Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Asevelvollisuuslaki muuttuu siten, että varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella kaikista palvelusajoista. Siilasmaan työryhmän taannoisesta mietinnöstä kumpuava esitys sai puolustusvaliokunnassa kannatusta yli puoluerajojen, ja lakimuutos sai positiivisen vastaanoton myös viime viikolla täällä suuressa salissa sen ensimmäisessä käsittelyssä.

Muutos mahdollistaa varusmiesten kotiutumisen ennen joulua ja juhannusta sekä entistä paremman osallistumisen kesällä pidettäviin oppilaitosten pääsykokeisiin. Myös syksyllä kotiutuvan saapumiserän opiskelun aloittaminen helpottuu. Henkilökunnan osalta lakimuutos mahdollistaa henkilöstön joustavamman työajan ja lomien käytön saapumiserien välillä. Se siis helpottaa joukko-osastojen arkea.

Muutos merkitsee varusmiespalveluksen tiivistymistä. Kokonaistuntimäärä vähenee 57 tunnilla, mikä tarkoittaa vajaata 8 koulutuspäivää. Ratkaisevaa valiokuntakäsittelyssä oli se asiantuntijoiden esiin tuoma näkemys, että lyhennyksellä on vain vähäisiä vaikutuksia varusmiesten koulutustasoon ja joukkojen suorituskykyyn. Ase- ja ampuma- sekä taistelukoulutuksesta ei leikata. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen ja yhteen marssiin peruskoulutuskaudella. Viimeiset palveluspäivät ovat jatkossa toivottavasti tarkoituksenmukaisempia. Kenttäkouluttajien lisääminen peruskoulutuskaudella 2,5:een per joukkue nykyisen 1,7:n tasolta varmistanee palvelusturvallisuutta.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin painotettava, että 15:tä vuorokautta pidempi palvelusajan lyhennys on yksinkertaisesti mahdottomuus. Nyt on raja tullut vastaan. Taistelijan perustaidot opitaan verraten nopeasti, mutta taistelijoiden pitää osata toimia kokonaisuutena sodan ajan joukkona. Se vie aikaa. Ja sodan ajan kokonaisuutena toimimiseen tarvitaan myös reserviläisten kertausharjoituksia, jotka nyt, ikävä kyllä, on käytännössä ajettu alas, ja kertausharjoitusten määrä tulevaisuudessa seuraavalla vaalikaudella on vielä usvan peitossa. Lähimpien vuosien osalta on ehkä pienen pientä lisävaloa näkyvissä tunnelin päässä. Näin ainakin toivon.

Arvoisa puhemies! Valtiolle koituva säästö varusmiespalveluksen lyhentämisestä on vuositasolla arviolta 6,5 miljoonaa euroa. Laskelma vaikuttaa optimistiselta. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä lukema. Joka tapauksessa yleisen asevelvollisuuden elinvoimaisuuteen kannattaa myös sijoittaa. Ylipäällikkö Sauli Niinistökin painotti eilen Puolustusvoimien lippujuhlapäivän puheessaan yleisen asevelvollisuuden keskeistä asemaa puolustusratkaisussamme. Se onkin kiistämättä kustannustehokkain ja yhteiskunnallisesti paras tapa hoitaa maanpuolustus. Siksi hallitus voisi kohdistaa osan lakimuutoksella syntyvistä säästöistä varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseen, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet. Tämäkin, siis kotiuttamisrahan palauttaminen, oli esityksenä Siilasmaan työryhmän loppuraportissa. Se on ollut perussuomalaisten eduskuntatyössä esillä tavoitteena alusta alkaen, ja sen lakkauttamista vastusti edeltäjämme Suomen Maaseudun Puolue. Linja siis pitää.

Perussuomalaisten ja vasenryhmän valiokuntaryhmät halusivat painottaa mietintöön jättämässämme vastalauseessa, joka kohdistuu siis mietinnön tekstiin, ei itse lakimuutokseen, varusmiesten taloudellisen ja sosiaalisen aseman määrätietoista kehittämistä. Mielestämme on johdonmukaista, että varat kotiuttamisrahaan otettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön budjetista, ei missään tapauksessa puolustusbudjetista, sillä Puolustusvoimia ja yleensä itsenäistä puolustusta on jo Kataisen kokoomusjohtoisen hallituksen toimesta kuritettu ennennäkemättömällä tavalla, suorastaan historiallisella tavalla, kuten edustaja Savolakin lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä oikein totesi.

