Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä energia- ja ilmastoselonteko on erittäin tärkeä asiakirja. (Hälinää)

Positiivista on, että eduskunnan täysistunnossa on energiaa, kun saataisiin se vaan oikein purkautumaan. Tätähän mietinnössään talousvaliokuntakin on pyrkinyt tekemään.

Tässä yhteydessä jo esitän kiitokset niin talousvaliokunnalle kuin myös valtiovarainvaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsenille. Lähes puolet eduskunnasta, vaikka tietysti jotkut ovat useissakin valiokunnissa, käsitteli tätä asiaa. Me olemme kuunnelleet satoja asiantuntijoita, ja se on osoitus myös siitä, että asia on laaja ja kauaskantoinen.

Energia-asiat ovat tulleet yhä tärkeämmiksi vuosi vuodelta, ja voi sanoa näin käyneen ihan tämänkin eduskunnan aikana noin kolme vuotta sitten, kun talousvaliokunta alkoi kiinnittää huomiota muun muassa Lissabonin strategian yhteydessä siihen, että ainakaan täällä Pohjolassa ei pärjätä, ellei energia-asioihin kiinnitetä entistä enemmän huomiota, mikä on kohtuuhintainen energia ja miten sitä on saatavissa, mikä on kohtuuhintainen sähkö ja miten sitä on saatavissa. Siis ellei näin tehdä, niin Pohjola ei pärjää eivätkä pärjää kyllä Euroopan unionikaan ja sen jäsenmaat, puhumattakaan kansalaisista. Tämä on yksi näkökohta.

Mutta toinen näkökohta, joka erityisesti ympäristövaliokunnan mietinnössä tulee esille, on nämä ilmastoon liittyvät asiat. Tässä yhteydessä valiokunta nojautui niihin asiakirjoihin, jotka ovat Euroopan unionin puheenjohtajuuskautta varten valmisteltu ja joissa ilmastopolitiikka, energia-asiat, otetaan erittäin tärkeänä kohtana esille. Samalla tavoin kuin näissä puheenjohtajuuskauden esityksissä talousvaliokuntakin lähtee siitä, että meidän on saatava nämä maailman merkittävät toimijat — Yhdysvallat, Kiina, Intia, Japani, Australia — mukaan tähän koko maapalloa kattavaan, pitemmällä tähtäyksellä kaikkia valtioita kattavaan ilmastosopimukseen, ja puheenjohtajuuskaudellaan Suomi voisi tässä asiassa olla se aktiivinen toimeenpanija, joka toisi esille tämän merkityksen.

Tämän asian kauaskantoisuus on tullut siinäkin mielessä merkittävämmäksi, että Yhdistyneitten kansakuntien asema on heikentynyt tässä vuoden aikana suhteellisen paljon, ja tässä mielessä me tarvitsemme nyt toimijoita, vahvoja toimijoita, joista Euroopan unioni on yksi tällainen. Maapallo on siinä tilassa, että emme selviä ilman tällaisia toimenpiteitä, joiden pitää olla pitkäjänteisiä. Tässä valiokunnan mietinnössä me puhumme vuodesta 2050, mutta keskusteluissa lähdetään jopa siitä, mitä me teemme vuoteen 2100 mennessä, koska sen, mitä energiapolitiikassa päätetään nyt, vaikutukset usein ovat vasta kymmenen vuoden päässä. Tämän takia tämä pitkäjänteisyys on näissä kysymyksissä erittäin tärkeä asia.

Tähän globaalimpaan näkökulmaan valiokunnan mietinnössä tuodaan esille myös Venäjän tärkeys, se, että Venäjä Euroopan unionin yhteistyökumppanina, Suomen tärkeänä rajanaapurina ja kauppakumppanina, on otettava huomioon, mutta esimerkiksi öljyn ja energian osalta arabivaltiot muodostavat kuitenkin kiistatta tärkeimmän osan, eikä riitä yksin se, että on tällaista poliittista yhteistoimintaa sen valvomiseksi, että asiat olisivat paremmin, vaan myös energia-alalla Euroopan unioni ja arabivaltiot voisivat olla enemmän yhteistyössä.

Tässä mietinnössä heti alkuun todetaan tähän liittyen tämä haaste, että kasvihuoneilmiö ja siitä aiheutuva ilmaston lämpeneminen ovat suurimmat, koko maapalloa koskevat haasteet tällä hetkellä.

Tätä energia-asiaa ja myös sähköön liittyvää asiaa helposti, niin kuin valiokunnan mietinnössäkin annetaan ymmärtää, käsitellään samoina asioina, ja osittain ne sitä ovatkin, mutta energia on energiaa ja sähkö on siitä tärkeä osa. Öljyn ja bensiinin hintojen kohoaminen on tuonut tämän energiakeskustelun osaltaan entistä merkittävämmäksi.

Kun sitten tullaan tähän Suomen tilanteeseen, niin energian kokonaiskulutus väheni Suomessa viime vuonna, niin kuin tässä mietinnössä tuodaan esille, 1 360 petajoulea, joka on 378 terawattituntia. Tässä energiakeskustelussa ei valitettavasti päästä ilman näitä vaikeita lukuja ja niitten hallitsemista, jotta saadaan kuva siitä, mikä on olennaista ja mikä on epäolennaista. Sähköä käytettiin 2 prosenttia vähemmän viime vuonna kuin 2004. Energian kulutus väheni erityisesti metsäteollisuuden vähenevän käytön vuoksi ja sen takia, että säät olivat lämpimämpiä.

Energian kokonaiskulutuksessa merkittävin oli viime vuonna öljy. Se oli 26,7 prosenttia, puupolttoaineet 20, ydinenergia 17,9 — nyt puhutaan siis energian lohkoista — maakaasu 11, kivihiili 9,5 ja sähkön nettotuonti tässä ryhmässä 4,5, vesivoima 3,6 ja muut 1,9. Nämä suhdeluvut on sen takia erittäin tärkeä huomata, että kun vaaditaan, että jotain pitää saada lisää, niin pitää myös katsoa tilastosta, mikä on sen merkitys, onko se nolla pilkku jotain vai onko se 25 vai onko se 10, niin että sieltä töpselistä todella sitä sähköä tulee eikä ole vain tulevinaan. Tämän hallitseminen on osa näiden tosiasioiden hallitsemista, koska tähän muuhun kuuluu muun muassa tuuli ja tuulivoiman kehittäminen, joka Suomessa on jäänyt suhteellisen vähäiseksi, ja aurinko, mutta niitten merkitykset ovatkin sitten tätä vähäisempää luokkaa. Mutta esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuus oli viime vuonna 25 prosenttia, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Tässä yhteydessä toteaisin sen, mikä näkyy tässä valiokunnan mietinnössäkin, että mehän kuulimme kaikkia maakuntia. Vaihtelevalla menestyksellä ne tänne tulivat. Eräissä maakunnissa energia- ja ilmastoasioissa ollaan erittäin aktiivisia — on tehty oikein ohjelmat — ja toisissa maakunnissa on ollut suhteellisen hiljaista, mutta kaikkien on nyt varmasti otettava huomioon, että kuluttajat, niin yritykset kuin kotitaloudet ja kotitaloudessa ovat myös äänestäjät, tulevat kysymään kyllä ensi vuonnakin, jos näitä kovia pakkasia tulee, miksi tämä energia tai sähkö on näin kallista.

No, mistä sitten pistorasiasta tuleva sähkömme on peräisin? Ydinvoiman osuus tässä on 26,3 prosenttia, ja tähänkin liittyy se, että uraani tuodaan ulkoa. Ydinvoima on kotimaassa olevaa toimintaa, mutta uraani tuodaan ulkoa. Sitten Venäjältä maakaasun osuus on 10,5 prosenttia. Kotimaisista vesivoima, 16 prosenttia, on tärkein, sitten biopolttoaineet, 10,5, ja turve 5,3 prosenttia ja sähkön tuotannossa tuulivoima 0,2. Tämä on ollut se asetelma, josta valiokunta on sitten tehnyt näitä omia ehdotuksiaan.

Ulkoa tuotavan kivihiilen osuus on 8,2 ja öljyn 1,8 prosenttia sähkön tuotannosta. Sähkön nettotuonti oli viime vuonna keskimäärin 20 prosenttia. Se oli joskus paljon korkeampikin, mutta joskus vähäisempi. Tästä noin 15 prosenttia tulee Venäjältä, ja tämä on yksi tosiasia, josta on lähdettävä liikkeelle. Venäjähän on ollut vuosikymmeniä erittäin toimintavarma sähkön tuottaja, energian tuottaja. Ainoastaan viime talvena oli sellainen tilanne, jossa Venäjä Ruotsin ohella ilmoitti, että sähköä ei nyt tänään myydäkään. Sähkön tuotanto kotimaassa supistui viime vuonna 17 prosenttia ja lauhdetuotannon lisäksi sähkön yhteistuotanto ja vesivoiman määrät laskivat.

Kun tullaan sitten näihin valiokunnan ponsiin, jotka täällä ovat luettavissa, niistähän tuli sen takia aika monivirkkeinen lista, koska erikoisvaliokunnat olivat ehdottaneet valiokunnan lausuttaviksi erilaisia asioita, ja nämä kaikki erikoisvaliokuntien ehdotukset otettiin vakavasti sen takia, että oli kuultu paljon asiantuntijoita ja asianomainen valiokunta on myös omalla alallaan asiantuntija. Samaten meidänkin valiokuntamme osalta täytyy muistaa se, että me teimme valiokunnan toimialaan liittyen näihin asioihin, nimenomaan energia-asioihin, kuuluvan matkan Yhdysvaltoihin, jossa olimme kauppaministeriössä Washingtonissa, samaten Venäjän osalta Moskovassa, Prahassa, Riikassa ja myös sitten Berliinissä ja Dublinissa, vain joitakin mainitakseni. Tämä osoittaa vaan sitä, että tässä on muutaman vuoden aikana harkittu näitä asiakokonaisuuksia.

Tähän mietintöehdotukseen sisältyy kohtaan 2 edellytys hallitukselta siitä, että se turvaa energian saatavuuden kohtuuhintaan ja maamme energiahuoltovarmuuden kaikissa oloissa. Energian tuotannon omavaraisuuden ja toimitusvarmuuden on oltava niin riittävä, että yhteiskunnan perustoiminnot ja elinkeinoelämän toimivuus kansainvälisissä toimitushäiriöissäkin turvataan. Sähkön saatavuus on varmistettava vastaamaan kulutuskysyntää poikkeuksellisissakin olosuhteissa.

Tämä on erittäin tärkeä viesti ja voidaan sanoa, että se on syntynyt yhteisymmärryksessä niin hallituksen kuin monien muidenkin kanssa, ja yhä enemmän energiapolitiikka, kuten valiokunnan yksimielinen mietintö osoittaa, onkin yhteistä politiikkaa sillä tavoin, että kysymys on Suomen edusta ja suomalaisten edusta, millä tavoin meille tulevaisuudessa sähkö turvataan, millä tavoin energia turvataan. Siinä tarvitaan niin maakuntia kuin kaikkia muitakin.

Näissä ponsissa on myös tärkeätä se, että kaiken sen lisäksi, mitä olen jo tuonut esiin, näihin tavoitteisiin ei päästä ilman energian säästämistä, ilman sähkön säästämistä, ja tämä liittyy asuntotuotantoon. Ei riitä se, että uusissa asunnoissa tämä otetaan huomioon. Jo nykyisessä asuntokannassa, myös julkisrakennuksissa, tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, mitä talossa sähkö maksaa, mitä energiakustannukset ovat, ja siinä suhteessa Suomi ei ole mikään esimerkillisen rakentamisen maa vaan, kuten asuntokauppalain yhteydessä todettiin, on se kyllä kumma, että laivat pysyvät Suomessa rakennettuina vuosikymmeniä pinnalla, mutta tämä vahva kallioperämme ei pysty pitämään asuntoja pystyssä tai asunnot eivät pysy pystyssä, vaan katot putoavat ja talot homehtuvat.

Lisäksi tässä edellytetään niin Euroopan unionilta kuin kotimaassakin lisää panostusta investointeihin ja siihen, että tämä käytännön toimintojen järjestäminen, energian säästäminen, esimerkiksi bensiinin säästäminen ja monet muut tällaiset asiat liittyvät myös maakuntakaavoitukseen ja asemakaavoitukseen niin, että asuminen, palvelut ja ihmiset sijoitetaan niin, että turhasta liikennöinnistä päästään käytännössä eroon.

Arvoisa puhemies! Tämä on eduskunnan valiokuntien ja talousvaliokunnan yksimielinen kannanotto sen suhteen, mitä Euroopan unionin tulee tehdä, mitä globaalisti kaikkien valtioitten tulisi tehdä, mitä meidän Suomessa tulee tehdä, ja toivon, että tämä tulisi saamaan eduskunnassa yksimielisen tuen.

Markku Koski /kesk (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta käsitteli selontekoa lähinnä oman toimialansa näkökulmasta, elikkä valtiontalouden ja kansantalouden vaikutusten näkökulmasta, ja täytyy sanoa, että valiokunta totesi yleisesti sen, että Suomen sopimat kansalliset velvoitteet ovat itsessään jo erittäin haastavia.

Järjestelmän peitto meillä on jäsenvaltioiden suurin, noin 60 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi päästöjen vähentämiskustannukset Suomessa ovat komission teettämien laskelmien mukaan kolmanneksi korkeimmat yhteisön alueella. Tämä johtuu aika pitkälle siitä, että meillä päästötasot olivat jo valmiiksi aika matalat, kun lähdettiin tähän Kioton sopimukseen mukaan.

Ilmastopolitiikan vaikutukset näkyvät siten väistämättä niin valtion- kuin kansantaloudessa. Kustannuksia voi syntyä tulevaisuudessa päästökaupan ja muiden hillitsemistoimenpiteiden lisäksi myös ilmastomuutokseen sopeutumisesta ja ilmastomuutoksen aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta.

Selontekoa on pidetty yleisesti hyvin valmisteltuna ja luotettavan kuvan antavana valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Sen perustietoihin tai olettamuksiin ei ole esitetty muita merkittäviä huomautuksia kuin se, että sähkön kulutuksen arvioitu kasvu on 15 terawattituntia eli 18 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2015 mennessä. Tämä siis asettaa meille tavoitteita myöskin sen osalta, millä tavalla ne nousutarpeet katetaan.

Valtion- ja kansantalouden vaikutukset näkyvät selonteossa kuvattujen toimien arvioinnin mukaan kansantalouden tulonmuodostuksessa jossain määrin negatiivisesti, elikkä vaikutusten suuruus riippuu ennen kaikkea siitä, miten korkeaksi päästöoikeuden hinta nousee. Näyttää siltä, että se tällä hetkellä vaihtelee ja on alenevalla trendillä, mutta voi jatkossa myöskin olla nouseva, mikä sitten lisää meille kustannuksia ennen kaikkea tuolla yrityspuolella, ja se vaikuttaa sitten kansantalouden osalta lähinnä kilpailuun yritysten kannattavuuden osalta kansainvälisillä markkinoilla.

Valiokunta pohti myöskin asiaa valtiontalouden vaikutuksen näkökulmasta, lähinnä ajatellen uusia energiainvestointeja, bioenergian lisäämistä, ja oli aika pitkälle sitä mieltä, että myöskin valtiontaloudellisia satsauksia tarvitaan, jotta voimme teknologiaa edistää ja sitä kautta olla mukana tässä ympäristöbisneksessä, joka tulevaisuudessa on erittäin merkittävä toimiala kansainvälisesti.

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt tätä selontekoa myöskin oman toimialansa, liikenteen ja viestintäteknologian, osalta.

Täytyy heti alkuun sanoa, että itse selonteossa, arvoisa hallitus, liikenne- ja viestintäsektori käsiteltiin kyllä luvattoman ohuella tavalla. Sen takia tässä oli tavattoman monta eri näkökulmaa, minkä takia valiokunta teki aika perusteellisen lausunnon niin tavaraliikenteen, henkilöliikenteen, liikennejärjestelmien, energiatehokkuuden kannalta, keinoista, millä lisätään joukkoliikenteen houkuttavuutta, ja teki ehdotuksia ajoneuvoveron kehittämisestä sekä biopolttoaineiden, ajoneuvon käyttömaksun ja moottoriteknologian kehittämisestä.

Puhemies! Koska tämä esittelypuheenvuoron aika on tavattoman lyhyt, haluan nostaa täältä vain muutaman keskeisimmän asian esiin.

Ensinnäkin valiokunta katsoo, että tulee hyvin nopealla tavalla kehittää autojen verotusta hiilidioksidiperusteisen verotuksen suuntaan niin, että järjestelmä hyödyntäen hankintaveron laskua ja käyttöveron ohjausvaikutusta kannustaa siirtymään uudempiin, ympäristöystävällisempiin autoihin. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että Suomen tulee lähtökohtaisesti suhtautua myönteisesti komission ehdotukseen, josta jo aikaisemmin valiokunta on lausunut. Tämän kaltaisella verotuksen uudistamisella voidaan saavuttaa myönteisiä ympäristövaikutuksia autokannan uudistumisen kautta. Se vaikuttaa myöskin liikenneturvallisuuteen. Tästä valiokunta päätyikin ehdottamaan lausumaa, että hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ajoneuvoverojen verotusjärjestelmän uudistamiseksi jo tällä vaalikaudella. Siksi merkittävänä ja tärkeänä valiokunta tätä kysymystä pitää.

Käsittelimme myöskin hyvin perusteellisesti vaihtoehtopolttoaineiden käyttöä liikenteessä, ns. Ruotsin mallia, biodieselin, kaasun, etanolin, muun muassa näiden mahdollisuuksia tulla liikennepolttoaineiksi ja päädyimme siihen, että uusien biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseen ja niiden markkinoille tulon edistämiseen täytyy kansallisen biopolttoainetyöryhmän mietinnössä esitettyjen tavoitteiden mukaisella tavalla myöskin ryhtyä. Tässäkin nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä, jos me pyrimme saavuttamaan vuonna 2010 EU:n biopolttoainedirektiivin mukaisen tavoitteen 5,75 prosenttia tieliikennekäyttöön myydystä polttoaineesta. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että otamme sen mallin käyttöön, että tämä biopolttoaine sekoitetaan muuhun polttoaineeseen, ei niin, että lähdemme rakentamaan erillisiä jakeluketjuja, vaan sekoitamme sen muuhun polttoaineeseen, jolloin jakeluketju on jo olemassa.

Puhemies! On hyvin tärkeitä keinoja, mitä myös joukkoliikenteen osalta voidaan tehdä. Työsuhdematkalippujärjestelmä on yksi erinomainen. Siihen liittyen tarvitaan monenlaisia samaan suuntaan hakeutuvia toimenpiteitä. Sama koskee sitten myöskin tavaraliikennettä, jossa ehkä tehokkain tapa vaikuttaa päästöihin on logistiikan kehittäminen. Myöskin taloudellinen ajotapa on se, jota tulee liikennepoliittisin keinoin edelleenkin edistää.

Puhemies! Lopuksi totean vaan sen, että saattaa olla aika yllättävää, että tietotekniikka itsessään on erittäin merkittävä sähkön käyttäjä. On laskettu, että normaalit kotona olevat kulutuselektroniikkalaitteet, kuten televisiot, digisovittimet, videot, dvd-laitteet, erilaiset audiolaitteet, mikrotietokoneet oheislaitteineen, latureineen, kuluttavat 12 prosenttia koko kotitaloussähköstä. Tämä tarkoittaa vaan sitä, että kun tietotekniikkakin kehittyy ja laitekanta lisääntyy, tämä tulee olemaan myöskin erittäin suuri haaste sähkön käytön ja energian kulutuksen kasvussa.

Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuus alkaa tänään. Ympäristövaliokunnan mielestä nyt käsittelyssä olevan strategian näkökulman aikaperspektiivi on liian lyhyt ja strategia ei pysty rakentamaan kestävää ilmastopolitiikkaa ja kestävää kehitystä pitemmälle käytännössä kuin kuuden vuoden päähän. Eli 2012 on se jälkimmäinen vuosiluku tässä Kioto-kaudessa.

Kioton ensimmäinen sopimuskausi 2008—2012 on vain vaatimaton alku. Tämä on valiokunnan tekstistä luettavissa. Kuten strategian perusteluista käy ilmi, seuraavat askeleet on siis otettava jo tänään. Ympäristövaliokunnan lausunnossa todetaan EU-tavoitteen olevan vuoteen 2020 mennessä 15—20 prosentin vähenemä kasvihuonekaasupäästöissä vuoden 1990 päästöihin verraten. Vuoteen 2050 mennessä tavoite on 60—80 prosenttia.

Ympäristövaliokunnan lähtökohtana on, ettei maapallon keskilämpötila saa nousta yli 2 celsiusasteen siitä, mitä se oli esiteollisella ajalla. Tämän tavoitteen jäädessä saavuttamatta ilmastonmuutoksen biosfääriin kohdistamat vaikutukset ovat peruuttamattomia ja planeetalla käynnistyy itseään vahvistava noidankehä. Aikaa korjausliikkeelle on vähän. On arvioitu, että toimenpiteet on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa.

Valiokunta on lausunnossaan kytkenyt päästötavoitteen saavuttamisen kestävän kulutuksen ja tuotannon periaatteisiin ja yleisemmin kestävään kehitykseen, jossa kansalaisilla, heidän asenteillaan, tietotasolla ja päätöksillä on keskeinen osuus. Ympäristövaliokunnan mielestä tarvitaan tavoitteellinen keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet asettava strategia, jonka yksi selkeä lähtökohta on öljyriippuvuuden vähentäminen ja energiaomavaraisuuden nostaminen.

Valiokunta kirjoitti kuusi johtopäätöstä, joista ensimmäinen on nimenomaan se, että on aloitettava pitkän aikavälin ilmastostrategian valmistelu, jonka lähtökohtana on oltava Suomen sitoutumisen tähän 2 celsiusasteen tavoitteeseen. Painotimme uusien ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä ja energiatehokkuutta. Tuuliatlaksen päivittäminen oli tärkeää. Se on otettu myös talousvaliokunnan mietintöön. Ympäristöteknologian kehittämisessä, vahvistamisessa ja kansainvälistämisessä Suomi on jäänyt jälkeen. Myöskin tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahojen nostaminen on ympäristövaliokunnan mietinnössä nostettu keskeiseksi, samoin yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja julkiset hankinnat.

Onkin todettava, että nyt kysymys ei ole vain siitä energiapolitiikan osasta, mitä energia maksaa, vaan nimenomaan siitä, miten Suomi osana Euroopan unionia on toteuttamassa planeetan ilmastomuutoksen hillitsemistä. Onkin todettava, että tämä energia- ja ilmastoselonteko tältä kohdin on vaatimassa jatkoselvittelyä, ja myöskin talousvaliokunta on tämän ottanut omassa mietinnössään huomioon, mitä ympäristövaliokunta tässä teroittaa.

Eero Lämsä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta myös antoi lausunnon tähän tärkeään mietintöön, ja voi todeta tyytyväisyydellä ja kiitoksella, että valiokunta on saanut aikaan yksimielisen mietinnön ja mielestäni tähän mietintöön myös hyvät lausumat. Aikaa on vähän, käyn ihan muutamia asioita läpi, mitä valiokunta halusi lausunnossaan korostaa. Valiokuntahan myös palaa tähän bioenergiaosioon omassa mietinnössään, kun tulee tämä maatalouspoliittinen selonteko. Bioenergiatuotantohan oli hallituksen esityksessä, ja täytyy sanoa, että tässä puolen vuoden aikana kyllä tämä bioenergian merkitys on noussut niin vahvaan asemaan, että se on myös meidän valiokuntamme lausunnossa vahvemmin esillä kuin hallituksen selonteossa.

Metsätalouden osalta valiokunnan lausunnossa todetaan, että strategian kannalta keskeistä on, että Suomessa harjoitetaan metsien kestävää hoitoa, käyttöä ja suojelua. Kansallisen metsäohjelman ja uusiutuvien energialähteiden suosimisperiaatteen mukaisesti tulee edistää puuenergian käyttöä, puurakentamista ja puutuotteiden lisääntyvää käyttöä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että metsätuotteisiin sitoutuneen hiilen varastomuutosten arviointi ei ole vielä vakiintunut osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota ja bioenergian merkitys päästöjen rajoittamisessa heijastuu kansallisen päästötaseen energiasektorin kautta. Eli asia, johon varmasti palataan.

Tulevaisuuden energiavaroista valiokunta toteaa muun muassa, että erityisesti vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden, muun muassa biopolttoaineet, saatavuuteen ja tuottamiseen liittyvät hankkeet tuleekin käynnistää välittömästi. Näiden polttoaineiden käyttöön ottaminen vaatii alkuvaiheessa yhteiskunnalta tukitoimenpiteitä, mutta tukitoimenpiteillä on toisaalta myös myönteisiä vaikutuksia energiasektorin ulkopuolella. Eli lähtökohta on, että tarvitaan tukea teknologian kehittämiseen, rakentamiseen ja sitä kautta päästään vahvasti sitten liikkeelle.

Palaan tähän metsätalouden puolelle sen verran, että valiokunta painottaa erityisesti sitä, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen parantaa energiajärjestelmän varmuutta ja lisää työllistämismahdollisuuksia. Markkinat uusiutuvia energialähteitä hyödyntävälle tekniikalle ovatkin merkittävät. Lisäksi uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on merkittävä tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Valiokunta korostaa tässä lausunnossaan myös sitä, että uusiutuvan energian hyödyntämisen on arvioitu tulevan kilpailukykyiseksi tavanomaisiin energialähteisiin nähden hyvinkin nopeasti, mikä sitten se aikajana, vuodet, ovat, mutta joka tapauksessa se korreloituu selvästi tuohon öljyn hinnan nousuun ja hintatason korkealla pysymiseen.

Peltobioenergian osalta tuodaan esille se, että komissio on asettanut tavoitteen vuodelle 2010 niin, että liikennepolttoaineiden osuuden pitäisi olla 5,75 prosenttia biopolttoaineosuustavoitteesta. Valiokunta korostaa täällä lausunnossaan sitä, että meillä tätä bioenergiapotentiaalia muun muassa pellon osalta on olemassa. On arvioitu, että kun meillä on nyt peltoa käytössä noin 1,3 miljoonaa hehtaaria, niin siitä jopa noin 400 000—500 000 hehtaaria voitaisiin ottaa energiatuotantoon, mutta valiokunta korostaa sitä, että lähtökohtana on kuitenkin oltava se, että suomalaisen ruoantuotannon kotimaisten raaka-aineiden saanti turvataan. Se on lähtökohta ja sitten sen jälkeen energiatuotanto.

Ihan noin kuvaannollisesti haluan tuoda esille sen, että tuo EU:n tavoite, 5,75 prosenttia vuoteen 2010 mennessä biopolttoainetta, edellyttäisi noin 500 000 ohrahehtaarin käyttöönottoa elikkä lähes puolet siitä vilja-alasta, mikä meillä nyt on tuotannossa, niin sanotusti ruoan raaka-aineen tuotannossa. Meni se sitten eläinten rehuksi tai suoraan leipäviljaksi, niin on aika isosta asiasta kysymys kaiken kaikkiaan, ja kuitenkin vaan voidaan tuottaa 5,75 prosenttia siitä kokonaispolttoaineen määrästä, elikkä suoraan ei ole mahdollista eikä järkevää, että se otetaan peltoenergiasta. Haluan tässä korostaa vielä, että kokonaisuudessaan tämän metsäenergian käyttö, biomassan käyttö metsästä, se on todellinen voimavara meillä ja siihen pitää panostaa. Siinä on teknologia hyvin merkittävässä asemassa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kyllä minusta tämä turpeen osuus on nostettu täällä hyvin esille. On erittäin tärkeää, että me saamme ja pystymme toimimaan niin, että tämä turvetuotanto tulee Suomessa edelleenkin säilymään. Sillä on aluetaloudellinen merkitys erittäin suuri, ja kun ajatellaan kokonaisuutena sitä klusteria, niin se pitää sisällään myös paljon työpaikkoja koneteollisuudessa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa puolisen vuotta sitten kritisoin hallituksen energia- ja ilmastoselontekoa lyhytnäköisyydestä ja ponnettomuudesta. Energian kulutus kasvaa, sähkön kulutus kasvaa, päästöjen määrä kasvaa. Siitä huolimatta pohjana olevassa selonteossa hallitus ei esittänyt juuri lainkaan uusia toimenpiteitä kehityksen kääntämiseksi ja satsauksia kotimaisiin uusiutuviin energian lähteisiin oltiin jopa leikkaamassa.

Nyt talousvaliokunta on mietinnössään pyrkinyt paikkaamaan kaikkein suurimpia ja pahimpia aukkoja selonteossa. Valiokunta muun muassa vaatii toimenpideohjelmia uusiutuvien energialähteiden ja energian säästön edistämiselle ja painottaa tarvetta selvittää uusia ohjauskeinoja, joita ovat muun muassa muissa EU- ja Pohjoismaissa käytössä olevat vihreät sertifikaatit ja syöttötariffit. Valiokunta myös kiirehtii taannoin ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen ja sittemmin aika lailla laiminlyötyjen ja unohdettujen ponsien toteuttamista ja edellyttää riittävien määrärahojen osoittamista energiateknologian tutkimukseen, kaupallistamiseen ja investointeihin.

Vaikka aihe ei ollut ihan helpoimmasta päästä, talousvaliokunta pääsi kuitenkin yksimieliseen mietintöön, mistä tulee kiittää kaikkia valiokunnan jäseniä, jotka osoittivat yhteistyö- ja kompromissivalmiutta. Tietysti itse kukin joutui luopumaan monista itselleen rakkaista ja tärkeistä teemoista. Vihreiden mielestä mietinnössä olisi ollut hyvä nyt hyväksytyn lisäksi muun muassa sitoutua selvästi EU:n jo hyväksymään yhteiseen tavoitteeseen rajoittaa lämpeneminen enintään 2 asteeseen, johon ympäristövaliokunnan puheenjohtaja tuossa edellä jo kiinnitti huomiota. Samoin olisi voinut voimakkaammin korostaa sitä, että ilmastonsuojelu ei ole pelkästään uhka vaan se on myös mahdollisuus meille suomalaisille ja yrityksille ja kansantaloudelle. Mietinnössä olisi niin ikään voinut esittää kunnianhimoisempia tavoitteita uusiutuville energian lähteille ja energian säästölle ja niitten saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä ja liikennesektorilla olisi ehkä voinut sanoa enemmän. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajahan tässä jo hyvin nosti esiin tärkeitä, edistämisen arvoisia näkökulmia. Mutta tällaisenaankin mietintö on selvä parannus selontekoon verrattuna ja varsin kohtuullinen kompromissi.

Itse pidän mietinnön kauaskantoisimpana kohtana ponteen 3 sisältyvää ajatusta pitkän aikavälin ilmastostrategian laatimisesta. Asiantuntijat kuulemisissa ihan laidasta laitaan olivat herttaisen yksimielisiä siitä, että me tarvitsemme tällaisen lyhyen aikavälin tarkastelun ohella myös pitkän aikavälin linjauksia ilmastopolitiikassa. Siihen on monia syitä. Ajatellaan vaikka voimalan pitoaikaa, se on suuruusluokkaa 30 vuotta, rakennusten oletetaan kestävän viitisenkymmentä vuotta ja pitempäänkin. Jos yrityksillä ei ole tietoa siitä, mitä päästöille tulevaisuudessa aiotaan tehdä, voidaan investointeja jättää tekemättä tai pahimmassa tapauksessa päätyä ihan hukkainvestointeihin, jotka sitten tulevat tietysti sekä yrityksille että kansantaloudelle kalliiksi. Shakissakaan ei pärjää, jos miettii aina vain sen yhden siirron eteenpäin. Sinänsä ihan fiksulta vaikuttavat yksittäiset siirrot voivat viedä peliä ihan väärään suuntaan, jos puuttuu kokonaisvisio ja -näkemys. Ihan sama pätee ilmastopolitiikkaan. Me tarvitsemme pitkän aikavälin tavoitteita, jotta lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteet osataan suunnata ja mitoittaa oikein.

Monissa muissa teollisuusmaissa onkin jo hyväksytty pitkän aikavälin tavoitteita ilmastopolitiikalle. Vaikka Ruotsissa on tavoitteeksi asetettu puolittaa päästöt vuoteen 2050 mennessä, Ranska pyrkii leikkaamaan ne neljäsosaan samassa ajassa. Ruotsalainen energiajätti Vattenfall on esittänyt, että maailmanyhteisön pitäisi jopa asettaa ilmastotavoite vuoteen 2100 asti. Tätä taustaa vasten hallituksen selonteko on todellakin häkellyttävän lyhytnäköinen, mikä tässä jo edellä osittain tulikin esiin. Selonteossa esitetyt vähäiset toimenpiteet ulottuvat lähinnä kuuden vuoden päähän, ja sinänsä taustalla olevissa skenaarioissakin, joissa kyllä kurotetaan vuoteen 2025, lähinnä jatketaan vaan yläviistoon osoittavia käyriä viivoittimella eteenpäin. Siihen ei nyt tarvita kovinkaan kummoista osaamista; päiväkodeissakin osataan yhdistellä pisteitä ja täydentää kuvioita.

Mietinnössä valiokunta katsoo, että strategian tavoitteena tulee olla päästöjen vähentäminen kestävälle tasolle, ja hyvä lähtökohta tälle on se EU:ssa hyväksytty 2 asteen tavoite, johon tässä jo viitattiin. Sen saavuttaminen edellyttää, että Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa päästöjä pitää vähentää suuruusluokkaa 30 prosenttia seuraavien 15 vuoden aikana ja 60—80 prosenttia tämän vuosisadan puoliväliin mennessä.

