Matti  Saarinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteydessä haluan, (Hälinää — Puhemies koputtaa) vaikka asia on vasta menossa valtiovarainvaliokuntaan, kun on näin paljon kollegoja paikalla, tuoda teille joitakin näkökulmia tilintarkastajien suunnalta.

Ensinnäkin asioita on hoidettu erinomaisen hyvin, niin kuin eduskunnan profiiliin sopii. Kiitos siitä talon virkamieskunnalle ja kaikille työntekijöille. Tavanomainen käyttöenergia on talossa sitoutunut ... (Hälinää)

Kiitoksia! Todella päivittäinen käyttöenergia on sitoutunut meidän upean Eduskuntatalomme hoitoon. Tämä on museaalinen rakennus, voisiko sanoa, Suomen ykkösrakennus. Samoin tämä aika on vaatinut aika paljon atk-asioissa. Vuodesta toiseen rahaa sitoutuu aikamoiset määrät tietojenkäsittelyyn, tietohallintoon, ja kun meitä on paljon täällä töissä niin edustajia, avustajia kuin virkamieskuntaakin, on selvää, että henkilöstöasiat ja palkkausmenot edustavat suurta osuutta eduskunnan budjetista. Kaikkia näitä, voisiko sanoa, päivittäisiä rutiiniasioita on siis hoidettu erinomaisen hyvällä tavalla.

Tämä tilintarkastuskertomus lähtee siitä, että se on tavanomainen kertomus, se on puhdas kertomus, meillä ei ole ollut aihetta mihinkään huomautuksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Haluan myös tilintarkastajien näkökulmasta lähestyä yhtä asiaa, joka liittyy paitsi eduskunnan varainhoitoon myös hallintoon ja toimintaan. Se koskee eduskunnan toimintaedellytyksiä, niiden turvaamista ja kehittämistä ja tämän asian tärkeyttä. Nimittäin jos me ajattelemme eduskuntaa instituutiona, kenellä on toimivaltaa, kenellä on intressiä, halua ja tahtoa kehittää eduskunnan toimintaedellytyksiä? Ei kellään muulla kuin eduskunnalla itsellään. Vain ja ainoastaan eduskunta voi sen tehdä, ja niin sen myös tulee tehdä.

Eduskunnan on oltava tarvittaessa myös rohkea, koska eduskunnan työ on niin julkista, kuten sen pitääkin olla. Kun me olemme joka hetki julkiselle arvioinnille, julkiselle arvostelulle, alttiita, niin me saatamme joutua tilanteisiin, että eduskunnan, siis eduskuntainstituution, toimintaedellytysten kehittäminen vaatii myös rohkeata toimintaa julkista sanaa ja niin sanottua yleistä mielipidettäkin vastaan. Tämä meidän vain on silloin tällöin tehtävä.

Jokainen kansanedustaja on käynyt valiokuntamatkoilla, ja monet meistä ovat käyneet myös niin sanotuissa alikehittyneissä maissa. Olemme varmaan yksimielisiä siitä, että ei niin köyhää, ei niin kurjaa, ei niin alikehittynyttä maata, ettei se itse arvostaisi omaa parlamenttiaan, jos siellä on oikeus pitää parlamenttia. Tässä mielessä kiinnitän kollegojen huomiota siihen, että meidän täytyy olla kehityksen etunenässä, koskevat eduskunnan toimintaedellytykset mitä tahansa asiaa: toimitiloja, toimintaedellytyksiä, mitä tahansa.

Tässä yhteydessä lausun kiitokseni myös Suomen tiedotusvälineille, jotka vaivojaan ja voimiaan säästämättä yötä päivää jaksavat seurata meidän toimintaamme. Niin demokratiassa pitää ollakin, mutta entä ne kannanotot, joita julkinen sana välittää eduskunnan toimintaedellytyksistä? Minä vain kysyn: missä määrin julkisella sanalla, medialla, on intressiä olla aidosti huolestunut eduskunnan toimintaedellytyksistä? Ei missään määrin. Niiden intressi lähtee siitä, kuinka lehti käy kaupaksi, ja ne tekevät kaiken tämän arvioinnin niin sanotusti bisnespohjalta. Sen tähden olemme joskus vähän ristiaallokossa, mutta sekin pitää demokratiassa kestää ja sietää.

Aivan lopuksi, arvoisa rouva puhemies, korostan arvoisille kollegoilleni sitä, että kun me valitamme joskus, että kansanedustajan työtä ei arvosteta, kuitenkin se arvostus lähtee kasvamaan siitä, että edustajat itse arvostavat omaa työtään ja eduskunnan työtä. Sen jälkeen siihen arvostajien joukkoon voi liittyä joku ulkopuolinenkin taho.

Aivan lopuksi tarkastuskertomuksesta totean, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa tiliohjesäännön määrittelemällä tavalla oikean ja riittävän kuvan eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2000 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden.

Aivan siunatuksi lopuksi: Rahat ovat suurin piirtein riittäneet noin 00-tilanteessa, ei ole pahemmin jäänyt sukanvarteen, mutta ei ole pahemmin ylitettykään. Asioita on, kertaan vielä, hoidettu erinomaisen hyvin, ja kiitos niitä hoitaneille.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta 2000 on mielestäni erittäin hyvin ja asiallisesti laadittu. Siihen minulla ei ole mitään huomauttamista.

Kun olen ollut kansanedustajana täällä vähän yli kuusi vuotta, olen henkilökohtaisesti tullut siihen tulokseen, että eduskunnan työjärjestystä pitäisi mielestäni muuttaa ja uudistaa sillä tavalla, että maanantaista perjantaihin olisimme töissä 8—16 ja joka toinen päivä olisi valiokunnat ja joka toinen päivä olisi istunnot. Sillä aikaansaisimme sen, ettei ylitöitä eduskunnassa turhaan tehtäisi. Sillä tavalla säästettäisiin rahaa.

Mitä tulee kuntapoliitikkoihin, joihin itse olen lukeutunut aikaisemmin 20 vuotta, olen tullut siihen tulokseen, että kansanedustajien päätehtävä on lainsäädännön tekeminen täällä. Siinä mielessä toivoisi, että mahdollisimman moni kuntapoliitikko minun esimerkkini mukaisesti luopuisi kunnallispoliittisista tehtävistä.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Jää väistämättä se vaikutelma, että nyt ed. Kuosmanen ei ole oikein hahmottanut kansanedustajan työtä. Kansanedustajan työ ei ole verrattavissa virkamiehen työhön. Minusta sitä ei voi hahmottaa kahdeksasta neljään -työksi. Jos näin arvelee, niin on kyllä väärässä paikassa. Sitten kannattaa ehkä jättää tämäkin luottamustehtävä. (Naurua)

Esko  Helle  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja juuri edellisessä puheenvuorossa. Kansanedustajuus on luottamustehtävä, jossa ollaan 24 tuntia vuorokaudessa, ed. Kuosmanen. Teillä on todella nyt aivan väärä kuva tästä toimesta, jos kuvittelette, että tuontapaisilla uudistuksilla tai muutoksilla tämä voisi toteutua.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Kokkoselle ja ed. Helteelle, että tässäkin asiassa luulen olevani aikaani edellä. (Naurua) Siinä mielessä ei voida kahta herraa palvella samanaikaisesti, kuntaherraa ja valtionherraa. Meidät on valittu kansanedustajiksi, Suomen kansan edustajiksi tänne. Siinä mielessä meidän pitää uskaltaa kriittisesti arvioida omaa työkuvaamme ja sillä tavalla olla Suomen kansan edustajina ainoastaan.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun olen pitkään ollut myöskin virkamiehenä, kuvittelen, että tiedän aika hyvin näitten töitten eron. Voinpa todeta sellaisenkin asian, että yksi asia, joka erottaa hyvin tyypillisesti kansanedustajan työn ja virkamiehen työn, on se, että kun virkamies saapuu virkamatkalta, vaikkapa ulkomailta kotiin, niin hän on kotona silloin. Virkamatka päättyy, kun hän on kotona taikka työpaikalla, mutta kun kansanedustaja saapuu Suomen kamaralle, hänen virkamatkansa päättyy siihen.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen hyvässä puheenvuorossaan suorastaan haastoi minut sanomaan muutaman sanan eduskunnan oman työn tavallaan taustalla näkymättömissä olevien työprosessien kehittämisestä. Nimittäin aivan vastikään on työnsä saanut valmiiksi eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinnan työryhmä, jota lainsäädäntöjohtaja Koivukangas on vetänyt johtoryhmän puheenjohtajana ja jossa yhtenä jäsenenä kansanedustajana minäkin olin mukana. Siinä on todella erinomaisen monipuolisesti kuvattu ja valotettu niitä tiedon hallintaan liittyviä työprosesseja, niiden kehittämismahdollisuuksia, määritelty pitkälti tulevaisuuteen, muutaman vuoden päähän, suuntautuvilla arvioilla tavoitetila, mihin suuntaan toimintoja kannattaa kehittää.