Monelle nuorelle tulee varusmiespalveluksen jälkeen ajankohtaiseksi muutto omaan asuntoon ja työ- tai opiskelupaikan hankkiminen. Kotiuttamisrahan palauttamisella säästettäisiin myös kuntien rahoja, kun varusmiespalveluksensa päättäneitä ei samassa määrin enää ajautuisi toimeentulotuen piiriin. Lisäksi varusmiesten kotiuttamisraha olisi valtiovallalta tunnustus kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille nuorille miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille. Kotiuttamisraha tukisi osaltaan yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, koska sillä olisi palvelusmotivaatiota parantava vaikutus. Esimerkiksi kasvussa olevat palveluksen keskeyttämiset toivottavasti vähenisivät.

Kuten jo lähetekeskustelussa totesin, kotiuttamisrahan palauttaminen loisi toivoa keskellä Puolustusvoimien säästökurimusta. Kotiuttamisrahan ohella on muistettava myös toistaiseksi toteutumattomat kehitysalueet, nimittäin eläkkeen kertyminen varusmiespalvelusajalta sekä varusmiespalveluksen huomioiminen siviiliopinnoissa.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän, että vastalauseen sisältämä ehdotus hyväksytään.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan yhteisen vastalauseen lausumaehdotusta, jonka tässä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Niinistö esitteli.

Tämä asevelvollisuuslain muutos näyttää kuitenkin jäävän koko vaalikauden ainoaksi esitykseksi, jolla puututaan varusmiesten asemaan. Palvelusaika todella lyhenee 15 vuorokaudella, mutta sotilasavustusta leikataan kokonainen kuukausi. Kokonaisuudessaan näiden muutosten säästö on tuo 6,5 miljoonaa euroa. Asevelvollisten nuorille perheille leikkaus on tuntuva, kun ottaa huomioon vaiheen, jossa asevelvollisen palvelus on päättymässä ja palkkatuloja ei aivan heti ole luvassa tai ehkäpä työtäkään ei ole tarjolla. Tämä tarkoittaa kyllä tuhansien varusmiespalvelun suorittaneiden joutumista toimeentulotuen hakijaksi palveluksen päätyttyä. Sen takia olisi ollut tärkeää, että tämä olisi nimenomaan toteutettu kotiuttamisrahan palauttamisena ja budjetoitu se sosiaali- ja terveysministeriön budjetista.

Kaiken kaikkiaan sekä kotiuttamisrahan palauttaminen että eläkekertymiin tehtävät korjaukset ja myös siviiliopintojen osalta palveluksen huomioiminen ovat tärkeitä. Ne ovat myös Varusmiesliiton vaatimuksia.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella. Kun palvelusaikaa lyhennetään niin, on paras vaihtoehto kohdentaa lyhennys varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen. Kenttäkouluttajien määrän lisääminen peruskoulutuskaudella on puolestaan hyvä asia.

Asevelvollisuuden päättyessä monet nuoret saattavat joutua tyhjän päälle: ei ole koulupaikkaa, ei töitä, ja elämässä tapahtuu väistämättä merkittävä muutos palvelusaikaan nähden. Pahimmassa tapauksessa kaveripiiri on harventunut ja toisaalta taas armeijakaverit katoavat kukin omiin suuntiinsa palvelusajan päätyttyä.

Tämän perusteella palveluksesta vapautuvia nuoria tulisi tukea mahdollisimman paljon. Kotiuttamisraha tarjoaisi asevelvollisuuden suorittaneille hetken taloudellisen tuen ja turvan. Näin ollen se auttaisi pääsemään alkuun ja toimisi tukena elämän uutta suuntaa haettaessa.

Edustaja Niinistö esitti perusteellisesti vastalauseen sisältämän ehdotuksen, ja kannatan sen hyväksymistä.