Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä esitetään siis muutettavaksi poliisin hallinnosta annettua lakia sekä poliisilakia, passilakia, ulkomaalaislakia, aluehallintovirastosta annettua lakia ja yhdistyslakia. Samalla on tarkoitus jatkaa meneillään ollutta poliisin hallintorakenneuudistusta, ja ehdotetaan siten hallinnollisia uudistuksia, jotka kohdistuvat liikkuvan poliisin, Poliisin tekniikkakeskuksen ja aluehallintovirastojen poliisin vastuualueisiin. Liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus hallinnollisina poliisiyksikköinä ehdotetaan lakkautettaviksi. Liikkuva poliisi sulautuu pääsääntöisesti paikallispoliisiin henkilöstöineen ja tehtävineen. Poliisin tekniikkakeskuksen henkilöstö ehdotetaan sulatettavaksi Poliisihallitukseen. Aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet lakkautettaisiin ja niiden henkilöstö tehtävineen siirtyisi Poliisihallitukseen.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys liittyy ilmeisesti suomalaisen poliisin historiassa laajimpaan hallintorakenneuudistukseen, jonka tarkoituksena on siis edelleen jatkaa poliisihallinnon organisaation ja johtamisen kehittämistä edellisten uudistusten periaatteiden mukaisesti. Meneillään olevan hankkeen käynnistämiseen ovat vaikuttaneet keskeisesti poliisin tiukkaan talouteen liittyvät tekijät. Tämän vuoksi on jouduttu tukeutumaan yleisluonteisempiin näkemyksiin Pora ykkösen ja Pora kakkosen uudistusten tuloksista ilman, että varsinaisesti olisi voitu odottaa näitten hankkeitten perusteellisempaa arviota ennen uusia toimenpiteitä. Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset koskevat vain osaa Pora III -uudistusten kokonaisuudesta. Tosiasiallisesti hallituksen esityskin huomioon ottaen on kysymys kokonaisuudesta, minkä vuoksi valiokunta on tässä mietinnössään tarkastellut ja arvioinut koko poliisin hallintorakenteen uudistushanketta. Tässä hallintorakenneuudistuksessa tavoitellaan yhteensä 28,8 miljoonan euron säästöjä vuoden 2016 tasolla.

Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä poliisin toiminnan tehokkuutta ja yksinkertaistaa poliisiorganisaatiota. Esitys perustuu keskeisesti Pora III -hanketyöryhmän esitykseen, josta myös ilmenevät pääosin hallituksen esitystä yksityiskohtaisemmat uudistusprosessiin liittyvät tausta- ja tilastotiedot, tämä siis sisäasiainministeriön julkaisuna. Kokonaisuuteen liittyy myös sisäasiainministeriön poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kehittämisen kohdentamiseksi asettaman työryhmän loppuraportti.

Uudistushankkeen monitahoisuus ja merkittävyys huomioon ottaen valiokunnan mielestä toiminnan tehostamisen tavoitteena tulee olla hyväksyttyjen kehysten puitteissa, että poliisin toiminnalliset tulokset paranevat tai pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Operatiivisen toiminnan tulee valvonnan, hälytystoiminnan, rikostorjunnan ja lupapalvelujen osalta olla korkealuokkaista ilman, että toiminnan laadun vaihtelu lisääntyy. Nykytasoksi on hallituksen esityksessä määritelty vuosien 2009—2011 keskimääräinen taso.

Hallituksen esityksessä liikkuva poliisi erillisenä hallinnollisena yksikkönä esitetään lakkautettavaksi. Liikenteenvalvontatehtävät ja muut tehtävät on tarkoitus organisoida uudelleen säilyttäen näihin toimintoihin kohdennetut voimavarat. Liikkuvan poliisin hoitamia erityistehtäviä ovat nykyisin poliisitoiminta Helsinki—Vantaan lentoasemalla, tasavallan presidentin turvatehtävät ja poliisireservinä toimiminen ja tietenkin liikenteen turvallisuuteen ja liikenteenvalvontaan liittyvät tehtävät. Samoin liikkuva poliisi on kehittänyt yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen kanssa liikennevalvonnassa käytettäviä välineitä.

Esityksen mukaan liikkuvan poliisin henkilöstö siirretään siihen poliisilaitokseen, jonka alueella kyseisen liikkuvan poliisin yksikkö toimii tällä hetkellä. Liikkuvan poliisin tehtävien uudelleenorganisoiminen on läheisessä yhteydessä alemmanasteisilla säädöksillä toteuttavaksi suunniteltuun paikallispoliisin organisaatiouudistukseen.

Liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin yhdistämisellä on esityksen perusteella merkittäviä ta-loudellisia vaikutuksia, jotka tulevat päällekkäisten valtakunnallisten toimintarakenteiden purkamisesta johto-, hallinto- ja tukitoiminnoissa ja yhteiseen kalustoon siirtymisestä. Lisäksi esitykseen ja selvitystyöhön on laskettu tilankäytön tehostamista ja näin ollen toimitilakustannussäästöjä. Liikkuvan poliisin toiminnan uudelleenorganisoinnin arvioidaan merkitsevän vuoden 2016 tasolla yhteensä 6,4 miljoonan euron säästöjä.

Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty valiokunnan huomiota siihen, että liikkuvan poliisin yhdistäminen paikallispoliisiin uhkaa heikentää liikenneturvallisuutta tähän työhön käytettävien resurssien määrän vähentyessä ainakin ajan mittaan ja liikenneturvallisuustehtävissä tarvittavan ammattitaidon mahdollisesti heiketessä vähitellen. Kritiikkiä on esitetty myös säästötavoitteiden realistisuudesta.

Valiokunta toteaa, että liikkuva poliisi on osaava ja arvostettu liikenteenvalvonnan ja muun liikenneturvallisuustyön vastuuviranomainen. Liikkuva poliisi on myös entisestään tehostanut toimintojaan ja keventänyt rakenteitaan. Sen tehtävien menestyksekäs hoitaminen uudistettavassa organisaatiorakenteessa ei ole helppoa. Valiokunta tunnistaa Pora III -hankkeessa erityisesti tältä osin huomattavia haasteita, eikä muutos ole välttämättä riskitön. Toisaalta onnistunut uudistuksen toimeenpano, jota valiokunta tähdentää ja pitää välttämättömänä, sisältää myös myönteisiä liikenneturvallisuustyön kehittämismahdollisuuksia.

Valiokunta korostaa, että liikenteen valvonnan ja liikenneturvallisuustyön eri osa-alueineen tulee säilyä Pora III -hankkeen toimeenpanossa sekä määrällisesti että laadullisesti ja vaikuttavuudeltaan vähintäänkin nykytasolla paikallispoliisiin esitettävän liikennepoliisitoiminnon avulla ja Poliisihallitukseen perustettavalla valtakunnallisen liikenneturvallisuuden ja -valvonnan ohjaustoiminnolla. Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että raskaan liikenteen valvonta tulee säilyttää myös vastaisuudessa erityistoimintona ja että samalla on huolehdittava nykyisten erityisosaajien pysymisestä näissä tehtävissä.

Hallituksen esityksestä ilmenee, että 24 paikallisen poliisilaitoksen määrää on tarkoitus vähentää 11 poliisilaitokseen vuoden 2014 alusta. Poliisipiirien määrä vähenee Pora III -hankkeen yhteydessä yli puolella entisestään. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2014 alussa Suomessa on siis 11 pääpoliisiasemaa, 108 poliisiasemaa ja 32—42 yhteispalvelupistettä, joissa on poliisin laajat palvelut. Pitkien etäisyyksien olosuhteissa huolenaiheen ja haasteen muodostavat poliisiasemien resurssit, jotka ovat harvaan asutuilla alueilla vuosien varrella ainakin osaksi niukentuneet. Esimerkiksi Lapin poliisilaitoksessa tulee olemaan tämän hetken tietojen perusteella kuusi poliisiasemaa, joissa on alle viisi poliisimiestä ja kahdessa näistä vain yksi, ellei resursseja sijoiteta lisää kyseisille poliisiasemille. Valiokunta tähdentää, että erilaisia suunnitelmallisen poliisitoiminnan keinoja on mahdollista hyödyntää myös harvaan asuttujen alueiden poliisi-palveluiden turvaamiseksi.

Meneillään olevaan paikallispoliisin rakenneuudistukseen liittyvä kihlakuntien poliisilaitosten uusi toimialuejako vaikuttaa myös poliisilaitosten kielellisiin jaotuksiin. Hallintovaliokunta tähdentää, että paikallispoliisin hallintorakenneuudistus tulee toteuttaa niin, että turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen myös käytännössä.

Keskusrikospoliisin säästötavoitteeksi on kehittämishankkeessa asetettu 0,6 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan keskusrikospoliisin toimintaa on tarkoitus kehittää niin, että se keskittyy selkeästi järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Pora III -uudistushankkeessa ei esitetä erityisiä suojelupoliisia koskevia muutoksia, eikä Poliisiammattikorkeakou-luun kohdistu käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotuksia. Poliisin tekniikkakeskus erillisenä hallinnollisena yksikkönä ehdotetaan hallituksen esityksessä lakkautettavaksi, jolloin sen hoitamat tehtävät ja henkilöstö siirtyvät pääosin Poliisihallitukseen.

Valiokunta pitää perusteltuna, että hallinnollinen kytkentä aluehallintovirastojen ja poliisin vastuualueiden välillä puretaan ja että vastuualueilla hoidettavat tehtävät hoidetaan vastaisuudessa poliisilaitosten ja Poliisihallituksen toimesta yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa.

Poliisihallituksen alaisten yksiköiden määrä vähenee 29:stä 14:ään. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistusprosessi koskee myös Poliisihallitusta. Poliisiyksiköiden määrän vähentyessä on myös Poliisihallituksessa organisaatiorakennetta uudistettava. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Poliisihallituksen henkilöresursseja on tarkoitus vähentää niin, että yli- johtotehtävien henkilötyövuosimäärä vähenee 150:stä alle 120:een. Valiokunta pitää tarpeellisena sen arvioimista, voidaanko toimintaa tehostaa enemmän ja saada aikaan vielä suurempi resurssisäästö poliisin ylijohdossa. Poliisihallitukseen on tarkoitus kuulua vastaisuudessakin ylijohtotehtävistä erilleen sijoitettavat arpajais- ja asehallintoyksikkö ja turvallisuusalan valvontayksikkö sekä uutena tehtävänä Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävät.

Poliisilaitosten määrä siis vähenee, ja valiokunta pitää muuttuvissa olosuhteissa perusteltuna, että paikallispoliisin poliisipäälliköt nimeää tulevaisuudessa sisäasiainministeriö poliisiylijohtajaa kuultuaan. Tämä esitys ei koske vielä vuoden 2014 alusta toteutettavaan uudistettuun rakenteeseen siirtymisen vaihetta.

Hallintovaliokunta pitää uudistuksen seurantaa tärkeänä ja siksi esittää kolme lausumaa, ja ne kuuluvat seuraavasti: Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan tarkkaan poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa ja että hallintovaliokunta saa vuoden 2014 loppuun mennessä selvityksen poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta mukaan lukien asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa liikenteen valvontaan ja liikenneturvallisuustyöhön sekä poliisin palvelujen saatavuuteen maan eri osissa. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen antavan eduskunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen seikkaperäisen selonteon sisäisen turvallisuuden tilasta, sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan tuloksellisuudesta, toimintojen kehittämistarpeista ja haasteista sekä eri tehtävien edellyttämistä pidemmän tähtäimen taloudellisista voimavaroista ja muista resurssitarpeista.

Tämä hallintovaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen. Siellä on vastalause ja vastalauseen lausumaehdotus.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi hallintovaliokuntaa tästä mietinnöstä ja myös liikennevaliokuntaa sen antamasta lausunnosta. Pidän hallintovaliokunnan mietintöä erittäin perusteellisena ja asiallisena ja myös näitä siihen liittyviä lausumia aiheellisina.

Hallintovaliokunta on aivan aiheellisesti kantanut huolta nimenomaan liikenneturvallisuuden säilymisestä tulevaisuudessa. Itsekin pidän sitä tärkeänä tässä esityksessä, ja itse asiassa koko tämän esityksen tarkoitus on nimenomaan turvata poliisin operatiivinen toimintakyky niin hälytystoiminnassa, rikostorjunnassa, rikostutkinnassa kuin sitten valvonnassa liikennevalvonta mukaan lukien.

Muistutan nyt eduskuntaa vielä siitä, että kun tämän vaalikauden alussa teimme selvityksen, joka tähtäsi tähän poliisin pitkän aikavälin resurssien turvaamiseen, mitä valiokunta oli jo vuonna 2010 tätä edellyttänyt ja mikä myös hallitusohjelmaan sisällytettiin, silloin todettiin, että poliisia olisi uhkaamassa noin 70 miljoonan euron alijäämä, siis rakenteellinen alijäämä, ellei mitään tehtäisi. Silloin hallitus teki viime vuonna kehyspäätöksen, kolmiosaisen kehyspäätöksen, jolla halutaan turvata tämä nykyinen poliisin toiminnallinen taso. Tämä päätös oli kolmiosainen. Ensinnäkin päätettiin lisätä määrärahoja 30 miljoonaa euroa vuoden 2016 tasolla, ja niitähän on asteittain nyt lisätty. Toiseksi päätettiin tästä hallintorakenneuudistuksesta, jolla tavoitellaan noin 28 miljoonan euron säästöä, jota ei siis leikata poliisista pois vaan joka siirretään siihen poliisin operatiiviseen toimintaan. Sitten vielä kolmantena oli tämä toimintojen tehostaminen, jolla tavoitellaan 10—15 miljoonan euron säästöjä. Se toteutuu pääasiassa ensi vuonna käyttöön otettavan Vitja-järjestelmän avulla.

Tämä esitys, jota nyt käsittelemme koskien liikkuvaa poliisia, sisältyy poliisin hallintorakenneuudistukseen. Tässä esityksessä todellakin lähdetään siitä, että meillä tällä hetkellä on kahden toimijan malli, eli liikkuvalla poliisilla ja paikallispoliisilla on tällä hetkellä päällekkäiset koko maan kattavat toiminnan rakenteet, erilliset johtorakenteet, molemmilla organisaatioilla on erilliset suunnittelutoiminnot, hallintopalvelu, toimitilat, muun muassa ajoneuvokalusto. Kun nämä päällekkäisyydet näiden kahden päällekkäisen, rinnakkaisen hallintorakenteen kohdalla puretaan, voidaan saavuttaa yli 6 miljoonan euron kustannussäästö, siis sillä, että hallinnollisesti yhdistetään liikkuva poliisi paikallispoliisiin.

Korostan sitä, että koko tässä hallintorakenneuudistuksessa, mukaan lukien tämä nyt käsiteltävä osuus hallintorakenneuudistuksesta, lähdetään siitä, että poliisin varsinaista kenttätoimintaa, sitä, kun poliisimiehet esimerkiksi tuolla teiden varrella harjoittavat liikennevalvontatoimintaa, ei vähennetä. Siihen ei kohdisteta supistuksia eikä säästöä, vaan kaikki vähennys kohdistuu nimenomaan hallintoon ja hallinnon tukitehtäviin. Me tavoittelemme vuosina 2014—2020 yhteensä 240 henkilötyövuoden vähenemää näistä päällikkö- ja hallintotehtävistä. Ketään ei irtisanota, nämä hoidetaan niin sanotun luonnollisen poistuman kautta. Siihen on nyt erittäin otollinen hetki sen vuoksi, että merkittävä osa esimerkiksi päällikkökunnasta samoin kuin hallintotehtävissä olevista lähestyy eläkeikää. Sen vuoksi juuri nyt on oikea hetki tehdä tämä uudistus.

Korostan myös sitä, että tämä liikennevalvonnalle asetettu määrällinen tavoite, josta hallitus on siis tehnyt päätöksen ja jota eduskunta ryhtyy jo vuoden 2014 talousarviosta lukien seuraamaan muiden liikennevalvonnan tunnuslukujen ohella, turvaa liikennevalvonnan tason säilymistä paremmin kuin mitkään hallinnolliset rakenteet. Ei se, että meillä on erillinen hallintorakenne liikennevalvonnalle, takaa mitään siitä, mikä on sen liikennevalvonnan tosiasiallinen taso ja määrällinen taso. Mutta nyt me olemme tehneet sellaisen päätöksen ja sellaisen linjauksen, että nykytaso liikennevalvonnassa tullaan säilyttämään. Esimerkiksi vuodelle 2016 on määritelty 619 henkilötyövuoden määrä liikennevalvontaa, joka turvaa tämän nykyisen tason, ja samoin on määritelty myös raskaan liikenteen valvonnalle hyvin tarkat määrälliset tasot.

Olen itse täysin vakuuttunut siitä, että kun eduskunnassa kaikki puolueet kannattavat sitä ja ovat vahvasti sen tukena, että liikennevalvonnan tason täytyy säilyä, niin ei varmasti tästä tavoitteesta tulla tulevallakaan vaalikaudella tulevien hallitusten aikana tinkimään. Luotan siihen, että tämä poliittinen tahtotila tulee säilymään vahvana paitsi tämän hallituksen aikana niin myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! En tiedä, miten paljon minulla on aikaa käytettävissä vai onko jo aika käytetty?

Ai meni umpeen, okei.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että saan käyttää myöhemmin lisää puheenvuoroja.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä poliisin hallinto vaatii virtaviivaistamista ja uudistamista, mutta näillä toimenpiteillä ne lopputulokset eivät välttämättä ole niin ruusuisia ja positiivisia kuin mitä hallituksen esityksessä kuvaillaan.

Haluaisin kysäistä ihan mielenkiinnon vuoksi vielä tarkennukset, mistä nämä liikkuvan poliisin 6,4 miljoonan säästöt tulevat. Minä olen niitä tavan takaa penännyt, mutta minä en oikein vakavasti puhuen ole saanut sellaisia laskelmia, että minä voisin niihin oikopäätä uskoa.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä Pora kolmonen, poliisin hallintorakenteen uudistus, on iso savotta, ja tässähän nimenomaan täytyy muistaa, että hallintoa keskitetään, säästöt haetaan hallinnosta ja operatiivinen toiminta jatkuu edelleen hajautettuna, niin kuin ministeri on luvannut, ja se on erittäin tärkeää varsinkin kansalaisten turvallisuuden kannalta hälytyspartiotoiminnassa, että se toiminta jatkuu hajautettuna.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen erillisyksikkönä on kipeä kysymys ja herättää kysymyksiä siitä, mitä tapahtuu liikenneturvallisuudelle. Sen taso ei saa missään nimessä laskea. Nyt kun muutosta kohti ollaan menossa, niin saattaa kansalaisille muodostua käsitys, että liikenneturvallisuus ja liikennevalvonta vähenevät. Miten valvonnan näkyvyys turvataan käytännössä? Kysyn sitä ministeriltä. Samoin, kun hallintoa keskitetään, on huoli siitä, miten poliisin lupahallinnon palvelut jatkossa ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Siihenkin haluaisin vastauksen.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä oleva hallituksen esitys poliisihallinnon uudistamisesta on mitä ilmeisimmin poliisin historian suurin uudistus. Tähän viitattiin myös tuossa aiemmin.

Poliisilla on perustehtävänsä hoitoon liittyen merkittävä oikeus ja myös velvollisuus puuttua kansalaisten perusoikeuksiin tehtäviensä hoitamisessa. Poliisiylijohtajalla on vahva asema suomalaisen poliisin korkeimpana virkamiehenä. Tähän yksityiskohtaan kiinnitti mietinnössään huomiota myös hallintovaliokunta, joka yksimielisesti esittää, että poliisiylijohtajan virka tulisi täyttää vastaisuudessa määräajaksi. Näin on viime aikoina toimittu myös valtion ylimpiin virkoihin nimitettäessä, kun on nimitetty muun muassa kansliapäälliköitä tehtäviinsä.

Valiokunta pitää muuttuvissa olosuhteissa ja edellä mainituin syin perusteltuna, että paikallispoliisien poliisipäälliköt nimittäisi jatkossa sisäasiainministeriö poliisiylijohtajaa kuultuaan. Kysyn sisäasiainministeriltä, miten te näette: tulisiko määräaikaisuus ja nimitysvalta jatkossa ratkaista hallintovaliokunnan esittämällä tavalla?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ja myös valiokuntakeskustelussa on aivan aiheellisesti epäilty sitä, ovatko nämä liikkuvan poliisin lakkauttamisesta kaavaillut säästöt realistisia, ja mielestäni näille epäilyille on kyllä katetta siinäkin mielessä, että nyt yksi keskeinen säästökohde on muun muassa ajoneuvot. 80 autoa on tarkoitus vähentää tässä prosessissa ja muita ajoneuvoja lisäksi, ja herääkin kysymys, että jos aiotaan saada säästöt aikaan ja samaan aikaan pitää liikenteenvalvonnan taso samana — jos ajoneuvoja vähennetään, niin epäilyttää kyllä se — voidaanko suunnitelmallista liikenteenvalvontaa yhtä aikaa tehdä, kun ajoneuvo lähtee pois ja pitäisi myös kiireellisiä hälytystehtäviä tehdä samassa organisaatiossa. Eli kyllä tämä huoli on aivan aiheellinen, ja toivoisinkin, että ministeri voisi tätä hieman perustella, miten on realistista saada tämmöisistä kohteista säästöä ja samaan aikaan pitää taso kuitenkin korkealla.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä liikkuvan poliisin lakkauttaminen herättää tietenkin monenlaisia tunteita ja herättää myöskin pohdintoja siitä, säilyykö liikenneturvallisuus sillä hyvällä tasolla, mihin se nyt on saatu. Kun tätä asiaa viime syksynä alettiin käsitellä, niin silloin puhuttiin paljon siitä, että liikkuvaa poliisia ei voisi lakkauttaa sen takia, että miehistö vähenisi tuolta kenttätyöstä. Mutta liikenneministeri on ollut myös valmistelemassa tätä asiaa ja päätöstä, ja uskon, että sisäministeriön ja liikenneministeriön hyvällä yhteistyöllä tämä kenttätyö ei vähene, ja uskon, että tämän hallinnonuudistuksen myötä, niin kuin sisäministeri Räsänen tuossa juuri äsken kuvasi, näitä hallinto-organisaatioita keventämällä sinne kentälle voidaan saada jopa enemmän työntekijöitä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisihallinnon uudistamisen tavoitteena on säilyttää poliisin toimintakyky hyvänä. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kun ollaan, niin ministeri ja koko hallitus ovat mielestäni keskittyneet oikeisiin asioihin sikäli, että nyt vähennetään hallinto-, tuki- ja johtotehtävien määrää, jotta kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä toimivien poliisimiesten riittävyys pystytään turvaamaan. Liikkuvan poliisin erillishallinnon lakkauttaminen ei ole sama asia kuin liikkuvan poliisitoiminnan lakkauttaminen, vai onko, ministeri Räsänen?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mennään suoraan kieliasiaan ja mennään Pohjanmaalle. Siellä ovat nykyiset Pohjanmaan poliisilaitos, Keski-Pohjanmaan poliisilaitos, jotka ovat täysin kaksikielisiä poliisilaitoksia, ja sitten Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos, joka on yksikielinen poliisilaitos. Nyt kun nämä kolme yhdistyvät, niin totta kai henkilöstö siirretään ilman kielitaitovaatimuksia mutta sen jälkeen joka ainut poliisimies, joka siirretään esimerkiksi Seinäjoelle, toimipaikaksi Seinäjoki, joutuu sitten esittämään kielitodistuksen. Haluan kysyä: onko se oikein — mietitään vanhoja poliisimiehiä, jotka ovat ammattimiehiä — että he joutuvat myöskin kielitodistuksen suorittamaan hakiessaan uutta virkaa käytännössä yksikielisellä paikkakunnalla?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä poliisiylijohtaja Paateron ohjaus ministeriin on ollut tiedossa, mutta niin voimakas myöskin tänne eduskuntaan kokoomukseen saakka ulottuva se on, että eduskunnan, joka päättää nyt liikkuvasta poliisista, kansanedustajat eivät kysele, mitenkähän nyt lp:lle käy. Meidän pitää tietää täällä, mitä me olemme päättämässä. Liikkuvan poliisin rooli on ollut erittäin tärkeä ja jatkossakin on raskaan liikenteen turvallisuuden ja harmaan kuljetustalouden ja kuljetusrikollisuuden torjunnassa. Meillä ei ole varaa näitä instrumentteja tällaisena aikana vaarantaa, mitä tämä päätös itse asiassa tulee tekemään. Kyllä tässä Paateron palatsia on kasvatettu, ja näkyy olevan sen poliittinen vaikutuskin kohtuuttoman suuri. Omalta osaltani täytyy sanoa, että tämä ei ole vaikea asia. Samoin kuin sisäministeriaikana, niin nytkin tulen loppuun saakka puolustamaan liikkuvan poliisin toimintakykyä kansalaisten sisäisen turvallisuuden, liikenneturvallisuuden ja yleisen kansallisen turvallisuuden takia.

Arja  Juvonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 35 ja loukkaantunut 550 jalankulkijaa. Kolmannes uhreista menehtyi suojateillä. On hyvin huolestuttavaa seurata muutaman viikon takaisia tapahtumia, että liikuntarajoitteiset ihmiset ovat vaarassa liikkuessaan muun muassa suojatien yli. Meillä on kuolontapauksia, joissa pyörätuolia käyttänyt ja rollaattorilla liikkunut henkilö menehtyi.

Liikenteen valvonta ja turvallisuus on hyvin tärkeä asia. Raskaan liikenteen valvonta on kuulunut liikkuvalle poliisille, jonka heikkeneminen tietysti huolestuttaa. Millä tavalla te nyt, ministeri, voisitte meille kertoa, kuinka tämä liikkuvan poliisin resurssin siirtyminen sinne paikallispoliisiin voisi sitten lisätä esimerkiksi vaikkapa taajamissa jalankulkijoitten turvallisuutta ja ylipäänsäkin liikenteen valvontaa, koska sehän on erittäin tärkeää? Liikennesääntöjä rikotaan, nopeusrajoituksia ei noudateta, ja jokainen siellä tiellä liikkuva, niin hidas kuin myös nopea, on vaarassa.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näkemykset tämän liikenteen valvonnan toimivuudesta vaihtelevat aika tavalla eri asiantuntijoitten näkemyksen mukaan, mikäli liikkuva poliisi lakkautetaan. Lakkautuksella haetaan tämän esityksen mukaan noin 6 miljoonan euron säästöjä. Liikkuva poliisi itse on esittänyt muun muassa valiokuntakuulemisessa aika tavalla hyvin perusteltuja vaihtoehtoja heidän toimintansa kehittämiseksi niin, että muun muassa tämä säästötavoite saavutetaan.

Itseäni on ihmetyttänyt aika tavalla tähän liittyen se, kuinka vaihtoehdottomasti Aaltomaan työryhmän esityksiä on viety kaiken kaikkiaan eteenpäin. Minun on täälläkin vielä pakko, arvoisa ministeri, kysyä: miten te oikein tätä tilannetta arvioitte, minkä vuoksi näin voimakas vaihtoehdottomuus, vaikka selkeästi hyviä, toimivia vaihtoehtoja myös poliisinkin sisältä on haluttu esittää?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin, miten liikkuvan poliisin säästöt saadaan aikaan. Tämän esityksen seurauksena liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin yhdistyessä hallinnollisissa tukitoiminnoissa työaikaa voidaan vähentää 35 henkilötyövuotta, päällystötason tehtäviä voidaan vähentää 20 henkilötyövuotta. Lisäksi pystytään saamaan merkittäviä tilakustannussäästöjä, koska pystytään siirtämään liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin toimintoja samoihin tiloihin. Sitten myös näiden yhteisten kuljetusvälineiden käyttöön siirryttäessä voidaan nostaa näiden välineiden käyttöastetta ja vähentää kaluston määrää. Ihan konkreettisesti esimerkiksi esitykseen sisältyvät säästötavoitteet koskevat 80:tä autoa, 5:tä isoa venettä, 8:aa moottoripyörää jne. Nämä säästötavoitteet on erittäin yksityiskohtaisesti laskettu, joista tämä 6,4 miljoonaa euroa sitten saadaan aikaan. Itse pidän sitä kyllä luotettavana ja pidän sitä realistisena.