Tästä työstä valmistuneeseen raporttiin kannattaa todella aivan erityisen huolella myös kansanedustajien paneutua. Tämän raportin esittely on muuten ensi viikon tiistaina auditoriossa, ja siellä käsitellään myös erinäisten tiedon hallintaan, näkemyksellisen tiedon luomiseen, tietoverkkojen käyttöön, teknologian hyväksikäyttöön liittyvien pilottihankkeiden käynnistämistä, joilla todella pyritään luomaan entistä paremmat edellytykset kansanedustajille toteuttaa omaa missiotaan ja omia tavoitteitaan kansanedustajan työssä. Ei tarvitse rajoittua pelkästään kahdeksan ja kuudentoista väliseen aikaan, niin kuin ed. Kuosmanen puheenvuorossaan halusi tehdä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan työtoveri Kuosmaselle todeta sen, että tärkeätähän on pitää yhteyttä silloin maanantaisin hänen tapauksessaan näihin kouvolalaisiin eikä Kouvolan kaupunkiin. Sehän siinä on se idea. Eiväthän nämä organisaatiot sinänsä ole se tavoite, vaan kysymys on siitä, että jos kansanedustaja hoitaa hyvin tehtävänsä, niin hänen pitää pitää se luottamus ja aina hankkia joka neljäs vuosi vaaleissa luottamus myös takaisin äänestäjien kautta. Se edellyttää silloin sitä, että hän ei työskentele täällä kuin virkamies ja ole tavattavissa ainoastaan virka-aikana.

Se, mikä tässä eduskuntatyössä olisi ehkä varteenotettavaa, olisi kansliatoimikunnan aktiivisempi rooli tehdä ehdotuksia eduskunnalle siitä, miten näitä asioita parannetaan. Mikä on valiokuntien tilanne sillä tavoin, että työtilat, resurssit vastaavat sitä, mitä tarvitaan esimerkiksi valiokuntatyön asianmukaisessa hoitamisessa? Eduskunnan valiokunnillahan kaikilla ei ole tähän asti ollut edes yhtä kokopäivätoimista henkilöä hoitamassa asioita. Se ei ole ollut asianmukaista.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Skinnarille totean, että meillä kansanedustajillahan on vuodessa noin 3—4 kuukautta lomaa. (Hälinää) Uskon, että sitä kautta tämä epäkohta poistuu, että voi ottaa äänestäjiin yhteyttä. Meillä on tänä päivänä hyvät puhelin-, fax- ja Internet-yhteydet äänestäjiin, ja yhteydet sitä kautta pystytään hoitamaan, niin että se ei ole ongelma. Lähinnä tässä ajattelin eduskunnan virkamiesten työtaakkaa, ettei tarvitsisi olla kello 16:n jälkeen töissä kansanedustajien takia, vaan he voisivat keskittyä työajan ulkopuolella tekemään oikeita töitä ja sikäli asiat paremmin rullaisivat eteenpäin.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnarin puheenvuoron johdosta haluan todeta, että kansliatoimikunta on kyllä tehnyt monia muutosehdotuksia. Ja mitä tulee työtiloihin, niin ed. Skinnarin valiokunnan kohdalta nimenomaan on käyty läpi niitä vaihtoehtomahdollisuuksia. On valitettavasti vain todettava, että mikäli niitä tiloja olisi tähän taloon rakennettu, ne olisivat tulleet niin kalliiksi, että se ei ole mahdollista, joten lisärakennuksen yhteydessä nämä asiat tulevat varmasti kuntoon saatetuiksi.

Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy vastata ed. Kuosmaselle, että minä olen itse nyt kolmattatoista vuotta tässä talossa ja vielä minä en ole 3—4 kuukauden kesälomaa löytänyt. Mutta tämä ehkä kuvaa hänen asennettaan koko työhön ja siihen, mitä sitä hoidetaan.

Toiseen asiaan, jonka ed. Skinnari otti esille: todella mielestäni on toivomisen varaa siinä, miten eri valiokuntiin on annettu resursseja, miten arvotetaan ja katsotaan, minkälaisia työtehtäviä ja kuinka laajoja työtehtäviä niissä on. Oman valiokuntani eli ympäristövaliokunnan osalta voin todeta, että siinä ei ole todella arvioitu oikein sitä, mikä on sille annettava työvoima. Siihen toivoisin kyllä eduskunnan virkamiehiltä lisää paneutumista.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen puheenvuorosta todellakin voi todeta, niin kuin ed. Kauttokin täällä jo totesi, että kyllä tällaiset kuukausien kesälomat myös uudelle kansanedustajalle ovat aika tuntematon käsite. Olen kokenut kyllä niin, että meidän istuntotaukomme ovat tarkoitetut juuri siihen yhteydenpitoon omassa maakunnassa. Ja ainakin itse olen nämä juuri tähän tarkoitukseen käyttänyt. Muutoinkaan ei voi muuta kuin yhtyä ed. Kauton puheenvuoroon siitä, että kun ympäristövaliokunnassa käsitellään monia hyvin laajoja asioita, jotka usein ovat myös laadultaan kansainvälisiä, vaativat erittäin suurta paneutumista vieraskielisiin teksteihin ym., niin toivoisin todella, että nyt tähän asiaan eduskunnan virkamiehistö ja kansliatoimikunta voisivat kiinnittää huomiota.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tietysti menee tällaisiin yksityiskohtiin, mutta kun tilintarkastajien kertomus eduskunnan osalta on yksityiskohtainen, niin pakko se on ottaa esille. Kansliatoimikunnan osalta toteaisin nimenomaan esimerkiksi sen periaatteen, että kun kansanedustajat valitaan Suomen eduskuntaan, niin ne valitaan nimenomaan tähän taloon. Ja kun valiokunnat on, niin jokaisella valiokunnalla minusta ensinnäkin pitäisi olla oma työhuone. Nythän kun täällä ympäristövaliokunnan jäsenet ovat käyttäneet saman tyyppisiä puheenvuoroja, niin voidaan todeta, että työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalla ja ympäristövaliokunnalla on sama työhuone, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä papereita vaihdetaan aina, kun tulee toinen kokous. Tämä ei ole asianmukaista. Täällä on paljon sellaisia ihmisiä töissä, joita ei ole valittu nimenomaan tähän taloon, ja sitten yksi valiokunta on siirretty tämän talon ulkopuolelle. Nämä ovat sellaisia järjestelykysymyksiä, että ne ovat pelkästään tahdon asioita, onko valiokunta tässä talossa vai eikö ole ja onko sillä omaa huonetta vai eikö ole.

