Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Venäjän pääministeri
Putin vieraili eilen Suomessa, ja huhtikuussa Suomessa vieraili
presidentti Medvedev. Tämä korostaa erinomaisesti
Suomen ja Venäjän suorien kahdenkeskisten suhteiden
merkittävyyttä täydentämässä sitä yhteistyötä,
jota Suomi harjoittaa Euroopan unionin kautta EU:n Venäjä-politiikassa.
Monia teemoja otettiin esille, ja pääministeri
keskusteli muun muassa tästä kaasuputkesta ja
kaasuputken ympäristöongelmista, jotka ovat kuitenkin
tässä vaiheessa teoreettisia. Itämerta
kuitenkin uhkaa tällä hetkellä konkreettisia
ongelmia, muun muassa rehevöitymisen ongelma. 15 prosenttia
Pietarin kaupungin jätevesistä lasketaan vielä suoraan
Suomenlahteen. Puhuttiinko tästä teemasta?
Toinen kysymys koskee vakavaa öljytankkeririskiä.
Onko keskusteltu Venäjän kanssa siitä, että edellytettäisiin
Venäjän satamiin tulevilta laivoilta kaksoisrunkoa
ja jääluokitusta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Itämeren kysymyksistä keskusteltiin
hyvin laajasti ja käsiteltiin myös Pietarin jätevesien puhdistamisen
rakentamista, jossa oikeastaan vaan kannustimme jatkamaan sitä hyvää yhteistyötä,
joka on tuottanut tuloksia. Tuloksia on aidosti syntynyt, mutta
aivan niin kuin ed. Kimmo Kiljunen totesi, osa jätevesistä on
vielä puhdistamatta.
Samoin tämä, voi sanoa, öljyonnettomuuksien
torjuntaan liittyvä kysymyksenasettelu oli esillä.
Samoin muistutin siitä, että Kansainväliseen
merenkulkujärjestöön liittyen myös
tämä laivojen käymälävesien
mereen laskun kielto pitäisi toteuttaa Itämerellä myös
Venäjän osalta. Edelleen nostin esille Pietarin
alueen nopeasti kasvavan karjatalouden, sen aiheuttaman riskin fosforipäästöjen
kasvusta ja sen, että meillä olisi kiinnostusta
olla hillitsemässä ja hallitsemassa sitä kasvua.
(Puhemies: Minuutti!).
Ylipäätään myös
vastaanotto Venäjän puolella on näihin
teemoihin liittyen ollut erittäin rakentava. Kiitimme myös
Venäjää aktiivisuudesta sen alkaneella
Helcom-puheenjohtajakaudella.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Itämeri on maailman saastunein merialue.
Itse asiassa tästä rehevöitymisongelmasta
vain alle 20 prosenttia aiheutuu Venäjän päästöistä.
Yli 80 prosenttia tulee Euroopan unionin alueelta, siinä on
sekä yhdyskuntajätteitä että maatalouden päästöjä.
Tutkimusten mukaan itse asiassa Suomi ja Ruotsi henkeä kohden
typpi- ja fosforipäästöjen osalta olivat
suurimmat Itämeren rehevöittäjät
ja saastuttajat.
Mitä hallitus on tehnyt oman pesämme puhdistamiseksi?
Mitä on tehty Euroopan unionin tasolla sen suhteen, että Itämeri
todella saataisiin puhtaaksi? Onko Euroopan unionia käytetty
hyväksi Venäjän-suhteissa, jotta Itämeri
olisi keskeisesti esillä?
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Puhemies! Euroopan unionin jäsenmaiden osalta tietysti
yksi haaste liittyy siihen, että tuohon jätevesien
käsittelyä koskevaan direktiiviin esimerkiksi
Puola on saanut siirtymäaikaa pitkälle ensi vuosikymmenelle,
elikkä siinä mielessä nämä investoinnit
jätevesien puhdistukseen eivät tapahdu niin nopeasti
kuin Itämeren kannalta olisi tarpeellista.
Se, mitä täällä kotimaassa
on tehty, niin on pyritty kohdentamaan toimenpiteitä kaikkiin
niihin lähteisiin, joista ravinnekuormitusta kertyy. Niistä varmasti
ensi keskiviikkona täällä eduskunnassakin
Itämeri-selonteon yhteydessä tarkemmin keskustellaan.
Tehostetaan yhdyskuntajätevesien puhdistusta, parannetaan
jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla
ja sitten jatkossa maatalouden ympäristötuen kohdennusta
vesiensuojelun näkökulmasta parannetaan tuntuvasti.