Nyt korostan vielä edustajille, että liikennevalvontaa ei lakkauteta. Vaikka nämä hallinnot yhdistyvät, niin tämä liikennevalvontatoiminta säilyy. Se on, arvoisat edustajat, meistä itsestämme kiinni, olipa mikä hallintorakenne tahansa, se on meistä kiinni, (Kari Rajamäki: Kyllä se vähän organisoinnistakin on kiinni!) minkä verran liikennevalvontaan panostetaan. Minä luotan siihen, että tämä hallitus, tämä eduskunta ja myös tulevat eduskunnat tulevat pitämään huolta siitä, että liikennevalvontaan panostetaan riippumatta siitä, mikä se hallintorakenne on.

Vielä totean sen, että jos me emme tätä tekisi, niin se tarkoittaisi käytännössä sitä, että tuo 6,4 miljoonaa euroa olisi pois sitten siitä poliisivahvuudesta. Jostakin se säästö täytyisi ottaa. Nyt se otetaan hallinnosta ja tiloista ja kaluston käytön tehostamisesta. Jos sitä ei siitä oteta, niin silloin meillä olisi reilu sata poliisimiestä vähemmän kentällä. Se olisi silloin pois siitä liikennevalvonnasta ja muusta poliisitoiminnasta, puhumattakaan siitä, jos me jättäisimme nämä muutkin hallintouudistukset tekemättä.

Haluan myös sen nyt täällä vakuuttaa, että kyllä minä kannan täyden vastuun tämän uudistuksen alulle saattamisesta ja käynnistämisestä. (Kari Rajamäki: Näinhän se menee, että ministeri vastaa tietysti!) Täällä todettiin, että poliisiylijohtaja olisi ollut vaikuttamassa voimakkaasti tähän suunnitelmaan. Totta kai kaikkien virkamiesten asiantuntemusta kunnioitetaan ja kuunnellaan, mutta kyllä se aloite tässä nyt on ollut täysin poliittinen. Itse kannan kyllä vastuun siitä, että tähän on liikkeelle lähdetty. Tämä esitys ei ole tullut minulle edes poliisiylijohtajan aloitteesta.

Täällä viitattiin tähän Paateron palatsi -käsitteeseen, ja totean sen, että kaikkein voimakkain vähennys tapahtuu tässä nimenomaan Poliisihallituksesta eli Poliisihallituksen ylijohtotehtävistä vähennetään noin 20 prosenttia, 29 henkilötyövuotta. Siellä suhteellisesti myös tapahtuu kaikkein voimakkain vähennys.

Sitten täällä myös todettiin tästä valiokunnan kannanotosta liittyen poliisiylijohtajan viran määräaikaistamiseen. Itse asiassa tästä on jo tehty linjaus, joten tämä on mielestäni erittäin hyvä. Joka tapauksessa seuraavan nimitettävän poliisiylijohtajan tehtävä tulee olemaan määräaikainen.

Sitten täällä myös valiokunta esittää sitä, että jatkossa sisäministeriö nimittäisi poliisipäälliköt eikä poliisiylijohtaja. Pidän hyvänä, että eduskunta tässä ottaa kannan ja linjaa tämän asian. Tätähän ehdotettiin varovaisesti selvitysmies Kari Salmen raportissa, ja nyt hallintovaliokunta on mielestäni ottanut niin selkeän kannan, että tulen viemään tämän linjauksen myös eteenpäin eli poliisipäälliköt jatkossa sitten nimitetään sisäministeriöstä poliisiylijohtajan kuulemisen pohjalta. Varmasti tämä on monella tavalla perusteltu esitys.

Automaattiseen liikennevalvontaan on myös viitattu, ja korostan sitä, että automaattinen liikennevalvonta ei ole ja sen kehittäminen ei ole ollut mikään syy tälle liikkuvaa poliisia koskevalle uudistusratkaisulle. Sitä tullaan joka tapauksessa kehittämään, mutta missään nimessä ei ole tarkoitus korvata niitä teiden varrella päivystäviä poliisimiehiä ja siellä liikennevalvontaa suorittavia poliisimiehiä automaattisella liikennevalvonnalla, vaan se on hyvä lisä, joka edelleen tehostaa tätä liikennevalvonnan toteuttamista.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille näistä puheenvuoroista, mitä käytitte, ja ne ovat olleet selkeitä. Te haluatte lakkauttaa liikkuvan poliisin, ja se minua ainakin — ja uskon, että monia muita liikenteenvalvonnasta huolta kantavia — huolettaa.

Te sanoitte äskeisessä puheenvuorossanne, että liikenteenvalvontaa ei lakkauteta ja että me täällä eduskunnassa vielä tämänkin jälkeen sitten jotenkin päättäisimme siitä, mihin ne poliisin resurssit ohjataan, ohjataanko ne hälytystehtäviin vai ohjataanko erikseen liikenteenvalvontaan. Kuulkaa, arvoisa ministeri, tämän liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen me emme enää päätä siitä. Kyllä me tiedämme, me käytännön poliisimiehet, jotka tunnemme käytännön poliisitoimintaa, että kyllä siellä resurssit käytetään ihan sillä tavalla kuin tarpeet ovat ja tarpeet ovat varmasti hyvin monesti jotain muuta kuin liikenteenvalvonta. Näin se vain siellä paikallispoliisissa tullaan näkemään.

Arvoisa ministeri! Nyt te olette luvannut myöskin tänään täällä, että liikkuvan poliisin lakkauttamisella saadaan 6 miljoonan euron säästöt. Minä en usko tuohon. Siihen minä uskon, että hallintoa kevennetään ja hallintoa pitää keventää, mutta en usko, että nuo säästöt syntyvät sillä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tuo liikenteen automaattinen valvontakin toimii. Viikko sitten kävin hakemassa yli 40 vuoden aktiiviautoilijauran jälkeen elämäni ensimmäisen rikesakon, ja se tuli automaattisen kameravalvonnan kautta.

Kyllä kannatan kovasti sitä vaatimusta, joka eduskunnasta tulee, että se kamera on hyvä mutta vielä enempi sinne sitä henkilövalvontaa myös. Liikenneturvallisuudessa on kysymys myös ennalta ehkäisevästä työstä, siitä, miten korkea se taso on, ja Suomen liikkuva poliisi on luonut sen korkean tason, joka meillä on.

Arvoisa ministeri! Henkilöstöjohtaminen nousee erittäin suureksi haasteeksi nyt tämän uudistuksen toimeenpanossa, ja paitsi tätä liikenteenvalvontaa eduskunnan täytyy seurata myös sitä, että henkilöstöresurssit tulevat oikeasti hyvin käytetyiksi ja otetuiksi mukaan tähän hallintoon. Tässä valmistelussa on ollut puutteita, ja minä toivon, että myös ulkopuolinen arviointi tehdään mahdolliseksi.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin, puhutaanpa nyt sitten Paateron palatsista tai kuinka vain, niin kyllä valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota ja pitää edelleenkin tarpeellisena arvioida, voidaanko toimintaa tehostaa Poliisihallituksessa enemmänkin kuin tässä esityksessä on annettu.

Mutta kysymys kuuluu ministerille siitä asiasta, mihin myös edustaja Hiltunen viittasi, elikkä poliisin näkyvyydestä ja siitä, että sillä on ennalta ehkäisevä merkitys, ja nimenomaan harvaan asutuista alueista ja siitä, mihin myös valiokunta on mietinnössään ottanut kantaa. Elikkä nämä Lapin ja Itä-Suomen alueen poliisilaitokset, joissa on todella vähäinen miehitys tällä hetkellä: mikä on se mekanismi, että me saamme näkyvyyttä ja lisää poliisimiehityksiä tänne harvalle alueelle?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennevalvonnan tasosta ja ylipäätään sisäisestä turvallisuudesta varsinkin keskuskaupunkien ulkopuolella ja harvan asutuksen alueella on todella syytä olla huolissaan, vaikka ministeri muuta vakuuttaa, ja tämän huolenhan jakaa laaja joukko asiantuntijoita meidän kanssamme.

Kuluvalla vaalikaudella Puolustusvoimissa ja Rajalla on jo päätetyt saneeraukset. Ne omalta osaltaan heikentävät mahdollisuuksia tehdä muun muassa viranomaisyhteistyötä erityisesti harvan asutuksen alueilla, ja kuntapalvelujen rahoitusleikkaukset estävät sisäisen turvallisuuden ohjelman yhden keskeisen asian elikkä ehkäisevän sosiaalityön toteutumisen.

Arvoisa ministeri! Oletteko edelleen sitä mieltä, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa vuonna 15?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Muutama näkökohta. Ensinnäkin on kovasti tässä esityksessä arvioitu sitä, ovatko laskentaperusteet kohdallaan. Siihen en ole saanut ihan varmaa, vakuuttavaa näyttöä, että näin olisi, melkeinpä päinvastoin.

Toinen on se, että liikenneturvallisuus saattaa jäädä selvästi toissijaiseen rooliin uuden järjestelyn astuessa voimaan. Siitä emme ole saaneet takeita varsinkaan siltä osin, mitä tapahtuu kulttuurille, sille ammattitaidolle, josta muun muassa naapurimaissamme Virossa ja erityisesti Ruotsissa on kokemus, että kun on siirrytty tässä esitetyn kaltaiseen järjestelmään, niin liikenne-turvallisuustaso on heikentynyt kummassakin maassa.

Ja kolmas asia, johon pyydän ministeriltä vastausta: Mistä johtunee se, että en löydä tahoja, ammatillisia sidosryhmätahoja, jotka ovat tämän uudistuksen puolella, mutta osaan luetella tosi pitkän liudan järjestöjä, organisaatioita, yhteisöjä, jotka esittävät kriittisen näkökannan tähän? Voin ne kertoa ja luetella, mutta en käytä tätä puheenvuoroaikaani siihen, mutta tämä vaaka ei ole lähestulkoonkaan tasapainossa, ja tätä jään oudoksumaan, että me emme saa asiaa tuntevia tahoja vakuuttuneiksi tämän uudistuksen siunauksellisuudesta.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri painotti sitä, että on kyseessä talousasia. Ensinnäkään valiokunta ei ole mietinnössä puhunut taloudesta juuri yhtään mitään. Viittaan edustaja Kanervaan. Nämä laskelmat ovat teoreettiset. Ne eivät ole vakuuttavia. Minä uskon — kun ministeri sanoi, että tämä on uskon asia — niihin asiantuntijoihin, jotka ovat kyseenalaistaneet hallituksen teoreettiset laskelmat. He voivat olla ihan yhtä oikeassa kuin hallituksen esitystä laatineet virkamiehet, jos tämä kerran on uskon asia. Poliisipalvelut ovat heikentyneet kaiken aikaa. On mielestäni suuri virhe, että liikkuva poliisi ollaan lakkauttamassa. Kun asiantuntijat ovat ristiriitaisia, niin — niin kuin sanoin — minä uskon vähemmistöön jääneisiin asiantuntijoihin, joita olen monia kuullut eri tahoilta. Yhdyn aivan siihen, mitä edustaja Kanerva täällä sanoi. Mielestäni tämän pitäisi olla omantunnon kysymys ja jokainen meistä saisi äänestää ihan niin, miltä tuntuu ja mihin uskoo, (Juho Eerola: Eikös niin olekin?) kun kerran ministeri sanoi, että tämä on uskon asia.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihin edustaja Saarinen lopetti. Hallintovaliokunnan mietintö, sivu 6: "Huoli poliisin edellytyksistä kyetä suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti liittyy paljolti poliisin niukkoihin resursseihin. Tässä suhteessa Pora III -hanke tuo paikallispoliisille tuiki tarpeellista helpotusta resurssivajeeseen. Paikallispoliisin henkilöstövahvuus nousee merkittävästi liikkuvan poliisin yhdistyessä siihen ja osaltaan helpottaa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien hoitamista."

Arvoisa herra puhemies! Eli suomen kielellä sanottuna liikkuvan poliisin henkilöstö siirtyy hoitamaan hälytystehtäviä, ja luonnollista on, että ei edes liikkuvan poliisin liikkuva mies voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Hän ei voi olla suorittamassa käsipystyratsiaa ja hoitamassa kotihälytyksiä. Nyt kysynkin arvoisalta ministeriltä: kuinka teidän mielestänne tässä tapauksessa se, kun liikkuvan poliisin henkilöstö suorittaa näitä kotihälytyksiä ja hoitaa niitä, vaikuttaa liikenneturvallisuuteen?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Katson tätä asiaa edellisen hallituksen liikenneministerinä ja sitä kaut- ta pelkästään liikenneturvallisuuskysymyksenä. Voin todeta sen, että liikenneministeriön näkökulmasta liikkuva poliisi ja Liikenneturva ovat olleet ne keskeisimmät liikenneturvallisuustyön yhteistyökumppanit. Nyt toinen niistä ollaan lakkauttamassa kokonaan, ja se on erittäin iso asia.

Pidän outona sitä, että tämä hallitus, joka samaan aikaan ajaa näitä superrekkoja tuonne tielle, mittojen ja massojen uudistusta, samaan aikaan on ajamassa liikkuvaa poliisia alas ja sitä kautta heikentämässä liikenneturvallisuustyötä. Kyllä näin on. Te sanoitte eilen tuolla A-studiossa, että kysymys on vain hallinnollisesta uudistuksesta, mutta jokainenhan meistä tässä näkee sen, että te puututte tällä uudistuksella ja lakkauttamisella myös poliisin toimintojen ja tehtävien todelliseen hoitoon. Itse asiassa tässähän tulee uutta hallintoa, kun tulee poliisihallinnon, Pohan, piiriin vielä oma liikkuvaa poliisia ohjaava yksikkö ja raskaan liikenteen yksikkö ja vielä jokaiseen yhteentoista poliisilaitokseen oma liikennepoliisi.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä on lähtökohtaisesti hyvää se, että henkilöstöä kohdennetaan sekä poliisilaitosten että poliisihallituksen johdosta sinne operatiiviseen toimintaan. Se on hyvää. Se on myös hyvää, että poliisille tehdään pitkän aikavälin suunnitelma. Sekin on hyvä, että hallitus on antanut poliisille lisää rahaa, kun muilta otetaan pois.

Mutta kuten olen jo vuoden sanonut, liikkuvan poliisin lakkauttaminen on suuri virhe. Se on tosiasia, että parin kolmen vuoden kuluttua tulee tapahtumaan liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden tason lasku. Me saamme tänne kyllä papereita, joissa tilastot näyttävät hyvältä, mutta tosiasiallinen toiminta valitettavasti ei ole niin tasokasta kuin nykypäivänä se on.

Poliisi ei tarvitse hallintorakenteita, eivätkä kansalaisetkaan tarvitse hallintorakenteita, vaan poliiseja tarvitaan kentällä enemmän ja näin kansalaisetkin niitä haluavat. Haluankin kysyä, millä turvataan se, nyt kun päälliköitä vähennetään, että todellisuudessa kenttähenkilöstöä lisätään. Samalla haluan kysyä, miten nyt huolehditaan ikävä kyllä lakkautettavan liikkuvan poliisin henkilöstön asemasta ja tilanteesta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokuntahan edellytti koko poliisin rakenneuudistuksen kriittistä arviointia. Näin ei tehty hallituksessa vaan kiirehdittiin Pora III:een. Olen hyvin huolissani siitä, että ministeri ei ole näköjään kovin hyvin lukenut myöskään Säätytalolla tehtyä hallitusohjelmaa, jossa nimenomaan sosialidemokraatit puuttuivat siihen, että poliisiylijohtajan peukalon alla, yhden miehen peukalon alla, kohdennetaan 720 miljoonaa euroa voimavaroja ja tehdään nimitykset.

SDP edellytti hallitusohjelmaan, että voimavarojen suuntaamisen pitää tapahtua ministeriön johdolla. Itse asiassa samaa nyt kaksi vuotta myöhemmin piti selvitysmiehen esittää. Eli tältä osin on nyt syytä kyllä katsoa, millä tavalla tämä kovin keskittyvä valta todella asiallisesti puretaan, koska se näkyy myöskin tässä keskustelussa. Koko homman marssijärjestyksen pitäisi olla niin, että ensin katsotaan rikostutkinnan, liikennevalvonnan ja hälytysvalmiuden edellyttämät tehtävät ja sen jälkeen päätetään strategia ja määritellään, minkälaisella organisaatiolla ja voimavaroilla me pääsemme tavoitteeseen. Nyt ei tässä järjestyksessä menty.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudistuksia tietysti tarvitaan, mutta yhdyn niihin näkemyksiin, mitä täällä poliisitaustaiset edustajat ovat kertoneet ennen kaikkea tämän lp:n lakkauttamisen suhteen. Kun mietimme, että kabotaasia ollaan vapauttamassa ja muuta, me tarvitsisimme tuonne harmaan talouden puolelle lisää resursseja. Nyt ollaan tämä yhdistämässä paikallispoliisiin. Kyllähän tässähän niin tulee käymään, että harmaa talous sen kun pöhöttyy ja meillä kuljetuselinkeinot menettävät tässä paljon, tulee työttömyyttä. Eilen ministeri oli A-studiossa, ja siellä kuulin, että 80 autoa vähennetään tästä. Kun miettii, että lp:n porukka siirretään paikallispoliisiin, niin millä nämä toiminnot ja tämä tehokkuus jatkuvat näissä asioissa?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Uskallan väittää, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen heikentää liikenteenvalvonnan asiantuntemusta. Uhkana on, että liikenteenvalvonnan resursseja suunnataan muihin tehtäviin, jotka poliisivoimissa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Liikkuvan poliisin tehtäväkirjohan on laaja. Liikennevalvonnan lisäksi liikenneturvallisuus, koulutustyö, tekninen valvonta sekä harmaan talouden torjunta ovat eräitä tärkeimmistä töistä.

Arvoisa ministeri! Minäkin kannatan hallinnon keventämistä, mutta nyt tämä hallituksen esitys ei sitä tee. Jokaiseen poliisilaitokseen perustetaan liikennevalvontatoimisto ja valtakunnallinen liikenneturvallisuuden ja -valvonnan ohjaustoimisto. Tämän lisäksi perustetaan uusi valtakunnallinen raskaan liikenteen ohjaustoimisto. Tämäkö on hallinnon keventämistä?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei hallinto ole tärkeintä, vaan nimenomaan palvelut. Itse pidän sitä hyvänä, että hallintoa kevennetään ja lisää panoksia laitetaan kenttätyöhön. Ministeri on vakuuttanut, että liikennevalvonta ei tule vähenemään ja raskaan liikenteen osaaminen poliisissa myös tullaan turvaamaan. Se on totta, että liikkuva poliisi on usein ollut ainoa poliisi, joka maaseudulla näkyy, ja toivon, että näin on jatkossakin. Kysyisin ministeriltä, kun ollaan synnyttämässä poliisin valtakunnallista liikennevalvontakeskusta — Hämeenlinnan Miekkalinnassa on runsaasti tilaa, ja tiedän, että ministeri on asiasta näinä päivinä päätöstä tekemässä — onko ratkaisu jo syntynyt, että ministeri valtakunnallisen liikennevalvontakeskuksen päättää sijoittaa Hämeenlinnan Miekkalinnaan.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä liikkuvan poliisin lakkauttaminen luo ihan aiheellisen uhan ja huolen suomalaisen liikenneturvallisuuden jatkolle. Se on hallintovaliokunnan mietinnössä myös kirjattu, ja tähän samaan huoleen yhdyn minäkin. Tässä on kyseessä historiallisen suuri poliisiuudistus. Ensi vuoden vaihteessa käynnistyvää uudistusta käytännössä tulee johtamaan poliisiylijohtaja Paatero, joka tässä muutama päivä sitten täytti 65 vuotta. Pitkän poliisiuran loppu siis häämöttää. Poliisiuudistuksen käynnistyessä ensi vuoden vaihteessa meillä on siis eroamisikää lähentelevä poliisiylijohtaja.

Arvoisa ministeri, tulisiko uudistuksen pitkäjänteisen johtamisen varmistamiseksi uudistaa tässä yhteydessä myös poliisin ylin johto?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuva poliisi on itse ollut sitä mieltä, että tämän uudistuksen myötä liikenteenvalvonnan tehtävät väistyvät ja jäävät paikallispoliisin muiden, sinänsä tärkeiden tehtävien alle. Tämä epäilys perustuu siihen, että kun ei ole omaa johtoa liikenteenvalvontaan enää olemassa, niin jää se sitten helposti näiden muiden töiden alle näistä ministerin vakuutteluista ja hyvistä perusteista huolimatta. Kysynkin ministeriltä, mistä arvelette, että tämmöinen pelko liikkuvalla poliisilla nyt on. Onko se mielestänne vain kateutta siitä, että oma tontti nyt katoaa, vai olisiko siellä perusteena mahdollisesti taustalla jopa sellainen asia kuin kokemus?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun liikkuva poliisi lakkautetaan, paikallispoliisiyksiköitä karsitaan syrjäseudulla. Kyllä täytyy kysyä perustellusti, että kun työvoimapulaa on järjestyspoliisilla, niin tulevatko entisen lp:n poliisit sitten paikkaamaan muita kuin liikennetehtäviä. Kuitenkin tosiaankin kabotaasiliikenne kasvaa koko ajan. Sitä pitäisi hillitä. Meillä on superrekat tulossa. Meillä on myös kolmansien maiden liikenne. Tässä tilanteessa poliisin liikenneresursseja pitäisi lisätä eikä vähentää. Tässä mielessä kysyn myös sitä, montako miljoonaa jää saamatta tämän harmaan liikenteen puolelta. Liikenteen harmaa talous pitäisi saada kontrolliin, ja jos lp lopetetaan, riittävätkö paikallispoliiseilla resurssit paikkaamaan tätä? Esimerkkinä vain: Norjassa ajetaan kahdella passilla. Kun aika menee digipiirturissa umpeen, niin otetaan toinen passi käyttöön. Tällaisia väärinkäytöksiä muun muassa on. Pystyykö tätä poliisi enää valvomaan?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Entisen poliisiministerin, edustaja Rajamäen puheenvuorot sekä tästä vallan keskityksestä että myös liikkuvan poliisin lakkauttamisesta säpsähdyttivät. Yhteydenotot kentältä edustajan suuntaan ovat olleet suurin piirtein samansuuntaisia kuin mitä edustaja Rajamäki omassa puheenvuorossaan kertoi, kuten edustaja Hemmiläkin, poliisimies hänkin taustoiltaan.

Olisi hyvä tietää, mitkä asiantuntijakaartit ovat nyt tämän reformin takana, jotka ovat vakuuttaneet rouva ministerin, että nyt ollaan oikealla tiellä. Liikkuva poliisi on esittänyt todellakin omia vaihtoehtojaan toimintansa tehostamiseksi. Joutuu kysymään, minkä vuoksi niille vaihtoehdoille ei ole annettu tässä ratkaisussa riittävästi painoarvoa. Liikennevalvonnan tarpeet ovat kasvusuunnassa, tämä keskustelu on sen erittäin voimakkaasti osoittanut.

Kysynkin, rouva ministeri, huomaatteko te, että tässä salissa myös muualla kuin oppositsionin puolella esiintyy aika vakavaa epäilyä sitä luottamusta kohtaan, kuinka tämä asia on valmisteltu, kuinka pitävällä pohjalla päätökset oikein ovat.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kielikysymyksestä jäi vastaamatta, että siis kaikille poliisimiehille, joita tämä muutos koskee — esimerkiksi siellä Pohjanmaan poliisilaitoksella — tullaan antamaan tarvittavaa kielikoulutusta ja myös näissä kielilain sallimissa rajoissa voidaan näistä vaatimuksista poiketa, aivan niin kuin valiokuntakin on asiaan ottanut kantaa.

Meillä jatkossa tulee siis olemaan 24 poliisilaitoksen sijaan 11 poliisilaitosta, joihin tulee oma liikennepoliisitoiminto, eli tuo asiantuntemus, joka liikkuvassa poliisissa tällä hetkellä on, ei minnekään häviä, vaan se tulee olemaan näiden poliisilaitosten sisällä siellä liikennepoliisissa. Ylimääräistä hallintoa ei tehdä, vaan me pystymme hoitamaan saman hallinnon puitteissa myös tuon liikennevalvonnan ohjaustoiminnan siellä paikallispoliisissa, samoin kuin liikennevalvonnan ohjaus- ja johtotoiminnan Poliisihallituksessa, eli kevyellä hallinnolla.

Korostan, että liikkuva poliisi toteuttaa jo nyt tätä reservitoimintaa siis esimerkiksi poliisin hälytystehtävissä apuna tarvittaessa ja tässä suhteessa tilanne ei muutu. Jatkossakin he tarvittaessa toimivat apuna aivan samojen periaatteiden mukaan kuin nytkin. Korostan sitä, että tuo noin 30 miljoonaa euroa, jota nyt aiotaan säästää tällä hallintorakenneuudistuksella, tarkoittaa käytännössä noin 600 poliisimiehen palkkaa. Eli jos me emme tällaista uudistusta toteuta, niin se tarkoittaisi aivan varmasti, että meillä poliisimiesten määrä vähenisi. Se vähenisi myös sieltä liikenteen valvonnasta. Eli se olisi varmin tapa romahduttaa liikennevalvonta, jos me tämän uudistuksen jätämme tekemättä.

Ja minkä takia tällä on kiire? Sen takia, että mikäli tätä uudistusta ei vuoden 2014 alusta saada voimaan, niin silloin meille tulisi notkahdus nimenomaan siellä poliisimiesten määrässä. Tietysti toinen vaihtoehto olisi se, että vielä jo päätetyn 30 miljoonan euron lisäyksen lisäksi eduskunta lisäisi 30 miljoonaa euroa poliisille määrärahoja, mutta mielestäni tällaisena taloudellisena aikana valtiontalouden vaikeassa tilanteessa on vastuullista veronmaksajien rahojen käyttöä se, että karsitaan hallintoa ja päällekkäisyyksiä sieltä, mistä voidaan, mutta pidetään se varsinainen toiminta pystyssä, ja se on juuri tämän hallituksen esityksen tarkoitus.

Arvoisa puhemies! Moneen kysymykseen jäi vielä vastaamatta. Mielelläni vastaan niihin myöhemmin.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on aito uhka liikenneturvallisuudelle ja -valvonnalle. Liikkuvalla poliisilla on ammattitaito sekä lainsäädännön että ajoneuvo- ja kuljetustekniikan suhteen. Liikkuva poliisi myös valvoo ja estää harmaan talouden rikoksia liikenteessä. On odotettavissa, että kaikenlainen kansainvälinen liikenne kasvaa Suomessa mukaan lukien laillinen ja laiton kabotaasiliikenne ja kolmansista maista tuleva liikenne. Tässä tilanteessa poliisin liikennevalvonnan erityisosaamista ei missään tapauksessa saisi vähentää.

Arvoisa ministeri, te ensimmäisessä puheenvuorossanne sanoitte, että liikennevalvonta tullaan säilyttämään tällä nykytasolla. Toisessa puheenvuorossa te sanoitte, että liikennevalvontaan tullaan panostamaan. Kysyisin myöskin sitä, miten harmaan talouden torjuntaan liikenteessä tullaan panostamaan jatkossa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä poliisivähennys varmaan johtaa kulkunsa myös Pora kakkoseen. Pora kakkosessahan vähennettiin poliisiasemia ja siirrettiin vakansseja myös sitten keskuskaupunkeihin. Näitä vakansseja ollaan nyt varmasti purkamassa. Mutta tämä on se huoli siellä harva-alueilla mutta myös sitten etelän vilkkailla pikkukaupungeilla: sieltä on poliisivakansseja vähennetty, ja asemien toiminta on aika harvojen poliisipartioitten varassa. Esimerkkinä otetaan pohjoisen Pirkanmaan alueelta, että useamman pikkukaupungin alueella kesäisin ei ole kuin yksi poliisipartio paikalla.

