Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Stubb, te totesitte Kauppalehdessä 5.6. kannattavanne
eurobondeja eli Euroopan laajuisia yhteisiä velkakirjoja,
siis yhteistä velanottoa, ilmeisesti vain pitkällä tähtäimellä,
mutta sekin on jo sinänsä koomista. Onko yhteinen
velanotto joku tavoite, ja mikä mahtaa olla kokoomuspuolueen
kanta? Eurobondithan tarkoittavat velkojen sosialisointia. Miten
kokoomus tällaista voi kannattaa? Onko kokoomuksesta tullut
sosialistinen puolue? Kerrottiinko EU-kansanäänestyksen
alla, että Suomi on aikanaan valmis maksamaan muiden EU-
ja Emu-maiden velkojen korot? Ei muistaakseni.
Arvoisa puhemies! Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Tilanne pahenee.
Onko tämä euron menestystarina todella sellainen
tarina, että velatkin ovat yhteisiä?
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini, velat eivät
ole yhteisiä. Jos te olisitte lukenut sen haastattelun
kokonaisuudessaan, minkä toivon, että olette tehnyt
alleviivaten, niin huomaatte myös, että puhuimme
siinä haastattelussa eurobondeista teoreettisena mahdollisuutena
jossain tulevaisuudessa. Tämänhetkiseen kriisiin
eurobondit eivät tietenkään ole ratkaisu.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministerin sijainen ministeri Urpilainen.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen linja on hyvin selkeä,
ja se linja on se, että jokainen maa vastaa itse omasta
taloudestaan ja omista veloistaan. Tämän linjan
mukaisesti olemme toimineet tämän Eurooppaa vaivaavan
talouskriisin hoidon jokaisessa käänteessä.
Mitä tulee eurobondeihin, niin sekä hallituksen
että myöskin eduskunnan vahvistama kanta on, että Suomi
suhtautuu kriittisesti eurobondeihin.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! EU on usein salaisuuksia, salailua,
mutta nyt loppuu salailu ainakin Suomessa, koska emme voi käsittää sitä,
että on tulossa huippukokous ja vain suuri valiokunta pääsisi
käsittelemään näitä asioita. Jätämme
huomenna välikysymyksen, jotta jo-kainen kansanedustaja
pääsee ottamaan kantaa eurobondeihin, pankkitukiin,
pääomittamisiin, kaikkiin näihin asioihin.
On täysin selvää, että kun huippukokous
on kuun lopussa, niin koko kansan valitsema eduskunta olisi tästä pimennossa
ilman sitä. Toivottavasti, ja kysyn hallitukselta: onko
mitään mahdollisuutta, että jos Saksa taipuu,
niin tekin taivutte, vai voinko olla levollisin mielin ja odottaa
välikysymyskäsittelyä?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministerin sijainen ministeri Urpilainen.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Olen edustaja Soinin kanssa siitä samaa
mieltä, että on tärkeää,
että koko eduskunta pääsee keskustelemaan
Eurooppa-kysymyksistä ja tämän talouskriisin
hoitoon valituista työkaluista mahdollisimman paljon. Voin sanoa,
että se on ollut kyllä tämän
hallituksen vankka tahto. Siihen olemme pyrkineet. Olemme pyrkineet
mahdollisimman avoimesti informoimaan kansanedustajia niistä talouskriisin
eri vaiheista, joihin olemme hallituksena ja valtiona myöskin
joutuneet ottamaan kantaa.
Mitä tulee tuohon huippukokouksen valmisteluun, tuo
valmistelu on vielä hyvin pahasti kesken. Sitä kautta
myöskään hallitus ei ole vielä voinut
ottaa lopullisesti kantaa pöydällä oleviin asioihin,
mutta tulemme sen tekemään siinä vaiheessa,
kun tuo agenda huippukokoukseen tulee vahvistumaan. Totta kai myöskin
sen jälkeen pääministeri hakee mandaattia
eduskunnalta niihin kantoihin, jotka hallitus on ottanut.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! EU:n perussopimuksen vastainen yhteisvastuu
velkamaiden veloista sen kun laajenee. Peräti 1 437 920 000
euroa veronmaksajien rahoja upotetaan nyt lisäbudjetissa
velkamaiden ja pankkien tukemiseen. Muistamme, kun edellinen hallitus
ei antanut edes 2:ta miljoonaa euroa reumasairaalan pelastamiseen.
