Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta. Muutosehdotukset kohdistuvat lain 134 §:ään, jossa säädetään kaapelitelevisioyritysten velvollisuudesta siirtää verkoissaan korvauksetta radio- ja televisio-ohjelmistoja.

Esitys perustuu yleispalveludirektiivin 31 artiklaan. Kyseinen artikla mahdollistaa siirtovelvoitteiden asettamisen lainsäädännössä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Olennaista muun muassa on, että kyseessä on oltava selkeästi määriteltyjen yleisen edun tavoitteiden saavuttaminen. Yleispalveludirektiivin 31 artiklassa annettu mahdollisuus lakisääteisen siirtovelvoitteen asettamiseen on tarkoitettu poikkeukseksi pääsäännöstä, jonka mukaan ohjelmistojen siirtämisestä sovitaan yksityisoikeudellisesti sopimusteitse.

Nykyinen viestintämarkkinalain 134 § on säädetty määräaikaiseksi, ja sen voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Tämän johdosta asiasta on nyt annettava uusi säännös. Ehdotettu laki on siten tarkoitettu tulevaksi voimaan 1. päivänä tammikuuta 2008. Nyt tarkasteltavana olevan esityksen ja siinä nykytilaan verrattuna olevien muutosehdotusten taustalla on se tosiasia, että EU:n komissio katsoo Suomen nykyisen siirtovelvoitetta koskevan sääntelyn olevan liian laaja. Komissio on tämän johdosta aloittanut rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.

Esityksessä ehdotetaan, että kaapelitelevisioyhtiöiden tulisi jatkossakin siirtää kaikki Yleisradio Oy:n julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot. Tätä on pidettävä perusteltuna yleisen edun näkökulmasta siksi, että Yleisradio Oy:lle on asetettu Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ssä varsin laaja julkisen palvelun velvoite sekä velvoite saattaa kyseiset radio- ja televisio-ohjelmistot jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Yleisradio Oy on rakentanut televisio- ja radiokanavilleen omat ohjelmaprofiilinsa tarkoituksenaan, että nämä ohjelmistot yhdessä täyttävät yhtiölle asetetut julkisen palvelun velvoitteet. Lainsäätäjän tehtävänä myöhempiä lakeja säätäessään on huolehtia siitä, että Yleisradio Oy voi täyttää sille asetetut velvoitteet, erityisesti velvoitteen saattaa julkisen palvelun ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen palvelun ohjelmiston yhtäläistä saatavuutta voidaan pitää myös sananvapauden toteutumisen kannalta olennaisena seikkana.

Maksulliset televisio-ohjelmistot puolestaan jäisivät pois siirtovelvoitteen piiristä heti lainmuutoksen astuttua voimaan ensi vuoden alusta. EU-oikeuden sisällöstä syntyneen tulkintakäsityksen ja EU:n komission käsityksen mukaan maksullisten televisio-ohjelmistojen kuulumista siirtovelvoitteen piiriin ei voida lainkaan perustella yleisen edun mukaisuudella. Myöskään tosiasiallinen tilanne ei muutoksen myötä niiden osalta juurikaan muuttuisi. Edelleen on huomattava, että tästä seikasta ei asiasta käydyllä lausuntokierroksella esitetty yhtään eriävää mielipidettä.

Siirtovelvoitteen piiriin kuuluisivat sen sijaan edelleen kaupalliset, toimiluvan varassa vapaasti vastaanotettavat valtakunnalliset televisio- ja radio-ohjelmistot. Tällaisia ohjelmistoja koskeva lain säännös ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi määräaikaiseksi siten, että sitä sovellettaisiin elokuun viimeiseen päivään 2010 saakka, jolloin nykyinen toimilupakausi umpeutuu. Ennen tuon määräajan umpeutumista asiassa on tehtävä kokonaisvaltainen uudelleentarkastelu. Siirtovelvoitetta koskevaa sääntelyä on yleisestikin tarkasteltava varsin lyhyin väliajoin uudelleen. Tähän on syynä muun muassa tekniikoiden ja viestintämarkkinoiden kehitys, mutta myös yleispalveludirektiivin 31 artiklan asettama velvoite.

