Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen, Suomessa on tällä hetkellä noin 400 000 työtöntä. Euroopan komissio on osoittanut tällä viikolla huolensa siitä, että Suomi on tipahtanut Euroopan kasvun kyydistä. Nordea ilmoitti eilen, että Suomi on lamassa. Tänään teidän entinen ministerinne, EK:n toimitusjohtaja Häkämies ilmoitti, että Suomi on pohjamudassa. Kertokaa, pääministeri Katainen, meille ja Suomen kansalle, onko hallituksenne talouspolitiikka ollut mielestänne onnistunutta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on käyty tietysti useamman vuoden ajan Suomessa. Kaikki tiedämme syyt, miksi talouskasvu Suomessa ei ole riittävän hyvää.

Ensinnäkin olemme vientivetoinen maa ja vientimarkkinat eivät vedä. Toinen keskeinen syy on se, että meidän teollisuus on rakenteellisessa muutoksessa. Eli maailmalla ei ole enää niin paljon asiakkaita niille tuotteille, mitä Suomessa perinteisesti on tuotettu, ja näin ollen tämä pakottaa yrityksiä uudistumaan, tekemään sat- sauksia tutkimukseen ja kehitykseen ja tuottamaan uusia tuotteita, jotta niitä joku ostaisi. Sitten ehkä vielä viimeisenä se, että meidän julkinen talous on rakenteellisista syistä hyvin tiukassa tilanteessa, ja hallitus on joutunut tekemään budjettisopeutusta eli leikkauksia ja veronkorotuksia, jotka osittain hillitsevät talouskasvua myös Suomessa.

Eli tässä on niitä syitä taustalla, ja näitä kaikkia syitä on korjattu sekä velkaantumisen tahtia on hillitty näillä leikkaustoimilla, jotta uskottavuus säilyy ja Suomi ei ylivelkaannu. Toiseksi on satsattu uuteen kasvuun muun muassa yhteisöveroa alentamalla, tutkimussatsauksia lisäämällä ja tekemällä rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työn tarjontaa (Puhemies koputtaa) ja hillitsevät julkisen sektorin kustannusten kasvua.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, minulla on tunne, että suomalaiselta työttömältä tai työttömyysuhan alla olevalta ei oikein huoli poistunut tämän teidän vastauksenne jälkeen ja tuskin oikein ulkomaisilta arvioijiltakaan, jotka arvioivat Suomen talouden kehitystä.

Kuulostaa siltä, että olette tehnyt paljon, mutta kuitenkaan konkreettisia vaikutuksia ei ole näkynyt. Pahinta on ehkä se, että niitä rakennemuutoksia, joita olisi tarvittu, tämä hallituspohja ei ole pystynyt tekemään. On tuotu paljon tekstiä siitä, mitä tulisi tehdä, mutta ne konkreettiset ratkaisut ovat tällä hallituspohjalla tekemättä.

Te olette lähiaikoina poistumassa tuosta rivistöstä. Näettekö te, että tällä hallituspohjalla on yleensäkään mahdollisuutta jatkaa sillä tavalla, että Suomen taloudessa päästäisiin kasvu-uralle? Nythän me olemme Tilastokeskuksen mukaan pisimmässä taantumassa sitten 90-luvun alun.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jokaiselle työtä etsivälle ja työtä vailla olevalle ihmiselle työttömyys on henkilökohtainen kokemus, ja häntä kiinnostaa ainoastaan, mistä ja milloin työpaikka löytyy. Mutta tämä talouskeskustelu, niin kuin professori Korkman on monesti todennut, pitää sisällään hyvin paljon helppoja, yksinkertaisia ja vääriä ajatuksia. Jos joku yrittää väittää, että Suomen talouden rakenneongelmat ovat yksinkertaisia ja nopeasti ratkaistavissa, silloin hän ei oikeastaan tunnista tämän talousvaikeuden normaalitilaa.

Korjaan sen edustaja Lintilän väitteen, että meidän hallitus ei olisi tehnyt päätöksiä. Ainakin poliittinen oppositio on meitä arvostellut joka päivä niistä päätöksistä — eli ei kai savua ilman tulta? Joka kerta kyselytunnilla hallitusta on arvosteltu niistä päätöksistä, joita olemme tehneet talouden kuntoon saattamiseksi. (Hälinää) Mutta työtä varmasti riittää tuleville vuosille. Nyt vain täytyy pitää (Puhemies koputtaa) pää kylmänä ja tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tuottavat tulosta pidemmälläkin aikajänteellä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä vain ulospääsy täytyy löytää: Suomen suurin uhka on talouden huono kehitys. Vastaavaa talouden seitsemän vuoden jaksoa täytyy etsiä tuolta sisällissodasta tai nälkävuosista alkaen. Tilanne on vakava. Näyttää siltä, että ainakaan näillä toimilla koko kehyskauden, siis seuraavan neljän vuoden, taloussuunnitelman kasvuennuste ei tule toteutumaan.

