Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävin, voisiko sanoa, hyvinkin yksityiskohtaisesti läpi sosialidemokraattisen ryhmän ajatuksia tästä palvelusetelimallista ja -järjestelmästä, minkä takia muutamiin asioihin vielä tässä yhteydessä palaan, voisiko sanoa, näin kertauksen muodossa, mutta tuon kuitenkin näitä näkemyksiä uudestaan.

Arvoisa herra puhemies! Palvelusetelilainsäädäntö vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme, niin sen rahoitusjärjestelmään, palvelurakenteisiin, palveluiden tarjontaan kuin myös kuntalaisten mahdollisuuteen saada tarvittavia palveluja. Se tuo myös kuntalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen heidän tuloistaan sekä siitä, missä kunnassa he asuvat.

Mielestämme lakiesityksen yksi suurimpia uhkia ja epäkohtia on nimenomaan se, että tämä lainsäädäntö purkaa yhtenäisen säädellyn asiakasmaksujärjestelmän. Tämän lisäksi asiakkaan maksama osuus palveluista tulee nousemaan ja koko maksujärjestelmästä tulee entistä vaikeaselkoisempi ja vaikeasti hallittava.

Jos kunta päättää ottaa palvelusetelin käyttöön, voi kukin kunta itse päättää omat kriteerit ja perusteet palvelusetelin arvolle niin tulosidonnaisuuden kuin myös tasamaksun osalta. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti jo sitä, että eri kunnissa palvelusetelin arvo on erilainen ja asiakasmaksun omavastuun lopullinen hinta on erilainen elikkä asiakasmaksun osalta tämä tuo ihmiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee tätä lakiesitystä myös valinnanvapauden lisääntymisellä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että hallitus siirtää palveluvastuuta potilaalle. Jos lääkäri tarjoaa potilaalle palveluseteliä, on lääkärin tai jonkun muun hoitohenkilön velvollisuus selvittää potilaalle palvelusetelin piirissä olevat eri palveluntarjoajat sekä myös muut palvelu- ja hoitovaihtoehdot sairauden hoidolle. Tämä tulee omalta osaltaan lisäämään byrokratiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiolle.

Hoitohenkilökunnan on myös selvitettävä potilaalle eri palveluiden ja hoitojen kustannusvaikutukset, asiakasmaksut, palvelusetelin maksukriteerit ja omavastuut ja sairausvakuutukseen sekä maksukattokertymään liittyvät vaikutukset. Tämä ei ole siis mitenkään yksinkertainen tehtävä kunnan eri työntekijöille, mutta ei tämä ole myöskään helppo kokonaisuus asiakkaalle. Tässä yhteydessä asiakkaan pitää myös päättää taloudellisesti, mikä malli hänelle olisi paras vaihtoehto. Tämän kokonaisuuden hallinta on kohtuutonta sairaalle ihmiselle, kun hän pohtii omaa terveydenhoitoaan.

Lain lähtökohtana on, että palvelusetelin käytössä asiakkaan omavastuu on suurempi kuin julkisen palvelun asiakasmaksu. Tämä on lähtökohtaisesti meidän mielestämme myös väärin. Palvelusetelin vaihtoehto ei siten ole todellinen vaihtoehto kaikille kuntalaisille. Tämä on todettu myös asiantuntijakuulemisissa selvästi. Asiantuntijat toivat kuulemisen yhteydessä esille, että tämä ei ole heikompitulotasoisten ihmisten palvelumuoto eikä myöskään niitten ihmisten palvelumuoto, jotka eivät itse pysty tätä kokonaisuutta hallitsemaan ja päättämään, eli pienituloisten ja heikommassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet käyttää palveluseteliä ovat vähäiset. Käytännössä palveluseteliä käyttävät parempituloiset ihmiset.

Palvelusetelin myötä asiakkaan status muuttuu ja hänestä tulee kuluttaja. Asiakas tekee palveluntarjoajan kanssa sopimuksen. Tämän seurauksena hän siirtyy kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännösten piiriin. Tämä ei voi olla lähtökohta ihmiselle saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lähtökohta on minulle vieras eikä ole myöskään oikeudenmukainen eikä tasa-arvoinen ihmisten välillä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys palvelusetelistä pilkkoo myös sosiaali- ja terveydenhuollon kentän entistä sekavammaksi sen sijaan, että pyrittäisiin kohti saumattomia palveluketjuja ja toimivia palvelukokonaisuuksia, kuten muun muassa Paras-hankkeessa pyritään. Uudistus tulee vaatimaan paljon valvontaa, neuvontaa ja ohjausta, joten se tulee väistämättä lisäämään kunnallisen byrokratian määrää. Uudistus tulee eri arvioiden mukaan myös nostamaan palvelujen kokonaiskustannuksia, sillä kunnat joutuvat ylläpitämään palvelusetelillä tarjottavan palvelun rinnalla myös oman vaihtoehtoisen palvelumuodon.

Meillä on myös selkeitä viitteitä siitä, että ihmisten palveluihin on syntymässä tulevaisuudessa bisnesmarkkinat. Viimeiset esimerkit ovat olleet muun muassa ikääntyvien ihmisten palveluista. Näitä saatoimme lukea jo heti eduskunnan ensimmäisen käsittelyn jälkeen muun muassa Kauppalehdestä. (Ed. Pulliainen: Juuri näin!) Tätä kehitystä tukee nimenomaan tämä palvelusetelilainsäädäntö. Hallituksen palveluseteliesitys tekee peruspalveluista markkinatavaraa. Ongelmana on, ettei hallitus panosta selkeästi nykyistä paremmin julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vahvistamiseen. Julkinen palvelu siten rapautuu samalla kun yksityinen terveysbisnes ja terveysvakuutusmarkkinat kukoistavat. Hallitus on valmis rahoittamaan yhteisillä verovaroillamme suuria bisnestä harjoittavia terveysyrityksiä, ja rahat voivat ohjautua viime kädessä kansainvälisille pörssiyhtiöille. (Ed. Kankaanniemi: Näinhän siinä käy!) Tätäkään ei media ole kiistänyt eri kannanotoissaan. Tämä ei voi olla meidän verovarojemme käyttötarkoitus.