Paula  Kokkonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan jonkin sanan kansanedustajien lomista sanoa. En ole myöskään havainnut, että näin pitkiä lomia on. Hyvä jos kolme viikkoa saa kesästä putsattua, johtuen niistä tehtävistä, jotka toisaalta ryhmä antaa ja jotka aiheutuvat kansainvälisistä velvoitteista, jotka liittyvät suoraan eduskuntatyöhön. Ed. Kuosmasen suhtautumista työhönsä kuvastaa se, että hän on nytkin poistunut salista, vaikka kello ei ole edes 14.30. Lieneekö syynä se, ettei hän tunne kelloa, vai onko tulkinta ihan väärin?

Timo Ihamäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni jos on valittu kansanedustajaksi, niin toimii kansanedustajana, ja jos lisäksi on valittu kunnanvaltuustoon, toimii kunnanvaltuustossa. Kaiken tämän ratkaisevat äänestäjät, ei sitä itse tarvitse ratkaista.

Sitten kun täällä koko ajan kansliatoimikuntaa on vähän osoitettu sormella, niin haluan vielä sen todeta, että tällä kaudella kansliatoimikunta on saanut aika paljon lisää ja hyvää aikaan. Lisärakennuskin on tulossa, niin että tilakysymys tulee sitten aikanaan hoidettua.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, oliko ed. Kuosmasen puheenvuoro tarkoituksella ikään kuin hämmentämiseen suuntautuva, mutta ainakin se hämmensi meitä kaikkia. Emme me ketään valtio-herraa täällä palvele, vaan kansalaisia; se on lähtökohta.

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan jäsenet Kautto ja Huovinen molemmat käyttivät puheenvuoron ympäristövaliokunnan työtilanteesta, työvoimatilanteesta. Todellakin, meillä on erinomainen valiokuntaneuvos, mutta meillä on todella laajoja, suuria, mittavia mietintöjä, lausuntoja, joissa todellakin työvoimatilanne pitäisi katsoa. Ehkä olemme todella astuneet uuteen aikaan sikäli, että nämä asiat olisi ehkä paremmin ikään kuin aistittava, tiedostettava, jotta voimme ratkaisuun päästä. Tiedän kyllä, että asia on huomioitu virkamiehistön keskuudessa.

Leena  Luhtanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä on hyvin tärkeätä keskustelua käydä nimenomaan tässä salissa. Voin vain yhtyä niihin puheenvuoroihin, joissa on tuotu esiin kansanedustajan työn tärkeys. Se työ tehdään juuri valiokunnissa, ja se edellyttää hyviä työtiloja. Tuen myös omasta puolestani sitä, että valiokunnilla täytyy olla oma työtila, se on myös ikään kuin identiteettikysymys. Ja tulee olla myös sihteerityövoimaa. Minä tässä yhteydessä haluan tuoda esille sen, että meillä on paljon EU-asioita ja ne jakautuvat eri tavalla eri valiokuntien kesken. Minulla on se käsitys, että sekä ympäristövaliokunnassa että omassa valiokunnassani, talousvaliokunnassa, on paljon EU-asioita. Toivon, että myös tämä sihteerityövoima järjestettäisiin mahdollisimman pysyvällä ja tehokkaalla tavalla. Meillä on ollut ongelmia siinä, että meillä vaihtuvat sihteerit. Totean vielä, että ne asiat eivät näy tässä salissa eivätkä ne näy valitettavasti työlistoissa, joita tehdään. Ne ovat vain ikään kuin taustalla, mutta ne pitää tehdä, eivätkä ne ole helppoja. Toivon, että tähän kiinnitetään huomiota.

Matti  Saarinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että tilintarkastajien ajatukset ovat olleet aika oikealla suunnalla, kun olemme kantaneet huolta eduskunnan toimintaedellytysten kehittämistarpeesta ja turvaamisesta. Meidän on siis jatkettava sitä ennakkoluulotonta ja rohkeaa linjaa, jolla tiellä olemme viime vuosina olleetkin.

Hyvin harvoin puhumme tässä salissa, nimenomaan tässä salissa, eduskuntatyön kehittämistarpeesta. Emme me hoida täällä omia henkilökohtaisia asioitamme, vaan eduskunnan, institutionaalisen elimen, korkeimman päättävän elimen, joka päättää jopa sodasta ja rauhasta. Sen instituution toimintaedellytyksistä on kysymys, kun helposti koplataan nämä asiat kovin henkilökohtaisesti. Kiitän kaikkia kollegoja hyvin rakentavista puheenvuoroista.

Arvoisa rouva puhemies! Lausun myös tässä yhteydessä mielihyväni sen johdosta, että myös maan hallituksen suunnalta on alettu suhtautua eduskuntaan aikaisempaa asiallisemmin ja ymmärtäväisemmin. Toivon sen tyylin säilyvän jatkossakin. Juuri sillä tavalla saavutamme parhaat tulokset.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni eduskuntaa on hoidettu, kuten tilintarkastajien puheenjohtaja totesi, määrätietoisesti ja hyvin. Mutta ajattelin, kun keskustelu lähti liikkeelle kansanedustajan asemasta ja muustakin, tulla aivan puhujakorokkeelle ja taas kerran todeta, että — täällä on monessa puheenvuorossa todettu jo se — mehän olemme luottamustehtävässä Suomen kansan valitsemina kansanedustajina aivan samalla tavalla kuin täällä todettiin kunnallisvaltuustoissa olevista henkilöistä. Jokaisen, joka näihin tehtäviin on valittu, pitää tietää, mitä tästä seuraa. Mielestäni ed. Kokkonen toi erittäin hyvin esille kansanedustajan ja virkamiehen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vaikka arvostan suuresti ed. Kuosmasen pätevyyttä yrittäjänä, en voi ymmärtää sitä, että nyt tällä hetkellä olisi tarvetta eduskunnan työjärjestystä muuttaa siltä osin, että esimerkiksi maanantai otettaisiin istuntopäiväksi. Meille kyllä näiden neljän päivän, jos kaikki kansanedustajat, koko maasta valitut kansanedustajat, voivat osallistua täysipainoisesti edustajatehtävän hoitamiseen, täytyy riittää, tai sitten pitää mennä lauantaipäivään. Yksi päivä pitää olla, jolloin hoidetaan myös muita tehtäviä ja ennen kaikkea pidetään yhteyttä äänestäjiin.

Pitää muistaa se seikka, että ei eduskuntaan voida soveltaa, vaikka me elämme normaalissa suomalaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi työmarkkinapolitiikkaa sillä tavalla. Täällä on omat sääntönsä. Ne koskevat niin kansanedustajan oikeuksia ja etuuksia kuin myöskin tämän talon työntekijä- ja virkamieskuntaa. Tämä on erilainen yhteisö, sitä ei voi verrata mihinkään muuhun. Näitä ei ole Suomessa kuin yksi kappale, on Suomen kansan eduskunta. Tämän salin tehtävänä on pitää huolta siitä, että kansanedustajien asema ja arvostus säilyvät myöskin monien, sanoisin, tärkeitten asioitten kohdalla, kun me hoidamme tätä luottamustehtävää.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee kansliatoimikuntaan, onhan selvää, että tämä talo myöskin päättää, paljonko taloudellisia resursseja käytetään tämän talon pyörittämiseen, kaikkeen siihen toimintaan. Rohkenisin sanoa kokemukseni perusteella — se on hyvin lyhyt, tämä vaalikausi kansliatoimikunnassa — että kansliatoimikunnalla on rohkeutta tuoda esityksiä, mutta se tarkoittaa sitä, että ryhmissä myös kantti pitää, että ryhmät sitten seisovat niiden asioiden takana eikä niitä lähdetä, kun tiedetään, miten arkoja ovat sekä kansanedustajiin liittyvät että myös tämän talon virkakuntaan liittyvät asiat, täällä sitten repostelemaan ja vetämään takaisin.