Siinä on meidän tulevalle pitkän aikavälin ilmastostrategiallemme haastetta kerrakseen, ja toivomme tosiaan, että seuraava eduskunta pääsee tätä käsittelemään ja siitä keskustelemaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mistä tässä meneillään olevassa niin sanotussa ilmastonmuutoksessa oikeastaan on kysymys? Se on kai tämä koko selonteon ydinasia. Kysymys on siitä, että maapallon pintakerrokseen varastoitui 500 miljoonan vuoden aikana fossiilisia energian lähteitä eri olomuodoissaan ja nykyihminen käyttää ne geologisesti erittäin lyhyessä parinsadan vuoden ajassa loppuun. On selvää, että kun käyttö on näin nopeaa, näin nopeaksi suunniteltua, niin ainoa keino estää tämä niin sanottu ilmastonmuutos, elikkä ilmaston lämpeneminen, jäätiköitten sulaminen, on mahdollisimman pian pysäyttää fossiilisten energialähteitten jämien käyttö. Tästä on kysymys. Ja se ainut ... (Ed. Saarikangas: Lisää ydinvoimaa!) — Niin ed. Saarikangas, teitäkin se saattaa vielä koskea. Se on aika mielenkiintoinen asia. — Toisin sanoen kysymys on siitä, että vain uusiutuvilla energian lähteillä, niihin tukeutumalla, tämä muutos voidaan toteuttaa. Kiusallista on se, että tähän uusiutuvien energian lähteitten järjestelmään siirtyminen tapahtuu uusiutumattomien energian lähteitten avulla.

Mielenkiintoista tässä operaatiossa on se, että tässä on valtavan paljon sellaisia toimenpiteitä, joissa voidaan todellakin edetä erittäin nopeasti käyttötarkoitusta muuttamalla. Suomi on poikkeuksellisen edullisessa asemassa; meillä on 2,2 miljoonaa peltohehtaaria käytettävissä — mainitakseni nyt sen ensimmäisen mieleen tulevan — josta 1,5 miljoonaa hehtaaria on riittävä elintarvikeomavaraisuuden toteuttamiseen. Pellervon tänä päivänä julkistetun selvityksen mukaan 700 000 hehtaaria voidaan käyttää peltoenergian tuotantoon. Se tarkoittaa, että jos siitä 500 000 hehtaaria käytettäisiin esimerkiksi ruokohelven avulla, niin energiasisältö vuosisaannossa olisi 15 terawattituntia energiaa. Kun sitä käytetään seospolttoaineena, se merkitsee sitä, että energiasisältö on 75 terawattituntia, ja se on aika paljon energiaa. Sitä varten on luotavissa lisää chp-kapasiteettia, jolloinka hyötysuhde on 90 prosenttia käyttötasolla.

Edelleen metsäenergian osalta metsäteollisuus itse on ilmoittanut omilla viimeaikaisilla päätöksillään, että meillä voidaan metsän tuotosta, jonka kasvun katsotaan olevan nyt jo 100 miljoonan kiintomotin luokkaa, käyttää 15 miljoonaa kiintomottia ainakin energiakäyttöön. 3 ja 4 vuotta sitten, kun asiasta keskusteltiin tässä salissa, silloin pidettiin 5:tä miljoonaa kiintomottia sellaisena tavoitetasona, nähtiin mahdolliseksi 12 miljoonaa kiintomottia, nyt tämä mahdollisuus on selvästi noussut ylöspäin.

Kummassakin näissä tapauksissa päätökset voidaan tehdä tänä päivänä, siis käyttötarkoitusmuutospäätökset. Niissä ei tarvitse odottaa mitään muuta kuin siellä voimalaitostasolla kapasiteetin lisäyspäätöksiä, mikäli niitä tarvitaan.

Edelleen tuulipuistoasiat voidaan ratkaista sillä tavalla, että kun tuotanto on omalla puolella omassa maassa, niin päätökset kun tehdään nyt, niin parin kolmen vuoden päästä tuotantoa on käytettävissä myöskin kotimaisiin käyttötarkoituksiin, kun ne tuotannot tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen menevät ulkomaille. Siis toisin sanoen olemme tässäkin suhteessa erittäin onnellisessa asemassa.

Äsken tarkoituksellisesti jätin käyttämättä 200 000 peltohehtaaria siitä 700 000 hehtaarista sen takia, että ennustan, että meillä tehdään vielä laki, jossa sanotaan, että biodiesel käytetään raskaitten työkoneitten käyttöön ja sitten biokaasu kevyemmän liikenteen välineistön käyttöön.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kehuttu, että on hyvä, kun on saatu yksimielinen mietintö. Se on arvo sinällään näin monimutkaisessa, vaikeassa asiassa. Mutta toisaalta sopii kysyä, onko samalla menetetty jotain. Onko kaikki todella niin auvoista sitten, kun yksimielisyyteen päästään ja on aika paljon tulkinnanvaraisuutta? Kun tätä mietintöä ja sen johtopäätöksiä ja lausumiakin arvioi, niin mikäpä se puolue tässä salissa olisi, joka ei voisi itse asiassa tätä mietintöä hyväksyä osaksi omaa energia- ja ympäristöpoliittista ohjelmaansa? Toisaalta se on hyvä, jos kaikki salissa istuvat puolueet pystyvät näin tekemään, mutta toisaalta se kuvaa sitä, että on tässä myöskin sitten aika lailla pakotettu samoihin kansiin ja tehty sellaisia kompromisseja, joissa sitten särmiä on silitelty. (Ed. Pulliainen: Kiusaako tämä puhujaa jollakin tavalla?)

Monta kertaa sitten pistää kysymään, jos aloitetaan vaikka kakkosponnesta. Kaikki allekirjoitamme sen, että eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa energian saatavuuden kohtuuhintaan ja maamme energiahuoltovarmuuden kaikissa oloissa. Kukapa ei olisi tätä allekirjoittamassa ja vielä taputusten kera? Mutta kun sitten arvioidaan, mikä on kohtuuhinta, niin siitä voi tullakin jo erilaisia käsityksiä. Joidenkin mielestä tämänhetkinen esimerkiksi sähkön hinta on ihan kohtuullista. Joku voi olla sitä mieltä, että saisi olla puolta kalliimpaakin ja se olisi vielä kohtuullista. Jonkun maksajan mielestä se on jo nyt liian kallista. Sama koskee tietysti kaikkea muutakin.

No, sitten tässä kolmoslausumassa, joka tietysti tähtää aivan oikein pitemmälle aikavälille, sanotaan, että peruslähtökohtana on päästöjen vähentäminen kestävälle tasolle. Onko nyt se kestävä taso sitten se 2 astetta, joka tarkoittaa 10 vuoden tähtäimellä meidänlaisessamme maassa, oliko se niin, ed. Tynkkynen, 30 prosentin päästöjen vähentämistä ja vähän pitemmällä aikavälillä sitten jo päästöjen vähentämistä nykytasosta 68 prosenttia? Jos se on se kestävä taso, niin joku voi arvioida, että on kyllä aika kova urakka, jos samaan aikaan aiotaan säilyttää ne muut tavoitteet, mitä näihin lausumiin on esimerkiksi kätketty. Tällaisia kysymyksiä väkisinkin herää.

No, toisaalta näissä vaihtoehdoissa ei ole rajattu mitään vaihtoehtoja ulos. Se tyydyttää varmasti aika monia myöskin. Ei ole rajattu ydinvoiman lisärakentamista ulos jne.

Sitten vaaditaan uusiutuvien energiamuotojen voimakasta lisäämistä, kehittämistä tutkimustoiminnalla, kehittämistoiminnalla, investointituilla jne., mutta sitten kun sen taas peilaa siihen kakkosponteen, kohtuuhintaan, niin siinäkin herää kysymys, minkälaisella ponnistuksella.

Kun ed. Pulliainen viittasi tuohon 2,2 miljoonaan hehtaariin, joka eräällä tavalla odottaa nyt sitten viljelyä, onko se sitten ruokohelpeä tai muuta, (Ed. Pulliainen: 2,2 miljoonaa hehtaaria ollut tänä vuonnakin viljelyksessä!) niin sekin on tietysti, millä hinnalla ja millä toimenpiteillä. Haluaako tavallinen suomalainen veronmaksaja rakentaa uuden kalliin veronmaksajien rahoja syövän maataloustukijärjestelmän nyt sitten näiden tuotantojen rahoittamiseen? (Ed. Pulliainen: Ei se tarvitse mitään uutta lisää, edustajalla on heikot tiedot!) Kysymys on todella siitä, että pitää katsoa, mihin sitoudutaan ja mitä toivotaan ja mitä se maksaa ja mikä on loppulasku, kun pidetään esillä sitä kakkoslausumaa kohtuuhintaisen energian turvaamisesta kaikissa olosuhteissa.

Arvoisa puhemies! Ihan sitten pari yksityiskohtaa vielä. Kahdeksatta lausumaa, joka on tullut ympäristövaliokunnan kannanotosta, pidän erittäin tärkeänä. Se koskee yhdyskuntarakenteen rakentamista niin, että ilmastomuutosta pystytään sitä kautta hillitsemään. Siihen pitäisi kerta kaikkiaan pystyä. Meillä edelleen yhdyskuntarakenne erityisesti kasvukeskuksissa hajautuu tavalla, joka on täysin kestämätöntä muun muassa päästöjen näkövinkkelistä. Silloinhan se tietysti tarkoittaa tukeutumista esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen.

Yksi yksityiskohta, kun puhutaan metsistä ja puusta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota siihen, mikä merkitys on metsiin sitoutuneella hiilidioksidilla, mitä tarkoittavat nielut, kun rakennetaan puusta, kun käytetään puutuotteita. Sillä on valtava merkitys. Meillä ei ole täällä uraania omasta takaa, tuulivoimakin käy pakkasella vähän huonosti, ei ole öljyä, sähköä tuodaan, mutta meillä on metsiä ja puuta. Kysymys ei ole ainoastaan puun polttamisesta energiakäyttöön vaan ennen kaikkea puun käytön merkityksestä hiilinieluna puutuotteissa, puurakentamisessa jne. Olen kyllä vähän pahoillani, että talousvaliokunta ei tähän kokonaisuuteen ole puuttunut ollenkaan, niin kuin maa- ja metsätalousvaliokunta on sitä omassa lausunnossaan korostanut.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Uusiutuvia kotimaisia energiavaroja on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Erityisesti puu- ja peltoenergian lisäämiselle on hyvät mahdollisuudet ja yhteinen tahtotila.

Biokaasu ja nestemäiset biopolttoaineet tarvitsevat vielä kehittelyä ja siihen myös yhteiskunnan tukea. Myös puun pienkäyttö sekä pelletti ovat jo nyt erinomaisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Kotimainen turve on muun muassa huoltovarmuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotava kivihiili, ja sillä on laajat mahdollisuudet osana Suomen monialaista energiahuoltoa. Tähän myös talousvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota. Toki työllisyysnäkökohta on myös tärkeä.

Arvioitaessa turpeen hiilidioksidipäästökertoimia on otettava huomioon turpeen koko elinkaari ja arvioitava päästötase tästä lähtökohdasta. Sen päästökerroin tulee määrittää samalla periaatteella kuin puun, toisin sanoen soihin sitoutuva hiilimäärä tulee ottaa huomioon. Turve on hitaasti uusiutuva biomassa. Puu ja turve ovat toisiaan täydentäviä energialähteitä. Turpeen kilpailukyky, jota päästökauppa on heikentänyt, on saatava kohenemaan. Siten takaamme myös metsähakkeen hyvät käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa.

Suomessa käytetään jo nyt eurooppalaisessa mittakaavassa runsaasti bioenergiaa, mutta suurin osa siitä tulee metsäteollisuuden sivutuotteiden tehokkaasta käytöstä. Hyvä näin, mutta paljon on vielä mahdollista tehdä. Yhdistetty sähkön ja lämmön yhteistuotanto on erittäin taloudellinen ja ekologinen tapa hyödyntää kotimaista bioenergiaa.

Sähkön hinta on noussut viime vuosina voimakkaasti. Päästökauppa, johon liittyy ongelmia, on vaikuttanut ratkaisevasti edellä mainittuun kehitykseen. Talousvaliokunnan mielestä päästökaupan mielekkyyttä tuleekin harkita uudelleen, jos globaalia ilmastosopimusta ei aikaansaada. Teollisuus mutta myös kotitaloudet ovat huolissaan kohtuuhintaisen sähkön saatavuudesta.

Suomessa teollisuuden sähköveroa alennetaan mutta Ruotsissa metsäteollisuus on vapautettu kokonaan sähköverosta. Suomen teollisuus on suurelta osin erittäin energiaintensiivistä. Energian kulutus kasvaa koko ajan maassamme. Vajaan puolen vuoden takaiset tapahtumat osoittivat, että energian toimitukset niin idästä kuin lännestäkin ovat haavoittuvia. Omavaraisuutta on lisättävä, huoltovarmuutta myös energian osalta kasvatettava.

Niin tärkeää kuin bioenergian lisääminen onkin, niin tulemme tarvitsemaan myös uutta perusvoimaratkaisua. Edellisellä kaudella eduskunta osaltaan teki myönteisen päätöksen viidennestä ydinvoimalasta, onneksi. Kannatan vastaavaa päätöstä myös kuudennesta ydinvoimalasta. Muuten emme tule selviämään energiahuollostamme ja tulevista päästövelvoitteista.

Suomen tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on erittäin raju. Toki samanaikaisesti bioenergian tuottamista ja sen käytön lisäämistä on edistettävä kaikin mahdollisin keinoin. Suomen on panostettava puuhakkeeseen, pellettiin, peltoenergiaan ja jatkettava biokaasun ja liikenteen biopolttoaineiden kehittelyä niin, että myös niistä tulee taloudellisesti kannattavia energiamuotoja. Varsinkin metsähakkeen käyttöön liittyy paljon mahdollisuuksia, ja sen onkin arvioitu olevan nopeimmin kasvava uusiutuva energiamuoto. Uudistettua biokaasua on mahdollista syöttää jo olemassa olevaan maakaasuverkostoon, ja näin ollen biokaasulle ei tarvita erillisiä tankkausasemia.

Energiayrittäjyys syrjäseudulla luo maaseudulle uudenlaisia elinkeinon ja yrittäjyyden muotoja ja lisää uusia työpaikkoja ja näin ollen alueellista tasa-arvoa. Kansalaisia mutta ennen kaikkea yrityksiä sekä muita suuria yhteiskunnan toimijoita on kannustettava taloudelliseen ja tehokkaaseen energian käyttöön ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön. Kunnilla on myös mahdollisuus siirtyä taloudellisen ja monissa tapauksissa paikallisen bioenergian kuten hakkeen tai pelletin käyttöön kunnan lämmitysratkaisuissa.

Arvoisa puhemies! Energian kulutus kasvaa kaiken aikaa. Siihen on vastattava monipuolisesti erilaisilla keinoilla. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat ministerit! Oli hyvä, että valiokunnilla oli mahdollisuus tuohon lyhyeenkin, kolmen neljän minuutin, puheenvuoroon, mutta jatkan tässä tätä aihetta talousvaliokunnan mietinnön ponsista, joista nopeasti ihan huomio siihen, että valiokunta on katsonut aiheelliseksi todeta tuon ensimmäisen lausumaehdotuksen yhteydessä myös nämä maat: Australia, Intia, Japani, Kiina, Etelä-Korea ja Yhdysvallat, joilla on tämä niin kutsuttu kumppanuusjulistus.

Tässä kohdin on hyvä todeta ihan yleisen huomion tasolla, että Japani on mukana täysipainoisesti Kioton sopimuksessa ihan omalla prosenttimäärällään, ja myöskin se, että kun Japani tämän allekirjoitti, se edellytti, että tämän kumppanuussopimuksen otsakkeen alle heti laitetaan, että tämä tukee Kioton sopimuksen, YK:n ilmastosopimuksen, toteutumista. Siis tämä ei ole mikään erillinen asia. Myös se on hyvä todeta, että Intia, Kiina, Etelä-Korea ovat mukana myöskin Kioton sopimuksen ratifioineina maina, mutta tässä yleisessä kehyksessä on hyvä todeta, että niillä ei ole sitovia päästövähennysvelvoitteita.

Kuudes ponsi, missä puhutaan biopolttoaineista ja niiden edistämisestä, on periaatteessa tärkeä. Ympäristövaliokunta omassa lausunnossaan ja myös liikenne- ja viestintävaliokunta viittaavat biodiversiteettiin, luonnon monimuotoisuuteen, kohdistuvaan uhkaan esimerkiksi Brasiliassa, Kaakkois-Aasiassa — Malesia, Indonesia, Kaakkois-Aasian saaristo — missä tapahtuu tämä monokulttuurin synty ja primäärimetsien tuhoaminen. Tästähän suomalaisessakin julkisuudessa on ollut paljon keskustelua. Eli sen vastapainona, että meillä on puhdas kaula pohjoisessa ja käytämme muutaman prosentin biopolttoainetta, etanolia, autojen polttoainetankeissa, ei saa olla biodiversiteeteiltään kaikkein rikkaimpien alueiden tuhoutuminen. Tämä on erittäin tärkeä asia, ja sitä näkökulmaa on kyllä ympäristövaliokunta pyrkinyt kovasti vahvistamaan.

Edelleenkin Kioton mekanismeista cdm eli puhtaan kehityksen mekanismi on tärkeä myös biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Olemme painottaneet myös ympäristövaliokunnassa ja muuten on syytä painottaa sitä, että kun Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä, se on hyvä kytkeä ilmastomuutoksen hillitsemiseen ja nimenomaan cdm on mekanismi, joka antaa tähän mahdollisuuden. Tiedämme, että kehittyvissä maissa tätä asiaa ei oteta aina hyvin avosylin vastaan, mutta kuitenkin se on hyvä pitää mielessä.

Edelleenkin sopeutumisesta ilmastonmuutokseen ja päästöjen hillitsemisestä:

Arvoisa ympäristöministeri Enestam totesi Buenos Airesissa 2004 silloisessa osapuolikokouksessa Suomen kantana, että parasta sopeutumista on päästöjen vähentäminen. Tämä on erittäin hyvä kanta. Tästä on hyvä pitää kiinni myös jatkossa.

Muutama sana osapuolikokouksista. Montrealin kokouksessa luotiin kolme strategiaa, joita viedään eteenpäin. Se oli hyvä kokous siinä mielessä, että se ei pysähtynyt, se katsoi eteenpäin. Edelleenkin kehittyneiden maiden vuoden 2012 jälkeiset velvoitteet olivat päätöksen kohteena ja koko Kioton pöytäkirjan tarkastelu nimenomaan kehittyvien maiden näkökulmasta ja Kioton ulkopuolella tämä kattosopimus, YK:n ilmastosopimuksen kehittäminen, jossa siis on USA ja Australia myös mukana. Näin ollen nämä kolme tietä tai strategiaa menevät eteenpäin, ja on aina hyvä pitää täällä pohjoisessa mielessä se, että jos kehittyneet maat eivät vastaa omista sitoumuksistaan, on aivan turha mennä pyytämään kehittyviä maita mukaan näihin sitoumuksiin.

Lopuksi, puhemies, on hyvin tärkeätä, että me emme iloisesti musiikin soidessa Titanicin kansituoleilla, niin kuin edesmennyt Matti Wuori totesi, juhli sitä, kuinka halpaa energiaa meillä on, vaan ennen kaikkea meidän pitää katsoa tulevaisuuteen, onko tämä planeetta lasten, lastenlasten, niitten ihmisten asuttavissa, jotka tänään syntyvät. Tämä ajan kierto on niin nopeata, ilmastomuutos niin painava, että ne, jotka tänään syntyvät, 2050 ovat keski-iässä ja ovat ilmastomuutoksen kourissa, jos ei tänään tehdä mitään. Silloin nämä hintalaput eivät ole ykkösasioita, mitä energia maksaa, vaan se, mikä on strategia. (Ed. Kumpula-Natri: Onko tänään liian halpaa?)

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusasen puheenvuoron jälkeen on kohtuullisen helppo jatkaa toteamalla, että tämän hetken ilmastonmuutoksen ainespuuthan on rakennettu jo 20—30 vuotta sitten. Jos siis aiomme tällä hetkellä tehdä jotain radikaalia, vaikuttaa siis ilmastonmuutokseen, kaikki päästöt olisi tukahdutettava nyt ja täydellisesti. (Ed. Pulliainen: Miksi ette tee niin?) — Arvoisa puhemies! Kohta kuulemme, millä tavalla.

Energiapolitiikan perustavoitteena on jatkossakin oltava monipuolisen energian saannin varmistaminen kilpailukykyiseen hintaan. Ilmastopolitiikalla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti siten, että kaikki merkittävät päästöt aiheuttavat maat ja toimijat ovat yhteisillä pelisäännöillä mukana rajoitustoiminnassa. Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet on sovitettava yhteen tasapainoisesti niin energian, teknologian kehittämisen kuin saannin varmuuden, kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen tavoitteet huomioon ottaen. Onnistuneilla energia- ja ilmastopoliittisilla ratkaisuilla sekä kotimaassa että EU-tasolla voidaan osaltaan turvata näiden tavoitteiden saavuttaminen.

Teknologian kehittämisellä ja käyttöönotolla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Panostusta ilmastonmuutoksen torjunnan tutkimustyöhön ja teknologian kehittämiseen on lisättävä olennaisesti. Energiatukien ratkaisut on tehtävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Strategia korostaa energiatuotannon monipuolisuutta. Sen mukaan mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei pidä sulkea pois uutta kapasiteettia rakennettaessa. Tämä on ihan oikea periaate. Elinkeinoelämän ja kotitalouksien perustavoite on, että jatkossakin ylläpidetään suotuisat edellytykset monipuoliselle energian tuotannolle ja erityisesti päästöttömälle energialle, mukaan lukien kaikki energiantuotantomuodot.

Arvoisa puhemies! Vesirakentamista rajoittavilla säädöksillä pyrittiin 1980-luvulla ratkaisemaan ongelmia, jotka olivat syntyneet sodan jälkeen säädetyistä poikkeusmenettelyistä vesivoimalaitosten luvituksessa. Vesistöjen rakentamisesta päätettiin luopua, kun energian saanti voitiin turvata tuontipolttoaineilla. Muuttuneessa tilanteessa vesirakentamista rajoittavaa lainsäädäntöä olisi tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon ympäristö- ja energiantuotantonäkökohdat kokonaisuutena.

Energia- ja ilmastostrategiassa valtioneuvosto aikoo panostaa voimakkaasti muun muassa sähkön hankintarakenteen kehittämiseen. Valtioneuvosto toteaa, ettei mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa tule sulkea pois uutta kapasiteettia rakennettaessa. Vesivoiman osalta tältä kuitenkin näyttäisi. Suomessa on edelleen merkittävä vesivoiman lisäyspotentiaali, jota voidaan ottaa käyttöön osaksi uuden teknologian avulla, osaksi tulvavesiä varastoimalla ja lopuksi tekemällä koskiensuojelulakiin sellaiset tarkistukset, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon ympäristönäkökohdat kokonaisuutena. Arvoisa puhemies! Tähän oli viittaus talousvaliokunnan mietinnössä, ja toivoisin, että vieläkin syvemmälle näiden asioiden tarkastelussa voitaisiin edetä.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Selontekoa käsiteltäessä ja tulevissa keskusteluissa ja toimissa on syytä muistaa tietyt perusrealiteetit.

Ensinnäkin: Ilmastonmuutos on totta ja uhka maailman turvallisuudelle.

Toiseksi: Kasvihuonepäästöjen merkittävä väheneminen ei ole mahdollista, ellei siihen saada mukaan ennen kaikkea USA:ta, mutta myös eri tavoin kuin nyt, myös Kiinaa, Intiaa ja muita kehittyviä valtioita, jotka ovat vaurastumassa markkinatalouden ja globalisaation ansiosta ja joiden päästöt ovat siten lisääntymässä merkittävästi.

Kolmanneksi: Fossiilisiin energioihin perustuva maailmantalous joutuu joka tapauksessa keksimään uutta, koska esimerkiksi öljyvarat vähenevät ja siten markkinatalouden oppien mukaan myös kallistuvat jatkossa.

Neljänneksi: Suomi ei tule toimeen ilman energiaa, ja hyvinvointimme turvaaminen edellyttää energian käytön lisäämistä ainakin jossakin määrin.

Viidenneksi: Ilmasto-ongelman kannalta on tärkeää, että me teemme osuutemme. Mutta realiteetti: Vaikka sulkisimme Suomen ja sammuttaisimme valot, se ei ongelmaa ratkaisisi.

Ilmastonmuutoksen todellisuudesta vallitsee jo niin laaja yksimielisyys, että en käsittele sitä tässä laajemmin. Totean sen verran, että kyseessä ei ole ensimmäinen merkittävä ilmastonvaihtelu historiassa, mutta nyt on tapahtumassa muutos sellaista vauhtia parin kolmen sukupolven aikana, että se ei ole vertailtavissa edellisiin muutoksiin. Ongelma syntyy sopeutumistarpeen nopeudesta.

Kioton sopimuksessa on hyvä tavoite, mutta USA:n nykyiset päästöt ja kehittyvien maiden merkittävästi lisääntyvät päästöt lähivuosina vievät merkitystä sopimuksen mukaisilta toimilta. Päästökauppa on hyvä yritys, mutta tuloksiltaan huono ja hiilivuodon aiheuttajana jopa haitallinen siirtäessään tuotantoa maihin, joissa lainsäädäntö ei edellytä esimerkiksi meillä käytössä olevaa puhdistustasoa. USA on lähdössä liikkeelle itsekin, onneksi. Siinä suhteessa olen Yhdysvaltain ajattelun kanssa samaa mieltä, että ongelman ratkaisemisessa on panostettava myös tutkimukseen. Insinöörit tämän ongelman ratkaisevat, mutta he tarvitsevat resursseja ja myös aikaa, jota on anottava luonnolta lupaamalla vähentää päästöjä kaikin jo nyt käytettävissä olevin keinoin.

Tämän päivän Kauppalehdessä kerrottiin, että Euroopan investointipankki tukee uusiutuvien energiamuotojen tutkimista ja tuotantoa usealla miljardilla vuodessa. Se on vastuullista panostamista tulevaisuuteen. Amerikkalaiset kertovat mielellään kansainvälisissä ympäristökokouksissa suurista summista, joita he ovat panostaneet vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen. Se on hyvä, mutta samaan aikaan voisi vaikkapa siellä autoilun kulutustottumuksien muuttamiseen panostaa.

Herra puhemies! Rohkenen tässä arvostella Yhdysvaltoja, koska täällä ei ole sieltä kutsuttuja juhlavieraita paikalla. (Ed. Viitanen: Se on muutenkin rohkeaa kokoomukselta!) — Ed. Viitanen, huomasin kyllä lehdestä, että tuntemuksenne kyseisestä maasta on kovin heiveröinen.

Meidän realiteettejamme ovat kylmä ilmasto ja auringon vähäinen lämpö kylmimpään aikaan vuodesta. Meillä on korkea hyvinvointi, jonka olemme rakentaneet paitsi osaamiseen, myös runsaaseen energian käyttöön. Me olemme jo energian huippukäyttäjiä, koska hyödynnämme puuta jalostuksen ohella myös metsäteollisuuden energiaksi. Vuotuisesta metsänkasvusta jää edelleen suuri osa hyödyntämättä, vaikka ei otettaisi huomioon suojelumetsiä ja niiden hakkuurajoituksia. Suomessa on metsiä suojeltu eurooppalaisittain sekä suhteellisesti että absoluuttisesti paljon. Suojelumetsien kasvu hidastuu niiden vartuttua ja jossakin vaiheessa ne alkavat luovuttaa ilmakehään hiilidioksidia sitomisen sijaan. Tässä suhteessa on ristiriitaista vaatia niitä lisättäväksi. Se ei ole ainoa ristiriita. Puhtaiden energioiden lisääminen on tehty vaikeaksi tai mahdottomaksi. Esimerkiksi vesistörakentamiseen ei ole lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia ja jätteidenkin annetaan maatua kaatopaikoilla.

Vielä yksi ristiriita: Vuonna 1993 tässä talossa nostettiin samppanjalaseja. Siitä kilistelystä tuli melkoinen krapula. Ydinvoimaäänestyksen voittajat aiheuttivat sen, että energian hinta on nyt korkea ja Suomella kova urakka vähentää hiilidioksidipäästöjä. Yksi perustelu oli silloin, että ydinvoiman rakentaminen ei edistä energian säästöä. Miten kävi? Ei tullut säästöä. Kulutuksen kasvu sen sijaan on ollut noin 40 prosenttia. Hiiltä poltetaan ja venäläistä ydinsähköä tuotetaan. (Ed. Pulliainen: Minkä takia tuotetaan?)

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lyhyt kommentti edelliseen: Suomessa tällä hetkellä sähkön hinta on yksi Euroopan halvimpia. Itäisen Euroopan uudet jäsenmaat EU:ssa pystyvät parempaan, muut Euroopassa eivät.

Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää talousvaliokuntaa erinomaisesta työstä. Mietintö on yksimielinen, sillä on suuri merkitys. Mietintö tukee hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa, näitä linjauksia, mitä tänne jätetyssä asiakirjassa on tehty. Mietintö myös syventää näkemystä eräin osin, niiltä osin, missä mielestäni ihan oikeutetustikin talousvaliokunnalle jäi hyvä maalin teon paikka. Minä uskon, että nämä syvennyskohdat — käytän tällaista ilmaisua syvennyskohdat — ovat sellaisia, jotka hallitus hyvin mieluusti voi hyväksyä. Ainakin henkilökohtaisesti otan kaikki nuo täsmennykset ihan täysin rinnoin ja innoin vastaan. Valiokunta tukee hyvin vahvasti hallituksen linjaa.

Mitä tulee siihen, minne asti ulottuu tämän asiakirjan strategian ajallinen toimenpiteitten kirjo, on totta, että tämä on hyvin konkreetti vuoteen 2012 saakka. Eihän normaali strategia olekaan niin konkreetti, kuin mitä konkretiaa tämä edustaa vuoteen 2012 saakka. Jokainen meistä tietää, mitä on strategia ja mitä on toimeenpano-ohjelma. Vuoteen 2012 asti tässä asiakirjassa on oikeastaan paljon aineksia jopa jo toimeenpano-ohjelmasta. Vuoden 2012 jälkeen, siitä eteenpäin, täällä on suuntaviivoja, mielestäni strategisia, sitä valiokuntakin on korostanut. Mutta hyvin pitkän tähtäyksen osalta on totta, että siinä jatkossa tarvitaan linjanvetoja, ja luulen, että seuraava hallitus, mikä onkin, kun astuu remmiin, ottaa tämän kopin kyllä hyvin vastaan. Näin ajallisesti siksikin, että EU:n piirissä ollaan tekemässä ja koko maailmanyhteisön piirissä sellaisia jatkoratkaisuja energia- ja ilmastokysymyksissä, joiden ratkaisujen pääsisältö on vähän paremmin selvillä muutaman kuukauden päästä kuin se tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee paljon energiaa. Toisaalta olemme sitoutuneet erittäin vaativiin kansainvälisiin haasteisiin. Olemme luvanneet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä paljon vuoteen 2008—2012 mennessä. Tämä päästöjen vähentämistavoite on haastava. Vuonna 1998 Suomi otti todella kovan taakan omille harteilleen vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Sitoumuksista on pidettävä kiinni, niistä on selviydyttävä. Nyt on tehtävä vaan kovasti työtä, tuo haasteen yhtälö on kyettävä ratkaisemaan.

Minusta sekin, mikä täällä on sanottu muutamissa puheenvuoroissa julki, että jatkossa pitäisi päästä jopa siihen, että sitten vuoden 2012 jälkeen mittaviin, merkittäviin lisäpäästövähennyksiin pitäisi päästä, on hyvä, hyvä. Suomi, uskon näin, on valmis olemaan kinkereillä mukana, jos muutkin ovat siellä mukana. Yksipuolisesti jonkin 30 prosentin lisäpäästövähennys on mahdoton asia. Se hävittää Suomessa keskeiset teolliset elinkeinot, jos Suomi yksin tai jos vaikka Euroopan unioni yksin niihin sitoutuisi ja muu maailma tupruttaisi vanhaan tapaan. Nyt EU tuottaa 14 prosenttia, 2030 vuonna 8 prosenttia koko maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Koko maailman yhteisö on saatava tähän puuhaan mukaan. Siinä puuhassa muiden kanssa, uskon, Suomi kykenee olemaan mukana. Suomen aivan erityinen mahdollisuus ja myöskin haasteellisuus, mutta mahdollisuus erityisesti, on vastata näihin globaaleihin ilmasto- ja energiahaasteisiin yhtä aikaa bion kautta, bioenergian ja uusiutuvien energialähteitten käytön kautta.

Valiokunta tukee vankasti hallituksen näkemystä, ja hallitus myös toimii. Täällä äsken joku väitti, että esimerkiksi tutkimuksiin emme panosta enempää. En tiedä, saiko valiokunta joltakulta selvitystä siitä, josko jokin muu maa käyttää per capita enemmän nimenomaan uusiutuvien ja kotimaisten energialähteitten tutkimukseen kuin Suomi. Väitän, että kovin moni maa ei. 60 miljoonaa euroa vuodessa on todella paljon. Myöskin uusien energialähteitten investointeihin Suomi käyttää aika paljon, ja edelleenkin myöskin sitten verotonta on kaikki se, mitä uusiutuvalla energialla, oli kysymys minkä tahansa lajin energiasta, tuotetaan.