Tanja Karpela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Helcom on myös asettanut erittäin
hyvän suosituksen, joka koskee niin matkustus- kuin rahtilaivojen
jätteitä, siitä, että näitä käymäläjätteitä ei
enää päästettäisi Itämereen.
Tästä oli olemassa rannikkovaltioiden kesken jo
yksimielinen päätös, johon Venäjäkin
oli alun perin sitoutunut, mutta nyt sitten viime metreillä Venäjä tästä hyvästä aloitteesta
vetäytyi pois. Oliko tämä asia esillä,
ja jos oli, niin miten asia etenee?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Jo pääministerien kahdenvälisissä keskusteluissa
olivat nämä käymäläjätteet
myös esillä, mutta tähän nimenomaiseen
kysymykseen pääministeri Putin ei antanut vastausta
tällä kertaa. Mutta uskon, että asian
esillä pitämisellä ja heidän
rohkaisemisellaan myös sitoutua asiaan on toivottavasti
vaikutusta.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Olisin tiedustellut pääministeriltä:
Kun kävitte keskustelua tästä kaasuputkesta
ja sen ympäristövaikutuksista, niin millainen
vaikutelma teille tuli siitä, miten vakavasti Venäjällä näihin
ympäristövaikutuksiin suhtaudutaan? Nähdäänkö ne
riskit, joita täällä Suomessa putken
osalta nähdään, ja miten prosessi menee
tästä eteenpäin täällä Suomessa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kävimme tästä laajan
keskustelun, ja tämä hanke on tietysti sen yhtiön
hanke, mutta Venäjän suhtautuminen samoin kuin
tämän yhtiön suhtautuminen näihin
ympäristövaikutuksiin on erittäin vakava.
Oikeastaan pääministeri Putin korosti sitä,
kuinka tässä ympäristövaikutusten
arvionnissa tämä yhtiö on tehnyt ehkä perusteellisimman
Itämeren pohjatutkimuksen, mitä koskaan on tehty,
ja taisi mainita, että tähän tutkimustoimintaan
on 100 miljoonaa euroa jo käytetty, ja korosti, että heidän
puoleltaan ollaan valmiit tekemään kaikki mahdollinen
näiden ympäristöhaittojen estämiseksi,
eli suhtautuminen on äärimmäisen vakavaa.
Tämä prosessi tästä eteenpäin
tulee olemaan se, minkä kerroinkin eilen, eli siltä osin
kun tässä vaaditaan valtioneuvoston myötävaikutusta
eli valtioneuvoston suostumusta oman talousvyöhykkeemme
käyttämiseen liittyen, on laskettu näiden
eri lausunnonantovaiheiden jälkeen, että työ-
ja elinkeinoministeriö tulee tuomaan tämän
suostumuksen valtioneuvoston käsittelyyn syys—lokakuussa,
todennäköisimmin syyskuun lopussa. (Puhemies:
Minuutti!) Mutta sitten tähän varsinaiseen
vesiluvan mukaiseen lu paan, joka on ympäristöviranomaisten
antama lupa, siihen ei hallitus mitään aikataulutavoitteita
ja -ohjeita anna. Se ei ole poliittinen ratkaisu, vaan ympäristöviranomaiset
käyttävät sen käsittelyyn sen
ajan, minkä asianhaarat vaativat.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Tämä hyvä prosessi
on tämän kaasuputken osalta selvästi
toiminut näiden kuluneiden parin vuoden aikana sillä tavalla
kuin hyvän prosessin kuuluukin toimia. Tämä projekti
ja sen toteuttamistapa on kehittynyt tämän prosessin
aikana esimerkiksi siltä osin, että se tapa, jolla
putki ajatellaan laskettavaksi tuonne merenpohjaan, on muuttunut,
että se lasketaan sellaisten tukien päälle,
jotta merenpohjaa ei tarvitsisi niin paljon sitten siellä koskea.
Myöskin valmiuksia on siihen, että Suomenlahdella
tuo laskeminen tehtäisiin aluksesta, jota ei ankkuroida pohjaan
vaan joka jonkunlaisella ponttonisysteemillä toimii. Kaikki
nämä ovat vähentämässä näitä kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Mutta todellakin valtioneuvoston talousvyöhykelain
mukainen suostumus on syksyllä edessä ja sitten
ympäristölupavirastolle on tulossa kaksi vesilain
mukaista lupahakemusta elikkä yksi tähän
miinanraivaukseen ja toinen varsinainen rakennuslupa.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa puhemies! Tosiaan Itämeri on maailman pilaantunein
meri. Ikävää on se, että kaikki
muut Itämeren maat ovat saaneet vähennettyä nyt
päästöjä ensimmäistä kertaa
kokonaisuudessaan mutta Suomen päästöt,
typpipäästöt erityisesti, eivät
ole vähentyneet. (Ed. Laukkasen välihuuto) — Kokonaisuudessaan
päästöt ovat vähentyneet ensimmäistä kertaa.