Tämän lisäksi EU:ssa on parhaillaan käynnistymässä sähköisen viestinnän lainsäädäntöpuitteiden uudelleentarkastelu, jonka yhteydessä komission odotetaan antavan ehdotuksen myös yleispalveludirektiivin 31 artiklan tarkistamisesta. Sen täytäntöönpano aiheuttaa luonnollisesti myös viestintämarkkinalain 134 §:n arvioinnin tarpeen. Edelleen kaupallisten, vapaasti vastaanotettavien valtakunnallisten televisio-ohjelmistojen nykyinen toimilupakausi päättyy elokuussa 2010. Kaiken tämän seurauksena on tarpeen arvioida siirtovelvoitteen sisältöä kokonaisuudessaan ennen nyt käsiteltävänä olevan esityksen sisältämän määräajan, 31.8.2010, päättymistä.

Arvoisa puhemies! Ehdotetun sääntelyn myötä siirtovelvoitteen sisältö Suomessa muutettaisiin vastaamaan paremmin yleispalveludirektiivin artiklan 31 asettamaa oikeutta siirtovelvoitteiden asettamiseen. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään toteuttamaan direktiivin vaatimukset selkeästi määritellyistä yleisestä edusta, suhteellisuudesta ja kohtelevuudesta sekä läpinäkyvyydestä. Samalla kuitenkin pyritään luonnollisesti siihen, että siirtovelvoitteen laajuus on kotimaiselta kannalta riittävä. Tämä riittävyys toteutuu nyt käsillä olevassa esityksessä, sillä nykytilanteeseen verrattuna siirtovelvoitteen piiristä jäävät pois ainoastaan maksulliset televisio-ohjelmistot.

Tulevaisuuden tarpeita tullaan tarkastelemaan kattavasti kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioon ottaen, kuten edellä totesin, hyvissä ajoin ennen vuoden 2010 elokuuta.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Suomi siirtyy tänä syksynä digitalisoituun katvealueiden kaamosaikaan. Jopa asutuskeskusten läheisyydessä tai isojenkin asutuskeskusten keskuudessa on edelleen alueita, joissa ei tule kaapelilla eikä tule edes antennilla tätä kuuluisaa digilähetystä, mutta toivottavasti siihenkin saadaan pian parannusta.

Itse asiassa onkin hyvä siirtyä varsinaisesta teknologiasta sisältöpuolelle, ja tätä esitystä on jo jonkin aikaa myös tänne eduskuntaan odotettu.

Mielestäni tähän esitykseen on erittäin hyvin kirjattu erityisesti Yleisradiolle kohdistetut velvoitteet, joista itse ilokseni poimin osallisuuden, tasa-arvon, vähemmistön ja erityisryhmien tarpeiden huomioimisen. Mielestäni nämä ovat oivia viestintä- ja kulttuuripoliittisia linjauksia, jotka sopisivat muutenkin koko meidän viestintäalueeseemme.

Kuitenkin itseäni mietityttää yksi kohta, johon varmaankin tulevaisuudessa pitäisi puuttua. Nimittäin tässä keskitytään lähinnä tällä hetkellä siirtovelvollisuuden piirissä oleviin toimijoihin, jotka on rajattu valtakunnallisiin kanaviin. Kuitenkin yhä useammin on tarvetta miettiä myös sitä, olisiko syytä nykyisille radio-ohjelmille, jotka toimivat analogisesti, mutta alueellisesti, myös kohdistaa moista korvauksetonta siirtovelvollisuutta, sillä kaikki radiokanavat eivät suinkaan ole kaupallisia. Osa kanavista toimii erilaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteisöjen tai kieliryhmien palvelukanavina. Erityisesti täällä Pääkaupunkiseudulla muun muassa toimii venäjänkielinen radiolähetys, jonka soisi toki olevan valtakunnallinen, mutta tällä hetkellä se sitä ei ole, ja pelko on, miten tämän tyyppisille kielikanaville jatkossa käy, kun laitteisto kuitenkin pikkuhiljaa on siirtymässä kohti digiaikaa.