Nyt valmistellaan vuoden 2002 budjettia kansliatoimikunnassa. Mielestäni kansliatoimikunta varmasti tulee tekemään monia sellaisia esityksiä, että toivon, että ne sitten täällä menevät läpi. Meillä varmasti on erilaisia käsityksiä esimerkiksi, mitä tulee lisärakentamiseen ja lisärakennukseen, mutta kaikki sitten aikanaan selviää. Minulla on vakaa käsitys, että kansliatoimikunnalla kyllä on kanttia tehdä esityksiä, mutta toivon sitä, että myöskin sitten täältä salista löytyy näille tukea.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tulin puhujakorokkeelle, koska olen kansliatoimikunnan jäsen.

Olen erikoisen iloinen siitä, että ed. Saarinen uskalsi ottaa esille kansanedustajien aseman ja yleensäkin arvostuksen. Voin sanoa, että auktoriteetin ja arvovallan voi saada vain tekemällä hyvin työnsä kansanedustajana, koska se on luottamustoimi, johon valitaan joka neljäs vuosi edustaja. Sanoisin ainakin omasta vaalipiiristäni, että meillä on niin kova tarkkailu ja sihti, että ellei kunnolla tee työtään, täällä ei todellakaan istu eli täältä hyvin nopeasti voidaan pudottaa. Sen johdosta on erilaisia vaalipiirejä olemassa tällä hetkellä: Helsinki ja sitten maakunnat. Katsoisin, että maanantaipäivät ja viikon muut päivät menevät meillä maakuntien edustajilla maakunnissa erilaisiin tehtäviin. Esimerkiksi itselläni on 24 kuntaa. Olen pyrkinyt hoitamaan myöskin nämä asiat. Kun vielä ajatellaan sitä, että useimmat meistä on valittu kuntatehtäviin, luottamustehtäviin, maanantaipäivät ovat sitä varten, että myöskin nämä tehtävät tulevat hoidetuiksi.

Arvoisa puhemies! Rohkenen sanoa, että puhemies Uosukainen on vetänyt erittäin hyvin meidän tämänhetkistä tilannettamme liittyen työjärjestykseen. Siihen ovat myöskin mukana sopeutuneet hyvin puhemiesneuvosto ja lisäksi kansliatoimikunta. Olemme olleet rohkeita esityksissä. Muun muassa palkkausjärjestelmät, eläkejärjestelmät, on voitu hoitaa. Ryhmyrit ovat olleet tässä mukana. Ilman ryhmyreitä emme olisi voineet edetä. Eli yhteistyöllä nämä asiat menevät.

Haluan tässä yhteydessä kiittää puhemiestä siitä, että hän on ollut rohkea ja joutunut hyvinkin paljon tiedotusvälineiden piiskaamaksi, mutta on jaksanut kantaa ryhdikkäästi vaikeat asiat ja tilanteet ja joutunut kärsimään meidän monien kansanedustajien puolesta. Tässä yhteydessä siitä kiitos!

Toivoisin, että nyt, kun täällä kuultiin epäkohtia, ed. Kautto toi niitä esille, näitä pitää korjata eli henkilökuntaa on saatava ympäristövaliokuntaan, että tehtävät tulevat hoidetuiksi, samoin kuin ed. Luhtanen toi esille.

Mitä tulee työtilakysymyksiin, niin totta kai on selvää, että kaikilla valiokunnilla pitäisi olla työtila, että voi pitää paperinsa järjestyksessä jne. Siihen pyritään ja toivotaan, että ne löytyvät tästä talosta. Mikäli tilaa ei löydy, uudisrakennus pitää viedä myös ryhdikkäästi. Tarvitsemme kaikki ryhtiä. Sitä tarvitaan eduskunnassa, mutta sitä tarvitaan myös silloin, kun tehdään päätöksiä omissa ryhmissä. Silloin ei populistinen ajattelutapa enää riitä. Minä ainakin aion tämän kaksi vuotta, arvoisa puhemies, ryhdikkäästi hoitaa kansliatoimikunnassa asioita kansanedustajien arvovallan parantamiseksi.

Tarja Kautto /sd:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä muutamasta asiasta.

Ensinnäkin maanantai on kyllä aivan yhtä tärkeä meille uusmaalaisille ja varmasti myös helsinkiläisille. Meillä ei ole ehkä niitä hehtaareita niin paljon, mutta meillä sattuu olemaan ihmisiä paljon enemmän. Pelkästään Vantaan, oman kotikuntani, asukasmäärä on sama kuin koko Pohjois-Karjalan läänin. Täytyy muistaa tietysti nämä mittasuhteet. Joudumme myös työskentelemään tältä pohjalta täällä.

Vielä työtilanteeseen: Haluaisin korostaa omalta kohdaltani sitä, että minun mielestäni kauttaaltaan eduskunnan henkilökunta on ollut kerta kaikkiaan fantastista, virkamiehet tekevät työnsä suurella moraalilla ja niin paljon kuin pystyvät. Haluan arvostella vain sitä, että tilanne on muuttunut joidenkin valiokuntien työmäärien osalta.

Ehkä ympäristövaliokunta on paras esimerkki siitä, mitä vuosien muutokset ovat tehneet ja mitä kansainvälistyminen yleensäkin ja globaaliset uudet haasteet ovat aiheuttaneet, koska ne kaikki kaatuvat oikeastaan suoranaisesti juuri meidän valiokunnan tehtäviin. Onko tällä valiokunnalla tarpeeksi työvoimaa? Ne mittarit, miten nyt lasketaan, kuinka monta lakia mikin valiokunta käsittelee, eivät todellakaan kuvaa sitä, mikä meidän työmäärämme on. Tämä on minulta lähinnä hätähuuto sen puolesta, ettei yksi tämän talon parhaimmista valiokuntaneuvoksista sortuisi työn alle.

Kalevi  Olin  /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ajatellut niin, että eduskunnan ja kansanedustajien asioista en monta kertaa vaalikaudessa puhu. Ehkä tämä on nyt se ainut.

Toteaisin vähän sosiologin silmin, niin kuin sanotaan, että katsellaan, miten maailmassa menee. Jos ajatellaan kuvaa, joka eduskunnasta muodostuu esimerkiksi esittelyvideon kautta, joka tuhansille tuhansille vieraille näytetään, se on mielestäni hyvin tehty, se antaa nopeassa ajassa hyvin laajan kulman kansanedustajien ja eduskunnan työhön, myös sen muutoksen kansallisesta kansainvälisiin yhteyksiin. Sellaistakaan videota — näin ajatellen joka kerta kun sen katson — ei ole helppo tehdä, ja tekijöille tällainen myönteinen palaute.

Nyt kun ei ole toimittajiakaan paikalla, voidaan vähän puhua omasta työstämme tarkemmin. Ed. Saarinenhan sanoi aivan oikein, että eduskunta päättää jopa sodasta ja rauhasta, mutta minä toivon, ettei tarvitsisi ihan lähilistoilla päättää tästä, ettei siihen tarvitsisi palata.

Vuonna 96, muistan, Suomen Gallupin aineistonkerääjä soitti, esitteli, että hankitaan, muistini mukaan, kansainväliseen työaikatutkimukseen aineistoa. Tämän niminen henkilö oli joutunut tutkimukseen. Haastattelija kohteliaasti kysyi ensin, milloin voi soittaa, ja sovittiin 20—30 minuutin haastattelu. Sitten hän soitti. Se toistettiin kuuden kuukauden välein kolme kertaa. Käytiin maanantaista lähtien tunti tunnilta jokainen työhön liittyvä panos lävitse, mitä tehtiin, ja siten, että sen luotettavuus voidaan milloin tahansa tarkistaa. Hän ilmoitti viikon, tämä asiallinen varttuneempi naishenkilö, että maanantaista lähdetään. Niin lähdimme ja mentiin perjantaihin. Sattui sellaiseen aikaan, niin kuin kansanedustajalla on, että oli kierrosta pohjoiseen ja oli Raahen käyntiä ja täällä olemista. Perjantaihin mentiin, ja sitten vaikeni puhelimen toinen pää. Minä sanoin, että haloo; luulin, että puhelu katkesi. Hän sanoi, että ei, minä lasken yhteen. Sitten hän laski yhteen ja kysyi: "Oliko teillä viikonloppuna muuta työtä?" Minä sanoin, että kyllä oli. "Mennäänpä ne lävitse." Laskettiin lauantai. "Oliko sunnuntaina?" Taas tuli hiljainen hetki, niin että minun piti kysyä: "Haloo, katkesiko tämä?" Hän sanoi: "Ei, lasken yhteen, että onpa teillä isot ylityökorvaukset." Minä sanoin, että ei ole, ne kuuluvat kaikki tähän. Sitten hän laski yhteen tunnit.