Arvoisa puhemies! Edellä mainituin perustein sekä ensimmäisessä käsittelyssä tuomani tarkemman selvityksen perusteella me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä palvelusetelijärjestelmän laajentamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, minkä takia esitän lain hylkäämistä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattien edustaja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ed. Räsänen, jätti vastalauseen tähän palvelusetelin laajentamista koskevaan mietintöön. Siinä oli kolme muutosta, josta ensimmäisessä käsittelyssä äänestimme. Oli asiakasmaksukaton kerryttäminen, oli tulosidonnaisuuden parantaminen ja sitten, että tämä lainsäädäntö olisi voimassa kokeiluluontoisesti vain kolme vuotta. Nämä esitykset kuitenkin kaatuivat, ja nyt kun on toinen käsittely ja on esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kysymys, niin on syytä vähän tarkastella, missä mennään.

Herra puhemies! Erityisesti minua ovat rasittaneet tai vaivanneet tai aiheuttaneet pohdintoja ed. Aila Paloniemen puheenvuorot tämän asian käsittelyn eri yhteyksissä. Pidän ed. Paloniemeä, joka on Keski-Suomesta — sieltä on varmasti parhaat voimat eduskuntaan valittu — asiantuntijana ja jopa keskustan johtavana sosiaali- ja terveysasiantuntijana. Ed. Paloniemi käytti 17. maaliskuuta tänä vuonna lähetekeskustelussa puheenvuoron, jossa hän erittäin ankarasti kritisoi tätä hallituksen esitystä todeten — referoiden käyn tätä hieman läpi — että esitys sisältää valitettavasti monia puutteita. Hän pohtii tätä, että kun kunnilla on terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus ja jos maksusuhde setelitilanteessa on 50—50 prosenttia, niin onko kunta silloin järjestänyt palvelun. Näitä periaatekysymyksiä hän pohtii. Edelleen hän toteaa, että asiakas joutuu maksamaan hoidosta itse useita satoja euroja ja tähän ei ole varaa kuin vain oikeasti keski- ja hyvätuloisilla. Edelleen hän katsoo, että tämän esityksen seurauksena on väestöryhmien välisten terveyserojen edelleen kasvaminen ja ne ovat nyt jo Suomessa jyrkemmät kuin missään muualla Euroopan maassa. Ed. Paloniemi toteaa, että hallitusohjelman mukaan tavoitteena on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Erityisesti hän painotti sitä, että yksityisiä terveyspalveluita ei ole suurten kaupunkien ja taajamien ulkopuolella juurikaan, jolloin tämä järjestelmä lisää alueellista eriarvoisuutta.

Herra puhemies! Kun itse tulen noin 30 kilometrin päästä Jyväskylästä pienestä kunnasta, jossa ei todellakaan ole näitä palveluja, niin itse jäin erityisesti tätä kohtaa miettimään. Jos meiltä jaetaan näitä seteleitä, niin keski- ja hyvätuloiset matkustavat Jyväskylään, käyttävät yksityisiä palveluita ja oman kunnan palvelujen, runsaan 3 000 asukkaan kunnan palvelut, käyttäjiksi jää se köyhin väestönosa. Ja pahaa pelkään, että seurauksena on se, että meidän kunnastamme ajetaan nämä palvelut hyvin heikoiksi, alas, kun ei jää käyttäjiä riittävästi. Eli tällä voi todella olla, niin kuin ed. Paloniemi tässä vakavasti pohtii, tällaiset seuraukset suurten taajamien tai kes-kuspaikkojen lähialueella ja ulkopuolella vielä edempänäkin jo keskikokoisillakin paikkakunnilla. Tällaista alueellista eriarvoisuutta en voi kyllä pitää oikeana ja hyvänä, jos tämä ed. Paloniemen esille nostama uhka on olemassa ja todellinen. Niin kuin itsekin kyllä näen, niin tämä on kyllä todella huono esitys alueellisesti ja ihmisten tasa-arvon kannalta.

Herra puhemies! Ed. Paloniemi edelleen toteaa, että palvelusetelin käytön laajentaminen lisää yksityisten terveyspalvelujen käyttöä ja myös lääkärien ja hoitajien siirtymistä kunnalliselta sektorilta yksityiselle ja näin kuntien työvoimapula pahenee. Ja edelleen hän toteaa tästä prosenttiosuudesta, että palvelun ei pitäisi olla tämän prosenttiosuuden mukaan määräytyvä. Lopuksi hän totesi silloin 17. maaliskuuta, että yksityisten palvelujen hinnat nousevat kun tämä järjestelmä tulee mukaan, jolloin potilaan omavastuuosuus on lopulta sama kuin palvelun koko hinta nykyisin. Tämä merkitsee kunnan maksamaa elinkeinotukea yksityisille palveluntuottajille.

Herra puhemies! Tämä oli ed. Aila Paloniemen, keskustan edustajan, puheenvuoro 17. maaliskuuta. Ja nyt ensimmäisessä käsittelyssä viime torstaina ed. Paloniemi totesi tältä paikalta, että korjauksesta huolimatta tämä esitys mielestäni lyö korville hallituksen terveyspolitiikan aivan keskeistä tavoitetta. Se on hallitusohjelmankin mukaan väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Edelleen hän sitten viittaa näihin korkeisiin omavastuuosuuksiin terveydenhuoltomaksuissa ja pelkää, että tämä edelleen lisää niitä, ja moittii sitä, että esityksen kustannusvaikutuksia ei ole tarkoin tai riittävän huolellisesti laskettu etukäteen. Ed. Paloniemi toteaa näin "Tämän uudistuksen sijasta olisin lähtenyt pontevammin kehittämään perusterveydenhuoltoamme. Se on ikävä kyllä kriisissä. Nyt on yhdestoista hetki pistää siellä asiat kuntoon."