Suomelle kansallisesti tärkeää on myös turve. Hallituksen tavoitteena on vielä tässä lähiviikkojen aikaan saattaa laki eduskuntaan, jolla lailla taataan aina turpeen ajo ennen kivihiiltä. Ei ole mitään järkeä maailmalta kärrätä kivihiilikasoja tänne, jättää suomalainen turvekasa viereen käyttämättömänä silloin, kun tarvitaan tämän tyyppistä polttoainetta lauhteessa. Se poltto pitää taata nimenomaan turpeelle.

Hallituksen tarkoituksena on saattaa vielä tämän eduskunnan aikana eduskunnan käsiteltäväksi joukko muitakin lakeja, joiden tavoitteena on muun ohessa se, että pientuotannon, mitä biopohjainen tuotanto monta kertaa on, verkkoon pääsyn kynnystä myös sähkössä madalletaan ja sitä kautta varmistetaan pienimuotoisemmankin tuotannon mahdollisuus, oli se chp:tä tai oli se mitä tahansa.

Yhdyn siihen, että vesilakia tulee uudistaa. Se tuli ainakin kahdessa puheenvuorossa esille. Kyllä vesivoimakin on mahdollisuus, joka pitää paremmin kuin tänään kyetä hyödyntämään. Tuuli, sekin on mahdollisuus. Sen mahdollisuuden realisoiminen ei onnistu ilman sertifikaatteja, ja niiden käyttöönotto ennen pitkään mielestäni on tarkan harkinnan arvoinen ja jopa toteuttamisen arvoinen jossakin vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Aivan viime sanoissani, jotta en mahdottomasti aikaa ylitä, haluan alleviivata sitä, että tämä hallitus on tekemässä nyt toivon mukaan lähipäivinä myös lopullisen päätöksen siitä, että Suomi sitoutuu myös hallitustasolla yksiselitteisesti siihen, että liikenteessä vuoteen 2010 mennessä biokomponentin osuus on vähintään 5,75 prosenttia. Suomi aiemmin oli toisella tiellä. Puolitoista vuotta sitten käynnistin toimenpiteet, joiden tuloksena asiantuntijaryhmä on tehnyt raporttinsa, ja tämä raportti jalostuu toimiksi, jotka, toivon ja uskon, päätyvät siihen, että 2010 mennessä tuo tavoite käytännössä saavutettaisiin. Etanolissa se tarkoittaisi — jos se kaikki tuotettaisiin suomalaisella etanolilla — että 175 tonnia pitäisi kyetä tuottamaan etanolia ja biodieseliä 135 tonnia. Tämä jos kyetään tuottamaan Suomessa, sillä olisi hurja merkitys Suomen työllisyyden kannalta, aikamoinen merkitys sillä olisi — hurja, kun sitä sanaa käytin — enemmänkin maaseudun kannalta, todella merkittävän suuri vaikutus, jos se kaikki kyettäisiin käyttämään.

Näkymä siihen, että heti 2010 näin hienosti olisi asia, on utopistinen, mutta se siintelee kuitenkin siellä vähän kauemmassa tulevaisuudessa, ja uskon niin kuin ranskalainen kollegani eilen, joka kertoi, että heillä tavoitteet on paljon korkeammalla kuin meillä ja että he pyrkivät tekemään tämän tavoitteensa täyteen mahdollisimman suurelta osin kotimaisella raaka-aineella. Minä uskon, että se myös Suomessa on mahdollista, ja uskon, että tämä hallitus ja tulevatkin hallitukset tekevät kaiken voitavansa, jotta tästä tulisi totta.

Aivan erityisesti, arvoisa puhemies: Suomessa on 13 hanketta tällä hetkellä polttaa jätettä energiatarpeisiin. Nyt 2 miljoonaa tonnia vuosittain menee jätettä kaatopaikoille, se maatuu, se tuottaa metaania. Kaiken maailman valitukset estävät tällä hetkellä tämän jätteen energiakäytön. Minusta se on suuri yhteiskunnallinen vääryys ja virhe, ja erityisesti katson tuohon suuntaan määrittelemättä tarkemmin tuota suuntaa. Kansallisestikin pitäisi kyetä löytämään yhteisymmärrys siihen, että vihdoin viimein tätä jätettä käytettäisiin hyötytarkoituksiin, energiatuotantoon.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia myötämielisyydestä.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Herra puhemies! Minäkin haluan kiittää talousvaliokuntaa ja muita valiokuntia erinomaisen tehokkaasta, hyvästä työstä. Aikaa voittaakseni pyydän saada yhtyä ministeri Pekkarisen kaikkiin järkeviin kannanottoihin ja keskityn vain joihinkin muihin. (Ed. Kuosmanen: Oliko niitä?)

Energia-alahan on suurin kasvihuonekaasupäästäjä maailmassa. Myös energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat tärkeitä näkökohtia tulevaisuuden energiaratkaisuja suunniteltaessa. EU:n kannalta voidaan puhua jopa siitä, että energia on osa EU:n turvallisuuspolitiikkaa. Jokaiselle maalle ja EU:n jäsenvaltiolle energiaomavaraisuus on yhä tärkeämpää globaalitaloudessa, eikä energiakysymyksiin ole globaalisti näköpiirissä helppoja ratkaisuja. Energian kulutus kasvaa tarjontaa nopeammin, ja kehittyvät taloudet, kuten Kiina ja Intia, kuluttavat energiaa yhä suurempia määriä. Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden riittävyys uhkaa rajoittua nopeammalla aikataululla kuin on oletettu. Varsinkin öljyn hinnan tuntuva nousu tapahtuu oletettua aikaisemmin.

Tässä tilanteessa EU:n ja jäsenvaltioiden strategiana tulee olla öljyriippuvuuden vähentäminen huomattavan nopeasti. Myös energiatehokkuutta on kaikilla sektoreilla parannettava. Uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen rooli muun muassa tämän päivän energiaratkaisuja suunniteltaessa ja toimeenpantaessa. Pohjoismaissa tärkeimmäksi kehittämisalueeksi on muodostunut bioenergia ja siihen liittyvä teknologia. Meidän on oltava johdonmukaisia ja ennakkoluulottomia bioenergian edistämisessä. Lisäämme sen käytöllä energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, luomme maataloussektorille uusia toimeentulomahdollisuuksia ja vähennämme päästöjä. Tämä kolminaisuus pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta edellyttää, että hallitus laadituttaa valtakunnallisen selvityksen yhteiskunnan, mukaan lukien yhdyskuntarakenteen, ekotehokkuuden lisäämismahdollisuuksista erityisesti ilmastotavoitteen näkökulmasta. Yhdyskuntarakenteen vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja pysyviä. Ympäristöministeriö ottaa mielellään vetovastuun tällaisen selvityksen laadinnassa.

On erittäin myönteistä, että valiokunta nostaa esille mietinnössään myös ilmastopolitiikan hyödyt. Energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittäminen onkin nähtävä myös mahdollisuutena suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle viennille. Tulevaisuudessa vähäpäästöisellä tekniikalla on kysyntää maailmanlaajuisesti. Kannattaa siis olla ajoissa liikkeellä.

Arvoisa puhemies! Niin sanotuista Kioton mekanismeista vallitsee erilaisia käsityksiä, ja hallituksen päätökset varata budjettirahaa niihin ovat herättäneet kysymyksiä. Päästöoikeuksien ostaminen mekanismeilla ei vaikeuta suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia vastata Kioton jälkeisen ajan haasteisiin. Päästöjen vähentämisen tarve on niitä käytettäessäkin suuri ja edellyttää joka tapauksessa kotimaisen kustannustehokkaan teknologian kehittämistä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Mekanismeilla ostettavilla päästöoikeuksilla lisätään Suomen kansallisia päästöoikeuksia. Niitä ei sellaisenaan jaeta teollisuudelle tai muille kasvihuonepäästöjä aiheuttaville tahoille. Ne helpottavat koko kansantalouden taakkaa päästöjen vähentämisessä. Ostoista hyötyvät tässä vaiheessa erityisesti päästökauppasektorin ulkopuoliset sektorit, joille päästöjen vähentäminen on kallista. Tällaisia sektoreitahan ovat liikenne ja asuminen.

Mekanismien kautta hankittavia päästöoikeuksia ei hankita EU:n päästökauppamarkkinoilta vaan sopimuksilla muiden tahojen kanssa, joten mekanismien päästöoikeuksien hinnan vertaaminen EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaan on väärin. Mekanismeja käytettäessä päästöoikeuksien hinta on EU:n päästökaupassa muodostunutta hintaa sekä omien toimenpiteiden rajakustannushintaa merkittävästi alempi.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen YK:n pääsihteeri Kofi Annan totesi, että ilmastonmuutos, kestämätön maankäyttö ja köyhyys lisäävät aavikoitumista ja siten edelleen myös köyhyyttä. Yli 500 miljoonaa ihmistä asuu jo tällaisella alueella. Tästä hallituksen selonteosta ja myös talousvaliokunnan mietinnöstä käy ilmi aika itsekäs suhtautuminen tähän maailman ongelmaan. Meidän mietinnössämme näyttäisi kaikkein tärkeintä olevan halvan sähkön turvaaminen eikä niinkään todellinen huoli tästä globaalista ongelmasta. Jos halua olisi, niin Suomella on kyllä mahdollisuuksia, ja muillakin teollistuneilla mailla, hoitaa myös köyhimpien maiden ilmasto-ongelmia ja siten vähentää maailmanlaajuista köyhyyttä, ja tähän ei tarvita sosialidemokraattisen kansanedustaja Kähkösen haikailemaa ydinvoimaa eikä myöskään ministeri Pekkarisen kaipaamaa Vuotos-altaan rakentamista.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiapoliittinen puhe Suomessa lähtee siitä illuusiosta, että kaikkea hyvää voidaan saada kaikille yhtä aikaa. Markkinalähtöisessä energiapolitiikassa päätöksen tekevät investoijat ja jos ydinvoimaan investoidaan, niin silloin ei bioenergiaan, uusiutuvaan energiaan investoida, ei myöskään siihen liittyvään teknologiakehitykseen.

Haluaisinkin kysyä ministeri Pekkariselta: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta investoinnit uusiutuvaan energiaan ja siihen liittyvään teknologiakehitykseen käynnistyisivät markkinalähtöisesti?

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnan mietintö lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista on minun mielestäni hyvin laadittu. Se lähtee siitä, että ilmastotavoitteen saavuttamiseksi kaikki toimenpiteet energiahuollon kannalta ovat tärkeitä. Kysyn ministeri Pekkariselta, että kun Ruotsin keskusta on vaatimassa 12 ydinvoimalan sulkemisen estämistä Ruotsissa, niin mikä teidän kantanne on täällä Suomessa kuudennen ydinvoimalan rakentamiseksi? Itse kun tein talousarvioaloitteen tästä kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, niin sain teollisuudelta erittäin positiivista palautetta siitä, että teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että päätökset tehdään ehdottomasti seuraavassa eduskunnassa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ilmastopolitiikan kannalta tämä valiokunnan ensimmäinen ponsi on mielestäni selvästi tärkein, ja siinähän edellytetään, että hallitus aktiivisesti jo Suomen EU-puheenjohtajakaudella edistää EU:n toimia globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Ilmasto ei tunne valtiollisia rajoja ja ilmastopolitiikan uhkakuvien torjumiseksi tarvitaan todellakin laajapohjaisia, pitkälle ulottuvia sopimuksia. Tällä hetkellä Kioton sopimus on riittämätön torjumaan näitä uhkakuvia. Pienellä Suomella koittaa pian todellinen mahdollisuuksien hetki nostaa EU-puheenjohtajamaana aloitteellisesti EU:n profiilia globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, ja toivon, että ministeri Pekkarinen voisi kertoa, millä tavoin hallitus aikoo ryhtyä nyt tätä pontta toteuttamaan, joka täällä yksimielisesti sovitaan. Ministeri totesi, että Suomi on valmis olemaan kinkereillä mukana, jos muutkin lähtevät. Ihan pelkästään tällä asenteella tuota pontta ei toteuteta.

Nils-Anders Granvik /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Jag noterar med tillfredsställelse minister Pekkarinens starka ställningstagande till förmån för torven, men vill ändå påminna om jord- och skogsbruksutskottets ställningstagande för utnyttjande av den stora energireserv som torven utgör i Finland. Torvens hela livscykel måste beaktas då man bedömer dess koldioxidutsläpp vid förbränningen. Forskning visar att totaleffekten till och med kan bli positiv om man beaktar hela kretsloppet.

Det är viktigt att konstatera att FN:s klimatorgan Ipcc nyligen på förslag av Finland har beslutat att torven inte mera skall betraktas som fossilt bränsle. Jag hoppas att regeringen omedelbart skrider till åtgärder som höjer torvens konkurrensförmåga i energiproduktionen.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmäjohtajan puheenvuoro oli kyllä aika kaukana siitä realismista, mitä tämän päivän energiapolitiikka ja kilpailukyvystä huolehtiminen on. Te täällä salissa olette vaatimassa jatkuvasti lisää rahaa kaikkiin hyviin kohteisiin, mutta energiapolitiikassa esitätte, että Suomen kilpailukykyä pitäisi omin toimin vapaaehtoisesti heikentää. Eihän tässä kovin paljon järkeä ole.

Ed. Kuosmanen, keskusta ottaa energiapolitiikan linjat muutaman päivän kuluttua Oulussa. Malttakaa odottaa sitä kannanottoa muutama päivä.

Puhemies! Erittäin hyvä mietintö, ja korostan kolmea eri pontta: riittävien resurssien turvaaminen uusiutuvan energian käytön tavoitteiden saavuttamiseen, liikenteen biopolttoaineosuuden määrittely selkeästi ja turpeen aseman parantaminen suhteessa kivihiileen. Nyt ministeri Pekkarisella on selkeä selkänoja viedä nämä asiat valtioneuvoston käsittelyyn, ja enpä usko, että mitään toista puoluetta löytyy, joka olisi tyrmäämässä eduskunnan yksimielisen kannan näissä kolmessa asiassa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kesän tullen on mukava puhua luonnosta ja pyöräilystä, ja talvella sävy oli hieman toisenlainen; olimme huolissamme energian saannin turvaamisesta, kun oli läheltä piti -tilanne, että mistä säännöstellään, kun naapurit katkaisivat tuontia. Mutta uskon aidosti, että tämä puolen vuoden työ, joka on eduskunnassa tehty, on parantanut ilmastomuutoksen tiedostamista myös edustajien parissa ja yleisessä keskustelussa, ja se on hyvä ja tärkeä asia.

Kiinnittäisin myös huomiota vasemmistoliiton uuden ryhmäpuheenjohtajan arvostelevaan sävyyn halvasta sähkön hinnasta, joka ei enää talousvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä ilmene, niin kuin se on aikaisemmin ollut, vaan me puhumme kohtuuhintaisesta energiasta, koska kaikki saamamme viestit ovat siihen suuntaan vakuuttaneet meidät, että jotta meidän, Suomen, tavoitteellisuus työllisyydestä pidetään yllä, niin meidän täytyy myös turvata energian saantia.

Kysyisinkin ministeriltä, onko ohjaavuusvaikutuksesta jotain suurempaa tietoa, koska sähkön hinta kuluttajilla on kasvanut jo tällä vuosituhannella eri arvioiden mukaan 50—90 prosenttiin, mutta kuluttajakaan ei ole lähtenyt mukaan sähkön säästötarpeisiin aivan niissä määrissä kuin voisi. Näitä lisätoimenpiteitä myös (Puhemies koputtaa) toivottiin hallitukselta lisää, ja paljon on tehty, mutta edelleen tehtävää olisi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri totesi, että Suomessa on halpa sähkö. Minun mielestäni se ei ole halpaa. Pitää muistaa, että asumme Pohjan perukoilla ja muun muassa 300 000 kiinteistöä lämmitetään sähköllä ja pakkaset on täällä.

Biotuotantoa on. Se on hyvä asia, sitä pitää kehittää ja edistää ja tuulivoimaloita myydä maailmalle, mutta se ei ole ratkaisu meidän energiaongelmiimme, eli se pitää myös muistaa. Energiaratkaisu, mikä tehtiin edellisellä eduskuntakaudella, olisi pitänyt tehdä jo 90-luvun puolessavälissä. Siitä nyt kärsitään.

Mutta EU on yksipuolisesti lähtenyt päästökauppoja, päästöoikeuksia ja sitä prosessia pyörittämään. Se on 1 prosentti maailman päästöistä, mitä EU pystyy säästämään tällä konstilla. Se ei ole kovin paljon. Tässä on nyt kumminkin se toinen tulema tässä asiassa, että nyt kun yksipuolisesti näin tehdään, niin täältä alkaa valua teollisuutta, niin kuin on jo nähtävissä, sellaisiin maihin, jotka eivät ole tässä mukana: Kiina, Intia, USA, Korea ja näin. Mitä aikovat hallitus ja ministerit tehdä, että saadaan katkaistua tällainen prosessi, etteivät nämä työpaikat ja teollisuus täältä häviä pois? Tämä on meille erittäin tärkeä ja kohtalon kysymys.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta on tehnyt erinomaista työtä, mutta kyllä tässä hieman haluaisin vielä tätä alkuperäistä selontekoa kritisoida ja todeta, että ilmastomuutos on vakavin uhka niin koko ihmiskunnalle kuin luonnollekin.

Täällä Pekkarinen sanoi, että hän otti kopin siitä ponnesta, jossa todetaan, että olisi pitänyt paljon pidemmällä tähtäimellä alun perin jo tarkastella ilmastomuutosta, ja hän sanoi, että tämä ponsi oli hyvä. Kyllä tässä vielä ihmettelen sitä, miksi tämä oli näin lyhyen tähtäimen selonteko, kun olisi pitänyt tulla alun perin hallitusohjelman mukaankin pidemmän tähtäimen tarkastelu ilmastomuutokseen, ja on hyvä, että tämä ponsi tuli talousvaliokunnan toimesta.

Kysynkin tässä: Mihin toimenpiteisiin hallitus nyt ryhtyy, jotta tulisi pidemmän tähtäimen tarkastelu? Millä tavalla niin Suomi kuin me sitten aktiivisti Euroopan unionissa vaikuttajana katsomme pidemmällä tähtäimellä, noin 50 vuotta, 100 vuotta, eteenpäin? Minkälaisiin toimiin ryhdytään, jotta meillä on tämä arvio, kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään, jotta siellä on jo niitä toimenpiteitä, että menemme pidemmällä tähtäimellä oikeaan suuntaan? Erityisesti olisin toivonut, että ministeri Pekkarisen lisäksi olisi ympäristöministeri ottanut tästä pidemmän tähtäimen tarkastelusta kopin. Toivon, että ministeri Enestam myöskin vastaa tähän.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaan puolue on julistanut puheenjohtajansa Jyrki Kataisen suulla nyt, että tunnuslauseeksi pitää ottaa "lisää sähköä vähemmillä päästöillä". Tämä kuulostaa tietysti erittäin hyvältä, mutta minusta se kuitenkin nyt kätkee sen ongelman, että meillä aina palataan tähän vanhaan ajatukseen, että hyvinvointi ja talouden menestys edellyttävät energian ja nimenomaan sähkön kulutuksen kasvua.

Minä kysyisinkin nyt ministeri Pekkariselta, mutta myös ministeri Enestamilta: Miksi nämä ponnistelut tämän yhteyden katkaisemiseksi ovat niin vaatimattomia, ja miten aiotte toteuttaa tätä talousvaliokunnan tärkeää pontta, jossa nyt vaaditaan konkreettista toimenpideohjelmaa energian säästön ja energiatehokkuuden lisäämisestä ja myöskin huolehditaan energiansäästösopimusten jatkosta?

Ministeri Enestam, kun eduskunnan ympäristövaliokunnan retkikunta oli tuolla YK:n kestävän kehityksen komission kokouksessa toukokuun alussa, niin kyllä päivän tunnussana sielläkin oli energian säästö, energian käytön tehokkuus, ja mikä mainiointa, Suomessa on tässä alan osaamista, myöskin hallinnollista osaamista. Motiva ja erilaiset energiakatselmukset ovat nyt jo sen luokan tuotteita ja palveluja, että niitä voidaan viedä maailmalle, mutta varmasti myöskin kotimaassa on tehtävä enemmän tämän asian eteen. Minusta oli valitettavaa, että ei edes eduskunnan ympäristövaliokunta halunnut ottaa selkeästi kantaa siihen, että jossain vaiheessa on katkaistava sähkönkulutuksen kasvu, koska ei se koskaan ole aivan päästötöntä kuitenkaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisi ollut todella suuri ihme, mikäli valiokunta ei olisi asettunut yksimielisesti näitten hyvien ponsien taakse, ja eduskunta tulee sen varmasti myöskin tekemään. Voin sanoa, että tästä mietinnöstä nousee kaksi keskeistä sanaa, omavaraisuus ja uusiutuvat energialähteet, käyttöön.

Mutta mielestäni meillä kuitenkin on erittäin ajankohtainen asia, josta pian on tehtävä päätös. Tarkoitan tätä sähkökaapelin vetämistä Suomeen, sillä on suuri merkitys omavaraisuuteen. Sillä on myöskin merkitystä näihin päästöihin. Minun mielestäni valiokunta olisi voinut kuulla asiantuntijoita ja lausua myöskin selkeästi, mikä on eduskunnan kanta sähkökaapelin vetämiseen. Minulla on vain se käsitys, että jos se vedetään, se tarkoittaa sitä, ettei ole tarvetta panostaa ja sijoittaa kotimaisiin uusiin energialähteisiin. Lisäksi siihen liittyy melkoisia investointeja myöskin omaan verkostoon, ja näitä rahoja voitaisiin käyttää paljon paljon parempaan tarkoitukseen. Eli kysyn ministeri Pekkariselta, miksi ei, vaikka kysymyksessä on selonteko, kuitenkaan näin ajankohtaista ja tärkeää asiaa otettu tuohon selontekoon mukaan.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä talousvaliokunnan mietintö on hyvin tasapainoinen ja hyvä. Otan yhden asian tässä esille, tämän vesivoiman. Vesivoimahan on bioenergian ohella merkittävin uusiutuva energialähde meillä. Kun täällä talousvaliokunta toteaa, että vesilain uudistuksen yhteydessä on varmistettava yhteiskunnan kokonaisedun kannalta mahdollisuus järkevien vesivoimahankkeiden toteuttamiseen, niin kysyisin sitä, onko nyt jo tällä vaalikaudella vielä tulossa tämä vesilain uudistus ja tietääkö tämä sitä, että voitaisiin myöskin tätä vesivoimaa energialähteenä edelleen käyttää paremmin kuin tähän saakka.

Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiatuotannon omavaraisuus ja toimitusvarmuus on noussut hyvin vahvasti esille viime aikoina. Viime talvena sekä Ruotsista että Venäjältä sopimuksen vastaisesti keskeytettiin sähkön tuonti Suomeen. Ei kannata olla niin sinisilmäinen, että jos sopimuksia tehdään muiden kuin suomalaisten yritysten kanssa ja jos on 40 asteen pakkanen ja blackout uhkaamassa esimerkiksi Pietarissa, niin energiaa, sähköä, toimitettaisiin edelleen Suomeen. Näin ei varmasti tule käymään.

Eli olen sitä mieltä, että on tärkeää nimenomaan, että me pyrimme lisäämään kotimaisia uusiutuvia energialähteitä, erityisesti bioenergiaan panostetaan ja samoin turpeen kilpailukykyä täytyy parantaa suhteessa kivihiileen. Samoin täytyy jäte-energiat ottaa käyttöön niin kuin Ruotsissa, toisella tavalla kuin Suomessa tällä hetkellä tehdään. Täytyy panostaa lisää, miettiä, voidaanko vesivoimaa käyttää. Jos kerran tuulivoimalalla pystytään maisemia pilaamaan, niin kyllä vesivoimaankin täytyy pystyä panostamaan nykyistä enemmän. Pitää selvittää kaikki vaihtoehdot maalämmön ja lämpöpumppujen lisäämiseksi, jotta pystytään mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan energiaa kotimaisin keinoin.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen totesi, että olemme valiokunnassa hyvin samoilla linjoilla. On kuitenkin muutamia seikkoja, joissa vaadimme lisää jämäköitymistä.

Tämä aikajänne. On todella huonoa, että puhutaan lyhyellä tähtäimellä. Aikaraja vuonna 2050 oli meillä kompromissi alaspäin.

Sitten päästökauppa. Sehän on tällä hetkellä tilanteessa, että me maksoimme Euroopassa 7 miljardia euroa viime vuonna. Minne nämä rahat on maksettu? Ovatko ne nahkatakkisten jobbareiden salaisilla tileillä? Meidän mielestämme ne pitäisi rahastoida ja käyttää tulot tuotekehitykseen ja tekniikan kehittämiseen.

Sitten tämä energiansäästökohta. Se on myös aika kevyesti ohitettu tässä, ja edellytämme, että siinä rakentamiselle ja muunlaiselle toiminnalle, säästötoiminnalle, luodaan selvät tavoitteet.

Jätteenpoltto. Se on katastrofi, että Suomessa ei ole vielä yhtään tällaista laitosta. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa järjestelmällisesti jätteet otetaan talteen ja poltetaan.

Sitten vielä tästä liikenteestä. Jos lähdettäisiin siitä, että biopolttoaine otettaisiin käyttöön julkisessa liikenteessä mahdollisimman nopeasti, me pääsisimme tähän tavoitteeseen erittäin nopeasti ilman suurta jakeluverkkoa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niiden kaikkien meistä, jotka olemme huolissamme lämmityskustannuksista, pitäisi olla huolissamme siitä, ettei Golfvirta pysähdy. Silloin tarvitaan ilmastomuutoksen vastaisia toimenpiteitä.

On tärkeätä myös huomata se, että meillä on paikalla ministerit Pekkarinen ja Enestam, jotka 1.7. alkaen kuuden kuukauden ajan vetävät Euroopan unionissa ministerikokouksia ja nimenomaan linjaavat EU:n politiikkaa. Toivon mukaan eduskunta pystyy tukemaan heitä silloin, kun politiikka on sen suuntaista, että Euroopan unionin aktiivisuus ja aloitteellisuus säilyy.

Kun täällä puhuttiin Euroopan unionin mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastomuutokseen, niin pidän kaikkein tärkeimpänä sitä, että Euroopan unioni on kansainvälisesti aloitteellinen ja nimenomaan omalla politiikallaan on viemässä asiaa eteenpäin niin, että myös ne muut tulevat mukaan. Se on politiikkaa ja taitolajia, ja tässä Suomella on nyt 1.7. alkaen avainasema.

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomeen on syntynyt suuri joukko bio- ja tuulienergiaa kehittäviä pieniä yrityksiä. Niiden on kuitenkin ollut hyvin vaikea saada tuotteitaan maailmanmarkkinoille, koska kotimarkkinoita ei ole. Kuka ostaa esimerkiksi tuulivoimalan, jota ei pidetä rakentamisen arvoisena edes sen kotimaassa? Tämä siitä huolimatta, että uusiutuva energia on se ainoa teollisuuden ala, jonka tulevaisuus on varma, kun fossiilisia energialähteitä ei enää uskalleta käyttää ja maailman uraanivarat lähivuosikymmeninä ehtyvät. Ihmettelenkin, miksi esimerkiksi tuulienergian investointitukia ollaan lisäämisen asemesta leikkaamassa lähivuosina.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energian säästö on nostettu niin eri valiokuntien lausunnoissa kuin talousvaliokunnan mietinnössäkin keskeisesti esille, ja se on erittäin tärkeätä. Rakentaminen ja maankäyttö ovat hyvin tärkeässä roolissa, kun energian säästöstä puhumme. Ymmärrämme sen, että perusratkaisut ovat pitkäaikaisia ja pysyviä, ja sen takia on äärettömän tärkeätä, että tässä rakentamisessa ja maankäytössä nähdään energian säästön tarve. Itse kuitenkin näen, että lausunnoissa on hieman ristiriitaisesti arvioitu sitä, että kaiken rakentamisen pitäisi keskittyä taajamiin. Tämähän ei voi olla missään tapauksessa lähtökohta. Kyllä ihmisillä tulee olla valinnanvapaus vielä asua siellä, missä haluavat.

Rakennusten energiatehokkuuden osalta totean sen, että hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä asuntojen energia-avustusten parantamiseksi 2003 ja 2006 sitä vielä parannettiin. Olin varsin hämmästynyt talousvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuorosta, jossa hän sanoi, että asuntorakentaminen on maassamme täysin hunningolla. No, tämä ei ole mitään uutta. Ed. Skinnari on lausunut tämän asian jo aikaisemmin ja levy näyttää jääneen päälle. Tässä on kuitenkin muistettava se, että jossakin vaiheessa tulee vastaan se raja, jossa enää lämmöneristyspaksuuksia ei voida lisätä, koska lämmöneristysten valmistaminenkin vaatii energiaa ja saattaa olla, että tilanne kääntyy päinvastaiseksi, eli järjen tässä energiapolitiikassa (Puhemies koputtaa) näitten rakennusten energiatehokkuuden osallakin pitää olla käytössä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaanhan tässä kokonaisuudessa on kysymys mitä suurimmassa määrin pallosilmästä eli maapallon silmästä. Minun mielestäni silloin, kun puhutaan koko maapallon tulevaisuudesta, se on vielä hivenen isompi asia kuin ed. Kuosmasen lakialoite lisäydinvoimasta.

Minun mielestäni tässä yhteydessä on aivan selkeästi Suomen pyrittävä tavoittelemaan kestävän kehityksen nykyistäkin selkeämmän kärkimaan paikkaa. Tähän liittyy iso kokonaisuus, minkä hyvin tässä valiokunnatkin ovat oivaltaneet, eli tarvitaan tällainen selkeä pitemmän tähtäimen suunnitelma, miten me selkeästi pystymme vähentämään öljyriippuvuuttamme, miten selkeästi pystymme edistämään uusiutuvia energialähteitä ja ennen kaikkea tähän liittyvää osaamista ja sen edistämistä. Nimittäin nythän tällä hetkellä maailmanmarkkinoilla on todella iso megatrendi se, että riskipääomat menevät niihin yrityksiin, joissa on tätä ympäristöosaamista, korkeaa osaamista tällä alueella. Suomessa sitä osaamista on (Puhemies koputtaa), jos me vaan osaamme sen oman osaamisemme hyödyntää.

Puhemies! Meillä on nyt tässä se momentum. (Puhemies: Minuutti!) Tähän momentumiin on tartuttava. Se tuo meille myös lisää työpaikkoja.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn samaa asiaa kuin ed. Saarikangas: Miksi Helsingin seudulla ei ole jätteenpolttolaitosta? Nouskoot nyt niiden puolueiden edustajat ylös ja kertokoot syyn siihen, koska jätteenpolttohan on hyvä energian tuottaja.

Sitten kysyn tuulivoimaloiden sijoittamisesta ministeri Enestamilta. Saako edelleenkin mikä tahansa kunta päättää itse, mihin näitä tuulivoimaloita, jotka ovat jo 130 metriä korkeita torneja, saa sijoittaa, mihin tahansako saariston alueelle, vai onko ympäristöministeriö nyt antanut asiasta tarkemmat ohjeet?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Muutamassa puheenvuorossa minua arvosteltiin kai lähinnä haihattelusta, kun totesin, että siitä huolimatta, että tämä mietintö on yksimielinen ja siinä on kaikennäköisiä erilaisia vaihtoehtoja, niin kyllä tämä lähtökohta on valitettavasti kuitenkin hyvin itsekäs ja pelkästään tällaisesta hyvinvointi-Suomesta lähtöisin. Täällä todetaan, että kaikkein tärkeintä on se, että energiaa saadaan riittävästi ja kohtuuhintaisesti ja sähkön tuotantoa lisätään. Kun kuitenkin kyseessä on globaalien ongelmien käsittely ja ilmaston lämpenemisen käsittely, niin kyllä meillä, rikkaalla Suomella, ja muilla rikkailla mailla on mahdollisuuksia oman teknologiamme ja varojemme kera auttaa myös köyhempiä maita.

Lyhyesti voisin todeta, että Turussa on jätteenpolttoa ja siitä tehdään energiaa. Ongelmana on sitten se, että sitä tehdään asutuksen keskellä. Tässä on varmasti syytä miettiä sitten, mihin niitä jätteenpolttolaitoksia sijoitetaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama vastauspuheenvuoro kuultujen puheenvuorojen perusteella.

Ensinnäkin ed. Kankaalle, että kun halusitte näitä yrityksiä sinne Kiinaan ja Intiaan, niin siellä vasta retuperällä tämä energiahuolto onkin. Elikkä sieltä ne tulevat häntä koipien välissä takaisin. Odottakaa muutama viikko ja kuukausi, sieltä tulevat takaisin.

Ed. Uotilalla ei ollut minkäänlaista käsitystä, vaikka on valtiovarainvaliokunnan jäsen, siitä, millä tavalla EU:n tukipolitiikka toimii. Siellä nimenomaan EU itse omista rahoistaan maksaa 45 euroa hehtaarilta silloin, kun maa on energian tuotannossa, ja se on jäsenmaksupalautusta Suomelle.