Tällä hetkellä on myös tämä säästötavoite menossa poliisivankiloitten sulkemisesta. Sen jälkeen joko liikkuvalta poliisilta tai sitten muualta poliisivoimista olevan poliisipartion aika menee näihin juoppotakseihin eli juoppojen kuljettamiseen Tampereelle ees sun taas. Silloin voidaan sanoa, että se on todellinen liikkuva poliisi, se on jatkuvasti maantien päällä sitten saattamassa näitä juopuneita vankilaan. Kuinka tämä Pora nelonen sitten: Mistä me silloin, arvoisa ministeri, säästämme? Nyt me säästämme jo itsemme luilleen, entä sen jälkeen?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaan liittyvät kysymykset ovat aina puhuttaneet tässä salissa, ja hyvä niin.

Itse lukeudun sekä esityksen että erityisesti valiokunnan mietinnön puolustajiin. Poliisitoiminnan hyvän tason säilyttäminen päätetyillä taloudellisilla resursseilla ei ole mahdollista nykyisellä mallilla. Valtion olisi pitänyt osoittaa toimintaan joko 70 miljoonaa lisää rahaa tai säästää rahat muista menoista. Hallitus kuitenkin päätti toisin. 30 lisämiljoonan rinnalla aiemmin vain osittain toteutettu poliisin rakennemuutos viedään nyt loppuun saakka. Kieltämättä tästä uudistuksesta jää kuitenkin liikkuvan poliisin kohdalta hieman samanlainen fiilis kuin jos salamannopeaa Teemu Selännettä nyt väkisin runtattaisiin vasemman pakin paikalle.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnassa on monia turvallisuusvajeita. Kansainvälinen rikollisuus on tehnyt pesää Suomeen. Poliisilla ei välttämättä ole enää aikaa eikä resursseja tutkia lisääntyviä omaisuusrikoksia. Kysynkin ministeriltä: helpottaako tämä nyt tehty hallinnonuudistus sitä, että jos jollakin alueella esimerkiksi rikollisuusaalto tulee edellä mainituista syistä johtuen, niin silloin poliisipäällikön on helpompi keskittää kaikki resurssit siihen turvallisuusvajeeseen ja ongelmaan, joka on kansalaisten näkökulmasta ykkösenä kulloinkin sillä hetkellä, vai pidetäänkö sitten kiinni liikennevalvonnasta, vaikka kaikki järki sanoo, että resurssit pitää panna johonkin muualle?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuva poliisi on tähän asti kehittänyt ammattitaidon lisäksi keskitetysti liikkuvan poliisin liikenteenvalvontaan erikoistunutta tietojärjestelmää. Olisin kysynyt ministeriltä: Miten tämä sama asia onnistuu sitten yhdellätoista jäljelle jäävällä poliisipiirillä? Miten arvioisitte Vitjan nykyisen ja tulevaisuuden tilan?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän jo heti anteeksi arvon herroilta, jotka ovat kovin kriittisesti tähän ministerin ja hallituksen esitykseen suhtautuneet, sillä katson vähän eri näkökulmasta tätä asiaa ja totean, että hallitus on tehnyt hyvää työtä, ministeri on tehnyt hyvää työtä esikuntansa ja valmistelijoiden kanssa, hyvin perusteellista työtä. Tässä vasta pari viikkoa sitten hallintovaliokunnan ollessa sisäasiainministeriön vieraana kävimme näitä asioita lävitse, ja minulla on ainakin vakaa usko siihen ja ihan vankka tuntemuskin siitä, että tämä viedään asiallisesti, vastuullisesti loppuun. Myös hallintovaliokunta ponsissaan on selkeästi ottanut vahvan seurantavastuun ja velvoittanut hallitusta raportoimaan ja seuraamaan tilannetta vahvasti.

Olisin kysynyt vielä tässä keskustelussa tästä palveluverkosta, koska itselläni on ainakin sellainen kuva, että kun palveluverkkoa nyt tähän esitykseen rakennettiin, myös osalla alueista tulevat palvelut paranemaan. Mitä mieltä ministeri on?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei näytä urputus auttavan. Ministeri Räsänen, te olette osoittanut sinällänsä aika voimakasta tahtoa kertomalla, että tämä on poliittinen ratkaisu ja te kannatte siitä vastuun. Vastuu tietysti kuuluu koko Kataisen ja Urpilaisen hallitukselle. Säästöpäätöksestähän tässä on kysymys. Sitä kautta organisaatiota kevennetään, eli liikkuva poliisi talutetaan uhrilampaana alttarille.

Hallituspuolueiden edustajat eivät juurikaan ole antaneet, muutamat nuorimmat edustajat nyt toki, tukea. Uskossaan hekin ovat vahvoja ja ajattelevat, että parempi tulee. Mutta, arvoisa ministeri, hyvin vaikea kuvitella, että parempi tulee. Kun te sanoitte, että päällekkäisyyksiä puretaan, niin tarkoittaako se samalla sitten, että tähän mennessä poliisiorganisaatiossa on tehty turhaa työtä? Ainakin kansalaisilla on eri näkemys siitä, miten paljon tänä päivänä tarvitaan poliisia, virkavaltaa, muissakin tehtävissä kuin aina niissä ikävissä asioissa. Tilanne on juuri päinvastoin: Itä- ja Pohjois-Suomi suorastaan huutaa virkavaltaa monessa kohtaa. Tässä mielessä ei ole yksistään uskottavissa vaan oikeasti pelättävissä, että tämä uudistus vie entistä huonompaan.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi viittasi meihin nuoriin hallituspuolueiden edustajiin, meihin, jotka vielä luotamme hallituksen ja ministeriön esitykseen. Huomatkaa: luotamme. Tämä ei ole uskonasia. Minä en usko ministeri Räsäsen laskelmiin, mutta minä luotan niihin, koska hän on kirjoittanut kuusi ällää ylioppilaskirjoituksissa, ja näköjään edustaja Urpalainen on samaa laatua.

Toistan vielä, mitä tässä hallintovaliokunnan tekstissä lukee. Kun tässä on toistettu kerta toisensa jälkeen, että liikkuvaa poliisia lakkautetaan, niin tässä lukee näin: "Hallituksen esityksessä liikkuva poliisi ehdotetaan yhdistettäväksi paikallispoliisiin siten, että liikkuva poliisi erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan." Siis hallinnollisena yksikkönä. Mutta liikkuvan poliisin toiminta jatkuu ennallaan. Ja onhan se hyvä asia, että tämän säästön, 6 miljoonan euron säästön, avulla pystytään pitämään vähintään sata poliisia vielä kenttätoiminnassa.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin nopeusvalvontaa yritetään kiertää kaikin keinoin. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen tekee siitä lähestulkoon liian helppoa. Suhtaudun huvittuneesti välillä tähän automaattiseen liikenteenvalvontaan. Kun ennen oli tutkanpaljastimet, nyt meillä on entistä tehokkaampia navigaattoreita, joihin voi automaattisesti kytkeä paljastimen, joka kertoo, missä nämä tolpat ovat. Täytyy kertoa oma kokemus Vihdintieltä, kun oli 60 kilometrin nopeusrajoitus. Minulla ei ole navigaattoria, ja 63 oli mittarissa. En saanut sakkoa niin kuin Hiltunen, vaan sain kirjeen poliisilta viikon kuluttua siitä, kun tämä asia tapahtui, vaikka minulle sanottiin, että voit odottaa vuoden loppuun, ei kukaan niitä kameroita tarkista, et sinä sieltä mitään sakkoa tule saamaan. Viikon odotin, ja niin vain tuli poliisimies Litmaselta minulle kirje, että ajakaa varovaisemmin tulevaisuudessa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös liikennevaliokunta antoi oman käsityksensä tästä nopeusvalvonnasta, ja siellä oli eräs kappale, johon kiinnitin itse huomiota, että käytetään uusia tekniikoita hyväksi. Kysyn aivan suoraan ministeriltä: Onko tarkoitus ottaa sellaisia tekniikoita käyttöön, että auto kuvataan kahdessa eri pisteessä ja sitten katsotaan, mikä on keskinopeus? Jos näin on, niin pidän ainakin itse sitä valitettavana, koska silloin mennään jo aika pitkälle kyttäyksen tielle, ja tämmöinen tilannenopeus ja auton luontainen vaihtelu erinäköisten teitten mukaan jää huomiotta. Kyllä silloin mennään semmoiselle tielle, että minä en usko, että monikaan suomalaisista pitää tätä järkevänä. Sen minä ymmärrän, että kohtuudella valvotaan liikennenopeutta, mutta ollaanko nyt menossa Ranskan ja Saksan oppien mukaisesti tämmöiselle tielle?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo keskusteltu jonkun verran siitä, uskallan sanoa, epäoikeudenmukaisuudesta, että nyt kun poliisilaitosten alueet suurenevat, niin kielivaatimukset tulevat ulottumaan yhä laajemmalle alueelle ja entisten poliisilaitosten alueilla olevat ansioituneetkaan poliisihenkilöt eivät ole enää välttämättä päteviä pyrkiessään urallaan eteenpäin. Nyt haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä, voisitteko te harkita sitä, että tulisi todella tämmöinen määräaikainen kielivaatimuksien tarkistus tältä osin, jotta eivät yksilöt joutuisi kohtuuttomaan asemaan tämän muutoksen tultua voimaan, sillä jos me ajattelemme tilannetta, että meillä on kaksi hakijaa ja toinen on paljon ansioituneempi poliisimiehenä mutta kuitenkaan tämän kielivaatimuksen takia häntä ei valita, niin minusta tämä tilanne on täysin kohtuuton.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vähäisessä määrin liikenteenvalvontaa tehneenä totean, että kun tässä puhutaan liikenteenvalvonnasta, niin usein puhutaan nopeusvalvonnasta, mutta toki liikenteenvalvontahan on ajotapavalvontaa, kuljettajan kunnon valvontaa, ajoneuvokaluston valvontaa. Kun puhutaan näistä teknisistä apulaitteista, automaattikameroista taikka keskinopeusmittareista, niin ne mittaavat ainoastaan ajonopeuksia. Mutta vain ja ainoastaan se kuljettajan ja ajoneuvoyhdistelmän fyysisesti pysäyttävä poliisi toteaa kuljettajan kunnon, tarkastaa, onko hänellä ajo-oikeutta, puhalluttaa ja tarkastaa myöskin sen, onko alkoholin taikka lääkkeitten vaikutuksen alaisena. Tällainen ajoneuvoyhdistelmän konkreettinen pysäyttäminen, vain ja ainoastaan se, varmistaa sen turvallisuuden tason.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnön mukaan 92 prosenttia kansasta luottaa poliisiin hyvin tai erittäin hyvin. Oma huoleni liittyy siihen, onko tällä kaikella keskustelulla ministerin mielestä vaikutusta kansalaisten kokemaan luottamukseen ylipäätään poliisiin ja poliisin tuottamiin palveluihin.

Tämä ajatus ja huoli oikeastaan tulevat siitä taustasta, että tuntuu, että sieltä poliisihallinnon sisältä tulee kovin ristiriitaisia viestejä liittyen nyt tähänkin asiaan. On tietysti ymmärrettävää, että oman asian puolesta lobataan, mutta ehkä se kokonaisuus, päätavoite, tuntuu välillä siinä katoavan.

Edelleen tähän luottamukseen liittyvät sellaiset asiat, mitkä nyt eivät tähän asiaan suoraan liity, mutta tähän luottamukseen sinänsä: esimerkiksi poliisirekisteristä löytyy nimiä, joita sieltä ei pitäisi löytyä, ja sitten herää epäilyksiä, onko siellä käyty jotain peliä ja sisäistä valtakamppailua. Tämmöiset asiat eivät todellakaan lisää luottamusta. Onko nyt vaara, että olemme menossa tähän suuntaan?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palaisin vielä tähän raskaan liikenteen valvontaan. Nyt kun suunnitelmissa on liikkuvan poliisin sulauttaminen paikallispoliisiin, niin vissiin tarkoitus oli, että myöskin paikallispoliisissa nyt olevat konstaapelit osaisivat jatkossa myös raskaan liikenteen valvontaa. Oikaiskaa, ministeri, jos olen ymmärtänyt tämän jotenkin väärin.

Minä vähän nyt tätä ihmettelen: Raskaan liikenteen valvontakurssi on noin puolen vuoden projekti, ja siihen aika usein liittyy kiinteästi myös vaarallisten aineitten kuljetusten valvontakurssi, joka on kuitenkin oma kurssinsa, mutta aika moni ottaa sen siihen yhteyteen. Minkähänlaiset resurssit poliisilaitoksilla on jatkossa näitä kursseja järjestää, ja mikä mahtaa olla motivaatiotaso, jos ylhäältä komennetaan kurssille ja haluja siihen ei ole? Tällähän hetkellä näille kursseille osallistuvat erittäin motivoidut nuoret ja vanhemmatkin poliisimiehet.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Kiitos kaikista puheenvuoroista.

Tässä viimeiseksi edustaja Soukola otti esiin tämän raskaan liikenteen valvonnan. Tällä hetkellä liikkuva poliisi suorittaa raskaan liikenteen valvonnasta 90 prosenttia, ja jatkossakin varmasti tuo sama osuus tulee säilymään siellä poliisilaitoksen sisällä nimenomaan raskaan liikenteen valvontaan erikoistuneiden henkilöiden kohdalla. Hallitushan on tehnyt sen linjauksen, jonka toivon mukaan eduskunta sitten aina jokaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä vahvistaa ja tarkistaa, että se toteutuu, että tuo nykyinen taso raskaan liikenteen valvonnassa säilyy, eli esimerkiksi vuodelle 2016 on määritelty 54 henkilötyövuotta raskaan liikenteen valvontaan, mikä vastaa täysin sitä nykyistä lukua.

Mielestäni tuossa liikennevaliokunnan mietinnössä nostettiin esiin tärkeä asia tähän liittyen, kun siinä todettiin, että raskaan liikenteen harmaan talouden rikosten valvontaa ja tutkintaa on tämän esityksen myötä jopa mahdollista tehostaa, kun sekä kenttävalvontaa tekevät liikenneryhmät että sitten toisaalta tutkintaa hoitavat talousrikosyksiköt siellä poliisilaitoksissa voivat tehdä nyt jatkossa aiempaa tiiviimpää yhteistyötä sen yhteisen poliisilaitoksen sisällä. Harmaan talouden torjunta on aivan keskeistä tässä raskaan liikenteen valvonnassa, ja siitä meidän tulee pitää huolta, että se jatkossakin turvataan.

Täällä on kyselty sitä, millä tavalla nyt sitten huolehditaan, että nämä tavoitteet liikennevalvonnan säilyttämiseksi turvataan jatkossa. No, ne turvataan aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin tavoitteet tällä hetkellä. Ministeriöllä on käytössään välineenä tulosohjaus, eli ensin eduskunta antaa omat tavoitteensa ministeriölle, joka sitten tulosohjauksen kautta ohjaa Poliisihallitusta ja edellyttää, että esimerkiksi liikenteenvalvontaan tulee kohdentaa tietyt resurssit ja tietyt henkilötyövuodet. Tästä kantaa tietenkin ministeriö vastuun sen tulosohjauksen keinoin ja sitten taas eteenpäin Poliisihallitus sinne poliisilaitoksiin. Näin tämä toimii nytkin kaiken resurssiohjauksen kohdalla, ja se tulee toimimaan jatkossa samalla tavalla.

Mikään hallintorakenne ei sinänsä turvaa resursseja, se täytyy kaikkien ymmärtää. Vaikka meillä miten paljon hallintoa säilytettäisiin tai sitä jopa paisutettaisiin, ei se niitä resursseja siihen varsinaiseen kenttätoimintaan turvaa. Se täytyy hoitaa käskyttämällä eduskunnasta ministeriöön ja ministeriöstä eteenpäin.

Tässä yhteydessä edustaja Kiuru mielestäni nosti erittäin tärkeän näkökulman esiin, nimittäin tämän luottamuksen poliisiin. Poliisiin luotetaan, ja tämä luottamus meidän tulee säilyttää. Ja tässä peräänkuulutan kyllä vastuuta meiltä kaikilta, kaikilta poliittisilta puolueilta ja myös poliisin sisältä, että ei pidä synnyttää nyt sellaista mielikuvaa, että tässä oltaisiin heikentämässä poliisitoimintaa, kun tässä ollaan se turvaamassa. Tässä ollaan turvaamassa myös liikennevalvonta. On mielestäni erittäin vastuutonta, jos sellaista kuvaa annetaan ja sitä lietsotaan, että nyt poliisitoimintaa ollaan vähentämässä, kun sitä ollaan nimenomaan turvaamassa.

Täällä kysyttiin myös siitä, tekeekö poliisi nyt tällä hetkellä sitten turhaa työtä, kun ollaan lopettamassa näitä hallintovirkoja, noin 240 hallintovirkaa tulevina vuosina. Kun itse tulin sisäministeriksi, niin kiinnitin kyllä siihen huomiota, kun aloin tähän hallinnonalaan tutustumaan, että kyllä poliisin hallinto on raskasta. Se on raskasta verrattuna siihen suorittavaan työhön, jota poliisi tekee. Siellä suorittavassa työssä ei tehdä turhaa työtä, se on ihan selvää. Sinne pikemminkin tarvittaisiin lisää panostusta. Mutta kyllä meillä on liian raskas hallinto tällä hetkellä poliisissa, ja nyt sitä kevennetään.

Mielestäni tämä on oikea tie. Olen täysin vakuuttunut itse siitä, että tämä ratkaisu on oikea. Olen myös käynyt paljon keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa ja muistutan eduskuntaa siitäkin, että valtaosa poliisipäälliköistä kannattaa tätä. Myös sisäministeriön kuulemista asiantuntijoista valtaosa kannattaa tätä uudistusta. (Markku Rossi: Hallinto tekee virkavastuulla työtä myös!)

Liikkuvalla poliisilla on ollut oma näkemyksensä. No, mikä on liikkuvan poliisin vaihtoehto? Se näkyy siitä eriävästä mielipiteestä, jonka he kirjoittivat tähän esitykseen, ja se perustuu siihen, että liikennevalvontaan kohdistettua työmäärää, henkilötyövuosia, vähennettäisiin. Eli hallintoa säilytettäisiin, mutta siihen liikennevalvontaan käytettyä työmäärää vähennettäisiin. Se on nähtävissä siitä liikkuvan poliisin omasta esityksestä. Eli se ratkaisu mielestäni olisi huono. Se yksinkertaisesti heikentäisi liikennevalvontaa, ja sen vuoksi mielestäni ei olisi vastuullista lähteä sellaista esitystä puoltamaan.

Arvoisa puhemies! Olen taas ylittänyt aikani.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, te olette esittänyt tässä keskustelun aikana useampaan kertaan, että jos mitään ei tehdä, niin poliisilla on lähitulevaisuudessa edessään useamman kymmenen miljoonan euron rahoitusvaje. Minäkin tein tässä pieniä laskelmia: Liikkuvassa poliisissa on tällä hetkellä noin 20 henkilöä ylikomisarion vakanssilla, ja tämä on ihan poliisin omasta kalenterista saatu tieto. Jos jokainen näistä tienaa sen palkkaluokan 15.07 mukaan, joka on suurin palkkaluokka, eli noin 5 300 euroa kuussa ja siihen päälle työnantajamaksut, niin yhden ylikomisarion kustannus on noin 8 500 euroa kuukaudessa. Pienillä kertolaskuilla 20 ylikomisariota kertaa 12 kuukautta kertaa 3 vuotta päästään 2016 yhteensä noin 6,1 miljoonan euron lukemaan. Tämä varmaan vaikuttaa aika lailla tutulta lukemalta, eli ministeriön mukaan liikkuvan poliisin sulauttamisessa saataisiin 6,4 miljoonaa euroa. Kun tavoitteena on hallinnon keventäminen yläpäästä, niin kaikkihan tässä on vähän niin kuin just eikä melkein — tai sitten ei.

Hallituksen suunnitelmissa on, että ketään ei irtisanottaisi. Käytännössä liikkuvalta poliisilta vaadittavat säästöt on siis revittävä jostain muualta. Toimitiloja paikallispoliisin kanssa yhdistämällä, ajoneuvokalustoa vähentämällä ei tuollaisia säästöjä saavuteta. Ei liikkuva poliisi tähänkään asti kovin monessakaan paikassa ole toiminut omissa kiinteistöissään vaan nimenomaan paikallispoliisin kanssa samoissa tiloissa. Saavutettavat tilasäästöt jäisivät käytännössä muutamaan toimistohuoneeseen.

Poliisin ajoneuvokaluston käyttöä pyritään tehostamaan vähentämällä kaiken kaikkiaan noin 80 ajoneuvoa. Epäilemättä suurin osa näistä on juuri liikennevalvontaan varusteltuja autoja ja moottoripyöriä, koska ne ovat hankinta- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliimpia peruspoliisiautoon verrattuna. Aika vaikea on raskaan liikenteen valvontaa jalkapartiossa hoitaa, varsinkin jos ajoneuvoyhdistelmiä vielä pitäisi punnita. Ministeri Räsäsen mukaan poliisien määrä ei teiden varsilla vähene. No, sinne ne varmaan tulevat jäämäänkin, teiden varsille. Taitaa maamme ensimmäinen naismoottoripyöräpoliisikin jäädä kuriositeetiksi, kun pyörä lähtee alta. Oman kokemukseni mukaan poliisilla on aika vähän niin sanottuja ylimääräisiä ajoneuvoja. Osa kalustosta on kuitenkin jatkuvasti poissa käytöstä huoltojen ja korjaustoimenpiteiden takia.

Poliisihallinnossa henkilöstökulut ovat suurin erä toimintamenoissa. Selkein säästökohde löytyy siis sieltä. Miten tämä toteutettaisiin ilman irtisanomisia? Eipä juuri mitenkään. Haittakorvauksista ja päivärahoista on jo poliisissa, erityisesti liikkuvassa poliisissa, pihistelty vuosia. Tämä on tarkoittanut valvonnan ajoittamista niin sanottuun virka-aikaan. Ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan tapahtuvaa valvontaa on tuntuvasti vähennetty. No, miten se vastaa sitten liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen? Aika huonosti. Esimerkkinä vain, että melko monen nuorisojoukon alkoholihuuruinen viikonloppuajelu on päätynyt aamuöiseen ulosajoon ja suruviestin viemiseen omaisille. Paikallispoliisi on edellä mainittuina ajankohtina yleensä työllistetympi kuin arkipäivisin, eikä siltäkään suunnalta kovin paljon apua liikennevalvontaan ole odotettavissa.

Kolmannes poliisin kuluista menee kiinteistökuluihin. Senaatti-kiinteistöt vuokraa tämän toimitilat. Olen useaan otteeseen peräänkuuluttanut Senaatti-kiinteistöjen osallistumista näihin taloustalkoisiin, mutta kuuroille korville ovat vaatimukseni kaikuneet. Onko mitään järkeä siinä, että valtion omistama taho kerää vuokraa valtionhallinnon organisaatioilta takaisin valtiolle? Tolkun pohjaahan hommalta puuttuu varsinkin, kun vuokramenot ovat pois poliisin toimintamenoista.

Arvoisa herra puhemies! Aikaisemmissa poliisihallinnon rakenneuudistuksissa on tavoiteltu hallinnon ja organisaation keventämistä ja tekevien käsien lisäämistä kentällä. En ole juuri komisarioparityötä nähnyt keikanajossa, eikä kentällä olevien partioiden määrä ole faktisesti lisääntynyt.

Jos poliisihallinnossa tosissaan haluttaisiin säästöjä ja keventää organisaatiota, olisi ainoa konsti purkaa Poliisihallitus. Hallinnollinen ohjaus muun muassa poliisipäälliköiden nimityksineen voidaan edelleenkin pitää ministeriön poliisiosastolla, mutta operatiivinen johto voisi aivan hyvin olla poliisilaitoksilla, joissa on oman toiminta-alueen erityispiirteiden paras tuntemus ja osaaminen. Poliisihallituksella — tai kuten edustaja Rajamäki on osuvasti nimittänyt: Paateron palatsilla — oli omat hetkensä saavuttaa luottamus ja arvostus poliisimiesten keskuudessa, mutta jokin meni pieleen. Peruspoliisityötä tekevälle Poliisihallitus näyttäytyy arjesta irtautuneena kirjallisten selvitysten ja erilaisten tilastojen vaatijana. Näiden jälkimmäisten osalta aikamoinen työpanos uhraantuu monelta kenttäjohtajalta Poliisihallituksen vaatimien tietojen keruussa, ja vaikka samaiset tiedot olisivat poliisin tietojärjestelmistä monessa tapauksessa helpostikin saatavissa, työtä teetetään kentällä.

Yhtenä esimerkkinä Poliisihallituksen käsittämättömästä toiminnasta on hanke Hämeenlinnan uuden poliisitalon Miekkalinnan kolmannen kerroksen vuokraamisesta oikeushallinnon käyttöön syyttäjiä, ulosottoa sekä yleistä oikeusaputoimistoa varten. Suunnitelma toteutuessaan vaatisi melko kalliin remontin asiakaspalvelutiloihin sekä kulkuturvallisuuden varmistamiseksi. Taloustilanteessa, jossa poliisilta edellytetään säästöjä ja toiminnan tehostamista, on tällainen lisäkustannuksia aiheuttava hanke käsittämätön. Taustalla lienee halu ahtaa Miekkalinnaan sen verta muita toimintoja, ettei poliisin valtakunnalliselle liikenneturvallisuuden keskukselle jäisi Hämeenlinnassa tilaa vaan toiminnot voitaisiin säilyttää Malmin poliisitalossa. Nämä kaikki minä olen sanonut senkin uhalla, että minulla ei seuraavien vaalien jälkeen mahdollisesti olekaan enää sellaista virkaa, mihin palata, mistä virkavapaalle lähdin, jos ollenkaan. Minua ei enää hämmästytä poliisihallinnossa mikään ja valitettavasti ei kyllä täällä Arkadianmäelläkään.

Arvoisa herra puhemies! Mielipidemittausten mukaan 70 prosenttia kansasta vastustaa suunnitelmia liikkuvan poliisin sulauttamiseksi. Heitä eivät, kuten eivät minuakaan, ole ministeri Räsänen, Poliisihallituksen eivätkä sisäministeriön virkamiehet saaneet vakuutetuiksi liikennevalvonnan säilymisestä edes nykyisellä tasollaan, joka ei ole kuin ajoittain edes välttävä. Jos kansanedustuslaitos oikeasti edustaisi kansaa, en olisi ollenkaan huolissani, mutta jotenkin tuntuu, että tuon 30 prosentin edustajat istuvat hallituspuolueissa ja ovat valmiina rapauttamaan maamme sisäistä ja vähän ulkoistakin turvallisuutta.

Poliisipalvelujen saatavuus sekä hälytystehtävien että myös hallinnollisten palveluiden osalta vaihtelee suuresti eri puolilla maata asettaen kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakuntansa perusteella. Haja-asutusalueilla lähin poliisipartio on usein satojen kilometrien päässä avuntarvitsijasta. Jossain tilanteessa saattoi saada ensi hätään apua Rajavartiolaitokselta, mutta kun tätäkin kuritetaan mittavin säästövelvoittein, on sen ollut pakko panostaa kaakkoisrajan valvontaan lisääntyvän itärajan liikenteen takia. Selkosilla käy autio tuuli. Kansalaiset alkavat kokea, että heidän on itse otettava oikeus omiin käsiinsä. Oikeutta ei saa, ellei sitä itse hanki. Tämä ei voi missään nimessä olla tarkoitus.