Mutta, arvoisa puhemies, kysyisin tästä kaasuputkesta
vielä. Pääministeri sanoi, että Venäjä on ottanut
erittäin vakavasti nämä ympäristövaikutusten
arvioinnit. Haluaisin kysyä vielä sitä,
kun joka tapauksessa tuo kaasuputki aiheuttaa ympäristöhaittoja
Itämerelle, niin eikö olisi hyvä ja olisiko
mahdollista, että Suomi vahvemmin voisi ajaa sitä,
että jos tuo kaasuputki toteutetaan, niin saataisiin myöskin
Venäjä sitoutumaan vahvemmin siihen, että sen
puolelta sitouduttaisiin näihin Itämeren suojelutavoitteisiin,
joihin on ollut kovin vaikea Venäjää saada.
Saisimme Venäjän myöskin mukaan taloudellisesti
korvaamaan niitä haittoja, joita tuo putki tulee joka tapauksessa
lisäämään Itämeren
osalta.
Eikö tässä olisi mahdollisuus saada
Venäjä vahvemmin pelastamaan Itämerta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän
ajattelutavan, että voitaisiin jotenkin nämä asiat
kytkeä toisiinsa. Taas oikeusvaltion kannalta tähän
ajattelutapaan liittyy se ongelma, että kun tämä lupahan
saattaa mennä lopulta tuomioistuimeen asti ratkaistavaksi
Suomessa, niin suomalaiseen järjestelmään
ei kuulu se, että poliittinen johto antaisi tuomioistuimelle
ohjeen tai määräyksen, että pitää lupa
myöntää, koska toinen osapuoli on täyttänyt
ne poliittiset ehdot, joita on asetettu. Kaikessa tämmöisessä pohdinnassa,
että aihe pitäisi kytkeä johonkin toiseen
asiaan, pitää muistaa se, että tätä asiaa
ei Suomessa ratkaista poliittisesti, vaan tämä on
ympäristökysymys, mitä alusta alkaen
on korostettu. Ympäristöviranomaiset ratkaisevat
tämän, ja valitusten kautta tämä saattaa mennä tuomioistuimen
ratkaistavaksi, eivätkä tuomioistuimelle eivätkä myöskään
näille ympäristöviranomaisille poliitikot
anna ohjeita, mikä ratkaisu pitää tehdä.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Tämä ed. Kimmo Kiljusen alkuperäinen
kysymys koski näitä Suomen ja Venäjän
suhteita. Viime aikoina julkisuudessa on paljon ollut tämä pienen
Anton-pojan lapsikaappaustapaus. Tämä ei ole suinkaan
ensimmäinen, vaan Suomen ja Venäjän välillä on
ollut näitä lapsikaappaustilanteita aikaisemminkin.
Kysyisinkin nyt:
Onko Suomen hallitus valmis neuvottelemaan kahdenkeskisen sopimuksen
Suomen ja Venäjän välillä näitä lapsikaappaustilanteita
koskien tällaisessa tapauksessa, että Venäjä ei
ole halukas monenkeskiseen sopimukseen, kuten esimerkiksi tämä Haagin
lapsikaappaussopimus?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Suomi on sekä nootissaan että nyt myös
keskusteluissa pitänyt esillä niitä järjestelyitä,
että Suomen ja Venäjän yhteistyötä ja
kahdenkeskisiä järjestelyitä väliaikaisesti
tiivistetään. Mutta EU-jäsenenä EU:n
linja on se, että on erittäin tärkeätä,
että Venäjäkin liittyy Haagin lapsikaappaussopimukseen.
Olen keskusteluissa Venäjän oikeusministerin kanssa
kaikkina kertoina korostanut tätä. Juhannuksen
alla tapaan todennäköisesti, toivottavasti, hänet
myös Norjassa. Nyt perjantaina Luxemburgissa EU:n oikeusministerit
käyvät lounaskeskustelun taas tästä samasta
asiasta, kuinka tärkeätä on, että Haagin lapsikaappaussopimukseen
liittyisivät muun muassa Venäjä ja monet
myös Afrikan maista. Tämä on se päätavoite,
mutta sen päätavoitteeseen pääsyn
välillä toki voimme tiivistää hyvin monella
tavalla yhteistyötä ja tässä olemme
olleet erittäin aktiivisia Venäjän suuntaan.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän pääministeri
Putinin vierailun kokonaissaldo tuntuu nyt jäävän
jotensakin vähän harmaan puolelle. On ollut paljon
julkisuudessa arvioita — viimeksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtaja Pertti Salolainen — siitä, että tulokset
neuvottelusta olivat kovin laihoja. Kun katsoo tätä ilmettä,
niin tuntuu, että jotain on tapahtunut, koska näin
tylyjä repliikkejä, mitä pääministeri
Putin eilen sanoi, ei ole kyllä yleensä kuultu
Suomen ja Venäjän tapaamisista.