Sitten, mikä koskee uraania, niin se nyt on niin uusiutumaton kuin olla voi. 40 vuotta kestävät nykykäytöllä olemassa ja rakenteilla olevat kapasiteetin varannot ja sitten se on loppu, ed. Kuosmanen. Miettikää sen jälkeen sitä jatkoa äkkiä, kun tukeudutte noin vaatimattomiin tulevaisuudenkuviin.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kun peilataan yksimielistä talousvaliokunnan mietintöä käytyyn lähetekeskusteluun tästä asiasta, niin täytyy olla kyllä hyvin tyytyväinen siitä, että tämä joukko kokonaisuudessaan on kyllä tullut sille linjalle, jota keskusta on edustanut kaiken aikaa. Siitä voidaan olla erinomaisen tyytyväisiä. (Hälinää — Välihuutoja) — Kiitoksia, kiitoksia suosionosoituksista, hyvät kollegat.

Mutta, arvoisat vasemmistoliittolaiset, te olette käyttäneet täällä nyt kuusi puheenvuoroa ja teillä on ollut neljä täysin erilaista mielipidettä. Teillä on uusi linja valittuna selvästi. Ja kokoomukselle minä jälleen kerran muistutan, hyvät kollegat, kokoomuslaiset: katsokaa, mitä valtioneuvoston paperissa lukee. Tässä lukee Lähiajan energia- ja ilmastoselonteko, niin että nämä asiat ovat tulleet meillä valiokunnassa, ja on hyvä, että me olemme jatkaneet tätä tarkastelukautta pitemmälle. Siitä me voimme olla tyytyväisiä.

Mutta, rouva puhemies, ihan lyhyesti vesivoimaan. On hyvä, että valiokunta otti tämän asian esille, ja on tärkeätä, että nyt, kun vesilaki on uudistuksen alla, tämä asia otetaan huomioon ja käydään läpi myöskin energiatuotannon näkökulmasta. (Puhemies: Minuutti!) Unohdetaan Vuotos, mutta otetaan Itä-Lapin allas.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän mietinnön tarkoituksena on luoda sellainen kokonaisuus, jossa me voisimme arvostaen kaikkia mahdollisia realistisia vaihtoehtoja antaa tilaa sille keskustelulle, jota nyt on aloitettu.

Näissä yksityiskohdissa varmaan ollaan eri mieltä, mutta kyllä tässä on katsottu ensiksi globaali näkökulma ja lähdetty siitä, että Suomi olisi aktiivinen saamaan aikaan globaalin sopimuksen siitä, miten maapallo pelastetaan. Sitten on tämä Suomen etu. Kyllähän me lähdemme siitä, että meidän pitää olla omavaraisia sen suhteen, että energiaa ja sähköä on saatavissa riittävästi ja että se on kohtuuhintaista.

Tässä on kaksi tällaista lähtökohtaa, ja ne on sitten meidän puettava laeiksi ja tavoitteiksi ei ainoastaan valtakunnallisesti vaan myös maakunnallisesti ja hoidettava Euroopan unionissa, että Euroopan unioni on viemässä tätä eteenpäin niin, että kaikki toimijat — USA, Kiina, Intia ja muut — saadaan tähän mukaan.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lapintie, en vieläkään ymmärrä, millä ihmeen tavalla mahdollinen Vuotoksen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen auttaisi köyhiä Intiassa tai Kiinassa.

Mutta, ministeri Pekkarinen, toivottavasti ette tarkoittanut sitä vastauksellanne minulle, että meillä on varaa tehdä energiapoliittisia virheitä, koska meillä sähkön hinta on edelleen halvempi kuin Euroopassa. Siltä se logiikka hiukan kuulosti.

Mutta sitten kysymys: Suomi on edennyt näissä asioissa aika hitaasti. Onko hallituksella tarkoitus tehdä ja miksi ei ole vielä tehty tällaista kansalaiskampanjaa energian säästöstä, joka toki on tärkeä asia?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä ihan oikeasti olen luullut, että tällä on muutakin tarkoitusta kuin maksimoida EU-tukia Suomeen, mutta ehkä se on kuitenkin se päämotiivi.

Mutta sitten ministeri Pekkariselle ihan yksi kysymys: Hallitus ei tue sentilläkään Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttökustannuksia. Pääkaupunkiseudun kunnat laittavat siihen 160 miljoonaa euroa vuodessa veronmaksajiensa kunnallisverorahoja. Nyt Ytv-alueella on suunnitteilla biodieselkokeilu, joka edellyttäisi sitä, että puolet Hkl:n ja Ytv:n busseista lähtisi kulkemaan biodieselillä. Ytv odottaa siihen tukea verohelpotuksena kokeiluajalta ja KTM:ltä energiatukea jakelujärjestelmän kehittämiseen joltain osin. Tämä on konkreettinen teko. Tässä hallitus voisi pikkasella kädenojennuksella tukea Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja samalla ympäristötavoitteita ja 1 prosentilla tätä biodieselin käytön lisäämistavoitetta.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsin energiaministeri Mona Salin aikoo käynnistää selvityksen siitä, mitenkä pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat. Myös Suomessa on kritisoitu sähkömarkkinoiden toimintaa; kilpailu puuttuu. Kysynkin ministeri Pekkariselta: Aikooko Suomi olla mukana tässä Nord Pool -selvityksessä, ja mitä toimenpiteitä Suomi aikoo tehdä sen puolesta, että pohjoismaiset sähkömarkkinat tulevaisuudessa toimisivat ei monopolisesti vaan kuten markkinoiden tulee?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Tätä aikaperspektiiviä on kritisoitu. Itse olen puolustanut tässä vaiheessa lyhyempää perspektiiviä yksinkertaisesti siitä syystä, että on niin paljon avoinna olevia asioita. Siksikin on ollut itsestäänselvää, että kun niihin saadaan vastauksia jo tämän cop ja mop 2:n ja cop 12:n jälkeen Nairobissa tämän vuoden joulukuussa ollaan huomattavasti viisaampia tästä kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä. Minusta tässä nyt ei ollut tarvetta housua ja laatia kovin pitkää strategiaa, joka kuitenkin perustuisi täysin arvauksiin.

Sitten oli kysymys tuulivoimaloista tai tuulimyllyistä, voidaanko ne sijoittaa minne vain. Niitä ei voida sijoittaa tämän uuden rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeistuksen jälkeen minne vain pelkästään kunnanhallituksen tai kunnan rakennuslautakunnan päätöksellä. Esimerkiksi saaristoon edellytetään aina kaava. Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että ei pelkästään rajanaapurit ole valitusoikeutettuja vaan muutkin.

Sitten on kritisoitu sitä, että energian säästöä ei ole tässä ohjelmassa riittävästi korostettu eikä myöskään energiatehokkuutta. Tuossa omassa puheenvuorossani erityisesti energiatehokkuuden merkitystä halusin korostaa. Luulen, että korkeampi sähkön hinta, mikä tällä hetkellä vallitsee, jo itse toimii energian säästön hyväksi. Aivan konkreettisella tavalla kannattaa miettiä, kannattaako esimerkiksi alentaa huoneen lämpötilaa yhdellä tai kahdella asteella. Ymmärrän, että Motivan kampanjaa on tarkoitus jatkaa. EU:han eilen ympäristöpäivänä aloitti yleisöön suunnatun kampanjan, joka myöskin tähtää energian säästöön.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aloitanpa taas tällä energian hinnalla, erityisesti sähkön hinnalla. Kyllä minä ainakin toivoisin, että sähkön hinta voisi olla vielä halvempi, jos mahdollista. Jos se voitaisiin vielä tehdä ympäristön kannalta kestävällä tavalla, niin kyllä se periaatteessa ihan hyvä on. Mitä tulee siihen, mikä se taso tällä hetkellä on, ei se varmasti ole liian halpaa.

Mutta kun täällä joissakin puheenvuoroissa tuli se kuva, että se on meillä noussut tavattoman paljon enemmän kuin muualla ja että hintataso meillä on kalliimpi kuin muualla läntisen Euroopan meidän tapaisissa maissa, niin tämähän nyt sitten ei pidä paikkaansa. Meillä esimerkiksi kuluttajille ... (Ed. Kuosmasen välihuuto) — Ed. Kuosmanen, esimerkiksi saksalaisiin kuluttajiin verrattuna te siellä omassa maakunnassanne, rakkaassa maakunnassanne, saatte sähkönne huikean paljon halvemmalla. Saksalaiset kuluttajat joutuvat maksamaan 80 prosenttia enemmän kulutussähköstä kuin te siellä kotona. Tämä vain kuvaa sitä, mikä on tämä tasoero tällä hetkellä. (Ed. Kuosmanen: 17 prosenttia vuodessa noussut!) — Ei ole hirveän monta vuotta, kun raakaöljyn hinta on noussut lähemmäksi 300 prosenttia kuin 200 prosenttia, mikä kertoo vähän siitä, missä maailmassa on menty näillä kinkereillä, käyttääkseni tätä sanaa.

Arvoisa puhemies! Ed. Cronberg omassa puheenvuorossaan kysyi sen perään, josko nimenomaan uusiutuvan energian edistämistoimet voisivat tapahtua markkinaehtoisesti, näin ymmärsin. Minusta se oli erittäin merkittävä viesti. Se indikoi ymmärtääkseni siitä, että ed. Cronbergkin on sitä mieltä, että ratkaisujen pitäisi olla markkinaehtoisia, ja hyvä niin. Nythän tämä linja sekä talousvaliokunnan mietinnössä että hallituksen alkuperäisessä esityksessä lähti nimenomaan siitä, että todellakin meillä pitää nämä järjestelyt pyrkiä tekemään markkinaehtoisesti eikä ottaa käyttöön sellaisia ohjaavia tekijöitä, jotka kovin paljon, ainakaan kovin paljon, häiritsisivät. Varmaan jotkut toimet jonkin verran häiritsevät, mutta etteivät kovin paljon häiritsisi markkinaehtoista toimintaa. Siitä huolimatta varmaan löytyy metodeja, menettelytapoja, jotka voivat olla ohjaavia, mutta se ohjaava elementti markkinoille voidaan työntää tavalla, joka esimerkiksi kilpailuneutraliteettia, siis yhtä tämmöistä toimivien markkinoiden sääntöä, eivät häiritsisi ainakaan kovin paljon — taas joudun sanomaan — ainakaan kovin paljon häiritsisi. Tähän tähtäävät hallituksen eri toimet, ne toimet, millä uusiutuvaa ja kotimaista energiaa, sen käyttöä, edistettäisiin tekemällä se temppu tavalla, joka olisi mahdollisimman markkinaehtoinen, joka olisi sitten myöskin neutraali nimenomaan erilaisten uusiutuvien ja kestävän kehityksen kannalta järkevien energiavaihtoehtojen kannalta.

Ed. Kuosmanen kyseli kuudennen ydinvoimalaitoksen perustamisesta. Ed. Kuosmanen tietää varmaan tavattoman hyvin, että aloitteen tässä asiassa pitää tulla aina alan teollisuudelta, eikö niin? (Ed. Kuosmanen: Se tulee!) Sen jälkeen periaatepäätöksen asiassa tekee ei eduskunta vaan hallitus, ja kun hallituksella asiasta on käsitys, niin sen jälkeen asia tulee eduskuntaan ja eduskunta sanoo joko "jaa" tai "ei". Näinhän tämä järjestely menee. Energiateollisuus on minulle kertonut, että he eivät tule tämän hallituskauden aikaan, lähiaikoina siis, jättämään hakemusta uudesta ydinvoimayksiköstä. Siinä, mitä jatko tuo tullessaan, voi hyvinkin olla mahdollista, että ennen pitkää sellainen mahdollisuus eteen tulee.

Mitä ylipäänsä tulee niihin vaihtoehtoihin, joissa kertaheitolla tulisi tavattoman paljon lisää sähköä markkinoille, tuli se mistä tahansa lähteestä, yhden ainoan siihen liittyvän asian haluan tässä tuoda esille, ja se on se, että jos samanaikaisesti puhutaan uusiutuvien ja biopohjaisten energialähteitten merkittävästä lisäämisestä ja kertaheitolla muun muotoisen sähkön valtavasta markkinoilletulon lisäämisestä, niin näiden yhteensopivuus ei ole maailman parasta laatua.

Tämä järjestely voi toimia sen jälkeen, jos Pohjolasta on avattu täydelliset piuhat tuonne keskiseen Eurooppaan. Mutta niin kauan kuin Pohjola muodostaa tällaisen oman yhtenäisen, kuitenkin jotenkuten suljetun sähkömarkkina-alueen, niin kauan joku suuri toimittaja, mikä se tahansa onkin, jos se kertaheitolla tulee markkinoille, kyllä panee jarruja uusiutuvien ja kotimaisten energialähteitten käytölle. (Ed. Kuosmanen: Miten Ruotsin keskusta?) Tällä en tarkoita sitä, että mikään energiavaihtoehto näissä Kioton velvoitteitten oloissa voisi olla pois energiamiksistä, tästä paletista. Minä olen ollut esittelemässä tätä strategiapaperia, ja siinä tämä periaate on sanottu, se, että mikään keskeinen tärkeä energialähde ei voi olla jatkossa pois. Talousvaliokunta on jämäkästi yhtynyt tähän näkemykseen ja sanonut asian vielä vähän eksplisiittisemmin, ja minusta tässä mielessä koko tämän talon yhteinen näkemys on nyt aika selkeä.

Arvoisa puhemies! Ihan pari kolme muuta asiaa voisin sanoa.

Ed. Uotila, mitä tulee julkisen vallan tukeen Pääkaupunkiseudulla, niin kyllä täällä tuota VR:n liikennettäkin tuetaan. Kerava—Lahti-rata tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä pantiin 330 miljoonaa euroa sen radan rakentamiseen rahaa, mutta, ed. Uotila, varmaan tiedätte, että tätä lähiliikennettä joudutaan monilla miljoonilla euroilla vielä sen jälkeen kuitenkin tukemaan. Se siitä. (Ed. Uotila: Ei tueta, ministeri on väärässä!) — Kyllä tuetaan muuten. Minä olen ollut viime viikolla valtioneuvostossa tekemässä asiaan liittyvää päätöstä. Siis kyllä tuetaan.

Mitä tulee energian säästöön ja energiatehokkuuteen, niin ensinnäkin energiatehokkuuden osalta Suomi on EU:n sisällä kyllä ehdottomasti tällä hetkellä jo ihan johtavia maita. Meidän teollisuutemme on ominaispäästöiltään todella huipussa, uskaltaisiko nyt sanoa, että maailman parasta laatuaan. Esimerkiksi metalliteollisuuden keskeiset osa-alueet ovat sitä tällä hetkellä, mutta siitä huolimatta Suomi on sitoutunut siihen, että 9 vuoden aikaan 9 prosentin säästö. Tämä on erittäin kova tavoite, mutta hallitus on eduskuntaa kuultuaan ollut valmis menemään EU:ssa tämän tyyppisten tavoitteitten toteuttamisen tielle.

Mitä tulee vielä päästökauppaan ja siihen ed. Saarikankaan kysymykseen, mihinkä ne rahat ovat menneet, nahkatakkisten taskuihinko. En tiedä nahkatakkisista mitään, mutta, arvoisa puhemies, tässähän kävi niin, että kun tämä päästöoikeuksien hinta nousi niin korkeaksi, kun ei ole päästökauppamarkkinoilla läpinäkyvyyttä, niin kyllä ne energiayhtiöt siitä aikamoisen siivun nappasivat itselleen. Näinhän kävi myöskin täällä Suomessa. Ei se edellinen vuosi ollut kovin huono vuosi energiayhtiöille. Siinä oli paljon meidän tapauksissa selittäviä tekijöitä: Oli lämmin ilma, oli Pohjolassa tavattoman paljon vettä, Norjassa ja Ruotsissa. Me emme valmistaneet lauhteella sähköä, vaan meille tuotiin vesisähköä Norjasta ja Ruotsista, ja sitten oli näitä työmarkkinakisailujakin vähän ja aika paljonkin. Kaikki nämä vaikuttivat Suomen oloissa siihen. Kyllä minä luulen, että voittoina yritysten taskuun ovat jääneet nämä voimavarat.

Vesilain osalta täällä jo tuli hyvin esille, että on tavattoman tärkeää, että tämä eduskunta saisi vielä oikeusministeriön johdolla paraikaa valmistelussa olevan vesilain muutoksen. Sitä on vuosia ja vuosia valmisteltu. Poliittisestikin me milloin mistäkin hankkeesta yhtäkkiä saamme oivalluksen, että sitä pitää hirveän nopeasti saada eteenpäin. Tätä on valmisteltu vaikka kuinka monta vuotta, selvänuottinen ja -järkinen laki. Jos ei mitään muuta, niin olemassa olevien rakennettujen vesien osaltakin niiden lisätehojen käyttöönoton kannalta tarvitaan tämä laki, puhumattakaan muusta, mutta siitä muustahan ei saa puhua.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä asiana vielä, mitä tulee tähän mahdolliseen sähkön lisätuontiin Venäjältä, josta ed. Kallis tässä puhui, meillä on omat lait, meillä on omat hallintomääräykset, minkä mukaan tämäntapaisia asioita kuin tätä lupahakemusta pitää käsitellä. Me olemme toimineet täsmälleen näiden säädösten mukaisesti. Se on vienyt aika paljon aikaa riippuen osin hakijastakin, joka ei määräajassa antanut kaikkia niitä tietoja. Mutta kun ne tarvittavat tiedot on saatu, se prosessi kulkee nyt omaa latuaan. Minulla on tarkoituksena, että joskus elokuun—syyskuun vaiheissa vien asian talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Muodollisesti päätösvalta on minulla, mutta asian laadun ja laajuuden vuoksi haluan käyttää, ja pääministerin kanssa olen siitä sopinut, tämän asian talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ja sen jälkeen joskus syyskuun alkupuolella minulla on tarkoitus tehdä sitten asiasta lopullinen päätös kuullen koko hallitusta. Tämä on luonteeltaan todella sellainen asia.

Tarkoitus on, että säädöspohjaisestikin tässä arvioidaan ensinnäkin tämän toimitusvarmuus. Toisekseen arvioidaan, miten se kantaverkko, mikä meillä on, kestää, miten sitä pitää vahvistaa, paljonko siitä on kustannuksia, kuka maksaa kustannukset, jos tänne otetaan 1 000 megaa lisää tuolta Suomenlahden toiselta puolelta jnp. Kaiken tämän arvion kanssa rinta rinnan kulkee arvio siitä, miten ylipäänsä suhtaudutaan energiaomavaraisuuteen sähkössä, onko hyvä, että me tukeudumme entistä enemmässä ulkomaiseen, vai pitäisikö se meidän tehdä itse täällä. Kaikki tämä on arvion alla, mutta en meinaakaan tai yritäkään sanoa, kun en lopullista kantaani edes tiedä, ja vaikka tietäisinkin, niin en sitä sano, niin hyviä ystäviä kuin kaikki olettekin, koska tämä asia kuuluu hallinnollisesti ensin valmistella ja sitten vasta tehdä asiasta päätös.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan kuudes lausuma kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla edistetään biopolttoaineiden käytön lisäämistä asteittain EU:n tavoitteiden mukaisesti ajoneuvoliikenteessä." Tämähän tarkoittaa 5,75 prosentin tavoitetta vuonna 2010, kun Suomessa tällä hetkellä ollaan jokseenkin nollassa tässä asiassa. Ministeri Pekkarinen tässä jo aikaisemmin toi hyviä perusteita tälle suunnalle: kotimaisuus, työllistävyys, uusiutuvuus. Myös öljyriippuvuuden vähentäminen on tärkeä asia.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan nyt ministeri Pekkariselta kysyä vielä. Vaikka olette perin hyvä ministeri, niin en täysin vielä ymmärtänyt, mikä tuo Suomen tavoite nyt tulee olemaan. Vuonna 2010 tavoitellaanko 5,75:tä vai tavoitellaanko jotain pienempää prosenttimäärää vai lykätäänkö, niin kuin te sanoitte, että voi olla utopistinen tuo 2010, mennäänkö johonkin muuhun vuosilukuun kenties? Mikä tämä Suomen linja nyt oikein on, ja mitkä keinot tulevat olemaan? Käytetäänkö verohelpotuksia vai käyttövelvoitetta vai molempia?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä omassa puheenvuorossani viittasin siihen selvitystyöhön, joka on tehty. Se lähtee käyttövelvoitteesta. Kaikessa jaettavassa polttoaineessa pitää asteittain 2008 ensimmäisestä päivästä lähtien olla tietty komponentti biopolttoainetta, ja tavoite on, että 2010 on tuo sanottu 5,75 silloin täynnä. Työryhmä esitti ykkösvaihtoehtona sitä, että vuonna 2010 oltaisiin 3 prosentissa. Olen pannut tämän valmistelun liikkeelle, niin että tämän 3 prosentin rinnalla meillä on tämä kunnianhimoisempi tavoite. Nyt tällä viikolla perjantaina olen viemässä ministerivaliokuntaan esityksen, joka konkreetisti merkitsisi hallituksen lopullista päätöstä siitä, että 5,75 vuonna 2010 on yksiselitteinen Suomen tavoite ja käyttövelvoitteen metodilla.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tätä vesivoimaa kierretty kuin kissa kuumaa puuroa. Eikö tässä, kun nyt kuitenkin on todettu, että on mahdollista vesivoimaakin lisätä, silloin Vuotos pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn eikä sitä ajatusta, niin kuin joku edustaja sanoi, että Lapista etsitään joku toinen vuotos sitten? Vuotoksen osaltahan on maat hankittu ja kaikki valmistelut tehtiin pitkälle ja nyt se on niin kuin tyhjän panttina oikeuspäätösten osalta?

Sitten toinen asia tässä on tämä päästökauppakysymys. Siinähän tehtiin iso munaus elikkä lähdettiin semmoiseen haihatteluun mukaan, joka maksaa suomalaisille sähkön kuluttajille paljon. Tästä pitäisi irtautua nopeasti minusta ja etsiä semmoinen järjestelmä, johon kaikki voivat yhtyä, elikkä laittaa normitus, mitä voi päästää ja millaisia tuotteita voi markkinoille tuoda. Muuten ei tästä tule mitään järkeä, jos muut maat eivät lähde tähän mukaan.

Kolmas asia on sitten tämä sähkön hintakysymys. Suomessa eletään kuitenkin semmoisissa olosuhteissa, että meillä sähköä kuluu, ja se tarkoittaa sitä, (Puhemies: Minuutti!) jotta me ajamme itsemme ulos, jos me nostamme sähkön hintaa kohtuuttomasti.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä energiapoliittinen selonteko on mielestäni erittäin onnistunut, ja valiokuntien kannanotot ovat erinomaisia. Ympäristövaliokunnassa liki sata asiantuntijaa oli kuultavana. Koko tämä järjestelmä on näin ensi kertaa kansanedustajana olevalle erittäin hyvä noin kaiken kaikkiaan asian valmistelussa. Ajallisesti tämä on hyvä. Kun kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta puhutaan, niin erittäin keskeinen osa kuntien kustannuksista, pääomamenoista ja investointimenoista on juuri energiainvestointeja. Silloin pitäisi hyvin tarkkaan miettiä kuntarakennetta niin, että myöskin energiamenot olisivat kohtuullisia.

Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta: Tulisiko puitelakiin kirjata nimenomaan yhtenä kohtana se, että kuntajako muodostetaan sellaiseksi, että myöskin energiamenot ovat kohtuulliset?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Bioenergiaan liitettyjä sanoja ovat tosiaankin kotimaisuus, työvaltaisuus, mahdollisuus maaseudulle, mutta tarvitaan myös asenneilmaston muutosta, ja sitä onkin tänä talvena nähty. Tarvitaan investointien tukemista, ja sitä ministeri Pekkarisen aktiivisin esityksin on esimerkiksi pientalojen lämmitysjärjestelmämuutoksissa aloitettukin. Lisäksi kotimaista hitaasti uusiutuvaa biopolttoainetta, turvetta, on pidettävä pinnalla, ja kiitos tämän asiallisesta käsittelystä mietinnössä! Turpeen käyttöhän myös tukee ja varmistaa puun käytön kasvua.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen energian saatavuus ja toimitusvarmuus on hyvä. Näistä lähtökohdista katsoen on tärkeää olla liikkeellä myös kotimaisten liikennepolttoaineitten kehittelyssä ja markkinoille saattamisessa huomioiden energiatase mutta samalla tiedostaen kotimaisen valkuaisrehun lisäkäyttömahdollisuudet ja energian hinnan nousu ja saatavuuden heikkeneminen tulevaisuudessa maailmalla.

Ministeri ei ole nyt paikalla, mutta olisin kysynyt: Mitä muita toimia käyttövelvoitteen lisäksi on liikennesektorilla vielä suunnitteilla? (Puhemies koputtaa) Meillä Etelä-Savossahan on ollut pitkään bioetanolitehdashanke vireillä, kuten ministeri Pekkarinen hyvin tietää.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja energian säästöön panostaminen ja ympäristöteknologiaan satsaaminen ovat kaikkein tärkeimpiä toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta myös ne yksittäiset teot ja valinnat, mitä jokainen meistä tekee arkielämässään, ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Onkin hyvä, että EU:n komission tiedotuskampanja pyrkii lisäämään myös ympäristötietoisuutta.

Mutta olisinkin kysynyt: Miten hallitus aikoo edistää jatkossa ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen vahvistamista, koska olisi tärkeätä, että ilmastopoliittiset asiat tuotaisiin yhä lähemmäksi kansalaisia? Oikeastaan voisinkin tässä samassa yhteydessä myös haastaa EU:n komission haastekampanjan hengessä meidät kaikki kansanedustajat antamaan omat henkilökohtaiset lupauksensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi arkielämässä. Itse voisin vaikka nyt tässä sitten sitoutua hankkimaan kompostin takapihalle mahdollisimman pikaisesti.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Paljon on kymmenessä vuodessa energiapolitiikka tässä salissa muuttunut. Kalliomäen hiilenmustasta energiapolitiikasta on tultu tähän Pekkarisen bioenergia-aikakauteen.

Haluan kuitenkin edelleen peräänkuuluttaa ja kysyä: Kuka tässä yhteiskunnassa jarruttaa yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöä ja yleensä polttolaitosten rakentamista? Täällä osoitetaan sormella yhtä sun toista tahoa, ja kuitenkin jo vuonna 2002 ydinvoimaponnessa oli nimenomaan yhdyskuntajätteiden hyötykäytön osalta, polttolaitosten rakentamisen osalta, selvät kirjaukset. Se on eduskunnan tahto. Joku käsittämätön mahti nyt vain jarruttaa niitä 13:a hanketta, joissa on puolen ydinvoimalaitoksen verran tehoja takana. Se on kansantaloudellisesti hirvittävää haaskausta ja perin vastuutonta toimintaa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutos, kuten täällä totesin, on todellakin suurimpia uhkia ihmiskunnalle ja luonnolle. Tätä asiaa pitää aivan eri tavalla pitkällä tähtäimellä tarkastella kuin montaa muuta asiaa.

Kyllä vielä täällä haluan korostaa, että talousvaliokunta hyvää työtä teki ja kaksi erinomaista pontta. Erityisesti haluan nostaa esille tämän pitkän tähtäimen tarkastelun. Hienoa, että ministeri Pekkarinen tuli takaisin. Hieman olin pettynyt siihen, kun ympäristöministeri, jonka erityisesti pitäisi katsoa pitkällä tähtäimellä, luoda niitä näkyjä ja niitä asetelmia, millä me teemme päätöksentekoa, lähti pois eikä vastannut. Hän totesi, että odotellaan Nairobin kokousta. Juuri nythän eduskunnan pitäisi pitkällä tähtäimellä katsoa, minkälaisia päätöksiä me teemme, että tuleville sukupolville maapallo olisi vähintään tässä kunnossa, missä se nyt on. Toivonkin, että ministeri Pekkarinen vastaa nyt tähän kysymykseen ja tähän ponteen, millä tavalla hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että pitkällä tähtäimellä ilmastopolitiikkaa linjoitetaan, ja myöskin, kun on tämä EU-puheenjohtajuuskausi, (Puhemies: Minuutti!) millä tavalla sitä globaalia ilmastopolitiikkaa eteenpäin viedään, jossa Suomen kilpailukyky myöskin turvataan. Toivon, että näihin kahteen ponteen vastataan, (Puhemies: Ed. Sarkomaa!) kun talousvaliokunta niin pitkään työtä teki. Olisi kohtuullista.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ministeri Pekkarinen otti ihan aiheellisesti esille tämän turpeen aseman parantamisen, ja toisaalta tämä yhdyskuntajätteen poltto on saatava tehokkaammaksi. Laitosten paikoista nyt riidellään omallakin alueellani tuolla Pirkanmaalla.

Liikenteessä tietysti meidän täytyisi saada tätä tavarankuljetusta kumipyöriltä kiskoille takaisin.

Autoverotushan on uudistettava, sen EU:kin meiltä vaatii. Sen on mentävä tietysti hankintaverotuksesta käyttöveroihin ja vähemmän saastuttaviin autoihin.

Täällä on nyt kovasti kritisoitu tätä bioenergian kasvattamista, että se olisi jonkinlainen EU-tukien rahastusautomaatti. Siitähän nimenomaan on kysymys, miten nämä etanoliainekset tuotetaan, onko se Brasilian sademetsiä kaatamalla sitten parempaa. Päinvastoin kysyisin ministeri Pekkariselta, kuinka me enemmän voisimme vielä subventoida kotimaisen bioenergian hintaa, vaikka EU:n kilpailudirektiivit ja myös Wto kieltävät ja rajoittavat. Olisi esimerkiksi mahdollista nyt, kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, jotenkin saada vapautusta sille, että kansallisesti voitaisiin tukea enemmän tätä kotimaisen energian hintaa?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, ed. Alatalo, varmasti kotimainen bioenergia on kestävämpää kuin Brasilian sademetsien tuhoamisen jälkeen tuotettu etanoli.

Mutta vielä näihin ponsiin. Täällä on tullut paljon esille tämä pitkän aikavälin ohjelma ja sen huomiointi. Ympäristövaliokunnan ykkösponnen talousvaliokunta on ottanut kopiksi ja jättänyt sen kumminkin huomioimatta, että siinä on tämä 2 celsiusasteen lämpötilan nousurajoitus, ettei ylitse sen. Se on jätetty pois. En tiedä, onko siinä tahattomuutta vai onko haluttu ennakoida tilannetta.

Mutta arvoisalle ministerille vielä se, että totesitte omassa huudahduksessanne, että te ette tarkoittanut Vuotosta, kun puhuttiin vesilaista, ja näin ollen, ed. Leppä ja muut täällä, mielestäni ministeri Pekkarinen aika tärkeän sivuhuudon esitti, kun hän tämän totesi.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkän tähtäimen kannalta on ehkä haitallista, että ympäristöministeri lyhyellä tähtäimellä jätti salin.

Täällä on keskusteltu kysymyksistä itsekkyydestä ja epäitsekkyydestä. Luulen, että tämän ilmastonmuutoksen äärellä nämä käsitykset ja niiden mittapuut voivat muuttua moneen kertaan. Ilmastonmuutos merkitsee valtavia riskejä sekä ihmisille itselleen että luonnon arvoille. Se tarkoittaa riskiä menettää jääkarhu kokonaan lajien joukosta. Se on erityinen riski niille ihmisille, jotka eivät pysty suojautumaan rajuilta säämuutoksilta. Tästä kertoivat esimerkiksi kuvat New Orleansista, jossa juuri köyhimmät asukkaat eivät pystyneet pakenemaan kaupungista.

Tässä keskustelussa on hyvä muistaa, että ilmastonmuutoksen riskit maksavat huomattavasti enemmän kuin ilmastonmuutoksen torjuminen. Ne riskit maksavat myös enemmän kuin mitä energia tällä hetkellä maksaa täällä Suomessa.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunnan mietintö asiantuntijavaliokuntien lausuntojen kera kertoo siitä vahvasta tahdosta, joka tässä eduskunnassa on bioenergian edistämiseen.

Olen aivan samaa mieltä, kun täällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esille, että on aivan uskomatonta, että meillä on valituksia aiheesta, että saisimme nämä jätteenpolttolaitokset toimimaan. Tämä on aikamoinen myös ympäristöterveyden riski pitemmällä tähtäimellä.

Haluaisin tiedustella, onko mahdollista käyttää näitä, mitä saadaan valtion omaisuuden myynnistä, yhä enemmän sekä ympäristöteknologian että energiateknologian kehittämiseen ja sitä kautta todella nousta mahdiksi näillä sektoreilla. Aivan kuten Suomi aikanaan tietoteknologian alueella Nokian ym. avulla nousi, niin ympäristöteknologia, joka liittyy kiinteästi energiapuoleen, voi olla meidän todella suuri mahdollisuutemme.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastomuutos on EU:n suurin globaalipoliittinen haaste. Vaikka me tänään nyt keskustelemme kansallisesta strategiasta Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi, niin mielestäni meidän tulisi suunnata katseet post-Kioto-aikaan eli vuoden 2012 jälkeiseen aikaan.

Tämä talousvaliokunnan mietintö on monella tapaa ansiokas, mutta mielestäni analyysi kansainvälisen ilmastopolitiikan todellisista vaihtoehdoista jää valitettavan ohueksi.

