Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä seuraavat lakialoitteet, 10—25, liittyvät kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Meidän vaihtoehtobudjettimme on tasapainossa. Siinä jonkin verran lisätään menoja, mutta kaikki menot rahoitetaan joko pienehköllä veronkorotuksella kuin myöskin sillä, ettei valtionvelkaa lyhennetä hallituksen esittämällä tavalla vaan lyhennetään 1,8 miljardilla 2 miljardin sijasta. Aivan varmasti tullaan jokaisesta lakialoitteesta kertomaan, mikä on lakialoitteen sisältö, mikä on sen vaikutus. Itse kerron ja puhun niistä lakialoitteista, jotka on minun nimissäni jätetty.

Ensimmäinen niistä on 19) kohta, lakialoite n:o 88 varainsiirtoverolain muuttamisesta. Hallitukselta on jo tullut esitys varainsiirtoverolain muuttamisesta, mutta se koskee taas pörssiveroa, josta varmasti ensi viikolla keskustellaan aika paljon, ja sekin sisältyy meidän vaihtoehtobudjettiin. Ensi viikolla puhumme sitten siitä vastalauseen yhteydessä, mutta tämä 19) kohta 6 §:n muuttamisesta koskee tuota normaalia arvopaperivarainsiirtoveroa.

Kun arvopaperi hankitaan, veroa menee 1,6 prosenttia; kun kiinteistö hankitaan, vero on 4 prosenttia. Kukaan ei osaa sanoa eikä minulle ainakaan ole koskaan esitetty perusteluja, miksi esimerkiksi asunto-osakkeesta maksetaan 1,6 prosenttia mutta omakotitalosta 4 prosenttia. Vastaus on aina ollut: no, se on vaan näin.

Kun tietää, miten suuret nämä asumiskustannukset maassamme ovat ja kuinka paljon asunto jo maksaa, niin 4 prosentin varainsiirtovero omakotitalosta tuntuu todella kohtuuttomalta, kun taas asunto-osakkeesta menevä vero on 1,6 prosenttia. 4 prosenttia omakotitalosta, jonka hinta on 400 000, on 16 000 ylimääräistä rahaa valtion kassaan, jotta pääsisi omaan taloon asumaan. Ei tämä voi olla oikein, ja me kristillisdemokraateissa esitämmekin, että tämä muutettaisiin niin, että varainsiirtovero silloin, kun kiinteistö on hankittu pysyvään asumistarkoitukseen, olisi 1,6 prosenttia eli sama kuin asunto-osakkeista. Tarkoittaa sitä, että jos hankitaan muuhun tarkoitukseen kuin pysyvään asumistarkoitukseen, silloin se veroprosentti olisi edelleen 4. Toivon tietenkin, että voisimme tuon korkeahkon veroprosentin myöskin myöhemmin alentaa kohtuullisemmaksi, mutta tässä vaiheessa haluamme asettaa asunnot samaan asemaan riippumatta siitä, onko tämä asunto asunto-osake, arvopaperi, vai omakotitalo.

20) kohta, lakialoite n:o 89, koskee niin sanottua dieselveroa, ja siinä esitämme, että moottoriajoneuvojen niin sanottua dieselveroa alennettaisiin, ja tämä ihan ympäristöystävällisistä syistä. Uusi dieselauto kuluttaa selvästi vähemmän polttonestettä kuin bensiinimoottorilla varustettu auto ja on siinä mielessä ympäristöystävällisempi. Tämän vaikutus valtion tuloihin ei ole merkittävä, mutta se olisi viesti kuluttajille, että suositaan hieman enemmän tämmöisiä autoja, joiden päästöt ovat pienempiä.

22) kohta, lakialoite n:o 91, koskee virvoitusjuomaveroa. Tällä hetkellä virvoitusjuomavero on 4,5 senttiä litralta, joka tarkoittaa vähän päälle 1:tä senttiä per juomapullo. Tavallisesta juomapullosta 1,5 senttiä on vero. Me esitämme, että tämä vero nostettaisiin 4,5 sentistä 7 senttiin, mikä tarkoittaisi sitä, että tavallisen virvoitusjuomapullon hinta nousisi ei 3 sentillä, kuten tuossa tekstissä on todettu, vaan noin 2 sentillä pulloa kohti. Me emme näe, että tämä olisi kovin merkittävä korotus. Se vähentäisi todennäköisesti jonkin verran kulutusta ja toisi valtion kassaan 10—15 miljoonaa lisää.

