Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tekemäni lakialoite virkamieslain 14 §:n muuttamisesta esittää virkamieslakiin lisättäväksi yhteistyövelvoitteen. Viimeaikainen hallinnon toiminta sekä valtionhallinnon että kunnallishallinnon alueella osoittaa selvästi sen, että monilta osin yhteistyössä on edistytty ja kehitytty, mutta valitettavan monta kertaa uudistusten ja tarkoituksenmukaisten uusien toimintakäytäntöjen käyttöönotto estyvät yhteistyön puutteen vuoksi. Erityisesti haluan ottaa esille käytännön esimerkin ihan viimeaikaisesta toiminnasta.

Me toteutimme viime eduskunnan aikana hyvin merkittävän työvoima- ja elinkeinokeskuksia koskevan uudistuksen. Nyt voimme jo arvioida tämän uudistuksen todellista toiminnallista etenemistä ja olen valmis hyväksymään sen, että varmasti te-keskusten alueilla on erilaista onnistumista ja erilaisia kokemuksia, mutta ennen kaikkea minut on pysäyttänyt työministeriön toimesta toteutettava toisen aallon uudistus, joka merkitsee hyvin suurelta osin sitä, että nyt kolmen ministeriön, työvoimaministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön, yhteistyö on jäänyt täysin taka-alalle, ja yksi näistä kolmesta ministeriöstä toteuttaa merkittävää uudistusta, uudistusta, jossa jopa kahdeksan työvoimatoimistoa ollaan ottamassa suoraan ministeriöohjaukseen. Samanaikaisesti ollaan karsimassa työvoimatoimistoverkostoa ainoastaan ja vain tämän yhden ministeriön hallinnonalan tarpeista lähtien sen sijaan, että kehitettäisiin niitä uusia yhteistyömuotoja, joita alueellinen ja paikallinen elinkeinotoiminta ja työllisyyden hoito edellyttävät, yhteisrintamassa, joka jalkautuu paikallistasolle, jossa ovat mukana kaikki nämä kolme ministeriötä. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, voidaan todeta, että julkisen sektorin toiminnan kannalta eri hallinnonalojen, kuntien ja kaupunkien sekä yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on tullut keskeiseksi hyvän hallinnon toimintatavaksi.

Yhteistyöllä on usein mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä ja parantaa tarjottavien palvelujen laatua. Verkostoituneessa yhteiskunnassa virkamiesten tuleekin tavoitteellisesti hyödyntää valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissaan kansalaisten, järjestöjen, yritysten ja muiden viranomaistahojen osaamista ja asiantuntemusta. Yhteistyövelvoite parantaa päätöksenteon kohteena olevien mahdollisuuksia vaikuttaa.

Tässä haluan ottaa esimerkiksi meilläkin useaan kertaan eduskunnassa eri tavoilla käydyn keskustelun muun muassa kuntakoosta. Mitä todella merkitsee se, että monessa tapauksessa kuntakokoa paljon tärkeämpi elementti on se, millä tavalla eri kunnat löytävät aidon yhteistyön ja tämän aidon yhteistyön pohjalta vievät eteenpäin rakenteiden kehittämistä ja uusien yhteistyömuotojen ja uusien toimintakäytäntöjen edistämistä? Näin myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä kohentava kehittämistyö kuntasektorilla edellyttää väistämättä sektorirajojen ylittämistä. Ihan samalla tavalla voidaan sanoa, että muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta me joudumme astumaan yli perinteisten sektorirajojen, jotta toiminnot tarkoituksenmukaisella tavalla etenevät.

Nykyisellään virkamieslaissa ei ole erityistä velvoitetta yhteistyöhön. Virkamiesperinteet eivät vahvoine sektorirajoineen ole kaikilta osin tukeneet laaja-alaisen yhteistyön kehittämistä. Toisaalta yhteiskunnalliset muutokset, kuten informaation määrän lisääntyminen ja kilpailun vaikutusten ulottuminen julkiselle sektorille, ovat jo voimakkaasti lisänneet toki virkamiesten yhteistyötarvetta ja myös ihan käytännön yhteistyömuotoja. Tässä mielessä yhteistyövelvoitteen lisääminen lakiin merkitsee osin jo tapahtuneen kehityksen virallista vahvistamista ja tukemista. Lakiin kirjattu yhteistyövelvoite antaa mahdollisen tuen näin ollen jo harjoitettavalle ja kehitettävänä olevalle yhteistyölle.