Herra puhemies! Kun oman maakunnan mielestäni varsin hyvin asioista perillä oleva edustaja lausui tällaisia ajatuksia ja tosiasioita tästä esityksestä, niin jouduin kyllä vakavaan pohdintaan siitä, voinko tätä huomisessa äänestyksessä hyväksyä vai pitäisikö tämä esitys hylätä. Mietin sitä varmaan yön yli vielä. Ryhmässä kyllä totesin tämän, että saatan tätä vastaan äänestää, koska nämä perustelut ovat varsin vakavia. Ja ymmärsin, että sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton vastalause perustuu keskeisiltä osilta samoihin tekijöihin, ei ehkä ihan näin tähän alueelliseen tasa-arvonäkökulmaan, mutta muilta osin. Tässä mielessä sitten asia ja esitys, koko paketti, on varsin vakava. Terveydenhuollon, sairaiden ihmisten hoidon ja kustannusten kanssa meidän ei pidä leikkiä, vaan ottaa ne todella vakavasti, huolellisesti tarkasteluun ja tehdä päätökset näissä asioissa, tarkan huolellisen harkinnan jälkeen, ja myös kuntatalous edellyttää, että näin tässä tilanteessa toimitaan. Periaatteessa minulla ei ole palveluseteliä vastaan yksityisten käyttöä täydentävänä osana järjestelmässä erityisesti mitään, ei varsinkaan ideologista vastustusta, mutta käytännön seikat puhuvat tässä kyllä vakavaa kieltä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Palvelusetelilaissa on pohjimmiltaan kysymys siitä, minkälaiseen palvelutuotantoon halutaan panostaa. Tulevaisuuden palveluntarve ikääntyvän väestönosan lisääntyessä on vahvalla kasvu-uralla, ja palvelujen rahoitusresurssit ovat hyvin rajalliset. Nyt tällä hallituksen esityksen mukaisella menettelyllä lähdetään panostamaan aivan suoraan yksityiseen palveluntuotantoon. Kokemukset palvelujen yksityistämisestä eivät varsinaisesti innosta lisäämään niitä.

Palvelusetelijärjestelmästä ei ole myöskään vertailukelpoista tietoa eikä sen taloudellisista vaikutuksista uskalleta antaa edes kunnolla arvioita. Silti hallitus ajaa harvinaisen nopealla aikataululla voimaan tulevaa lainsäädäntöä, jonka vaikutukset ovat hyvinkin merkittävät. Tutkitun tiedon puuttuminen ja päätösvallan sysääminen valtiolta kunnille tekevät uudistuksista hyvin epävarman. Se, että järjestelmän käyttöönotto jätetään kuntien päätettäväksi, saattaa myös johtaa kuntien eriarvoistumiskehityksen synkkenemiseen. Oma lukunsa ovat alueet, joilla useiden palveluntuottajien syntymiselle ei ole edellytyksiä, eikä sen myötä minkäänlaista kilpailua voi myöskään syntyä.

Nyt tulisi kehittää kunnallisia palveluja. Resursseja pitää panostaa kunnallisten palvelujen laadun parantamiseen, henkilöstön jaksamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Uhkana palvelusetelijärjestelmän kohdalla on, että uuden järjestelmän rahat otetaan julkisen palvelutuotannon kehittämisestä, sillä palvelusetelijärjestelmälle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Käytännössä myöskään vähävaraisilla ei ole palveluseteliin varaa, koska palvelusetelin omavastuuosuus ei nosta palvelumaksukattoa. Näin palvelusetelin käyttäminen lisäisi suoraan palveluja paljon käyttävän kuntalaisen maksutaakkaa. Niille, joilla on varaa maksaa setelin ja yksityissektorilta ostetun palvelun erotus, tuo palvelusetelijärjestelmä uuden mahdollisuuden valita palvelujaan. He tosin ovat niitä, joilla on nyt jo varaa valita palvelunsa työterveyshuollon, yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen palveluntuottajan välillä.

Uudistus ja sen myötä palvelusetelin valitseminen tekisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvitsijasta kuluttajan, jolle näin siirrettäisiin vastuu omasta hoidostaan. Nyt vastuu on kunnilla, ja kunnilla sen tuleekin olla. Palvelusetelistä seuraa asiakkaiden kustannustason nousua ja kansalaisten eriarvoistumista sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjinä. Näiden faktojen perusteella kannatan lämpimästi ed. Anneli Kiljusen tekemää lain hylkäämisesitystä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Myös minä kannatan ed. Anneli Kiljusen tekemää hylkäysesitystä. Ennen muuta perustelu on se, että voimavaroja viedään julkiselta sektorilta niin, että kolisee, se on se suuri ongelma tässä. Toki kunnat erikoissairaanhoidossa, niiden edustajana sairaanhoitopiiri, osoittavat sitten ne kohteet, minne on mahdollista viedä. Osa voi olla julkista sektoria jossakin muualla, mutta osa on varmastikin, riippuen erikoisaloista, yksityistä sektoria.

Katsoin asian ensimmäisen käsittelyn puheenvuorot, kun kävimme keskustelua, ja se oli aika värikästä. Mutta ei siihen paljon lisättävää ole. Oleellisia asioita käytiin läpi. Nyt vaan huomaan, että oikeiston vahvimmat voimat ovat nyt täältä poissa, siis nimenomaan, sanotaan nyt, äärioikeiston. Tällä tavalla tilanne on hiukan toinen kuin silloin ensimmäisen käsittelyn aikana.

Tietysti se, että voimavaroja viedään julkiselta sektorilta, täytyy toki tuoda esille myös alueellisesti. Nimenomaan pienimmät, keskisuuret sairaanhoitopiirit ovat tässä tilanteessa kaikkein hankalimmassa asemassa. Se, mikä täällä tuli jo tänään esille, että ihmisten välistä eriarvoisuutta tämä vahvistaa, on myös tosiasia.