Samoin oletan, että esimerkiksi rannikko-Suomella saattaa olla joitain toiveita ruotsinkielisten radiolähetysten suhteen, jotka ovat yli rajojen tulevia, ja siinäkin samalla lailla, jos teknologia siirtyy enemmän tänne digipuolelle sieltä analogiselta puolelta, välttämättä tämä siirtovelvoite ainakaan kaapelitalouksissa tai siirto ei enää toteudu.

Mielestäni onkin syytä miettiä, onko tässä seuraava askel sitten laajentaa tätä teleyritysten korvauksetonta siirtovelvollisuutta myös sellaisiin alueellisiin hankkeisiin, jotka selkeästi toteuttavat näitä Ylellekin asetettuja tavoitteita osallisuudesta, tasa-arvosta ja vähemmistöjen ja erityisryhmien tarpeista.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on ihan tarpeellinen sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Tähän suuntaanhan on pakko mennä kuin tässä on esitetty.

Tämä digitalisointi toi tavallaan esille sen, että kun puhutaan julkisen palveluvelvoitteen toteuttamisesta, sen pitää olla myöskin tekniikan puolelta kunnossa viimeiseen saakka. No, nyt sitä näillä tunnetuilla operaatioilla yritettiin hoitaa. Minä toivon hartaasti, että arvoisa ministeri, kun meillä nyt on viestintäministeri oikein, keskittyisi selvittämään tämän puolen loppuun saakka ja selvitettäisiin objektiivisesti se — se koskee myöskin saaristoa ja Lapin perukoita jnp. — että tämä asia on myöskin tekniikan puolelta viimeiseen saakka kunnossa.

Toinen asia, mikä tähän liittyy: Kun tässä on nyt näitten kaupallisten kanavien osalta tämmöinen siirtymäaika — tämä on voimassa 31. päivään elokuuta 2010 saakka — niin tulisi myöskin selvittää tämä sisällöllinen puoli, onko enää häivähdystäkään julkisen palvelun tehtävän kaltaisen palvelun toteutumisesta näillä kaupallisilla kanavilla, koska kyllä ne niin ovat sisällöllisesti eriytyneet Yleisradion toiminnan kaltaisesta julkisen palvelun kokonaisvaltaisesta toiminnasta, elikkä tämä olisi valmiina. Sehän on tämän eduskunnan tehtävä. Arvoisan ministerin, jos pysyy pallillaan, rooteliin kuuluu tämän selvityksen tuominen eduskuntaan, ja sen selvitystyön pitäisi käynnistyä välittömästi.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni tässä nyt on menossa tietynlainen välivaihe elikkä viestintä pirstaloituu, kaupallisuus lisääntyy ja sitä kautta tietysti maksullisuus. Samalla rajautuvat katselijoiden ja kuuntelijoitten porukat varakkaisiin ja köyhiin. Minusta suuri vaara on, että meille tulee tämmöinen pieni peruspalvelu-Yle ja sitten kaikki kaupallisuus lähtee eri teille tässä. Miten Ylen rahoitus ratkaistaan tulevaisuudessa? Minusta sillä on iso merkitys, pystyykö se hoitamaan tämän ed. Pulliaisen tarkoittaman tehtävän.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti hallituksen esitys on tarpeellinen nimenomaan tässä tilanteessa, kun puhutaan yleispalveluista ja käyttäjien oikeuksista sähköisissä viestintäverkoissa. Kun tämä perustuu direktiiviin, niin tietysti täytyy sanoa näin, että joissakin tilanteissa ehkä jotakin apua sieltä tulee. Mutta kun ed. Pulliainen viittasi, että meillä mennään eteenpäin, ainakin väitetään, että mennään eteenpäin, niin kyllä tämä digitalisointi on kesken ainakin meidän alueellamme, jonka arvoisa ministerikin tuntee, missä itse asun, eli sinne kyllä saatiin alilähetin, mutta ei sekään vielä tuonut ratkaisua siihen ongelmaan. Vaikka on digi-tv ja uusi antenni ja muuta, niin se vaan ei toimi joillakin alueilla, niin kuin omalla kohdallani ja niissä omakotitaloissa sillä alueella, missä itse olen. Jostakin syystä vaan tekniikka ei tahdo pelata. Kyllä minun mielestäni se on ikävää niitten katselijoitten osalta, jotka maksavat kuitenkin tv-luvat ja muut. Vaikka periaatteessa itse katselija melkein kaiken tekee, mikä on mahdollista tuollaisella haja-asutusalueella, niin siitä huolimatta se kuva pysähtyy ja välillä tulee ei-signaalia ja muita verkkoon, vaikka sinne saatiin toki alilähetin.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Här har i flera inlägg nämnts hur viktigt public service-uppdraget är sett ur minoritetssynvinkel. Och när jag tänker på den debatt som fördes här för några månader sedan, den debatten gällde kabelbolagens skyldighet att sända vidare FST5 och huruvida kanalknippen var tillräckligt stora, så lyder min fråga att kommer det här på något sätt nu att inverka på FST5:s möjligheter att sändas inom Rundradions nät — hur jag nu skall säga det?