21) kohta, jonka äsken hyppäsin yli, on lakialoite n:o 90, ja tämä on kanssa tuollainen oikeudenmukaisuusaloite. Tällä hetkellä kotitalousvähennys myönnetään esimerkiksi asunnon korjauskustannuksista, siis työn osalta, palkkatyön osalta. Jos esimerkiksi omakotitalossa tehdään putkiremontti, niin palkkakustannukset voidaan vähentää kotitalousvähennyksenä. Kun kerrostalossa tehdään putkiremontti, jonka kustannukset ovat todella suuret, nousevat yleensä jopa siis tuhansiin, jopa kymmeniintuhansiin euroihin, niin mitään vähennystä ei saada. Siis jos minä asun asunto-osakkeessa ja taloyhtiö päättää, että tehdään putkiremontti, se tehdään minun huoneistossani ja minä maksan, mutta minä en saa mitään kotitalousvähennystä, mutta naapurikorttelissa asuva omakotitalon omistaja saa kotitalousvähennyksenä nuo putkiremontin palkkakustannukset.

No, eihän kukaan voi tätä pitää oikeudenmukaisena ratkaisuna. Olen tästä aikaisemminkin tehnyt lakialoitteen. Olen käynyt debattia joidenkin lehtien mielipidesivuilla, eikä koskaan ole kukaan esittänyt hyväksyttäviä perusteluja tälle epäoikeudenmukaisuudelle. Ei kukaan tätä ymmärrä, miksi on näin.

Arvoisa herra puhemies! Sitten 23) kohta koskee alkoholijuomaveroa. Hallitushan esittää, että siihen tehdään pienehköjä korotuksia, jotka toisivat valtion kassaan 40 miljoonaa euroa lisää ja joiden seurauksena oluen vähittäismyyntihinta nousisi muutamalla sentillä ja väkevän juomapullon hinta noin 1 eurolla. Kristillisdemokraatit pitävät hyvin tärkeänä, että kaikkien näiden alkoholijuomien veroa korotettaisiin samassa suhteessa, ja varsinkin pidämme erittäin huonona asiana sitä, että oluen alkoholiveroa ei nosteta riittävän paljon, koska olut on yleensä se juoma, johon nuoret ensimmäisenä tarttuvat ja josta voi sitten seurata ikäviä seuraamuksia. 20 prosentin korotus kautta linjan vähentäisi kulutusta, kuinka paljon, on tietenkin täysin mahdotonta sanoa, mutta todennäköisesti selvästi enemmän kuin hallituksen esitys vähentää. Lisäksi se toisi lisää rahaa valtion kassaan mutta myöskin merkitsisi säästöjä alkoholisairauksien hoitamisessa.

Arvoisa herra puhemies! Muista lakialoitteista ryhmämme jäsenet tulevat esittämään perusteluja, minkä takia näin tulisi toimia.

Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lähetekeskustelussa on 15 lakialoitetta, jotka kuuluvat kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin, niin kuin täällä ed. Kallis totesi. Näistä on omissa nimissäni kolme. Käyn tässä läpi joitain yleisiä seikkoja tästä ensimmäisestä, joka on päiväjärjestyksen kohtana 10), laki sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n muuttamisesta. Omissa nimissäni on lakialoitteita paitsi tästä sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n muuttamisesta myös pitkäaikaistyöttömien eläketuen muuttamisesta, ja kolmantena on sitten kunnallisen eläkelain muutos, joka osin koskee omaishoitoa ja siinä erityisesti omaishoitajia, jotka ovat eläkeläisiä. Tämä kolmas ei kuulu näiden viidentoista joukkoon, vaan on oma lakialoitteeni ulkopuolella tämän meidän vaihtoehtobudjettimme, jolla on omat raamit siinä mielessä, että pyrimme myös siinä pysymään tuloissa ja menoissa tasan. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettihan on noin 800 miljoonaa sekä tuloina että menoina.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa hyvin vahvasti nostetaan perheiden hyvinvointi, ja sen vuoksi myös me kristillisdemokraatit olemme tuoneet eri yhteyksissä esille niitä hyviä asioita, mitä hallitus on muuttamassa ja nostamassa perheiden tueksi. Kuitenkin olemme nähneet, että sellaisia tukimuotoja, jotka olisi jo nyt niin sanotusti etupainotteisesti otettu huomioon, ei kaikkia ole nyt tässä hallituksen esityksessä, ja niinpä esimerkiksi tämä sairausvakuutuslain 11 luvun muuttaminen liittyy niihin.

Hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavaa: "Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Käynnistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma." Näitä myönteisiä asioita on hyvä tuoda esille.

Mutta se, että hallitusohjelmassa on jätetty äitiys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistason korottaminen työmarkkinatuen tasolle vasta vuoteen 2009, ei mielestäni ole aivan oikea valinta. Niinpä tässä lakialoitteessa 63 on sisältönä se, että tämä vanhempainpäiväraha korotettaisiin jo nyt vuoden 2008 alusta sille työttömyyspäivärahan tasolle. Näemme, että se vahvistaisi nimenomaan perhepoliittista näkökulmaa, eikä ole mielestäni toisaalta edes suuresta rahamäärästäkään kysymys.

