Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin lisättäväksi säännös siitä, millä perusteella työnantajalla on oikeus käsitellä työnhakijaa tai työntekijää koskevia henkilöluottotietoja heidän luotettavuutensa arvioimiseksi, ja tämä on tämän hallituksen esityksen ydin. Itse asiassa tätä lakia olisi voinut ja olisi pitänytkin avata enemmän niin, että hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi olisi tullut tarpeettomaksi, jos olisi otettu lähtökohdaksi tämän lain näkökulma.

Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyviä puolia. Monelta osin ne selventävät sekä työnantajien että työntekijöitten oikeuksia ja velvollisuuksia, ja se on erittäin tärkeää, sillä työpaikka on vahvojen oikeuksien ja velvollisuuksien näyttämö, ja vaikka osa jo nyt saatavista luottotiedoista on julkisia, on aivan erityinen tarve säätää tarkasti siitä, kuinka niitä käytetään työsuhteessa ja työhönottotilanteessa.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että henkilöluottotietojen merkitys työelämässä kasvaa ja niitä käytetään erityisesti työhönotossa työntekijöitten luotettavuuden arviointiin. Tästä syystä valiokunnassa halusimme tarkentaa hallituksen esitystä.

Työelämävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asiakastieto Oy:ltä saadun tiedon mukaan Asiakastieto ei nykyisenkään käytännön mukaan erikseen kysy eikä sille ilmoiteta sitä, milloin kysely on tehty työhönotto- tai vastaavassa tilanteessa. Sen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa todetaan, että menettelyrikkomukset eivät yleisesti tule viranomaisten tietoon, sillä usein työntekijät eivät ole tietoisia lain sisällöstä ja toisaalta taas työntekijät eivät kovin helposti uskalla tehdä työnantajastaan ilmoitusta työsuojeluviranomaisille, vaikka lainsäädännön tuntisivatkin. Toiseksi tässä julkaisussa todetaan, että viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja valvoa ennalta ehkäisevästi lain noudattamista työpaikoilla. Työsuojeluviranomaisilla ei resursseja tulevina aikoina ole muutenkaan, valtion tuottavuusohjelmahan uhkaa vähentää toisessa vaiheessaan joka neljännen kenttätyötä tekevän työsuojeluviranomaisen työpanoksen.

Arvoisa puhemies! Me ehdotamme valiokunnan mietintöön sisältyvään lakiehdotukseen työntekijän asemaa ja lain valvontamahdollisuuksia parantavia tarkennuksia. Muutosehdotukset perustuvat pitkälti perustuslakivaliokunnan lausunnossa oleviin ehdotuksiin, ja tietosuojavaltuutettu on ehdottanut, että rekisteröidylle ilmoitettaisiin häntä koskevista luottotietokyselyistä, jotka liittyvät työsuhteeseen, siis niin, että ensimmäinen lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 5 a § muutettuna vastalauseen mukaisesti, ja se tarkoittaa sitä, että 1 momentti muutettaisiin niin, että työnantajalla on oikeus saada ja käyttää tehtävään valittua työnhakijaa koskevia luottotietolain 4 luvussa tarkoitettuja työnhakijan luotettavuuden arvioimiseksi välttämättömiä henkilöluottotietoja. Edelleen 6 kohtaan lisäys: "jotka ovat työnantajan tai tämän asiakkaan kannalta merkittävän omaisuuden vartiointitehtäviä", ja nimenomaan lisäys "kannalta merkittävän" omaisuuden, ja nämä molemmat muutosesitykset on poimittu siitä perustuslakivaliokunnan tekstiosiosta. Kolmantena kohtana uusi 4 momentti, joka kuuluisi: "Luottotietorekisterin pitäjän tulee ilmoittaa rekisteröidylle välittömästi kaikista hänen luottotietojaan koskevista pyynnöistä, jotka on tehty 1 tai 2 momentin perusteella." Tämä oli kuulemisessa nimenomaan tietosuojavaltuutetun tekemä korjausehdotus.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi kävi tuossa läpi tämän perusajatuksen, mikä tässä hallituksen esityksessä on oleellista. Itse en tuossa oikeastaan vielä ymmärtänyt siinä mielessä, miten jotenkin jonkun henkilön luottotiedot voisivat vaikuttaa siihen, jotta se ihminen olisi pätevä siinä ammatissaan, mihin hän hakeutuu.