Arvoisa puhemies! Halusin vaan kysyä ministeriltä: Onko meillä nyt syytä huoleen jotenkin, että FST5:n tai Radio Vegan asema jotenkin vaarantuisi Yleisradion sisällä? Vaikuttaako tämä laki mitenkään siihen, miten jatkossa voidaan kuunnella ja katsoa ruotsinkielisiä ohjelmia koko maassa?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kauppila viittasi jo Ylen tulevaisuuteen, jonka julkisen palvelun toiminta on eduskunnan vastuulla. Nyt nämä digitalisoimiseen liittyvät tapahtumat ovat vähentäneet maksavia luvanhaltijoita. Tv-lupamaksuja on maksettu noin 26 000 vähemmän kuin ennen digitalisoinnin loppuunviemistä. On todellakin huoli siitä, mikä on Yleisradion tulevaisuus, ja tässä toivon todella, että viestintäministeri on tukemassa Suomen Yleisradio Osakeyhtiötä kaikin tavoin, sen toimintaa ja myös sen tuotannon monipuolisuutta.

Viittaan vielä BBC:ltä tulleisiin tietoihin. Englannin Yleä vastaava, arvostettu osakeyhtiö on menettämässä laatuaan, kun se vähentää vahvasti työntekijöitään, ja siellä kait syy on se, että digitalisointi on vielä edessä ja maksajaa etsitään BBC:n suunnasta, niin kuin Suomessa tapahtui: Yleisradio Osakeyhtiö maksoi todella vuosien ajan tätä digitalisoimisprosessia.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Lähdettiinkö tähän digitalisointiin kuitenkin Suomessa, vaikka hyvän aikaa tiedettiin, ettei siihen ollut täysiä valmiuksia?

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Jokunen sana tästä digitalisoinnista, vaikka se nyt ei varsinainen asia-aihe tänään täällä virallisesti olekaan. (Ed. Pulliainen: Se on indikaattori kaikesta!) — Se on indikaattori kaikesta, joo.

Digitaalisessa siirtymisessä on luvattu parempi peitto kuin tällä hetkellä maanpäällisillä analogisilla lähetyksillä on, ja tästä me tulemme pitämään kiinni. Tietysti on aivan selvää, että kun siirrytään uuteen teknologiaan, niin tekniikassa on ongelmia ja niitä ongelmia koko ajan korjataan. Lopputuloksena toivottavasti on se, mihin on sitouduttu, elikkä maanpäällisten digitaalisten lähetysten peitto on maailman paras eli lähes 100 prosenttia, ihan muutama promille jää vajaaksi, ja nämä taloudet sitten hoidetaan satelliittilähetysten kautta. Valitettavasti tietysti nyt on havaittu, että tämän syksyn operaation aikana on todellakin löytynyt sitten sellaisia kotitalouksia, joissa eivät näy satelliitti- eivätkä maanpäälliset lähetykset. Niitä on kyllä tälläkin hetkellä analogisen verkon piirissä ollut, mutta tosiasia on se, että maastollisesti ei aina voida 100-prosenttista peittoa taata. Mutta tekniikkaa koko ajan kehitetään, ja uskoisin, että nämä viat saadaan korjattua niin, että ensi helmikuussa, kun tämä muuntaminen päättyy ja koko Suomi on sitten puhtaasti digitaalisessa maailmassa, silloin näitä teknologisia ongelmia ei enää ole.