Sitten on toinen omissa nimissäni oleva aloite, joka on lakialoite 66 ja päiväjärjestyksen kohta 13) eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Meillähän edellisellä kaudella on tehty muutos pitkäaikaistyöttömien eläketukeen. Tiedämme, että laman jälkeisenä runsaan 10 vuoden aikana vaikeasti työllistettävien ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien joukko on suuri ja työttömyyden ytimeen on edelleen jäänyt semmoiset 50 000—60 000 iäkästä pitkäaikaistyötöntä, joiden on vaikea työllistyä. Vuonna 2005 laki eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta paransi tilannetta. Lain perusteella vuosina 1941—1947 syntyneille erityisen pitkään työttöminä olleille henkilöille on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä. On kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, eli tämä laki jätti edelleen osan yli 10 vuotta työttömänä olleista ulkopuolelle. Nyt tämän lakialoitteen sisältö on, että huomioitaisiin myös tämä eläketuen tarpeessa oleva joukko ja ulotettaisiin tämä eläketuki myös näihin eli että vuosien 41—50 aikana syntyneellä Suomessa asuvalla henkilöllä olisi oikeus tähän tukeen. Se on tämän sisältö.

Sitten lyhyesti aloitteeni, joka on lakialoite n:o 74 kunnallisen eläkelain 37 §:n muuttamisesta. Siinä on kysymys omaishoitajista, joilla on kunnallinen eläke. On tilanteita, joissa eläke putoaa, jos saa omaishoidon tuen. Kuitenkin katson, että tämä omaishoidon palkkio on sellainen, joka on otettava erilliseksi palkkatulosta, ja näkisin, että tämä kohta olisi hyvä korjata, koska siinä ei ole myöskään kysymys suurista euromääristä, vaan nimenomaan siitä, että monta kertaa näissä on kyse ehkä 50—60-vuotiaista, jotka ovat jostakin syystä jääneet eläkkeelle ja saavat pienen eläkkeen, joka ei ole kuin jonkun verran, se rajahan on noin 500 euroa, mutta sillä ja pienellä mahdollisesti 300 euron omaishoidon tuella ei tulla toimeen, ja sen vuoksi toivoisin, että tätä rajaa tarkistettaisiin.

Sitten vielä ihan muutama sana lakialoitteesta 78, joka on laki omaishoidon tuesta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta. Aikaisemmin on tehty laki omaishoidon tuesta, joka ei mahdollistanut subjektiivista oikeutta kaikille omaishoidon kriteerit täyttäville saada omaishoidon tukea. Se olisi mielestäni se tärkeä asia, joka pitäisi korjata. Sitten on nämä kysymykset, jotka liittyvät siihen, minkälaisia kuntoutus-, virkistys- ym. palvelumuotoja mahdollistetaan omaishoidon tuen saajille, kun on omaishoidon tuen piiriin päässyt. Tässä lakialoitteessa on kysymys omaishoitajille järjestettävästä vapaasta eli siitä, että jokainen omaishoidon tuen saaja voisi saada viikoittaisen vapaapäivän. Nythän se on kolme kuukaudessa. Näemme, että kun työtä tekevilläkin on enemmän kuin yksi vapaapäivä viikossa, niin aivan oikeutettu kohtuus on, että omaishoitajat saisivat vapaapäivän kerran viikossa. Se on tämän lakialoitteen n:o 78 sisältö.

Kaiken kaikkiaan sinänsä näemme kristillisdemokraatteina erittäin tärkeänä, että avattaisiin uudelleen koko tämä omaishoidon tuki, niin kuin sekä selvityshenkilö Elli Aaltosen raportissa että myös Sirkka-Liisa Kivelän tekemässä selvityksessä on sisältöinä, että omaishoitajien tilannetta tulisi parantaa. On nimittäin todella kohtuutonta tässä sekin, että meillä on yli 300 000 omaishoitajaa ja omaishoidon tuen piirissä heistä on vain noin 10 prosenttia eli 31 000. Tiedämme, että omaishoidon merkitys palvelun antajana on suuri. Jos sitä verrataan siihen, että omaishoitoa ei olisi, niin se merkitsisi julkisten palvelujen, erityisesti laitoshoidon tarpeen lisääntymistä, ja se olisi kunnissa aikamoinen rahaerä. Tämä pitäisi ei pelkästään raha-asiana vaan myös arvoasiana hoitaa, että meidän omaishoitajat saisivat sen mahdollisuuden, että tämmöinen taloudellinen kipu ei vaikeuttaisi heidän jo muutenkin vaikeata elämäntilannettaan. He tekevät sen työn varmasti ihan sillä asenteella ja mielellä, mitä yleensä hoidossa tarvitaan, mutta nämä rasitteet, mitkä tulevat sitten siitä, että yhteiskunta ei ole riittävästi tullut vastaan, tulisi korjata.