Ajatellaan vaikka tämmöistä yrittäjää, joka on tehnyt virhearvioinnin sijoitustensa osalta, ja menekki ei olekaan semmoinen kuin hän on ajatellut ja hän menee konkurssiin, niin tässä tapauksessa hänet työnantaja voisi sitten luokitella huonoksi työntekijäksi sen takia nimenomaan, jotta hän on tehnyt virhearvion siinä yritystoiminnassaan, koska tässähän ne luottotiedot otetaan joka tapauksessa. Sen takia ed. Mustajärvi teki tämän esityksen.

Itse en ole allekirjoittaja, kun en ollut kokouksessa läsnä erään tilaisuuden takia. Olisin kirjoittanut mielellään tämän vastalauseen alle, koska kyse on siitä, jotta sen pitäisi olla aina välttämätön. Se juju tässä tähän pohjaesitykseen verrattuna on olemassa. Ei aina pyydettäisi tai ei annettaisi mahdollisuuttakaan, vaan pitää olla välttämätön, tämmöinen tarve siihen, miksi pyytää. Jos on semmoisessa tehtävässä erityisesti — mikä voisi olla — jossain pankissa joku isojen rahojen kanssa oleva henkilö ja tietysti kun on paljon velkaa, niin voisi kuvitella, että siinä pitää olla omatkin luottotiedot aika puhtaat. Mutta siitä huolimatta en näkisi, jos on tämmöinen konkurssinen yrittäjä, että hän vielä olisi epärehellinen, siitä huolimatta että on tehnyt näitä virhearvioita. Sen takia hyvin semmoisella rajapinnalla kuljetaan, mikä voi loukata ihmistä henkilökohtaisesti. Se voi olla ihan hyvä ihminen siihen tehtävään, rehellinen ihminen, ei mitään väärää ole tehnyt, mutta on tapahtunut tämmöinen vahinko, ja sen takia se voi vaikuttaa hänen työpaikan saantiinsa ja siihen, miten pärjää elämässä. Sen takia kannatan kaikkia näitä esityksiä aikanaan, kun tulee tänne pykäläkohtainen esitys sitten.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Työntekijöiden yksityisyyden suoja on ollut viime aikoina vahvasti esillä sekä sähköisen viestinnän, tietosuojalain muutosesityksen että nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen johdosta. Molemmissa esityksissä haetaan tasapainoa työntekijän ja työnantajan tarpeiden ja oikeuksien välillä.

Työntekijöiden luotettavuus voi olla monin tavoin tärkeää työnantajille. Erityisesti se korostuu tehtävissä, joissa vaaditaan aivan erityistä luotettavuutta ja joissa luottamuksen rikkomisella voi olla vakavat taloudelliset tai muut seuraukset. Työnantajien riskienhallinnan näkökulmasta on korostunut myös sopivien työntekijöiden valitseminen. Osana erilaisia taustaselvityksiä on käytetty myös mahdollisuutta työntekijöiden henkilöluottotietojen selvittämiseen. On selvää, että eri tehtävissä tarvitaan erityyppisiä ihmisiä. Tämän vuoksi on voitava edellyttää myös erityyppistä ja -tasoista luottamusta. Jotta tietojenhankinnan asianmukaisuudesta voitaisiin varmistua, on perusteltua, että lainsäädännöllä vahvistetaan toiminnalle yleisesti hyväksytyt pelisäännöt.