Ensimmäisellä kerralla oli 7 vuorokauden aikana 92 tuntia. Hän kysyi, voiko kysyä, mikä minun ammattini on, koska hänellä oli vain puhelinnumero ja nimi. Sanoin, että kansanedustaja, ja haastattelija huokaisi, että tätäkö se on.

No, kukin tekee tavallaan. Seuraavan kuukauden kuluttua oli taas hänen ilmoittamansa viikko alkusyksystä. Se oli 90 tuntia. Sitten puoli vuotta eteenpäin oli 99 tuntia. Ehkä näillä tiedoilla ei ole suurta merkitystä, ne ovat maksimia. Innostuin sen jälkeen laskemaan, ja sanotaan, että haarukka on 70 ja 90 tunnin välissä. Jos katsotaan, miten se hoidetaan, niin töihin kuuluvat nykyisin myös työmatkat. Mutta meille on tärkeätä, kun kansanedustajat ovat kiitettävästi myös ihmisten terveydestä, väestön terveydestä, olleet huolestuneita ja hyväksyivät terveystiedon oppiaineeksi muun muassa, että tämän suorituksen palautumiseen tarvitaan myös lepoa. Se on tärkeä.

Arvoisa puhemies! Minä sanoisin näin, että tässä on erilainen kulttuuri vaalipiireissä. Saattaa olla, että esimerkiksi ed. Kuosmanen ihan oikein piirtää ja asemoi työilmastonsa. Mutta kun näin entisenä uusmaalaisena tunnen aktiivisia, hyviä kansanedustajia, Tarja Kauton, Matti Saarisen ja teitä muita Uudeltamaalta, Markkulan voisi luetella, niin tässä on järjestökulttuurissa erilainen mentaliteetti. Täällä ei ole sellaista kuin meillä maakunnissa, missä on vahva, väkevä, toimiva järjestökulttuuri, joka odottaa kansanedustajia, ottaa yhteyksiä jo kuukausia ennen, ja kierretään. Täällä ei toimita ihan samalla lailla. Täällä hoidetaan ehkä median kautta. Tarkoitan sitä, että ei ole samanlaista järjestökulttuuria. Sen ovat myös tutkimukset osoittaneet, että siinä on tuntuvia eroja, kun puhutaan politiikan, puolue-elämän, kulttuurin, sivistyselämän eroista.

Arvoisa puhemies! Kun harvoin tulee tällaista tilaisuutta sanoa, niin minun arvioni on kyllä tämän kuuden vuoden jälkeen ja olen monesti työhuoneessa ihmetellyt, kun olen isoissa organisaatioissa toiminut ennenkin, että kyllä henkilöstörekrytointi on onnistunut tässä talossa. Monesti olen miettinyt, millä ihmeen konsteilla, metodeilla siinä on onnistuttu, kun ne valinnat tehdään täällä ja tietämäni mukaan siinä ei käytetä konsulttitoimistoja, vaan se tapahtuu täällä, niin kuin pitää ollakin. Ihan, sanotaan, siitä lähtien, joka avaa oven, lähtien korkeimpaan asemaan, pääsihteeriin, saakka, niin sanon muuten, että kyllä on palveluhenkisyyttä ja aina autetaan. Minulle ei ole sattunut mitään vastaan tässä, joten minä haluaisin kyllä onnitella tältä osin kaikkia niitä, jotka ovat talossa.

Mitä tulee kansliatoimikuntaan: Minä sanoin silloin, kun tulin, että älkää minua muuten sinne valitko, koska minäkin olen vähän sen tahtoinen, että kotonakin tahtovat aina asiat vähän muuttua, mutta onneksi tulee niin harvoin käytyä siellä. Mutta kyllä minun pitää sanoa, että kansliatoimikunta on kiistatta, arvoisa puhemies, osoittanut ryhdikkään toimintansa asioissa, joissa parempi ja työtään vähemmän arvostava hallintoelin olisi vaiennut. Tältä osin, kuka edustaja olikin, joka myös osoitti sanansa puhemiehistölle, niin kyllä viime kädessä meidän työmme arvostus johtuu meistä, mitä me teemme, minkä kuvan me annamme, onnistummeko siinä, ainahan me emme voi onnistua, mutta miten myös perustelemme tämän työn merkitystä. Tältä osin kyllä minä mielessäni oikein ajattelin silloin, että on hieno homma, kun 20 vuotta päätöksentekoa tutki aikanaan ja tänne se toi sitten. Kyllä minä ajattelin silloin siinä tilanteessa, että kyllä nyt, kun kantti löytyi, tämä on muuten hyvä, ja se löytyi. Siis ryhdikkyyttä, ja silloin kun ollaan oikealla asialla, meidän pitää uskaltaa tehdä päätöksiä myös kansalaisten parhaaksi.

Viimeiseksi, arvoisa puhemies: Meidän eduskunnastamme kannattaa puhua myös maan rajojen ulkopuolella. Minulla oli tilaisuus torstaina tällaisessa tilaisuudessa olla. Kun siellä Pariisissa maailman asiantuntijat kuuntelivat, mitä meillä esimerkiksi on tietohallinnon osalta menossa tässä Internet-aikaan siirtymisessä, eduskunta on vienyt livenä esityksiä ulos, he ihmettelivät, miksette te kerro näistä enemmän, että tämmöistä on menossa. Saattaisi olla — niin kuin lainsäädäntöjohtaja tietää, tiistain kokouksessa me pohdimme näitä — hyvä, että tietyissä merkittävissä asiakirjoissa, joita tehdään esimerkiksi eduskunnassa, joilla on kansainvälistä relevanssia, tiivistelmä olisi jopa sellaisella kielellä, että siihen pääsevät kiinni myös muut, koska muut ovat myös kiinnostuneita siitä, millä tavalla eduskuntatyötä on kehitetty, ja tässä on kehitetty tavattoman paljon. Sekin on tapahtunut tämän salin päätöksillä ja myös kansliatoimikunnan ratkaisuilla.

Minulla on sellainen asenne, arvoisa puhemies, että minä kuuntelen hyvin tarkkaan ringside-paikkojen, etupenkin, istujia, esimerkiksi ed. Skinnarin puheenvuoroja. Te olette ollut pitkään täällä talossa ja te osaatte olennaisen erottaa. Te ette myöskään reagoi aina heti, vaikka joskus voisikin, julkisuudenhakuisesti. Mutta silloin kun te reagoitte, niin minun arvioni on, että te olette oikeassa. Siis jotain on silloin siinä asiassa. Uskon, että tämän keskustelun jälkeen ei tarvitse suuria eleitä ottaa, niin tämäkin asia etenee.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Olinille totean nimenomaan uudelleen sen, että aina meidän täytyy olla valmiita uusimaan työtapoja. Siinä mielessä tein tämän esityksen, että jos me maanantaista perjantaihin olisimme 8—16 aina täällä eduskunnassa töissä ja esimerkiksi valiokunnat olisivat joka toinen päivä ja joka toinen päivä istunnot, kaikki edustajathan eivät ole joka päivä. Esimerkiksi jos on aamupäivällä valiokunta, iltapäivä olisi vapaata joka toinen päivä. Jokainen meistä tietää, että edustaja voi hoitaa kenttään kontaktia ympäri maailman kello 16 jälkeen. Kyllä minun mielestäni tällaista asiaa pitää uskaltaa edes pohtia.