Hallituksen mukaan poliisin näkyvyys ei heikkene, vaikka poliisilaitosten määrää vähennetään. Todellisuudessa pienempien poliisiasemien osalta tultaneen tekemään muun muassa säilytystilojen lakkauttamisia, kun vähennetään vartijoita. Tällöin kiinni otettujen kuljetukset tulevat viemään partioiden aikaa eivätkä ne sinä aikana voi tehdä muuta valvontatyötä.

Arvoisa herra puhemies! Poliisilaitosten toimialueen laajentuessa saattaa ennen yksikielinen poliisilaitos muuttuakin kaksikieliseksi. Tällöin voi syntyä tilanne, että kokenut poliisimies, jolla ei ole ruotsin kielitutkintoa, menettää ensi vuoden alusta pätevyyden hakea virkaa entisen vanhan poliisilaitoksensa alueelta. Näitä tapauksia ei todennäköisesti ole monta, mutta yksikin riittää olemaan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Ruotsinkielisten poliisipalveluiden saatavuuden turvaamiseksi on poliisikoulutuksessa ruotsinkielisiä peruskursseja, joilta valmistuvilla poliisimiehillä tulisi pääsääntöisesti kyseinen etu turvata. Sitä ei pidä asettaa epätarkoituksenmukaisesti kaikkien poliisimiesten vastuulle. Tavattoman usein poliisityössä olisi tarvetta mieluummin myös venäjän tai viron kielen osaamiseen sellaisilla alueilla, joilla ruotsin kieltä kuulee vain Ylen ruotsinkielisissä uutisissa. Mutta se ei ole yksin tämän lain ongelma, eikä siitä sen enempää tällä kertaa.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan poliisihallinto kaipaa uudistamista ja virtaviivaistamista. Liikkuvan poliisin sulauttaminen paikallispoliisiin ei kuitenkaan ole oikeansuuntainen toimenpide, ja siitä saatavat säästöt ovat näennäisiä. On syytä muistaa, ettei kovinkaan monta rattijuopon tai huumekuskin ajamaa kuolonkolaria tarvita, kun kustannukset yhteiskunnalle ylittävät tuon 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi on muistettava, etteivät peltipoliisit puhalluta tai työnnä huumetesteriä suuhun. Tietyn turvallisuustason ylläpito vaatii tietyn määrän resursseja, ja se maksaa sen, mitä se maksaa. Kyse onkin siitä, miten tässä yhteiskunnassa kansalaisten turvallisuus arvotetaan.

Lopuksi ehdotan, että mietinnön käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukainen ehdotus.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi muiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan hallinnollisia uudistuksia, jotka kohdistuvat liikkuvaan poliisiin, tekniikkakeskukseen ja aluehallintovirastojen poliisin vastuualueisiin. Keskityn lähinnä liikkuvan poliisin tulevaisuuteen.

Viime vuonna keskustelimme säästöjen yhteydessä poliisien määrästä. Vaarana olivat jopa 600—800 henkilötyövuoden leikkaukset. Siihen ei haluttu mennä, koska riski turvallisuudelle olisi ollut aivan liian suuri. 92 prosenttia kansalaisista luottaa poliisiin melko paljon tai erittäin paljon. Luottamuksen säilyttäminen edellyttää, että poliisi näkyy katukuvassa ja liikenteessä.

Kehysriihessä keväällä 2012 linjattiin, että määrärahoihin tulee tasokorotus, jotta työpaikat turvataan lähellä nykytasoa. Samalla kuitenkin edellytettiin, että säästöjä on löydyttävä hallinnosta ja organisaatiosta.

Hallituksen esityksen tavoitteena on poliisiorganisaation kuntokuuri. Pönäkkä organisaatio laitetaan dieetille esimerkiksi niin, että nykyisen 24 poliisilaitoksen määrä vähennetään 11:een vuoden 2014 alusta alkaen. Kisakuntoa haetaan, jotta rahalla saataisiin enemmän ja kansalaisten turvallisuus ja turvallisuudentunne säilyisivät.

Paljon keskustelua ja arvostelua on liittynyt liikkuvan poliisin yhdistämisestä paikallispoliisiin siten, että liikkuva poliisi erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan. Liikennevalvonnasta tällä hetkellä työajasta mitattuna 55 prosenttia on paikallispoliisin tekemää ja 45 prosenttia liikkuvan poliisin. Kahden rinnakkaisen organisaation malli on taloudellisesti epätarkoituksenmukainen valiokunnan mietinnön mukaan.

Arvoisa herra puhemies! Osa asiantuntijoista ja poliiseista on esittänyt huolensa liikennevalvonnan tulevaisuudesta. Vaaraksi on koettu, että valvonta vähenisi ja tarvittavan ammattitaidon säilyttäminen ja kehittäminen heikkenisi. Riski on olemassa, eikä sitä pidä vähätellä. Riski on nimenomaan siinä, että liikkuvan poliisin resursseja käytettäisiin jatkossa muun poliisipulan ja tehtävien paikkaamiseen. Siksi onkin perusteltua, että valiokunta on lausumaehdotuksessaan edellyttänyt hallintouudistuksen toimeenpanon seurantaa. Valiokunnalle on annettava selvitys vuoden 2014 loppuun mennessä ja eduskunnalle selonteko vuoden 2017 lopulla.

Poliisiammattikorkeakoululle ei kohdistu hallituksen esityksessä säästövelvoitteiden lisäksi muita vaatimuksia. Suomalainen koulujärjestelmä on myös poliisikoulutuksen osalta erinomainen. Kannustan koulutusviennin lisäämiseen myös tällä sektorilla.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Elokuussa 2011 Suomessa oli 1,39 poliisia tuhatta asukasta kohden. Vertailun vuoksi: vastaava luku Ruotsissa oli 2,13, Norjassa 1,69, Tanskassa 1,96, Islannissa tämä lukema oli 2,06, joten Pohjoismaista Suomessa oli selkeästi vähiten poliiseja suhteessa asukaslukuun. Onko tämä kansalaisten tahtotila?

Pora III -uudistuksen ideana on, että kenttätasolla poliisien määrä ja toimintataso pysyvät samana. Hallintoa ja päällekkäisiä toimintoja on mahdollista vähentää ja tätä kautta saada tarpeellisia säästöjä aikaan. Jollei näitä säästöjä saataisi aikaan, niin pidetään jopa mahdollisena, että joutuisimme vähentämään kenttätyötä tekeviä poliiseja, mikä on mielestäni täysin mahdoton ajatus. Tätähän on myöskin ministeri Räsänen tässä tuonut esiin.

Päällekkäisyyksiä vähennetään nyt muun muassa siten, että Poliisin tekniikkakeskus lakkaa olemasta oma itsenäinen yksikkönsä, minkä lisäksi aluehallintovirastossa työskentelevät poliisit siirretään Poliisihallitukseen. Poliisihallituksesta ylijohtotehtävien henkilötyövuosimäärä vähenee 150:stä 120:een. Kokonaisuudessaan Pora-uudistus helpottaa 70 miljoonan laskennallista vuotuista alijäämää, joka nykyisillä toimintatavoilla, rakenteilla ja resursseilla kohdattaisiin vuoteen 2016 mennessä. Se, että poliisilaitoksia yhdistetään yhtenäisemmän hallinnon alle, ei edelleenkään tarkoita sitä, että käytännön kenttätoiminnan väki tästä vähenisi.

Arvoisa herra puhemies! Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja sen sisällyttäminen paikallispoliisiin on nostanut monenlaisia uhkakuvia, koska pelätään, että erityisesti liikenteenvalvonnan taso heikkenee uudistusten myötä. Pelkoa on, että liikkuvan poliisin erityinen osaaminen ja tietotaito liikenteenvalvonnassa katoaa. Toinen konkreettinen uhkakuva on se, että liikenteenvalvontaan käytetyt työtunnit menevät hälytystehtävien hoitoon ja rikostutkintaan.

Liikkuvalla poliisilla on tietämystä muun muassa ajolepoaikasäädöksistä, ajopiirturivalvonnasta, kuljettajan ammattipätevyysasioista. Tähän kuuluvat myös kuljetusrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta ja etsintäkuulutettujen kiinniottaminen. En hyväksy sitä, että turvallisuustaso maanteillämme laskee. Toivottavasti käy niin, että liikkuvan poliisin tietotaito ei katoa minnekään, vaan vahvistuu ajan mittaan kaikkien poliisimiesten yhteiseksi osaamiseksi. On pidettävä huoli siitä, että liikenteenvalvontaan ja tietysti poliisien koulutukseen osoitetaan jatkossakin riittävät resurssit, jotta poliisin näkyvyys ja osaamistaso maanteillä ei vähene. Hallintovaliokunta on mietinnössään todennut, että liikenteenvalvonnan hyvä taso on tarkoitus turvata keskittämällä alueellinen liikenteenvalvonta paikallispoliisiin perustamalla jokaiseen poliisilaitokseen liikennepoliisitoiminto.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen mukanaan tuomat kielelliset vaatimukset ovat vaikeita kysymyksiä, jotka saattavat tuoda tavalliselle poliisimiehelle kohtuuttomia vaikutuksia. Esimerkiksi kokenut ja ansioitunut poliisimies, joka nyt täyttää yksikielisen poliisilaitoksen viran kelpoisuusvaatimukset, ei täytä ensi vuoden alusta avautuvia uusia saman viran kelpoisuusvaatimuksia uudessa kaksikielisessä poliisilaitoksessa, ellei hän ole osoittanut kaksikielisessä viranomaisessa vaadittavaa kielitaitoa. Tämä voi johtaa siihen, että kokenut ja selvästi ansioitunein poliisimies jää valitsematta virkaan eikä hänellä ole enää mahdollisuuksia edetä urallaan. Tämä henkilön motivointi on tulevaisuudessa todella haastavaa.

Käytännössä tämä ongelma koskee vanhempia poliisimiehiä, joilla kielitutkinnon suorittaminen ei enää vaikeuksitta onnistu. Tämä on kohtuutonta hyvin ja ansiokkaasti palvelleille vanhoille poliisimiehille. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuneet suorittavat toisen kotimaisen kielen kokeen ennen kuin saavat tutkintotodistuksen. Olen sitä mieltä, että tähän kielivaatimusasiaan olisi hyvä saada jonkinlainen siirtymäaika, jotta ei käy niin, että vanhat kokeneet "jermut" jäävät heti ensi vuoden alusta lähtien nuorempien jalkoihin.

Pora kolmonen työllistää poliisiorganisaatiota monin eri työryhmin, kokouksin ja palaverein. Toivoa sopii, että Pora nelonen ei tule eteen muutamaan vuoteen, vaan poliisi pystyy keskittymään yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja rikoksien ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan.

Suomalainen yhteiskunta luottaa suomalaiseen poliisiin. Poliisin arvo on järkähtämätön turvallisessa ja toimivassa yhteiskunnassamme toivottavasti myös jatkossa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Räsänen, sanoitte todellakin eilen A-studion haastattelussa, että liikkuvan poliisin lakkauttamisessa on kyse vain hallinnollisesta uudistamisesta. Minusta on kyllä erikoista, että näette sen vain tällaisena hallinnollisena uudistamisena, kun monet asiantuntijat ja monet edustajat täällä salissa näkevät sen niin, että tässä mennään selkeästi myös liikkuvan poliisin toimintojen ja tehtävien hoidon alueelle.

Mitä sitten tähän hallintoon tulee, niin en ole täysin varma, yksinkertaistetaanko ja virtaviivaistetaanko tässä hallintoa. Jos ajattelee todellakin niin, että jokaiseen 11 paikallispoliisin yksikköön tulee oma liikennepoliisi ja sitten todellakin Poliisihallituksen yhteyteen tulee tämä liikennevalvonnan ohjaustoiminto ja vielä sitten erillisesti raskaan liikenteen osalta tulee oma valtakunnallinen ohjaustoimintonsa, ja jos ajatellaan liikkuvan poliisin yhtä tärkeää tehtävää eli tätä raskaan liikenteen valvontaa, joka voi tarkoittaa muun muassa suuria valtakunnallisia yhteisoperaatioita tai alueellisia isoja operaatioita, niin minun käsitykseni mukaan sellainen on kyllä helpompi organisoida silloin, kun on virtaviivainen, valtakunnallinen, itsenäinen yksikkö kuin jos siinä on erillinen valtakunnallinen ohjausyksikkö, jolla on vielä jonkinlainen suhde Poliisihallitukseen ja sitten on vielä 11 laitosta, joilla on myös omat johtamiskulttuurinsa. Se kuulostaa minusta kyllä aika monimutkaiselta.

Tuntuu siltä, että te, ministeri Räsänen, yritätte vääntää meille mustan valkoiseksi vähättelemällä nyt tehtävää muutosta. On outoa, että meille perustellaan sitä, että leikkaukset eli nämä saatavat säästöt, lopettamiset ja lakkauttamiset tekisivät palveluista paremmat ja sisäinen turvallisuus lisääntyisi. Näin on, että leikataan, lopetetaan ja lakkautetaan. Siihen yhteyteen ja tähän yhtälöön ei kyllä sovi se, että palvelut sitä kautta paranisivat. Olisi varmasti hyvä, että suoraan sanoisitte sen, että kysymys on siitä, että tämä hallitus ei osoita riittävällä tavalla rahoitusta poliisin ja sisäisen turvallisuuden määrärahoihin ja sen takia nyt sitten ajetaan tiukasti tätä liikkuvan poliisin alasajoa. Sinne on arvioitu se 6—7 miljoonaa euroa säästöä, joka tosin on monissa asiantuntijalausunnoissa ja tässäkin salissa tänäänkin kyseenalaistettu. Mitä tarkoittaa esimerkiksi, kun Malmin toimitalosta luovutaan, ja mihin ne henkilöt sieltä tulevat töihin ja niin päin pois? Epäilemme kyllä vahvasti, että nämä määrärahasäästöt ovat niin sanotusti horjuvalla pohjalla kaiken kaikkiaan.

Jo tuossa debatissa totesin sen, että itse kannan erityistä huolta liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuustyön toteutumisesta tulevaisuudessa. Olen kyllä siitä teidän kanssanne samaa mieltä, että varmaan lähivuosina, sinne 2016 vuoteen saakka, nämä hallituksen asettamat tulostavoitteet voidaan säilyttää. Itse asiassa sehän tulee olemaan tämän hallituksen — ja teille myös ministerinä — kunnia-asia, että näin tulee tapahtumaan. Mutta kun on tämä niin sanottu siirtyen vaihdettava siirtymävaihe mennyt ohitse, niin on erittäin suuri riski, että sitten pikkuhiljaa käy niin, että liikennevalvontaan keskittyvät poliisihenkilöt alkavat tehdä poliisipäällikköjensä heille muihin tehtäviin osoittamia töitä. Liikkuva poliisi eli lentävät ovat pitäneet erityisen huolen erityisesti taajamien ulkopuolisesta liikennevalvonnasta, ja nyt on kysymys siitä, että erityisesti siellä taajamien ja kaupunkien ulkopuolella tämä liikennevalvonta tulee vähenemään. Raskaan lii-kenteen valvonta vaatii erityisosaamista ja isot operaatiot tosiaankin paljon osaavia poliiseja, poliisimiehiä ja -naisia.

Isoissa, valtakunnallisissa, alueellisissa raskaan liikenteen valvontaoperaatioissa on todellakin etu, että lp:llä on ollut keskitetty valtakunnallinen johto. On surkeaa, että samaan aikaan, kun hallitus haluaa teillemme suuret superrekat uusien painojen ja mittojen myötä, se ajaa liikkuvan poliisin alas. Tuntuu siltä, että hallituksella on nyt joustava käsitys liikenneturvallisuustyöstä. Alkuvaalikaudella liikenneministeri Kyllönen oli erittäin tiukasti liikkuvan poliisin lakkauttamista vastaan mutta nyt on myöntynyt kannattamaan lakkautusta. Näyttää siltä, että liikenneministeri ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat tyytyneet siihen, että saavat olla yhdessä sisäministeriön kanssa määrittelemässä vuosittaiset liikenneturvallisuuteen liittyvät tulostavoitteet. Tämä heitä on tyydyttänyt, ja kritiikki sieltä suunnasta on kaiken kaikkiaan vähentynyt.

Pora kolmoseen liittyy kysymys, josta en tarkkaan tiedä, miten se tullaan toteuttamaan: viimesyksyisen tiedotteen mukaan ja teidän linjauksenne mukaan ajokorttihallinto siirretään Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, hoidettavaksi. En ole nyt ehkä ihan täysin kärryillä siitä, miten tämä aiotaan tehdä, mitä se tulee tarkoittamaan Trafin osalta, tarvitaanko siellä lisää henkilöstöä ja mitä se tulee tarkoittamaan jatkossa tavallisten ihmisten osalta, kun tähän asti ajo-oikeudestahan on päättänyt poliisi. Poliisi on ollut se paikka, mistä myös fyysisesti on ajokortti noudettu. Tulemmeko näkemään myös niin, että ajokortitkin jatkossa lähetetään R-kioskille ja sieltä ovat sitten noudettavissa.

Arvoisa puhemies! Tämä päivä on tosiaan surkea liikenneturvallisuuden kannalta. Aloitin kansanedustajana tässä talossa ensimmäisen kerran vuonna 1995, taisin olla samaa vuosikertaa kuin myös ministeri Räsänen silloin, ja olen nähnyt useita kertoja operaatioita, joissa on yritetty lakkauttaa liikkuvaa poliisia ja välillä myös keskusrikospoliisia, ja aina on löytynyt sitten viime tingassa järkeä ja poliittista tahtoa siihen, että näistä hankkeista on luovuttu. Mutta nyt sitten löytyy sellainenkin hallitus, joka ottaa kontolleen liikkuvan poliisin lakkauttamisen ja sitä kautta riskin, mitä tapahtuu pidemmässä juoksussa liikenneturvallisuudelle.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä kyseltiin automaattisesta liikennevalvonnasta. Ensinnäkin korostan sitä, että automaattista liikennevalvontaa on tarkoitus kehittää joka tapauksessa, riippumatta tästä hallintorakenneuudistuksesta, eikä tässä ole millään tavoin tarkoitus ikään kuin korvata liikennevalvontaa suorittavien henkilöiden määrää automaattisella liikennevalvonnalla, vaan molempia tarvitaan ja henkilöstön määrä tulee säilymään nykyisellä tasolla. Tällä hetkellä meillä on seitsemän automaattista liikennevalvontaa hoitavaa keskusta, jotka on siis tarkoitus yhdistää yhdeksi keskukseksi, jolloin voidaan vähentää henkilötyövuosia 70:stä 50:een ilman, että toiminta kärsii. Tässäkin pystytään saamaan säästöä aikaan. Päätös siitä, mihin tuo automaattinen liikennevalvontakeskus sijoittuu, tullaan tekemään lähiaikoina. Tärkein kriteeri tässä päätöksessä on se, että nämä säästötavoitteet niin henkilöstön kuin tilojen osalta toteutuvat.

Täällä on edelleen kyselty sitä, millä tavalla nämä säästöt nyt tulevat toteutumaan tämän ratkaisun yhteydessä, eli tämä 6,4 miljoonan euron säästötavoite, kun liikkuva poliisi yhdistetään paikallispoliisiin. Kyllä merkittävä osa tulee henkilöstövähentymästä, ja se kohdistuu nimenomaan sinne hallinto- ja päällikkötasolle. Eli 35 henkilötyövuotta vähenee hallinnollisista tukitoiminnoista, 20 henkilötyövuotta päällystötason tehtävistä. Sen lisäksi tilakustannuksissa pystytään säästämään 1,2 miljoonaa euroa. On totta, että paikoitellen ollaan jo yhteisissä tiloissa, mutta meillä on vielä mahdollista tuon 1,2 miljoonan euron edestä etsiä niitä säästöjä. Ja sitten on kaluston yhteiskäytön tehostamista, jolla saadaan myös säästöjä aikaan. Eli aivan tarkat euromääräiset laskelmat kyllä löytyvät, ja niihin pääsee tutustumaan, ja niitä on osittain kyllä jo referoitu tuossa valiokunnan mietinnössäkin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kannattaa edustaja Soukolan tekemää esitystä siitä, että mietinnön käsittelyä jatketaan vastalauseen mukaisena.

Puhemies! Poliisihallinnon kolmas uudistus vain parin vuoden sisällä ei tuo käytännössä mitään parannuksia, puhutaan sitten poliisin tilasta tai kansalaisten turvallisuuden nykytilasta. Uudistusta perustellaan säästöillä, tehokkuudella, mutta pintapuoliset toimet eivät tavoitteeseen yllä. Kymmenien miljoonien eurojen säästötavoitteet vaikuttavat hyvin epärealistisilta. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen säästöt ovat paljon sen tuottoa pienemmät, ja kustannukset siirtyvät vain poliisin sisäisessä kirjanpidossa eri momentilta maksettavaksi. Poliisihallitus kasvaa kenttätyön kustannuksella, kun perustetaan uusi liikenteenohjauskeskus, ja se, että aluehallintovirastojen poliisitoimi myös integroidaan Poliisihallitukseen, on aiheuttanut alueilla epäilystä siitä, että kosketus kentän kanssa vähenee.

Yhdessä perussuomalaisten kanssa jätimme hallintovaliokunnan mietintöön vastalauseen. Uudistukselta ei voida odottaa parannusta todellakaan. Se tulee vaikeuttamaan poliisin kenttätoimintaa, niin kuin monet alan ihmiset ovat täälläkin todistaneet, vaikeuttamaan vakavien rikosten torjuntaa ja tutkintaa myöskin sekä rapauttamaan ylipäätään maan sisäistä turvallisuutta. Harvaan asutuilla alueilla poliisin vasteajat pitenevät sietämättömiksi. Yksin oman maakuntani, Pohjois-Savon, kunnista 5 oli edellisessä tutkimuksessa 20 pisimmän vasteajan kunnan joukossa. Pahimmillaan poliisin paikalletulo kestää tuntikausia, jopa parikin tuntia. Olosuhteiden pakosta, resurssien puutteesta johtuen poliisi ei tällaisessa tilanteessa millään voi enää täyttää tehtäväänsä samassa luvatussa tasossa. Hätätilanteen lisäksi myös poliisin yleinen näkyvyys vaikuttaa aivan suoraan turvallisuuteen. Kun näkyvyys haja-asutusalueilla heikkenee, samoin käy myös turvallisuuden.

Pora kolmosen säästötavoitteet ovat todellakin optimistisia. Sinänsä on hyvä, että sisäministeri pidättäytyi poliisiasemien laajamittaisesta sulkemisesta, vaikka vihtiläiset tuskin kiittävät, mikä toisaalta tekee taas sitten säästötavoitteisiin pääsemisen vieläkin vaikeammaksi. Mitä tapahtuu, jos ja kun hankkeessa asetettuihin säästötavoitteisiin ei päästä? Mistäpäin aletaan karsimaan, taajamista vai maaseudulta? Olen kuullut outoja huhuja Pora nelonen -hankkeen synnyttämisestä, onko tällaista suunnitteilla?

Arvoisa puhemies! Nyt lakkautusuhan alla oleva liikkuva poliisi toimii tehokkaasti paitsi liikenneturvallisuuden myös harmaan talouden torjunnan puolesta. Nyt on syntymässä vaara, että liikkuvan poliisin resurssit käytetään jossakin aivan muualla, mikä ei kuitenkaan ole omiaan lisäämään kansalaisten turvallisuutta. Poliisilaitosten määrää kaavaillaan vähennettäväksi yli puolella, mikä tarkoittaa tietenkin piirien koon kasvamista, siis alueiden laajenemista jopa maakuntarajat ylittäviksi. On melko vääjäämätöntä se, että reuna-alueet kärsivät tästäkin päätöksestä ja helposti vastataan vain keskuskuntien tarpeeseen ensin ja vasteajat vain pitenevät. Viranomaisyhteistyö jättialueilla heikkenee, eivätkä resurssit riitä.

Nyt on todella käynnissä jo kolmas poliisihallinnon uudistus muutaman vuoden sisällä, ennen kuin edellisiäkään uudistuksia on arvioitu. Muutaman sivun pintapuolinen analysointi Pora kolmonen -hanketyöryhmän raportista ei oikein käy syvällisestä arviosta. Onko käymässä niin, että poliisijohdon tosiasiallisesti ohjaama hanke viedään ilman todellista vaikuttavuus- ja seurausarviointia läpi? Ei voida ajatella, että tällä tavoin pystytään ratkaisemaan poliisin resurssivaje.

Arvoisa puhemies! Hallitus itse on asettanut tavoitteekseen tehdä Suomesta Euroopan turvallisimman maan vuoteen 15 mennessä. Sisäinen turvallisuus on tiivis osa tätä kokonaisturvallisuutta, mutta silti hallituksen linja tuntuu olevan sivuuttaa se lapsipuolen asemaan ulkoisen turvallisuuden tieltä. Siitä kertoo myös tämä poliisihallinnon uudistusesitys, ja olemmekin hallintovaliokunnan nimissä vaatimassa sitä, että hallitus laatii sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa selvitetään perusteellisesti sisäisen turvallisuuden nykytila ja sen vielä vaatimat toimenpiteet.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliisihallinnon kehittämisen kolmas vaihe ja tämän lakiesityksen keskeisin käynnistävä tekijähän on ollut poliisin pienenevät taloudelliset resurssit. Poliisin resurssien riittävyys on ollut hallintovaliokunnan hyvinkin pitkäaikainen huolenaihe, ja tätä taustaa vasten hallintovaliokunnan mietinnössä näkyy aika hyvin myös se, että valiokunta on hyvin huolissaan ja arvioi monia näihin uudistuksiin liittyviä asioita hyvin kriittisesti ja yksimielisesti, mutta toki sitten hallituspuolueilla ja oppositiolla on eriävää näkemystä itse käsittelyssä olevan lain esityksistä. Tämän lakiesityksen suurin muutos kohdistuu liikkuvan poliisin lakkauttamiseen, mutta poliisiorganisaatiouudistuksen yhteydessä myös muun muassa poliisilaitosten määrää vähennetään 24:stä 11:een.

On selvää, että nämä esitetyt muutokset saavat pohtimaan yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Hyvä turvallisuushan muodostuu laajasta kokonaisuudesta: kansalaisten hyvinvoinnista, riittävästä sosiaaliturvasta, yhteiskunnan huolenpidosta, taloudellisesta vakaudesta, yhteiskunnan elinvoimaisuudesta ja niin poispäin. Valitettavasti hallitus on tehnyt useita sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat omiaan murentamaan sisäistä turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta, kuntapalvelujen rajut rahoitusleikkaukset yhtenä suurena, merkittävänä esimerkkinä. Puolustushallinnon uudistukset vievät osin pohjaa pois viranomaisyhteistyöltä, ja niin edelleen ja niin edelleen. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan myös sellaista olotilaa, jossa ihmiset voivat luottaa oikeusjärjestelmän takaamiin oikeuksiin ja vapauksiin ilman pelkoa rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja niin edelleen.

Tämä lakimuutos ja laajemmat poliisin toimintaan liittyvät uudistukset ovat sellaisia, joita on syytä arvioida tämän sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Valitettavasti tässä lakiesityksessä ei juurikaan ole arvioitu esityksen vaikutuksia kansalaisten asemaan, ja tähänhän muun muassa Oikeuskanslerinvirasto on kiinnittänyt huomiota todetessaan, että esityksiä valmisteltaessa niitä tulee taloudellisten vaikutusten rinnalla arvioida ja punnita myös laissa poliisille säädettyjen moninaisten tehtävien toteutumisen ja poliisin asiakkaiden saaman palvelutoiminnan kannalta. Eli poliisin hallintorakenteen uudistaminen on tietysti tarkoituksenmukaisuuskysymys, mutta siihen liittyy lisäksi laillisuusvalvonnallisia näkökohtia ja mitä suurimmassa määrin tasavertaisuusnäkökohtia, eli perustuslain ja poliisilain pohjalta kansalaisilla on oikeus samoihin ja samantasoisiin poliisipalveluihin asuinpaikasta riippumatta.