Nyt tuolla pois annettavalla rahalla pelastettaisiin 700 reumasairaalaa.
Arvoisa hallitus, nämä rahat ovat pois kansalaisten
hyvinvointipalveluista. Leikkaako hallitus kansalaisten perusturvasta,
hoitopalveluista, koulutuksesta, tiemäärärahoista,
vai nostetaanko edelleen verotusta? Kansalaisten tulee tietää, mistä Eurooppaan
kiidätettävät rahat otetaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministerin sijainen ministeri Urpilainen.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Pietari Jääskeläinen,
ei leikkaa. Tämä hallitus ei leikkaa menoja sen
takia, jotta me voimme osallistua Euroopan talouskriisin hoitamiseen.
Me osallistumme Euroopan talouskriisin hoitamiseen sen takia, että meillä on
siihen hyvin vahva kansallinen intressi. Suomi on viennistä riippuvainen
maa, ja me tiedämme, että meidän keskeiset
vientimarkkinat ovat Euroopassa, joten se, mitä Euroopassa tapahtuu,
mitä Euroopan taloudelle tapahtuu, vaikuttaa suoraan suomalaiseen
vientiin, suomalaisten hyvinvointiin, suomalaisiin työpaikkoihin.
Sen takia me olemme aktiivisia eurooppalaisen talouskriisin hoitamisessa,
mutta emme millä tahansa ehdoilla, ja se on hyvin tärkeää huomioida.
Me olemme koko tämän kriisin ajan korostaneet
sitä, että pankkien ja sijoittajien vastuuta pitää kasvattaa,
suomalaisten veronmaksajien vastuita pitää rajata.
Mitä tulee tähän pysyvään
kriisimekanismiin, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä,
me pidämme sitä parempana työkaluna tämän
talouskriisin hoitamiseen kuin käytössä olevaa
väliaikaista kriisimekanismia esimerkiksi sen takia, että siinä sijoittajavastuu
toteutuu paremmin ja siinä myöskin sitä kautta
myönnetyt lainat ovat ensisijaisia, joten veronmaksajien
asema turvataan paremmin. Tästä syystä olemme
olleet aktiivisia tämän pysyvän kriisimekanismin
käyttöönoton vaatimisessa.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Tunnustan virheeni ja myönnän,
että olen joskus äänestänyt
kokoomusta. Se loppui aikoinaan siihen, kun Alexander Stubb ilmoitti
haikailevansa Marokkoa ja Algeriaa EU:hun.
Nämä euroa puolustelevat taloustieteilijät väittävät,
että euro toimisi, jos olisi talousunioni ja eurobondit.
Ei toimisi. Samaa valuuttaa käyttävän
yhteistalousalueen tekee toimivaksi ainoastaan se, että mukana
olevat maat pelaavat samoilla säännöillä ja
ovat yhtä vahvoja. Yhteisvaluutta-alue ei toimi niin pitkään,
kun Alppien eteläpuoliset alueet ovat siinä mukana.
Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta: oliko siellä Bilderberg-kokouksessa
yksityishenkilöiden välisiä keskusteluja
siitä, että tuleva yhteisvaluutta-alue muodostettaisiin
suunnilleen keisari Trajanuksen 100-luvulla saavuttaman rajan koillis-
tai pohjoispuolelle?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä,
että Euroopan unioni ja euroalue voi toimia vain silloin,
jos me pystymme valtioina luottamaan toinen toisiimme. Se luottamus
edellyttää sitä, että kaikki
maat toimivat samoilla pelisäännöillä.
Valitettavasti näin ei ole nyt toimittu, ja se on myöskin
osasyy siihen, että osassa euromaita on tällä hetkellä erittäin
suuri velkakriisi, joka heijastuu koko Euroopan talouteen epävarmuutta
lisäävänä tekijänä.