Arvoisa puhemies! On asiallista toimia niin, ettei toista asioita, joita olemme jo kertaalleen läpikäyneet ensimmäisessä käsittelyssä. Lopetankin siihen, että on hyvä muistuttaa mieleen, että edelleenkin terveyserot Suomessa ovat todella suuria ja dramaattisia. Esimerkkinä käy se, että 37-vuotias fyysistä työtä tekevä mies voi odottaa elävänsä lyhyemmän elämän kuin saman ikäinen mutta johtavassa asemassa oleva mieshenkilö. Eli fyysistä työtä tekevän miehen odotettavissa oleva elinikä on noin seitsemän vuotta lyhyempi kuin saman ikäisen johtavassa asemassa olevan mieshenkilön.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Palvelusetelilaki aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia. Idea on, että kuntalainen voi valita itse palvelun, jota tarvitsee, tutkii tarjontaa, valitsee, tilaa ja maksaa setelillä. Setelin maksaa esimerkiksi sosiaalitoimisto ja viime kädessä veronmaksaja. Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset kehittävät palveluitaan ja markkinointia. Yrittäjyyden kehittämisen ja edistämisen kannalta tämä lakimuutos onkin hyvä asia. Mutta entä, jos palvelun tarvitsija on syrjäytynyt tai ikääntynyt, hänellä ei ole omaa nettiä, ei puhelinta eikä voimia tutkia kirjastonkaan kautta tarjontaa? Mahdollinen neuvontapalvelu saa hänet hämilleen. Kaikkein heikoimmille asiakkaille jäävät pelkästään kunnalliset palvelut, jotka ruuhkautuvat entisestään ja jäävät jälkeen kehityksestä, kun osa rahoista menee setelikäyttöön. On olemassa riski, että tämä lisää ihmisten eriarvoisuutta: tulevat seteliasiakkaat ja muut, joilla ei ole varaa maksaa kallista omavastuuta, mikä setelin jälkeen jää.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin jossain määrin käsittelyssään kiinnittänyt huomiota näihin mahdollisiin ongelmiin. Mietinnössä todetaankin, että "Valiokunta korostaa, että järjestelmän käyttöönotto edellyttää, että kunnassa varaudutaan asiakkaan asianmukaiseen neuvontaan ja ohjaukseen, sekä kiinnitetään huomiota heikkojen asiakasryhmien mahdollisuuteen käyttää palveluseteliä." Itse asiassa tämä edellyttää kyllä sitä, että kuntapalveluja on oltava tarjolla jatkossakin ihan kaikessa palveluntuotannossa. Toki on hyvä, että valiokunta on tehnyt myös lausuman, jossa edellytetään seurantaa ja sitä, minkä tyyppiset asiakkaat näitä palvelusetelejä käyttävät ja minkä tyyppisiin palveluihin ne sitten ohjautuvat.

On kyllä todella tärkeää, että jos tämä laki käytännössä johtaa räikeään eriarvoistumiseen, siihen on tehtävä pikimmiten muutos.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Meillähän on jo käytössä tämä maksusitoumusjärjestelmä, joka on eräänlainen palveluseteli, elikkä siis siinä suhteessa niillä, joilla on varallisuutta, käyttövarallisuutta ja pääomaa, kalliitkaan yksityisen lohkon tarjoamat hoidot eivät ole mahdollisuuksien ulkopuolella. Siinä suhteessa asia on selvä. Elikkä toisin sanoen intressiryhmä ovat juuri ne, sanotaanko, yhteiskunnan vähäosaiset, ja erikoisen ongelmalliset ovat ne, joilla on mielenterveysongelmia, dementiaa jnp. Minä ajattelin sillä tavalla, että tähän täytyy löytää jonkinlainen objektiivinen mittari, odotukseen, mitä tapahtuu. Kun menin kotiin Ouluun ja aukaisin Kauppalehden, niin se oli heti siinä, oikein näyttävä puffi siitä, millä tavalla yksityiselle sektorille nyt aukesivat aivan uudet mahdollisuudet. Sitten kun minä aukaisin Classic-kanavan, kaupallisen radion kanavan, sieltä tuli ensimmäisenä Eiran sairaalan mainos, jossa ilmoitettiin, että "tule Eiran sairaalaan kulkematta lähtöruudun kautta" ja kaikki on onnea ja ihanaa ja kerrankin saat kunnon hoitoa ja palvelusetelillä tietysti tulet sinne. Kyllä hallitus tekee tässäkin ideologisen ratkaisun, hyvin oikeistolaisen ratkaisun, ja tulevat sukupolvet sitten haukkovat henkeänsä tämän kanssa.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi oli oikein poiminut ed. Paloniemen puhetta. Se puhe sisälsi keskeisesti ne kaikki ongelmat, mitkä tähän lakiin sisältyvät, ja niitä ei minun tarvitse nyt toistaa. Itse olen miettinyt asiaa myös hoidon näkökulmasta.

Nythän on niin, että kunnat saavat itse päättää, mihinkä tarkoitukseen ne tämän palvelusetelin ottavat käyttöön, ja jos ajattelee, että sairauksien hoitaminen on tavattoman monimutkaista ja monimuotoista ja välttämättä ei selviä yhdellä eikä kahdella lääkärillä käynnillä eikä yhdellä spesialistilla, niin voi vaan miettiä, millä tavalla kunnat nyt sitten selviytyvät niissä tilanteissa, joissa ne antavat potilaalle palvelusetelin, jotta hän voi mennä lääkärinhoitoon jonkun tietyn asian takia, ja siellä ilmeneekin monta muuta asiaa. Palaako tämä potilas takaisin kuntaan hakemaan uusia palveluseteleitä, vai ovatko sitten kuntien palvelut niitä, joita potilaat käyttävät, jolloinka hoitoketju tavallaan katkeaa? Eli tämä tulee olemaan kyllä todella vaikea asia monen potilaan näkökulmasta, ja mitä sairaampi, kipeämpi, huonovointisempi ihminen on, niin sitä huonommin hän pystyy sitten arvioimaan, missä se hänen paras hoitopaikkansa olisi. Kyllä minä sen verran epäluuloinen olen, että yksityissektorit kyllä mielellään sitten rahastavat tässä tilanteessa, jossa ajatellaan, että kunnan piikki on tavallaan auki.

Tämä laki on todella edesvastuuton. Olen ed. Pulliaisen kanssa samaa mieltä siitä, että tulevat polvet maksavat todella raskaasti tästä, samoiten myös kunnat huomaavat tämän kyllä nahoissaan. Näillä perusteilla kannatan ed. Anneli Kiljusen tekemää hylkäämisesitystä.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaikki uusi herättää aina hämmennystä ja vastarintaa ja joskus jopa pelkoakin. Täytyy muistaa kuitenkin, että palveluseteli on tarkoitettu kunnan omaa tuotantoa ja ostopalveluja täydentäväksi järjestämistavaksi eikä sillä ole tarkoitus järjestää kiireellistä hoitoa tai muita palveluja, joissa asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vertailuun tai valintaan. Kunta päättää aina yksittäistapauksittain asiakkaan palvelun tai hoidon tarpeen arvioinnin perusteella palvelusetelin myöntämisestä, eli asiakkaan asema ei tässä suhteessa muutu, koska asiakkaalla ei ole nykyisinkään mahdollisuutta vapaasti valita palvelunsa järjestämistapaa, vaan kunta päättää, järjestääkö se asiakkaan tarvitseman palvelun omana tuotantonaan tai esimerkiksi ostopalveluna.