Virkamieslaissa olevat määräykset, kuten kielto ottaa vastaan taloudellista tai muuta luottamusta heikentävää etua tai ilmaisemasta luvatta salassa pidettäviä asioita, takaavat virkamiehen puolueettomuuden. Yhteistyövelvoitteen ei siten voi katsoa uhkaavan kansalaisten tasa-arvoista kohtelua vaan nimenomaan lisäävän julkisen hallinnon joustavuutta ja tehokkuutta.

Arvoisa puhemies! Koin tämän aloitteen merkityksellisyyden lähinnä sitäkin kautta, että pyysin 30:ltä teiltä arvoisalta kollegalta tähän lakialoitteeseen allekirjoitusta. Nopeassa lähestymisessä jokainen, jolta pyysin tähän nimen, oli myös valmis lakialoitteen allekirjoittamaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Karjula esitti lakialoitteen, liityin yhdeksi allekirjoittajaksi mukaan. En suinkaan tehnyt sitä vain sen takia, että tuntemani ja luotettava edustajakollega esitti asian, vaan olin itse paneutunut pitkäaikaisesti asiaan liittyviin kysymyksiin ja todennut, että tämän kaltainen lakialoite on hyvinkin tarpeellinen. Itse olen niin toimenpide- kuin toivomusaloitteilla halunnut osoittaa saman suuntaista käytännön kehittymistä. Ennen muuta silloin on ollut kysymys siitä, että paikallisesti vaikka saman kunnan alueella julkisoikeudelliset yhteisöt, esimerkiksi kunta ja seurakunta, voisivat kehittää yhteistoimintaansa ja edelleen laajentaa tätä kolmannen sektorin suuntaan. Tällöin voitaisiin päästä paikallisesti parempiin palveluihin, koota voimavaroja ja vähentää kustannuksia. Lakialoitteella, jonka ed. Kyösti Karjula on tehnyt, velvoitettaisiin virkamiehet tähän.

Hieman mietin, että kun täällä sanotaan voimakkaasti "on edistettävä työssään", olisiko kenties jokin lievempi ilmaisu ollut riittävä, mutta kenties on niin, että tarvitaan näin voimakas ilmaisu "on edistettävä työssään". Tuleeko sitten taas, jos ei tämä edistyminen ole onnistuakseen, syyte virkamiehelle, että hän ei ole edistänyt? En usko, että näin tapahtuu, mutta tiedän sen, että eri hallinnon sektoreilla, esimerkiksi jos ajatellaan kunnallista lainsäädäntöä ja kirkollista lainsäädäntöä, on monia sellaisia käytännön kysymyksiä, jotka kaipaavat laajemman prosessin, jotta yhteistyö voi toimia. Sen vuoksi toivon, että lakialoitetta käsiteltäessä kiinnitettäisiin huomiota näihin näkökohtiin, että virkamies, joka lähtee yhteistyötä tekemään, ei suinkaan joutuisi sitten omien esimiestensä taholta syytteisiin. Nythän tällä hetkellä on vähän tämän kaltaisia tilanteita. Tiedän esimerkkitapauksia, joissa virkamies on lähtenyt paikallisesti edistämään yhteistyötä. Hän on sitten joutunut omien hallintoesimiestensä taholta syytetoimien kohteeksi. Hänen on katsottu rikkoneen voimassa olevia lakeja. Tämä puoli on tarkoin kehiteltävä, että tämä on kaikkien muiden lainsäädäntöjen kanssa yhteistyössä. Toivon, että tähän jatkokehittelyyn aloitteen käsittelyssä kiinnitetään huomiota.