Tämän sisäisen turvallisuuden näkökulmasta on hyvin myönteistä, että hallintovaliokunnassa oli tämän lain käsittelyn yhteydessä vahva yksimielisyys siitä, että hallituksen tulee antaa vuoden 2017 loppuun mennessä kokonaisvaltainen ja seikkaperäinen selonteko sisäisen turvallisuuden tilasta ja siihen vaikuttavien viranomaisten toiminnasta ja kehittämistarpeista.

Tämä käsillä oleva hanke on siis jo kolmas mittava poliisihallinnon uudistus muutaman vuoden sisällä. Tätä tehdään ilman, että tiedämme, miten kaksi edellistä uudistusta tulevat toteutumaan. Itse, niin kuin moni muukin tässä salissa, olisin nähnyt viisaaksi lähteä tekemään näitä mahdollisia uudistuksia vasta sen jälkeen, kun aiemmat uudistukset olisi kyetty luotettavasti arvioimaan. Nythän hyvästä valiokuntakuulemisesta huolimatta päätökset joudutaan tekemään luottaen osin sokeasti näitten linjausten toimivuuteen. Itselläni on siis erittäin suuri huoli siitä, kyetäänkö poliisin palvelut turvaamaan tasavertaisesti eri puolilla Suomea. Lopettamalla, lakkauttamalla, leikkaamalla vain hyvin harvoin automaattisesti parannetaan palveluja.

Kun täällä opposition puolelta ja osittain myös tässä salissa tämän iltapäivän aikana hallituspuolueitten edustajien puolelta on esitetty epäilyksiä ja kritiikkiä siitä, millä tavalla nämä uudistukset mahtavat toimia, ei kysymys tässä kritiikissä suinkaan ole mistään vääränlaisen ilmapiirin lietsomisesta, enkä näe myöskään niin, että kysymys olisi mistään pelottelusta, vaan aidosta huolesta. Kyllä ihmisten turvallisuuteen tulee suhtautua vakavasti ja näitä lakimuutoksia pitää kyetä arvioimaan myös kriittisesti ilman, että niitä tulkitaan välittömästi miksikään vääränlaisen ilmapiirin lietsomiseksi.

Jos asiantuntijakuulemisessa muun muassa on eriävää näkemystä siitä, miten kentän poliisien määrä tulee kehittymään, niin kyllä sitä on syytä tarkkaan arvioida. Olisi myös syytä arvioida ennakkoon sitä, mitä on syytä tehdä siinä vaiheessa, jos ja kun vaikkapa tavoiteltaviin säästöihin ei päästä ja jos liikenteenvalvonta jostakin syystä kuitenkin romahtaa.

Mitä siitä seuraa? Edustaja Katainen viittasi äskeisessä puheenvuorossaan muun muassa siihen, seuraako Pora kolmosesta Pora nelonen. Sitä on syytä pohtia. Minä en nimittäin usko, että poliisin talousongelmia kyetään hoitamaan liikkuvan poliisin, poliisipiirien ja poliisin toimipaikkojen lakkauttamisella. Itselläni on pelko siitä, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen romuttaa osaltaan liikenneturvallisuuden valvonnan ja kehittämisen huomioiden liikkuvan poliisin toimintakyky ja tämänhetkinen osaaminen. Kun liikkuvan poliisin lakkauttamista on perusteltu — tai ehkä perusteltu on vähän väärä sana — paikallispoliisin resurssivajeella, on erityisen huolissaan oltava siitä, miten kentän poliisin resurssit riittävät jatkossa kaikkeen toimintaan mukaan lukien myös liikenne. Minä ymmärtäisin hiukan sillä tavalla, että pelkkä ministeriön tulosohjaus ei taida riittää siinä vastaukseksi, kun pohditaan näitten tulevien resurssien riittävyyttä.

Summa summarum, en voi kannattaa tätä lakiesitystä, jolla liikkuva poliisi lakkautetaan, ja oma näkemykseni asiaan näkyykin siellä hallintovaliokunnan mietinnön vastalauseessa.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Poliisitoimeen ja poliisin toimintaan liittyvät kysymykset ovat aina puhuttaneet paljon tätä salia, ja tämäkään päivä ei ole ollut poikkeus. Paljon puhetta puolesta ja vastaan on tästä hallintovaliokunnan lausunnosta poliisihallintorakenteen uudistuksen keskeisimmästä osasta riittänyt.

Itse lukeudun sekä esityksen että erityisesti valiokunnan mietinnön puolustajiin. Poliisitoimen hyvän tason säilyttäminen päätetyillä taloudellisilla resursseilla ei ole ollut mahdollista nykyisellä toimintamallilla ja hallintorakenteella. Valtion olisi pitänyt osoittaa toimintaan joko 70 miljoonaa lisää rahaa tai säästää rahat muista menoista. Hallitus kuitenkin päätti toisin ja valitsi mielestäni paremman tavan edetä. Poliisitoimintaan osoitetun 30 lisämiljoonan rinnalla aiemmin vain osittain toteutettu poliisin rakennemuutos viedään nyt loppuun saakka Pora III -nimellä.

Arvoisa puhemies! Pora kolmosen paras puoli on se, että siinä tulostehokkuutta ja säästöjä haetaan turhaa hallintoa karsimalla. Suhteellisesti suurin leikkaus kohdistuu nimenomaan Poliisihallitukseen, jonka kehitys ei ole ollut missään linjassa muun poliisitoimen hallinnollisen uudistamisen kanssa. Kansalaisten on ollut vaikea ymmärtää, miksi poliisin ylimmän hallintoelimen miehitys on vahvistunut, kun muualta poliisin toimintaa ja näkyvyyttä on karsittu. Samalla uudistus siirtää poliisin voimavaroja hallinnosta palveluihin ja kenttätyöhön, mikä toivottavasti tarkoittaa sitä, että poliisi myös näkyy ja vaikuttaa nykyistä enemmän erityisesti maakunnissa. Jämäkästä oikean asian ajamisesta kiitokset tästä ansaitsee sisäministeri Räsänen, joka on varmastikin ollut tämän laajan uudistuksen osalta kovan paineen alla.

Lisäksi, arvoisa puhemies, kiitosta tulee jakaa myös hallintovaliokunnalle tehdyistä lausumaehdotuksista liikennevalvonnan tason turvaamiseksi, nyt kun liikkuva poliisi lakkaa olemasta. Erityisesti kokoomuksen poliisitaustaiset valiokunnan jäsenet ovat laittaneet niin sanotusti kroppaa likoon siedettävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Kiitos siis erityisesti tästä heille.

Koska tähän operaatioon liittyy paljon epävarmuustekijöitä, on paikallaan, että hallitus velvoitetaan seuraamaan ja raportoimaan eduskunnalle uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen, asiaan, jonka on aivan aiheellisesti pelätty vaarantuvan lakkauttamisen myötä. Jos joko vuoden 2014 perustuslain mukaisessa selvityksessä tai 2017 kattavassa selonteossa ilmenee jotain hälyttävää, tulee hallituksella olla valmiutta harkita tehtyjä toimia uudelleen.

Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla annan tukeni valiokunnan määrittelemälle kannalle tästä hallituksen esityksestä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliisihallintoa ollaan uudistamassa jo kolmatta kertaa lyhyen ajan sisään, vaikka edellistenkään uudistusten vaikutuksista ja tehosta ei ole vielä täyttä tietoa. Tämänkertaisessa Pora III -uudistuksessa pölkyllä on muun muassa liikkuva poliisi, ja haluan esittää muutaman kriittisen huomion tästä aikomuksesta.

Aivan ensimmäiseksi kannattaa tietysti pohtia sitä, miksi Suomessa on liikkuva poliisi ja mitä se tekee. Se on tähän asti hoitanut aktiivisesti tieliikenteen valvontaa ja ohjausta, raskaan kaluston valvontaa, lentoasemilla vaadittavaa poliisitoimintaa ja koulutustehtäviä. Se on toiminut notkeasti ja jouhevasti liikuteltavana poliisireservinä, ja sen eri yksiköt tukevat paikallispoliisin toimintaa suurten tapahtumien yhteydessä järjestyksenvalvonnassa ja turvallisuuden takaamisessa. On siis tunnustettava, että liikkuva poliisi hoitaa tällä hetkellä monia erityistehtäviä, jotka on hoidettava, oli poliisin rakenteellinen malli sitten mikä tahansa. Turvallisuudesta ei voi tinkiä.

Sitten, arvoisa puhemies, voidaankin pohtia sitä, tulevatko edellä mainitut tehtävät tehokkaasti hoidettua ja samalla säästöjä synnyttäen, mikäli liikkuva poliisi lakkautetaan ja siirretään paikallispoliisilaitosten yhteyteen. Vastaus kumpaankin kysymykseen on mielestäni lyhyt ja ytimekäs: eivät tule. Kun arvioidaan liikkuvan poliisin tarpeellisuutta, pitäisi toiminnan laadun olla kaikkein oleellisin kriteeri. Esimerkiksi liikenteenvalvonnassa passiivinen partioajo maanteillä on aivan eri kaliiberia aktiivisen ja asiakaskontakteja sisältävän valvonnan kanssa. Vuoden 2011 tilastojen mukaan paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin suorittamassa liikennevalvonnassa oli selvä tehokkuusero, kun tehokkuutta mitattiin rangaistusvaatimusten ja rikesakkojen määrällä suhteessa henkilötyövuosiin. Ei liene vaikea arvata, että ero oli liikkuvan poliisin hyväksi.

Samoin on hankala kuvitella, miten esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä vaadittava poliisitoiminta tehostuisi, mikäli tehtävien hoitaminen siirrettäisiin liikkuvalta poliisilta Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle. Tällaisessa tilanteessa on enemmän kuin todennäköistä, että resurssit suuntautuisivat poispäin lentokentältä paikkaamaan paikallispoliisin resurssipulaa eikä toisinpäin. Helsinki-Vantaan kehittäminen ja turvallisuus on elintärkeä koko Suomen ilmailualaa ajatellen, joten tätä kysymystä ei voi ohittaa olan kohautuksella siinäkään suhteessa.

Arvoisa puhemies! Raskaan liikenteen valvonta on kuulunut liikkuvalle poliisille jo yli 50 vuoden ajan. Viime vuosien aikana valvontatarve on lisääntynyt huomattavasti samalla, kun resurssit ovat jatkuvasti vähentyneet. Näyttää siltä, että tarve tulee edelleen jatkossa kasvamaan. Toistaiseksi valvonnan määrä on kyetty säilyttämään kohtuullisella tasolla johtuen ennen kaikkea tarkastajien ammattitaidosta.

Kun taas tarkastellaan säästöpuolta, on selvää, että säästöjen tulisi olla hyvin merkittävät, jotta toiminnan laatuun aiheutuvat aukot saataisiin paikattua. Esityksessä olevat säästöt on kuitenkin arvioitu ylioptimistisesti. Reilun 6 miljoonan säästötavoitteelle ei ole mielestäni löydettävissä kestäviä perusteita. Asiantuntijat ovat huomauttaneet myös, että uudistuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia ei ole selvitetty. Tämä tuntuu kerrassaan kummalliselta. Paljon kannattavampaa olisi keskittää kaikki liikenteenvalvonta liikkuvalle poliisille, kuten Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on useaan otteeseen ehdottanut, sen sijaan, että liikkuva poliisi lakkautettaisiin. Tällöin se saisi keskittyä osaamisensa ydinalueeseen ja kehittää Suomen liikenneturvallisuutta, kun taas paikallispoliisi voisi käyttää vapautuvat resurssit muihin tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla on helppo yhtyä hallintovaliokunnan keskustalaisten ja perussuomalaisten edustajien jättämään vastalauseeseen. Kun paikallispoliisien resurssipulaa lähdetään paikkaamaan liikkuvan poliisin lakkauttamisella, ei synny yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Toimiva organisaatio lakkautetaan ja sen erityisosaaminen hajautetaan tehtäviin, joissa sitä ei kyetä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Omaan korvaan se kuulostaa tuhlaamiselta, vaikka säästöjähän tässä oli kaiketi tarkoitus saada aikaan.

Arvoisa puhemies ja ministeri! Ei tämä nyt kyllä hyvältä näytä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallintoa karsitaan, jos sen on todettu liiaksi paisuneen. Tässä asiassa olen hallituksen ja ministerin kanssa täysin samaa mieltä. Oleellista on, että operatiivisessa työssä eli kentällä poliisien määrä on riittävä, ja nyt pyritäänkin pitämään se vähintään entisellään eikä pelkästään niin, että niitä on riittävästi suurissa kaupungeissa ja keskuksissa vaan myös harva-alueilla.

Harva-alueista puheen ollen keskustelussa on ollut viime kuukausina tämän Pora III -prosessin aikana myös kodinturvajoukkojen perustaminen Suomeen, ja vaikka tämä hallituksen esitys ei sinänsä mitään konkreettista esitystä tästä sisälläkään, haluan omalta osaltani ottaa asiaan kantaa. Nimittäin poliisiylijohtaja Paatero on esittänyt, että Suomeen perustettaisiin kodinturvajoukot erityisesti haja-asutusalueille, jonne poliisin tuleminen kestää keskimääräistä kauemmin. Tällainen järjestelmä ei kuitenkaan mielestäni sovi Suomeen kahdestakaan syystä. Ensinnäkin voimankäytön ja muun toiminnan oikeuksien osalta se olisi kyllä erittäin ongelmallista, ja toiseksi, kun mallia on katsottu Englannista, eihän Suomessa maaseutu tai haja-asutusalue ole samalla tavalla rakentunut pienistä kylistä, vaan meillä on aika hajallaan meidän asutus ja ei siellä samantyyppistä järjestelmää pystytä millään rakentamaan.

Arvoisa puhemies! Meillä on ollut Pora ykkönen ja Pora kakkonen muutama vuosi sitten, ja merkittäviä hallinnollisia uudistuksia ja muutoksia on tapahtunut niin, että olemme reilun neljän vuoden takaisesta 90 poliisilaitoksesta siirtyneet 24 nykyiseen, ja nyt olemme sitten siirtymässä 11:een. Itse hallinto ei tietenkään ole itsetarkoitus. Siksi en näekään erityisen kohtalokkaana sitä, että poliisilaitosten määrää radikaalisti edelleen vähennetään. Paljon oleellisempaa on poliisiasemien ja -verkoston kattavuus ja se, niin kuin edellä totesin, että kentällä on riittävä määrä poliiseja.

Siitä haluankin lausua arvoisalle ministerille kiitoksen, että tähänastiset linjaukset ovat olleet sellaisia, että myös harva-alueella poliisien määrä säilytetään nykyisellään ja paikoin saadaan ehkä kasvatettuakin. Nyt vain pelkään suuresti, että kun nämä arvioni mukaan osittain epärealistiset säästötavoitteet eivät tule välttämättä toteutumaan, niin nämä säästöpaineet tulevat kohdistumaan siihen, että tästä lupauksesta ei välttämättä pystytä pitämään kiinni ja myös harva-alueen poliisien määrään lähdetään puuttumaan. Toivon vilpittömästi, että näin ei tule käymään — että pelkoni on turha. Mutta tällainen pelko tähän sisältyy, kun kuuntelee asiantuntijoita ja sitä, miten nämä säästöt saadaan kasaan.

Kuuntelin tuossa ministerin puhetta, ja te sanoitte, että tilaratkaisuista on realistista etsiä 1,2 miljoonan euron säästöt. On varmasti näin, että niitä voidaan etsiä, mutta eri asia on, onko realistista löytää. Tiedämme, että vuokrasopimukset ovat osittain määräaikaisia ja niistä on nopealla aikataululla monistakin tiloista aika hankala päästä eroon. Ne kustannukset jäävät joka tapauksessa pyörimään, jos eivät sitten kaikki ihan poliisihallintoon, niin ainakin osittain välillisesti valtionhallintoon, Senaatti-kiinteistöille tai vastaavasti.

Nyt sitten oleellista onkin tässä koko uudistuksessa, niin liikkuvan poliisin lakkauttamisessa kuin koko Pora III -hankkeessa ja säästöhankkeessa, se, kuinka me luotamme näihin laskelmiin ja esityksiin, uskommeko, että nämä pystytään tällä tavalla toteuttamaan ja saamaan nämä säästöt aikaan ja pitämään tason nykyisellään niin liikenteen valvonnan osalta kuin sitten koko poliisin toiminnan osalta.

Arvoisa puhemies! Tätä asiaa on käsitelty valiokunnassa, ja kuten näkyy, me keskustan edustajat olemme tehneet tästä myös vastalauseen. Ja kyllä se keskeinen peruste on se, että näillä tiedoilla emme valitettavasti riittävän luotettavana pidä tätä esitystä. Sen takia on helppo yhtyä näihin vastalauseen mukaisiin muutosesityksiin ja siihen esitykseen, että käsitellään vastalauseen mukaan tätä asiaa jatkossa, ja myös niihin pykälänmuutosesityksiin, jotka vastalause sisältää.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos tästä poliisin rakenneuudistuksesta jotain hyvää haluaa sanoa, niin sen, että poliisihallinnon yläpäästä tehtävät henkilöstövähennykset ovat varmaan paikallaan, ja sitä kautta saadaan hallintoa kevennettyä. Mutta siihen ne kiitokset oikeastaan omalta osaltani ja omasta katsantokannastani sitten jäävätkin.

Eli liikkuvan poliisin lakkautukselle en näe hirveän hyviä perusteita. Varsinkin tämä 6,8 miljoonan säästö, miten siihen päästään: olisi varmaan niitä tapoja ollut muitakin, mitä poliisit ovat siihen esittäneet. Esimerkkinä on esille tullut, että nämä kiinteistömassasta tulevat säästöt ovat mahdollisia. Katsoisin tämän laajemmassakin näkökulmassa koko valtionhallinnon tasolla, että onko oikein asetettu, että Senaatti-kiinteistön voitontavoitteluprosentti on noin 8 prosenttia ja siitä maksetaan kovia vuokria kaikille hallintokunnille. Olisiko tässä paikallaan miettiä tätä kohtaa?

Toinen on, että kun liikkuva poliisi lakkautetaan, niin tällä sitten pyritään paikkaamaan paikallispoliisin resurssipulaa. Sekään ei ole ihan kohdallaan, koska meillä on hyvin ammattitaitoinen liikkuva poliisi tällä hetkellä. Myös kaluston vähennys, noin 80 ajoneuvoa plus veneet ja muut: kun sanotaan, että poliisi näkyy maakunnissa edelleenkin, niin kyllä tämä kalusto ja niitten sisällä olevat hyvät, ammattitaitoiset ihmiset tekevät sitä turvallisuuden tuntua ja ne tekevät kädet.

Tässä on tullut vahvastikin kritiikkiä eri järjestöiltä, ja yhdyn siihen kritiikkiin, miten yhteistyö eri vapaaehtoisjärjestöjen ja muitten kanssa toimii, kun liikkuvan poliisin hallinto lakkautetaan. Toivottavasti se saadaan toimimaan hyvällä mallilla. Liikkuva poliisi, kuten on esille tuotu, on liikenteen valvontaa, on harmaan talouden torjuntayksikköä. Liikkuvan poliisin hallintoa on kuitenkin sanottu kevyeksi.

Olen myös pirkanmaalaisena huolissani siitä, kun liikkuva poliisi hoitaa koulutuksen suunnittelun ja varsinaisen kouluttamisen tällä hetkellä Tampereen Poliisiammattikorkeakoulussa, joka tarjoaa erittäin hyvät fasiliteetit, mikä on myös poliisien jatkokoulutus liikkuvaan poliisiin. Toivottavasti näitä poliiseja meillä Suomessa riittää.

Pora II on oikeastaan yksi asia, mikä vielä puhuttaa, koska tässä nyt mainitaan, että näitä hallinnon paikkoja vähennetään. Hallinnon paikkojahan muodostuu tuonne keskushallintoon ja ehkä maakuntahallintoonkin sitä kautta, kun vähennettiin poliisiasemia maakunnissa. Tietenkin maakunnat tekivät eri tyylillä näitä säästöjä. Silloin siirrettiin maakunnista, pikkukaupungeista poliisivirkoja ja poliisipäällikköjä, niin sanottuja tekeviä käsiä. Kyllähän ne poliisipäälliköt ovat pikkukaupungissa yhtä lailla tekijöitä kuin hallinnonkin ihmisiä. He siirtyvät sieltä keskuskaupunkiin ja heidän mukanaan aika moni rikostutkijan vakanssi ja moni muukin vakanssi.

Otin tuossa esimerkiksi tuon pohjoisen Pirkanmaan alueen: jos meillä siellä oikeastaan kesäisin ja sanotaan viikonloppuisinkin on yksi ainut poliisipartio, mikä on kahdeksan kunnan alueella toimiva, pikkukaupunkien ja vilkkaitten kesäkaupunkien alueella, niin onko se riittävää turvaa? Pitäisi miettiä, että kesällä ihmisetkin ovat siellä maaseudulla ja tietenkin joskus joillakuilla sitten mopo irtoaa käsistä ja sitten tarvitaan poliisia paikalle. Näitä sitten saatellaan takaisin kaupunkiin, Tampereelle tai johonkin muuhun putkaan. Kun poliisit hakevat säästöjä, on tällä hetkellä listoilla myös poliisiputkien lopettaminen. Kun sieltä lähdetään 100 kilometrin päästä viemään juopunutta tuonne Tampereelle, se ottaa sen neljä tuntia suuntaansa ja siinähän sen poliisipartion aika sitten menee. Olen huolissani myös siitä, miten se poliisin saatavuus, kuten edellä tuli esille, on sitten tuntienkin päässä. Kun siinä on se hyvä lause, että poliisin saatavuus ja näkyvyys maakunnissa paranee, niin minä kyllä aika kovasti sitä epäilen näitten toimien perusteella.

Oikeastaan ei tehty kunnon arviota, kun Pora III aloitettiin, ei arvioitu, mitä Pora II olisi aikaansaanut. Nyt nämä lakiesitykset mielestäni ovat kanssa vähän heikoille jäille tehtyjä, ettei ole tehty riittävää analyysiä, mitä tähän asti Pora III olisi aikaan saanut. En usko, että Pora III -hankkeella ratkaistaan poliisin resurssien alimitoitusta. Hetken päästä tullaan pyytämään merkittävää lisärahoitusta, jotta poliisin tehtävät edes jollain tavalla tultaisiin tekemään. Huolena on myös sitten, pilkottaako siellä Pora nelonen, että meidän täytyy se jostain jälleen säästää.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 alussa arvioitiin, että poliisin palvelutason ylläpitäminen nykyisillä toimintatavoilla, resursseilla, rakenteella johtaisi vuoteen 2016 mennessä 70 miljoonan euron alijäämään. Keväällä 2012 hallituksen kehysriihessä linjattiin ratkaisu taloudelliseen haasteeseen: määrärahan tasokorotus, poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmas vaihe sekä toiminnan tehostaminen, jolla kompensoidaan operatiivisen henkilöstön vähennys. Hallituksen kehyspäätöksessä myönnetty tasokorotus on täysimääräisenä vuoden 2016 tasolla noin 30 miljoonaa euroa. Toisin sanoen vajetta tulee jäämään nelisenkymmentä miljoonaa euroa.

Hallintorakenteen kolmannessa vaiheessa tavoitellaan merkittäviä, 25—30 miljoonan euron vuositason kustannussäästöjä erityisesti johtorakenteesta, hallinto- ja tukitoiminnoista sekä toimitiloista. Hallinnollisten säästöjen lisäksi jää operatiivisen toiminnan säästöjä toteutettavaksi edelleen yhteensä 10—15 miljoonaa euroa, joka sisältää muiden säästöjen lisäksi myös 150—200 henkilötyövuoden säästötavoitteen. Henkilöstöä ollaan vähentämässä raa’alla kädellä, kun sitä tulisi lisätä. "Vähennysten vaikutus palvelutasoon voidaan kompensoida toiminnallisella tehostamisella tärkeimpänä kehityshankkeena poliisin uusi toiminnanohjausjärjestelmä, Vitja, ja sähköisiä palvelumuotoja kehittämällä", todetaan hallituksen esityksessä.

Poliisin on näyttävä katukuvassa. Jo se pelkästään ehkäisee rikollisuutta. Sitä ei voida korvata pelkästään tietojärjestelmiä kehittämällä. Jo nyt kenttätyötä tekevät poliisit ovat ylikuormitettuja. Vähäisimpiin rikoksiin ei edes ehditä puuttumaan. Se on signaali laillisuuden rajoilla toimiville, että markkinat ovat vapaat ja avoinna.

Nyt ollaan hakemassa säästöjä väärästä päästä. Kotimaisen rikollisuuden järjestyshäiriöiden lisäksi on Suomen poliisin hartioille kaadettu Schengen-sopimuksen vapaan liikkuvuuden mukanaan tuoma kansainvälinen rikollisuus. Jos tähän palettiin lisätään vielä viisumivapaus Venäjälle, muuttuu tilanne maassamme täysin. Jo yksin huumausaineet ja niiden lieveilmiöinä tuleva rikollisuus — varkaudet, ryöstöt, väkivalta, ihmiskauppa — työllistävät poliisia, etenkin kenttätyötä tekevää, vuosi vuodelta enemmän. Tutkimusten mukaan vuosittain kehitetään peräti 40 uutta synteettistä huumetta vuodessa ja niitä kehitetään jatkuvasti laittoman huumebisneksen kasvattamiseksi. Sen kasvaessa kasvaa tarve myös rahanpesuun. Leviävä ja kasvava huumebisnes lieveilmiöineen kasvattaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja merkittävästi.

Silmien sulkeminen karulta todellisuudelta ja kaikenlainen poliisin toiminnan rapauttaminen on järjetöntä, sillä alati kehittyvän rikollisen toiminnan vuoksi on poliisinkin resurssien oltava ajan tasalla. Siksi jo olemassa olevat erikoisyksiköt, kuten hyvin toimiva liikkuva poliisi, on säilytettävä ja niiden toiminnan on saatava kehittyä ja voitava kasvaa ajan ja tilanteen vaatimilla tasoilla. Jos tilanne pääsee karkaamaan käsistä, tulevat yhteiskunnan maksettavaksi kaatuvat kustannukset kasvamaan rajusti.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa perussuomalaiset ja keskustalaiset eivät voineet hallituksen esitystä hyväksyä. Tähän perusteltuun kielteiseen kantaan on helppo yhtyä.

Muuten, jo 70-luvun alussa esitettiin Poliisihallituksen perustamista. Silloin ei Poliisihallituksen perustamiselle löytynyt riittäviä perusteita. Nyt tulisi selvittää, mitä lisäarvoa Poliisihallitus on tuonut. Jos lisäarvoa ei ole, Poliisihallitus tulee lakkauttaa ja tehtäviä palauttaa muun muassa ministeriön yhteyteen.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuus on tärkeä asia. Siihen vaikuttavat tiestön ja autojen kunto, kuskin kunto, keliolot sekä liikennevalvonta. Liikennettä valvoo toistaiseksi pääosin liikkuva poliisi, joka on luotettava ja osaava tekijä liikenteenvalvonnassa. Liikkuva poliisi onkin olennainen osa suomalaista liikenneturvallisuutta.