Sitten pitää muistaa se, että asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja asiakkaalle pitää myös kertoa tästä kieltäytymismahdollisuudesta. Yleensäkin, kun tämä palveluseteli otetaan käytäntöön, niin se edellyttää, että kunnissa varaudutaan asiakkaan asianmukaiseen neuvontaan ja ohjaukseen sekä kiinnitetään huomiota heikkojen asiakasryhmien mahdollisuuteen käyttää palveluseteliä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Siitä huolimatta, että ed. Kankaanniemi on puheenvuorossaan siteerannut useita kertoja keskustan eduskuntaryhmän parasta asiantuntijaa näissä asioissa, rohkenin tulla kuitenkin tänne pönttöön muutaman sanan sanomaan jo ihan senkin vuoksi, että historiankirjoitus kun aikanaan seuraa sitä, mitä täällä on tapahtunut siinä vaiheessa, kun esimerkiksi sitä lausumaa täällä tutkitaan — valiokunta ja eduskuntakin edellyttää, että tämän palvelusetelilainsäädännön toteutumisesta selvitys tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä — niin ihan historiankirjoituksen vuoksi ja ettei olisi ihan vinksallaan toiseen suuntaan, muutama minuutti ihan tuttuja asioita kaikille tällä hetkellä salissa oleville, mutta kuitenkin.

Ei tämä lainsäädäntö ole valmis. Laki palvelusetelistä ei varmasti ole valmis, eikä tämän täytäntöönpano elokuun alusta, kun tämä laki voimaan on tulossa, varmasti lähde liikkeelle, ilman etteikö osa niistä uhkistakin, joita täällä tässäkin keskustelussa on maalattu, toteutuisi. Mutta kyllä aavistuksen verran häiritsee se, että ei annettaisi edes mahdollisuutta laittaa valmisteluun lainsäädäntöä, jolla ollaan edesauttamassa sitä, että noin 350 kuntaa selviytyisivät tulevaisuudessa nykyistä paremmin siitä järjestämisvastuusta, joka kunnille tämänkin lainsäädännön jälkeen kuntien peruspalveluista sosiaali- ja terveystoimessa on jäämässä. Tämä antaa yhden vaihtoehdon, järjestämisvastuu jää kunnille. Kunnat itse päättävät, ottavatko ne palvelusetelin käyttöön. Se on täysin vapaaehtoista. Tämän lain mukaan on täysin vapaaehtoista, ottaako henkilö, jolle sitä palveluseteliä tarjotaan, sen palvelusetelin vastaan. On puhuttu valinnanvapaudesta, mitä sille tehdään. Aivan niin kuin täällä ed. Sihto totesi, ei tänäkään päivänä kuntalainen pysty päättämään sitä, missä häntä hoidetaan. Hänen on mentävä sinne oman pitäjänsä terveyskeskukseen, vaikka hänellä olisi tieto, että naapuripitäjässä on paremmat lääkärit ja pääsee nopeammin hoitoon. Tämä antaa mahdollisuuden valita.

Ja yksi aivan keskeinen kysymys: Kun pyritään luomaan mielikuva siitä, että palvelusetelin kanssa voi marssia ihan mihin tahansa ja tästä tulisi jonkun näköinen ohituskaista, niin ensinnäkin kunta päättää, mitkä ovat ne toimijat, joille palveluseteli kelpaa. Kunta päättää, missä palveluseteli voidaan hyödyntää. Toisekseen, kunta tekee päätöksen siitä, kuka palvelusetelin alaisia palveluja voi tarjota, ne ovat laadunvalvonnan kriteeristön piirissä. Ei se ole sattumanvaraista, missä palveluseteliä voi käyttää.

Ja aivan keskeistä: Jo laissakin on rajattu ulkopuolelle ne palveluosat, joihin palveluseteli ei sovellu lainkaan: kiireelliset palvelut ja sellaisille henkilöille palvelun tarjoaminen, jotka eivät ole itse kykeneväisiä sairautensa, henkisen tilansa vuoksi palveluseteliä käyttämään. Ei palveluseteliä pidä tarjota sen kaltaiselle henkilölle.

Toisinpäin: Me emme ole menossa aivan uuteen maailmaan tämän palvelusetelin kanssa. Meillä on lainsäädäntö, jossa kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa on voinut palveluseteliä käyttää, ja käytännössä myös lasten päivähoitoon liittyen yksityisen hoidon tuki on palvelusetelinomainen, ja niin kuin täällä ed. Pulliainen sanoi, maksusitoumus eräällä tavalla on myös palveluseteli. Tämä ei ole aivan pohjaton suo tai hetteikkö, johon ollaan marssimassa tietämättä, löydetäänkö pohja vai ei, koska jonkunlaisia kokemuksia olemassa on.

Yksi kritiikin kohteita on se, että tämä tulee lisäämään alueellisia eroja. Valiokunta minun mielestäni — eikä ensimmäisessä käsittelyssä yhtä valiokunnan jäsentä lukuun ottamatta kritisoitu valiokunnan kuulemista — minusta sosiaali- ja terveysvaliokunta teki tavanomaistakin perusteellisempaa työtä ilman kiirettä. Kaikkien niiden tahojen kuuleminen, jotka haluttiin kuultavaksi valiokuntaan, mahdollistui aikataulunkin puitteissa. Me kuulimme siitä, mitä tämän palvelusetelin käyttöönotto esimerkiksi harvaanasutuilla alueilla käytännössä tarkoittaa.