Jos puhemies sallii, kysyisin ministeri Stubbilta: jos tulette valituksi pääministeriksi tässä muutaman viikon kuluttua, mihin uusiin kasvua edistäviin toimiin tai rakennemuutostoimiin olette valmis seuraavissa minihallitusneuvotteluissa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tiedän, että poliittinen spekulaatio on aina mielenkiintoista, mutta toivoisin, että edustajat suhtautuisivat asiallisesti siihen. Kokoomuksessa on puheenjohtajakilpailu käynnissä, ja se puheenjohtajatentti käydään niissä tilaisuuksissa, jotka sitä varten erikseen järjestetään.

Arvoisa puhemies! Voin esittää saman kysymyksen pääministeri Kataiselle, ja kysyn saman kysymyksen jatkoksi: eikö nyt olisi reilua, että kehyspalautekeskustelu käytäisiin vasta sen jälkeen kun tiedetään, että revitäänkö minihallitusneuvotteluissa tämä kehys eli neljän seuraavan vuoden taloussuunnitelma auki?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt omat päätöksensä, ja ne päätökset ovat sellaisia päätöksiä, jotka hallituspuolueet ovat hyväksyneet, ja sen takia en pidä mitenkään erityisen järkevänä sitä, että eduskunnan normaaleja aikatauluja venytettäisiin. Jos tulevan pääministerin johdolla tuleva hallitus minihallitusneuvotteluissaan sopii jostakin toisesta, se on sitten sen ajan kysymys, mutta tässä kannattaa mennä nyt eteenpäin kuin juna, koska velkaantuminen ei taitu, ellei päätöksiä panna toimeen. Jokainen säästöpäätös pitää tehdä, jokainen veronkorotuspäätös pitää tehdä, jokainen veronalennuspäätös pitää tehdä. Eli nyt pitää olla malttia viedä päätökset loppuun, niin että ne tulevat myös voimaan. Eli pelkkä kehyspäätös ei vielä riitä, vaan lainsäädäntö ja eduskunnan hyväksyntä tarvitaan.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä, mitä puheenjohtaja Sipilä sanoi, on vinha perä, että nyt jos valtiovarainvaliokunta tekee oman osuutensa asiassa ja sitten ennen minihallitusneuvotteluja esittää jotakin, niin hallitus tietysti niitten neuvottelujen jälkeen sanoo, että miksette te silloin esittänyt siinä, kun ei ole minihallitusneuvottelujen tulos tiedossa, ja nyt jos esitetään, niin te parutte kurkku suorana, että te otatte lisää velkaa. Onhan tämä nyt aivan relevantti kysymys ja oikea kysymys siitä, että reilumpaa olisi — kun hallitus tietää, että minihallitusneuvottelut tulevat — että nämä menisivät käsi kädessä. Mutta ymmärränhän minä sen, kun hallitus on köysissä ja väki vähenee ja kannatus ohenee. (Välihuutoja)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en tietysti puutu eduskunnan omiin aikatauluihin. Jos eduskunta haluaa käydä kehysselontekoaan heinäkuussa, se on varmasti ihan eduskunnan oman päätöksen aika. Minä vain itse uskon siihen, että silloin kun on taloudessa epävakautta, niin ei kannata lietsoa lisää sitä epävakautta, vaan kannattaa panna täytäntöön ja tehdä lopulliset poliittiset päätökset niistä asioista, joista on jo sovittu. Jokainen sopeutuspäätös vaatii erikseen päätöksen vielä eduskunnassa, ja sen jälkeen sitten vasta ne astuvat voimaan.

Arvoisa herra puhemies! Noudatetaan pääministerin ohjetta, ja ei lietsota epävakautta. Me olemme täällä yli kolme vuotta, totta, syyttäneet hallitusta ja hallitus on sitten syyttänyt meitä, mutta pitää muistaa, että me olemme myös esittäneet vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja, ja niillä on yleensä pyyhitty pöytää.

