Arvoisa puhemies! Kesälomat tuovat taas omat paineensa meidän sairaalamaailmaamme. Sijaisia on vaikea saada, osastoja suljetaan, ja olemassa oleva henkilöstö tekee äärirajoillaan töitä. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien kohdalla monet oppilaitokset ovat luopuneet psykologisista testeistä ja korvanneet ne opettajakunnan haastatteluilla. Haastattelukäytäntöjen ollessa hyvin kirjavat kysynkin asianomaiselta ministeriltä:

Vaikka hoitohenkilökunnasta on huutava pula, onko oikein kouluttaa sairaanhoitajia kiintiöiden sallimat paikkaluvut kenties ilman soveltuvuutta alalle? Toivon myös saada kuulla käsityksenne testien luopumisen vaikutuksista opiskelun keskeyttämiseen.

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kysymys koski ilmeisesti sairaanhoito-oppilaitosten sisäänottoa. Tällä hetkellä tilanne on se, että oppilaitoksissa on hyvin erilaiset tilanteet. Osassa on psykologisia testejä, osassa tehdään haastatellen. Seurantatutkimusten mukaan oppilaitoksissa on todettu, että nämä molemmat tavat arvioida alalle soveltuvuutta toimivat yhtä lailla. Mutta olemme nähneet hyvin tärkeänä, kun ministeri Risikon kanssa tästä olemme keskustelleet, että oppilaitoksissa arvioitaisiin tämä soveltuvuusasia, ja olemme kehottaneet myöskin oppilaitoksia arvioimaan sitä, että oikeasti olisi kunnossa se tapa, miten tätä arvioidaan. Uskon, että tämä työ on oppilaitoksissa parhaillaan käynnissä.

Arvoisa puhemies! Kehitettävää siis riittää. Pula koulutetusta hoitoalan henkilöstöstä on maailmanlaajuista, ja koen, että paras lääke hoitohenkilöstön sitoutumiseen on reilu ja kannustava henkilöstöpolitiikka, ja tässä työnantajalla on erittäin suuri vastuu. Suomessa jo asuvista maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä on terveydenhuollossa töissä vain noin 1 prosentti. Työperäinen maahanmuutto on meillä arkipäivää, mutta olisin kysynyt edelleen asianomaiselta ministeriltä:

Miten koette hoitohenkilöstön eräänlaisena tuontituotteena esimerkiksi Filippiineiltä, eli mikä on Suomen vastuu hoitohenkilöstön riittävyydestä maailmanlaajuisesti?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli tärkeä kysymys. Me Maailman terveysjärjestön kokouksessa keskustelimme siitä, ja hyvin moni maa toi esille sen, että etiikkaa ja moraalia pitäisi pohtia siinä vaiheessa, kun houkutellaan henkilöitä eri puolilta määrättyyn maahan. On esimerkiksi hyvin paljon kehitysmaita, jotka kärsivät itse hoitajapulasta, ja siitä syystä nimenomaan pitkäjänteinen työperäisen maahanmuuton suunnittelu ja nimenomaan eettisten periaatteiden huomioon ottaminen siinä suunnittelussa on kyllä todella tärkeää. En ota nyt kantaa yksittäisesti tähän Filippiinien tilanteeseen. Ministeri Thors voi tietysti jatkaa tästä maahanmuuttopolitiikasta, mutta olemme hänen kanssaan myöskin käyneet keskustelua tästä. Me tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa hoitohenkilöstöä myös muista maista, mutta sen pitää olla suunnitelmallisesti hoidettu ja hoitohenkilöstön pitää olla koulutettua ja nimenomaan meidän omassa maassamme koulutettua myös kielikysymysten vuoksi.