Sitten isot meille tärkeät talousasiat roikkuvat,
odottavat. Tämä kysymys puutulleista on edelleenkin
täysin auki. Ilmeisesti aika on kulunut ohi. Konttiliikenneasiassa
ei myöskään tapahtunut mitään.
Pääministeri, onko Suomen ja Venäjän
suhteissa tapahtunut jotain semmoista, että ilmapiiri todellakin
on niin erilainen kuin se oli hetki sitten, kun presidentti Medvedev
vieraili täällä presidentti Halosen vieraana?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Aiheet, joita käsiteltiin näillä eri
vierailuilla, olivat erilaiset. Konttiliikenteen osalta me otimme
tämän, voi sanoa, ennalta ehkäisevässä mielessä esille,
koska tästä ei ole Venäjän hallituksen
esitystä vaan tullilaitoksen ehdotus, jota duumassa tavalla
tai toisella käsitellään. Mutta otamme
vakavasti, että riski on siihen, että ne vievät
tämän tyyppistä suunnitelmaa eteenpäin, ja
halusimme korostaa, mitä ongelmia siihen tulee liittymään.
Tällaiset asiat pitää hoitaa yhdessä yhteistyössä,
ei millään äkillisillä toisen
tekemillä ratkaisuilla.
Puutullien kohdalla todettiin, että vuoropuhelua, keskustelua
jatketaan. Itse asiassa aiheesta on jo tänään
komissioedustajan ja Venäjän talousministerin
välillä keskusteluja jatkettu. Asia on edelleen
ratkaisematta. Meidän pitää saada myös
meitä tyydyttävä tulos. Nämä neuvottelut pääministerien
välillä järjestetään
puolivuosittain. Tässä on oikeastaan jatkuvasta
neuvotteluprosessista kyse. Nyt on pöydällä lukuisia
suuria ratkaisemattomia kysymyksiä. (Puhemies: Minuutti!)
Niihin ratkaisut tulevat sen jälkeen, kun löytyy
sisältö, joka tyydyttää molempia.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! EU:han julkistaa nyt aivan lähiaikoina
Itämeri-strategiansa. Siinä on sellainen ongelma,
että jotta tähän Itämeri-projektiin
saataisiin riittävästi tehoa, se jää kaipaamaan
niitä taloudellisia ratkaisuja, jotka EU:n piirissä tehdään
muun muassa maatalouspolitiikan osalta joskus 2012—2013:n
tienoossa. Se on kyllä liian kaukana ajatellen Itämeren
pelastusoperaatiota. Kysynkin:
Onko Suomen hallituksella suunnitelmia siitä, että käynnistettäisiin
joku tehokkaampi prosessi Itämeren valtioiden piirissä,
jossa Suomi voisi olla aloitteellinen tai ainakin merkittävä operaattori
ja jossa voitaisiin keskustella hieman nopeammin näistä isoista
muutoksista? Tämän kysymyksen esittäisin
pääministerille taikka jollekin asianomaiselle
ministerille.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tätä työtä tehdään
erityisesti Itämeren, voisi sanoa, merellisen luonnon pelastamiseksi luonnollisesti
muuallakin kuin EU:n piirissä. EU:lla on nyt tietyissä asioissa
omat aikataulunsa. EU:n Itämeri-strategiaan liittyen meillä on
se tavoite — kun siinä on muistaakseni viisitoista tällaista
erilaista toimintasektoria, joissa pitää toimia — että Suomi
tavoittelee ehkä jopa kolmen lohkon koordinointi- ja vetovastuuta,
joista yksi tulisi muistaakseni olemaan rehevöitymiseen
liittyvät kysymykset. No, se jo kertoo siitä, että nämä ovat
meille hyvin tärkeitä kysymyksiä ja meille
myös tuttuja.
