Täysistunnon pöytäkirja 62/2014 vp

PTK 62/2014 vp

62. TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Ilmatilan loukkauksesta tiedottaminen

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, taannoisiin ilmatilan louk-kauksiin liittyen te annoitte suurelle yleisölle koneiden tunnistamisesta tietoa, joka osoittautui vääräksi. Tämä kävi ilmi, kun muun muassa tasavallan presidentti toi julkisuuteen asian oikean tolan.

Pääministeri, missä vaiheessa teille kävi selväksi, että olitte antanut julkisuuteen väärän todistuksen, ja miksi ette oma-aloitteisesti korjannut tuota väärää informaatiota ja tuonut pikaisesti oikeaa informaatiota julkisuuteen?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies! Oikeastaan tämä kaikki on jo moneen kertaan julkisuudessa todettu, eli Utvan kokouksessa perjantaina, oliko se nyt 23. päivä vai mikä, tiedostin tämän. Miksi en korjannut: ihan hyvin olisin voinut korjata, mutta minä en osannut arvioida, että se metodi, jolla koneita tunnistetaan, on näin tärkeä.

Minä en muista, että kertaakaan tässä salissa olisi aikaisemmin puhuttu, tai ainakaan yksikään kansanedustaja ei ole minulta koskaan kysynyt, että millä metodilla ilmatilan loukkaus on tunnistettu. En siis ihan aidosti osannut arvioida, että se on kiinnostavaa. En myöskään muista poliittisen urani aikana, että tästä metodista olisi koskaan näin paljon keskusteltu. Jos olisin tiennyt, niin sitten olisin varmasti ilmoittanut sen.

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on erittäin vahva perinne ja kulttuuri siitä, että me luotamme siihen, että siihen, mitä pääministeri sanoo, voi luottaa, varsinkin kun se väite esitetään aika painokkaasti vaalikeskustelussa. Te olette itsekin korostanut koko toimikautenne ajan avoimuutta, ja siksi hieman hämmästyttää, mitä vahinkoa siitä olisi syntynyt, että olisitte korjannut tämän tiedon. Mainitsitte, että ette muista, että tässä salissa olisi koskaan puhuttu tunnistamisen metodeista, mutta tässä salissa on puhuttu paljon siitä, voiko ministereiden ja pääministerin sanaan luottaa.

Arvoisa pääministeri, onko matkan varrella sattunut muitakin tapauksia, joissa olette tullut antaneeksi julkisuuteen väärää tietoa mutta sitten arvioinut sen vähäpätöiseksi ja ollut korjaamatta sitä, kun ulkopuoliset tahotkaan eivät ole asiaan tarttuneet?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puheenjohtaja! Ei tule mieleen tuommoista tilannetta. Minä olin tietoinen, niin kuin koko valtiojohto, alkuun, että koneet tunnistettiin ilmasta. Sen jälkeen tieto korjattiin, ja koska kysymys oli siitä, että asiat ovat hoidossa eli koneet, jotka Suomen ilmatilaan tulivat, oli tunnistettu eli meillä ei ollut mitään erityistä ongelmaa sen asian suhteen, niin en osannut ajatella, että tästä metodista olisi koskaan kukaan ollut kiinnostunut. En tiedä, kuinka moni kansanedustaja on perehtynyt siihen, kuinka monta kertaa Hornetit ovat käyneet tunnistamassa koneita.

Eli meillä on monenlaisia tapoja tunnistaa koneita, ja ne tavat toimivat, ja tänne ei kukaan salaa pääse.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On syytä todeta se, että ilmatilalouk-kausten tunnistaminen sujui tälläkin kertaa kyllä luotettavalla tavalla, se on syytä todeta, siis Puolustusvoimien Ilmavoimien tekemänä, ja se on tietysti turvallinen ja hyvä tieto. Sählinkiähän oli tämän tiedonvälityksen osalta, mihin edustaja Lehtomäki omassa puheenvuorossaan viittasikin, ja tehän sitten, herra pääministeri, kerroitte tämän asian oikean laidan, kun siinä oli tavallaan pakko kertoa, kun julkisuus hiukan "prässäsi", että mikä tässä on oikea tieto. Hyvä, että kerroitte sen sitten, myös tämän oman näkemyksenne, oman tietonne siitä, kuinka asiat kulkivat.