Kaakkois-Suomessa, mistä itse tulen, on autoilun määrä lisääntynyt reilusti viime vuosina. Tämä on tarkoittanut sekä ammattiliikenteen että henkilöliikenteen kasvua. Erilaiset vaaratilanteet ovat lisääntyneet huomattavasti, kun itärajan yli on tullut hyvin erilaisesta liikennekulttuurista väkeä ja autoilijoita liikenteeseen. Liikenne lisääntyy jatkuvasti, mutta valvontaa ollaan nyt siirtämässä paikallispoliisin vastuulle. On pakko kysyä, onko tässä otettu huomioon kaikki liikenneturvallisuusnäkökohdat. Itse ainakin epäilen tätä.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on aito uhka liikenneturvallisuudelle ja liikennevalvonnalle. Liikkuvalla poliisilla on ammattitaito sekä lainsäädännön että ajoneuvo- ja kuljetustekniikan suhteen. Liikkuva poliisi myös valvoo ja estää harmaan talouden rikoksia liikenteessä. Paikallispoliisilla on oma tärkeä roolinsa poliisityössä, ja on vaarana, että joko nykyinen paikallispoliisin tehtäväkenttä tai liikennevalvonta kärsii etenkin ruuhkaisina häiriökäyttäytymisen aikoina. Jompikumpi näistä rooleista varmaankin kärsii.

Poliisin näkyvyys vaikuttaa suoraan ihmisten turvallisuudentunteeseen. Haja-asutusalueilla on jo nyt ollut kova vaje poliiseista ja turvallisuudentunne on heikentynyt. Miten mahtaa olla asianlaita, kun paikallispoliisille lisätään liikenteenvalvontaa yhä suuremmassa määrin? Epäilen, että poliisin resurssit jäävät vajavaisiksi ja turvallisuudentunne heikkenee entisestään. Hallitus on esittänyt, että tällä uudistuksella saadaan mittavat taloudelliset säästöt. Toisaalta hallintoa lakkautetaan ja toisaalla perustetaan uusia hallinnollisia yksiköitä. Mistä oikeastaan siis säästöt syntyvät? Säästöjä ei saa tehdä liikenteenvalvonnasta eikä liikenneturvallisuudesta.

Keskusta vastustaa liikkuvan poliisin lakkauttamista. Niin tekevät myös ammatikseen autoilevat suomalaiset ja monet ammattiliikenteen ammattijärjestöt.

Arvoisa puhemies! Mielestäni liikkuvan poliisin lakkauttamispäätös tulee purkaa ja liikkuva poliisi säilyttää nykyisellään.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä poliisihallinnon muutos puhuttaa nyt tänään aurinkoisena päivänä tätä salia lujasti. On harmillista, että tämän poliisihallinnon kolmannen uudistuksen toteutuksessa ei hyödynnetty tai ei edes pyritty hyödyntämään Pora ykkösen ja kakkosen vaikutuksia. Ne ovat jääneet lähestulkoon arvioimatta. Rikoskomisario, hallinnon tutkija Heikki Mansikka-aho teki hyvää työtä selvittäessään Pora ykkösen ja kakkosen vaikutuksia, ja on harmillista, että tämän hankkeen valmistelussa hänen osaamistaan ei ole huomioitu paremmin.

Tässä uudistuksessa poliisilaitosten määrä tulee alentumaan 24:stä 11:een. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä on ehkä kaikista vähämerkityksisin muutos tässä kokonaisuudessa. Sillä ei ole kovin suurta merkitystä, mikä näiden pääpoliisiasemien määrä kokonaisuudessaan on, mutta sitäkin suurempi merkitys on sillä, mitä niiden alaisuuteen jäävillä 108 poliisiasemalla tulee olemaan. Näiden 108 poliisiaseman koko ja toimintakyky tulee vaihtelemaan alueittain. Näiden välisissä etäisyyksissä tulee olemaan myöskin huomattavia eroja. Jo nyt kuuluu esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan osalta, että poliisiasemilta ollaan komisariotason henkilöitä siirtämässä pääpoliisiasemien tehtäviin, ja tämä tulee näin ollen heikentämään tällaisten poliisiasemien toimintakykyä pitkällä aikavälillä.

Täällä monissa puheenvuoroissa on kannettu suurta huolta liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Itse yhdyn näihin huolen esittäjiin. Suurena vaarana on liikenteen valvonnan heikentyminen. Liikenteen valvontaan erikoistuneet poliisit ovat oman erikoisalansa ammattilaisia, ja kun olen hallintovaliokunnan jäsenenä pariin otteeseen päässyt tutustumaan heidän käytännön työhönsä tuolla tien päällä, niin täytyy kyllä kunnioittaa heidän osaamistaan. He sään vaikutuksista huolimatta tekevät raskaan kaluston valvontaa tuolla hankalissa olosuhteissa, tarkistavat niin painoja kuin ajoneuvojen kuntoa, ja kun täällä salissa on monesti kannettu huolta siitä, että nämä ulkomaalaiset rekat ovat puolikuntoisina liikkumassa täällä meidän teillämme, niin täytyy sanoa, että näillä liikkuvan poliisin raskaan kaluston valvojilla on ollut hyvä kyky selvittää myöskin näiden autojen kuntoa, niiden lasteja, kiinnityksiä ja liikkeitä täällä maassa silloinkin, kun rekkojen kuljettajat eivät ole kielitaitoisia henkilöitä.

Nyt nämä liikkuvan poliisin poliisit tullaan sulauttamaan pääpoliisiasemien vahvuuteen. Jos miettii heidän työtehtäviensä muuttumista, osalla varmaan tämä liikennevalvonta tulee säilymään tehtävänä edelleenkin, mutta jos esimerkiksi 20 vuotta liikkuvassa poliisissa raskaan kaluston valvontaa tehneet henkilöt joutuvat sopeutumaan kolmivuorotyöhön ja sellaisten tehtävien hoitamiseen, joita järjestyspoliisi on aikaisemmin hoitanut, niin heidän elämässään tulee tapahtumaan suuri muutos.

Minä olen syvästi huolestunut liikkuvan poliisin lakkautuksen vaikutuksesta liikennevalvontaan ja sitä kautta vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallinnon karsinta sinänsä on välttämätöntä, ja kun näitä henkilötyövuosia katsoo, niin olen sitä mieltä, että se olisi tullut aloittaa tuolta Poliisihallituksen päästä. Se on lyhyessä ajassa kasvanut jo pitkälti yli 200 henkilötyövuoden yksiköksi ja suhteessa tähän muuhun poliisityöhön on yliresursoitu.

Tämä poliisihallinnon uudistus on meihin kansanedustajiinkin nähden saanut koomisia piirteitä. Kuulin, että poliisijohtaja Paatero oli todennut huhtikuun alussa poliisien koulutuspäivillä, että eduskunta on suurin uhka tämän hallinnon uudistuksen toteutumiselle. Jos meitä lainsäätäjinä pidetään uhkana, niin se tuntuu jotenkin ihmeelliseltä. Myöskin me oman vaalipiirini edustajat, Vaasan vaalipiirin edustajat, saimme kaikkien poliisipäälliköiden allekirjoittaman kirjeen siitä, että he kannattavat tätä uudistusta. Tämän oman eduskuntaurani aikana kertaakaan en ole tällaista päällikkötasojen yhteistä lähestymistä saanut miltään muulta hallinnonalalta, joten tuntuu ihmeelliseltä, että onko tässä jotain sellaista sisältöä, että on ollut suurena vaarana, että tämä ei menisi läpi, ja näin ollen poliisipäälliköt lähettävät meille kirjeitä, joissa he vannovat uskollisuutta tämän hankkeen toteutumiselle. Aika sen sitten näyttää.

Mutta tuossa keskustan ja perussuomalaisten vastalauseessa on hyvin seikkaperäisesti selvitetty ne kipukohdat, mitkä tähän kokonaisuuteen liittyvät, ja näin ollen sitä on kaiken kaikkiaan helppo kannattaa.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Olen seurannut ministeri Räsäsen otteita tämän Pora kolmosen tiimoilta ja hänen vastauksiaan kyselytunneilla, ja täytyy sanoa, että minun mielestä ministeri Räsänen on tutustunut aihealueeseen erittäin hyvin ja olen sitä mieltä, että hänen tekemänsä linjaukset ovat aivan oikeita. Tämä ei johdu siitä, että haluaisin jotenkin ikään kuin mielistellä ministeriä, vaan sanon tämän sen takia, että kun tänä iltapäivänä on kuunnellut tämän salin juttua, niin minulle on tullut mieleen, arvoisa puhemies, ikään kuin hallintouskovaisten kesäkokous. Ministeri vakuuttaa moneen kertaan tälle salille, että jos mitään ei olisi tehty, niin 2016 alijäämä olisi 70 miljoonaa, ja nyt näyttää siltä, että näillä toimenpiteillä, mitä ministeri esittää eli hallitus esittää, kuitenkin vuonna 2016 tasokorotus on 30 miljoonaa. Ministeri tietysti voi korjata, jos nämä puheeni ovat vääriä.

Mikä parasta, niin tässä hallintouudistuksessa säästötoimet kohdentuvat hallinto- ja johtorakenteisiin, eivät operatiiviseen toimintaan. Ja kun minulla on edessä tämä kartta, jossa on pääpoliisiasemia 11 ja poliisiasemia 108 ja pisteitä on ympäri Suomea, luonnollisesti Lapissa vähän, koska siellä on ihmisiä vähän ja pitkät matkat, niin ei tämä niin pahalta näytä kuin tässä salissa tänään iltapäivällä on annettu ymmärtää.

Yksi sellainen tekijä, mikä tässä liikkuvan poliisin työssä on ollut ehkä jopa ongelmallistakin, on ollut se ongelma, mikä on liittynyt laittoman kabotaasin valvontaan, raskaan liikenteen harmaaseen talouteen. Liikkuva poliisi tämän on itsekin myöntänyt, ja sen takia varmaankin on hyvä, niin kuin ministeri sanoi, että kun se siirretään paikallispoliisiin, joka jo nyt on hoitanut liikennevalvonnasta 55 prosenttia, niin silloin talousrikosyksiköt ja paikallispoliisi hoitavat yhteistyössä myös tätä asiaa, koska näissä papereissa on tullut ilmi, että tätä poliisin toimintaa, tietotaitoa ja suoritteita, mikä kohdentuu sitten liikenneturvallisuuteen ja moneen eri tekijään, ei tulla vähentämään. Itse asiassa tämä uudistushan parantaa ja varmistaa sen, että tämä tien päällä tapahtuva toiminta tulee sitten tapahtumaan niin kuin järkevää on. (Jukka Kopra: Asiaa!)

Sen verran vain, arvoisa puhemies, kun täällä tänä päivänä on aika paljon keskitytty liikenneturvallisuuteen ja myös valiokunta lausunnossaan keskittyy suoritteeseen, mikä kohdistuu liikkuvan poliisin työhön, niin emme kai me nyt suoritteita halua, vaan enemmänkin liikenneturvallisuutta, ja sen edistämistähän meidän pitäisi kaikella tavalla pyrkiä viemään eteenpäin. Jos me käsittelemme turvallisuutta vähän laajemmin, niin erittäin tärkeänä pidän arkiturvallisuutta ja sitä, miten ihmiset, varsinkin ikääntyneet ihmiset, kokevat turvallisuudentunteen, koska tunnekysymyshän se turvallisuuskin viime kädessä on.

Kun me tiedämme, että kansainvälinen rikollisuus on ujuttautunut vähän joka puolelle ja tapahtuu monenlaisia omaisuusrikoksia, joita poliisi ei välttämättä ennätä selvittämään, keskellä päivää ryöstetään asuntoja, niin minun mielestäni tämä hallintouudistus lähtee aivan oikein siitä lähtökohdasta, että on poliisijohdon asia kulloinkin päättää, mihin kohtaan poliisin resurssit kohdennetaan. Jos se vaatii, että joku tämmöinen ulkomainen rikollisuus, mikä tahansa järjestäytynyt rikollisuus, halutaan Suomessa torjua tai sen edistymistä halutaan hillitä, niin on aivan oikein, että poliisi kohdentaa resurssit sinne. Ja jos se vaatii sen, että liikennevalvontaa ei kolmeen viikkoon suoriteta, niin silloin sitä ei suoriteta. Eli tästäkin näkökulmasta tämä uudistus lähtee aivan oikealle tielle.

Ikään kuin ennakkotapauksena voisi todeta, että jos tämä maa 7—8 miljardia vuodessa velkaantuu, niin kai täällä jonkunnäköisiä rakenneuudistuksia täytyy tehdä muuallakin kuin pelkästään turvallisuussektorilla. Mutta jos niitä tehdään, niin juuri tällä tavalla ne pitääkin tehdä, että pyritään varmistamaan sitten tämä käytännön työ, käytännön toiminta, joka on kaikkein lähimpänä kansalaisia. Silloin se on oikein toteutettu.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään olemme keskustelleet jo pitkään tästä esityksestä poliisihallintoa koskevan lain muuttamiseksi. Esityksellä siis toteutetaan poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmas vaihe eli niin sanottu Pora III.

Nykyinen valtiontaloudellinen tilanne pakottaa säästämään ja uudistamaan toimintaa sekä hallintoa kaikilla sektoreilla, myös poliisissa. Pora III tarvitaan, jotta voidaan turvata poliisin toiminnan asianmukainen taso ja pitää vähintään nykyinen määrä poliiseja kentällä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen tämänhetkisillä toimintatavoilla, resursseilla ja rakenteella johtaisi vuoteen 2016 mennessä noin 70 miljoonan vuotuiseen alijäämään, kuten edustaja Eestiläkin tuossa ansiokkaassa puheenvuorossaan äsken totesi.

Tämä esitys on hyvin laaja, enkä aio puuttua kaikkiin sen yksityiskohtiin. Itseäni mietityttää, niin kuin käydyn keskustelun perusteella ilmeisesti kaikkia muitakin, se, että liikkuva poliisi lakkautetaan. Liikkuva poliisi on meidän kaikkien arvostama instituutio, ja liikkuvan poliisin poliiseilla on aihetta ammattiylpeyteen. Tässä yhteydessä on varmistettava ja tehtävä kaikkemme, ja niin tehdäänkin, jottei poliisin liikenneturvallisuustyö vaarannu.

Työ ei kuitenkaan ole kiinni siitä, minkä nimisessä organisaatiossa sitä tehdään. Toiminta pystytään varmasti organisoimaan johtamisen osalta siten, että vastaava työsuorite saadaan kentälle samalla tai paremmalla laatutasolla kuin tällä hetkellä. Suotavaa tietenkin olisi, että poliisin läsnäoloa voitaisiin liikenteessä lisätä. Peltipoliisi ei ole oikea poliisi eikä korvaa koskaan poliisipartiota.

Erittäin hyvää on, että Poliisihallitusta rukataan uuteen uskoon. Jokainen hallintoon käytetty ylimääräinen euro on pois oikeasta työstä, tässä tapauksessa kansalaisten turvallisuudelle tärkeästä järjestyksenpito- ja rikostenselvittelytyöstä. Välillä tuntuu, että hallinto on itsetarkoitus. Onneksi ministeri Räsäsen esityksessä näin ei ole. On erittäin tärkeää, että poliisi on kansan parissa jatkossakin ja että käytännön työn resurssit on turvattu. Tämä hallituksen esitys edesauttaa sitä.

Poliisin resurssit tulee mitoittaa ja jakaa valtakunnallisesti oikeudenmukaisella tavalla. Epäkohtia on. Esimerkiksi kaakkoisen Suomen — tarkoitan tällä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntia — resurssimitoituksessa ei huomioida alueellisia erityispiirteitä siinä määrin kuin kuuluisi, vaan määrärahat tulevat pääsääntöisesti väestöpohjan perusteella. Poliisi- ja turvallisuustyön kannalta Kaakkois-Suomi on erityisalue, jollaista ei löydy muualta Suomesta. Alueella liikkuu tänäkin vuonna reilusti yli 10 miljoonaa — toistan: yli 10 miljoonaa — venäläistä pääsääntöisesti omilla autoillaan normaalissa liikenteessä. Niin ikään runsas rekkaliikenne Venäjälle on kaakon ihmisille arkipäivää. Tämä asettaa poliisin työlle aivan omat haasteensa.

Arvoisa puhemies! Ilman muuta tällainen matkailijavirta on hyvä asia, mutta on selvää, että tällainen määrä ihmisiä ja liikennettä aiheuttaa poliisille merkittävää lisätyötä. Tästä aiheutuu töiden järjestelyyn ja vasteaikoihin liittyviä haasteita. Olisi oikeus ja kohtuus sekä kansalaisten että matkailijoiden ja lisäksi vielä raskasta työtään tekevien poliisien kannalta, että tämä huomioitaisiin paremmin määritettäessä poliisiresursseja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän jälleen puheenvuoroista ja käydystä keskustelusta. Täällä on paljon käyty keskustelua hallinnosta ja siitä, millä tavalla hallinto ja hallintorakenteet turvaavat toiminnan. Mielestäni on tärkeää, että pystytään erottamaan se, että resurssit ovat eri asia kuin nämä hallintorakenteet. Ei pelkästään poliisissa vaan itse asiassa kaikilla hallinnonaloilla, kaikissa ministeriöissä tarvitaan tänä aikana sellaisia rakenneuudistuksia, joissa voidaan palveluita tuottaa entistä tehokkaammin, entistä pienemmällä hallinnolla, suunnata ne voimavarat ja resurssit, jotka meillä on käytössä, vastuullisesti juuri siihen toimintaan, joka takaa ja turvaa meidän sisäisen turvallisuutemme.

Täällä on kysytty useassa puheenvuorossa Poliisihallituksesta ja myös siitä, tulisiko Poliisihallituksesta kokonaan peräti luopua ja siirtää nuo toiminnot takaisin sisäministeriöön. Hallitushan teki päätöksen siitä, että tuo kysymys selvitetään. Viime syksynä asetettiin selvityshenkilö Kari Salmi valmistelemaan esitystä Poliisihallituksen ja sisäasiainministeriön poliisiosaston hallintorakenteen kehittämistarpeista. Tuo selvityshenkilö kävi hyvin perusteellisesti läpi nämä poliisihallinnon ylijohtotehtävät ja päätyi siihen, että erillinen Poliisihallitus on tarpeellinen. Hän ei esittänyt sitä poistettavaksi, mutta sen sijaan hän esitti ehdotuksia muun muassa poliisipäälliköiden nimitykseen liittyen ja tehtäväjakoihin liittyen.

Itse asiassa tuo valiokunnan linjaus muun muassa poliisipäälliköiden nimityksestä mielestäni on hyvin pitkälti linjassa tämän selvityshenkilön näkemyksen kanssa. Se omalta osaltaan vahvistaa sisäministeriön poliittisen ohjauksen mahdollisuuksia. Kun eduskunta on tällaisen linjauksen nyt ottanut ja on ottamassa yksimielisesti, niin on aivan selvää, että tämä on oikea linja mennä nyt eteenpäin. Mutta korostan sitä, että Poliisihallituksella on oma tärkeä roolinsa nimenomaan tuon poliisin operatiivisen toiminnan johtamisessa ja oma erityinen tehtävänsä siinä, että Poliisihallituksen tehtävänä on nimenomaan resurssien oikeudenmukainen jakaminen ja turvaaminen niin harva-alueille kuin myös taajamiin ja maan eri osiin.

Edustaja Eestilän kysymykseen minulla jäi täällä silloin vastaamatta, kun kysyitte nopeusvalvonnan, siis liikennevalvonnan, teknisestä toteutuksesta ja näistä vaihtoehdoista. Tästä ehdotuksesta, jonka esititte, tai tästä kysymyksestä, minkä esititte, ei ole mitään päätöstä tehty eikä minkäänlaisia aikataulutuksia tai rahoitusta. Sitä on kyllä testattu ja pohdittu, mutta minkäänlaisia päätöksiä ei ole tästä teknisestä toteutuksesta tehty.

On kysytty myös, milloin tulee Pora nelonen. Itse en ole tällaista huhua edes kuullut aikaisemmin ennen kuin nyt täällä salissa keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajien puheenvuoroissa. Itse pidän tätä todellakin mittavaa uudistusta sellaisena, jonka läpivieminen, toteuttaminen vie itse asiassa useita vuosia. Ei ole mitään syytä lähteä tässä vaiheessa pohtimaan uusia uudistuksia. Tässä on käyty huolellisesti läpi nyt kaikki poliisitoiminnan osa-alueet ja tehty hyvin laaja uudistuspaketti. Näen, että tällä pystytään menemään todellakin pitkälle tulevaisuuteen.

Pidän valitettavana sitä, että tästä hankkeesta on jatkuvasti viljelty myös väärää ja harhaanjohtavaa tietoa. Tässä uudistuksessa ei olla keskittämässä poliisitoimintaa. Ei olla myöskään vähentämässä mitään poliisitoimintaa, ei valvontaa, ei liikennevalvontaa, hälytystoimintaa, rikostorjuntaa, rikostutkintaa, vaan päinvastoin ollaan turvaamassa nämä toiminnot. Vain hallintoa keskitetään, vain hallintoa vähennetään. Mielestäni tämä on tässä tilanteessa oikea linja.

Olen huolellisesti käynyt tätä opposition vastalausetta läpi. En löydä tästä vaihtoehtoa. Mikä on opposition vaihtoehto tälle hallituksen esitykselle? Nimittäin, arvoisat opposition edustajat, tämä teidän vaihtoehtonne tarkoittaisi käytännössä sitä, että meillä olisi 30 miljoonaa, siis lähes 30 miljoonaa, euroa vähemmän käytettävänä poliisin palkkaukseen. Se tarkoittaisi lähes 600 poliisimiehen vähenemää, joka aivan varmasti heikentäisi ja rapauttaisi niin liikennevalvontaa kuin muutakin poliisitoimintaa.

Tässä vastalauseessa, jonka te esititte, ei pelkästään vastusteta tätä varsinaista hallituksen esitystä liittyen liikennevalvonnan hallintoon vaan myös euromääräisesti merkittävämpää ehdotusta poliisilaitosten yhdistämisestä. Ainoa vaihtoehto tässä teidän ehdotuksessanne tälle poliisimiesten vähenemälle olisi se, että eduskunta ja hallitus päättäisivät lisätä sen noin 30 miljoonaa euroa vielä lisää poliisitoimintaan, jotta voitaisiin nämä hallintorakenteet säilyttää. Onko se vastuullista toimintaa tänä valtiontalouden aikana? Onko se vastuullista, että me pidämme ylisuuria hallintorakenteita aikana, jolloin todellakin valtio velkaantuu useita miljardeja euroja? Noin 7 miljardia euroa vuositasolla otetaan uutta velkaa, jotta voidaan rahoittaa meidän palveluitamme. Eikö meidän ole vastuullista käsitellä näitä verotuksella hankittuja varoja niin, että mahdollisimman kustannustehokkaasti hoidetaan palvelut, kun emme kuitenkaan tästä palvelutasosta ole tinkimässä?

Tässä opposition vastalauseessa myös annetaan väärää tietoa. Täällä todetaan näin: "Tosiasiallisesti paikallisten poliisiasemien sulkemisilla ja liikkuvan poliisin hallinnon romuttamisella säästöjä syntyy vain kiinni saatujen rikollisten tilastolliseen määrään." Tämä lause ei pidä paikkaansa. Poliisiasemia ei olla sulkemassa. Itse asiassa meillä on tällä hetkellä 90 poliisiasemaa ja tässä ehdotuksessa esitetään, että meillä jatkossa poliisiasemia olisi 119, kun myös näistä nykyisistä poliisin palvelupisteistä osa, pari—kolmekymmentä, muutetaan varsinaisiksi poliisiasemiksi. Ainoa poliisiasema, joka ehdotetaan suljettavaksi, on Vihdin Karkkilan-poliisiasema, jonka ylläpitämiselle ei ole yksinkertaisesti toiminnallisia perusteita. Sen tilalle ollaan perustamassa yhteispalvelupiste sekä poliisien tukiasema. Ne riittävät varsin hyvin, koska tuo seutu ja tuo Vihdin alue voi tukeutua Lohjan ja Espoon poliisiasemien toimintaan.

Koko uudistuksen lähtökohtana ja sinä poliittisena ohjeena, jonka itse annoin tälle uudistukselle, oli se, että poliisiasemien, poliisin palvelupisteiden verkosto säilytetään kattavana ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta ei miltään osin vähennetä tätä palvelupisteiden verkostoa. Todellakin vain tuo yksi asema nyt ollaan vähentämässä ja sekin korvataan yhteispalvelu- ja tukeutumispisteellä, joten tuo valiokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen perustelu ei yksinkertaisesti ole totta. Se ei pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa tästä keskustelusta käy hyvin ilmi se, mikä kansalaisillekin on selvää: poliisiin luotetaan, poliisia arvostetaan, poliisin näkyvyyttä halutaan. Tämä on myös hallituksen ja tämä on oma tahtotilani, eli koko uudistus tähtää siihen, että me kykenemme näillä resursseilla, tällä määrärahan lisäyksellä, mikä on sovittu, säilyttämään poliisin toiminnan tason, poliisin näkyvyyden ja poliisin kenttätoimintaa suorittavan henkilöstön määrän, liikennevalvonnan myös kokonaisuudessaan, raskaan liikenteen valvonta mukaan lukien.

Liikennevalvontaa ei olla siis lakkauttamassa, sitä ei olla vähentämässä, sitä ei olla keskittämässä vaan sitä kehitetään hajautetusti. Edelleen teiden varsilla nämä liikennevalvonnan ammattilaiset hoitavat tehtäviään niin kuin tähänkin saakka. Tämä hallintouudistus ei tule juuri näkymään edes kansalaisille. Se täytyy muistaa. Mielestäni sen takia ei tule myöskään turhaan pelotella kansalaisia ja antaa sitä kuvaa, että poliisin näkyvyys olisi jollakin lailla heikkenemässä joko liikennevalvonnassa tai muussa toiminnassa.

Tämä uudistus koskee nimenomaan hallintoa. Toivon sitä, että eduskunnasta löytyy sitä uudistusmieltä, että me paitsi tällä sektorilla myös kaiken hallinnon alueella olemme toimintaa uudistamassa ja rakentamassa kustannustehokkaasti, niin että siihen varsinaiseen operatiiviseen toimintaan, varsinaiseen palveluun suunnataan resurssit ja vähennetään hallintoa sieltä, mistä hallintoa pystytään vähentämään.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Aika näyttää, mihinkä ollaan menossa tässä poliisiuudistuksessa.

Liikkuva poliisi sai kuukausi sitten Valtiokonttorin Kaiku-kunniamaininnan työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämisestä. Kunniamaininnan perusteluissa todetaan muun muassa: "Liikkuvassa poliisissa on liikenteenvalvonta- ja asiantuntijaryhmissä kehitetty monipuolista osaamista hyödyntävät toimintatavat, jotka ovat tehokkaita ja tuovat näkyvyyttä. Niillä on muun muassa vahva liikenneturvallisuutta ja liikennekäyttäytymistä ohjaava vaikutus." Myös EU:n taholta Suomen liikkuva poliisi on saanut tunnustusta. Nyt esillä olevilla poliisin lakkautusesityksillä nuo tunnustukset ja niiden pohjana oleva osaaminen lakaistaan kuin romukuoppaan.

Hallintorakenteiden uudistaminen ei vaadi jonkun hyvin toimivan osan lakkauttamista. Poliisihallinnossa, varsinkin sen yläpäässä, on karsittavaa, mutta tässä esityksessä ei siihen ole tarkoitus puuttua. Karsintaa tehdään kenttätyössä olevista poliiseista ja maaseutualueiden toimipisteistä. Saavutettavien säästöjen määrä lienee selkeästi liioiteltu esityksessä. Liikkuvan poliisin lakkautuksesta saatavat säästöt arvioidaan noin 6 miljoonaksi euroksi. Liikkuvan poliisin liikennevalvonnan heikkeneminen saattaa hyvin helposti aiheuttaa pari kolme liikennekuolemaa, joiden yhteiskunnallinen kuluvaikutus ylittää kuvitellut säästöt. Liikkuvan poliisin organisaatio on tälläkin hetkellä suht kevyt. Tällä päätöksellä ollaan perustamassa uutta liikenteenvalvontaan keskittyvää valtakunnallista ohjaustoimistoa. Tämän organisaation kustannuksia ei ole kerrottu, mutta onko siitä vielä tietoakaan?