Kuten täällä on aikaisemmin puheenvuoroissa viitattu, niin Suomella alkaa EU-puheenjohtajuuskausi heinäkuun alussa. Kun ajatellaan EU:ta, sillä on hyvin merkittävä rooli globaalissa ilmastopolitiikassa. Nyt tarvitaan EU:lta aktiivista ilmastodiplomatiaa. Olisinkin kysynyt ministeri Pekkariselta, mitkä ovat ne konkreettiset, globaalit ilmastopoliittiset tavoitteet Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, joita Suomi aikoo omalla puheenjohtajuuskaudellaan edistää.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä mietintöä on moitittu julkisuudessa vähän pliisuksi ja kaikkia syleileväksi. Se jättää mahdollisuuden kaikille aloille, kaikille muodoille kehittää tätä energiahuoltoa. Sen yhden merkittävän asian pohjalta, mikä siinä todetaan, että kotimaisen energian ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeätä varmistaa tämä kotimaisuus, voisi todeta, että tämä keskustelu, mitä on käyty jätteitten käsittelyn, polton, kaasutuksen ja muun osalta, on erinomainen avaus tulevaisuuteen. Toivottavasti toteutuu. Mutta se, että on olemassa joitakin tahoja, jotka hakevat tuontienergian varaan, erityisesti tuontia Venäjältä Sosnovyi Borin laitoksesta, joka EU:nkin mittapuitten mukaan olisi suljettava, on minusta vähemmän isänmaallista toimintaa, se on epävarmuutta eikä takaa kylminä aikoina Suomeen sen paremmin valoa kuin lämpöäkään.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen puhui Suomen energiatehokkuuden erinomaisuudesta ja Suomen ilmastotavoitteen haastavuudesta. Kuitenkin tiedämme, että teollisuudessa puolet identifioiduista, kannattavista energiansäästökohteista on vielä toteuttamatta. Tiedämme, että uusien kerrostalojen lämmitysenergian kulutusta voitaisiin leikata 70 prosenttia nykyisestä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Eikö meidän kannattaisi ensin toteuttaa kaikki nämä taloudellisesti kannattavat päästövähennyshankkeet ja sitten vasta alkaa valittaa tämän urakan haastavuutta ja hankaluutta?

Pidin ilahduttavana sitä, että te, ministeri Pekkarinen, piditte sertifikaatteja käyttöönoton arvoisina. Ruotsissa yksin Vattenfall aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa tuulivoimakapasiteettia, joka tulee tuottamaan 7 terawattituntia vuodessa sähköä, saman verran suunnilleen kuin Loviisan molemmat ydinreaktorit tuottavat nyt, nimenomaan vihreiden sertifikaattien ansiosta. Onko hallituksella nyt aikeita valmistella sertifikaattien käyttöönottoa vielä tämän eduskuntakauden aikana?

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen teollisuus on viimeisen viiden vuoden aikana investoinut 80 prosenttia investoinneista ulkomaille, 20 prosenttia Suomeen. Tarkoitan 15:tä suurinta suomalaista teollisuuslaitosta. Kysyn ministeri Pekkariselta, kun te voimakkaasti vastustitte ydinvoiman rakentamista 1992 ja 2002 ja kaikki te keskustan ministerit vastustitte yksimielisesti 2002 ydinvoiman lisärakentamista ja kun nyt on tilanne Suomessa se, että teollisuus karkaa halvan työvoiman, halvan energian maihin ja esimerkiksi Kaukoitään, missä 2 miljardia ihmistä on tehtaitten välittömässä läheisyydessä, eli logistiikkakustannukset ovat erittäin pienet, niin kysyn teiltä, minkä takia te vastustitte ydinvoiman lisärakentamista, koska te hyväksytte kuitenkin Venäjältä ydinvoimalla tuotetun (Puhemies koputtaa) sähkön tuonnin tänne Suomeen. (Puhemies: Aika, ed. Kuosmanen!) Eikö tämä ole aika kaksinaamaista peliä teidän kohdaltanne?

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta lausunnossaan toteaa, että hyvässä kunnossa olevat liikenneväylät vähentävät raskaan liikenteen polttoainetta, päästöjä ja kulutusta. Suomen linja on vaan toinen ollut, että teihin ei ole satsattu eikä annettu rahaa, satoja miljoonia euroja puuttuu siitä. Myös autoverotusta pitäisi laskea. Meillä on Euroopan vanhin autokanta ja nyt pitäisi se verotuksellisin keinoin saada uudemmaksi. Myös valiokunnassa asiantuntijat kertoivat, että yksi tapa olisi, että suosittaisiin dieselautoja. Ne ovat kestäviä ja kuluttavat vähän, ja sillä lailla saataisiin nopeasti hyötyä aikaan. Tällä vaalikaudella pitäisi saada ratkaisu.

Myös kiinnittäisin huomiota turvevaroihin ja turpeen käyttöön. Ministeri Pekkarinen on siinä toiminut ansiokkaasti. Suomellahan on pinta-alaansa nähden mittavat turvevarat: 9 miljoonaa hehtaaria. Se on noin kaksi kertaa se, (Puhemies koputtaa) mitä on Pohjanmeren öljyvarat, ja niitä pitäisi ottaa käyttöön.

Tatja Karvonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää ja kuulostaa siltä, että osalla edustajista on vesivoiman suhteen hyvinkin voimakkaat traumat. Tämä on erittäin valitettavaa, koska samalla ummistetaan silmät siltä, miten jo rakennettua vesivoimaa voidaan hyödyntää paremmin. Lapin tulvat tänä ja viime keväänä saivat meidät Lapissa keskustelemaan siitä, miten voitaisiin tulvasuojelua parantaa. Yksi ratkaisu olisi se, että hillittäisiin tulvavesien pääsyä jokiuomiin esimerkiksi rakentamalla varastoaltaita ja näin vältyttäisiin suurilta ohijuoksutuksilta. Tällä tavalla voitaisiin lisätä 0,75 terawattituntia sähkön tuotantoa vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin 40 000 omakotitalon sähkön tarpeen tyydyttämistä.

Olisinkin kysynyt ministeri Pekkariselta, mitä hallitus aikoo tehdä ja millä tavalla edistää tällaisen tulvasuojelun rakentamista, josta samalla saataisiin puhdasta energiaa.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä ihan lopuksi. Mitä tuli ed. Taiveahon haasteeseen, että jokainen edustaja tekisi lupauksen. Itse en tule hankkimaan taulu-tv:tä, koska se kuluttaa (Puhemies koputtaa) viisi kertaa enemmän energiaa kuin normaali televisio.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähtökohtahan oli se, että me saimme käsiteltäväksi yksimielisen mietinnön, joka oli erinomainen saavutus. Nyt tämä keskustelu on osoittanut, että kyllä tämän enemmän hajallaan nämä mielipiteet eivät voi olla, että mitä se yksimielisyys tarkoittaa. Siellä on ed. Kuosmasen ydinvoimaloita vähän joka torpan takana ja muutama vihreä yrittää bioenergiaa puolustaa kepulaisen tukemana ja sitten Rkp:n edessä on aina tuulimylly väärässä paikassa.

Arvoisa ministeri, aiotteko nyt, kun teihin ovat kääntyneet nämä katseet, pistää äskeisten puheittenne mukaan nämä bioenergiat niille kuuluvaan arvoon, koska olen täsmälleen samaa mieltä, että tämä ed. Kuosmasen linja ja bioenergia eivät sovi yhtä aikaa toteutettavaksi?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä todellakin, että eduskunta omassa vastauksessaan korjaa nyt sen selonteon puutteen nimenomaan liikennepuolen osalta, joka siellä ilmiselvästi oli. Liikenne on niin merkittävä päästöjen tuottaja, että kaikki keinot täytyy nyt ottaa käyttöön. Siksi oli, ministeri Pekkarinen, loistava vastaus, jonka annoitte, että 5,75-tavoite todellakin toteutuu 2010. Näin minä sen tulkitsen.

Mutta, ministeri Pekkarinen, mihin toimenpiteisiin aiotaan vielä tällä vaalikaudella ryhtyä, jotta myöskin suomalaisen biopolttoaineen, liikennepolttoaineen, tuotantoon ryhdytään todella? Mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että myöskin dieseliin perustuva niin sanottu käyttövoimavero, dieselvero, poistetaan ja ryhdytään valmistelemaan sen poistamista, ja ennen muuta kysymys, ryhtyykö tämä hallitus vielä valmistelemaan kokonaisvaltaista autoverouudistusta, mikä tarkoittaa, että luovutaan hankintaverosta ja siirrytään ympäristöperusteiseen käyttöveroon, jolla on paras ohjausvaikutus myös näiden päästöjen kannalta? Tässä on, rouva puhemies, selkeitä kysymyksiä (Puhemies koputtaa). Toivoisin, että ministeri Pekkarinen antaisi yhtä selkeän vastauksen näihin kuin tähän 5,75-kysymykseen.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Viime kauden ydinvoimapäätös oli pitkälle ulottuva ja toivottavasti joskus tulee jatkoa, mutta kaikessa rauhassa. Sen sijaan on todella panostettava tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisessä voidaan edetä. Metsä on se keskeinen lähde, sitten on paljon muita, mutta siinä on pidettävä jalat maassa, ettei synny sellaista tukiviidakkoa, jolla tuen kautta hoidetaan sitten tämä kysymys. Löytyy varmasti kestäviä ratkaisuja, jotka tuotantoteknillisesti ovat sellaisia, että ne säästävät todella energiaa, vievät eteenpäin. Tässä on paljon tehtävää, mutta se vaatii tutkimusta ja niihin panostamista. Nyt on paljon edetty, mutta vielä varmasti löytyy lisää keinoja panostaa tähän näin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee siihen ydinvoimaan, joka tällä hetkellä tuodaan Venäjältä, niin sillä on oma historiansa, taustansa jnp. Siitä ei ratkaisua tehty edellisessä eduskunnassa, eikö niin, ed. Kuosmanen, senhän me molemmat tiedämme. Eikä siihen sähkön hintatasoon, mikä tänään on sähköllä, niin se vuonna 2010 tai joskus valmistuva ydinvoimalaitos, ei se nyt kovin paljon vielä sitä hintaa ole laskenut, mikä on tämän päivän sähkön hinta, eikö niin, ed. Kuosmanen? Eli se, mitä nyt tällä hetkellä nähdään ympärillä, ei siihen kovin paljon vaikuttanut se, mitä muutamia vuosia sitten tapahtui. Mitä muutoinkin tulee ydinvoimaan, sähkön hintaan, ei se taida olla ihan niin hirveän halpaa. Katsokaa, ed. Kuosmanen, niitä maita, joissa ydinvoimaa on rakennettu ja ydinvoimalla tuotetaan sähköä, eivät ne maat pärjää kilpailussa niistä yrityksistä ainakaan yhtään paremmin kuin Suomi pärjää täällä olevista yrityksistä, niitten investoinneista tänne. Ranska on eniten ydinvoimaa käyttävä maa Euroopassa, Ruotsikin käyttää tällä hetkellä vähän enemmän kuin Suomi jnp. Kyllä tämä sama "tauti" on monista asioista johtuva, meillä yhteinen jnp. täällä. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että ne kaikki velvoitteet, mitkä Kioton seurauksena ja sen taakankannon vuoksi ovat meille tulleet, niin niitten seurauksena on oltava avoin ja tunnustettava, että mitään energiavaihtoehtoa ei voi jatkon, tulevien vuosien aikana sulkea pois siitä suomalaisesta energiamiksistä.

Mutta minä vielä palaan siihen, että jos kertaheitolla tulee todella mittavat määrät uutta sähkökapasiteettia markkinoille, niin kyllä niissä oloissa, ed. Kuosmanen ja monet muutkin, uusiutuvan kotimaisen biopohjaisen energian käytön lisääminen on vaikeuksissa. Viimeistään siinä tilanteessa, jos tulisi muutamien vuosien päästä tämmöinen tilanne vastaan, niin entistä ajankohtaisemmaksi kävisi ei vain tuulelle sertifikaattien käyttöönotto vaan myöskin uusiutuvan energian kohdalla sertifikaattien käyttöönotto, jos meinattaisiin siinä tilanteessa sitten edistää tätä uusiutuvan energian käyttöä. Jotenkin näen tähän tapaan näiden seikkojen kytkeytyvän toisiinsa.

Mitä tulee vielä ydinvoimapäätöksen yhteydessä tehtyyn niin sanottuun risupakettiin, se vaikuttaa nimenä aika vaatimattomalta, vaikka se on muutoin ihan hyvä juttu. Sen toimeenpano lähti aika hitaasti liikkeelle, mutta se vauhti, millä nyt kuljetaan uusiutuvan energian, nimenomaan metsäpohjaisen uusiutuvan energian, bioenergian käytössä, on erittäin hyvä, ja Suomi saavuttaa tuossa päätöksen yhteydessä määritellyn tason tällä menolla ennen kuin se tavoite oli. Itse asiassa me tulemme vähän nopeammin saavuttamaan itse itsellemme asettamat tavoitteet, mikäli pystytään pysymään siinä kurssissa, missä tällä hetkellä ollaan. (Ed. E. Lahtela: Se ei ole paha asia ollenkaan!) — Ei ollenkaan, vaan pikemminkin päinvastoin.

Mitä tulee vielä tähän bioenergiaan liikenteessä ja kotimaisuuteen, jota ainakin pari puheenvuoroa täällä kosketteli, todellakin tämä on vaikea tehtävä, vaikea yhtälö ratkaista tämä asia niin, että mahdollisimman suuri osa siitä tulevasta tarpeesta voisi tyydyttyä kotimaisella raaka-aineella. EU-normit, Wto:n normit, kaikki ovat tässä mukana. EU hakee myöskin EU:ssa tällä hetkellä tämmöisen kestävän energian tuotannon normiston laatimista, joka voisi olla se peruste, joka turvaa nimenomaan eurooppalaisen energialähteen käytön liikenteen biopolttoaineena. Tästä asiasta olin suuressa valiokunnassa muutama aika sitten kertomassa. Tämä on perusidea siinä hankkeessa, mikä paraikaa on EU:ssa meneillä. Minä uskon, että sen jälkeen, kun hallitus tekee yksiselitteisen päätöksen, lopullisen sitovan päätöksen siitä, että lähdetään tähän järjestelyyn ja käyttövelvoitteen kautta 5,75 vuonna 2010 ja sitä tietä, minä uskon, että suomalainen alan teollisuus luottaa, rohkenee lähteä liikkeelle ja tuotantokapasiteettia syntyy niin täällä biodieselin puolella kuin bioetanolinkin puolella. Me olemme valmistautuneet myöskin teollisuuspoliittisin toimin olemaan mukana niissä hankkeissa, joita sitten tämän startin jälkeen maahan rakentuisi. Eivät ne mukana olemisen mitat ole mahdottoman suuria, mutta kuitenkin sellaisia, että ne voi tässä sanoa.

Aivan viimeinen asia. Täällä kysyttiin sitä, miten tämä puheenjohtajuuskausi, mitä sen tiimoilla tullaan näissä asioissa tekemään. Jos pitäydyn vain siihen, mikä koskee energiapuolta. Kyllä Suomen puheenjohtajuudella on erittäin tärkeä prioriteetti, ensinnäkin pyrkiä jatkoon, Kioton jatkoon nimenomaan niin, että koko maailman yhteisö voisi tulla mukaan toimiin CO₂-kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Meillä on tavallaan eri foorumeita, meillä on erilaisia ikään kuin vuoropuhelun mahdollisuuksia, ensimmäisen kerran G8 Pietarissa, jossa Suomen pääministeri on mukana, ja lisäksi monilla muilla foorumeilla tilaisuus nimenomaan energian pitämiseksi osana ulkosuhteita, myöskin siitä näkökulmasta ulkosuhteita, että yritetään saada muu maailma mukaan toimiin CO₂-päästöjen vähentämiseksi.

Toisekseen meidän tarkoituksemme on ylipäänsä parantaa tätä vuoropuhelua energian käyttäjämaiden ja energian tuottajamaiden välillä. EU:ssa varmasti vähän odotetaankin sitä, että erityisesti se osaaminen, mikä Suomella on suhteessa Venäjään, voisi olla käytettävissä, koko unionin käytettävissä, ja hallitus omalta osaltaan on sitoutunut tähän. Esimerkiksi energian Ppc-kokous on tarkoitus järjestää Suomen puheenjohtajakauden aikaan ensi syksynä.

Vielä viimeinen asia, jonka mainitsin puheenjohtajuuteen liittyen, ovat eri toimet bioenergian käytön edistämiseksi. Energiakysymys on EU:ssa kansallisessa kompetenssissa, niin kuin tiedetään. Me emme, Suomikaan, halua sitä, että EU alkaa määrätä, mitä energialähdettä täällä käytetään, mutta siitä huolimatta, kun ensiksi sanotaan tämä äsken sanottu a, niin me sanomme tämän b:n ja se b on sitten muutoin löytää sellaiset menettelytavat, sisämarkkinoitten pelisääntöihin sopivat ja muut, joilla voidaan sitten yhteisin toimin edistää uusiutuvien energialähteitten, erityisesti bioenergian käyttöä unionin alueella. (Ed. Laukkanen: Entä se autoverokysymys?)

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ihmiskunnan suurimpia haasteita ja asettaa maailmanlaajuisen yhteistyön todelliseen testiin. Ilmastonmuutos ei ole pelkkä tulevaisuuden uhka, vaan on täällä jo nyt. Emme voi enää lykätä asiaan puuttumista. Vaarana on se, että olemme toiminnallamme kiihdyttämässä ilmaston lämpenemistä niin paljon, että liiallisen lämpenemisen pysäyttäminen osoittautuu mahdottomaksi. Jokainen hukattu hetki on liikaa.

Nyt keskustelussa oleva selonteko linjaa Suomen lähiajan tavoitteita nimenomaan jo sovittujen päästövähennyksien toteuttamiseksi. Selonteon linjaukset ovat pääosin hyviä ja oikeaan suuntaan meneviä ja vieläpä keskustan tavoitteiden mukaisia, mutta tietyiltä osin aikajänteen olisi koko keskustelussa toivonut olevan hieman nyt omaksuttua pidempi. Toivottavasti eduskunta voi jatkossa paneutua entistä paremmin sen pohtimiseen, mitä tapahtuu Kioton sopimuksen jälkeen. Suomi voi tähän osaltaan olla vaikuttamassa EU:n puheenjohtajana. Myös Yhdysvallat täytyy saada mukaan uuteen sopimukseen.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole olemassa mitään yhtä keinoa, kuten talousvaliokuntakin mietinnössään totesi. Tavoitteena tulee olla sellainen järjestelmä, jossa energian tuottamisesta aiheutuvat haitat olisivat ympäristön ja ihmisten kannalta mahdollisimman hyvässä tasapainossa. Tähän pääsemiseksi on ennakkoluulottomasti sekä kehitettävä uutta teknologiaa että ennen kaikkea korjattava asenteita.

Jatkuva energian kulutuksen kasvu on rajallisella maapallolla yhtälö, joka asettaa ihmisen toiminnalle ylittämättömät reunaehdot. Eivät maapallon väestö ja energian kulutus voi rajattomasti kasvaa, ilman että luonnon kestokyvyn rajat totaalisesti ennemmin tai myöhemmin ylittyvät.

Myös Suomessa meillä pitäisi mielestäni olla jo näköpiirissä jokin tappi, jonka jälkeen energian kulutus ei enää kasva, joku sellainen määrä, jolla pärjäämme, eikä niin, että käytetään aina vaan lisää ja lisää energiaa.

Energiaa säästävät toimenpiteet eivät edes välttämättä näy tai vaikeuta elämää mitenkään. Kansainvälinen energiajärjestö Iea on aloittanut niin sanotun 1 watin kampanjan, jonka tarkoituksena on pienentää erilaisten kodin sähkölaitteiden valmiustilan virrankulutus 1 wattiin. Tämä pieneltä kuulostava uudistus toisi vuositasolla jopa vajaan 10 prosentin säästön länsimaisten kotitalouksien sähkön kulutukseen.

EU:n energiansäästödirektiivit ovat hyvä ohjauskeino kulutuksen hillintään unionin piirissä, mutta on pidettävä huolta siitä, että taloudellisesti voimakkaasti kehittyvissä maissa energian kulutus ei kasva samassa suhteessa talouden kanssa. Kiinan, Intian ja muiden vastaavien maiden valtavana haasteena on hypätä hyvin energiaintensiivisen taloudellisen kehityksen vaiheen yli lähestulkoon suoraan sellaiseen talousjärjestelmään, jossa arvon lisäys tapahtuu suuressa määrin immateriaalisesti ja energiaa säästeliäästi käyttäen. Toisaalta emme kuitenkaan voi puhtaalla omallatunnolla moralisoida näiden maiden energian kulutuksen kasvua ja siitä aiheutuvia ilmasto-ongelmia, jos samaan aikaan niiden teollisuuden valmistamat tuotteet täyttävät omien kauppojemme hyllyt.

Arvoisa puhemies! Paljon energiaa käyttävä metsäteollisuutemme on perinteisesti ollut bioenergian suuri käyttäjä ja sen käytön kehittäjä. Pelkästään sektorin koko asettaa sen avainasemaan suomalaisen bioenergian tulevaisuudessa. Toimiva keskusteluyhteys teollisuuden, poliittisten päättäjien ja kansalaisjärjestöjen välillä on edellytys kaikki osapuolet huomioon ottavalle bioenergiapolitiikalle. Ei saa myöskään unohtaa niitä satojatuhansia suomalaisia, joilla on varsin läheinen kosketus bioenergiaan esimerkiksi oman talonsa lämmitysjärjestelmän kautta. Arkipäiväisillä asioilla, kuten tehokkaasti ja vähäpäästöisesti puuta polttavilla uuneilla, on merkitystä. Pienistä energiaa säästävistä toimenpiteistä kasvaa suuri virta. Hyviin ratkaisuihin voidaan myös poliittisilla päätöksillä kannustaa, aivan kuten hyvä hallitus on esimerkiksi pientalojen energia-avustuksilla tehnyt.

Arvoisa puhemies! Tämän selonteon pohjalta on hyvä lähteä liikkeelle, mutta katse on samalla nyt asetettava kauemmas.

Ja aivan lopuksi vielä pitää muistaa myös se, että jokainen voi myös omilla valinnoillaan vaikuttaa. Siksipä vastaan täällä esitettyyn haasteeseen ja sitoudun hankkimaan itsekin sen kompostin kotipihalleni ja kaiken päälle käyttämään sitä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen yhteensattuma, että vielä viime yönä kello 00.20 käytin voimalahankkeesta puheenvuoron Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.

Mutta nyt olemme jo tähän mennessä täällä kuulleet monia hyviä puheenvuoroja energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista. Keskityn tässä puheenvuorossani lähinnä kysymykseen, miten alueitamme ja yhdyskuntiamme tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, että lopputulos olisi energia- ja ilmastopoliittisesti onnistunut teknisesti, taloudellisesti, toiminnallisesti, ympäristökysymysten ja muiden tekijöiden osalta.

Me kaikki tiedämme sen, että maamme on suurelta osaltaan hyvin harvaan asuttua, ja vaikka siten tilaa hyvinkin riittäisi, lähes kaikissa suurissa keskuksissa puhutaan tonttipulasta. Tuo tonttipula johtaa kaupunkikeskuksien ja kaupunkirakenteen hajaantumiseen ja se taas puolestaan lisääntyviin liikenne- ja energiakustannuksiin.

Käsittelemme tätä selontekoa oikeaan aikaan, koska kunta- ja palvelurakenneuudistus on juuri ratkaisuvaiheessaan. Mielestäni kuntauudistuksessa tulisikin antaa huomattava paino oikealle yhdyskuntasuunnittelulle ja sitä seuraavalle rakentamiselle. Turhat hallinnolliset rajat ovat hajauttaneet yhdyskuntiamme todella pahasti menneitten vuosikymmenien aikana. Tämän johdosta muun muassa energiakustannukset ovat tarpeettoman korkeat. Yleensäkin investointien osalta menetykset ovat huomattavasti suuremmat kuin hallintomenot, jotka saavat kuitenkin keskustelussa mielestäni liian keskeisen roolin.

Arvoisa puhemies! Otan edellä kertomastani vain yhden esimerkin. Kuten mainitsin, Jyväskylässä keskustelimme voimalahankkeesta ja omalta osaltani hyvin kriittisesti. Jyväskylän seudun kuntajako on ollut ongelmallinen jo vuosikymmenten ajan. Tästä on ollut seurauksena niitä ongelmia, joita olen edellä kuvannut. Parhaillaan keskustellaan kiihkeästi uuden voimalan rakentamisesta Jyväskylään ja ympäristön kannalta hyvin kohtalokkaasti. Tuo voimala olisi kolmas pienen kaupungin 100 neliökilometrin alueella. Kuulin juuri täällä, että Helsingissä on yksi iso ja sitten varavoimala. Jos kuntajako olisi toinen, tänä päivänä ei rakentamisesta edes keskusteltaisi ehdotettuun paikkaan, vaan etsittäisiin huolella ja laaja-alaisesti tarkasteltuna aivan toista paikkaa. Näin suosittelee myöskin ympäristökeskus. Vastaavia esimerkkejä löytyy eri puolilta maatamme.

Tällaisissa tilanteissa kaavajärjestelmämme on aivan liian tehoton. Ensinnäkin järjestelmän maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava ei ohjaa riittävästi energiarakentamista varsinkaan, jos paikallispoliitikot eivät juuri sille järjestelmälle painoa anna. Valtakuntatasoinen ohjaus tällaisissa tilanteissa on avuton. Ympäristöministeriöllä ei ole mahdollisuuksia kuten ennen, ja muiden ministeriöiden kautta tapahtuva ohjaus ei toimi, toimii huonosti tai sitä ei ole laisinkaan. Kun kaiken lisäksi energiapolitiikan linjoista ja tuloksesta vallitsee eri toimijoiden taustojen ja osapuolten kesken suuria näkemyseroja, ei energiapolitiikan lopputulos voi olla täysin onnistunut. Se on monta kertaa jopa epäonnistunut.

Edellä kuvaamaani taustaa vasten, arvoisa puhemies, ympäristövaliokunnan ehdotus talousvaliokunnalle selvityksen laatimisesta yhdyskuntarakenteen ekotehokkuudesta toteutuu toivottavasti mahdollisimman pian. Toivon myöskin, että eri ministeriöiden, eri toimialojen yhteistyö toimisi niin, että maankäytön suunnittelun, rakentamisen, energiasuunnittelun, energiarakentamisen, kaikkien eri toimialojen yhteistyö toimisi hyvin niin, että myöskin energiataloudellinen lopputulos olisi hyvä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastopoliittinen selonteko koskee varsinaisesti vuosia 2008—2012, mutta sen lähtökohdat ja taustalaskelmat ovat, aivan oikein, kauempana, vuodessa 2025. On selvää, että taustalla vaikuttavan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan maailmanlaajuisia toimenpiteitä ja jokaista valtiota sitovia sopimuksia. Suomi ei ole eikä voi olla yksin vastuunkantaja, vaikka omasta osuudestamme huolehtiminen onkin erittäin tärkeätä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Kioton velvollisuuksien täyttäminen ovat mittavia haasteita, mutta samalla ne ovat maallemme mahdollisuus, jota ei pidä hukata.

Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Tällä hetkellä maamme sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotannossa lämmöntuotannon yhteydessä, kun Euroopan unionissa vastaava osuus on vain 9 prosenttia. Kaukolämmöstä yhteistuotantoon perustuu lähes 80 prosenttia.

Maamme teknologiaosaaminen on huipputasoa myös metsäteollisuudessa. Suurin osa uusiutuvan energian tuotannosta perustuu metsäteollisuuden sivutuotteisiin. Puuenergian käytön lisääminen ei kuitenkaan saa johtaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi ja jalostuskäyttöön kelpaavan puun polttoon. Suurimmat panostukset onkin kohdistettava uusien, metsähaketta ja peltobiomassaa hyödyntävien laitosten tukemiseen. Puutuotteitten myönteinen ilmastorooli on muutoinkin merkittävä. Puu- ja paperituotteet sitovat itseensä hiilidioksidia, minkä lisäksi voidaan ne kierrättämällä elinkaarensa lopussa hyödyntää bioenergiana.

Vesivoima on bioenergian ohella merkittävin uusiutuvan energian lähde Suomessa. Ympäristövaliokunta on lausunnossaan todennut, että ympäristönäkökulmasta hyväksyttävissä olevat vesivoiman lisäysmahdollisuudet tulee selvittää ja toteuttaa. Vesilakeja olisikin uudistettava siten, että vesivoiman käyttöä voitaisiin hallitusti lisätä. Vihreä energiahan on tänään in, ja vesivoima on juuri sitä.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan tavoitteena tulee olla useisiin eri polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvan energiatuotannon turvaaminen. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Suomessa hajautettujen energiajärjestelmien markkinapotentiaali on suuri, koska maamme on harvaanasuttu ja etäisyydet ovat pitkät. Pitkällä tähtäimellä ei ole järkevää, jos EU:n tasolla säädökset sidotaan jo lähtökohtaisesti tavoitetasoon, mikä ei huomioi eri jäsenmaitten ominaispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia. Suomen teollisuus on jo esimerkiksi käyttänyt kustannustehokkaimmat päästöjen vähennystavat, ja komission laskelmien mukaan maamme kustannukset ovat EU:n jäsenmaiden keskuudessa kolmanneksi korkeimmat. Suomessa lämmityskustannukset ja etäisyyksistä johtuvat kuljetuskustannukset ovat samanaikaisesti kuitenkin monia muita jäsenmaita suuremmat.

Liikenteen energiakäytössä ei tapahtunut viime vuoden aikana merkittävää muutosta, kun energian loppukäyttö sen sijaan teollisuuden, kotitalouksien ja muitten kuluttajien kohdalla väheni. Liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunnossaan katsonut, että autojen verotusta tulee kehittää kohtuullisella siirtymäajalla hiilidioksidiperusteisen verotuksen suuntaan. Järjestelmän tulee hyödyntää hankintaveron laskua ja käyttöveron ohjauksella kannustaa uusiin autoihin siirtymistä. Mitä pienemmät päästöt ajoneuvolla on, sitä kevyempi tulisi myös verotuksen olla. Tästä syystä esimerkiksi dieselveron poistaminen olisi järkevä ja konkreettinen toimenpide. Nykytilanteessa biopolttoainevaihtoehdot eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia ilman tukitoimenpiteitä. Liikenne- ja viestintävaliokunta onkin korostanut lausunnossaan Euroopan unionin biopolttoaineille asettamaa 5,75 prosentin viitearviota vuoteen 2010 mennessä. Tähän hallituksen on ryhdyttävä.

Arvoisa rouva puhemies! Energiapolitiikan lähtökohtana on oltava kohtuuhintaisen energian saannin varmuus ja vähäpäästöisen energiatuotannon tukeminen. Energiahuollossa lähtökohtana tulee olla sataprosenttinen omavaraisuus. Mitään ovea tässä vaiheessa ei kannata sulkea, vaan jokaiseen vaihtoehtoon on suhtauduttava ennakkoluulottomasti. Teknologian kehittämiseen on panostettava, ja panostuksen kärjen on kohdistuttava koko (Puhemies koputtaa) toiminta-, toteutus- ja liiketoimintaketjuun. (Puhemies: Viisi minuuttia!) Selonteko antaa hyvät lähtökohdat tulevaisuuden energiapolitiikalle. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastoselonteko ja sitä koskeva mietintö ovat vihdoinkin käsittelyssämme. Keskustelun Suomen ja maapallon tulevaisuudesta on nyt vihdoin päästävä todenteolla käyntiin. Me poliittiset päättäjät olemme saaneet kannettavaksemme äärettömän suuren vastuun. Miten hillitsemme ilmastonmuutosta niin, että myös lapsenlapsemme voivat elää täällä maapallolla? Ja ymmärrämmekö vastuumme määrää?

Tähän mietintöön sisältyvät toimet ja tavoitteet ovat eräitä tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä. Maailman suurimmaksi globaalin ekosysteemin uhaksi luokiteltua ilmastonmuutosta ja Suomen, EU:n tulevan puheenjohtajamaan, vastausta sen hillitsemiseksi ei voida pitää missään mielessä vähäpätöisenä. Meillä on nyt näytön paikka. Haluaako Suomi olla etulinjassa näyttämässä mallia muille maille, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja samalla Pohjoismaiden hyvinvointivaltio säilyttää?

Rouva puhemies! Talousvaliokunnan mietinnön lausumat sisältävät hyvin tervetulleita ehdotuksia Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan edistämiseksi. Erityisesti tällaisia ovat esitys pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian laatimiseksi, päästöjen saattamiseksi kestävälle tasolle, toimenpideohjelman laatiminen ja tavoitteiden asettaminen uusiutuville energialähteille sekä toimenpideohjelman laatiminen energian säästölle ja energiatehokkuudelle. Muita merkittäviä lausumia ovat toimenpidevaatimus liikenteen biopolttoaineiden lisäämiselle, vaatimus määrärahojen esittämisestä energiateknologioiden tutkimukselle, kehittämiselle, kaupallistamiselle sekä investointeihin ja muihin edistämistoimiin sekä kehotus valtakunnallisen selvityksen laatimiseksi yhteiskunnan, mukaan lukien yhdyskuntarakenteen, ekotehokkuuden lisäämismahdollisuuksista erityisesti ilmastotavoitteen näkökulmasta.

Positiivista on, että talousvaliokunta on sisällyttänyt mietintöönsä ilmastotieteen reunaehdot paremmin kuin hallituksen selonteko sekä tunnustaa EU:n erityisen roolin ja vastuun kansainvälisen politiikan veturina ja aktiivisena toimijana. Valiokunta kannustaa hallitusta aktiiviseen ilmastopolitiikkaan EU:n puheenjohtajana sekä tunnustaa, että uusiutuvien energialähteiden edistäminen ei ole sujunut tavoitteiden mukaisesti ja että risupaketin toteutumista on jatkettava ja kiirehdittävä valtion toimenpitein.