Meillähän Suomessa peltoalasta esimerkiksi 95
prosenttia on ympäristöohjelmien piirissä, kun
Itämeren eteläosissa on vain noin neljännes. Tähän
tarvitaan kyllä myös EU:n maatalouspolitiikan
muuttamista, mutta jo ennen sitä — olen samaa
mieltä ed. Salolaisen kanssa — ilman muuta kaikilla
sektoreilla pitää toimia, muun muassa Helcomin
toimintaohjelma pitää kaikkialla täytäntöön
panna.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Itämeren pelastaminen on todellakin
ollut aivan liian hidasta ja jäänyt liian paljon
hyvien aikeiden ja puheiden varaan ja vaatii nopeampaa ja tiukempaa
säätelyä koko valuma-alueella aina Valko-Venäjää myöten.
Toki Venäjä on saatava tähän
mukaan.
Mielestäni ed. Sarkomaan esittämää kytkentää Suomenlahden
kaasuputken poliittisen hyväksynnän ja sitten
toisaalta Itämeren tiukemman ja nopeamman suojelun välillä ei
tulisi haudata kokonaan. Tässä asiassa mielestäni
poliittista vastuuta ei pidä täysin paeta nyt
juridiikan taakse vaan ottaa nämä molemmat asiat
neuvottelupöydälle, koska nyt on se hetki, jolloin
voidaan hyvin vakavasti ottaa tämä Itämeri-kysymys
kokonaisuudessaan esiin. (Puhemies: Minuutti!)
Otitteko tässä mielessä eilen keskustelussa asian
esiin?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minä arvelisin, että jos
kaksi tällaista asiaa kytkettäisiin toisiinsa,
silloin myös vastapuoli edellyttäisi sitä,
että sana pitää. Haluanpa löytää tästä salista
sellaisen, joka lähtee suomalaiselle tuomioistuimelle sanomaan,
että kun Venäjä on täyttänyt
oman osansa poliittisesta diilistä, niin teidän
pitää tehdä näin. Se ei vaan
oikeusvaltioon kuulu. Kyllä tämä prosessi
pitää miettiä loppuun saakka. Kuten sanoin,
Suomi on alusta alkaen korostanut, että putken lupa-asia
on meille ympäristökysymys. Se tullaan määrittämään lopulta
vesilain mukaisessa ympäristöluvan käsittelyjärjestelmässä,
siitä on valitusoikeudet, ja viime kädessä tuomioistuin
tekee päätöksensä. Oikeusvaltiossa
poliitikot eivät sano tuomioistuimelle, mikä päätöksen
pitää olla.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin tähän
keskusteluun liittyen huomiota myöskin siihen, että kaasuputken
luvan hakijana on kansainvälinen, yksityinen yritys, ei
Venäjän valtio. Myöskin siitä syystä on
vähän hankala panna näitä asioita
rinnakkain. (Ed. Zyskowicz: Pääministerin vastaus oli
parempi!)
Mutta sitten kiinnittäisin huomiota myöskin siihen,
että vaikka Itämeren suojeluhaasteet Venäjällä ovat
merkittävät, niin ei pidä luoda semmoista
kuvaa, ettei siellä mitään tehtäisi.
Ensi viikon tiistaina vietämme Pietarissa Suomen ja Pietarin
vesiyhteistyön 20-vuotisjuhlaa. Siellä on lähdössä käyntiin
yli 320 miljoonan euron investointi siihen, että kokoomaviemäri
saadaan kuntoon, minkä jälkeen käytännössä kaikki
Pietarin jätevedet tulevat käsittelyn piiriin.
Me teemme hartiavoimin töitä yhdessä venäläisten
kanssa, että löydetään ratkaisu
myöskin Leningradin alueen voimakkaasti kasvavan karjatalouden
ja kotieläintalouden lantaongelmiin, etteivät
sieltä valu ravinteet Itämereen.
Kaliningradin jätevesikäsittely on sitten
se seuraava, jota pitää ruveta voimalla työstämään, koska
sieltä menevät jätevedet melkein kaikkinensa
käsittelemättä.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin ja Venäjän
integraation syventäminen on Euroopan kohtaloiden kannalta
erittäin tärkeä, ja tässä kaasuputken
onnistuminen on merkittävässä roolissa.
Totta kai siinä ovat ympäristökysymykset
juridiikkaa, mutta kyllä se tuntuu olevan myös
poliittinen kysymys. Suomi pitää tärkeänä EU:n
ja Venäjän yhteistyön lisäämistä,
mutta minulla on jotenkin sellainen tunne, että tässä kaasuasiassa
Suomen nykyisen johdon rooli on ollut aika matala, matala profiili.
Lipponen, aiempi pääministeri, on pannut itsensä likoon,
(Ed. Hautala: Kyllä!) mutta nyt ollaan vaan niin kuin juridiikan
piirissä. (Välihuutoja) Kuitenkin muissa EU-maissa
on yleensä odotuksia, että Suomi käyttää historiansa
tuomia opetuksia hyväkseen ja edistää integraatiota.