Minä kysyisin ihan yksinkertaisen kysymyksen: Viisaita vastauksia ei ole pelkästään hallituksella, niitä voi olla myös oppositiolla. Eikö tässä tilanteessa olisi syytä ottaa kiihkottomasti myös opposition kaikki esittämät ratkaisuvaihtoehdot pöydälle ja katsoa, löytyisikö sieltä jotain sellaista, jonka hallitus voisi myös ottaa nöyrästi käyttöön?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Onhan niitä yhteisiäkin säveliä löydetty mutta ei niin, että koko oppositio olisi ollut samaa mieltä niistä asioista. Joskus ollaan oltu enemmän yhtä mieltä keskustan kanssa, joissakin asioissa perussuomalaisten kanssa. Eli en ole vielä havainnut, että keskustalla ja perussuomalaisilla olisi täysi yhteinen politiikka, joten kaikkia asioita ei voi yhtä aikaa ottaa huomioon. (Hälinää)

Sitten mitä tulee näihin vaihtoehtoihin, niin sekin on totta, että on erilaisia mielipiteitä. Jos ei usko kaikkiin niihin lääkkeisiin, mitä joku esittää, niin sitten niitä ei tietysti toteuteta.

Sitten kolmas näkökulma on se, että mekin olemme hyvin monesti laskettaneet oppositiopuolueitten vaihtoehtoja. Niissä kun ne rahat eivät vaan mene tasan. (Ben Zyskowicz: Ei millään!) Minä ymmärrän sen, että oppositio voi vähän löysin rantein toisinaan esitellä niitä asioita, mutta kun me emme voi ottaa löysin rantein. Meidän pitää ottaa härkää sarvista ja katsoa kaikki esitykset läpi. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Sen takia sitten tavallaan perussuomalaisten talouspolitiikan mukaan ottaminen semmoisenaan — eihän siitä nyt olisi mitään tullut. (Naurua — Välihuutoja)

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että Suomen taloustilanne on vakava. Se on ollut sitä jo Vanhasenkin hallituksesta lähtien. Mutta aivan yhtä totta on myöskin se, että hallitus on tehnyt jatkuvasti uusia toimenpiteitä. Ja jos te, arvon keskustalaiset ja perussuomalaiset, katsotte niitä toimenpiteitä, joita tässä on tehty vuosien varrella, niin sieltä löytyy paljon juuri niitäkin, joita te olette täällä itse vaatineet. Kiitosta tosin ei ole koskaan kuulunut, että on toteutettu niitä, joita te olette vaatineet. (Välihuutoja)

Pääministeripuolueen eduskuntaryhmän näkökulmasta: Me olemme yksiselitteisen sitoutuneita vakaaseen talouspolitiikkaan, velkaantumisen taittamiseen, ja se lähtee siitä, että kehyksiä ei avata ja rakenneuudistukset viedään maaliin. Rakenneuudistusten toimeenpano on yksi keskeisimpiä asioita, joita tässä tämän hallituksen loppumetreillä ja sitten aloittavan hallituksen aikana pitää tehdä. Myöskin komissio omassa maaraportissaan kiinnitti tähän huomiota. Kysyisinkin pääministeri Kataiselta: miten te arvioitte näitten rakenneuudistusten etenemistä?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Iso osa jo päätetyistä rakenneuudistuksista on lainsäädäntövalmistelussa. Sitten jotkut kysymykset ovat semmoisia, kuten nyt vaikkapa esimerkiksi henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentäminen on semmoinen asia, että osoittautui, että sen muuttaminen lainsäädännöllä on erittäin vaikeata. (Mauri Pekkarinen: Onhan niitä nyt muitakin rakenneasioita!) Mutta tämän vain tuon esille sen takia, että kaikki semmoiset asiat tai päätökset, joilla on vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen, vaativat myös muiden kuin lainsäätäjän toimia. Tämä kelpoisuusvaatimusten muuttaminen on yksi hyvä esimerkki siitä. Tässä on yhteinen harjoitus menossa sote-ratkaisun osalta. Toivon mukaan kuntarakenneuudistus kuntapäättäjien osalta etenee hyvin. Sitten on koko joukko hallituksen omissa valmisteluissa olevia rakenneuudistuksia, mutta edelleen lisää tarvitaan, erityisesti työn tarjonnan lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Tulokset puhuvat puolestaan, vaikka te kuinka kerrotte, että olemme yrittäneet tehdä sitä ja selvittäneet tätä. Mutta kun taloustilanne on surkea, niin se on surkea. 400 000 työtöntä, talous ei kasva, vaan meillä on lama, tai ollaan jopa pohjamudissa, kuten ex-ministeri asian ilmaisee.