On mielenkiintoista kuultavaa, mitä keskisuomalainen edustaja, ed. Kankaanniemi, sanoi ja vielä sitten siteerasi toista keskisuomalaista edustajaa, joka tulee sieltä maakunnan keskuskaupungista. Me kuulimme eräänä asiantuntijana teidän alueenne palvelusetelihankkeesta vastaavaa henkilöä. Hän oli ihan reipasotteinen henkilö kaikin tavoin, hänestä huokui into ja tahto tehdä uusia asioita, mutta häneltäkin oli mahdollisuus kysyä kritiikinalaisista asioista, ja kyllä hän meille vastasi sillä tavalla, että Jyvässeudulla ja Keski-Suomessa tämä järjestelmä, mitä siellä on tähän mennessä kokeiltu, on ollut vähintäänkin kohtuullisen toimiva. Tai toinen asiantuntijalausunto: Ex-kollega Niilo Keränen, nykyisin Kuusamon johtava lääkäri, hyvin retoriseenkin tyyliin suoraan asiaa kysyttäessä kertoi, mitä se siellä selkosilla tarkoittaa, tämä palvelusetelin käyttö. Ei hän hirvittävän huolissaan siitä ollut, että tämä lainsäädäntö nimenomaisesti vaarantaisi jotenkin tai eriarvoistaisi jotenkin niitten ihmisten elämää siellä Kuusamon, Taivalkosken, Posion seudulla, josta hän vastaa.

Herra puhemies! Tämä on yksi ideologisimpia kysymyksiä, mitä tällä vaalikaudella tässä salissa käsitellään. Aika ajoin, kun on tapana itselläni mennä mutkat suoraksi, ihmettelen sitä, mihin oppositio on tarvinnut neljä ja puoli liuskaa perustellakseen, että tämä esitys pitää hylätä. Sen olisi voinut sanoa suoraan, että te ette hyväksy vaihtoehtoisen järjestelmän, mahdollistavan järjestelmän ja vaihtoehtoisen järjestelmän, tuomista kuntapalveluihin vuonna 2009 keväällä.

Tämä ei ole itselleni uusi asia. Ei tarvitse lukea kuin Vanhasen tai tässä tapauksessa Jäätteenmäen hallituksen hallitusohjelmaa ja lukea, mitä siellä lukee palvelusetelistä. Ei se ole uutta, mutta neljän ja puolen sivun perustelut ovat tietysti mielenkiintoista luettavaa. Tämä on ideologinen kysymys, ja sen voi sanoa reilusti ääneen. Ei tässä paljon tulkintaa tarvita. Sen, toteutuvatko ne uhat, joita oppositio maalaa, aika näyttää. Osa varmasti toteutuu, se on myönnettävä, mutta toisinpäin: kun lähtökohta on se, että kunnat saavat tästä mahdollisuuden, kunnat saavat tästä vaihtoehtoisen mallin, vaihtoehtoisen tavan palvelujen tuottamiselle aikana, jolloin pitää miettiä yhä enemmän ja uudestaan ja uudestaan, miten palveluja järjestetään, miten mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pystytään turvaamaan, niin tässä on kunnille yksi mahdollisuus, jonka tiedän olevan hyvin odotettu kuntakentässä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ystävälleni ed. Rehulalle totean, että kyllä joo, niinhän me teemme, teemme julkinen sektori kai yhteensä noin 15 miljardia euroa velkaa tuleville sukupolville saadaksemme ideologisesti ideologeina tällaisen kokeilun aikaiseksi. Olemme tehneet äärimmäisen mielenkiintoisen aika hurjan valinnan.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Mielestäni kysymyksessä on hyvin käytännöllinen kysymys, ei sinänsä niinkään ideologinen, myös ihan lääkärin ammatinharjoittamisen ja terveydenhoidon, sairaanhoidon toteuttamisen kannalta käytännön kysymys. Tämä ei ole verrannollinen ostopalveluun. Tämä on käytännössä aivan toinen asia. Tämä ei ole sama asia.

Tässä lähdetään siitä, että annetaan palveluseteli, jonka arvo on hiukan matalampi kuin se, mitä se maksaisi, jos kunta itse sen toteuttaisi. Tässä on se yksi idea. Toisaalta sitten potilas, asiakas, joutuu maksamaan sen erotuksen, mikä se hinta on siellä, minne hänet lähetetään. Tässä on, voi sanoa, se ideologinen puoli, jos ajatellaan, että ne, joilla on varaa maksaa, voivat käyttää ja ne, joilla ei ole, eivät voi käyttää.

Sitten se hurskas ajatus, että kunta huolehtii sitten, antaa samanlaiset palvelut, jos ei asianomainen ota vastaan tätä seteliä, on siinä mielessä hurskas, että tämä johtaa kunnan, myöskin sairaanhoitopiirin alueelta sen taloudellisen panoksen pois, jolla nämä sairaalat tulevat toimeen. Sairaaloiden tulothan tulevat nimenomaan annetun hoidon kautta, ja potilaat tuovat mukanaan sen taloudellisen resurssin siihen sairaanhoitoon. Tässä mielessä tämä on minun näkökulmastani voittopuolisesti käytännön kysymys, mutta tässä on tietysti se ideologinen panos, mihinkä täällä valiokunnan puheenjohtaja viittasi.

Toivon todellakin, että hallitus ottaisi enemmänkin sen linjan, että se antaisi kunnille riittävät taloudelliset resurssit toteuttaa peruspalvelut ja myöskin erikoissairaanhoidon.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ainakaan tässä salissa läsnä olleille ei varmaan ole ollenkaan epäselvää se, mikä on kiireellinen tai kiireetön hoito. Mutta tiedämme myös sen, että kiireetön hoito myös voi muuttua kiireelliseksi. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ei tämä oikeasti ole mikään täydentävä palvelu kuntien palveluille. Se on vaihtoehto, niin kuin ed. Rehula sanoi, koska tämän lain mukaan kunnalla täytyy olla myös omat palvelut koko ajan sillä tasolla, että jos potilaat eivät otakaan vastaan palveluseteleitä, niin sen palvelun pitää löytyä sieltä kunnasta, ja silloin se on vaihtoehto eikä täydentävä. Täydentävä on minusta silloin se, että jos omia palveluja ei ole, ostetaan tavallaan lisää. Tässä kannattaa nyt tämäkin ero pitää mielessä.