Ulkoministeri on yleensä hyvä korkean profiilin
mies, mutta näissä asioissa on semmoinen hipsuttelun
tuntu. Miksi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt vuosien ajan myös
selväksi sen, että me ymmärrämme
ja pidämme tärkeänä sitä,
että lisää kaasuputkiyhteyksiä saadaan
Keski-Eurooppaan. Tämä on iso eurooppalainen hanke,
Keski-Eurooppa tarvitsee lisää kaasua. Se parantaa
Euroopan energiaturvallisuutta. Olemme nähneet, mitä vaikeuksia
on niiden putkien osalta, joissa on kauttakulkumaita. Energiaturvallisuuden
lisäämiseksi tarvitaan kaasuhankinnan eriyttämistä eri
ilmansuuntiin ja vaihtoehtoisia putkireittejä. Tämän
olemme tehneet hyvin selväksi, mutta teemme sen sellaisella
tavalla, ettei siitä synny sellaista mielikuvaa, että me
olisimme näillä poliittisilla tekijöillä ohjaamassa
itse ympäristövaikutusten arviointia (Ed. Tennilä:
Ei tietenkään!) ja sen pohjalta annettavaa ympäristölupaa.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Jos voin vielä palata tähän
puutullikysymykseen. Niin kuin kerrottiin, komission edustaja ja
Venäjän talousministeri ovat keskustelleet tänään
asiasta. Onko ulkomaankauppaministeriöllä enemmän
nyt tietoa niiden keskustelujen tuloksesta, koska ne haitat eivät
kohdistu vaan suomalaiseen puuta jalostavaan teollisuuteen, vaan myös
merkittävästi, niin kun on nähty, myöskin Venäjän
puolelle?
Toiseksi, arvoisa puhemies, kun Medvedev ja presidentti Halonen
tapasivat Suomessa, he siirsivät tämän
maakauppakysymyksen pääministereiden tapaamiselle.
Nyt arvoisa pääministeri kysynkin:
Millä tavoin tämä maakauppojen vastavuoroisuuskysymys
nyt sitten oli esillä pääministerien tapaamisessa,
ja minkälaisia lupauksia tämän vastavuoroisuuden
toteutumiseksi pääministeri Putin Venäjän
puolelta meille antoi?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Puhemies! Pietarista saadut tiedot ovat rohkaisevia siinä mielessä,
(Ed. Kallis: Niin ne olivat vuosi sittenkin!) että on käyty
hyvässä hengessä neuvotteluja ja Venäjällä näyttää olevan
nyt tahto tämän vuoden aikana tämä Wto-kysymys
ratkaista. Neuvottelujen lähtökohtana ovat ne
keskustelut ja neuvottelut, joita käytiin reilu vuosi sitten.
Tältä pohjalta näköpiirissä voisi
olla nykyistä alempi vientitullien taso. Tämä on
todella, kuten ed. Laukkanen sanoi, molemmille maille tärkeä asia,
että näistä vientitulleista päästäisiin
eroon tai näitä voitaisiin merkittävästi
alentaa. Tässä on kysymys siitä, että koivun käyttö sellun
raaka-aineena on itse asiassa vaakalaudalla. Kysymys on metsäteollisuuden
standardista, tuotemerkistä tai tuotelajista, joka liittyy koivukuidun
käyttöön. Jos se poistuu markkinoilta
ja mennään eukalyptuskuituun, lyhytkuituun, niin
sen jälkeen myöskään Venäjän
koivuvaroille ei ole (Puhemies: Minuutti!) enää käyttöä maailmanmarkkinoilla.
Tämä on kohtalon kysymys meille molemmille.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tonttikauppojen vastavuoroisuus oli esillä.
Suomi nosti sen esille. Asia ei tuntunut olevan kovin tuttu pääministeri
Putinille, ja hän ei täsmällisesti aiheeseen
ottanut kantaa. Lupasin, että tätä kysymystä selvitetään,
eli tästä keskustelu tulee jatkumaan varmasti
myös seuraavalla kerralla, mutta teimme selväksi
sen, että tämä on suomalaisille tärkeä kysymys
tässäkin asiassa. Vastavuoroisuus toimi siis täysin.
