuksena yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnasta, vaan tarkoitus on, että se monin tavoin vahvistaa korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen laatua. Mutta itse korkeakoulut ratkaisevat kussakin tapauksessa, millä tavalla sitten tuo koulutus järjestetään. Osahan koulutuksesta voidaan järjestää muuallakin kuin Suomessa.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Kun täällä on kehitysyhteistyöstä kysytty, niin on hyvä miettiä, kun valiokunta käsittelee tätä, että eikö ole hyvä, että esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulla on mahdollisuus ostaa sairaanhoitajakoulutusta ja sillä tavalla tehdä kehitysyhteistyötä. Mutta uskon, että tämän keskustelun pohjalta tämä lakiesitys saadaan siihen kuosiin, että se voidaan viedä eteenpäin.