Arvoisa puhemies! Päivälleen 20 vuotta sitten tapahtui Pekingin Tiananmenin aukiolla verilöyly, joka paikalla olleiden mukaan vaati jopa tuhansia kuolonuhreja. Uhrit olivat demokratiaa ja sananvapautta vaatineita rauhallisesti mieltään osoittaneita opiskelijoita ja työläisiä. Kiinan hallituksen mukaan uhreja olisi ollut vain 241 ja syynä tapahtumiin olisi ollut huligaanien hyökkäys ja vastavallankumous. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan edelleen 20 vuotta tapahtumien jälkeen vangittuna on ainakin 20, joidenkin tietojen mukaan jopa 200 mielenosoittajaa. Kysynkin ulkoministeriltä:

Miten Suomen hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan Kiinan hallitukseen, että tapahtumien todellinen kulku selvitettäisiin virallisesti ja yhä vangittuna olevat mielenosoittajat vapautettaisiin?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Herra puhemies! Kun Tiananmenin tapahtumat 1989 tapahtuivat, niin Suomi pyysi siinä vaiheessa suoraa selvitystä. Sen tyyppistä ei ole vielä saatu. Eli me olemme yrittäneet vaikuttaa sekä EU:n kautta että kahdenvälisesti tavoitteena saada lisätietoa sekä vangituista että uhreista. Suomi ja EU vaativat mielipidevapauden kunnioittamista ja tietenkin myös Tiananmenin uhrien selvittämistä, eli me jatkamme tätä edelleen, pyydämme Kiinalta avoimuutta tässä kysymyksessä.

Arvoisa puhemies! Kiina on EU:n suurin kauppakumppani ja EU Kiinan toiseksi suurin kauppakumppani. Tämä suhde antaa EU:n mielipiteelle painoa Kiinan johdossa. EU:n ihmisoikeuspuolustajien suojelua koskevien linjausten mukaan ihmisoikeuspuolustajan asema tulee nostaa esiin kaikessa kanssakäymisessä kolmansien maiden, myös Kiinan viranomaisten kanssa. Viime vuosina Kiinassa on pahoinpidelty ja pidätetty useita yhteiskunnallisia aiheita käsitelleitä blogien kirjoittajia ja nettikirjoittajia. Kysynkin:

Ovatko Suomen hallitus ja Suomen viralliset edustajat Kiinassa noudattaneet EU:n linjauksia ja nostaneet esiin muun muassa kiinalaisiin blogien kirjoittajiin kohdistuneita toistuvia ihmisoikeusloukkauksia?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Sekä EU että Suomi Kiinan kanssa käymissään dialogeissa nostaa jatkuvasti esille myös ihmisoikeuskysymykset osana laajempaa asialistaa.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Ulkoministeriö ja oikeusministeriö ovat rahoittaneet ja tukeneet Transparency Internationalia ja itse asiassa kutsuneet sen edustajia Suomeen. Se on toimintaryhmä, joka auttaa myös Kiinassa niin sanottuja whistleblowereita, jotka nimenomaan ilmiantavat ja auttavat niitä kansalaisia, jotka rohkenevat taistella ihmisoikeuksien puolesta, paljastaa ihmisoikeusrikkomuksia, ja tässä työssä on tullut vastaan myös internetin sensurointia vastaan toimivien ihmisten puolustamistapauksia.

Herra puhemies! Ulkoministeri Stubb käytti jokin aika sitten tänään täällä sanaa "uussuomettuminen". Suomen ja Kiinan välisiä suhteita puntaroitaessa meistä ja minusta näyttää ja tuntuu siltä, että ihmisoikeudet jäävät kauppasuhteitten jalkoihin. Onko tämä jonkinlaista "uuskiinottumista" vai mitä sanaa siitä sitten tohtisi käyttää? Miksi Suomen hallitus ei ole 20 vuoteen saanut pyytämiään tietoja?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Yksikään maailman 195 valtiosta ei ole 20 vuoteen näitä selvityksiä saanut. Se on ilman muuta selvää, että jos Tiananmenin tragediaa ei selvitetä, se syventää Kiinassa talouskehityksen ja poliittisen kehityksen välistä kuilua. Tässäkin peräänkuulutamme avoimuutta ja peräänkuulutamme sitä, että sekä uhrit että tällä hetkellä vangit tai karkotettuna tapahtuman takia olevat henkilöt ikään kuin tuodaan esille, käydään se koko tilanne läpi.