Jouko Skinnari /sd:
Puhemies! Kyllähän kaikesta vähän
näkee, että hallituksella on puhti poissa. Kun
näitä neuvottelutuloksia myös tarkastelee,
niin oikeastaan kysyn nyt sitä, minkälaiset tavoitteet
oli pääministerillä ja muilla, kun kohdattiin
Venäjän pääministeri. Mehän
suuressa valiokunnassa viikoittain käymme näitä läpi, kun
me näitä EU-asioita käsittelemme, jos
on tavoitteenasettelua. Mitkä teillä ovat olleet
työllisyyden kannalta, työpaikkojen kannalta,
Venäjän kaupan kannalta, tämän
logistiikan kehittämisen kannalta ne tavoitteet tällä kertaa,
koska ei näitä nyt niin usein ole näitä tapaamisia?
Tässä oli kyllä, vielä toistan,
puhti poissa sillä tavoin, että mitkä nämä tavoitteet
ovat olleet. Tässä mielessä kaipaisi
kyllä, että hallitus toisi myös tänne eduskuntaan
vaikkapa nyt selonteon muodossa asiakirjan, jossa voitaisiin keskustella
näistä tavoitteista, joita meillä Venäjän
kanssa voisi yhteisesti olla koko Suomi huomioon ottaen.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tavoitteenasettelua kuvaa muun muassa tämä,
mitä konttiliikenteestä todettiin. Sehän on
aihe, niin kun sanoin. Se ei ole vielä edes Venäjän
hallituksen esitys, mutta me näemme sen, että siinä on
erittäin iso piilevä riski muokata kuljetusjärjestelmiä sellaisella
tavalla, johonka arki ei taivu heti. Viime vuonna kuljetettiin 200 000 konttia
rajan yli, niistä vain 7 000 rautateitse. Millään
puolen vuoden siirtymäajalla tällaista siirtoa
ei pystytä tekemään. Sen jälkeenkin
kun rautateitä kehitetään, niin on olemassa
yritystasolla tarpeita suoraan myös kumipyörillä tapahtuvaan
liikenteeseen. Tämän keskustelun osalta, muun
muassa tämän neuvottelun tavoitteena, oli informoida
Venäjän johtoa näistä meidän
näkemyksistämme ja peräänkuuluttaa
sitä, että tällaisia ratkaisuja ei yhtäkkiä tehdä meitä kuulematta.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäsenvaltioiden
johtajat tapaavat Venäjän federaation johtajia,
ja mielestäni voi oikeutetusti odottaa, että esitetään
toiveita ja vaatimuksia sen suuntaan, että myöskin
Venäjä noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan
ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien toteuttamiseksi. Haluaisinkin
kysyä, olivatko nämä asiat millään
tavalla esillä teidän tai presidentti Halosen
kanssa käydyissä keskusteluissa Putinin kanssa.
Sitten haluaisin kysyä ulkoministeriltä, että kun
nämä ihmisoikeusasiat jatkuvasti jäävät
varjoon, niin olisiko tarpeen, että EU:n ja Venäjän väliset
ihmisoikeuskeskustelut, joita pidetään puolivuosittain,
nostettaisiin korkeammalle tasolle, että ne eivät
aina jäisi sinne jonnekin sivulauseen ja viimeisen asiakohdan
osalle, koska ne ovat kieltämättä erittäin
tärkeitä, ja on tietysti outoa, että eduskunnassakaan
tällaisessa keskustelussa niitä ei juuri haluta
nostaa esiin.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tämänkertaisessa tapaamisessa
ehkä tärkeimpänä ihmisoikeusasiana
olivat juuri näitä erotilanteita koskevat lapsiin
liittyvät kiistat. Se on erittäin iso, voi sanoa,
ihmisoikeuksiin, ihmisten oikeuksiin liittyvä kysymys.
Mutta pääsääntö pääministeritapaamisissa
on se, että nämä ovat ennen muuta taloussuhteita
käsitteleviä tapauksia. Myös valtuuskunnat
on koottu sen pohjalta. Kun toimin unionin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana
ja vedin EU:n ja Venäjän välisiä keskusteluja,
silloin ihmisoikeuskysymykset olivat vahvasti esillä. Luontevinta
onkin, että sitä agendaa käsitellään
ennen muuta koko unionin voimin.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Meidän tavoitteenamme jatkuvasti
Venäjän kanssa EU—Venäjä-dialogissa
on laajentaa sitä asialistaa. Ei keskustella ainoastaan
talouskysymyksistä tai ympäristökysymyksistä,
ilmastonmuutoksesta, vaan levitetään sitä myös
ihmisoikeuksien, oikeusvaltion suuntaan. Siinä mielessä,
ilman muuta, mitä enemmän voimme näistä asioista
venäläisten kanssa keskustella, sen parempi.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Näille kyselytunneille on tullut
ominaiseksi se, että ei vastata kun kysytään.