Sen takia on hyvin tärkeää, että tätä euromaiden
välistä luottamusta pystytään
palauttamaan. Sitä ei palauteta sillä, että lisätään
yhteisvastuuta, vaan sitä palautetaan sillä, että jokainen
maa tekee itse kansallisesti sellaisia toimia, joilla ta-loutta
laitetaan kuntoon, joilla yhteiskuntarakenteita uudistetaan niin,
että kilpailukykyä lisätään ja
sitä kautta myöskin luodaan edellytyksiä talouskasvulle.
Tämä on ollut Suomen valtion linja, ja tätä linjaa
me jatkossakin edustamme eri yhteyksissä, niin epävirallisissa
yhteyksissä kuin virallisissa kansainvälisissä kokouksissa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Pekkarinen. — Anteeksi, ministeri Stubb oli
pyytänyt myös puheenvuoron. Sopiiko edustaja Pekkariselle,
että annetaan vielä ministeri Stubbille puheenvuoro?
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Nyt en ihan tarkkaan muista koskaan
ehdottaneeni Algerian tai Marokon liittymistä Euroopan
unioniin, joten toivon, että edustaja Eerola voi uudelleen äänestää kokoomusta.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! En ole koskaan äänestänyt
kokoomusta. (Naurua)
Edustaja Soinin välikysymysajatus on kyllä paikallaan
ja tarpeen. Vaatimukset Saksan pankkien suorasta pääomittamisesta,
eurobondit, yhteinen pankkiunioni, elvytyksen rahoittaminen yhteisin
voimin — Eurooppa tulvii tällä hetkellä ideoita
ja esityksiä yhteisvastuullisista taakoista, niiden lisäämisestä.
Saksa on sanonut "ei" tähän saakka, mutta viimeisen
kahden kolmen päivän aikaan Saksan linja on vähän
muuttunut. Saksa sanoo "ei" edellyttäen, ettei integraatiota
syvennetä. Saksa sanoo, että vain silloin, jos
rakennetaan finanssiunioni ja poliittinen unioni, vasta silloin
Saksa on valmis uusien taakkojen kantamiseen.
Arvoisa puhemies! Seuraako Suomi jälleen kerran Saksaa?
Onko Suomi menossa mukaan liittovaltiotielle yhteisvastuitten lisäämiseen,
ja jos on tuolle tielle harkitsemassa, onko hallitus valmis, että asiasta
suoritetaan Suomessa kansanäänestys? Suomalaisten
on mielestäni päästävä sanomaan
sanansa siitä, onko Suomi valmis menemään
suoraan liittovaltiotielle.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän huomiota minuutin aikarajoitukseen.
Pääministerin sijainen ministeri Urpilainen.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Se on totta, että tällä hetkellä käydään
hyvin vilkasta keskustelua sekä kansainvälisessä mediassa
että myöskin jonkin verran kotimaan mediassa siitä,
mihin suuntaan Euroopan unionia pidemmällä tähtäimellä ollaan kehittämässä.
Minä pidän tätä keskustelua
kyllä pelkästään positiivisena.
(Timo Soini: Konkurssin suuntaan!) Minusta se on demokratian kannalta
tärkeää, että myöskin
kansalaiset pääsisivät osallistumaan
tähän keskusteluun, koska sillä, minkälaiseksi
Euroopan unioni pitkällä tähtäimellä muodostuu,
on totta kai vaikutusta jokaisen meidän elämään.
Mitä tulee Saksan linjaan tai Suomen linjaan, minun
tiedossani ei ole, että Saksan linja olisi jollain lailla
muuttumassa (Mauri Pekkarinen: Tänään
viimeksi Merkel sanoi!) ja he olisivat ottaneet positiivisen kannan
yhteisvastuun lisäämiseen.