Tässä on kyllä tämä luottamuksen puoli, jota edustaja Lehtomäki kysymyksessään koko ajan ajaa takaa, eikä sitä sovi vähätellä, vaikka itse tämä asia onkin niin sanotusti kondiksessa. Tätä luottamuksen puolta ei kannata ollenkaan vähätellä tämäntyyppisissä asioissa eikä muutoinkaan. Koetteko te, herra pääministeri, että tämä valitsemanne toimintatapa oli teidän mielestänne oikea tapa rakentaa luottamusta tällaisten vähän vaikeitten ja herkkien asioitten käsittelyssä (Puhemies koputtaa) uteliaitten kansalaisten ja hallituksen toiminnan välille?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos olisin tiennyt, että tämä metodi on niin tärkeä asia, niin olisin voinut sen ihan hyvin korjata. Mutta en sitä ymmärtänyt, että se on, koska aikaisemminkaan tästä ei ole käyty keskustelua.

Minusta on huomionarvoista se, että yksikään kansanedustaja ei ole myöskään ollut minuun eikä esikuntaan yhteydessä kysyäkseen asiasta, enkä ole saanut kyllä muutakaan palautetta. Minä ymmärtäisin, että niissä asioissa, jotka ovat syvästi huolestuttavia... Nyt puhutaan, niin kuin edustaja Kääriäinen puhui, luottamuksesta. Minä luulen, että teilläkin on minun kännykkänumeroni. (Seppo Kääriäinen: Ei ole!) — Jos ei ole, niin varmaan tiedätte, mistä sen saa. (Välihuutoja) — Jos te olisitte soittanut, niin me olisimme voineet ihan hyvin jutella, ja kertoa tämän asian. Jos te olisitte vaikka sanonut, että tämä on iso asia, joka pitää ehdottomasti julkisuudessa korjata, niin sekin olisi voinut auttaa.

Mika  Kari  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomen ilmatilaloukkaukset herättävät kansalaisissa aivan ymmärrettävästi huolta. Krimin ja Ukrainan vaikea tilanne lisää tapahtuman ajankohtaisuutta entisestään.

Suomen ilmatilaa on loukattu viimeisen kymmenen vuoden ajan 24 kertaa. 9 kertaa asialla on ollut venäläinen kone. Arvoisa puolustusministeri, nyt on varmasti paikka kertoa Suomen kansalle, että Suomen ilmatilaa valvotaan hyvin ja asianmukaisesti myös jatkossa.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tosiaan, edustaja Kari hyvin kuvasi sitä, että aika ajoin tapahtuu tämmöisiä ilmatilaloukkauksia. Ne ovat vakavia, niihin pitää suhtautua vakavasti, ja niin on myös tällä kerralla. Sitten tosiaan, niin kuin tässä on jo puitu julkisuudessa laajasti ja tässä kysymyksessäkin pääministeriin kohdistuneena, tätä tiedotuspuolta voidaan varmaan parantaa.