Arvoisa puhemies! Mietinnöstä puuttuu kuitenkin osittain konkreettiset toimenpide-esitykset ja aikataulua esimerkiksi tärkeiden toimenpideohjelmien laatimiselle ei aseteta. Näiden toteuttamisessa tulisi kuitenkin päästä pian eteenpäin, ja toivonkin, että hallitus tarttuu näihin mahdollisuuksiensa mukaan mahdollisimman pikaisesti.

Ongelmallista on, että liikenteen päästöihin vaikuttamista koskevat linjaukset ovat mietinnössä jääneet biopolttoaineiden edistämistä lukuun ottamatta varsin vähälle huomiolle. Erityisesti raideliikenteen edistämisen olisin toivonut olevan vahvemmin esillä. Energian säästön merkitystä olisi voinut myös korostaa vielä enemmän, sillä siihen satsaaminen on paitsi ekologisesti myös taloudellisesti järkevää ja teknologisia uudistuksia tämän tavoitteen eteen on vietävä vauhdilla eteenpäin. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön tulee satsata.

Suomi tarvitsee kunnianhimoisia tavoitteita, vaikkapa Ruotsin öljyriippuvuuden vähentämisen kaltaisia tavoitteita, jotka luovat pohjan pitkäjänteisille ponnistuksille. Kansainvälisesti tulee yhteistyössä ponnistella sen eteen, että saisimme yhä useamman maan sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Myös kehitysyhteistyössä tulee huomioida ilmastopoliittiset toimet, sillä juuri köyhimmät maat kohtaavat ilmastonmuutoksen seuraukset usein dramaattisimmin.

Eräänä yksittäisenä asiana haluan nostaa esiin sen, että pientalojen energiatuesta tulisi muodostaa pysyvä tukimuoto, joka rohkaisisi kansalaisia kestäviin ratkaisuihin siirtymiseen. Ympäristötiedotukseen tulee myös panostaa ja kohdentaa sitä myös aikuisväestöön entistä voimakkaammin. Ympäristökasvatuksen mahdollisuuksia on myös edelleen kehitettävä ja saatava pysyvä rahoitus taattua.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on meidän poliittisten päättäjien aika vastata tulevien sukupolvien huutoon. Otammeko ilmastonmuutoksen tosissamme vai jatkammeko samaan malliin energiaa törsäten ja syömällä pohjaa vielä syntymättömien sukupolvien hyvinvoinnilta?

Arvon kollegat! Kääritään nyt hihat ja lahkeet ja ryhdytään yhteiseen työhön maapallon pelastamiseksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Maailmalla liikenteen energiankäyttö kasvaa nopeasti ja myös ongelmat lisääntyvät. Kasvu on erityisen nopeaa tie- ja lentoliikenteessä. Liikenteen energiankäytön tehokkuuteen on panostettava entistä enemmän. Päästöjä tulisi hillitä ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi. Öljypohjaisia polttoaineita pitää korvata uusilla ratkaisuilla ja siten varautua öljyvarojen ehtymiseen ja hinnan nousuun. Suomi on tällä hetkellä jäljessä liikenteen biopolttoaineiden käytössä Euroopasta ja muusta maailmasta. EU:n biopolttoainedirektiivin mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä liikenteessä kulutetusta energiasta 5,75 prosenttia tulisi tuottaa polttoaineella tai muilla uusiutuvilla energialähteillä. Hyvä näin. Jo nyt tieliikenteen polttonesteistä 2 prosenttia pitäisi olla ympäristöystävällistä biodieseliä, bioetanolia tai biokaasua. Suomi ei ole lähelläkään tätä tavoitetta.

Hallitus on suhtautunut nyreästi autoverodirektiiviin, jonka mukaan nykyinen autovero ja sille pantu arvonlisävero pitäisi poistaa käytännöstä kokonaan sekä siirtyä ajoneuvoverosta ja käyttövoimaverosta käyttöveroon, joka perustuu auton hiilidioksidipäästöihin. Hallituksen pitäisi myös kiirehtiä siirtymään päästöjen määrään perustuvaan autoveroon, joka pakottaisi vähäpäästöisten biopolttoaineiden tuotannon aloittamiseen. Suomen on kuljettava kärjessä liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä. Siksi Tekniikan kehittämiskeskuksen ja hallituksen pitää panostaa lisää polttoaineteknologian kehittämiseen ja aikaansaada ratkaisuja, joissa käytetään Suomelle luonteenomaisia energialähteitä.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tarvitaan kokeiluprojekteja bioetanolin ja kaasun tuottamiseksi erilaisista raaka-aineista, kuten viljasta, sokerijuurikkaasta, puusta ja turpeesta. Valmiita suunnitelmia kokeiluprojektin käynnistämiseen on eri puolilla Suomea. Hallitukselta odotetaan nyt asiassa tukea investointeihin. Kun kehitämme biopolttoaineiden tuotantoa erilaisiin kokeiluihin, voimme saada korkeamman tavan tuottaa biopolttoaineita. Lisäksi tarvitaan EU:n tasolla autoteknologian kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää vähäpäästöisiä ja erilaisilla polttoaineilla toimivia moottoreita. Lopuksi varmaan kaikkien realistinen toivomus: Isot teollisuusmaat mukaan talkoihin, muuten moni tekeminen on iltapäivän aiheestamme lähes tulkoon tehotonta.

Heidi  Hautala  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun Britannian parlamentissa on käsitelty pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikkaa, niin sitä työtä johtavan valiokunnan puheenjohtaja on todennut, että kaikkein tärkeintä on, että irtaudutaan vanhoista ajattelu- ja toimintamalleista ja tajutaan, että esimerkiksi pitkään vallinnut käsitys taloudellisesta hyvinvoinnista ja taloudellisen kasvun ensisijaisesta merkityksestä on hylättävä ja on ymmärrettävä, että mikään taloudellinen kasvu ei voi riittää korvaamaan niitä vaurioita, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta jos se pääsee etenemään. Hän on myöskin peräänkuuluttanut, että talouden mittareihin on ehdottomasti otettava sen hiiliniukkuus. Mielestäni juuri tällaisia uusia talouden ajattelun malleja me myöskin Suomessa tarvitsemme. Ja vielä siteeraan brittiedustajaa, joka sanoo, että: "On pyrittävä muodostamaan poliittista konsensusta siitä syystä, että muuten poliittinen prosessi ei kykene viemään läpi niitä suuria muutoksia, jota energia- ja ilmastopolitiikka toimintatavoissamme edellyttää." Mielestäni tämä on erittäin hyvin sanottu.

Liian usein yksi näistä perinteisistä, vallitsevista ajattelumalleista on se, että tarvitaan lisää energiaa ja nimenomaan lisää sähköä. Tästä jo keskusteltiin aikaisemmin tänä päivänä. Kuitenkin esimerkiksi se tulevaisuuden todellinen varavoima on energiansäästöpotentiaalissa, jota on monilla aloilla. Esimerkiksi ruotsalainen Elektrolux, jolla toki on varmasti myös liiketalouden intressi tällaisissa kannanotoissa, on todennut, että jos ruotsalaiset pääsisivät eroon todella vanhoista kotitalous- ja keittiökoneistaan, niin tämän vaikutus energian kulutuksen alenemisena voisi olla suurempi, kuin esimerkiksi tiettyihin pientalojen lämmitysjärjestelmiin tehtävät muutokset. Varmasti sekin on erittäin hyvä keino alentaa hiilidioksidipäästöjä. Suomessa hallitus, joka ei ole kuitenkaan aivan niin hyvä, kun ed. Kaikkonen täällä sanoi, on ottanut askelia tähän suuntaan, mutta kyse on kuitenkin erittäin vaatimattomasta toimenpiteestä, erittäin vaatimattomasta kannustuskeinosta. Se näyttää myöskin olevan pois sitten kerrostalojen energiatehokkuuden parantamisesta, mikä ei varmaankaan ole viisasta. Mutta nimenomaan kaikkialla näyttää vahvistuvan se ajattelu, että tämä uusi energiapoliittinen ajattelu- ja toimintatapa vaatii uusia kannustimia, uusia keinoja, joilla tämä tulevaisuuden suuri varavoima eli energiansäästöpotentiaali ja energian käytön tehostamispotentiaali saadaan käyttöön.

Euroopan unioni on häkellyttävänkin voimakkaasti viimeisen puolen vuoden aikana ymmärtänyt, että tässä tarvitaan ohjausta. Unioni on laittanut liikkeelle monenlaista lainsäädäntöä, jolla pyritään järkevämpään energiapolitiikkaan. Valitettavasti Suomi aika usein vastustaa näitä pyrkimyksiä vedoten siihen käsitykseen, että meillä suurin piirtein kaikki potentiaali on jo käytetty. Ja niin kun mielestäni jompikumpi äsken puhuneista ministereistäkin totesi, taisi olla ministeri Pekkarinen, että Suomi on edelläkävijä. Mutta varoitan siitä käsityksestä, että voisi tuudittautua tällaiseen ajattelumalliin, että Suomi on edelläkävijä, koska se nimenomaan estää sitten löytämästä tapoja, jolla voidaan mennä vielä pidemmälle.

Arvoisa puhemies! Näissä keskusteluissa yksi suuri ongelma on suhtautuminen ydinvoimaan. Katsoisin, että ydinvoiman uusi tulo ei ole sillä tavalla realistinen ilmiö, kuin mitä esimerkiksi suomalaisesta keskustelusta saa ymmärtää. Kun olin kestävän kehityksen komission kokouksessa New Yorkissa toukokuussa ympäristövaliokunnan kollegojen kanssa, niin kyllä ydinvoimateollisuus, kyllä se on siellä läsnä, mutta energian käytön tehokkuus ja säästö ovat kuitenkin päivän sana. On täysin epärealistista ajatella, että sellainen globaali ongelma, kuin ilmastonmuutos, voitaisiin ratkaista ydinvoimalla. Maailmassa pitäisi koko tämän vuosisadan ajan rakentaa 70 reaktoria vuodessa, jotta päästäisiin lähellekään sitä, että puolet tuotetusta sähköstä olisi kotoisin ydinvoimatuotannosta. Me voimme nähdä, mitä monia haittoja tällaiseen ydinvoiman laajamittaiseen tuotantoon liittyisi kaikkine kuljetuksineen, riskeineen, että radioaktiivisia aineita alkaisi lisääntyä eri puolilla. Myöskin terrorismi on uudenlainen uhka, joka täytyy ottaa huomioon. Ja ennen kaikkea, että jatkuvasti turvaudumme keskustelussa uuden ydinvoiman tarpeeseen, estää meitä ottamasta käyttöön sitä potentiaalia, joka meillä on energian säästössä ja uusimmissa energialähteissä. (Puhemies: Ed. Hautala, 5 minuuttia!) Ministeri Pekkarinenhan tämän itse asiassa hyvin suorasanaisesti äsken totesi.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Många är vi riksdagsledamöter som under vårens lopp i detalj behandlat regeringens energi- och klimatpolitiska redogörelse. Otaliga är de sakkunniga vi hört. En tydlig betoning i alla utlåtanden, också i ekonomiutskottets betänkande, är att Finland bör satsa på ny energiteknologi och förnybara energiformer. En förstärkt energieffektivitet och ännu större krav på energisparande än hittills måste också vara vägledande för vår politik. Det är oroande att inte regeringen i sin redogörelse ännu inom den närmaste framtiden ser någon brytning i den ökande energikonsumtionen. Någon annan förklaring till att vi i Finland ännu inte tagit frågan om energieffektivitet och energisparande på allvar finns inte.

Vi har anledning av följa med utvecklingen i länder som vi identifierar oss med. Sverige har tagit i bruk gröna certifikat och beslutat att strypa sitt oljeberoende på tjugo år. Särskilt då det gäller trafiken har vi i Finland blivit efter. I Sverige produceras inhemsk etanol och man har genom skattemässiga åtgärder förstärkt biobränslenas konkurrenskraft. Miljövänliga bilar får också skatte- och andra ekonomiska lättnader. Handeln med dem har därför kommit i gång på allvar medan till exempel hybridbilar fortfarande är helt ovanliga i Finland.

Ala, jolla modernin ja olemassa olevan tekniikan avulla voitaisiin saavuttaa parempi energiatehokkuus ja pienempi energiakulutus, on rakennusala. Tämä vaatii tiukempia normeja rakennuksille ja rakennusmateriaalien tarkastamista. EU asettaa jäsenmailleen vaatimuksia paremmasta energiatehokkuudesta ja rakennuksista.

Meidän on Suomessa osallistuttava keskusteluun ja seurattava keskustelua EU:ssa energiatehokkuudesta, kestävästä kehityksestä, ympäristöystävällisen teknologian kehittämisestä ja uusiutuvista energiamuodoista. Suomi on perinteisesti korostanut olevansa edelläkävijä tällä rintamalla, niin kuin Heidi Hautala tässä äsken totesi. Meillä on nyt syytä olla aktiivisia ja määrätietoisia. Meidän on kuitenkin myönnettävä, että emme ole yltäneet niihin tavoitteisiin, jotka on laadittu uusiutuvien energiamuotojen lisääntymisen suhteen. Meillä on edelleen mahdollisuus tulla maailman parhaiksi muun muassa bioenergian kehittämisessä ja käyttöönotossa lämmön, sähkön ja polttoaineen kulutusta varten. Voimme edelleen säilyttää ja vahvistaa mainettamme edelläkävijänä ympäristöteknologian alalla laatimalla selkeitä toimenpidesuunnitelmia ja tarkkoja aikatauluja ja rahoitussuunnitelmia.

Långsiktigheten är nödvändig i all hållbar politik, så också i energi- och klimatpolitiken. Här har vi ingen tid att förlora. Bäst skulle det vara om regeringen redan i samband med budgetbehandlingen skulle fundera på hur den klimatpolitiska redogörelsen följs upp och vilka beredningsarbeten man omgående inleder. Med tanke på kommande regeringsprogram är det viktigt att ha en klar strategi för hur Finland skall lyftas till ett ledande land för ny teknologi och förnybar energi och hur energieffektivitet uppnås.

Det är lätt för oss att fokusera på vår inhemska energikonsumtion och -produktion och vår nationella klimatpolitik. Det skall vi göra, men samtidigt skall vi lyfta blicken och fokusera på omgivningen och omvärlden. Finland skall också i fortsättningen inom EU och internationella forum arbeta för att klimatpolitiken tas på allvar och att internationella avtal följs upp. Kyotoprocessen har inte varit lätt, men det finns ingen annan bättre klimatpolitik som vi kan ty oss till i stället.

Mycket arbete har globalt sett gjorts och EU:s roll har varit av stor betydelse. Jag hoppas att Finland under EU-ordförandeskapet på ett konstruktivt och positivt sätt skall bidra starkt till att klimatpolitiken i världen tar ett stort steg framåt.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Puhumme ilmastosta, millaisella maapallolla lapsemme ja tulevat sukupolvet tulevat elämään. Puhumme myös energiasta, koska nykyihmiskunnalle se on välttämätöntä ja koska myös energiapolitiikalla voimme vaikuttaa ilmaston tilaan. Suomi tulee olemaan maailmanlaajuisessakin keskiössä, kun heinäkuussa aloitamme puheenjohtajuuskauden EU:n puheenjohtajana. Ministeri Pekkarisella energiaministerinä tulee olemaan raskas eurooppalainen vastuu ja salkku.

Talousvaliokunnan mietinnössä oli kova viesti: On löydyttävä suurempi joukko maita, jotka sitoutuvat päästövähenemiin. Energiatekniikan alalla sopimuksen tehneet maat Yhdysvaltain vedolla ja EU-vetoinen päästökauppa on saatava löytämään toisensa, ja yhteissävelellä voimme näin parantaa maailmanlaajuisesti ilmastoa. Menemme väärään suuntaan, jos EU, joka päästää 14 prosenttia, käy vain kauppaa keskenään ja ottaa kovin kalliita päästövähenemiä, parhaiten tiedämme tämän toteutuneiden siirtymisten kautta, jolloin ehkä raskasta teollisuutta siirtyy maihin, joissa emme voi olla asettamassa ympäristötavoitteita näille teollisuuslaitoksille. Se ei ole yhteisen asian kannalta eli ilmaston lämpenemisen estämiseksi oikea suunta ollenkaan. Liian pitkälle emme siis voi toimia yksin kärjessä mallinäyttäjänä, mutta niin kuin monessa puheenvuorossa on sanottu, jonkun täytyy ottaa aloite ja viedä asiaa eteenpäin.

Energiakysymykset ovat globaali kysymys. Ehkä juuri energiariippuvuus on monelle aukaissut silmämme, että elämme yhdessä maailman kylässä ja vastuu on yhteinen. Tulevana syksynä puheenjohtajuuskaudella myös Aasian maiden kanssa kokoontuva EU sekä Venäjän huippukokous sivuavat kaikki tätä energiakysymystä. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset, vaikka niistä puhutaan globaaliasioina — joskus jätetään globaaliasiat ikään kuin muualla tapahtuviksi asioiksi, niin näin ei ole — näkyvät myös meillä. Meillä on maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu muutosvarautumisohjelma, ja tulee olemaan lähivuosina jokaisen sektorin asia myös seurata ja katsoa tätä.

Pitkän tähtäimen strategia on tarpeen. Rehellinen tosiasia vain on se, että ei saa päästää käymään niin, että kun teemme pidemmän tähtäimen strategian, niin teemme siitä ympäripyöreämpää. On tärkeää pitää rinnalla toimenpiteitä, joita tehdään jo nyt. Sen takia tässä nyt käsitellyt energia- ja ilmastopolitiikan strategiat antavat vastauksen lähivuosille. Tämä on tärkeä paperi, eivätkä nämä ole vastakkaisia toisillensa. Kun seuraava hallitus alkaa tehdä ohjelmaansa ensi vuoden alussa, sillä on käytössään neljän vuoden budjettiraamit ja pidemmän linjauksen vastuu, ja on tärkeää ja toivottavaa, että silloin lähdetään käyttämään koko mahdollisuus ja potentiaali edelleen eteenpäin. Itse olen SDP:n edustaja, ja kun 11 vuotta hallitusvastuuta puolueellamme on ollut, niin voimme kyllä ylpeinä todeta, että ei varmastikaan ole Suomen ensisija, kärkisija, kestävän kehityksen maana tullut aivan ilman ja huomaamatta, mutta olemme myös kantamassa iloisina sitä titteliä, että olemme myös kärkisijoilla, kun mitataan maailmanlaajuisesti kilpailukykyä. Tämä tasapaino on hyvin tärkeä sen takia, että saamme huolehdittua hyvin hyvinvointivaltiosta ja työstä, mutta meillä on myös sitten energiakysymyksissä ympäristöystävällistä tarjontaa.

Energiatarpeen ja sähkön kulutuksen on laskettu selonteossa kasvavan edelleen. Aiemmissa selonteoissa arviot ovat pettäneet. Sen takia tämä on herkkä paikka, koska tiedämme, että myös tarvitsemme energiaa. Energian kulutuksen ja bkt:n käsi kädessä kulkeminen on Suomessakin katkaistu, mutta sähkön sidonnaisuus jatkuu. Tässä tulevat rooliin sitten energian säästäminen, tekniikan kehittyminen, tiedotus, asioiden oppiminen, kulutusvalinnat ja teollisuuden oikeat investoinnit.

En yhtä vertailua globaalitasolla voi hyväksyä, ja se on päästöt per capita. Eri maat ovat erilaiseen teollisuusrakenteeseen ajan myötä päätyneet. (Puhemies koputtaa) Esimerkiksi Suomessa meillä on raskasta teollisuutta. Sen takia toivoisin paremmin nähtävän esimerkiksi per teollisuuslaitos ...

Joo, puheenjohtaja. — Koetan lopettaa lauseen näin, että per teollisuuslaitos katsoisimme kotimaassamme olevat teollisuuslaitokset ja saisimme meidän kuluttajien omina valintoina tehtävät valinnat niin hyviksi, että voimme vertailla näitä ihan konkreettisella tasolla. Ja jos puhemies sallii, niin oman lupaukseni voisin tehdä, että kytken, insinöörinä tämän varmaan osaan, omat kaikki sähkölaitteeni yhden katkaisijan päähän ja sammutan sen mahdollisimman usein niin, ettei tätä varallaolosähköä tule turhaan kulutettua.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tällä hetkellä tärkein maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan pidemmän aikavälin tavoite. Lisääntyneet luonnontuhot ja poikkeukselliset sääilmiöt ovat merkki ilmastonmuutoksesta ja vakavasta ympäristöongelmasta. On tärkeää, että koko maailmanyhteisö toimii kasvihuoneilmiön voimistumisen torjumiseksi ja muun muassa Yhdysvallat ja Australia, mutta myös kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, saadaan mukaan sopimukseen, jolla ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä. EU ei pysty yksin tätä tekemään.

Suomen on vähennettävä tulevaisuudessa riippuvuutta öljystä, lisättävä energiaomavaraisuutta ja sopeuduttava yhä tiukkeneviin ympäristötavoitteisiin. Tämän viitekehyksen asettamissa paineissa ja rajoissa on pyrittävä turvaamaan nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan ja kehityksen kannalta riittävä ja kohtuuhintainen energian saanti.

Suomen energiatuotanto on tähän mennessä perustunut hajautettuun ja monipuoliseen järjestelmään, jossa tuotanto on onnistuneesti jakautunut suurten ja pienten yksiköiden kesken. Leimallista suomalaiselle järjestelmälle on se, että uusiutuvaa sekä erityisesti bioenergiaa käytetään paljon ja että sähköä tuotetaan runsaasti sähkön sekä lämmön yhteistuotantona. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa myös tulevat energiapoliittiset ratkaisut, joissa kaikki tuotantomuodot ovat mukana tarkastelussa eikä suljeta mitään energiamuotoa ennakolta pois.

Suomessa sähkön kulutuksella on aina ollut suuri merkitys kansantalouden energiatarpeen tyydyttämisessä. Sähkön kulutuksen bruttokansantuoteosuus on Suomessa kaksinkertainen verrattuna EU-maiden keskiarvoihin. Tämän vuoksi sähkön hinnan tulevalla kehityksellä ja sen ennakoitavuudella on Suomelle erityisen tärkeä merkitys. On muistettava, että meillä on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta, joka on toisaalta erittäin modernia ja suhteessa muiden maiden vastaaviin tuotantoihin käyttää vähän sähköä.

Suomen energiatalouden kannalta keskeinen kysymys on se, miten turvataan riittävä kotimaisen kohtuuhintaisen energian saatavuus ja miten alan teknologinen kehitys ja investoinnit taataan nimenomaan Suomessa. Pidemmällä aikavälillä korkeaan teknologiaan ja puhtaaseen energiantuotantotapaan nojaava energiantuotantojärjestelmä antaa parhaan turvan päästökauppaan väistämättä liittyvään hintariskiin. On erittäin hyvä asia, että talousvaliokunta on ottanut esille tässä sen, että meidän on pidemmällä tähtäimellä katsottava eteenpäin aina vuoteen 2050 saakka ja pyrittävä löytämään ratkaisuja sinne saakka, niin että pystytään tekemään päätöksiä myös siltä osin. Mutta Suomen on investoitava riittävästi kotimaiseen energiatuotantoon, sillä yhä kasvavaan energian tuontiin emme voi pidemmän päälle luottaa. Viime talvi oli siitä hyvä esimerkki. Sekä Ruotsista että Venäjältä katkaistiin sopimuksen mukaiset toimitukset Suomeen, ja on aivan varmaa, että myös tulevaisuudessa tulee näin käymään. Jos naapurimaassa on 40 asteen pakkanen esimerkiksi ja blackout uhkaa, niin kyllä se on niin, että siellä varmasti turvataan oman maan sähkön saanti, ennen kuin sitä sähköä annetaan meille.

Suomella on hyvät lähtökohdat pitää jatkossakin kiinni monipuolisesta energiantuotantotavasta. Vesivoiman lisärakennusmahdollisuudet pitää selvittää tarkoin. Tuulivoiman lisärakennusmahdollisuudet ovat rajalliset. On kuitenkin tärkeää, että tuulivoimaan panostetaan paitsi monipuolisen tuotannon niin myös suomalaisen teknologian kehittämisen ja vientimahdollisuuksien parantamisen kannalta. Uusiutuvan energian käytön edistäminen Suomessa on kiinni pitkälti metsäteollisuuden tuotannon tasosta. Jos metsäteollisuuden tuotantoedellytykset kyetään turvaamaan pitkällä aikavälillä Suomessa, niin myös uusiutuvan energian lisäkäyttömahdollisuudet paranevat.

Energiansäästötoimet ovat yksi varteenotettava keino energian käytön ja päästöjen vähentämisessä. Taloudellisesti kannattavalla ja hyvin suunnatulla tuella päästään energiatehokkaan teknologian ja innovatiivisten toimintatapojen kautta merkittäviin energiansäästötoimenpiteisiin. Liikenteen polttoaineiden käyttöä liikenteessä pitää lisätä kohti eurooppalaista tasoa. Bensiiniä korvaavia järjestelmiä (Puhemies koputtaa) on vauhditettava muun muassa ajoneuvoveroa kehittämällä niin, että diesel- ja hybridiajoneuvoja käytettäisiin nykyistä enemmän.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Viime vuosina energia-asioiden painoarvo julkisessa keskustelussa ja kansantaloudessa on merkittävästi lisääntynyt. Sähkö ja lämpö ovat nykyaikaisen yhteiskunnan perushyödykkeitä, joita kaikki tarvitsevat elämiseen ja työntekoon mutta myös harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Siksi tämä selonteko on kiistatta vaalikauden tärkeimpiä strategisia linjauksia.

Ensin hallitus siirsi selonteon antamista moneen otteeseen, ja nyt puolen vuoden käsittelyn jälkeen talousvaliokunnan mietintö on valmis. Hyväähän ei synny hutiloimalla. Kun neljä valiokuntaa on antanut lausuntonsa ja nopeasti laskien kuulemisten määrä nousee kaikkiaan 305:een — tosin joukossa on paljon samoja asiantuntijoita — kun kirjallisia lausuntoja on vielä 30 ja valtioneuvoston selonteko liitteineen, niin puhutaan melkoisesta pinosta paperia.

Tämän mietinnön kanssa pitäisi kyetä elämään seuraavakin vaalikausi, mutta mikä on vielä tärkeämpää, Kioton sopimuksen kontrollikausi kokonaan vuoden 2012 loppuun saakka. Lopulliset tiedot Kioton kaudelta saadaan vasta 2016, jolloin mahdolliset lisärajoitteet lienevät jo voimassa.

Valitettavasti selonteko on siinä mielessä inhorealistinen, että on uhrattu paljon sivuja nykytilanteen kartoittamiselle, mutta vähemmän on pohdittu niitä linjauksia, joilla mennään pidemmälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi ensimmäinen Kioton kontrollikausi alkaa, jos on alkaakseen, 19 kuukauden kuluttua. Päästökaupan ensimmäinen hintakuplakin on jo koettu ja puhkaistu sen jälkeen, kun valtioneuvosto on tämän paperin hyväksynyt.

Mielestäni iso poliittinen kysymys kuuluu, mitä tehdään Kioton kauden 2012 jälkeen. Siitä pitäisi käynnistää neuvottelut, jos ylipäätään tavoitellaan jotakin kansainvälistä linjausta sen vuoden jälkeiselle ajalle. Jos neuvotteluihin mennään, niin sinne ei saa mennä ilman mahdollisimman sitovia ja tarkkoja kansallisia reunaehtoja sekä EU:n yhteisiä tavoitteita. Seuraava ympäristöministeri tarvitsee tiukkaa poliittista ohjausta, sillä sen puute tai edellisten ympäristöministereiden puute nähdään.

Kiinan ja Intian päästöt tulevat seuraavien 20 vuoden ajanjaksolla kasvamaan joka tapauksessa niin paljon, että yhtään suomalaista teollista työpaikkaa ei pitäisi päästövähennysten nimissä ulosliputtaa. Suomen kaikki päästöt pelkästään Kiinan kasvun rinnalla ovat häviävän pienet. Päästöttömiä tekniikoita on vietävä myös sinne, missä volyymit ovat suurimmat. Ilmeisesti hekin tietävät sen ja panostavat myös paljon ydinvoimaan, ja juuri vihittiin käyttöön niin sanottu Kolmen rotkon pato. Nekään toimet eivät pelasta siltä tosiasialta, että kivihiili on edelleen keskeinen polttoaine.

Toisaalta on väitetty, että meidän suhteelliset päästömme per henkilö ovat korkeat. Se johtuu meidän teollisesta rakenteestamme eli asemastamme kansainvälisen kaupan työjaossa. On hyvä, että puuta jalostetaan lähellä metsiä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin sähkön kulutus per capita on 2,5-kertainen verrattuna Saksaan tai Tanskaan. Onpa tätä niin sanottua savupiipputeollisuutta haluttu ajaa Suomesta poiskin. Niin valitettavasti tapahtuukin, sillä tuotanto siirtyy niin helposti maihin, joissa palkkakustannukset ovat pienet tai esimerkiksi tukkipuu saadaan vajaassa 25 vuodessa ja ympäristöjärjestön suosittelemilta fsc-sertifioiduilta eukalyptusplantaaseilta ja kuitupuu noin 7 vuodessa, kun talviaikaa ei ole.

Energia on teollisuuden välttämätön tuotantotekijä, joka parantaa tai heikentää kilpailukykyä. Noin puolet energiasta kulutetaankin epäsuorasti eli muiden hyödykkeiden valmistuksessa. Energian kulutuksen kasvu ei ole pelkästään negatiivinen asia, vaan se mahdollistaa kasvun teollisessa tuotannossa ja se mahdollistaa bkt:n kasvun, mikä on välttämätön edellytys työllisyydelle ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimivuudelle ja julkisen talouden rahoitukselle.

Nettotuonti on tasan 20 prosenttia sähkön osalta. Siitä puolet voitaisiin leikata pois, jos viides ydinvoimala olisi jo käytössä, mutta aikoinaan syyskuussa vuonna 1993 se hanke tässä salissa siirrettiin yhdeksällä vuodella eteenpäin. Onneksi sitä ei haudattu kokonaan. Näistä luvuista on helppo johtaa ... — Kiitoksia, arvoisa puhemies. Jatkan seuraavassa puheenvuorossani.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sjöblomin kanssa sovittiin ennen näitä puheenvuoroja, että minä lukisin tämän hänen toisen liuskansa, mitä hänen puheessaan oli, mutta kun en ennakkotarkastanut sitä, niin käytän oman puheenvuoroni.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty talousvaliokunnan jäsenten ja muitten puheenvuorojen käyttäjien puolesta erittäin hyviä energia- ja ilmastopoliittisia puheenvuoroja. Minä pidän myönteisenä, että talousvaliokunta päätyi yksimieliseen mietintöön. Monet ovat vähän ivanneetkin sitä, että kaikille kaikkea, mutta on tärkeää, että Suomessa vallitsisi mahdollisimman suuri yksimielisyys energiapolitiikan peruslinjoista. Kun vasemmistoliiton edustajia kuuntelin, niin siinä kyllä jäi käsitys, että ainakin neljässä ensimmäisessä vasemmistoliiton puheenvuorossa oli neljä erilaista energiapolitiikan linjaa. Ed. Kangas edustaa minusta realistisinta linjaa, ja toivottavasti hänen painoarvonsa vahvistuu siinä puolueessa.

Energiaselonteon ja mietinnön kolme keskeistä sanaa ovat energiaomavaraisuus, huoltovarmuus ja tuotannon monipuolisuus. On erittäin tärkeää, että Suomi pohjoisena, energiariippuvaisena maana, joka on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maa, harjoittaa sellaista energiapolitiikkaa, joka mahdollisimman hyvin turvaa meidän kilpailukykymme ja asemamme kansainvälisillä markkinoilla, pystyy edistämään meillä talouskehitystä, työllisyyskehitystä ja aluekehitystä. Nämä ovat äärettömän tärkeitä tekijöitä.

On tietysti selvää, että me joudumme pitämään kiinni niistä ilmastosopimuksista, joita olemme tehneet. Täällä jo edellinen puhuja viittasi siihen, että silloin kun näihin Kioton sopimuksiin ja päästökauppajärjestelmiin mentiin, niin hivenen liian hurmoshengellä näitä sopimuksia mentiin allekirjoittamaan. Nyt nykyinen ministeri Pekkarinen ja hallitus on ollut sitten aika kovan paikan edessä sovittaessaan yhteen talous- ja työllisyyskehityksen ja nämä aiemmat velvoitteet.

Valiokunnan ponsista nostan esiin erityisesti kolme pontta, jotka ovat tärkeitä tämänkin talon kannalta jatkossa seurannan mielessä. Ensimmäinen on riittävien voimavarojen turvaaminen, suomeksi riittävä rahoitus, bioenergian käytön lisäystavoitteen saavuttamiseen. Tämä on hyvin keskeinen asia, koska olemme asettaneet hyvin kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäykselle. On selvää, että meillä on huolehdittava siitä, että on riittävät määrärahat tutkimukseen, tuotekehitykseen, investointeihin mutta myös muihin edistämistoimiin meillä on käytössä. Tämä on selkeä viesti eduskunnalta myöskin kaikille hallituspuolueille, kun lisäbudjetteja ja budjettiraameja katsotaan.

Toinen tärkeä linjaus, johon ministeri Pekkarinen jo antoi oman selkeän vastauksen, koski liikenteen biopolttoaineosuuden määrittämistä EU:n direktiivin edellyttämällä tavalla. Hallituksen ja ministerin linja on tässä mielestäni aivan oikea, niin kuin valiokunnankin kirjaama kanta, että tähän tavoitteeseen mennään asteittain niin, että mahdollisimman suuri osa voidaan järjestää omaan raaka-ainepohjaan perustuen. Se on hyvin tärkeä asia, ja sen takia tällainen viisas etenemistie on tarpeen.