Eräs tärkeä syy siihen, että meidän taloutemme on näin huonossa jamassa, on se, että vienti ei vedä. Ja kun, ulkomaankauppaministeri Stubb, te olette viennistä vastaava ministeri, ja äsken teille ei puheenvuoroa annettu noihin mahdollisiin uusiin tehtäviin, niin te olette nyt joka tapauksessa luopumassa ulkomaankauppaministerin tehtävistä, enkä kysy, mitä te aiotte vielä jäljellä olevalla kaudella tehdä. Mutta minkälaisen perinnön te annatte seuraajallenne? Mitä teidän seuraajanne pitäisi tehdä tomerammin ja toisin, jotta Suomen vienti kääntyisi nousuun?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kaksi huomiota.

Ensimmäinen on se, että tuskin tässä talossa tai Suomessa kukaan uskoo siihen, että ulkomaankauppaministeri on se henkilö, joka pystyy omilla toimillaan vain ja ainoastaan joko kasvattamaan tai laskemaan Suomen vientiä. Hän toimii ainoastaan välikappaleena. Ehkä Paavo Väyrynen on tästä poikkeus. (Naurua)

Toinen huomio on tietysti se, että mitä ollaan toistaiseksi tehty ja millaisen perinnön antaa. Ensimmäinen niistä on varmasti Team Finland. Me huomasimme, että oli yli tuhat ihmistä, jotka veronmaksajien rahoilla työskentelivät viennin edistämisen puolesta. Me yritimme koota heidät kaikki yhteen.

Toinen perintö: antaisin myös erittäin tomeran matka-aikataulun. Viimeisen kolmen vuoden aikana 50 vienninedistämismatkakohdetta, yli 500 suomalaista yritystä mukana. Se on vientiä yhtäältä, mutta myös tuontia toisaalta. Eli toivon, että seuraavalla ulkomaankauppaministerillä on yhtä paljon energiaa viedä suomalaisia tuotteita maailmalle kuin edeltäjillä, mukaan lukien Paavo Väyrysellä.

Arvoisa puhemies! Kaikki kunnia, ministeri Stubb, sille, mitä olette tehnyt, mutta jälleen kerran, kun tulokset ovat huonot ja Suomen vienti on mennyt vuosikausia alaspäin ja meidän vaihtotaseemme on pakkasella: jos ministeri Vapaavuori, joka vastaa energiapolitiikasta, olisi paikalla, niin kysyisin, mitä hän aikoo tehdä sen puolesta, että ulkomaisen fossiilisen energian vyöry Suomeen vähenisi ja Suomessa käytettäisiin entistä enemmän kotimaisia ja uusiutuvia luonnonvaroja myös energiantuotannossa. Tällä tavoin oikaistaisiin meidän vaihtotasettamme ja luotaisiin työpaikkoja Suomeen. Mutta kun Vapaavuori ei ole paikalla, niin kysyn tätä pääministeriltä. Miten teidän mielestänne voitaisiin suomalaisen, kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä lisätä ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, joka tulee välillä levottomiltakin alueilta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Alkuun noista tuloksista. Jos nyt ajatellaan vaikka niitä toimia, mitä on tehty. Otetaan nyt yhteisöveron 6 prosenttiyksikön lasku: joku voisi sanoa, että sehän pitäisi perua sen takia, että Suomeen ei ole syntynyt 200 000 uutta työpaikkaa. (Ben Zyskowicz: Näin vasemmisto sanoo!) Mutta minä itse uskon, että se tuottaa tulevina vuosina hyvää tulosta. Tai osinkoveron muuttaminen kasvuyrittäjyyttä tukevaan suuntaan.

Nämä ovat kaksi semmoista isohkoa päätöstä, jotka vaikuttavat pidemmällä aikajänteellä teollisuuden ja yritystoiminnan uusiutumiseen, uu-sien tuotteiden luomiseen ja sitä kautta työllisyyden ja talouskasvun aikaansaamiseen. Vaikkapa nyt tässä toivon mukaan toteutuvassa Äänekosken investoinnissa yhtenä perusteena oli se, että teollisuuden kilpailukyky Suomessa on parantunut muun muassa yhteisöveron laskun kautta.

Mutta sitten toiseen asiaan, kotimaiseen energiaan: minä hakisin vauhtia ja apua myös kansainvälisistä sopimuksista, koska mitä kalliimmaksi me saamme kivihiiltä, sen houkuttelevammaksi tulee käyttää kotimaisia raaka-aineita. Toinen on puhtaiden teknologioitten sisämarkkinat, missä muun muassa voitaisiin lisätä vientiä biopolttoaineiden kohdalla.