Päivi  Räsänen  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä ovat siis kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin liittyvät lakialoitteet. Olen itse kahdessa ensimmäisenä allekirjoittajana ja aion niitä nyt hiukan tarkemmin esitellä.

Eli ehdotamme, että sairausvakuutuslakia muutettaisiin niin, että perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen perusteella alle yksivuotiaalle lapselle perhehoitoa antavalle henkilölle annetaan oikeus vanhempainpäivärahaan. Tällä hetkellähän tällaista oikeutta ei perhehoitajilla ole. Olen itse saanut yhteydenottoja aivan pienten vauvojen perhehoitajilta, jotka ovat ihmetelleet sitä, miksi juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten hoitajalla tai vanhemmalla, tässä tapauksessa sijaisvanhemmalla, ei ole tätä oikeutta hoitaa vanhempainpäivärahan turvin kokopäiväisesti pientä vauvaa. Eräässäkin kunnassa muutaman viikon ikäisen huostaanotetun vauvan perhehoitajalle, sijaisäidille, todettiin, että hänellä on oikeus viedä lapsi työpäivänsä ajaksi kunnalliseen päivähoitoon, mikä ei todellakaan ole tarkoituksenmukaista ajatellen tällaista pientä lasta.

Ehdotamme myös, että lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutettaisiin niin, että alle 3-vuotiasta sijoitettua lasta hoitavalle perhehoitajalle annetaan oikeus myös kotihoidon tukeen. Perhehoitajaliitto on tätä vuodesta toiseen vaatinut, valitettavasti tuloksetta.

Haluan myös todeta, että kun viime kaudella näitä samoja lakialoitteita esittelin tässä salissa, niin silloin ministeri Hyssälä lupasi, että nämä hoidettaisiin vielä sen vaalikauden aikana, mutta olen pahoillani siitä, että jälleen kerran joudumme nämä esitykset tänne tuomaan.

Tämän aloitteemme tavoitteena on lisätä sijaisvanhempana toimimisen kannustavuutta ja vähentää lasten hoitamista laitoksissa. Tämä on myös taloudellisilta kustannuksiltaan yhteiskunnalle edullinen, sillä aloitteen toteuttaminen vähentäisi kokonaiskustannuksia laitoshuollon vähentyessä.

Lastensuojelutoimenpiteiden tarve lisääntyy huolestuttavaa vauhtia. Sijoitettujen lasten kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina lähes 5 prosentin vuosivauhtia. Suomessa on jo lähes 16 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta, joista vain 30 prosenttia on sijoitettu perheeseen, loput laitokseen. Tämä on todella häpeällistä, sillä tällä hetkellä jo itäisen Euroopan maissakin tämä suhde on parempi. Ruotsissa 70 prosenttia ja Norjassa peräti 80 prosenttia sijoituslapsista hoidetaan perheissä. Jotta me saisimme tätä perhehoitajien määrää merkittävästi lisättyä, niin kyllä se vaatii sen, että niin palkkiojärjestelmää kuin sitten mahdollisuutta perhevapaisiin, ennen muuta kotihoidon tukeen ja vanhempainvapaaseen, lisättäisiin.

Arvoisa puhemies! Toinen aloite, joka on nimissäni, koskee niin ikään sairausvakuutuslakia, jota ehdotan muutettavaksi siten, että adoptiovanhempien vanhempainrahakausi laajennettaisiin biologisten vanhempien äitiys- ja vanhempainrahakauden pituiseksi eli 263 päivään. Tällä hetkellähän se on enimmillään 234 arkipäivää. Ehdotamme, että tuo aika laskettaisiin lapsen saapumisesta perheeseen tai siitä päivästä lähtien, kun lasta on lähdetty noutamaan syntymämaastaan. Ehdotamme myös, että adoptiolasten 7 vuoden ikärajaa nostettaisiin 10 vuoteen vanhempainrahan saamisen ehtona.

Perhevapaa tulee nähdä lapsen oikeutena, eikä mielestämme ole mitään perusteita sille, että adoptiolapsen kohdalla tuo oikeus kokopäiväiseen vanhemmuuteen on lyhyempi kuin biologisen lapsen kohdalla, miltei, voisi sanoa, päinvastoin. Adoptiolapsi on aina kokenut menetyksiä, ensin biologisesta äidistä tai perheestä, mahdollisesti vielä lastenkodin hoitajista tai sijaisperheistä useaankin kertaan. Kyllä lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän saa hyvin rauhallisesti kiinnittyä uuteen perheeseensä ennen kuin lapsen elämään jälleen tulee uusia hoitajia. Asiantuntijathan suosittelevat sitä, että olisi peräti vuoden aika tähän kotiin ja perheeseen kiinnittymiseen, jolloin jompikumpi adoptiovanhemmista, äiti tai isä, olisi kotona lasta hoitamassa. Tämä tarve on myös isommilla lapsilla, minkä vuoksi ehdotamme tuota 7 vuoden rajaa nostettavaksi aina sinne 10 vuoteen.