Ed. Kokkoselle sanon nimenomaan, että se kalikka kalahtaa, mihin se kolahtaa, tämä vanha suomalainen sanonta, kun hän otti niin kärkkäästi kantaa tähän minun esitykseeni.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen ihan samaa mieltä: se kalikka kalahtaa, johon koira älähtää, vai miten se nyt olikaan, kun tuntui siltä, että ed. Kuosmanen juuri tästä nimenomaan halusi älähtää.

Toteaisin vain, kun eduskunnan työjärjestys on juuri uusittu, minusta tuntuu hieman erikoiselta, että meillä olisi päivän tarjous, että niin viikoittain ikään kuin ruokalistaa muuttelisimme sitä. Minusta olisi hyvä elää vuosi kaksi aina kerrallaan työjärjestyksessä ja sitten katsoa, onko aihetta muuttaa.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kiittää ed. Olinia hyvästä puheenvuorosta, ennen kaikkea siitä selvityksestä ja tutkimuksesta, joka kohdistui kansanedustajan jokapäiväiseen työhön. Minusta oli arvokasta, että se tuli kirjattua eduskunnan pöytäkirjoihin.

Toisaalta myöskin haluaisin todeta meidän henkilöstöstämme, niin kuin on jo sanottu, että meillä on erinomainen henkilöstö ja pitää lähteä ihan korkeimmasta henkilöstöstä siivoojaan saakka. Saamme joka aamu tulla tänne hyvin siivottuihin huoneisiin, paikat pidetään kunnossa ja kaikki tämmöiset fasiliteetit meillä ovat hoituneet aina. Minusta meidän on syytä tätäkin muistaa.

Ed. Kuosmanen puhui työajasta. Ei kerta kaikkiaan Suomen parlamenttiin voida soveltaa enkä usko, että muihinkaan parlamentteihin, voitavan soveltaa työaikalakia ja 8—16 työaikaa. Kyllä edes meidän kansanedustajien pitää tämä asia ... Niin suuresti kuin minä ed. Kuosmasta arvostan monessa asiassa, mutta tässä en kyllä voi yhtyä siihen, että täällä lähdetään työaikalakia noudattamaan.

Juha   Karpio  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun ed. Olinin kanssa viisi vuotta olimme kotikaupunkimme valtuuston puheenjohtajistossa ja saatoin siellä myöskin hyvin tarkkaan seurata ed. Olinin toimintaa, ei voi muuta kuin todeta, että tämä puheenvuoro jatkoi sitä hyvää valtuuston puheenjohtajatyöskentelyä, jota hän viiden vuoden aikana suoritti. Hivenen ihmettelin siinä, kun hän mainitsi ylityötuntien määrän, joita hänellä on. Se oli aivan yllättävää, mutta perusteellinen selvitys siitä oli erittäin hyvä samalla tavalla, kun hän hyvin hienovaraisesti käsitteli ed. Kuosmasen puheenvuoroa siitä, mikä meidän työskentelytapamme täällä on. Uskoisin, että ed. Kuosmanenkaan ei aivan vakavalla mielellä niitä kaikkia esittänyt. Mutta hyvää keskustelupohjaa asialle oli.

Esa  Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Itse kun olen ay-taustainen ja taistelen työaikalakien puolesta, luulisi, että kannatan ed. Kuosmasen ajatusta, mutta minä en kyllä kannata sitä. Näen, että meidän pitää elää sen työtilanteen mukaan, mikä eduskunnassa on. Siinä mielessä, jos ajattelee vaikka tätä kevätkautta, tässä on ollut vähän semmoista lurkkiaikaa, että voisi vähän miettiä sitä, kun meillä on paljon asioita salissa, silloin tiivistettäisiin ja tehtäisiin pitempää päivää. Sitten tehdään sen mukaan työaika.

Ed. Kuosmaselle voisi todeta, että ihmettelen hänen kantaansa siinä mielessä, kun hän on yrittäjä ja puhuu yleensä joustavien työaikojen puolesta ja ettei työaikaa ole ollenkaan. Tässä kysymyksessä menevät vähän tikut ristiin. Mutta meillähän on ajattelun vapaus ja aina uusia avauksia tarvitaan. Mutta tämä on ilmeisesti ammuttu alas ihan riittävän monesti.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. E. Lahtelalle haluan todeta, että itse en ole havainnut mitään ylimääräisiä aikoja. Päinvastoin täytyy miettiä, mistä voisi saada aikaa itselleen. Se riippuu siitä, kuinka oman tehtävänsä ohjelmoi, siitä myöskin, minkälaisissa tehtävissä on. Mutta minusta on väärin puhua kaikista kansanedustajista. Jos itsestään puhuu, olkoon se näin, mutta uskon, että suurin osa kansanedustajista tekee erittäin pitkää päivää ja erittäin vähän on olemassa mitään vapaa-aikoja tai lomia.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tilintarkastajiemme hyvä puheenjohtaja ed. Saarinen avasi tätä keskustelua ihan oikealla tavalla. Kun on nuorena kansanedustajana saanut olla mukana eduskunnan tilintarkastajana, niin paljon nämä aiheet ovat meitä keskusteluttaneet. En jaksa uskoa myöskään sitä, että ed. Kuosmanen tarkoitti asiaa ihan todella.

Minulla on ollut kokemusta olla myöskin asfalttialalla pienenä poikana. Sielläkin on sama tilanne, kun on kuuma kesä: pyhää arkea painetaan uutta pikeä, yötä päivää, silloin kun on rauta kuumaa. Silloin sitä lasketaan tielle, kun on lämmintä, eikä keskellä 40 asteen pakkasta. Samat periaatteet ovat tässä talossa. Silloin kun meillä on lakiesityksiä, ei ole ruuhkia valiokunnissa ja tämä talo vaatii toiminnan, ennen ei lähdetä joululomalle, ei kesälomalle. Hommat pitää hoitaa, mutta lomalle ei lähdetä. Itselle on tullut viime vuoden aikana 60 000 auton kilometrimittariin kiertämällä Pohjanmaan 57:ää kuntaa, 60 000 kilometriä pelkkinä viikonloppuina. Se lomista.

Timo Ihamäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun yleensä täällä kuulee, kuinka surkea tilanne on, on aika mukava olla mukana tässä keskinäisen kehumisen kerhossa, jossa annetaan puolin ja toisin. Haluan vielä kehua kansliatoimikuntaa, joka mielestäni on tällä kaudella erittäin hyvin toiminut, mutta kolme semmoista suurta puutetta nyt on.

Työskentelyolosuhteet ovat vähän vajavaiset. Minullakin on takanani lupaava virkamiesura ja taatusti on pienin huone se, missä nykyisin työskentelen yhdessä avustajan kanssa. Aina on ollut valtiolla varaa hankkia isompi huone. Toivottavasti tässä nyt edistytään.

Tietotekniikka ei ole täydellistä, mutta täytyy sanoa, ettei sen tarvitse olla huippuosaajille tehtykään, mutta siinäkin on vielä pikkuisen puutteita ja sitä yritetään kohentaa.

Sitten avustajakysymys, joka saatiin jollakin lailla ratkaisuun. Haluan vain todeta, että monissa parlamenteissa on tämä asia paljon paljon paremmin järjestetty.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hieman tätä keskinäisen kehumisen kerhoa, joka on paikallaan. Totean kuitenkin, että viime kädessähän eduskunnan menoista päättää suuri sali ja ne valmistellaan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostossa, missä itsekin olen puheenjohtajana. Siellähän ne päätetään eikä missään kansliatoimikunnassa (Ed. Tykkyläisen välihuuto) — osa kansliatoimikunnassa, kyllä, aivan oikein, mutta rahat tulevat kuitenkin kansan kädestä. — Minusta on hyvin tärkeää, että puolustetaan kansanvaltaista järjestelmää ja samalla pidetään koko ajan huoli siitä, että eduskunnassakin taloudellinen tehokkuus koko ajan toimii. Valitettavasti julkinen sana vertaa eduskunnan menoja hyvin harhaanjohtavasti. Esimerkiksi joissain lehdissä ei ole huomattu sitä, että viimeksi on tullut Valtiontalouden tarkastusvirasto ja monia toimintoja eduskuntaan lisää ja silti verrataan näihin vanhoihin lukuihin, joissa nämä eivät ole mukana.