Liikkuvan poliisin lakkauttamisessa liikutaan sillä alueella, jonka suuri yleisö kokee selkeästi liikenneturvallisuuden heikentämiseksi. Tehdyssä tutkimuksessa liikkuvan poliisin lakkauttamista vastusti neljä viidestä suomalaisesta. Poliisilaitosten määrän vähentäminen, joka ennen kaikkea vaikuttaisi laajoilla maaseutualueilla, saa vieläkin murskaavamman tuomion. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta haluaisi säilyttää vähintään nykyiset toimipaikat. Ja on muistettava, että liikkuvalla poliisilla on erittäin tärkeää osaamista etenkin raskaan liikenteen valvonnassa ja sitä kautta esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa. Nämä tutkimustulokset kertovat lisääntyvästä kansalaisten turvattomuudentunteesta, eikä tuo tunne ole aiheeton. Miten hallitus aikoo turvata laajojen maaseutualueiden liikennevalvonnan ja poliisipalveluiden saamisen, jos liikkuvan poliisin toiminnot lakkautetaan ja palvelupisteitä karsitaan?

Tämänpäiväistä tosiasiaa on esimerkiksi, että minun kunnastani säilöönottomatka on reilut 100 kilometriä, ja kun pitäisi jotain tulla hälytyksestä, niin sanotaan, että ei ole poliisia teillä halmeilla. Tämä on hyvin turvatonta ihmisille. Sitten onkin tullut näitä peltipoliiseja, mutta peltipoliisit eivät näe, missä kunnossa kuljettajat ajavat, ovatko huumausaineen alaisena, ovatko kännisenä vai mitä. Myös on paikkakunnalla näin, että kun on näitä vartiointimiehiä ja ne käyvät aina huoltoasemilla ja siellä syntyy rähinää, vartiointimiehet soittavat poliisille, mutta poliisit sanovat, että hoitakaa hommat, että he ovat niin kaukana, että he eivät ehdi mitään tehdä tälle, ja tämähän ei kuulu vartiointimiesten velvollisuuksiin. Niillä on ihan muuta hommaa. Käytännössä nähdään, kuinka tämä sitten alkaa toimimaan, mutta ainakin maaseudulla ollaan jo hyvin turvattomia, kun poliisit ovat kaukana ja niitä ei kovinkaan usein näe.

Kyllä syytä on sitten vielä tässäkin pohtia, niin kuin valiokunnan mietinnössä lausutaan, että asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty valiokunnan huomiota siihen, että liikkuvan poliisin yhdistäminen paikallispoliisiin uhkaa heikentää liikenneturvallisuutta tähän työhön käytettävien resurssien määrän vähentyessä ainakin ajan mittaan ja liikenneturvallisuustehtävissä tarvittavan ammattitaidon heiketessä vähitellen. Kritiikkiä on esitetty myös säästötavoitteiden realistisuuden suhteen. (Puhemies koputtaa)

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen seurannut varsin läheltä kahta aikaisempaa poliisin hallintorakenneuudistusta. Ensimmäinen uudistus Pora ykkönen toteutettiin 1996. Silloin lakkautettiin niin sanotut nimismiespiirit ja niistä muodostettiin kihlakuntia.

Otan esimerkin synnyinseudultani Pohjanmaalta. Siellä oli kuusi nimismiespiiriä ja yhtä monta nimismiestä sekä kuusi poliisiasemaa. Asiakkaita kävi jokaisella asemalla, ja asiointi sujui luontevasti, eikä ollut jonoja. Poliisit tunsivat piiriensä asukkaat ja tiesivät, kenelle voi myöntää ampuma-aseen hallussapitoluvan ja kenelle ei missään tapauksessa voinut aselupaa antaa. Ei ollut kouluammuskeluja.

Nimismiespiirien päällikköinä toimineet nimismiehet olivat syyttäjiä, vouteja, tutkinnanjohtajia ja piiriensä päälliköitä. Yksi henkilö hoiti neljää tehtävää. He olivat todellisia moniala- ja monitoimiosaajia. Kihlakuntiin siirryttäessä 1996 toimet eriytettiin ja näistä monitoimiosaajista tuli vouteja, poliisipäälliköitä, apulaispoliisipäälliköitä ja syyttäjiä. Tutkinnanjohtajuudet siirrettiin poliisin päällystön hoidettaviksi. Tarvittiin neljä henkilöä hoitamaan tointa, jonka hoiti aikaisemmin yksi nimismies. Virkoja ei päällikkötasolla vähennetty. Sen sijaan miehistötasolla virkoja leikattiin, tuli täyttökieltoja ja poliisin kenttähenkilöstöä väheni merkittävästi. Samalla tavalla kävi poliisiasemille, joista oli tehty palvelutoimistoja. Kuudesta palvelutoimistosta lakkautettiin vähin erin neljä, vain kaksi jäi jäljelle. Tämä tehtiin samaan aikaan, kun meille kerrottiin, kuinka palvelurakenneuudistus on parantanut palveluja. Kansalaiset kysyivät, millä mittarilla näitä palveluja oikein mitataan.

Vuonna 2007 parannettiin jälleen palveluja Pora kakkosella ja yhdistettiin Pohjanmaallakin nippuun neljä kihlakuntaa ja muodostui yksi iso poliisilaitos. Uudistus myytiin jälleen kansalle kertomalla, että palveluja parannetaan päällekkäisyyksiä poistamalla. Päälliköiden virkoja on toki vähennetty luonnollisen poistuman kautta, mutta niin on vähennetty poliisihenkilöidenkin virkoja. Valitettavan moni partioauto seisoo tallissa sen takia, että ei ole poliiseja, jotka niillä partioisivat. Monet asiakaspalvelut on keskitetty pääpoliisiasemalle, jonne tulee reuna-alueilta matkaa lähes sata kilometriä. Kysymys ei ole siitä, että poliisilaitosten johto haluaisi palvella maakunnan asukkaita huonosti, vaan kysymys on siitä, että keskushallinto ei anna poliisilaitokselle riittävästi rahaa, jotta laitos kykenisi järjestämään toimintojaan asiakasmyönteisemmin. Syy ei ole poliisipäälliköissä vaan meissä poliitikoissa.

Poliisin tehtävänä on tuottaa turvallisuuspalveluja ja lupahallinnan palveluja. Harva meistä tarvitsee turvallisuuspalveluja, mutta lähes kaikki tarvitsevat lupahallinnon palveluja. Nyky-yhteiskunnassa tuskin kukaan selviää ilman passia, ajokorttia, henkilötodistuksia taikka ampuma-aseiden hallussapitolupia. Palveluja tarvitsevalle on tärkeää se, mistä palveluja saadaan. Edellisessä poliisin hallintorakenneuudistuksessa poliisin palveluverkkoa leikattiin rajusti. Poliisin toimipisteitä vähennettiin ja palveluja keskitettiin.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ja oikeudenloukkausten selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen ovat lupahallinnon ohella poliisin perustehtäviä. Yleisesti on tiedossa, että rikosten ja oikeudenloukkausten ennaltaestäminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin jo tapahtuneiden oikeudenloukkausten ja rikosten selvitteleminen ja syyteharkintaan saattaminen. Eli ennaltaestämiseen sijoitettu euro tulee moninkertaisina säästöinä takaisin yhteiskunnalle.

Tätä taustaa vasten tarkasteltuna tuntuu hämmentävältä, että meillä on varaa ajaa alas sisäisestä turvallisuudestamme vastaavaa organisaatiota. Tuntuu, että nukumme ruususenunta: mikään ei herätä, eikä mikään avaa silmiämme. Muutamia päiviä sitten jouduimme seuraamaan naapurimaassamme tapahtuvia mellakoita ja väkivaltaisuuksia. Ruotsin poliisi ja paloviranomaiset olivat helisemässä. Yleinen järjestys horjui. Kun lähinaapurissamme tapahtuu tuollaista, mikä takaa, että sama ei voisi toistua Suomessa? Ei mikään. Toivon koko sydämestäni, että olen väärässä, kun sanon, että muutamien vuosien kuluttua sama voi olla totisinta totta myös meillä. On syytä vakavasti pohtia sitä, millaisilla voimilla suomalainen poliisi lähtee ennalta estämään ja torjumaan tuollaisia mellakoita. Mikäli koko ajan heikennämme omaa turvallisuusverkostoamme, niin sitä ei kasata riittävän nopeasti mistään täydennyspoliiseista.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset jättivät yhdessä keskustan eduskuntaryhmän kanssa eriävän mielipiteen Pora kolmoseen. Meidän mielestämme poliisin hallintorakenteita on kevennettävä, mutta on aloitettava keventäminen Poliisihallituksesta eikä kentältä operoivista poliiseista. Uudistuksen yhteydessä tullaan vähentämään poliisin virkoja. Kansalaiset voivat aivan perustellusti vaatia, että poliisin virkoja ei saa enää vähentää. Sen sijaan poliisipäälliköiden virkoja voidaan Poliisihallituksessa vähentää, koska tavallinen kansalainen asioi poliisin mutta harvemmin Poliisihallituksen kanssa.

Edellisiä poliisin hallintorakenneuudistuksia perusteltiin sillä, että uudistuksilla parannetaan poliisin palvelua. Kun palveluverkostoa leikattiin ja poliisin lupahallinnon palvelut etäännytettiin kansalaisista, voidaankin varsin perustellusti kysyä, paraniko se palvelu. Mielestäni kävi juuri päinvastoin.

Nyt ollaan lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran uudistamassa poliisin hallintorakennetta. Jälleen uudistusta perustellaan sillä, että palvelut paranevat ja että ne kyetään nykyisellä uudistuksella turvaamaan. Kun kaksi edellistä uudistusta on osoittanut, että palvelut ja palvelujen tavoitettavuus ovat heikentyneet palveluverkoston harvenemisen seurauksena, niin miksi tällä kerralla pitäisi uskoa uudistuksen ihmeelliseen voimaan?

Ei kahta ilman kolmatta, sanotaan. Pessimisti ei pety, ja minä ennustan, että poliisipalvelut eivät parane vaan käy päinvastoin. Arvoisa herra puhemies, toivon, että olen väärässä, kun näin sanon.

Lopuksi käsittelen liikkuvan poliisin sulauttamista paikallispoliisiin — en siis liikkuvan poliisin lakkauttamista vaan liikkuvan poliisin sulauttamista. Tässä salissa on asiaa ihmetelty, ja omassa debattipuheenvuorossani jo kerroin oman näkemykseni asiasta. Toistan sen tässä. Siellä hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan: "Huoli poliisin edellytyksistä kyetä suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti liittyy paljolti poliisin niukkoihin resursseihin. Tässä suhteessa Pora III -hanke tuo paikallispoliisille tuiki tarpeellista helpotusta resurssivajeeseen. Paikallispoliisin henkilöstövahvuus nousee merkittävästi liikkuvan poliisin yhdistyessä siihen ja osaltaan helpottaa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien hoitamista."

Hyvät kollegat, minun mielestäni näihin lauseisiin on kiteytetty liikkuvan poliisin sulauttamisen tarve ja syy. Liikkuva poliisi sulautetaan paikallispoliisiin, jotta paikallispoliisin resurssit paranevat. Voidaan perustellusti kysyä, mitkä resurssit ja mihinkä niitä tarvitaan. Eli selvällä suomen kielellä sanottuna liikenteen valvonnassa olevat poliisit lähtevät niin sanotun lähimmän partion periaatteella hoitamaan hälytystehtäviä. On aivan oikein, että lähin partio lähtee kiireelliselle hälytykselle ja hoitaa sen, mikäli kyseessä on jonkun henkeen taikka terveyteen kohdistuva uhka. Näin tulee menetellä, näin on menetelty tähän asti, ja näin menetellään myöskin tulevaisuudessa.

Toinen ongelma syntyy silloin, kun varsinaisista hälytystehtäviin suunnitelluista partioista on jokin työvuoron aloittaessa vajaa vaikkapa sairausloman vuoksi. Tällöin on ilmeistä, että vapaavuorolta ei kutsuta ketään hälytysrahalla töihin vaan vuoron tuuraaja otetaan liikenteenvalvontaryhmästä. Poliisilaitosten rahapulan vuoksi ylitöitä ei ole varaa teettää, ja pelkään pahoin, että tämä kostautuu liikennevalvonnan vähenemisenä.

Arvoisa herra puhemies! Säästäminen ja taloudellinen ajattelu ovat hyviä ja perusteltuja. Kokemuksesta, sananmukaisesti 27 vuoden kokemuksesta, sanon, että liikkuvan poliisin lakkauttamisella säästetään väärässä paikassa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Turhaa hallintoa tulee karsia: tämä lause alkaa olemaan jo korulause kaikissa hallituksen säästöesityksissä ja niin sanotuissa kehittämisesityksissä. Mitä on turha hallinto? Tässä vaiheessa minä todellakin esitän kysymyksen: mikä on turhaa hallintoa? Onko nykyinen hallintorakenne tehty ihan vain sen takia, että meillä on hallintoa, että se on kiva, kun meillä on siellä sihteereitä ynnä muita? Siis oli sitten kyse kuntauudistuksesta, sosiaali- ja terveysuudistuksesta, Puolustusvoimista tai nyt poliisihallinnon toimista, aina kuulostaa olevan ylimääräistä hallintoa. Viime vuosina on tehty hyvin rankasti joka sektorilla näitä karsintoja, eli hallinto on todella katsottu jo moneen kertaan läpi joka paikassa. Se, että säästöjä on tehty ja toiminnan kehittämistä on saatu aikaiseksi, on erittäin hyvä, ja sitä hallintoa on joka suhteessa viety eteenpäin, mutta rajansa kaikella.

Ministeri, sanoitte, että tässä on hallintoa ihannoitu. Ei todellakaan ihannoitu hallintoa, mutta hieman kunnioitusta hallinnossa työskenteleville ihmisille. Nyt tuntuu siltä, että on joku synti olla töissä hallinnossa. Kunnioitetaan heitä. He tekevät tärkeää työtä ja todella tarpeellista toimintaa siellä eri paikoissa. Kyllä nyt kuitenkin jonkun on joka tapauksessa pakko maksaa palkat, hoidettava yhteydenpidot, kirjapidon tulee olla kunnossa, paperityöt täytyy tehdä, vaikka netin kautta hoidetaankin asioita, mutta ne nettihommatkin, kaiken on oltava järjestyksessä ja kunnossa. Hakemukset tulee hoitaa, henkilökohtainen asiakaspalvelu, asiakkaiden kohtaaminen, nettiasiat, kaikki tulee hoitaa. Onko sitten järkevää, että meidän käytännön työssä olevat poliisit joutuvat tekemään tätä hallinnon työtä? Siis minun mielestäni raja on tullut jo eteen. Lopetetaan tuon muodikkaan lauseen "turhan hallinnon karsiminen" käyttäminen ja mietitään, mitä tämä asia jo tarkoittaa.

Tämä hallinnon karsiminen: mitä se on sitten tarkoittanut viimeisten vuosien aikana? Eiköhän se ole tarkoittanut sitä, että hallinto on aina keskittynyt suurempiin taajamiin. Pienemmistä taajamista on keskitetty eli suoraan siirretty suuriin taajamiin ja ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle. Tänne on tullut tuhansia uusia työpaikkoja. Siis tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat olleet maaseudulla turhia, ja täällä niitä tarvitaan. Siirtäminen on tapahtunut palasina, mutta nämä palaset tulisi nähdä jo kokonaisuutena ja miettiä, ovatko kaikki toimintojen siirtämiset olleet todellisuudessa järkeviä vai tulisiko nyt tarkastella tätä hallinnon keskittämistä uudelleen, avata tämä käsite hallinto, kokonaishallinto, ja katsoa, olisiko joitain hallinnon palasia edullisempi ja toimivampi toteuttaa muualla kuin suurissa taajamissa. Nykyinen tekniikka antaa nämä kaikki mahdollisuudet.

Alueellistaminen ei kuulu tämän hallitusohjelman tavoitteisiin eikä toimenpiteisiin. Sen me olemme saaneet kuulla täällä hyvin selvästi. Mutta nyt sitten todellakin, ainakin minun näkemykseni mukaan, tarvittaisiin hallinnon kokonaistarkastelu. Jos niitä säästöjä halutaan saada aikaiseksi, niin nyt pitäisi ottaa valtion kaikki hallinnonalat esille, ottaa esille ne kymmenettuhannet työpaikat, mitkä ovat esimerkiksi tänne pääkaupunkiseudulle keskittyneet, tänne rakennuksiin, jotka ovat kalliita. Täällä työvoima ei ole välttämättä niin koulutettua eikä ole niin pysyvää, eikä heidän motivaatio ole tehdä sitä yhtä työtä niin pitkään kuin monessa muussa syrjäisemmässä paikassa on.

Eli jos me säästöjä haluamme saada aikaiseksi, teemme tämän hallinnon kokonaistarkastelun ja lähdemme siitä sitten eteenpäin. Ja kunnioitetaan myöskin näitä hallinnossa työssä olevia ihmisiä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran meillä on edessä säästöohjelma, ei uudistusohjelma. Pora ykkönen ja kakkonen ovat jonkinnäköisiä uudistusohjelmia olleet. Niistä ei ole kuitenkaan hirveästi nyt sitten, sanotaanko näin naapurinpoikana, positiivista näkynyt. Hallinnollinen työtaakka on kasvanut ja kenttätyö sitä myötä vähentynyt, ja nyt ollaan vielä pahemmalla reitillä, koska nyt käsitellään säästöohjelmaa, ei uudistusohjelmaa. Uudistus on hyvä asia, ja jos uudistusohjelmassa olisi korjattu Pora ykkösen ja kakkosen virheet, niin siinä vaiheessa olisin tervehtinyt tätä uudistusta ilomielin.

Tämä säästö: yhtenä pienenä yksityiskohtana siellä mainitaan, että päivärahasäästöjä pyritään toteuttamaan, ja siellä tulee vastaan semmoinen mielenkiintoinen seikka kuin alue, miltä päivärahoja maksetaan. Jos mennään riittävän etäälle asemasta, niin siinä vaiheessa ollaan alueella, mistä maksetaan päivärahat. Se tarkoittaa sitä, että välttämättä niin pitkälle ei tulla niin helposti sitten enää menemään, ja jos me vertaamme tätä varsinkin raskaan kaluston tarkastuksiin, niin raskas kalusto esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla vaatii aina jonkun tietyn levennyksen, pysäköintialueen tai jonkun muun ison paikan, missä tarkastus pystytään suorittamaan, ja kas kummaa, lähes kaikki nämä ovat tällä päiväraha-alueella, jolloin päivärahasäästöt tulevat vaikuttamaan siihen, että raskaan kaluston liikennevalvontatarkastelu vähenee.

Toinen asia, mikä vähentää liikennevalvontaa omalta osaltaan: Kuten sanoin, olen niin sanotusti naapurinpoika, elikkä Porissa pelastuslaitos ja poliisilaitos ovat samassa rakennuksessa, ja kanssakäymistä ilmenee. On herännyt epäilyksiä, kun viesti on ollut se, että liikkuvan poliisin henkilöt jatkavat siinä työssään ja ammattitaidon käyttämisessään, mikä heillä on, mikä on sinänsä aivan oikein, ja heistä tehdään poliisiin tämmöinen oma ryhmänsä, mikä keskittyy liikennevalvontaan. Nyt siinä vaiheessa — kun tähän asti on ollut tämä paikallispoliisi, mikä on suorittanut oman työnsä yhtenä osa-alueena liikennevalvontaa — tämä paikallispoliisin panos liikennevalvontaan todennäköisesti tulee vähenemään, koska syntyy ajatus ja mielikuva, että meillä on tuo oma liikennevalvontaryhmä, joka tekee tämän työn. Eli taas liikennevalvonta vähenee tämän paikallispoliisin työn häviämisen tai ei välttämättä häviämisen mutta vähenemisen johdosta. Jos me mietimme varsinkin sitten raskaan kaluston valvontaa, niin siinä kohtaa harmaa talous voi saada jalansijaa ja myös liikenneturvallisuus heiketä ihan jo sen liikkuvan kalustonkin kohdalta.

No, monessa muussakin hallituksen esityksessä tulee esille aina, että lisätään tekniikkaa. Esimerkiksi raskaan kaluston mitat ja massat -uudistuksessa puhutaan, että valvontaa voidaan tehdä uusilla tekniikoilla ja niin edespäin. Joka paikkaan tarjotaan tekniikkaa, mutta tämä telkänpönttö, mikä tuolla valtateiden varrella on, ei vain osaa pysäyttää sitä huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena olevaa autoilijaa, ja se ei sitä osaa ainakaan puhalluttaa. Se ei osaa myöskään katsoa ajoneuvon kuntoa, vaan se tekee ainoastaan nopeusvalvontaa ilkikurisesti sanottuna tilintekomielessä. Nopeus on tietysti yksi osa-alue turvallisuutta, mutta se on vain yksi, ja siinäkin kohtaa voidaan sitten miettiä, ovatko ne telkänpöntöt oikeissa paikoissa.

Puolustusvoimauudistus oli myös säästöohjelma. Se ei ollut uudistusohjelma, ja sinänsä jo sekin heikensi poliisin toimintaresursseja virka-avun saamisen vaikeutumisen myötä näillä kyseisillä paikkakunnilla, mistä varuskunta lähti. Siinäkin yhteydessä, kuten tässä yhteydessä, asiantuntijat ovat varoittaneet seurauksista, mutta kun kyseessä ovat vastuuntuntoiset, jämptit virkamiehet, niin varoitukset eivät menneet perille, ja nyt he toteuttavat teidän määräyksiänne.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Harvaan asutulla alueella on erityisen vaativa tehtävä pitää huoli siitä, ettei pääse syntymään turvallisuustyhjiötä. Tässä viimeisen vuoden aikanahan on tuosta Enontekiön kunnasta päässyt tulemaan ikään kuin symboli tällaisesta tilanteesta, jossa on tehty rajavartioaseman lakkauttaminen ja sitten myöskin poliisin siirrot muualle, näin on päässyt käymään. Ministerin on erityisesti pidettävä huoli siitä, että näin ei pääse jatkossa olemaan. Tilannettahan on nyt pyritty siellä jonkin verran korjaamaan, mutta on jatkuva vaara noilla isoilla pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen alueilla, että hälytysajat pääsevät kasvamaan liian pitkiksi.

Toiseksi kiinnitän lyhyesti huomiota liikkuvan poliisin kysymyksen kohdalla tähän raskaan liikenteen valvontakysymykseen. Sehän vaatii opittua, korkeatasoista ammattitaitoa. Täytyy vaan nyt toivoa, että myöskin jatkossa tätä voidaan soveltaa niin, että yrittäjät, jotka rehellisesti toimivat tuolla, pystyvät todellakin toimimaan kilpailukykyisesti ja harmaan talouden asioihin voidaan riittävästi puuttua.

Kolmanneksi kiinnitän huomiota lyhyesti tähän jatkuvaan muutokseen, joka tuntuu olevan nykyisin erityisesti hallintoa koskettava päivän teema. Sehän on työntekijöiden kannalta usein kohtuutonta. Juuri kun on toivuttu edellisestä uudistuksesta ja sopeuduttu siihen, niin tuleekin uusi. Tästä syystä kehotan kyllä ministeriä myös kiinnittämään huomiota niihin ihmisiin, jotka tämän jatkuvan muutoksen keskellä tekevät työtä, joka on vaativaa ja kuitenkin meidän kansalaisten, kaikkien kansalaisten turvallisuuden kannalta keskeistä työtä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Räsänen, kyselitte tuossa aiemmin, mikä on keskustan ja opposition vaihtoehto. Se on vähän sama asia kuin se alokkaan asennon uudelleen tekeminen: se ei korjaamalla parannu, se on tehtävä kokonaan uudestaan. Tämä liittyy tietysti myös hallituksen talouspolitiikkaan, siihen linjaukseen, kehykseen, miten nähdään Suomen tulevaisuuden kehittyvän. Sitten on pakko kysyä myös, kuinka pitkälle eduskunta, ja maan hallitus tietysti, on valmis tinkimään kansalaisten turvallisuudesta.

Nyt on tilanteita, kuten täällä on monissa puheenvuoroissa viitattu, alueita, joissa poliisin saavutettavuus ja paikalletulemisaika on aivan liian pitkä. Omassa maakunnassanikin Pohjois-Savossa poliisin tunnin odotusaika ja sitä pidemmät odotusajat ovat aivan normaaleja. Normaalejahan ne eivät saisi olla, mutta ne ovat vain tilanteen mukaisia. Mehän on ajauduttu tietysti tähän tilanteeseen jo vuosien saatossa, pitkän ajan myötä.

Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja paljon, muun muassa edustaja Maijala tuossa aiemmin ja edustaja Hongisto, hyvin käytännönläheisiä esimerkkejä siitä, mitä poliisin työ käytännössä on. Minulla ei ole poliisitaustaa, mutta yhden kesän olen ollut Suonenjoen silloisen nimismiespiirin kansliassa töissä. Sain nähdä myös niitä hallintohommia, mitä siellä tehdään, hyvin mielenkiintoista kaiken kaikkiaan. Mutta ei poliisia voi johtaa ilman hallintoa ja ilman tukiryhmiä, ilman kaikkia niitä tukijoukkoja, mitä siihenkin kuuluu, sekä tietysti myös hyvää johtoa.

Siinä mielessä kysymys juuri siitä, onko tehty ja kuinka paljon tehty päällekkäistä työtä ja turhaa työtä: minä ymmärrän niin, että päällekkäisyys monessa tapauksessa tarkoittaa sitä, että poliisi on ehkä tehnyt työtä tehokkaammin. On ollutkin kaksi organisaatiota, jotka ovat osittain voineet tehdä vähän samallakin sektorilla, mutta todennäköisyys kuitenkin on, että eri jutun perässä siinä on aina oltu. Tokkopa meillä kuitenkaan on niin, että poliisi kilpailee samasta asiasta ja samasta työstä, elikkä silloinhan syntyisi sitä päällekkäisyyttä. Eli sitä yhdysvaltalaista FBI-syndroomaa ei välttämättä paikallis- ja aluepoliisin kanssa tässä suhteessa pääse syntymään, vaan jokainen tekee tavallaan sitä omaa sektoriaan ja omaa työtään.

Poliisi tarvitsee hyvän hallinnon, tarvitsee hyvän johdon. Ymmärrän, että siihen ministeri pyrkii. Mutta olen iloinen siitä, että lausuitte sen verran selvästi tuossa keskustelun alkupuolella, että tämä on poliittinen päätös, joka perustuu tietysti valtiontalouden tilanteeseen. Mutta siinä se valuvirhe ja vika sitten tuleekin, ja puheenjohtaja Sipilä on ainakin hyvin merkittävällä tavalla ollut esittämässä sitä, miten Suomen taloutta, elinkeinoelämää kokonaisuudessaan viedään eteenpäin.

Hallitukselta puuttuvat tällä hetkellä ne teot, joilla me pystymme kansantaloutta, meidän yritysten vientikykyä, selviytymismahdollisuuksia parantamaan. Eivät nuo veroratkaisut, mitä on tehty, lisää tulosta tällä hetkellä — kyllä yritykset maksavat mielellään veroa silloin, kun sitä veronmaksukykyä löytyy — vaan nyt tarvittaisiin juuri niitä tulevaisuuteen tähtääviä investointeja. Vapaa poisto-oikeus on esimerkiksi sellainen.