Arvoisa puhemies! Näistä kaikista aloitteista olisi paljonkin sanottavaa, mutta haluan nyt vielä painottaa tarvetta tuntuvampaan alkoholiveron korotukseen. Asiantuntijat ovat viime päivinä kiinnittäneet huomiota siihen, että kun meillä on tämä oluen pakkausvero poistumassa ja kilpailu kovenee, niin itse asiassa tuo hallituksen ehdottama oluen veronkorotus on niin pieni, että todennäköisesti meillä oluen hinta ostajalle tulee edelleenkin laskemaan. Olisikin nyt välttämätöntä saada merkittävä korotus niin näihin miedompiin juomiin, olueen, siideriin, viineihin, kuin sitten väkeviin juomiin. On aivan kiistaton tosiasia, että alkoholihaitat lisääntyvät suhteessa alkoholinkäyttöön, ja toisaalta alkoholinkäyttö taas lisääntyy aivan suorassa suhteessa siihen, kun alkoholin hinta laskee. Jos mietitään alkoholin reaalihintaa, niin tähän meidän ansiotasoomme, tulotasoomme, nähden alkoholin hinta ei ole 50 vuoteen ollut näin alhaalla kuin se on nyt. Siksi ei tarvitse ihmetellä sitä, miksi alkoholihaitat ovat niin suurissa lukemissa. En muista, että kukaan alkoholipolitiikan asiantuntija, nimenomaan kansanterveyden kannalta, olisi pitänyt tätä hallituksen esittämää linjaa riittävänä. On vaadittu ensimmäisenä askeleena tätä vähintään 20 prosentin korotusta alkoholiveroon, onpa sitten asiantuntija tullut sosiaali- ja terveysministeriöstä tai Stakesista tai Lääkäriliitosta tai Kansanterveyslaitoksesta. Tällä linjalla kristillisdemokraatit ovat tässä vaihtoehtobudjettiin liittyvässä lakialoitteessaan.

Toimi  Kankaanniemi  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitkään perinteeseen nojaten kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt jälleen tänä syksynä tasapainotetun vaihtoehtobudjetin hallituksen esityksen rinnalle käsiteltäväksi täällä eduskunnassa, valiokunnissa ja sitten joulun edellä täällä isossa salissa.

Ehdotuksemme koostuu 15 lakialoitteesta, mutta niiden lisäksi on joukko määrärahaesityksiä kohteisiin, joista ei ole lainsäädäntöä. Näistä merkittävimmät ovat kehitysyhteistyöpanostuksen hallittu kasvattaminen, maaseutuun ja maatalouteen liittyvät panostukset, energiapolitiikkaan, erityisesti kotitalouksien energiankäytön muutosten tukemiseen kohdistuvat toimenpiteet, päihdetyö ja muutamat muut tärkeät asiat suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tasapainotettu vaihtoehtobudjetti tarkoittaa sitä, että esitämme menolisäyksillemme vastaavat tulot, kuitenkin hallituksen esitykseen nähden sillä poikkeuksella, että hallitus esittää 2 miljardin euron määrää käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. Me katsomme, että 1,8 miljardia riittää tässä tilanteessa, ja haluamme käyttää tuon 200 miljoonaa euroa tärkeisiin, polttaviin tarpeisiin yhteiskunnassa.

Odotamme, että myös muut oppositiopuolueet tekevät tasapainotetun vaihtoehtobudjetin. Erityisesti sosialidemokraateilta nyt tällä kertaa johtavana, suurimpana oppositiopuolueena odotetaan tällaista pakettia. Totean, että kokoomus ei oppositioaikanaan saanut aikaiseksi tasapainotettua vaihtoehtobudjettia. Se aina niin sanotuilla virtuaalituloilla rahoitti sitten vastalauseensa loppusyksyllä. Se ei ole mielestäni kovin vastuullista politiikkaa, siis se, että arvioidaan verotulot mittavasti suuremmiksi kuin hallitus on tehnyt. Me emme ole tälle tielle lähteneet. Toki verotuloja olemme lisää esittämässä, mutta olemme myös yksilöineet, miten se tapahtuu.

Herra puhemies! Täällä ovat nyt edustajat Kallis, Rauhala ja Räsänen esitelleet nämä lakialoitteet, jotka ovat heidän nimissään, ja osin muitakin. Totean, että täällä on myös muutama aloite, joissa ed. Tallqvist on ensimmäisenä allekirjoittajana. Meidän kaikkien allekirjoitus on jokaisessa aloitteessa, eli ne ovat ryhmäaloitteita siinä mielessä.