Mitä tulee Suomen hallituksen kantaan, myöskään
Suomen hallitus ei ole ottanut uusia kantoja, vaan lähdemme
siitä periaatteesta, joka on koko EU:n perussopimuksen
periaate, että jokainen maa vastaa itse omasta taloudestaan
ja omista veloistaan, (Timo Soini: No niin!) ja minusta tämä periaate
on sellainen, jota on syytä tulevaisuudessakin kunnioittaa.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Euroopassa ja etenkin Espanjassa puhutaan
jälleen pankkituen tarpeesta. Kyseessä on tämä too
big to fail -ilmiö, eli ei ole varaa päästää systeemisesti
merkittäviä pankkeja kaatumaan, koska ne tekisivät
koko maan taloudelle ja käytännössä muidenkin
maiden taloudelle liian suurta vahinkoa. Tämä tilanne
on veronmaksajien kannalta sietämätön.
Kun pankeilla menee hyvin, omistajat saavat osinkonsa ja johtajat
saavat niin sanottujen kannustimiensa avulla miljoonatulot. Mutta
kun pankeilla menee riittävän huonosti, veronmaksajia
huudetaan apuun ja maksumiehiksi. Ministeri Urpilainen, mitä Suomen
hallitus tekee Euroopan unionin ja globaalilla tasolla sen hyväksi,
että tästä too big to fail -ilmiöstä päästäisiin
eroon? (Jouko Skinnari: Mitä tekee pankkivaltuusto?)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Espanjan tilanne on tällä hetkellä hyvin
epävarma, (Timo Soini: Ei voinut tulla yllätyksenä!)
ja tämä taloustilanne kaikkinensa ja tämän
kriisin vaihe tällä hetkellä on huolestuttava.
Siihen liittyy monia eri näkökulmia. Yksi on Kreikan
vaalit, jotka käydään puolentoista viikon
päästä, mutta toinen liittyy juuri Espanjaan
ja Espanjan pankkisektoriin. Nyt on tärkeää odottaa
tuota ulkopuolista arviota, joka on Espanjan pankkisektorista valmistumassa
parin viikon sisään, jotta me saamme aidosti tietää, missä kunnossa
Espanjan pankkisektori tällä hetkellä on.
Varmasti sen jälkeen me myöskin tiedämme,
pystyykö Espanja selviytymään oman pankkijärjestelmänsä kuntoonsaattamisesta
yksin vai tarvitseeko se siihen kansainvälistä apua.
Pankkijärjestelmän toimivuus on taloudessa aivan
olennaista. Se pitää huolen ikään
kuin siitä, että veri kiertää.
Sen takia meidän tulee kaikin mahdollisin tavoin estää tuon
pankkikriisin leviäminen Euroopan laajuiseksi pankkikriisiksi,
ja uskon, että tästä tullaan käymään
keskustelua seuraavassa euroryhmässä ja varmasti
sitä ennenkin, ja se on myöskin Suomen intresseissä, että tätä keskustelua
käydään.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeätä,
että täällä kävi selkeästi
ilmi, että Suomen linja suhteessa muun muassa eurobondeihin
on hyvin tiukka. Jokainen maa vastaa omista veloistaan, aivan kuten
ministeri Urpilainen täällä sanoi. (Hälinää)
On myös hyvin tärkeää, että Suomen
linja velkakriisin hoidossa tiukentui tämän hallituksen
aikana — se on muuten syy, miksi minä olen äänestänyt
aina sosialidemokraatteja, koska me haluamme, että suomalaisen
veronmaksajan vastuuta rajataan. Kaikki varmasti tunnustavat, että ei
ole yhdentekevää, että Kreikan toisessa
tukipaketissa Suomi sinnikkäästi neuvotteli itsellensä vakuudet
veronmaksajien suojaksi (Timo Soini: 20 prosenttia!) ja samoin sijoittajavastuu
toteutuu tulevissa tukipaketeissa, jos sellaisia tulee, ja kriisirahastoissa
eritoten.