Arvoisa puhemies! Globalisaatio, kansainvälistyminen, asettaa suuret haasteet. Lopuksi tulenkin siihen, että kun itsekin havaitsen, että täällä perustetaan Attac-kerho, jossa veroasioita käsitellään. Ajattelen, että tuonnehan pitää mennä, mutta tutustuin tarkemmin ja ilmoitin, että en tule. Ihmettelen, miksi kansanedustajat ja ministerit pyörivät tällaisissa Attac-kerhoissa. Miksi emme eduskunnassa tutustu globalisaatioon ja kansainvälisyyteen? Se on iso haaste juuri kansanedustajan työhön. Siihen tarvitsemme voimavaroja sen sijaan, että pyörisimme tuolla vanhojen 60-lukulaisten kanssa erinäköisissä kerhoissa, joissa näitä asioita ei kuitenkaan ratkaista.

Toimi Kankaanniemi /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti en nyt aivan kaikkea kuullut, mitä ed. Ala-Nissilä puhui, mutta ihmettelen kyllä suuresti osaa siitä, mistä hän viimeksi kertoi. Ei Suomen eduskunta valitettavasti pysty näitä maailmanlaajuisia globalisaation seurausongelmia hoitamaan juuri millään tavalla. Siinä tarvitaan laajaa yhteistyötä yli kaikkien ja kaikenlaisten rajojen.

Tästä on kysymys Attac-toiminnassa. Se ei ole mitään väkivaltaista toimintaa, vaan selvitetään asiat, luodaan ohjelmia ja keskustellaan niistä ja katsotaan, miten löydettäisiin mahdollisimman laaja joukko tekemään yhteistyötä. Siihen toivoisin hieman suomalaisia porvareita mukaan, mutta he ovat antaneet tämän luisua muutamien muiden käsiin. Itse en ole sosialisti enkä sellaiseksi tule, mutta tuen kuitenkin näitä tavoitteita.

Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran vain vastaukseksi, että kyllä minua hämmästyttää, että ed. Kankaanniemi asetti kyseenalaiseksi eduskunnan kansainvälisen seurantatyön ja tehtävät. Sen sijaan hän näkee tarpeelliseksi mennä vaikka rukoilemaan Amerikkaan. Kyllä minusta nämä ovat ihan eri mittasuhteisia asioita. Minusta on tärkeää, että seuraamme mitä maailmalla tapahtuu ja osallistumme siihen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai tarvitaan erilaisia kansalaisjärjestöjä. Me olemme, ed. Kankaanniemi, kansanedustajia ja saamme siitä varsin kohtuullista palkkaa. Meidän globalisaation haasteemme ovat isoja, ja parlamenttien eri puolilla maailmaa pitää niitä kysymyksiä käsitellä ja niihin perehtyä, ja meidän pitää saada siihen resursseja. Eivät nämä ompeluseurakysymyksiä, ed. Kankaanniemi, kansanedustajille ole, vaan meidän työtehtäviimme kuuluvia asioita.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! En aio puhua Attacista mitään. Attakkia on aikanaan tehty ihan riittävästi, mutta kyllä ed. Kuosmanen hykertelee, että sai meidät lankaan keskustelemaan moisesta ehdotuksesta. Maakunta tarvitsee meitä ja me tarvitsemme maakuntaa, ja siihen pitää olla aikaa. Näin ollen, silloin kun täällä ollaan, tehdään työtä olan takaa ne ajat, jotka täällä ovat muotoutuneet.

Kun täällä kansliatoimikuntaa on kehuttu, nostaisin yhden asian esille. Kyllä kansliatoimikunta erinomaisesti on toiminut, mutta kun taannoin tehtiin päätös, että määräväleillä voidaan korvata kuluja oman auton käytöstä tiettyjen virkaehtosopimukseen liittyvien kustannusten mukaisesti, niin heti kun lehdistö älähti, niin suitset tiukalle ja näistä luovuttiin. Sen sijaan Ouluun saa mennä vaikka viisi kertaa päivässä ja eduskunta maksaa, mutta jos minä kerran viikossa ajan edestakaisin Mikkelin väliä, en saa siitä korvausta. Moni muukin kokee tämän epäoikeudenmukaiseksi. (Ed. Kuosmanen: On kulukorvaukset!) — Olkaa nyt hiljaa vähän aikaa. (Naurua)

Minusta olisi syytä tarkistaa tätä asiaa, sillä tuskin kukaan täällä autoa tienaa matkakorvauksilla. Oli nimittäin kohtuutonta, että alistuttiin lehdistön ohjaukseen ja tällaiseen ryhdyttiin ja peruutettiin. 46 000 kilometriä, 10,5 kuukautta, lähinnä Helsinki—Mikkeli-välillä on kertynyt autolle kilometrejä, niin kuin ed. Salo totesi.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Varasin tämän puheenvuoron ennen kuin ed. Nepponen käytti omansa. Minä olen yleensä kiinnostunut enemmän institutionaalisista asioista, vaikka hän oli aivan oikeassa tuossa asiassa. Nimittäin säästin tähän loppuun sen, että silloin kun tulin taloon, arvoisa puhemies, minulla oli vaikeuksia erottaa, kuka on kansanedustaja ja kuka on toimittaja. Se johtui vain siitä, että tämä symbioosi on niin läheinen. Kyllä minä nyt Hautamäen tunnen, arvostetun journalistin, joka tänne tulla tupsahti kevätorrelle, mutta myös saunassa oli sama. Päätin, että enpä käy saunassa, enkä ole käynyt sen jälkeen.

Tämä on erittäin iso kysymys. Joskus mielessäni ajattelen näin ja kaikella sillä, mikä tällaiseen sanontaan liittyy, sanon, koska olen tätä mieltä. Olen joskus miettinyt ministereitä, että jonkin paikan hekin tarvitsisivat taloon tullessaan, jossa he voivat olla rauhassa. Sama, totta kai, pätee kaikkiin taloon asukkaisiin, mutta tämä on eräänlainen symbioosi. Kun olen kiertänyt muiden maiden parlamentteja, olen tätä aina vähän kysynyt. Meillähän on uusi rakennus tulossa, mahdollisuudet lisääntyvät tämän asian järjestämiseen, mutta se on myös työpaikkakysymys. Me tarvitsemme viestintää ja tiedotusta, se on selvä, tätä työtä, ja se toimii tässä talossa. Mutta veikkaan, että tämäkin näkökulma tulee vielä pohdintaan positiivisesti.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ed. Nepponen totesi, ed. Kuosmanen lämmitteli erikoisen keskustelun aiheen. Itse koen edustajantyöni niin, että kun kuusi vuotta sitten tulin ensimmäistä kertaa tähän taloon, meillä oli työtahti huomattavasti leppoisampi kuin tällä hetkellä. Silloin usein keskiviikkopäivät olivat niin, että meillä ei ollut istuntoja, torstai-iltaisin kyllä istuntoja oli. Nyt unioniaika on tuonut tähän taloon hyvin paljon lisää töitä, ja niin kuin ed. Ala-Nissilä peräänkuulutti vähän globalisaatiokoulutusta, meillä on erityinen vastuu eduskuntana pitää huoli siitä, että seuraamme myös, mitä Euroopan unionissa tapahtuu, mitä tapahtuu suuressa maailmassa, jotta voimme tehdä täällä ajassa ja hengessä olevia päätöksiä.