Mitä tulee näihin ilmatilanloukkauksiin, niin on hyvä mieltää se, että tuo Suomenlahti on erittäin kapea ja on olemassa aika luonnollisia syitä sille, minkä takia aika ajoin käy niin kuin nyt kävi, ja on ilmeistä, että muun muassa sääolosuhteet ovat vaikuttaneet näihin tilanteisiin melkein joka kerta, kun tämmöisiä on ollut, joten on myös syytä pitää nyt vähän malttia tässä, ei ylidramatisoida asioita eikä myöskään vedetä — vaikkakin ymmärrän, että Ukrainan kriisi johtaa siihen — semmoisia johtopäätöksiä, joissa oletetaan tai arvioidaan, että kansainvälinen turvallisuustilanne tai muu olisi vaikuttanut näihin, koska semmoista tietoa tai faktaa ei ole olemassa, joka viittaisi siihen.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ilmatilavalvonta on Puolustusvoimien ja Ilmavoimien vastuulla. Ne ovat kaikki tapahtuneet ilmatilanloukkaukset aina tunnistaneet, identifioineet. Sen jälkeen sitten tapauksen tutkiminen siirtyy Rajavartiolaitokselle, ja kun se on sen toimittanut, niin ulkoministeriö sitten ulkomaiden osalta ryhtyy toimenpiteisiin. Näin on kaikissa tapauksissa tehty, ja nämä kaikki ta-paukset, nämä 24 tässä vajaan kymmenen vuoden aikana, on selvitetty. Ja minusta on tärkeätä todeta se, että näiden selvittelyjen jälkeen ei ole jäänyt pienintäkään viittausta siihen, että kyseessä olisi ollut minkäänlainen Suomeen kohdistunut sotilaallinen tai poliittinen uhka.

Annika  Lapintie  /vas:

Herra puhemies! Tämä venäläiskoneiden käynti Suomen ilmatilassa on herättänyt valtavaa keskustelua ja kiinnostusta, ja mielestäni tämä pitäisi kyllä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Kuten ministereiden vastauksista ja muistakin puheenvuoroista on käynyt ilmi, näitä sattuu aika ajoin, noin viisi kertaa vuodessa, ja näitä varten on olemassa ihan toimiva järjestelmä, miten tarkistetaan, mikä kone on ollut kyseessä. Eli mielestäni tämä tapahtunut ei missään tapauksessa perustele puolustusmenojen kasvua, ja se pitäisi tässäkin yhteydessä ottaa huomioon. Sen sijaan (Hälinää) — Ja kun tiedetään vielä, että kyse on ollut ennalta tunnistettavista rahtikoneista, jotka ovat käyneet rajan yli.

Mutta sen sijaan tämä kyllä herättää keskustelua siitä, onko meidän Puolustusvoimilla ihan liiankin suuri halu salata tietoja. Olisiko kansalaisten ja meidän kansanedustajien ja ylipäätänsä yhteiskunnallisen keskustelun vuoksi kaikkein tärkeintä, että vähän vähennettäisiin niitä salausleimoja ja pidettäisiin asiat julkisesti (Puhemies koputtaa) kansalaisten käsittelyssä?

Puolustusministeri  Carl  Haglund

Niin, voin ensiksi ilahduttaa edustaja Lapintietä sillä, että minäkin yhdyn siihen, että tämän johdosta ei puolustusmenoja tarvitse nostaa, mutta on muita hyviä syitä nostaa niitä.

Mitä tulee sitten tähän tiedotuspuoleen, niin on varmasti niin, että niin valtioneuvoston kansliassa kuin Puolustusvoimissa on hyvä käydä nyt tämä tapaus läpi niin, että otetaan siitä opiksi, mutta tässä nyt ei ole niinkään salailusta kysymys, vaan väärinkäsityksistä.

Mitä tulee tähän prosessiin muuten, käsittääkseni meidän puolustusvaliokunta on aika seikkaperäisesti käynyt tätä asiaa läpi, myös ulkoasiainvaliokunta, ja johtopäätös kai oli se, että asia on mennyt ihan ok. Sitten tämä mediapuoli ei mennyt hyvin, mutta itse asia on hoidettu ihan normaalin kaavan mukaan. Lähtökohtaisesti Puolustusvoimat ei salaa semmoisia asioita, joita ei ole syytä salata, eikä tässäkään nyt ollut salainen tieto se syy, minkä takia tästä nyt on syntynyt tämmöinen mediajupakka, vaan muut asiat ja tekijät, joita nyt varmasti on puitu sen verran, että ne ovat kansanedustajillakin hyvin tiedossa.