Me olemme kehottaneet useassa yhteydessä — erityisesti puheenjohtaja Sipilä on ollut hyvin asiasta tietoinen ja kokenut ja ahkera asian tiimoilta — toimimaan juuri niin, että kehitetään kasvurahastoa, kehitetään sellaisia malleja, joissa saadaan uutta aikaan, jotta pystytään luottamaan siihen, että meillä on varaa maksaa myös poliiseille enemmän ja ministeriön pääluokka on sen verran suurempi. Onko se nyt sitten 20 vai 30 miljoonaa vai mikä se on — aina hallinnostakin voidaan tinkiä, ei se siitä voi olla kiinni. Mutta käytännössä kysymys viime kädessä on siitä, mihin saakka ollaan valmiita tinkimään kansalaisten turvallisuudesta: onko se sitten liikennevalvontaa, rikostorjuntaa, selvittämistä tai mitä tahansa sinne liittyviä asioita?

Eduskuntakin voi vaikuttaa asiaan. Yhdessä vaiheessa ohjasimme parin miljoonan erän nousevan rikollisketjun torjuntaan eduskunnan kautta rahaa, ja tietääkseni asia oli hyvin toimiva. Eli kyllä sillä rahallakin on merkitystä, mihin se ohjautuu. Kyllä katson sen, että mitä enemmän tingitään myös poliisin hallinnosta, se tulee näkymään ilman muuta myös siellä kenttätyössä, koska kenttäkään ei voi toimia ilman hallintoa, se on aivan selvä asia. Sen takia nämä asiat kyllä liittyvät hyvin konkreettisesti keskenään yhteen.

Siinä on vastaus, kun kysyitte tuossa aiemmin, mikä on keskustan vastaus — tai opposition, joka on laajasti ollut samaa mieltä tässä asiassa — että koko tämän talouspolitiikan kautta täytyy asioita katsastella uudelleen. Vaikka nekin rahat, mitkä ohjataan Afganistaniin seuraavien 10 vuoden aikana: kyllä ne minun mielestäni paremmassa tallessa olisivat silloin, kun ne käytetään täällä eikä korruptoituneen maan hallinnon ylläpitoon, niin hyvät tarkoitukset kuin siellä onkin. Kysymys on siitä, mistä ohjataan ja minne ohjataan. Te ette ole, ministeri Räsänen, siihen syypää, vaan siihen on Kataisen hallitus syypää. Teitä me, koko hallitusta, haluamme kyllä tässä asiassa muistaa ja nostaa sen esille. Kysymys on linjasta, politiikasta ja sen toteutuksesta.

Arvoisa puhemies! Ei tämä sen kummoisempi asia ole. Sääli vaan on niitä ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan sen, että poliisi, vaikka siihen luotetaan, ei kuitenkaan pysty vastaamaan siihen kansalaisten myös todelliseen tarpeeseen, joka on olemassa. Maailma ei tältä osin ole kuitenkaan näköjään paremmaksi muuttumassa.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä asiasta näin hallintovaliokunnan jäsenenä.

Jo hallitusneuvotteluissa vallitsi hyvin laaja konsensus siitä, että poliisimiesten määrä vakiinnutetaan nykytasolle, ja nyt kyllä hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt tämän tavoitteen myös aikaansaamaan. Kehysriihessä myönnettiin lisää rahaa poliisille, ja nyt pannaan toimeen toinen tärkeä asia eli poliisin hallintorakenteen uudistaminen niin, että vapautettaisiin hallinnosta resursseja kenttätyöhön, ja siitä käsittääkseni on tässä kysymys.

Alkuvaiheessa tietenkin riskinä voi olla se, kun paljon poliisilaitoksia yhdistellään ja puretaan tiettyjä Poliisihallituksen aluetoimintoja, että tulee joitakin hallintopoliisimiehiä, joille joudutaan hieman keksimällä keksimään tehtäviä. Alkuvaiheessa pelkään, että hieman tämmöistä pöhöttymistäkin voidaan nähdä, mutta eläkepoistuman kautta me pystymme sitä hoitamaan ja sitä kautta vähän pitemmällä aikavälillä tullaan kyllä näkemään todellisia tuloksia siitä, että hallintoa saadaan purettua ja sitä kautta resursseja suunnattua enemmän kenttätoimintaan.

Liikenneturvallisuus ja liikennevalvonta ovat olleet asioita, jotka tässä ovat hyvin paljon nousseet esille. Siinä on pelätty, että resurssit rupeavat valumaan hälytystoimintaan ja raskaan liikenteen valvonta kärsii, mutta valiokunnan kuulemisissa ja aikaisemmissa neuvotteluissa on onneksi saatu tiukkoja reunaehtoja siihen, että liikennevalvonta tullaan pitämään hyvällä tasolla, kuten myös toimipisteverkko.

Tärkeää on minusta se, että hallintovaliokunta lausumassaan totesi, että tätä seurataan erittäin tarkasti. Vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen pitää antaa hallintovaliokunnalle perustuslain 47 §:n mukainen selvitys poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta, ja niin myös tämä eduskunta pääsee tarkastelemaan, miten tämä uudistus käytännössä toteutuu.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Todellakin nuo lausumat, jotka hallintovaliokunta on tehnyt, ovat paikallaan, ja uskon, että eduskunnalla on tarvetta käydä keskustelua sekä hallintovaliokunnassa että sitten myöhemmin selonteon pohjalta näistä kysymyksistä. Sen osoittaa jo tämä keskustelu, jota täällä tänään on käyty.

Ihan lopuksi tässä lyhyesti vastaan vielä muutamiin kysymyksiin.

Täällä on nyt moneen kertaan kysytty, missä sitä liikaa hallintoa on ja onko meillä sellaista hallintoa, mitä voitaisiin karsia ilman, että toiminta kärsii. Tämän uudistuksen suunnittelun yhteydessä on kaikki poliisitoiminnan osa-alueet käyty tiheällä kammalla läpi lähtien sieltä Poliisihallituksesta. Poliisihallitukseen kohdistuu suhteellisesti kaikkein suurin osuus tuosta hallinnon karsimisesta. Ja nyt kun puhutaan tästä tämänpäiväisestä esityksestä, liikkuvalla poliisilla ja paikallispoliisilla on tällä hetkellä päällekkäiset, koko valtakunnan kattavat toiminnan rakenteet ja erilliset johtorakenteet, vaikka tilanne on se, että liikennevalvonnasta liikkuva poliisi suorittaa tällä hetkellä noin 55 prosenttia ja paikallispoliisi 45 prosenttia, suurin piirtein puoliksi ja puoliksi näitä toteutetaan. Tämä kahden toimijan malli on taloudellisesti epätarkoituksenmukainen, sillä molemmilla organisaatioilla on erilliset suunnittelutoiminnot, hallintopalvelut, toimitilat, ajoneuvokalusto, ja kun me puramme nämä päällekkäisyydet, niin voidaan saavuttaa tuo yli 6 miljoonan euron säästö.

No, sitten täällä on väitetty, että nuo edelliset hallintorakenneuudistukset, Pora I ja Pora II, olisivat heikentäneet poliisin toiminnallisia tuloksia. Mitkään mittarit eivät kyllä tue tällaista väitettä. Itse asiassa poliisin vaikuttavuutta kuvastavat mittarit ovat parantuneet näiden uudistusten jälkeen. Tietysti ei voida sanoa, että kaikki johtuisi siitä, mutta ei ole tapahtunut sitä heikennystä, mitä täällä väitetään tapahtuneen. Katsotaanpa liikenneturvallisuutta tai vaikkapa rikosten selvittämisastetta tai hälytysaikoja, niin niissä on tapahtunut paranemista, ne ovat todellakin menneet eteenpäin. Se on selvää, että tuo Pora II jäi kesken. Se ei ollut riittävä uudistus, ja sen takia juuri ollaan nyt tässä Pora III -vaiheessa.

Vielä haluan sen torjua, kun täällä viitattiin puolustusvoimauudistukseen, että sehän oli varsinaisesti tällainen valtiontalouden säästöpäätös, leikkauspäätös, mutta tämä uudistus on eri asia, tässä ei leikata pois sitä hallinnosta säästettyä resurssia poliisitoimesta, vaan se jää sinne, jotta sitä voidaan käyttää tähän poliisin operatiiviseen toimintaan, siihen varsinaiseen poliisityöhön.

Arvoisa puhemies! Omasta puolestani kiitän tästä keskustelusta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen, kunnioitan teitä kyllä, mutta hieman ihmetyttää se, että edellisessä puheenvuorossanne todistitte, että tämä on nimenomaan säästöohjelma ja säästörintamalla eteenpäin menevä. Nyt te sanotte päinvastoin, että tämä on uudistusohjelma. Kumpihan nyt sitten pitää paikkansa?

Näistä mittareista vielä. Mittarit saadaan kehitettyä ja ohjattua nimenomaan semmoisiksi, että niistä saadaan oikeanlainen tulos, haluttu tulos.

Edustaja Kalliorinne sen sijaan, teidän puheenne siitä, että tarvitsee mahdollisesti keksimällä keksiä jollekin hallinnosta vapautuvalle miehelle, henkilölle, joku työ: toivon, että tämä teidän lausahduksenne ei edusta hallituksen isompaa, laajempaa, ajattelukantaa, ja toivottavasti tulette siihen lopputulokseen kuitenkin, että ei tarvitse keksiä. Kentällä on tilaa ja tarvetta.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, ja tietysti edustajakollegat ovat ammattinsa taitavia. Täällä on poliisitaustaisia edustajia, ja he ovat erittäin hyvin tuoneet näkökantoja, mitä niin sanottuja heikkouksia tässä uudistuksessa on. Valiokunnan vastalauseessa on todettu: "- - poliisilaitosten määrän vähentäminen kasvattaa alueita tavalla, joka johtaa poliisipalveluiden keskittymiseen. Kuluvalla vaalikaudella Puolustusvoimissa sekä Rajavartiolaitoksessa jo päätetyt saneeraukset heikentävät mahdollisuuksia tehdä viranomaisyhteistyötä erityisesti harvan asutuksen alueella. Se asettaa vakavan haasteen sisäiselle turvallisuudelle."

Sitten ministeri Räsänen tuossa kävi läpi, kun tämän lp:n lakkautuksesta on ollut puhetta, että nytkin paikallispoliisi ja liikkuva poliisi ovat 55—45 tehneet näitä tehtäviä, mutta muistan, että kun tuolla liikennevaliokunnassa oli lp:n päällikkö asiantuntijakuultavana, niin hän totesi, että nimenomaan lp:n osaaminen raskaan liikenteen valvonnassa on niin suuri, että noin 80 prosenttia siitä lp toteuttaa.

Siitä syystä näkisin, että kyllä tätä asiaa täytyisi todella miettiä vielä kertaalleen ja, kun täällä suuressa salissa äänestetään, silloin laittaa tämä omantunnon kysymykseksi, miten nämä asiat ovat, koska lp on tehnyt niin merkittävää työtä. Kun mietimme todella, että raskaalla puolella massat ja mitat muuttuvat ja sitten kabotaasiliikenne vapautuu muutamien vuosien sisällä, niin tämä laittaa suuria haasteita, ja silloin tarvitaan ennen kaikkea sitä valvontaa. Nyt on se pelkotila, että kun lp sulautetaan paikalliseen, niin tosissaan vaikka siellä nyt on perusteluita, että pidetään näistä tehtävistä huoli, että liikennevalvonta säilyy vahvasti mukana, niin epäilys on suuri, että näin ei tule tapahtumaan.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Vielä, ministeri Räsänen, kun tuossa aiemmin kysyitte sitä opposition vaihtoehtoa, niin sitä sopisi kysyä kyllä hallituspuolueiltakin. Ei ole juuri kovin montaa edustajaa noussut hallituspuolueista puolustamaan tuota esitystä. Varmasti enemmistö puheenvuoron käyttäjistä on kritisoinut sitä joko enemmän tai vähemmän, ja jotkut ovat olleet hyvässä uskossa, että tämä tulee kuntoon. Minäkin haluan toivoa näin, että asiat tulevat kuntoon, mutta nämä eivät ole toivon kysymyksiä, vaan ne ovat ihan käytännön kysymyksiä.

Ministeri Räsänen, totesitte aiemmin muun muassa, että poliisilla ja liikkuvan poliisin yksiköillä on samanlaista kalustoa, erilaisia työvälineitä. Näitähän nämä käytännössä ovat. Kyllähän se silloin johtaa siihen ilman muuta, jos kalustoa esimerkiksi vähennetään, että myös se poliisin toimintamahdollisuus heikkenee. Tokkopa se kuitenkaan niin käy, että vaikka sillä samalla liikennevalvontamatkalla sitten mennään määrätietoisesti hoitamaan joitakin muita asioita. Se on aika yksilöllistä työtä.

Kyllä käytännön poliisiesimerkit, mitä tämän päivän keskusteluissa on kuultu, ovat olleet hyvin kuvaavia. Voisin kuvitella niin, että erityisesti niiden poliisitaustaisten kansanedustajien, jotka tuntevat varmasti myös sen käytännön työn, kai pitäisi puoltaa sitten sen kaltaista uudistusta, mitä te olette sanomassa, elikkä että hallinto kevenee, mutta melkein palvelu tai turvallisuus paranee. (Reijo Hongisto: Mistäköhän johtuu?) Ei ole sellaista kuulunut. Minä en ole kenenkään kuullut ainakaan sanovan, en edes hallituspuolueista, ja minä haluan kuitenkin luottaa, että poliisimiehet täällä tuntevat tämän tilanteen ja haluavat nähdä myös hallituspuolueiden jäseninä tämän asian kokonaisvaltaisesti. Onko se sitten vain, että pestään omat kädet, kun tämä uhrilammas viedään todellakin nyt sitten teurastukseen? Onko siinä vain käsienpesusta kysymys, vai mistä siinä on kysymys? Mutta ongelmat on kyllä ihan oikeasti myös nostettu täällä keskusteluun.

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! On erinomaisen hedelmällistä aloittaa tästä, mihinkä edustaja Rossi lopetti, kun hän nimenomaan otti tämän kannan esille, että jos poliisitaustaiset edustajat todella ajattelevat, että kysymyksessä on erinomaisen hyvä uudistus, jota kannattaa viedä eteenpäin. Minä voin kyllä, hyvät ystävät, teille vannoa ja vakuuttaa, että minä olisin kiljuen viemässä tätä eteenpäin enkä vastustaisi sitä vain sen takia, että olen oppositiossa. Päinvastoin, jos näkisin siinä jotain hyvää, niin tulisin kyllä varmasti sen puolesta taistelemaan kynsin hampain. Valitettavasti nyt en voi sitä tehdä.

Kiitän ministeri Räsästä hyvästä vastauksesta ja tuon opponenttina tämän palvelun heikkenemisen tason. Puhuin omasta kotiseudustani. Siinä oli kuusi nimismiespiiriä, kuusi palvelutoimistoa, asiointimatkat olivat huomattavasti lyhyempiä, ja nyt kun sitten tämä Pora I ja Pora II toteutettiin, kuudesta palvelutoimistosta lakkautettiin neljä. Voidaan kysyä keneltä tahansa, jos on kuusi palvelutoimistoa ja niistä lakkautetaan neljä, että paraniko palvelu. Puhun nyt siis asiakaspalvelusta: ajokortit, passit, ampuma-aseen hankkimis- ja hallussapitoluvat. Nämä asiointimatkat pitenivät, ja sitten näillä kahdella toimistolla asiointi ruuhkautui. Koska asiointitarve ei vähentynyt mitenkään, mutta asiointipaikat vähenivät huomattavasti, niin ne ruuhkautuivat. Tätä tarkoitin tällä asiakaspalvelun heikkenemisellä.

Toinen on tämä hälytysviive. On äärimmäisen mielenkiintoinen tilanne, kun kansalainen soittaa puhelimella hätäkeskukseen, sieltä annetaan poliisipartiolle tehtävä, ja heti paikalla kun partio kuittaa tehtävän vastaanotetuksi, tietokone alkaa laskea aikaa, ja kun partio ilmoittautuu, että on kohteessa, niin se on tämä hälytysviive. Se saattaa tuolla harvaan asutulla alueella olla 10 minuuttia, puoli tuntia, tunti, puolitoista tuntia, ja tästä tulee tämä viive. Toinen vaihtoehto on sitten se, että kun partio omatoimisesti löytää tehtävän, vaikkapa ilmoittaa liikenteenvalvontatehtävän, että partio se ja se on tehtävällä tämä ja tämä, ja ilmoittaa samalla, että on paikalla, niin siinä ei tule viivettä ollenkaan. Nämä hälytysviiveet lasketaan keskiarvon mukaan, jolloin nämä itse ilmoitetut tehtävät huomattavasti lyhentävät tätä hälytysviivettä, ja silloin ei mielestäni puhuta samasta asiasta. Hälytysviive on oikeastaan se, kun asiakas soittaa, kuinka kauan asiakkaan ilmoituksesta menee, kun partio on paikalla. Se on todellinen hälytysviive, ja se saadaan kyllä laskettua, jos halutaan. Tätä tarkoitin sillä hälytysviiveen kasvamisella.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kaakkois-Suomen näkökulmasta ministeri Räsänen tuntee erittäin hyvin Etelä-Karjalan, Kaakkois-Suomen erityiskysymykset ja sen, että rajaliikenteen tuoma turvattomuus keskusteluttaa, puhuttaa hyvin paljon siellä asuvia ihmisiä. Nyt kun me olemme puhuneet rajaliikenteen kasvusta ja mahdollisesta tulevaisuuskuvasta, niin yksi suuri asia, joka siellä kansalaisia huolestuttaa, on mahdollisen rikollisuuden kasvaminen. Siellä poliisi, Tulli, Raja toimivat erittäin hyvin. Oikeastaan heidän erittäin hyvien toimintamalliensa ja yhteistyön kautta olemme pystyneet huolehtimaan siitä, että rikollisuus alueella ei ole lisääntynyt siinä määrin kuin se olisi saattanut lisääntyä.

Kysyisin ministeriltä, kun tunnette tämän alueen ja erityiskysymykset erittäin hyvin: miten te näette, että tämä uudistus turvaa ja parantaa rajaturvallisuutta sekä estää rikollisuuden kasvamista rajaliikenteen yhteydessä?

Sampsa Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Räsänen jo kiitti omalta osaltaan, ja jotta hän pääsisi ansaitulle iltavapaalle ja ennen kaikkea jotta edustaja Rossi pääsisi sinne, niin haluan ministerin puolesta todeta, että tämä hallituksen esitys on yksimielinen hallituksen esitys. Täällä on kuultu myös poliisikansanedustajia hallituspuolueista ja kehujakin on jaettu. Opiksi ottaminen ei ole suinkaan kokoomuksen yksinoikeus. Toivon, että edustaja Rossi seuraa, jos ei nyt kuuntele, niin ainakin seuraa sitten lähipäivinä tulevaa äänestystä tästä kysymyksestä. Uskon, että se valaisee sitä, koetaanko hallituksen riveissä tämä esitys hyvänä vai huonona.

Risto Kalliorinne  /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tuohon, mitä arvostamani edustaja Hongisto sanoi näistä asiointipisteistä. On totta, että niitä on karsittu, mutta samaan aikaan pitää kyllä nähdä, että tärkeää on säilyttää sellaiset palvelut ihmisiä lähellä, mitä ihmiset tarvitsevat usein. Ja ihan rehellisyyden nimissä kun mietitään, niin eivät poliisin asiointipalvelut kyllä ole sellaisia palveluita, joita ihmiset tarvitsevat esimerkiksi päivittäin. Minä tiedän, että seuraavan kerran minulla on asiaa poliisin lupapalveluihin vuonna 2016, kun tarvitsen uutta passia. Ajokortti pitää mennä uusimaan vuonna 2033. Kun nämä välit ovat näin pitkiä, että on vuosikausia, ettei ihmisen tarvitse asioida näissä lupapalveluissa, niin onko silloin kauhean merkityksellistä, onko se nyt ihan omassa kunnassa se lupapalvelupiste vai joutuuko matkustamaan 15 kilometriä vähän kauemmas nyt sitten vuonna 2033 uusimaan tuota ajokorttia. En tiedä, olenko hengissäkään enää silloin, kun voimassaoloaika päättyy.

Eli on tärkeätä, että ne hälytyspalvelut toimivat, joita ihmiset tarvitsevat, mahdollisimman laajasti ympäri Suomen ja että se hälytysvalmius on hyvin kontrollissa ympäri maata, mutta en näe kyllä siinä nyt kauhean suurta ongelmaa kansalaisen kannalta, jos nämä lupapalvelut jonkin verran keskittyvät, koska ne eivät ole palveluja, joita ihminen tarvitsee päivittäin, edes viikoittain tai monesti edes kertaakaan vuodessa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On helppo vähätellä kansalaisten tarvitsemia palveluita. Valtionhallinnon palvelut ovat heikentyneet 10 vuoden aikana vähintäänkin koko ajan. Se on näkynyt. Se on näkynyt hallituksestakin riippumatta, mutta kysymys on tietysti viime kädessä muun muassa edustaja Kiljusen mainitsemasta turvallisuudesta. Se liittyy hyvin moneen asiaan. Kyllä poliisin näkyvyys on tärkeä asia. Ei tarvitse olla aina niin, että poliisi tulee vain rikoksen perässä tai valvomaan jotakin. Mikä on sen parempaa kuin nähdä vaikkapa suuri yleisötapahtuma ja siellä poliiseja paikan päällä ihan vain käyskelemässä kansalaisten keskuudessa? Se luo muuten sitä turvallisuudentunnetta monesti paljon enemmän sekä luo nuorisollekin ja muille ihmisille hyvää mielikuvaa, eikä aina niin, että pitää pelätä, niin kuin nuorempana on opetettu, muutamia asioita, ja taitaa kyseinen virkamiesvalta kuulua yhtenä siihen joukkoon. Eli kyllä poliisilla on tätä yleistäkin roolia, ja se jää tässä valitettavasti vähän niin kuin huonoon puoleen.

Edustaja Kataja, eivät tässä iltavapaat ole alkamassa. Tervetuloa seuraamaan keskustan virtuaalitupailtaa, joka alkaa kello 19 www.virtuaalitupailta.fi-osoitteessa, ja saattaa olla, että siellä keskustellaan myös poliisiasioista. Se on yksi tapa kansalaisten seurata tätä keskustelua. (Sampsa Kataja: Odotan jännityksellä!) Toivon, että ne edustajat, jotka ovat täällä kritisoineet tätä, näyttävät myös äänestyskäyttäytymisessään, että heissä on niin kuin rotia, eikä niin, että ryhmänjohtaja sanoo, mitä pitää tehdä. Se on kansanedustajan itsellisyyttä, että kun on jotakin mieltä, arvoisa puhemies, niin uskaltaa myös niin tehdä pelkäämättä, että meneekö se ministerinpaikka seuraavassa jaossa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteelle on pakko vielä vastata. Toki on niin, että kaikki ihmiset eivät aina tarvitse niitä palveluja päivittäin, mutta poliisit käyttävät niitä asemia päivittäin. Yhtenä yksityiskohtana, mikä liittyy poliisin toimintaan: Joskus on tilanteita, missä tarvitsee ottaa ihmisiä vaikkapa juopumuksen johdosta säilöön, ja silloin jos tämä säilöön viemisen kilometrimatka on pitkä, niin se aika siitä, että voidaan olla sitten jollakin maakunnan osalla auttamassa vaikka perheväkivallan uhria, on aina pitempi. Tällä on ihan oikeesti vaikutusta jokapäiväiseen toimintaan, vaikka voi olla niin, että edustaja Kalliorinne ei tähän palvelutuotantoon ole joutunut turvautumaan ja tutustumaan. Itsekään en ole muuta käynyt kuin sammuttamassa tulipaloja ja auttamassa sairaskohtauksia saaneita ihmisiä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa puhemies! Arvostamani edustaja Kalliorinne otti erinomaisen asian esille. Asia on juuri näin, niin kuin Kalliorinne totesi, että niiden palvelujen, joita tarvitaan, on syytä olla lähellä, ja kyllähän se tämä turvallisuuspalvelu on, josta sekuntikello laitetaan käyntiin.

Mutta otan esimerkin vain. Jostakin syystä olen profiloitunut jollakin tavalla metsästäjien ja reserviläisten äänitorvena ja puolestapuhujana. Meillä on yli 320 000 metsästäjää ja ampuma-aseharrastajia useita kymmeniätuhansia, ja nämä ihmiset ottavat minuun yhteyttä.

Kerron vain esimerkin siitä, että kun henkilö haluaa hankkia itselleen ampuma-aseen, niin hän joutuu asioimaan henkilökohtaisesti poliisiasemalla, se on luonnollista, täyttää tämän hankkimislupakaavakkeen, sen jälkeen hän matkustaa kotiinsa. Parin kolmen viikon päästä soitetaan, että nyt voit tulla haastatteluun. Henkilö menee saman asian takia sitten sinne haastatteluun. Haastattelu menee niin ja näin, ja jos menee hyvin, niin parin kolmen viikon päästä soitetaan, että selvä, läpäisit haastattelun, sinulle on kirjoitettu valmis hankkimislupakaavake. Käy kolmannen kerran hakemassa sen hankkimislupakaavakkeen, menee kotiinsa, sen jälkeen liikkeeseen, ostaa ampuma-aseen, ja 30 vuorokauden kuluessa se sama ampuma-ase on näytettävä siellä poliisiasemalla. Matkustaa neljännen kerran sinne poliisiasemalle näyttämään sitä ampuma-asetta, ja todetaan, että tämä on säädösten mukainen ase, ja hän saa siitä sitten tämmöisen väliaikaisen hallussapitoluvan. Menee kotiinsa, ja kun menee kaksi kolme kuukautta, niin sitten soitetaan poliisiasemalta, että no niin, sinun varsinainen hallussapitolupasi on nyt täällä, että tule noutamaan.

Henkilö saattaa saman asian takia joutua viisi kertaa asioimaan poliisiasemalla. Kun asema on virka-aikaan auki ja jos henkilö on töissä, niin harva työnantaja antaa palkallista vapaata, jotta voi asioida viisi kertaa poliisilaitoksella, vaan henkilö tekee nämä omalla ajallaan. Nämä ovat sellaisia, jotka kuormittavat.

Mutta niin kuin edustaja Kalliorinne hyvin totesi, on onneksi sellaisiakin ihmisiä, jotka saattavat asioida vain kerran vuodessa taikka vuosikymmenessä, näitä on, mutta on myöskin toisenlaisia tapauksia. Minä kuulen näistä toisenlaisista tapauksista sitten ja yritän toimia täällä heidän äänitorvenaan ja peräänkuulutan poliisipalveluja kaikille.

Sisäasiainministeri  Päivi  Räsänen

Herra puhemies! Edustaja Kiljunen kysyi minulta vielä suoran kysymyksen tästä raja-alueiden turvallisuustilanteesta. Tällä hallintorakenneuudistuksella turvataan siis poliisimiesten määrä ja poliisin toimintakyky kauttaaltaan koko Suomessa, myös raja-alueilla. Kaikkein tärkein sisäisen turvallisuuden toimintatapa ajatellen näitä itäliikkuvuuden aiheuttamia mahdollisia turvallisuuskysymyksiä liittyy nimenomaan tähän viranomaisten yhteistyöhön, minkä mainitsittekin puheenvuorossanne, poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen yhteistyöhön, jolla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollista rikollisuuden lisääntymistä. Hallitushan teki tässä suhteessa erittäin myönteisen päätöksen nyt kehyspäätöksessä, kun päätettiin lisätä tähän rajatarkastusten sujuvoittamiseen kaiken kaikkiaan reilut 12 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasolla lisääntyvästi. Tällä pyritään siihen, että pystyttäisiin nuo rajatarkastukset hoitamaan sujuvasti ja sillä tavalla, että pystytään tätä rikollisuutta myös ennaltaehkäisemään. Tämä on tietysti erittäin tärkeää myös ajatellen tätä mahdollista viisumivapauden toteuttamista.

Vielä edustaja Jaloselle totean, että poliisiasemia ei siis olla vähentämässä eikä tätä palvelupisteverkostoa olla heikentämässä. (Ari Jalosen välihuuto) Siinä mielessä tämä keskustelu tavallaan on tarpeetonta.