Totean, että aloitteessa 77 esitetään opintotukeen 50 euron lapsikorotusta, sitten lakialoitteessa 78 omaishoidon tukeen sellaista muutosta, että kaikki kriteerit täyttävät omaishoitajat pääsevät tuen piiriin. Edelleen esitetään tuloverotukseen, tuloverolain 105 a §:ään, lapsen huoltajan ansiotulovähennystä, jotta yli 120 000 suomalaislasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, voisivat päästä tuon rajan yläpuolelle. On suuri häpeä, että meillä on yli 120 000 köyhyydessä elävää lasta tämän hyvinvoinnin keskellä.

Edelleen on lakialoite 94, vaikeavammaisille henkilöille subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Sen lopultakin odottaisimme toteutuvan, ja uskon, että paikalla oleva ed. Akaan-Penttilä yhtyy tähän hyvin voimallisesti.

Arvoisa puhemies! Omissa nimissäni on vain yksi lakialoite, n:o 76 tuloverolain 124 §:n muuttamisesta. Tällä tuloverolain muutoksella saisimme noin 130 miljoonaa euroa lisää verotuloja valtiolle. Ja mistä se tulisi? Se tulisi siitä, että alle kuuden kuukauden ajan omistetusta omaisuudesta perittävää luovutusvoittoa kiristettäisiin. Eli jos omaisuus on omistuksessa lyhytaikaisesti ja sen myy, niin nyt siinä on sama luovutusvoittoprosentti kuin kaikissa muissakin luovutusvoitoissa eli 28 prosenttia. Me esitämme, että tuo prosentti määräytyy lyhytaikaisen omistuksen perusteella, jota voi joku sanoa myös keinotteluluonteiseksi omistamiseksi, aamulla ostaa, illalla myy, tai muutaman päivän tai muutaman viikon tai jopa muutaman kuukauden, enintään puoli vuotta pitää omistuksessaan ja kerää siitä suuren voiton näkemättä yhtään hikipisaraa otsallaan, niin kuin työntekijän täytyy nähdä, että saa jonkinmoisen puhtaan tulon käteensä.

Tästä lyhytaikaisen omaisuuden myyntivoitosta veroprosentiksi esitämme 50:tä, jolloin se olisi todellisuudessa enintään 40 prosenttia, koska verotus menettelee tällä tavalla. Jos tuo efektiivinen veroprosentti silloin olisi 40 prosenttia tulosta, jonka on tuosta vain saanut nopeana voittona, niin se vastaisi kohtuullisuutta siihen nähden, että moni palkansaaja maksaa ylikin 40 prosentin veroa tulostaan. Tällainen muutos on järkevää ja vastuullista, eikä se köyhää kaada. Se koskettaa yleensä niitä, joilla on varaa käydä tällaista kauppaa ja kerätä näitä mittavia luovutusvoittoja nopealla aikataululla, jopa vuoden aikana useammalla kaupalla. Pörssissähän näitä tapahtuu jatkuvasti. Eli tämä olisi se malli, jolla tulisi lisää verotuloa sieltä, missä on todella veronmaksukykyä.

Tähän esitykseen liittyy toisaalta sitten se, että olemme valmiit siihen, että yli 20 vuotta omistetun omaisuuden myynnistä perittäisiin vain 20 prosentin vero, joka todellisuudessa sitten olisi 12 prosenttia, kun se nyt on siis muodollisesti 28 ja todellisuudessa 16,8 luovutushinnasta, siis se putoaisi 12 prosenttiin. Eli pitkäaikaista säästämistä ja omistamista hieman suosittaisiin, mutta lyhytaikaista, niin sanottua keinotteluluonteista ostamista ja myymistä verotettaisiin nykyistä ankarammin. Näin valtion kassaan tulisi arviomme mukaan noin 130 miljoonaa euroa, ihan merkittävä summa rahaa, käytettäväksi niihin tarkoituksiin, joita edellä mainitsin, ja lisäksi myös muun muassa hoitoalan polttaviin tarpeisiin, joihin haluamme myös panostaa enemmän kuin hallitus, jotta ei tällaista ikävää lakkoa tulisi.

Tähän lakkotilanteeseen totean sen verran, että hallitus voisi ottaa käyttöön sen mallin nyt, että maksettaisiin sairaanhoitopiirien kuntayhtymille ylimääräinen valtionosuus, jolla sitten hoitoalojen palkkoihin ohjattaisiin varoja. Se hyödyttäisi myös kuntia, koska jokainen kunta on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsen, ja tämä kohdistuisi varsin suoraan hoitoaloille palkankorotuksen maksamista varten, jolloin tämä avoin haava, joka nyt on meillä edessä, voitaisiin ehkä hoitaa tällä tavalla vastuullisesti ja järkevästi. Vastuu on nimenomaan valtiolla, tässä tilanteessa maan hallituksella, joka on avannut tämän tilanteen näin, ja nyt siihen on vastauksia löydettävä, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Kankaanniemelle: Kun käytitte nimeäni, niin aivan oikeassa paikassa käytitte, sillä tämä ed. Kari Kärkkäisen tekemä aloite vammaisuuden perusteella järjestettävistä tukitoimista, joissa saataisiin henkilökohtainen avustaja vaikeavammaiselle, on tosiaan aihe, josta me olemme yhdessä muun muassa teidän kanssanne taittaneet peistä tässä salissa, ja olen hyvin pahoillani, että hallitus ei tässä saanut kokonaisratkaisua hallitusohjelmaan.