Pertti  Salolainen  /kok:

Herra puhemies! Tässä tapauksen yhteydessä on käynyt ilmi, että eri viranomaisten välisessä tiedonkulussa on ollut ongelmia ja suoranaisia virheitäkin. Kysyisin, että minkälaisiin toimiin nyt aiotaan ryhtyä tämän asian selvittämiseksi, jotta vastaisuudessa — kun tällaisia varmasti tapahtuu joskus taas, näitä sattuu aika usein — tiedonkulku olisi sitten täsmällisempää ja selkeämpää.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian yksikkö ja Puolustusvoimat ovat käyneet jo keskustelua tästä. Kysymys oli viestin tulkintavirheestä.

Mutta haluan korostaa sitä, että molemmissa viesteissä, siis alkuperäisessä virheellisessä ja sen korjaavassa viestissä, oli yksi ja sama oikea uutinen: eli koneet on tunnistettu. Olen joitakin puheenvuoroja kuullut, joissa on mietitty, mitä jos olisi ollut jokin vakavampi kriisi ja sitten olisi tullut väärää tietoa. Voin kyllä nyt ihan suoraan sanoa, että jos on vakavampi kriisi, niin sitä tietoa ei välitetä tekstiviestin kautta, ainakaan ainoastaan. Jos koneita ei tunnistettaisi tai täällä olisi jotain muita ongelmia, niin aivan kuin tähänkin saakka, meillä kyllä tieto kulkee, tarvittaessa TP-utva kokoontuu hyvinkin nopealla varoajalla, ja näihin pystytään reagoimaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa on sanottu, että syy siihen, että koneet eivät nousseet, ei ole se, että puolustusmenoja on leikattu. On sanottu, että syy siihen, että koneet eivät nousseet, olivat ylityöt, joita oli aikaisemmin tehty. Ministeri Haglund: ettekö todellakaan näe näiden ylitöiden tai muiden harjoitusten ja sen, että koneet eivät nousseet, välistä yhteyttä, kustannusyhteyttä, joka siinä on?

Toinen asia, jota ihmettelen tässä asiassa nimenomaisesti, on se, että — kun kerta tuli tällainen virhe ja pääministeri antoi ulos virheellisen tiedon, olipa syy mikä tahansa — olen ymmärtänyt, että teillä, ministeri Haglund, olisi ollut mahdollisuus korjata tämä virhe hyvin pikaisesti, jopa samassa tilaisuudessa, missä pääministeri on ollut. Miksi te ette tehnyt sitä? Ettekö tekään tiennyt, mikä oli asiaintila?

Puolustusministeri Carl Haglund

Aloitetaan tuosta viimeisestä. En aikanaan rekisteröinyt sitä, että pääministeri on lausunut asiasta virheellisesti, ja niin kuin hän äsken itse kertoi, sitten jo perjantaina hän itsekin mielsi, että oli lausunut hieman epätarkasti asiasta.

Sen sijaan muun muassa teidän puolueenne puheenjohtaja, edustaja Soini vaalitentissä lausui virheellisesti, ja sen huomasin ja korjasin heti tentin jälkeen hänelle ystävällisesti. En sen sijaan viitsinyt suorassa lähetyksessä häntä korjata, koska arvostan suuresti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa.

Hyvä on siis huomata se, että jos olisin tiennyt, että pääministeri oli väärän tiedon varassa, olisin tietenkin häntä korjannut.

Mitä tulee sitten tähän ensimmäiseen kysymykseen, on nyt tärkeää alleviivata sitä, että tällä tapahtumalla ei ole mitään yhteyttä Puolustusvoimien resurssivajeeseen. Meillä on vakava resurssivaje, mitä tulee investointimäärärahoihin, mutta tämä ei liittynyt siihen, vaan tämä liittyi siihen, mikä todettiin täällä aikaisemmin. Ne koneet oli tunnistettu jo aikaa sitten käyttäen muita teknisiä tunnistimia, joten tässä ei ollut tarvetta niitä tunnistaa Hornetien avulla. Siitä tässä oli kysymys. Tämä Savon Sanomien uutinen, johon viittaatte, on melkein kaikilta osin virheellinen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.