Eduskuntaa mielestäni ei tule alistaa kellokorttimaiseen, virkamiesmäiseen työskentelytapaan. Nyt vallitseva työskentelytapa mielestäni sopii erinomaisesti meidän parlamenttiimme. Se, että julkisen sanan annamme piiskata itseämme tietyissä asioissa, johtuu myös arvoisista kollegoista. Vuotajia ja vihjeenantajia näyttää olevan, jotka sitten voidaan lukea seuraavana päivänä iltapäivälehtien lööpeistä. Tietynlaista itsekuria, jotta myös saamme sen arvostuksen, jota tämä talo kaipaa! Niin kuin olen todennut, mitä enemmän kaiken näköisiä kultaisia esineitä otamme tähän taloon vastaan, sitä enemmän tämän talon arvovalta rappeutuu.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. M. Salolle totean, kun hän kehui työtahtia eduskunnassa, että itse olen varmaan ainut kansanedustaja, joka on ollut 100-prosenttisesti joka istunnossa läsnä koko kansanedustajakauteni, samoin noin 99-prosenttisesti eri valiokunnissa. Olen läheltä seurannut tätä työtahtia. Täällä on todella kova työtahti. Sen takia ajattelin, eikö meidän nyt olisi syytä kuitenkin ottaa maanantaipäivä vielä mukaan työjärjestykseen sillä tavalla, että se todella helpottaisi meidän iltaistuntojamme täällä, ettei tarvitse aamuun saakka istua täällä ja silmät ristissä aamulla tulla valiokuntiin heti aamulla 8:n jälkeen eri jaostoihin jnp. Ihan ystävällisesti heitin tämmöisen ajatuksen, eikö tätä nyt kannattaisi kehittää kuitenkin eteenpäin.

Totean edelleen, että ehdottomasti meidän täytyy muistaa, että me olemme Suomen kansan edustajia ja meidän päätehtävämme on todella lainsäädäntö. Siinä mielessä ne, jotka kahdella pallilla istuvat eli pokkaavat valtiota ja pokkaavat kuntia, juuri nämä henkilöt, kuntapuolen edustajat, ovat täällä olleet äänessä eivätkä hyväksy maanantaita työpäiväksi.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minulla kaikki viikonpäivät ovat usein työpäiviä. En ole lähtenyt siitä, että maanantai tai jokin muu päivä olisi sellainen, jolloin ei voisi tehdä kansanedustajan työtä. Ihmisethän lähestyvät meitä kaikkina aikoina.

Mutta pyysin puheenvuoron siinä vaiheessa, kun ed. Kuosmanen röyhisteli rintaansa sillä, että hän ei ole ollut yhdestäkään istunnossa poissa, ikään kuin moitti niitä kansanedustajia, jotka hoitavat kansainvälisiä tehtäviä ja siitä syystä joutuvat pakosta olemaan istunnoista poissa. Olen ymmärtänyt, että EU:n myötä, globalisaation myötä myös kansainväliset tehtävät kuuluvat kansanedustajille. Kun minuakin on useissa yhteyksissä pyydetty ulkomaille erilaisia tehtäviä suorittamaan, olen aina kysynyt, onko tämä eduskunnan kannalta tärkeä tehtävä. Jos näin on, olen valmis lähtemään. Ensi viikonlopuksikin lähden eduskunnan tehtävissä ulkomaille enkä suinkaan lomaile siellä. En millään tavalla hyväksy sitä, että näitä pidetään ikään kuin työstä pinnaamisena, niin kuin ymmärsin, että ed. Kuosmanen katsoi.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kokkonen vei osan niistä sanoista, mitä halusin sanoa, mutta totean vain, että ne kansanedustajat, jotka ovat kansainvälisissä tehtävissä Pohjoismaiden neuvostossa tai Ipussa, ja mitä niitä onkaan, eivät koskaan pääse kansanedustajaurallaan niin hyviksi kuin ed. Kuosmanen pääsee. Heillä ei ole millään mahdollisuutta osallistua kaikkiin täysistuntoihin ja valiokuntiin. Heillä ei ole mahdollisuutta, kun he hoitavat eduskunnan määräämiä työtehtäviään tämän maan rajojen ulkopuolella. He eivät pääse siihen. Mutta sen sanon kahden vuoden kokemuksella — olen nuori parlamentaarikko — että kun kuuntelen teitä täällä, arvostukseni työtovereitani kohtaan ei mene sen mukaisesti, kuinka paljon he ajavat taksilla, kuinka paljon he istuvat täysistunnoissa, onko 100-prosenttinen läsnäolo, tai valiokunnissa, mutta sitä arvostan, mitä he päästävät suustaan, ja mietin sitä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! En tiennytkään, kun ed. Kuosmasen kanssa yleensä perjantaisin kello 17 istumme junassa samassa pöydässä ja puhumme työasioita, että hänen kanssaan ei sitten enää niistä voi puhuakaan, koska kello on yli 16. Mutta katsotaan nyt tänään sitten.

Eduskunnan yksi ongelmahan on, jos halutaan työtä tehostaa, puheaika, jota itse olen metsästänyt vuosien mittaan, kuten arvoisa puhemieskin tietää. Ellei siihen puututa enemmän kuin nyt on tapahtunut — kansanedustajat eivät halua, että siihen puututaan — mitkään aikataulut eivät ole käytännössä mahdollisia.

Mitä tulee siihen, onko eduskunnassa salissa tai yleensä riittävästi töitä, aika usein unohdetaan se, että perustuslain mukaan jokaisella valiokunnalla on mahdollisuus saada omalta sektoriltaan hallitukselta selvityksiä siitä, miten asioita on hoidettu tai miksi jotakin asiaa ei ole hoidettu, ja sen voi tuoda myös tänne saliin. Me olemme — niin kuin ed. E. Lahtela, ja hänkin sen tietää — käyneet työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa läpi sellaisia asioita ja vaatineet näitä selvityksiä.

Toisaalta on ollut myös havaittavissa se, että kansanedustajat lähes pääsääntöisesti, liiankin usein, laittavat mietintöihin vaatimuksen selonteosta eduskunnalle eikä sitten kuitenkaan jakseta keskustella tai he tekevät lukuisia toimenpidealoitteita, jotka eivät enää ole, kärsittyään inflaation, saaneet sitä merkitystä, joka niille käytännössä kuuluisi. On tukahdutettu tämä organisaatio.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua, mitä eduskunnan työtavoista ja käyttäytymisestä on käyty. Ensimmäisen kauden kansanedustajana olen monta kertaa jäänyt kysymään, mikä on tämän työn vaikuttavuus ja tulokset pitkien istuntojen ja monen pitkän puhumisen jälkeen. Henkilökohtaisesti pyrin hakemaan itsetutkiskelun kautta tehokkuutta tähän työhön. Hoidetaan lainsäädäntötyö kunnialla, tehdään korkeatasoisesti hyviä lakeja ja keskitytään nimenomaan tämän työn vaikuttavuuteen ja tuloksiin.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Tietenkin huomenna saattaa lehdistä lukea, että eduskunta valitti työolojaan tai kävi kehityskeskusteluja.

Ed. Skinnarin viimeiseen puheenvuoroon liittyy yksi olennainen asia, johon meidän myös on rohjettava tarttua, eli on ruvettava pitämään aikatauluista kiinni ja myös sopimaan siitä, että puheilla on myös rajoituksensa, aivan ehdottomasti. Saattaa olla jokin asia, jossa semmoinen mahdollisuus sallitaan, mutta on se niin, että 2—3 minuutissa pitää voida olennainen sanoa.

Sitten toinen asia, arvoisa puhemies: Meiltä vaaditaan ja meillä pitää olla harkintaa myös siinä, mitä selvityksiä me pyydämme ministeriöiltä, kuinka paljon ne kaikki maksavat, ovatko ne olennaisia. Se selvityspyyntö pitää olla, mutta kaikkien tekojen vaikutukset on arvioitava. Meiltä ehkä odotetaan sitä enemmän kuin monelta muulta, ja se odotus on aivan oikeutettu.