Tiedän vaan sen, minkä haluan teille salissaolijoille nyt kertoa, että se oli hyvin lähellä ja tässä mennään tietyssä marssijärjestyksessä todennäköisesti eteenpäin aika tiiviillä aikataululla, jossa omaksi ryhmäkseen tulevat vaikeimmin vammaiset, joiden kohdalla tämä asia ensin tulee kuntoon. Tähän asiaan on kytketty myös meidän oikeuskanslerimme mukaan. Tässähän on jo juridiikan professorin lausunto, ja tämä on ihmisoikeuskysymys. Tässä on tietty tilanne, joka on perustuslain vastainen, niin että siinä mielessä on erinomaista, että te elätätte tätä asiaa. Sillä lailla se menee eteenpäin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämäkin on vähän ehkä vastauspuheenvuoro, koska edellinen edustaja mainitsi opposition toiveet, että muukin oppositio tekisi tämmöisen oman aloitteensa. Kun taas on tässä tuoreena kansanedustajana, niin en oikein muistakaan, kun tätä lähetekeskustelua nyt tässä käydään, pitäisikö jonkun kommentoida tätä.

Ainakin ed. Rauhalan omaishoitoehdotukset kaikki olivat hyvinkin kannatettavia, ja kun ed. Räsänen mainitsi, että ainakin ministeri Hyssälä kannatti jotain viime vuonna, niin kai joku ainakin kannattaa tässä välilläkin näitä ehdotuksia, joten ainakin oikean suuntaisia kaikki, ja tietysti nämä työajat, jotka liittyvät tähän omaishoitajuuteen, ovat saman kaltaisia kuin täällä aikoinaan oli maatalousyrittäjyyteen liittyvissä esityksissä.

Toivoisin kanssa, että nämä sijaisasiat saataisiin budjettiin ainakin omaishoidon tuen osalta aikaiseksi ja myös tähän eläkelakiin tulevat muutokset. Ainakin tämän verran nyt muu oppositio osallistuu tähän keskusteluun. Toivottavasti jatkatte samaan tahtiin.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, vaikeavammaisten oikeudessa henkilökohtaiseen avustajaan on kysymys ihmisen perusoikeuksista, oikeudesta aivan sellaisiin arkisiin asioihin kuin pukeutuminen ja liikkuminen, syöminen, wc:ssä käyminen, ylipäänsä mahdollisuus tehdä omakohtaisia elämänvalintoja peruselämisessä ja perusolemisessa.

Olen kyllä tavattoman pettynyt — ed. Akaan-Penttiläkin, varsinkin hän, hyvin muistaa viime kaudella ne taistelut, joita tämän asian tiimoilta käytiin, ja ne näyttävät mielenosoitukset tuolla Eduskuntatalon pihalla — että asia ei tullut nyt tähän uuteen hallitusohjelmaan. Kun siellä Eduskuntatalon pihalla otimme vastaan mielenosoittajia, jotka vaativat tätä oikeutta, niin kyllä kaikista poliittisista ryhmistä luvattiin, että asiaa yritetään todella korjata. Vaikka silloin tietysti hallitusryhmät eivät halunneet tulla vastaan, niin sen käsityksen sai, että ainakin sitten seuraavalla vaalikaudella asia kyetään korjaamaan. Voi kuvitella, miten suuri pettymys se on ollut niille aktivisteille itselleen, joita asia koskettaa ja jotka halusivat tähän muutoksen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen on ollut jo toistakymmentä vuotta eri hallitusten agendalla ilman konkreettisia toimenpiteitä. Asia on jälleen kirjattu tähän hallitusohjelmaan, ja se kirjaus kuuluu näin: "Kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää vaiheittain." Mielestäni tämä on hyvin löyhä. Sen vuoksi on tehty tämän lakialoitteen 94 sisältö. Se todella, mihin vaikeavammaisten järjestöt ja he itse ovat nyt pettyneet, on se, että tätä subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen avustajajärjestelmään ei ole saatu. Kun tiedämme, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja sekä Euroopan neuvoston että Euroopan unionin vammaispolitiikan linjauksiin, niin näen, että on todella ihmisoikeuskysymyksenä tärkeää, että asia hoidettaisiin tällä vaalikaudella loppuun.