Kolmantena otan esille turpeen kilpailukyvyn parantamisen myöskin lauhdesähkön tuotannossa. Tästä valiokunnan sisällä käytiin vähän keskustelua, onko se turvaamista vai parantamista, mutta oli erinomaisen hienoa, että puheenjohtaja Skinnarin johdolla pääsimme sopimaan tosiasian tunnustamisesta, että turpeen asemaa on parannettava suhteessa kivihiileen, muuten turpeen käyttö jää liian matalalle tasolle. Tässä mielessä toivon ja vetoan, että kun ministeri Pekkarinen aikanaan tuo valtioneuvostoon esitykset, niin siihen mietinnön ja eduskunnan yksimielisyyden pohjalta löytyy myös käytännön ratkaisut.

Puhemies! Hyviä linjauksia tässä mietinnössä olivat myös vesivoimaan liittyvät maininnat. Vesilain uudistamisen osalta eduskunta tulee nyt antamaan hyvät eväät, joiden pohjalta tämän esityksen pitää mennä eteenpäin. Yhdyskuntajätteen polton osalta on selkeitä kantoja, samoin suurimman potentiaalin elikkä muun bioenergian osalta, jossa metsäenergialla on keskeinen osa, peltojen biomassojen kuten ruokohelven osalta, ja myöskin on mainintoja biokaasun käytön lisäämisestä. Metsäenergian hyödyntämisessä on tärkeää huolehtia riittävistä metsätalouden rahoitusresursseista, jotta metsäenergialle saadaan sitäkin kautta kannattavuutta.

Arvoisa puhemies! Hyvä ja kannatettava mietintö, jota on helppo puolustaa myöskin tulevien vuosien aikana.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunnan mietintö ja muiden valiokuntien lausunnot ovat erittäin korkeatasoisia ja seikkaperäisiä. Perustelut ja kannanotot ovat todella opettavaista luettavaa.

Osallistuin pari viikkoa sitten Göteborgissa Itämeren alueen ilmastokokoukseen, jossa tutkijat totesivat, että Itämeren alueen lämpötila on noussut 0,7 astetta sadassa vuodessa, mikä on enemmän kuin maapallon lämpötila, joka on noussut vain 0,5 astetta. Ilmaston lievä lämpeneminen voi olla edullista meille Pohjolan asukkaille, mutta jos se nousee, kuten on arveltu, 2—4 astetta vuoteen 2100 mennessä, niin se on katastrofaalista ainakin Afrikan alueella ja muissa trooppisissa maissa.

Liikennevaliokunta puuttuu lausunnossaan autojen, kauppamerenkulun ja lentoliikenteen päästöihin, mutta ei veneilyyn. Suomessa on kuitenkin 750 000 venettä, joista 420 000 käyttää moottoria. Jos Suomen valtio ei ano venedieselpolttoaineelle lievennettyä verokohtelua ja sille jatkoaikaa komissiolta, niin dieselin hinta nousee ja veneilijät siirtyvät käyttämään bensamoottoreita. Bensamoottoriveneet käyttävät 15 prosenttia enemmän polttoainetta ja hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Lisäksi bensamoottorilliset veneet ostetaan yleensä USA:sta, jossa ne ovat halvempia, ja suomalainen veneenrakennusteollisuus kärsii. Sen liikevaihto on 400 miljoonaa, ja se työllistää parituhatta suomalaista. Talousvaliokunta ehdottaakin mietinnössään, että verotuksellisin keinoin suosittaisiin vähäpäästöisiä energiamuotoja, joista yksi esimerkki on ympäristöystävällisemmän venedieselin verotuksen säilyttäminen matalammalla tasolla.

Toinen asia, johon energiapolitiikassa halusin puuttua, on tuulivoima. Jos kansanedustaja asuu Tampereella tai vaikka Lahdessa, hän voi hyvinkin suositella tuulivoimaloiden rakentamista, mutta joka asuu rannikolla tai Tunturi-Lapissa, ei mielellään tervehdi 130 metriä korkeita tuulivoimalatorneja omassa asuinympäristössään. Tuulivoimatekniikka on Suomessa pitkälle kehitettyä, joten demonstraatioksi voidaan rakentaa tuulivoimalapuistoja, mutta Suomen tuuliolosuhteet ovat niin epävarmoja, että tuulivoiman varaan ei Suomen energiapolitiikkaa voi rakentaa, ei edes nykyisellä merkittävällä valtion tuella. Suunnitellaan tuulivoimaloita Suomessa, mutta rakennetaan ne pasaatituulien alueelle, missä on tasaiset tuulet ja lisäksi on jo runsaasti asutusta. Tuulivoimalat ovat myös vaarallisia suurille ja hitaasti lentäville linnuille. Luonto-lehden mukaan Norjan edustalla offshore-tuulivoimalat ovat jo tappaneet kymmeniä merikotkia. Haluammeko vaarantaa Suomen rannikon linnustonkin?

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioneuvoston selonteko annettiin joulukuussa 2005. Sitä on nyt puitu talousvaliokunnassa vähän yli puoli vuotta. Paljon on tapahtunut sinä aikana. Energian merkitys on muuttunut todella paljon, ja siitä on tullut pääpuheenaihe kaikissa merkittävissä piireissä globaalitasolla. Näin on myös tapahtunut talousvaliokunnan käsittelyssä. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että olemme mietintöömme saaneet selkeitä lausumia, joita tulee huomioida jatkokäsittelyssä, ja siitä, että olimme yksimielisiä. Tämä on niin tärkeä asia, että yksimielisyys varmaan on asian puolesta ajamassa.

Päällimmäisenä kysymyksenä on yhteinen huolemme ilmastonmuutoksesta, joka on seurausta yhä suurenevista ympäristöongelmista. Jos tätä vauhtia jatkuu, emme tiedä, minne menemme. Valiokunta lähteekin siitä olettamuksesta, että ilmastonmuutos voidaan torjua vain todella globaalisilla toimenpiteillä. Selonteon aikajänne on kuitenkin liian lyhyt. Edellytämmekin, että aikajänne ulottuu vähintään vuodelle 2050. Näin ollen Suomen tulisi EU:n puheenjohtajakaudella toimia aktiivisesti aikaansaadakseen neuvottelut, joissa mahdollisimman monet maat ovat mukana. Tämä tarkoittaa ensi sijassa EU:n lisäksi kuutosryhmää USA, Intia, Japani, Kiina, Etelä-Korea ja Australia. Nämä maat tuottavat valtaosan maapallon päästöistä ja näiden välillä tulee panostaa sellaisen teknologian kehittämiseen, jolla voidaan päästä tavoitteeseen, noin 2 asteen lämpenemiseen.

EU:n käyttöönottama päästökauppajärjestelmä ei tuo ratkaisua ilmasto-ongelmaan, vaan ehkä jopa pahentaa sitä investointien siirtyessä maihin, joissa päästöistä ei välitetä. Vuonna 2005 kerättiin EU:ssa 7,2 miljardia euroa päästökaupalla. Arvoisa rouva puhemies! Kysyin jo aikaisemmin ja uusin sen: Mihin nämä rahat päätyivät? Minä en sitä tiedä. Ehkä näitten nahkatakkisten jobbarien pimeille tileille. Mielestäni tämä on asia, jossa voisimme käyttää Norjan mallia niin, että se raha, joka kerätään öljyrahaston kautta, kerätään rahastoon ja käytetään sellaisen teknologian kehittämiseen, jolla voidaan vaikuttaa päästöjen vähenemiseen.

Energia on meille kaikille välttämätön perushyödyke, jota ilman emme tule toimeen. Meidän ilmastomme on ankara ja teollisuutemme rakenne on energiasta riippuvaista. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että energian saatavuus on turvattu kaikissa olosuhteissa. Sen takia on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla omavaraisuus turvataan mahdollisimman hyvin. On kehitettävä uusia vaihtoehtoisia kotimaisia energiamuotoja, bioenergiaa, jäte-energiaa, mukaan luettuna jätteiden poltto, jolla alalla Suomi on todella takapajula. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa polttoteknologia on kehitetty pitkälle, ja siellä käytetään hyväksi lähes kaikki jätteistä saatava hyöty. Jätehän on luonnonvara, joka tuskin loppuu.

Sähkön tuotannon kannalta Suomi on paremmassa tilassa. Viime talven huippukulutuksen aikana, jolloin kulutus nousi noin 14 500 megawattiin, oli tuontisähkön arvo noin 3 000 megawattia, josta puolet tuli Venäjältä paitsi silloin, kun sähkö katkaistiin, jolloin sieltä tuli enää kolmannes. Sähkön tarve kasvaa säästötoimista huolimatta, ja vuoteen 2020 mennessä arvioidaan lisätarpeen olevan 3 000—4 000 megawattia siitä huolimatta, että meille valmistuu uusi ydinvoimala. Tähän kasvuun on varauduttava vastuullisilla päätöksillä, joissa otetaan huomioon päästöttömyys, turvallisuus ja kotimaisuus. Tuontisähköön ei voi luottaa tulevaisuudessa kaikissa olosuhteissa. Mielestäni on tarvittaessa mieluummin rakennettava kotimaassa lisää turvallista ydinvoimaa kuin ostettava sitä vanhoista Venäjän ydinlaitoksista.

Vesivoimaa voidaan Suomessa rakentaa lisää, mutta se vaatii vesilain pikaista uudistamista. Vesivoiman lisärakentaminen pitää keskittää sellaisiin vesistöihin, jotka ovat jo osittain valjastuneet. Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentaminen tulisi sallia sekä jättää rauhaan nykyiset luonnolliset vesistöt.

Energian säästö kaikissa olosuhteissa on vielä vähän tajuttu asia. Säästötoimenpiteisiin tulisi panostaa todella merkittävästi.

Turpeen asemasta vielä lopuksi, arvoisa rouva puhemies. Suomen tulee osallistua aktiivisesti uusien teknologioiden kehittämiseen, joilla omalta osaltamme voimme myötävaikuttaa ilmaston myönteiseen kehitykseen, ja siihen on osoitettava huomattavasti enemmän varoja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuutena on ollut energiatuotannon monipuolisuus, ja tätä linjaa tulee jatkaa tulevaisuudessakin. Me kaikki olemme täällä samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti, mutta nykyinen päästökauppa ei ole minun mielestäni oikea ratkaisu ongelmiin. Päästökaupan seurauksena teollisuus uhkaa karata meiltä Suomesta niihin maihin, joissa päästökauppaa ei ole. Tällaiset ajatukset maastapaosta voi jollain tavalla ymmärtää, koska EU:n päästökauppa ei ole erityisen reilu systeemi. Päästökaupassa rangaistaan niitä yrityksiä, jotka ovat jo ehtineet tehdä päästövähennyksiä, kun taas myöhemmin mukaan tulleet yritykset hyötyvät kaupasta enemmän.

Suomi on johtavia maita bioenergian käytössä. Tämä on hyvä asia niin energiatuotannon monipuolisuuden kannalta kuin myös omavaraisuuden takia. Mutta vielä riittää työtä. Meillä Suomessa on turvetuotannossa tällä hetkellä 60 000 hehtaaria suota, mikä on noin 0,6 prosenttia koko Suomen suoalasta. Turvetta kasvaa siis huomattavasti enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä nostetaan. Meillä ollaan asiassa vähän jälkijunassa muihin Euroopan maihin nähden. Ruotsissa turve ja puu on rinnastettu toisiinsa ja turpeelle myönnetty vihreä energiamuodon merkki. Irlannissa taas turvesähköä tuetaan valtion puolesta.

Minä pidän turvetta hyvänä vaihtoehtona, jos toisena vaihtoehtona on rahdata kivihiiltä rekoilla läpi Euroopan aina Puolasta asti. Kivihiilikuljetukset ovat hyvin raskaita kuljetuksia, eikä niitten kohdalla voi puhua ympäristöystävällisyydestä. Lisäksi pitää muistaa turpeen merkitys huoltovarmuutena. Jos jostain syystä tuonti Venäjältä lakkaa, niin turve tulee tarpeeseen. Uusiutuvista energiamuodoista pitää mainita turpeen lisäksi vielä puupolttoaineet. Meidän pitäisi nyt huolehtia siitä, että energiamuotojen monipuolisuus säilyy eikä sulkea mitään mahdollisuuksia pois.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa todetaan, että hyvässä kunnossa olevat liikenneväylät vähentävät raskaan liikenteen polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Suomen pääväylät pitää saada kuntoon, ettei valtavia ruuhkia pääse syntymään. Autoverotusta pitää laskea. Meillä on Euroopan vanhin autokanta, ja ihmisille pitää verotuksen keinoin antaa mahdollisuus ostaa uudempia ja vähemmän saastuttavia autoja. Myös dieselautoja pitää suosia. Ne ovat kestäviä, kuluttavat vähän. Suomessa käytetään vähän dieselautoja, koska verotus on niitten kohdalla liian ankara. Autojen verotukseen pitää saada ratkaisu jo tämän vaalikauden aikana.

Teitten lisäksi meidän pitää huolehtia myös ratojen kunnosta. Sekä lähi- että kaukoliikenne pitää saada toimimaan. Sähköjunat kuluttavat vähän sähköä. Se on ympäristöystävällinen tapa liikkua. Sähköjunaliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin neljäsosa dieseljunaliikenteen päästöistä. Sähkön hinta on kuitenkin jo karannut Suomessa käsistä. Moni teollisuudenala on uhannut siirtyä muihin maihin, jos sähkön hintaa ei saada alas. Yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat tai yhteistyö Venäjän kanssa eivät ole toimineet. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, ettei sähkön hinnasta tule teollisuudelle lisäsyytä karata Suomesta pois.

Täällä ministeri Pekkarinen totesi, että biopolttoaineitten käytön kohdalla edetään markkinaehtoista tietä. Tämä on minun mielestäni aivan oikea tie edetä. Ja samoin toteaisin, että Suomi on lapsipuolen asemassa siinä, että jätteitä ei polteta, vaan ne ajetaan kaatopaikalle. Siinä menee miljardeja aivan hukkaan ja peitetään mullan alle. Jätteitten polttoa tulee kehittää ja rakentaa sitä lisää.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen totesi debatissa, että on hyvä, että ed. Cronbergkin kannattaa markkinalähtöistä lähtökohtaa uusiutuvan energian kehittämisessä. Täytyy sanoa, että kannattaisin tätä markkinalähtöistä lähtökohtaa, jos todella olisi niin, että kaikki energiamuodot olisivat samalla viivalla. Näin ei kuitenkaan ole.

Ensinnäkin jo nyt on todettu, että ranskalaiset ja saksalaiset yhtiöt, jotka Suomessa investoivat nyt viidenteen ydinvoimalaan, ovat dumpanneet hintoja ja Euroopan unioni tutkii tilannetta. On myös niin, että Pohjolan Voima ja Teollisuuden Voima myyvät sähköä omakustannushintaan, jossa myös pääomakustannukset otetaan erittäin vähäisellä korolla huomioon. Tästä muun muassa brittiläinen ydinvoimateollisuus on huomauttanut. Lisäksi kantaverkkoon pääsy on erittäin vaikeaa uusiutuville energioille. Suurten tuulivoimapuistojen energian tuotanto on tällä hetkellä aika vaikeaa. Markkinaedellytykset eivät tänä päivänä siis toteudu. On välttämätöntä, että uusiutuva energia saa parempia edellytyksiä tai jopa etulyöntiaseman. Näin on myös useissa Euroopan maissa, jotka ovat veropolitiikalla, investointituilla ja tutkimusmäärärahoilla tukeneet uusiutuvaa energiaa. Kun ministeri Pekkarinen totesi, että Suomessa ollaan erittäin hyvässä tilanteessa 60 miljoonan erityisrahoituksella uusiutuvan energian suhteen, on minun todettava, että kaikissa muissa Pohjoismaissa tilanne on huomattavasti parempi. Tanskassa on tullut juuri voimaan niin kutsuttu ympäristömiljoona. Se menee tällä hetkellä uusiutuvan energian kehittämiseen.

Varsinainen asiani oli teknologian kehitys. Teknologian kehityksellä on erittäin voimakas asema mietinnössä. Siellä on lausumia, on mietitty henkeä ja ajatusta siitä, että Suomi voisi olla teknologian kehittämisessä etulyöntiasemassa. Tämä olisikin erittäin hyvä lähtökohta. Se toisi Suomesta teknologiavientiä innovaatiopoliittisella areenalla, joka tänä päivänä on erittäin tärkeä, ja antaisi myös mahdollisuuden työllistämiseen Suomessa. Mutta mikä on tilanne? Suomi on tällä hetkellä ympäristöteknologiassa jäämässä jälkeen. Vaikka Suomen uusiutuvan energian osuus on suuri, on suuri osa siitä metsäteollisuuden jäteliemiä. Tämä ei sinänsä ole mikään ongelma, mutta se on ongelma teknologian kehityksessä. Puuenergian, biokaasun ja peltoenergian käytössä, puhumattakaan biopolttoaineista, ollaan jäljessä.

Hiljattain julkaistu tutkimus Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalista toteaa, että maatilojen ekologinen energiantuotantopotentiaali ylittäisi koko Suomen energian tarpeen ja niiden käyttöönotto pudottaisi kasvihuonepäästöjä murto-osaan. Mikä on Suomen maatilojen energiaomavaraisuus? Nolla. Ainoastaan viidesosa lämmityksestä on omaa energian tuotantoa. Maataloudessa olisi suuriakin mahdollisuuksia tuottaa energiaa. Myös hajautettu energiaklusteri on jäänyt kehittämättä.

Investointitukien puutteessa myöskään tuulivoimaa ei ole Suomessa kehitetty, vaikka vientipotentiaali olisi huikea ja komponentteja myydään jo kohtuullisesti. Tarvitaan ehdottomasti demonstraatiolaitoksia.

Kysymys energiapolitiikasta tulee nähdä laajempana. Se on teknologiapolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, ja nimenomaan tältä pohjalta uusiutuviin energioihin on panostettava. Se on Suomen energia- ja teknologiavisio.

Tatja Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva talousvaliokunnan mietintö hallituksen selonteosta lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista on erittäin laaja ja perusteellinen. Siinä on hyvin paljon sitä realistista vihreyttä, mistä me keskustalaiset olemme vuosikaudet puhuneet. Omassa puheenvuorossani haluan kiinnittää huomiota kolmeen seikkaan: jäte-energian hyödyntämiseen, puun käyttöön energian tuotannossa sekä vesivoimaan.

Vuoteen 2005 mennessä Suomessa piti kierrättää 70 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä mutta kierrätysaste oli 40. Materiaalin hyötykäytön lisäksi tarvitaan jätteen energiakäyttöä, jotta se saadaan pois kaatopaikoilta. Voidaan siis todeta, että Suomessa ei ole vielä oikein onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä. Onnistuneella jätepolitiikalla olisimme nyt tilanteessa, jossa noin miljoona tonnia pääasiassa puuperäisestä jätteestä elikkä pakkauspaperista ja kartongista ohjautuisi energian tuotantoon.

Olemme hullunkurisessa tilanteessa. Päästökaupan vuoksi voimayhtiöillä näyttää olevan varaa maksaa sellu- ja paperipuusta enemmän kuin metsäyhtiöllä, ja todellakin samaan aikaan kaatopaikalle viedään tonneittain paperia, joka kelpaisi poltettavaksi. Meiltä löytyy jätteen energiakäytölle osaamista ja tekniikoita. Haasteena näyttää olevankin joidenkin suunnaton vastustus jätteenpolttolaitoksille, kuten ministeri Pekkarinen aiemmin totesi. Hallituksella on siis haluja, mutta systemaattinen vastustus ympäristöjärjestöiltä on vaikeuttanut hyvien hankkeiden etenemistä. On huomattu, että asiallisen tiedottamisen myötä asukkaat ovat tulleet vakuuttuneeksi siitä, että jätteen energiankäyttölaitos on hyvin turvallinen ja tuottaa energiaystävällistä energiaa. Meidän onkin löydettävä kansallisesti hyvä yhteisymmärrys tälle asialle. Samalla voisimme viedä eteenpäin, esimerkiksi kehitysmaihin, omaa osaamistamme modernin ja puhtaan kierrätyspolttoaineen teknologiassa.

Arvoisa puhemies! Suomessa nuorten metsien energiapuun hyödyntäminen on myös melko lastenkengissä. Talousvaliokunta onkin erinomaisesti todennut, että puun hajautettuun pienkäyttöön polttamalla pitää hakea sellaiset tekniset ratkaisut, että polttaminen on ympäristöterveyden kannalta turvallista. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että energiapuun käytön lisääminen ei vaaranna metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuutta jalostuskäytössä. Energiapuun käyttö on parhaimmillaan erittäin työllistävää sekä aluevaikutukset ovat hyvin merkittäviä.

Arvoisa puhemies! Vesivoima on merkittävä energian lähde Suomessa. 16 prosenttia sähkön tuotannosta saadaan vesivoimasta. Erittäin ansiokkaana pidän talousvaliokunnan kannanottoa, jossa todetaan, että hillitsemällä tulvavesien pääsyä jokiuomiin valuma-alueelle, parantamalla järvien säännöstelykäytäntöjä ja rakentamalla varastoaltaita voidaan voimalaitosten ohijuoksutuksia välttää ja ottaa energiaa talteen. On arvioitu, että näillä ratkaisuilla voitaisiin vuodessa saada energiaa 0,75 terawattituntia. Tämä tarkoittaa 40 000 omakotiasujan vuotuista energian tarvetta tai siis sähkön tarvetta. Sen vuoksi olisikin selvitettävä, mitkä tulvasuojelulliset toimenpiteet voitaisiin Lapissa tehdä jo voimassa olevan vesilain puitteissa. Meillä on tarvetta tällaisiin tulvasuojelutoimenpiteisiin, kuten tämä ja viime kevät karulla tavalla Lapissa osoittivat.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista on hyvin kokonaisvaltainen ja monisäikeinen selonteko, joten turhaa pintapuolisuutta välttääkseni keskityn ainoastaan selonteon yhteen yksityiskohtaan, autoilun verotukseen. Tämä siksi, koska 20 prosenttia maamme hiilidioksidipäästöistä aiheutuu tieliikenteestä.

Jos liikenteen päästöjä halutaan saada nopeasti alemmas, täytyisi autokantaa uudistaa nopealla tahdilla. Suomalaiset ajavat Euroopan vanhimmalla autokannalla. Suomalainen henkilöauto on keskimäärin 10,4 vuotta vanha. Autokannan uudistaminen säästäisi ympäristöä sekä parantaisi liikenneturvallisuutta ja ajomukavuutta.

Energia- ja ilmastostrategiassa todetaan liikenteen päästöjen kohdalla näin: “Selvityksiä henkilöautoihin kohdistuvan ajoneuvoveron kehittämiseksi hiilidioksidipäästöt huomioon ottavaksi jatketaan. Uudistus pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian.” Tämä ei alkuunkaan riitä. Strategiassa nimittäin puhutaan ainoastaan ajoneuvoverosta. Ajoneuvovero on auton vuotuisesta käytöstä kannettu vero. Autovero taas on vero, joka peritään auton ostamisen yhteydessä. Strategiassa olisi liikenteen kohdalla ehdottomasti pitänyt käsitellä myös autoveron uudistustarpeet nimenomaan ympäristösyistä.

Varsinainen uhka liikenneturvallisuudelle sekä ympäristölle ovat sellaiset vanhat autot, joissa ei ole katalysaattoria. Vaikka tällaisten voimakkaasti saastuttavien autojen osuus liikenteestä on vajaa kolmannes ja niiden liikennesuoritekin vain noin 20 prosenttia koko autokannan liikennesuoritteesta, aiheuttavat ne 80 prosenttia kaikista henkilöautoliikenteen päästöistä. EU on useaan otteeseen kehottanut jäsenmaita siirtymään mieluummin kokonaan pois auton ostamisen verottamisesta ja siirtämään verotuksen painopisteen auton päästöihin. Mikäli Suomi siirtyisi komission suositusten mukaisesti kokonaan pois auton ostoverotuksesta, tulisivat uusien autojen hinnat alenemaan yli kolmanneksella. Entistä useammalla olisi varaa autoilla uudemmalla ja sen kautta ympäristöystävällisemmällä ajoneuvolla. Toistaiseksi kahdeksan jäsenmaata on Saksan ohella komission viitoittamalla tiellä eli siirtynyt kokonaan tai osittain pois auton oston verotuksesta.

Dieselvero eli ajoneuvoveron käyttövoimavero tulisi tarpeettomaksi autoverouudistuksen myötä. Tämä olisi ympäristön kannalta tervetullut parannus. Dieselajoneuvojen osuus autokannasta on vain noin 12—13 prosenttia. Dieseleiden hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen pienempiä bensiiniautoihin verrattuna. Hiilidioksidipäästöt ovat suoraan auton kulutukseen verrannollisia, ja alempi päästötaso selittyy pienemmillä kulutuslukemilla.

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti lausunnossaan talousvaliokunnalle lausumaa, jonka mukaan Suomen hallituksen tulisi viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin ajoneuvojen verotusjärjestelmän uudistamiseksi jo tällä vaalikaudella. Tämän lausuman sisältö tuskin kuitenkaan ennen vaaleja toteutuu, mutta asiasta on sovittava viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Emme voi enää pitkään harata komissiota vastaan asiassa, joka vaikuttaa haitallisesti paitsi ympäristön laatuun myös sisämarkkinoiden toimintaan ja kansalaisten oikeuteen turvalliseen liikkumiseen. Kun me monessa muussakin asiassa olemme unionin mallioppilaita, niin emmekö me voisi tässäkin asiassa olla?

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa tulee kyetä asettamaan prioriteetteja. Tulevaisuuden energiatarpeen tyydyttämisen ja Kioton tavoitteiden täyttämisen lähtökohtana tulee olla energian säästön. Energian taloudellisessa käytössä on vielä runsaasti mahdollisuuksia. Riippuvuutta energian tuonnista tulisi myös vähentää ja kotimaista huoltovarmuutta vahvistaa, ja kaikkein vahingollisimpana pidän tuontiriippuvuuden lisääntymistä ja varsinkin liiallista yhden kauppasuhteen varaan ripustautumista.

Ministeri Pekkarinen kertoi tänään, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tulee tekemään syyskuun alkupuolella ratkaisun Venäjältä vedettävän merikaapelin suhteen. On toki hyvä, ettei ministeri jätä asiaa pelkästään itsensä ratkaistavaksi vaan vie sen laajemmalle foorumille hallituksen sisällä, mutta mielestäni asia on kansallisen energiapolitiikkamme kannalta niin tärkeä, että siitä olisi syytä kuulla myös eduskunnan näkemyksiä. Ratkaisulla on suuri merkitys energiaomavaraisuutemme ja huoltovarmuuden näkökulmasta, samoin siltä kannalta, millainen tila jää kehittää uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa kotimaista tuotantoa. Energiakaupan tulisi jatkossa tasaisemmin kohdentua myös muihin tuojamaihin kuin Venäjälle, ja Venäjän energiapolitiikan mahdollinen käyttö myös kyseisen maan ulkopolitiikan säätelijänä tulee ottaa realistisesti huomioon.

Suomessa energiatuotannossa tulee panostaa ensisijaisesti ja voimakkaasti bioenergiaan, jossa Suomi on ollutkin edelläkävijänä, ja myös muita uusiutuvia energiatuotannonmuotoja on kehitettävä, ja erityisesti turpeen asema hitaasti uusiutuvana energialähteenä tulisi tunnustaa, jolloin myös ympäristöä säästävä ja työllistävä turve-energia saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä. Jos energiasäästö ja uusiutuvan energian lisäys eivät riitä, seuraavat panostukset tulisi kohdentaa muihin vähäpäästöisiin energiantuotantotapoihin. Minusta talousvaliokunta on aika lailla viisaasti asetellut sanansa myös ydinvoiman suhteen.

Yhtä pientä yksityiskohtaa valiokunnan mietinnössä ihmettelin: Se vakuuttaa osiossa, jossa puhutaan kansainvälisistä energiamarkkinoista, että öljy ei lopu. Lausuntoa kyllä lievennetään toteamalla, että sen hinta saattaa muodostaa esteen laajemmalle käytölle. Vähäpäästöisyys, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat keskeisiä tavoitteita mietinnössä, ja näiden näkökulmasta Euroopan unionin energiapoliittinen tilanne on huolestuttava. Noin 80 prosenttia EU:n kuluttamasta energiasta on peräisin fossiilisista polttoaineista: öljystä, maakaasusta ja hiilestä, ja merkittävä ja jatkuvasti kasvava osa näistä polttoaineista tulee Euroopan unionin ulkopuolelta. On arvioitu, että tuontiöljyn ja -kaasun osuus, joka on tällä hetkellä 50 prosenttia, nousee 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja samalla Euroopan unionin alttius kansainvälisistä kriiseistä johtuville toimituskatkoksille ja hinnannousulle lisääntyy.

Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksihän EU on sitoutunut hankkimaan 12 prosenttia energiastaan uusiutuvista energian lähteistä vuoteen 2010 mennessä, joskin pidetään kyseenalaisena sitä, pystyykö EU tuon tavoitteen toteuttamaan. Suomessahan tavoitellaan 27 prosentin osuutta vuonna 2010, joten kyllä Suomi tässä kulkee selvästi eturintamassa.

Sen sijaan liikenteen biopolttoaineiden käyttö on meillä lapsenkengissä. Jotta pääsisimme vauhdikkaasti biopolttoaineiden tuotannossa ja käytössä eteenpäin ja pärjäisimme myös kansainvälisissä kilpailuissa, tarvitaan tukitoimenpiteitä, etenkin verotukea, ja tämä voitaisiin ottaa käyttöön muutamaksi vuodeksi määräaikaisesti aivan kuten Ruotsissa, jossa uusiutuville polttoaineille on myönnetty täydellinen verovapaus vuosille 2003—2008 ja jossa viime vuonna jo tuo tavoite oli 3 prosenttia. Liikennevaliokunta kannustaa kotimaisen bioetanolin tuotantoon ja ripeään käyttöön ottamiseen. Ihmettelen sitä, jos Suomessa ei onnistuta kilpailussa viljapohjaisen bioetanolin tuotannossa; onhan meillä laajalti käytettävissä olevaa peltopinta-alaa ja lisäksi pitkät perinteet ja osaamista alkoholintuotannosta kiljupöntöistä lähtien.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Energia on ratkaisevassa asemassa, kun mietitään kansantalouden kehittymistä. Tuotannontekijänä sillä on aivan huikea merkitys niin kansantalouksille kuin myöskin yksityisille kuluttajille ja yrityselämälle. Samaan aikaan ilmastonmuutoksesta me jokainen tässä talossa ja kaikki suomalaiset olemme huolissamme, ja oman panoksemme haluamme antaa. Sitä on myöskin tehty niin hallituksen energia- ja ilmastoselonteossa kuin myöskin mietinnössä, joka yksimielisesti talousvaliokunnasta ulos saatiin. Myöskin itse olen erittäin tyytyväinen siitä, että tuo mietintö on yksimielinen. Se kuvaa tämän asian tärkeyttä. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että ne linjaukset, joita on otettu, myöskin edesauttavat sitä huomionarvoista seikkaa, että energiaomavaraisuuden osalta meillä on yhä rutkasti parannettavaa, samoin huoltovarmuuden osalta. Myöskin tuontienergiariippuvuuden vähentämisen tavoite on mainittu hyvin seikkaperäisesti ja selkeästi tuossa talousvaliokunnan mietinnössä.

Olen myös tyytyväinen siihen, että myös muut puolueet ovat tulleet sille linjalle, mitä keskusta on esittänyt jo pitkään. Viimeksi kokoomuksen puheenjohtaja ed. Katainen totesi, että lisää sähköä vähemmillä päästöillä — aivan erinomainen lausunto, juuri näin pitää ollakin. Samoin ministeri Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja, on aivan samoilla linjoilla. Viime talvi on tehnyt hyvää näille mielipiteille, jolloin olimme tilanteessa, jossa sähköhanoja laitettiin kiinni molemmilta puolilta, sekä Venäjän suunnalta että Ruotsista. Näin tämä kotimainen uusiutuva energia ja huoltovarmuus tulivat ihan toisella tavalla meille kaikille esille, ja nyt ollaan sitten tässä yksimielisessä tilanteessa, hyvä niin.

Erään särön äsken kuulimme täällä, kun ed. Cronberg toi esille näkemyksiään energiatuotannon tulevaisuudesta, ja hän totesi muun muassa, että maatilojen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä nolla. Olen jyrkästi eri mieltä ed. Cronbergin kanssa ja toivonkin, että vihreät panostavat siihen, että tuovat oikeata ja johdonmukaista tietoa tähän taloon, ennen kuin tällaisia lausuntoja ja varsinkin puheenjohtajan suulla kerrotaan. On erikoista tekstiä!

Puhemies! Uusiutuvat kotimaiset energialähteet ovat valtava potentiaali. Se tulee saada käyttöön entistä laajempana. Siihen esitetään tuossa mietinnössä keinoja niin tutkimuksen ja kehityksen osalta kuin myöskin investointitukien osalta. Onpa siellä joitakin lukujakin noista potentiaaleista. Ehkä merkittävin potentiaali löytyy metsäenergiasta. Tällä hetkellä metsäenergian käyttö on 2,7 miljoonan kuutiometrin tasolla. Vähintään 15 miljoonaa, jollei 20 miljoonaa, kuutiota on sieltä saatavissa energiaa, kunhan se vaan saadaan metsästää ulos. Siihen me tarvitsemme näitä kaikkia edellä mainittuja asioita sekä tutkimuksen, tuotekehityksen että investointitukien osalta.