Tämä FST:n muunto analogiseksi nyt sitten kaapelitalouksissa ei liity tähän must carryyn elikkä siirtovelvoitteeseen laisinkaan, elikkä sillä ei ole mitään tekemistä tämän FST:n kanssa. FST:hän näkyy nyt kaapelitalouksissa analogisena ja ensi helmikuun jälkeen sitten digitaalisena kaikkialla.

Erityisesti Ylelle on ollut suuri kustannus lähettää sekä analogisia että digitaalisia lähetyksiä, ja uskon, että Ylessä ollaan tyytyväisiä nyt siitä, että ollaan puhtaasti digitaalisessa maailmassa ja näin ollen sitten nämä jakelukustannukset huomattavasti pienenevät ja toivottavasti vapautuvat sitten sisältötuotantoon ja sisältöjen kehittämiseen.

Sitten varsinaisesti tähän itse hallituksen esitykseen. Komission huomautus on annettu juuri siitä, että tämä meidän must carry -pykälämme Suomessa on liian laaja, elikkä komissio vaatii suppeampaa must carryä, ja ed. Sirnö täällä toivoi, että pystyisimme sitä laajentamaan. Minä uskon, että valiokuntakäsittelyssä varmasti käydään tätä alueellistakin näkökulmaa läpi, koska must carry -pykälässä tai yleispalveludirektiivissähän lähdetään juuri tästä sisällöstä ja tämän sisällön arviointi tulee tehdä. Se, miksi tämä nyt tuodaan jälleen kerran ikään kuin vähän määräaikaisena näitten kaupallisten osalta, johtuu siitä, että olisi ollut kohtuutonta kesken toimilupakauden muuttaa kaupallisten toimilupaehtoja. Kun uudet toimiluvat jaetaan, niin siihen mennessä olemme arvioineet sitten, ketkä kuuluvat tämän yleispalveludirektiivin piiriin must carryn osalta, ja se tullaan sitten myös näissä toimiluvan hauissa kertomaan, kuuluuko siihen must carry vai ei.

Mihin ed. Pulliainen viittasi, sisällöt ovat tärkeimmät. Toisaalta tietysti julkisuudessa on kysytty sitä, miksi jonkun amerikkalaisen leffan lähettäminen Ylen kautta on must carryä ja kaupallisten kautta ei ole must carryä. Varmasti tätä problematiikkaa tullaan pohtimaan nyt sitten, kun ratkaistaan, miten lain sisältö tarkennetaan vuoden 2010 jälkeen. Odotamme tietysti innolla myös, mitä EU:ssa tulee tämän viestintämarkkinalain uudelleentarkastelun myötä tämän must carryn osalta tapahtumaan.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vastaan ministerille heti, elikkä siis minä ymmärrän myöskin Yleisradion kohdalla tilanteen sellaisena, että se amerikkalainen lehva siellä tv:n puolella ja se Radion sinfoniaorkesterin konsertti vaikka Beethovenia taikka Mozartia toisaalta täydentävät oikein hoidettuina kautta koko maan sen, että se julkisen palvelun yleinen tehtävä voi toteutua niin, että ne suomalaiset ja tällä alueella olevat ihmiset voidaan kaikki tavoittaa. Se minusta on sitä julkista palvelua, ja silloin sen tarjonnan täytyy olla sellainen, että ne ihmiset ovat tavoitetut, että sitten se julkinen viestintä vaikka hätätilanteesta menee kaikille ihmisille, jotka ovat jonkinlaisen viestintävälineen ääressä.