Sitten tämä kieltäytyminen. Minä väitän tällä lyhykäisellä hoitajan kokemuksella, että ne potilaat, jotka todella pystyvät sanomaan palveluseteliä tarjoavalle lääkärille, että minä en ota tätä, ovat todella hyväkuntoisia, ja vaikka tuntuisi siltä, että olisi kaikki tämmöiset perustelut potilaalla olemassa, miksi hän ei palveluseteliä halua käyttää, niin on tavattoman vaikea hoitohenkilökunnalle vastata ei. Tämän varaan minusta lain tukijoiden ei pidä kyllä laskea, että potilaat pystyisivät arvioimaan siinä tilanteessa, mikä heille on parasta.

Sitten tämä "kunta päättää". Tässä salissa on lukemattomia kertoja keskusteltu siitä, että kun kunnat lomauttavat henkilökuntaa, siellä on isoja koululuokkia, isoja päiväkotiryhmiä, niin aitiosta sanotaan, että kuulkaa, kunnat päättävät, ne tekevät siellä viisaita päätöksiä. Jos tämä on sitä viisautta (Puhemies: 2 minuuttia!) kunnissa tällä hetkellä, niin voi sanoa, että aika iso kysymysmerkki on myös kuntien kyvyssä päättää palvelusetelistä silloin, kun niiden talous on kuralla.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulan puheenvuoroon sen verran, että kun me keskustelemme meidän terveydenhuoltomme kehittämisestä, niin rahoitusjärjestelmä on yksi oleellinen osa myös sitä. Minun käsitykseni mukaan me kaikki olemme pitäneet tätä nykyistä monikanavaista rahoitusjärjestelmää vaikeana, ja nyt sitten tämä lainsäädäntö tulee entisestään sekaannuttamaan tätä rahoitusjärjestelmää. Sen takia näen, että yhtenä isona asiana olisi toivonut sitä, että tätä rahoitusjärjestelmää olisi voitu yksinkertaistaa ja sitä kautta selkeyttää myös meidän terveydenhuoltojärjestelmäämme.

Toinen asia, josta kysyisin ed. Rehulalta, että kun tämän lain myötä terveyserot tulevat kasvamaan, niin mikä on teidän tavoitteenne tai teidän puolueenne ajatus siitä, mitenkä te tämän jälkeen tulette vaikuttamaan siihen, että terveyserot tulevat kaikesta huolimatta kaventumaan, vai näettekö, että se ei ole teidän tavoitteenne.

Sitten sellainen asia, jota muistan erittäin hyvällä viime kaudelta, oli ministeri Hyssälän valmistelema hoitotakuujärjestelmä, joka toi monella tavalla hyvää jälkeä terveydenhuollon järjestelmään. Me voimme sanoa, että sillä vauhdilla, jolla se käynnistettiin viime kaudella, tulokset olivat hyviä. Valitettavaa on ollut, että tämän kauden aikana tämä hoitotakuujärjestelmäkin on murentumassa ja ihmiset eivät samalla lailla pääse enää terveydenhuollon palveluiden piiriin kuten tämä lainsäädäntö turvaisi. Mitä te tulette tekemään sen eteen, että tämä hoitotakuujärjestelmä tulee edelleen vahvistumaan, kehittymään sen mukaisesti, mitä me yhdessä edellisellä hallituskaudella linjasimme ja mitä me asetimme terveydenhuollon, hoidon, tavoitteeksi?

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Aila Paloniemen asiantuntemuksesta meidän ei kannata kiistellä, mutta hänen esittämänsä varsin yksityiskohtaiset, seikkaperäiset, epäilyt ja suoranainen aika selkeä kritiikki tätä esitystä ja järjestelmää kohtaan olisi kyllä ansainnut hieman selkeämpiä vastauksia kuin mitä tässä nyt on kuultu. Ehkä niihin löytyy mietinnöstä ja hallituksen esityksestäkin joitain vastauksia, mutta hän ei löytänyt, ja mielestäni ne jäivät auki monilta todella vakavilta, keskeisiltä kohdilta, ja tämä aiheuttaa tietysti ainakin omalla kohdallani isoja kysymyksiä.

Mitä sitten tulee Jyväskylän seudun kehitysyhtiö Jykesin järjestämään kokeiluun — oma kotikuntani on Jykesin osakas ja toimii siis samalla alueella — meidän kuntamme ei tainnut olla millään lailla mukana tässä kokeilussa eli siinä ei ollut varsinaista maaseutua ja sellaista seutua, josta olisi saatu kokemusta näitten epäilyjen osalta alueellisiin vaikutuksiin muun muassa ja sitten palvelujen turvaamiseen sen jälkeen. Tuo kokeilu oli kuitenkin ehkä hieman eri kuin tämä lainsäädännön tuoma malli.

Mitä sitten tulee tähän päätöksentekoon, niin minä pahaa pelkään, että meidänkin osaltamme ja monen, monen maaseutukunnan osalta päätökset tehdään ison kuntayhtymän byrokratiassa kaukana sieltä peruskunnasta ja siellä reunimmaisessa peruskunnassa hyvinkin herkästi sitten eurojen puute pakottaa ajamaan julkisen palvelun heikommalle tasolle ja jopa alas, ja kun keskittäminenhän on nyt niin voimakasta tämän hallituksen aikana ollut muutenkin, niin kyllä tämä aiheuttaa suurta epäilyä tämän järjestelmän toteuttamisen osalta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi ed. Kankaanniemelle: Valiokunnalle on jaettu raportti Tulokset Jyväskylän seudun palvelusetelipilotista. Tässä on kuntalista alla: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Hankasalmi, Uurainen, Petäjävesi, Laukaa, Muurame, Toivakka. Tässä, ed. Kankaanniemi, kommentti siihen, millä perusteella edellisessä puheenvuorossani puhuin Jyvässeudun kokeilusta.

Toisekseen vaikutukset terveyseroihin: Tämä on yksi väittämä, että tämän palvelusetelilainsäädännön avulla terveyserot kasvavat. Aivan yhtä hyvin voin väittää, että hoitoon hakeutumisen nopeutumisen myötä, prosessien nopeutumisen myötä terveyserot kaventuvat, kun ihmiset saavat hoitoa nopeammin ja aikaisemmin kuin nykyisin saisivat.