Vaikka luottotietolaissa onkin jo aiemmin ollut yleisluontoinen viittaus mahdollisuuteen luovuttaa henkilöluottotietoja työntekijän tai työnhakijan arvioimiseksi, laissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä työnantaja voi selvittää työnhakijan tai työntekijän luottotiedot. Kyseisen hallituksen esityksen mukaan työnantajalla olisi oikeus saada ja käyttää tehtävään valittua työnhakijaa koskevia henkilöluottotietoja, kun tämän on tarkoitus toimia työtehtävissä, jotka edellyttävät erityistä luotettavuutta ja joihin muun muassa sisältyy merkittävää taloudellista valtaa ja väärinkäytöksistä tai esimerkiksi taloudellista päätöksentekoa koskevan harkintakyvyn puutteesta johtuvien taloudellisten menetysten mahdollisuuksia. Esitys selkiinnyttäisi huomattavasti nykytilannetta, jossa työntekijöitä ja työnhakijoita koskevien taustatietojen hankkiminen on ollut pitkälti työntekijöiden yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain yleisluontoisten tarpeellisuus- ym. säädösten varassa.

Perustuslakivaliokunnankin mukaan säännösehdotukset täyttävät yleisesti ottaen lakitasoiseen sääntelyyn liittyvän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset, jolloin niitä voidaan pitää hyväksyttävinä. Kun tavoitteena on työnantajan tai tämän asiakkaan omaisuuden suojaaminen, säännösehdotuksille on olemassa perusteet.