Puhemies! Kysyisin ministeri Urpilaiselta, miten arvioitte tällä hetkellä riskejä
suomalaisen veronmaksajan
suhteen, kun verrataan Kreikka-ykköstukipakettia, jonka
edellinen hallitus toteutti, toiseen tukipakettiin, jossa Suomen
osalta on vakuudet.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Kreikan tilanne on tällä hetkellä hyvin
haastava, ja me olemme tällä hetkellä minun
mielestäni silleen aika erikoisessa tilanteessa, että me
emme oikeastaan Kreikan suhteen voi kuin odottaa. Aikaisemmin Suomi
ja muut euromaat ovat olleet aktiivisia toimijoita ja meillä on
ollut valittavana erilaisia työkaluja Kreikan tilanteen
korjaamiseksi, mutta tällä hetkellä meillä ei
niitä ole. Me voimme vain odottaa, mitä puolentoista
viikon päästä kreikkalaiset tulevat äänestämään,
ja se hyvin paljon myöskin ratkaisee, miten tästä mennään
eteenpäin.
On selvää, että Kreikasta Suomelle
aiheutuvat riskit kiteytyvät pitkälti juuri ensimmäiseen Kreikka-pakettiin,
josta ehdittiin myöntää Kreikalle suoria
lainoja noin miljardin euron verran. Näihin lainoihin meillä ei
ollut vakuuksia, ja sen takia suurin riski kohdistuu juuri tähän
erään. Toisesta paketista on myöskin
maksettu Kreikalle jo noin 70 miljardia euroa, mutta tähän
toiseen pakettiin Suomen lainaosuuteen sisältyvät
vakuudet, ja sitä kautta meidän asemamme on turvattu.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Nyt on kysymys siitä, osallistuuko
Suomi vai eikö osallistu muiden velkojen maksuun, ja Suomella ei
ole mitään pakkoa maksaa muita velkoja eikä ottaa
niistä vastuuta. Kun me hylkäämme EVM-sopimuksen,
niin asia on sillä selvä.
Toinen asia: Jos Suomi on kolmen A:n luottoluokitettu maa, millä meidät
potkittaisiin eurosta pois? Ei millään. Kun täällä kurjistetaan
tai otetaan velkaa lisää, jotta sääntöjen
rikkojat saavat rahansa ja pösöpankkiireita pelastetaan
maailmanlaajuisesti, jossain vaiheessa tulee raja vastaan, se on
aivan selvä. Tämä kriisi ei mene tällä ohi.
Niin kauan kuin rahaa lapioidaan tähän järjestelmään,
niin kauan Lontoo pelaa sen puolesta, että nämä kaatuvat.
Pankit pitää siellä pääomittaa
niiden maiden veronmaksajien toimesta, jotka ne omistavat. Eikö niin?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Olen edustaja Soinin kanssa samaa mieltä siitä,
että pankkien ja sijoittajien vastuuta pitää kasvattaa.
Se on kerta kaikkiaan moraalinen velvoite. Näin on myöskin
tehty, muun muassa siinä, että Kreikan toisen
lainaohjelman yhteyteen sisältyi historiallisen suuri yksityisten
sijoittajien velkojen leikkaus. Se on ollut juuri tapa, jolla muun
muassa yksityisten sijoittajien vastuuta tämän
kriisin hoidosta kasvatetaan, mutta, edustaja Soini, eivät
ne ongelmat katoa sillä, että me panemme silmät
kiinni ja ikään kuin ajattelemme, että sulkeudumme
rajojen sisäpuolelle (Timo Soini: Ei siitä ole
kysymys!) ja sitä kautta nämä ongelmat
Euroopasta poistuvat.
Suomi, joka on itse hoitanut omaa talouttansa hyvin ja on ollut
monella tapaa mallioppilas, on tällä hetkellä myöskin
erittäin arvostettu kansainvälinen toimija. Meidän
sanaamme kuunnellaan, meidän vaikutusvaltamme on Euroopassa
tällä hetkellä ehkä suurempi
kuin koskaan aikaisemmin, ja sen takia minusta meidän pitää olla
myöskin aktiivisia tämän kriisin hoitamisessa,
hakea liittolaisia, kumppaneita omalle linjallemme ja sitä kautta
hakea Euroopan talouskriisiin sellaista ratkaisua, joka turvaa myöskin
meidän taloutemme tilanteen ja rajaa suomalaisten veronmaksajien
vastuita mahdollisimman hyvin.