Vielä, arvoisa puhemies: Ed. Kari Kärkkäisen lakialoite lapsilisäoikeuden ulottamisesta 17 ikävuoteen mahdollistaa lapsiperheille kyllä sen heille oikeutetun tuen, koska silloin vielä menot ovat suuria ennen aikuisikää.

Kolmanneksi opintotukilain muuttaminen, lakialoite 77: On myös vastuullista väestöpolitiikkaa, että ne opiskelijat, joilla on lapsia, saisivat siihen tuen. On todella tärkeätä, että tämä otettaisiin, ja sehän on rinnakkaislakiesitys, niin että toivon, että se valiokunnassa käsitellään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilä ansaitsee kyllä lämpimän kiitoksen siitä työstä, mitä hän on tehnyt tässä vaikeavammaisten asiassa, ja oli ilo kuulla, että hän kertoi tällaista taustatietoa, että asiaa ollaan toteuttamassa. Toivon todella, että se tulee hyvin nopeasti, ja siihen ponnisteluun mielellämme yhdymme koko eduskuntaryhmänä.

Toinen asia, joka tänään oli tässä hieman aikaisemmin esillä, oli tämä sotilasvammalain työkyvyttömyysaste. 20 prosenttia ja tuo termi ovat jäämässä lakiin, niin että ed. Akaan-Penttilälle terveisinä, että yrittäkää nyt todella voimallisesti saada keskusta ja myös oma puolueenne, ryhmänne toimimaan sen puolesta, että nyt tämä porvarihallitus itsenäisyyden juhlavuonna tekisi tässäkin asiassa sellaisen päätöksen, jonka aika on mennyt jo ohi, mutta joka vielä roikkuu täällä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä näitä perhepolitiikan piiriin kuuluvia aloitteitamme puolustaa. Ensinnäkin lapsilisätyöryhmä jo vuosia sitten ehdotti, että lapsilisäoikeus tulisi ulottaa myös 17-vuotiaille. Hehän ovat tällä hetkellä väliinputoajaryhmä. He ovat kyllä vanhempiensa elatusvastuulla ja paljon kuluttavia, mutta tippuvat tyystin tuon lapsilisäoikeuden ulkopuolelle.

Sitten toinen esitys on tämä opintotuen lapsikorotus, jota ehdotimme jo viime vaalikaudella. Ja vaikka opintorahaan on nyt tulossa, tai ei vielä, mutta tällä vaalikaudella tulee, tämä 15 prosentin korotus, niin kyllä perheelliset opiskelijat ovat edelleen siellä köyhyysloukussa. Olen myös huolestunut siitä, että erityisesti yliopisto-opiskelijoilla ensisynnyttäjien keski-ikä on varsin korkea, jo yli 30 vuotta, mikä lisää myös lapsen hankintaan liittyviä terveydellisiä ongelmia ja lapsettomuutta.

Sitten vielä haluan kiinnittää huomion tähän ehdotukseemme lapsen huoltajan ylimääräisestä ansiotulovähennyksestä eli siitä mallista, jonka esitämme perheverotukseksi. Suomihan kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Lähes kaikissa Euroopan maissa myönnetään lapsiperheille erilaisia vähennyksiä verotuksessa, ja tätä ryhmänä ehdotamme.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä lakialoitteesta 64, jossa mahdollistettaisiin perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen perusteella kodissaan alle yksivuotiaalle lapselle perhehoitoa antavalle henkilölle oikeus vanhempainpäivärahaan. Näkisin tämän todella tärkeänä, ja se parantaisi sitä ongelmaa, mikä meillä on, että perhehoitajillahan on todella pienet palkat, kun me olemme nyt palkoista puhuneet. Kaikki ne tukimuodot, mitä he tarvitsisivat siihen tärkeään työhön, olisivat arvokkaita nyt, kun tiedämme, että Suomessa erityisesti lasten sijoitukset laitoksiin verrattuna muihin maihin todella ovat paljon suuremmat, niin että me saisimme enemmän tämmöisiä perhekeskeisiä ja sellaisia hoitomuotoja, joissa lapsi voisi turvallisesti kasvaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä pöytäkirjoihin merkinnän, että tähän lakialoitteeseen 65/2007 on jäänyt jossakin vaiheessa tai tullut jossakin vaiheessa virhe. Täällä sanotaan, että lainmuutoksen aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa, jota ne eivät todellakaan ole, vaan tarkoitus on ollut olla miljoona euroa, mikä sisältyy tuohon vaihtoehtobudjettiimme, eli kaksi nollaa on jostakin tullut liikaa.

Itse asiassa muutama vuosi sitten, ja muutaman vuoden takaa meillä on viimeisimmät arviot, tuo luku oli 750 000 euroa, mutta arvioimme, että jonkin verran tämä adoptiolasten määrä on lisääntynyt, jolloin tuo miljoona euroa olisi aika realistinen arvio mielestäni.