Tästä huolimatta on helppo yhtyä myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen siitä, että työntekijöiden luotettavuuden arvioiminen ei voi koskaan pohjautua pelkkään luottotietojen hankintaan. Luottotietojen menettämisen takana voi joskus olla sellaisiakin syitä, joita ei välttämättä olisi luettava työntekijän tai -hakijan syyksi tai joilla ei välttämättä olisi työntekijän tehtävässä menestymistä heikentäviä vaikutuksia. Työntekijän soveltuvuuden arvioinnissa onkin aina lähdettävä kokonaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Avoimessa vuorovaikutuksessa työnantajan ja työntekijän välillä voivat selvitä monet sellaiset asiat, joista muuten voisi syntyä väärinymmärryksiä tai perusteettomia oletuksia. Onnistuneella sääntelyllä saadaan myös edistettyä sekä työnantajan että työntekijän etua.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ollaksemme johdonmukaisia tulemme tekemään myöskin tähän sähköisen viestinnän tietosuojalakiin hylkäysesityksen, koska silloin meidän valintamme liittyvät oikealla tavalla toisiinsa ja ovat johdonmukaisia. Mutta tuohon, mitä ed. Lahtela täällä sanoi siitä, kuinka väärin joissain tilanteissa luottotietoja voidaan käyttää työntekijän kohdalta: Itselläni oli 1990-luvulla omakohtainen tilanne semmoinen, että opiskelun ohessa hain paikkaa vartiointiliikkeessä ja minulla oli lankeamassa takausvastuu kaverin lainasta, ja siinä meinasi syntyä tilanne, että olisin menettänyt sen työpaikan. Sitä en uskalla sanoa, olinko hyvä tai huono vartija, mutta se, että jos en olisi saanut sitä mahdollisuutta tuosta syystä, niin silloin sillä ei olisi ollut mitään tekemistä sen kanssa, että kuinka luotettava minä siihen työtehtävään olen. Se, että työelämävaliokunnassa on korostettu nimenomaan sitä, että arviointi henkilön soveltuvuudesta pitää tehdä hänen soveltuvuudestaan juuri niihin kyseisiin työtehtäviin, on aivan oikein. Mikä on parantunut rekistereissä, on sitten se, että sinne on otettu mukaan lisätietosarake, jossa voidaan täsmentää, mistä syistä henkilö on merkitty luottotietorekistereihin.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä valiokunta pitää tärkeänä, että kouluissa ja tiedotusvälineissä annettaisiin nuorille nykyistä enemmän tietoa talousasioista ja muutenkin parannetaan nuorten valmiuksia oman talouden hoitoon, niin on tärkeää myös tosiaan tähdentää sitä, että näitä luottotietoja voidaan käyttää työhönotossa ja niillä on merkitystä jatkossa nuoren työelämässä. Esimerkiksi palvelualalla, kaupan alalla, joku kaupan kassa saattaa päivän aikana käsitellä huomattavia summia rahaa ja nuorenakin kiusaus voi olla suuri väärinkäytöksiin siinä ajattelemattomuuttaan. Tällaisella lailla voi olla myös ennalta ehkäisevä vaikutus niin, että ajatellaan pitemmän päälle ja mietitään sitä omaa tulevaisuutta, eikä hetken harkinnan kadotessa käyttäydytä väärin ja tuhota sitten mahdollisesti omaa tulevaisuutta ja omaa uraa jatkossa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Yhdyn tässä edustajien Lahtela ja Mustajärvi mielipiteisiin ja tietysti näihin muutosehdotuksiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta keskusteli varsin perusteellisesti näiden lakimuutosten tarpeellisuudesta. Kyllähän niin on, että sekä tämä esitys että sähköpostien lähdetietojen automaattinen ja manuaalinen seulonta ovat lakimuutoksina työnantajien tilausta. Näillä molemmilla tietenkin kavennetaan työntekijöiden yksityisyyden suojaa. Yhdyn niihin käsityksiin, mitä täällä on todettu, että työntekijän luotettavuudesta eivät paljoa kerro luottotiedot. Luottohäiriömerkintä syntyy rahan puutteesta ja rahan puute syntyy työttömyydestä, sairaudesta, takausvastuista, konkursseista tai sitten nuoruudesta tai muusta johtuvasta ymmärtämättömyydestä tai raha-asioiden hoidon taidon puutteesta. Elikkä minusta tämä laajempi yhteiskunnallinen yhteys pitäisi tässä aina muistaa. Kun toimin 25 vuotta ammattiyhdistystoimitsijana metallissa Turussa ja hoidin satoja, varmaan tuhansiakin työntekijöiden palkkaturvahakemuksia, niin kyllä tätä lakiesitystä lukiessa tuli mieleen, että ehkä olisi paikallaan, että työntekijöillä olisi oikeus saada työnantajan luottotiedot, eli ne tiedot, onko työnantajasta palkanmaksajaksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä pitäisi kääntääkin just näin päin, niin kuin ed. Yrttiaho tuossa totesi, niin silloin ei näitä palkkaturvia täytyisi täyttää niin paljon. Mutta tätä just pelkäsin, mitä ed. Toivakka tuossa totesi, jotta siellä kauppaan kun on menossa nuori töihin, niin sitten käy tämmöinen tilanne, kun aikaisemman lain yhteydessä on tässä pikavipeistä, kun siellä on tullut hairahduttua tämmöisen ruusuisen markkinoinnin ansiosta siihen, jotta miten helppoa rahaa tulee. Sitten tämä nuori kun meneekin sinne kauppaan kysymään töitä, niin työnantaja kysyy luottotiedot, ahaa, tämähän on ottanutkin pikavippiä, no, ei sulle aukea työpaikkaa. Menee toiseen työpaikkaan, niin okei, se on taas sielläkin epäluotettava sitten. Se on aika kallis tie nimittäin. Sille nuorelle ei anneta mahdollisuutta. Se on sitten mahdollisesti alle kaksikymppisenä jo sivupolulla ja koko elämän sitä sitten joutuu taivaltamaan. Jotenkin se "välttämätön" sana tässä pitäisi olla, niin kuin tässä nyt esitetäänkin ed. Mustajärven muotoilemassa pykälässä. Tämä perusjuju kuitenkin tulee säilymään, mitä äsken sanoin siinä, jotta tässä voi käydä sillä tavalla, jotta aiheutetaan syrjäytymistä, joka yhteiskunnalle on hirveän kallista pitkässä pelissä. Sen takia tämä on semmoinen kaksiteräinen asia ihan oikeasti. Toivon mukaan tässä nyt säilytetään maltti kuitenkin tuolla työnantajapiirissä, että niitä nuoria ei lähdetä sitten syrjimään sen takia, jotta ovat sattuneet ottamaan pikavipin ja erehtyneet tämmöiseen helppoon rahaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela kiinnitti hyvin huomionarvoiseen asiaan huomiota puheessaan. Nämä tämmöiset pikalainat ja pikaluotot ovat todella muodostumassa ja muodostuneet monella ikäväksi ketjukierteeksi, ja sen kielteisiä seurauksia joutuu kantamaan hyvin pitkään, ja pahimmassa tapauksessa ne syrjäyttävät elämänotteesta. Tämä on hyvin keskeinen asia, minkä ed. Esa Lahtela toi esille.