Arvoisa puhemies! Viime kesänä pääministeri kyselytunnilla ilmoitti, että urheilupolitiikkaan eivät kuulu ihmisoikeuskysymykset, kun kyse oli vierailusta Pekingin olympialaisiin. (Ed. Kanerva: Ei muuten ilmoittanut!) Hivenen aikaisemmin Venäjän toimittajamurhien yhteydessä täällä myös valtioneuvoston jäsen totesi, että kauppapolitiikka ja ihmisoikeudet eivät kulje käsi kädessä Suomessa. Tästä huolimatta kuitenkin uskoisin, että valtioneuvosto on sitoutunut edistämään kaikella toiminnallaan ihmisoikeuksia myös kauppapolitiikan saralla.

Miten valtioneuvosto on itse asiassa ohjeistanut kauppapolitiikkaa käytännössä harjoittavat tahot esimerkiksi silloin, kun kyse on Venäjän ja Kiinan kaltaisista maista, joissa selvästi on kansainvälisten järjestöjen osoittamana tapahtunut ihmisoikeusloukkauksia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin haluaisin kyllä kiistää tämän käsityksen siitä, että ihmisoikeudet jäisivät meillä kauppapolitiikan varjoon. Ei se pidä paikkaansa. Viimeisellä virallisella vierailullani Kiinassa keskustelin pääministerin kanssa noin 40 minuuttia; siitä noin 15 minuuttia käytettiin ihmisoikeuksien käsittelyyn. En tiedä, kuinka monta muuta maata maailmasta löytyy, jotka tällaisen painotuksen tekevät. En usko, että kovin monia on.

En kannattanut Pekingin olympialaisten boikotointia ja tein sen aikaisessa vaiheessa ennen kisoja keväällä selväksi, että omalta osaltani otan kutsun vastaan, (Ed. Ahde: Oikea päätös!) ja tietysti se oli myös hallituksen ratkaisu. (Ed. Saarinen: Se oli oikea ratkaisu!) Silloin perustelin sen sillä, että en näe sitä tavaksi vaikuttaa Kiinaan. Jokaiseen näistä kysymyksistä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pitää kantaa ottaa ja niistä vastuu kantaa. Minusta se oli erittäin oikea ratkaisu silloin.

Arvoisa puhemies! Kommunismi on ideologia, jonka nimissä on syyllistytty maailmanhistorian vakavimpiin ihmisoikeusrikkomuksiin. (Eduskunnasta: Rikoksiin!) Euroopan neuvostossa on tuomittu kommunismin rikokset ihmisyyttä vastaan, EU:ssa keskustellaan muun muassa erityisestä päivästä kommunismin uhreille, Ruotsissa on tehty oppimateriaalia kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan, on perustettu Kgb-museoita, muita vastaavia museoita useisiin Itä-Euroopan valtioihin.

Onko teidän mielestänne, ulkoministeri, syytä Suomessakin jollakin tavalla analysoida kommunismin rikoksia ihmisyyttä vastaan ja ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin museon tai jonkin muun muodossa muistuttamaan ihmisiä siitä, kuinka ideologiakin voi joskus olla julmaa?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Peruslinja meillä on yleensä ollut se, että historia jätetään historioitsijoille. Erilaisia tutkintakomissioita voidaan toki perustaa, mutta en näe juuri nyt tällä hetkellä tarvetta perustaa minkäännäköistä erillistä tutkintakomissiota siitä, millaisiin rikoksiin esimerkiksi kommunismi ideologiana on ajanut.