Kolmas asia: hoitotakuu. Viittaukset siihen, että tämä palveluseteli missään määrin romuttaisi voimassa olevaa hoitotakuujärjestelmää, eivät ainakaan pidä paikkaansa. Toisekseen toteamukseen siitä, että hoitotakuulainsäädäntö määriteltyine aikoineen, milloin lääkärin vastaanotolle esimerkiksi pitää päästä, niin voi olla, että minulla on ed. Anneli Kiljusen kanssa täysin eri lähteet, joista tietoa on saatu. Mutta ainakin itselläni on viimeiset tiedot noin kuukauden takaa, joiden mukaan jonot esimerkiksi erikoissairaanhoitoon ovat edelleen lyhentyneet muun muassa sen ansiosta, että uhkasakkojen kautta, niin kuin laki mahdollisti, on haettu sitä, että jonot saataisiin purettua.

Ja aivan kolmas asia on omaa tulkintaani näiltäkin osin. Minusta tässä on eri puolueitten välillä ihan perustavaa laatua oleva eriävä näkemys esimerkiksi siitä, että toiset puhuvat tässä salissa niin kuin tämä otettaisiin kaikkiin palveluihin nyt ja heti. Tässä tehdään päätöksiä ensin, ja kyllä minä luotan kuntiin, että järkevästi lähdetään liikkeelle.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta valiokunnan puheenjohtaja Rehula piti todella ansiokkaan puheenvuoron tuolta puhujakorokkeelta ja varmasti selkeytti tämän palvelusetelin käyttöön liittyvää erilaista ongelmatiikkaa. Itse henkilökohtaisestikin aluksi olin melko kriittinen tämän palvelusetelin käytön suhteen, mutta nämä asiantuntijakuulemiset, joita äkkiä laskien oli noin nelisenkymmentä, ja lisäksi vielä muutama asiantuntija antoi kirjallisen lausunnon, vakuuttivat tästä palvelusetelin käytöstä, että se todella on ihan asiallista, hyvää ja suuntaudutaan sillä lailla sen myötä tulevaisuuteen.

Haluan vielä korostaa sitä, että palvelusetelin käyttö kohdistuu ensisijaisesti sellaisiin palveluihin, jotka voidaan tuotteistaa. Eli meillähän on sosiaali- ja terveydenhuollossa paljon sellaisia palveluja, joita ei voi tuotteistaa, jolloin niihin ei voi palveluseteliä ottaa myöskään käyttöön. Sitten myöskin tämä palvelusetelin käyttäminen edellyttää, että asiakas kykenee itse tekemään valintoja ja valvomaan saamansa palvelun laatua. Eli tavallaan se myös tarkoittaa sitä, että asiakas pystyy kieltäytymään siitä ja sitä ei todella voi kaikille tarjota vaan vain sellaisille asiakkaille, jotka voivat tämän ottaa sillä lailla käyttöön ja ovat sen kuntoisia.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vielä tästä Jyväskylän seudun kokeilusta totean, että oma kuntani Uurainen ei ollut siinä mukana. Suunnilleen saman kokoisia kuntia ovat Petäjävesi ja Toivakka. Petäjävedelle annettiin kokeilun aikana viisi seteliä ja Toivakassa kolme. Petäjävedellä 1 600 euroa käytettiin ja Toivakassa 600 euroa näihin seteleihin. Eli tämä ei anna minkäänlaista kuvaa siitä, miten tämä järjestelmä toimii pienehköissä kunnissa tuommoisen vahvan keskuskaupungin läheisyydessä. Eli tähän vetoaminen on kyllä hyvin, hyvin vaikeaa.

Sitten jo näissä kunnissa, joissa se oli, eli Jyväskylän kaupungissa ja silloisessa Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramessa, on hieman enemmän, ja niissä kokemukset ovat varmaan olleetkin, mitä olen julkisuudesta lukenut, sinänsä positiivisia. Mutta kyllä tämä oli kaiken kaikkiaan niin kapea, pieni kokeilu, että siitä tällaisten pitkäaikaisten johtopäätösten tekeminen esimerkiksi palvelujen kysynnän, alueellisten vaikutusten jne. välillä ei ole mahdollista. Mutta ymmärrän kyllä, että tätä asiaa hoitanut Mareena Löfgren on innokkaasti asiasta puhunut, koska hän on hommalle antautunut ja haluaa varmaan jatkaakin tämän tyyppisissä tehtävissä. Kuka omaa projektiaan moittisi?

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän ideologiseen keskusteluun en malta olla puuttumatta. Itse kun olen tätä palveluseteliä tarkastellut, niin totta kai pohjalla on se, että sosialidemokraattina olen sitä mieltä, että julkiset palvelut on turvattava yhteiskunnassa, koska ne ovat todella käytettävissä kaikille. Mutta kun tätä lakia olen tarkastellut oman ryhmäni kanssa, niin kyllä me olemme lähteneet siitä liikkeelle, että on pyritty katsomaan, mitä tämä laki tuo tullessaan. Mitä se tarkoittaa potilaitten näkökulmasta, mitä se tarkoittaa kuntien näkökulmasta ja erityisesti hoidon näkökulmasta? Ne kriteerit, mitkä meillä ovat mielessä, niin ne eivät todellakaan täyty tämän palvelusetelin kautta.

Sitten jos mietitään sitä, että kunnat itse päättävät paljon tämän palvelusetelin käyttämisestä ja potilaalla on oikeus kieltäytyä. Kun sanotaan, että vain niin sanotusti hyvävointiselle potilaalle sitä tarjotaan, jotka osaavat sitä käyttää, niin kuka ihme tämän valvoo sitten, että nämä asiat menevät oikein. Onko potilasasiamiehiä esimerkiksi tarkoitus valmentaa niin, että he olisivat todella potilaitten käytössä tämän palvelusetelilain käyttämisen näkökulmasta? Minne ne ihmiset oikeastaan ottavat yhteyttä? Kuka siellä työyhteisössä valvoo työntekijöitten tavallaan etiikkaa tämän palvelusetelin käyttöönottamisessa? Tämä ei ole ollenkaan yksinkertainen asia. Ikävin laki, mitä minä nyt tässä kuutena vuotena olen joutunut käsittelemään. Toivottavasti nyt sitten kristillisdemokraateista löytyy tukea myös sitten sosialidemokraattien näkemykselle tämän lain hylkäämisestä.