Täällä oli useampiakin kysymyksiä,
jotka liittyivät tämän Suomi—Venäjä-suhteen
ilmapiiriin. Muun muassa ed. Heinäluoma ja ed. Skinnari
viittasivat tähän. Onko todella tapahtunut niin,
että meillä ilmapiiri on muuttunut, koska kun
kuunteli, mitä pääministeri Putin eilen
lehdistötilaisuudessa sanoi, sanat olivat yllättävän
tylyjä. Ne eivät olleet normaaliin kanssakäymiseen
liittyvää sanastoa. Oliko teillä jotain
erityisiä jännitteitä, vai oliko todellakin
tilanne sen kaltainen, että Suomen ja Venäjän
suhteisiin ei paneuduta sillä vakavuudella kuin niihin
pitäisi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Millä mitta-asteikolla ilmapiiriä pitäisi mahdollisesti
mitata? Täällähän meillä on
aina hirveän hyvä ilmapiiri olemassa, vaikka välillä väitelläänkin,
ja oikeastaan Suomen ja Venäjän suhdetta kuvaa
hyvin se nimenomaan, että me voimme ottaa hyvinkin tiukasti
yhteen, ilman että se sinällään
ilmapiiriä vie mihinkään. Ei kannata
säikähtää tämmöisiä ilmapiirimittauksia. Suomen
ja Venäjän välillä asiat puhutaan
läpi aina. Joskus olemme samaa mieltä — emme
aina ole — ja siitä ei pidä hiusten nousta
pystyyn, vaikka välillä olisi tiukempikin ilme
naapurilla.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Puhemies! Olen täysin samoilla linjoilla pääministerin
kanssa. Sekä ed. Heinäluoman että ed.
Kimmo Kiljusen kysymyksessä oli minusta sellaista uussuomettunutta
ilmapiiriä. (Välihuutoja) Meidän suhteemme
Venäjän kanssa ovat erinomaisella tolalla. Me
voimme puhua naapurivaltion kanssa myös vaikeista asioista.
Niin tehtiin eilen sekä pääministerin
keskusteluissa että presidentin keskusteluissa, niin tehtiin
myös Medvedevin keskusteluissa. Ei pidä säikähtää hiukkasen
kovempaa retoriikkaa.
Sinikka Hurskainen /sd:
Arvoisa puhemies! Viime kesänä minulla oli
mahdollisuus keskustella presidentti Medvedevin kanssa, mutta ilmapiiri
oli hyvä. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa!)
Mutta tuolloin ei ollut mahdollisuus kuitenkaan keskustella lyhyen
ajan vuoksi rajanylityspaikkojen ongelmista. Toivon, että pääministeri
on nämä asiat ottanut esille. Elikkä nyt väliaikaisestihan
itärajalla ovat rekkajonot poistuneet, mutta se on väliaikaista,
me tiedämme sen kaikki, koska kun taloustilanne paranee,
sen jälkeen rekkajonot palaavat. Näin ollen kysyisinkin pääministeriltä,
olivatko teillä nämä asiat esillä, kun
kävitte keskustelua, ja jatkokysymys, mikä minulla
oli, oli lähinnä tämä kuljetukset
vesistöjen ja raiteiden kautta. Toivoisin tuohon rajatoimintaan
vastauksen.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin painopisteen pitää olla
siinä, että mahdollisimman paljon kuljetuksia
vesiteitse ja rautateitä pitkin. Mutta sen lisäksi
meillä on kuljetustarpeita, jossa kumipyörät
ovat luontevimmat. Ylipäätään
rajan toimivuuteen liittyvät aiheet olivat erittäin
merkittävässä roolissa keskustelussa.
Meillä oli myös alan viranomaisia tullilaitosten
johtajista alkaen paikalla, ja se kehitystyö, jota viime
vuosina, oikeastaan siitä 2006 Suomessa pidetystä EU:n
ja Venäjän huippukokouksesta alkaen, on tehty
muun muassa näitten sähköisten järjestelmien
kehittämiseksi, on edennyt. Siinä tullilaitokset
tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä.
Tähän rajan, voisi sanoa, joustavuuden lisäämiseen
tarvitaan ennen muuta näiden käytäntöjen
muuttamista. Sitä kautta joustavuutta on saatavissa tavalla,
joka kuitenkin varmistaa sen, että salakuljetuksia ja väärennöksiä ei
tapahdu. Molemmat maat toimivat sen puolesta, että tarrojen
vaihtaminen saadaan kuriin, (Puhemies: Minuutti!) ja tämän
periaatteen täytyy toteutua. Niin avoimeksi rajaa ei päästetä,
että annetaan rikollisuudelle sijaa.