Myös vesivoima-asia on hyvin tuotu esille. Se on ainoa täysin puhdas energian lähde. Siksi valmistelussa olevan vesilain tulee huomioida myös vesivoiman lisäämismahdollisuudet. Samalla kun me tämän turvaamme, me myöskin kiinnitämme huomiota niin tulvantorjuntaan kuin myöskin niihin muihin arvoihin muun muassa matkailumielessä, jotka tähän sisältyvät. Täällä on todellakin kierretty kuin kissa kuumaa puuroa sitä kaikkein tärkeintä vesivoiman osiota, ja sehän on tuo entinen Vuotos, nykyinen Itä-Lapin allas. Sen vaikutukset ja merkitykset ovat mittavat, ja se tulee toteuttaa, ja vesilainsäädännön uudistuksen yhteydessä sille täytyy ehdottomasti mahdollisuudet luoda.

Puhemies! Suomen energiatuotannon yksi selvä voimavara on laaja paletti, elikkä me haluamme säilyttää nykyisen kaltaisen hyvin monista eri lähteistä toteutuvan ja toteutettavan energian tuotannon. Näin ollen se on hajautettua, se on samalla myöskin turvallista. Näin me pystymme myöskin omalta osaltamme ottamaan huomioon ja vastaamaan tuohon ilmastonmuutokseen, siihen, mistä sitoumus Suomen osalta on tehty; se on erittäin kova sitoumus. Näin me haluamme kuitenkin kantaa kortemme kansainväliseen kekoon, jotta tuo tavoite pystytään saavuttamaan. Tämä edellyttää sitä, että niin kuin mietinnössäkin todetaan, koko globaalin maailman on oltava mukana tässä. Muuten todellisuudessa ja oikeasti ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ei aikaansaada. Tähän Suomen täytyy pyrkiä ja olla myöskin tiennäyttäjänä, mutta ei niin, että oma kilpailukyky vaarantuu. Maailma tarvitsee esikuvia, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Puhemies! Tämän selonteon pohjalta on hyvä jatkaa ponnisteluja eteenpäin.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hyvin monessa puheenvuorossa tämän asian yhteydessä on käytetty termejä omavaraisuus ja hajautettu tuotanto. Molemmat ovat mitä erinomaisimpia asioita. Täytyy muistaa kuitenkin historiasta sen verran, että esimerkiksi Suomen maatalous oli ennen toista maailmansotaa täysin energiaomavarainen. Oli jopa tekniikka metanolin valmistamiseksi. Valtio kielsi sen, niin kuin yleensä monasti hyviä irtiottoja tuolla syvällä maaseudulla yritetään jarruttaa vielä tänä päivänäkin. Oli pieniä sähkövoimalaitoksia, eri tyyleillä toimivia. Ne taas kaatuivat kilpailusyistä, koska valtion varoilla tehtiin suurille sähköyhtiöille hyvin vahvasti valtion tukemana voimalaitokset ja runkolinjat ja muut tämmöiset infrat. Sen jälkeen nämä pienet eivät pystyneet enää kilpailemaan. Tällä hetkellä Suomessa on vain kymmenen maatilaa, jotka ovat sähkön suhteen omavaraisia, ja olisi kuitenkin täysi mahdollisuus olla huomattavasti enemmän.

Tämä Suomelle nyt tuleva EU:n puheenjohtajakausi on kyllä hyvin tärkeä tässä asiassa, ilmasto- ja energiakysymyksissä. Pitää todella ottaa vakavasti keskusteluun tämä päästökaupan laajentamisasia. Tässä muodossa, mitä se nyt on, ei ole mitään järkeä tällä hommalla. Se on kyllä todella semmoinen vihreitten ministereitten voimannäyttö. Se on eurooppalaisen politiikan huonoin historianlehti, mitä voi olla. Kun oli lähes kaikissa maissa vihreät ympäristöministereinä, niin kyllä jälki näkyy.

Kaupan kohteena on semmoinen juttu, jolla ei ole mitään muuta kuin hinta. Kaupassa ei ole muuta kuin hinta, ja se hintaseurantakin tapahtuu vasta vuoden viiveellä, vuoden ja viiden kuukauden kuluttua viiveellä. Jos vielä voidaan ottaa maailmanlaajuisesti tämä asia, niin Eurooppa käyttää maailman energiasta jotain 14—15 prosenttia, ja tästä vain alle kolmasosa on päästökaupan kohteena. Elikkä maailman energian kulutuksesta tämän täysin teoreettisen kaupan kohteena on vain pari kolme prosenttia, ja täällä vain kirkasotsaisesti kuvitellaan, että maailma pelastuu tämmöisellä hommalla, eikä siitä loppujen lopuksi ole mitään muuta kuin haittaa omalle eurooppalaiselle talouselämälle.

Tavoite on hyvä, sitä ei kiellä kukaan, se on ehdottomasti hyvä, täytyy päästöjä vähentää, mutta kyllä Suomen on otettava tässä hyvin itsekäs kanta ja ruvettava hajautettua energiatuotantoa tukemaan. Sillä samalla hajautuksella tuetaan myös päästöjen vähenemistä, ne kulkevat täysin käsi kädessä, koska Suomessa on juuri sellaista energiapotentiaalia lähes rajattomasti, jolla on huomattavasti pienemmät haittavaikutukset ilmaan kuin fossiilisilla polttoaineilla on.

Biopolttoaineet kaikkinensa on otettava käsittelyyn, mutta minä en pidä välttämättömänä sitä, että mentäisiin vain silmät ummessa siihen EU:n 5,75 prosentin liikennepolttoaineiden bio-osuuteen. Kyllä meidän pitäisi pystyä suomalaisina sanomaan, että meillä on jo kokonaisenergiamäärästä biopohjaisia eniten Euroopassa. Sillä pitäisi pystyä jättämään pelivaraa sinne liikennepolttoaineisiin, pelata rauhallisemmalla tahdilla ja kotimaisilla jutuilla. Tosin EU:han kieltää meitä käyttämästä sanaa kotimaisuus, mutta tähän tänään valiokunnassa valmistuneeseen maatalouspoliittiseen selontekoon tuli yksi mahdollisuus tuottaa biodieseliä kotimaisesti sanomatta sitä sanaa. Siellä on maininta, että kevätrypsistä tuotettu biodiesel pitäisi vapauttaa verosta, ja se tulee automaattisesti silloin kotimaiseksi, koska kevätrypsiä ei viljellä muualla kuin Suomessa, muualla se on rapsia. Tämän tyylistä isänmaallista itsekkyyttä meidän pitäisi löytää lainsäädäntöön, silloin tulee sekä ilmasto hoidettua että kansantalous parannettua ja pysytään kilpailukykyisenä.

Energian kohtuullinen hinta, mikä se on? Se on erittäin vaikea sana sikäli, että se on kohtuullista, jos se on kaikkialla suurin piirtein samanlaista. Historiallisesti voidaan sanoa, että energia on ollut kohtuuttoman halpaa viimeiset sata vuotta, ja tässä on juuri seuraukset nähtävissä. Ilmasto ei olisi koskaan pilaantunut, jos energia olisi ollut kohtuullisen korkeahintaista.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät on tullut tässä kahdessa puheenvuorossa oikein kunnolla haukutuksi, perinjuurin täydellisesti.

Ensimmäisenä ed. Lepän puheenvuoron johdosta totean, että niin kauan kuin fossiilisiin energialähteisiin perustuen maataloutta harjoitetaan, niin kauan energiatase on negatiivinen, siis siinä mielessä, että maatila on energian netto-ostaja. Ei siitä päästä yhtään mihinkään.

Sitten, arvoisa puhemies, toiseksi ed. Vilkunalle: Kiusallinen yksityiskohta on, että päästökaupan keksivät amerikkalaiset bisnesmiehet markkinatalouteen soveltuvana tapana yrittää markkinatalouden säännöin alentaa päästöjä. Lähtö oli rikkidioksidipäästöissä eikä suinkaan hiilidioksidipäästöissä. Nyt on vaan sillä tavalla, että kun sitä ruvettiin sitten Euroopassa soveltamaan, niin siinä tehtiin virhe, kun jaettiin päästöoikeuksia ilmaiseksi.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on oikeassa siinä, että energiatase on varmasti useammalla maatilalla edelleenkin sinne fossiilisten suuntaan, se on ihan selvä. Mutta ed. Cronberg käytti täällä sanaa, että omavaraisuus on nolla. Se ei todellakaan ole nolla. Päinvastoin se on jatkuvasti noussut ja yhä enemmän käytetään maatiloilla, niin kuin kaikissa pienissä yrityksissä käytetään, kotimaisia polttoaineita. Tämä on kehitystrendi. Minusta on aika hämmentävää, että vihreät tulevat tänne väittämään, että se on nolla tällä hetkellä. Se ei todellakaan sitä ole.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ed. Cronberg pitää puheenvuoron, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki vihreät maailmankaikkeudessa olisivat käyttäneet samanlaista puheenvuoroa.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä olisi hallitukselle tarjous, josta ei pitäisi voida kieltäytyä. Samanaikaisesti voidaan vähentää päästöjä, torjua ilmastonmuutosta, parantaa huoltovarmuutta ja luoda työpaikkoja sekä edistää vientiä. Eikä tässä vielä kaikki: kansalaiset kannattavat sitä mielipidetiedusteluissa. Kyse on tietenkin bioenergian ja tuulivoiman käytön lisäämisestä.

Talousvaliokunta esittää mietinnössään hyviä vaatimuksia muun muassa uudesta pidemmän aikavälin ilmastostrategiasta ja tavoitteista uusiutuvalle energialle ja energian säästölle. Punamultahallituksella alkaakin olla korkea aika esittää jotain konkreettista näiden asioiden edistämiseksi, ja siihen eivät pelkät strategiat riitä. Tarvitaan toimenpiteitä, tarvitaan rahaa.

Uusiutuvan energian tekniikka on yksi nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja maailmassa. Esimerkiksi tuulivoimateollisuus on työvoimaintensiivinen teollisuudenala, jolla on erittäin suuri kasvupotentiaali. Vuonna 2005 maailmassa otettiin käyttöön kolminkertainen määrä uutta tuulivoiman tuotantokapasiteettia ydinvoimaan verrattuna. Tuulivoiman tämänhetkisten noin 10 miljardin euron maailmanmarkkinoiden ennakoidaankin kaksinkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä ja nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Haluaako Suomi olla mukana näillä markkinoilla? Käytännön toimista päätellen ei halua. Juhlapuheita ei lasketa mukaan.

Murroksen kynnyksellä olevasta tuulivoima-alasta voisi muodostua merkittävä vientiteollisuuden osa-alue Suomelle, ja sitä ei ydinvoimatekniikka koskaan tule olemaan. Meillä on vahvaa osaamista tuuli- ja bioenergia-alan valmistustekniikassa. Jos Suomen tuulivoimateollisuus pääsee kehittymään markkinoiden mukana, olisi alan työllistävyys Vtt:n ja teknologiateollisuuden laskelmien mukaan 7 500—11 000 henkilötyövuotta vuonna 2010, siis vain neljän vuoden kuluttua.

Vuoteen 2020 mennessä Suomeen olisi mahdollista luoda tuulivoimateollisuuden avulla 18 000 uutta työpaikkaa vientitulojen ollessa 1,4 miljardia euroa. Nämä laskelmat ovat tosiaan Vtt:n ja teknologiateollisuuden, eivät suinkaan vihreiden puoluetoimiston tekoa.

Uusiutuvien energialähteiden liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen edellyttää riittävää rakentamista myös Suomessa. Ilman kotimaista panostusta on uusia teknologiaratkaisuja vaikea demonstroida vientiä varten. Kuka ostaa tuulivoimalaa, jota sen valmistajan kotimaassa ei pidetä rakentamisen arvoisena? Kyllä se silloin ostetaan esimerkiksi Tanskasta, jossa tuulivoimaa rakennetaan paljon. Ei Nokiakaan olisi valloittanut maailmaa, jos Suomeen ei olisi rakennettu maailman ensimmäistä gsm-verkkoa, jonka avulla Nokia saattoi esitellä teknologiaansa muillekin: Hei, tää toimii!

Tuulivoiman osalta tämä skenaario edellyttäisi valtiolta noin 15 miljoonan euron vuotuisen tuen muun muassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muun energiateollisuuden saamiin tukiin verrattuna summa on marginaalinen. Hallitus on kuitenkin päinvastoin vähentämässä tuulivoimatukeaan vuosille 2008—2012, jolloin tuulivoimabisneksen maailmanmarkkinat nimenomaan muotoutuvat.

Tuuli- ja bioenergiatekniikan investointituet ovat paitsi hyvää ympäristöpolitiikkaa, myös hyvää elinkeinopolitiikkaa. Ne turvaavat suomalaisten yritysten aseman tulevien vuosikymmenten ainoilla energiatekniikan markkinoilla, kun fossiilisia polttoaineita ei enää kehdata käyttää ja uraanivarat on käytetty loppuun.

Viime vuosien kestouutinen on ollut: ilmastomuutos etenee odotettua nopeammin. Viimeksi viikko sitten Kiinan tiedeakatemia raportoi maailman suurimman napa-alueen ulkopuolisen jäätikön Tiibetin ylängön sulavan nopeasti ja vaarantavan satojen miljoonien ihmisten vedensaannin.

Suomen hallitusta ilmastomuutoksen alati kiihtyvä vauhtikaan ei tunnu pelottavan. Sen verran aneemisia toimet ilmastopolitiikassa ovat olleet. Tässä selonteossa esitetyillä toimilla päästöjen määrää ei saada edes kääntymään laskuun, kasvua vain hidastetaan. Kansalaisia kyllä kehotetaan toimimaan tiedotuskampanjoissa, mutta kannustimia ei näy missään. Hallitus on soutamisella ja huopaamisella päinvastoin vaikeuttanut esimerkiksi neljännesmiljoonan suomalaisen pientaloasujan siirtymistä öljylämmityksestä pellettiin. Lämmitysjärjestelmien uusiminen on pysähtynyt lähes täysin, kun hallituksen päätöksiä on jouduttu odottelemaan.

Arvoisa puhemies! On turhaa vilkuilla sivuille muiden maiden tekemisiin. On katsottava tulevaisuuteen ja tartuttava tilaisuuteen. Uusiutuvat energialähteet ovat Suomelle juuri tällainen tilaisuus. Niiden avulla on paitsi mahdollista hillitä ilmastonmuutosta, myös luoda Suomeen uusi vientiteollisuuden haara, jonka kysyntä ei tulevaisuudessa ainakaan vähene.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmaston lämpeneminen on viimeisimpien tutkimusten mukaan arvioitua nopeampaa ja voimakkaampaa. Asiantuntijoiden mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 2 celsiusasteeseen mahdollistaisi sen, että luonto ja ihminen eivät kohtuuttomasti kärsisi tapahtuneesta muutoksesta. On tärkeää, että Euroopan unioni on hyväksynyt tämän oman ilmastopolitiikkansa tavoitteeksi. Päästöjen vähentämisen vaatimat kustannukset eivät ole ylivoimaiset varsinkaan, kun niitä verrataan ilmastonmuutoksen kustannuksiin. On nimittäin arvioitu, että keskilämpötilan nousu 2,5 asteella merkitsisi kustannuksia, jotka vastaisivat lähes 2:ta prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

Uhkaava ilmastonmuutos on ehkä sukupolvemme suurin globaalipoliittinen haaste. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirjan voimaantulo ovat kuitenkin merkkejä siitä, että tällä globalisaation aikakaudella pystytään yhdessä tekemään konkreettisia toimenpiteitä uhkien torjumiseksi. Suomen tavoitteena on täyttää sovitut velvoitteet niin, että vuotuiset kasvihuonepäästöt pidetään sitoumuskaudella 2008—2012 keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Kioton sopimuskaudella meillä on käytössä keskimäärin 70,5 miljoonan tonnin edestä sallittuja päästömääräyksiköitä vuodessa. Selonteon mukaan on arvioitu, että Suomen kasvihuonepäästöt kääntyvät laskuun vuosina 2008—2012 uuden ydinvoimalan valmistumisen myötä. Kuitenkin näinä vuosina tarvitaan noin 11 miljoonaa tonnia enemmän päästömääräyksiköitä vuodessa, koska sitoumuksemme tason on arvioitu ylittyvän 15 prosentilla. Onkin oikein, että tähän tilanteeseen valtiovallan taholta pyritään varautumaan niin sanotuilla joustomekanismeilla hankittavien päästövähennysten rahoituksella.

Kioton sitoumuskauden jälkeiselle ajalle ei ole kansainvälistä päästösopimusta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kuitenkin yhä suurempia päästövähennyksiä. Kuten valtioneuvoston selonteossa sanotaan, Kioton jälkeisten sitoumusvelvoitteiden tulisi kattaa eri maita mahdollisimman laajasti. Tämä on tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta. Uhkana on, että kasvavista päästövelvoitteista aiheutuva lisäkustannus johtaa kilpailun vääristymiseen ja tuotannon siirtymisiin niihin maihin, joita velvoitteet eivät koske. Tärkeä näkökohta on myös se, että laaja osallisuus voi vaikuttaa päästöoikeuden hintoihin alentavasti.

Valtioneuvosto perää selonteossaan pidemmän aikavälin tavoitteiden asettamisen, joustomekanismien ja kotimaisten toimien yhteisvaikutusta koskevan tutkimuksen lisäämistä. Mielestäni tämä on erittäin kiireellinen tavoite.

Uusiutuvien energialähteiden lisäksi energian käytön tehostaminen on tärkeä ja kustannustehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Energiansäästösopimukset, energiakatselmukset ja toimiala- tai toimenpidekohtaiset ohjelmat ovat niitä toimenpiteitä, joilla energian säästöön voidaan kansallisella tasolla pyrkiä. Kannatettavaa on myös energiatehokkaan tekniikan käyttöönotto. On tärkeää, että valtioneuvoston selonteossa teknologian kehittäminen ja sen rahoittaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Arvoisa puhemies! Kansallisten ilmastotoimien lisäksi Suomen on oltava aktiivinen Euroopan unionissa. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa EU on ollut alusta saakka hyvin keskeinen toimija. EU:n roolin säilyminen jatkossakin yhtä aktiivisena on aivan olennaisen tärkeää. On huolestuttavaa, että suuret päästömaat, Yhdysvallat ja Australia, ovat Kioton sopimuksen ulkopuolella. On kuitenkin tyytyväisyydellä pantava merkille ne edistysaskeleet, joita kansainvälisessä vuoropuhelussa on viime vuosina saavutettu. Näitä ovat G8-maiden ilmastojulistus, Montrealin YK-kokouksessa sovittu dialogi pitkän aikavälin ilmastoyhteistyöstä sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen kumppanuushanke App. Onkin erittäin tärkeää, että teknologiaan keskittyvä App-hanke, jota Yhdysvallat ja Australia ovat olleet kehittämässä, jatkuu ja saa uusia muotoja. Tulevaisuudessa olisi pyrittävä tämän App-hankkeen ja Kioto-mallin yhdistämiseen. Tämä voisi mielestäni olla Suomen ja EU:n aloite YK:n ilmastosopimuksen puitteissa käytävässä dialogissa, jossa Yhdysvallatkin on mukana.

Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta ei ole mahdollista, että kehitysmaat ovat ilmastotoimien ulkopuolella. Tämä on onneksi huomioitu myös selonteossa. Erityisesti Aasian talousjätit, kuten Kiina ja Intia, ovat ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta avainasemassa. Toisaalta on jossain määrin ymmärrettävää se, että kehitysmaissa ei hyväksytä ajatusta, että teollistuneiden maiden aikaansaamien ympäristöuhkien takia niiden olisi hillittävä omaa talouskasvuaan päästöjä vähentämällä. Tässä tilanteessa tarvitaan kansainvälistä vuoropuhelua, jotta ymmärretään päästöjen vähentämisen ja talouskasvun olevan mahdollista samanaikaisesti. Valtioneuvoston selonteossa on mielestäni aivan oikein vastuutettu teollistuneita maita olemaan esimerkkinä kehitysmaille siitä, että vähäpäästöinen, korkean elintason yhteiskunta on mahdollista rakentaa.

Arvoisa puhemies! Aktiivinen ilmastodiplomatia on nostettava Euroopan unionin yhdeksi painopisteeksi Suomen heinäkuun alussa alkavalla puheenjohtajuuskaudella. Kolmansien maiden kanssa pidettävissä kokouksissa on pidettävä esillä ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita, jotta presidentti Tarja Halosen virkaanastujaispuheen ilmastolinjauksesta voidaan tehdä totta. Kaikkien maiden mukaan saaminen ilmastotoimiin on tärkeä tavoite Suomelle. Kaikilla valtioilla on yhteinen vastuu ilmastonmuutoksesta mutta myös jokaisella kansalaisella, jokaisella meistä, on oma vastuumme ympäristömme tilasta. Sanonta "tämä maapallo ei ole peritty isiltämme, vaan lainassa lapsiltamme" on mitä suurimmassa määrin totta.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen energiahuollolla on kaksi päähaastetta: kuinka energian hinta pidetään kohtuullisena ja miten energian tuotannon kotimaisuusastetta saadaan nostettua. Kolmas oleellinen asia on, kuinka nämä haasteet sovitetaan ilmastosopimuksiin ja ilmastonmuutokseen. Keskeinen energia- ja ympäristöpolitiikan tavoite on uusiutuvan energian hyödyntämisen edistäminen. Edistäminen on tärkeää hiilidioksidi- ja muiden päästöjen vähentämiseksi sekä polttoaineomavaraisuuden parantamiseksi. Tärkeä uusiutuva energiavara Euroopassa on eri muodoissa oleva biomassa, jota voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotannossa sekä jalostettuna liikenteen polttoaineena. Ruotsi ja USA ovat tehneet rohkeita tulevaisuudensuunnitelmia energian tuotantonsa suhteen. Ne pyrkivät vähentämään radikaalisti öljyriippuvuuttaan. Rohkeita avauksia tarvitaan myös Suomessa. Bioenergian tuotannon ja kotimaisuusasteen lisäämiseen tarvitaan valtiovallan voimakasta panostusta. Energian kokonaiskulutuksesta tuotetaan Suomessa liikenne mukaan lukien öljyllä 25 prosenttia, puuenergialla 20, ydinenergialla 16, kivihiilellä 15, maakaasulla 11 ja turpeella 6 prosenttia. Tilastoista nähdään, että kotimaisuusaste ei ole toivotulla tasolla. Energiasta on tullut koko maailmassa kasvavassa määrin valtapolitiikan väline. Energian kotimaisuusastetta nostamalla olemme nykyistä riippumattomampia muista.

Kaupungeissa ja taajamissa olevat kivihiili-, maakaasu- ja öljyvoimalat voisi hyvin korvata, ja mahdollisimman nopeasti, myös kotimaista energiaa käyttävillä hake- ja muilla biomassavoimalaitoksilla. Joidenkin laskelmien mukaan kivihiilen ja maakaasun korvaamiseen kokonaan uusiutuvalla energialla tarvittaisiin noin 20 miljoonaa puukuutiometriä. Sen verran puuta Suomessa kasvaa jo nyt vuositasolla enemmän, kuin hakataan. Yhdistetyillä lämpö- ja sähkövoimalaitoksilla saadaan myös nostettua tuotannon hyötysuhdetta.

Tuulivoimaa voidaan ottaa käyttöön nykyistä enemmän. Tuulivoimaosuutta ei voida kuitenkaan nostaa merkittävästi, koska sen tuotantokustannukset Suomessa ovat korkeat. Kotimaisuusasteen nostaminen puu- ja muulla biomassalla parantaa selvästi Suomen mahdollisuuksia saavuttaa ilmastosopimuksen tavoitteet. Kotimaisessa energiassa on otettava huomioon myös työllistävä vaikutus. Kyse on tuhansista työpaikoista. Siksi kotimaista kannattaa tässäkin suosia. Bioenergian tuotekehittely luo uusia innovaatioita ja uusiutuvasta energiasta voi nousta uusi, merkittävä teollisuuden ala maahamme. Tanskassa on laskettu, että uusiutuvaan energian tuotantoon sijoitettu raha on tullut jopa satakertaisesti takaisin.

Liikenteen puolella kotimaisuusasteen nostaminen on haasteellista ja tarpeellista. Biopolttoainedirektiivin mukaan vuonna 2005 unionin ohjeellinen tavoite oli käyttää 2 prosenttia uusiutuvaa energiaa liikenteen polttoaineesta. Vuonna 2010 ohjeellinen tavoite on 5,75 prosenttia liikenteen energiasta. Suomi ei liikennepolttoaineessa täytä vielä direktiivin tavoitteita, mutta niihin on mahdollista päästä ja samalla nostaa kotimaisuusastetta.

Biodieselin pienvalmistus on miljardin euron mahdollisuus maaseudulle. Kaikista liikenteen biopolttoainemahdollisuuksista biodiesel on kaikkein helpointa ja edullisinta valmistaa maatilakokoluokan laitteistolla. Myös laatua on helppo seurata erävalmistuksessa. Biodieselin valmistus, nimenomaan pienvalmistus, antaisi työtä ja hyvinvointia muuten riutuvalla maaseudulle. Ympäristö- ja huoltovarmuusnäkökohdat ovat myös tärkeät. Suomen niin sanotulla ylimääräisellä 500 000 peltohehtaarilla voitaisiin tuottaa noin 200 000 tonnia biodieseliä, joka on noin 10 prosenttia Suomen dieselpolttoaineen käytöstä.

Valmisteveron poisto olisi nopein ja helpoin tapa antaa impulssi oikeaan suuntaan kokonaan kotimaisen tuotannon aloittamiseksi. Myös autoverotusta olisi syytä uudistaa. Dieselverosta luopumista kannattaisi harkita. Uudet dieselautot saastuttavat vanhoja dieselautoja vähemmän ja kuluttavat myös bensiiniautoja vähemmän. Dieselöljyn sekaan on mahdollista lisätä esimerkiksi kotimaisesta rypsistä puristettua biodieseliä. Erilaiset biokaasukulkuneuvot ovat käyttökelpoisia ratkaisuja esimerkiksi kaupunkien joukkoliikenteessä tai myös maaseudulla.

Arvoisa puhemies! Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa tämän kuun lopussa. Energiaomavaraisuus ja uusiutuvat energiamuodot on nostettava merkittäviksi asialistalla. Suomi voisi omalla esimerkillään olla edelläkävijämaa energiapolitiikan kehittämisessä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta on mielestäni tehnyt hyvää työtä väheksymättä mitenkään lausuntoja antaneiden valiokuntien työtä. Mietintö on laadukas, mahdollistava, lausumat ovat hyvin perusteltuja.

Energian saatavuudella, laadulla ja hinnalla on keskeinen merkitys nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Suomessa, missä on paljon energiavaltaista teollisuutta, suhteellisen kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet, energian tärkeys vielä korostuu. Mielestäni maamme ongelma on se, että meillä on niukasti primäärienergiavaroja, joten noin 70 prosenttia tarpeesta tuodaan ulkomailta. Me olemme varsin öljyriippuvaisia.

Biomassapohjaiset turve- ja puuvaramme ovat kuitenkin merkittävät, ja niiden hyödyntämisessä olemme maailman huipputasolla. Meillä Suomessa bioenergiaa on hyödynnetty erityisesti sähkön ja lämmön tuotannossa. Tämä on ollut perusteltua, koska tämä on kustannustehokas tapa hyödyntää bioenergiaa. Bioenergiaan kannattaa panostaa jatkossakin ja sähkön ja lämmön ohella pidän varteen otettavana hyödyntämisvaihtoehtona liikenteen biopolttoaineita eli bioetanolia, biodieseliä ja biokaasua. Tämä on mielestäni myös se tie, jolla me kykenemme vähentämään öljyriippuvuuttamme. Toiseksi on tärkeää panostaa biopolttoaineisiin siksi, että näin voidaan vähentää myös liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Maamme kasvihuonekaasupäästöistä liikenne tuottaa noin 15 prosenttia, siis varsin merkittävän osuuden. Ja jos me onnistumme vähentämään näitä liikenteen päästöjä, niin tarpeemme hankkia päästöoikeuksia vähenee oleellisesti. Sinänsä biopolttoaineiden valmistaminen tai käyttö ei ole mikään ongelma. Esimerkiksi etanolia voidaan valmistaa niin sokerijuurikkaasta, viljasta, jätteistä kuin puustakin, biodieseliä taas öljykasveista.

Tänä vuonna pilviin nousseen öljynhinnan pitäisi osaltaan luoda taloudellisia edellytyksiä biopolttoaineiden kotimaiselle valmistukselle. Tiedän, että suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita onkin jo useita. Nyt tarvittaisiinkin nopeasti sellaista kotimaista lainsäädäntöä, jossa velvoitetaan sekoittamaan bensiiniin tietty osuus biopolttoainetta. Aluksi voitaisiin lähteä siitä, että bensiiniin sekoitetaan 2—3 prosenttia biopolttoainetta, jatkossa sitten enemmän aina jopa 10 prosenttiin saakka. Ja myöhemmässä vaiheessa Suomessakin voitaisiin Ruotsin tapaan pyrkiä siihen, että panostetaan etanolia käyttäviin autoihin. Näyttää siltä, että ainakin Ruotsissa nämä autot ovat tulleet yhä suositummiksi.

Vaikka me Suomessa kokonaisenergian käytön osalta olemmekin varsin öljyriippuvaisia, niin sähkön tuotannossa tuotantopalettimme on varsin monipuolinen. Tämä on epäilemättä meidän vahvuutemme. Olemme myös kyenneet tekemään poliittisestikin vaikeita ratkaisuja sähkön tuotantomme turvaamiseksi. Se, että sähkön hankinta on maassamme monipuolista tukee huoltovarmuutta, kohtuullisen sähkön hinnan säilyttämistä sekä kilpailun toimivuutta sähkö- ja polttoainemarkkinoilla. Suomi voikin monessa suhteessa olla esikuvana Euroopan unionin energiamarkkinoiden ja energiapolitiikan kehityksessä ja tässä mielessä on tärkeää, että energia-asiat ovat Suomen puheenjohtajuuskauden agendalla.

Yksi ongelma meillä kuitenkin on sähkön hankinnassa. Se on mielestäni liiallinen tuontisähkö. Sähkön hankinnan, riittävyyden ja toimintavarmuuden kannalta olisi suotavaa, että Suomen omavaraisuusaste sähkön hankinnassa nousee. Tämän vuoksi me tarvitsemme investointeja. Niitä tarvitaan omavaraisuuden noston lisäksi myös siksi, että sähkön kulutus edelleen kasvaa ja vanhaa laitoskapasiteettia täytyy korvata.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ympäristöasiat ja ilmastomuutoksen rajoittaminen tulee hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen korostaa päästöttömien tuotantomuotojen, ydinvoiman, vesivoiman, bioenergian ja tuulivoiman merkitystä. Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että me jatkossakin pidämme oven auki myös lisäydinvoiman rakentamiselle. Näyttää myös siltä, että suhtautuminen ydinvoimaan on niin täällä kotimaassa kuin kansainvälisestikin muuttunut myönteisemmäksi, ja tämä käsittääkseni johtuu siitä, että todellisia vaihtoehtoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ei juurikaan ole.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Viiden minuutin sisään ei saa mahtumaan kuin osan päivän aiheista. Rakas ruokohelpi saa jäädä tänään keskustelun ulkopuolelle.

Suomi on maailman pohjoisin maataloutta harjoittava maa ja yleensäkin pohjoisin asutettu valtio. Siksi ekologinen jalanjälkemme on suuri. Kulutamme paljon energiaa sijaintimme vuoksi ja korkean elintasomme vuoksi. Ja jos ilmastonmuutos jatkuu, vaarana on, että Golfvirta kääntyy. Siitä taas seurauksena saattaa olla suomalaisten pakollinen muutto muille maille.

Talousvaliokunta katsoo, että tarvitsemme maailmanlaajuisen pitkäaikaisen ilmastosopimuksen, joka yhdistää päästöjen vähenemisen ja sitä tukevan teknologian kehityksen edistämisen. Valiokunta pitää keskeisenä tavoitteena energiaomavaraisuuden kehittämistä ja öljyriippuvuuden vähentämistä. Euroopan unionin täyttä energiaomavaraisuutta vaati eilen Suomessa vierailulla ollut Ranskan pääministeri. EU:n energian käytön riippuvuus Venäjän tuontienergiasta katsotaan EU:ssa ongelmaksi. STT:n uutisten mukaan Pietarin alueen sähkövaje kasvaa nopeasti. Venäjän kantaverkkoyhtiön mukaan sähkön lisävienti kärjistäisi vajetta, ja kuten ed. Hellberg täällä aiemmin totesi, kylmillä keleillä energian siirrot sopimuksista huolimatta ovat olleet ongelmallisia kovan paikan tullen, esimerkiksi viime talvena.

Suomessa julkisessa keskustelussa pidetään Venäjän vakaata kehitystä itsestäänselvyytenä. Mielestäni on otettava huomioon myös energiapolitiikan suhteen mahdollinen Venäjän kehityksen epävakaus. Haluan tässä kohtaa myös huomauttaa, että energia- ja työllisyyspolitiikkaa pitäisi enemmän käsitellä poikkihallinnollisesti.

Lisäksi on merkittävää huomioida, että Venäjä on noussut Suomen merkittäväksi vientimaaksi Saksan ja Ruotsin rinnalle. Venäjän tuonnista viidennes kulkee Suomen läpi. Tämä on nähtävissä muun muassa autojenkuljetusautojen, niin sanottujen autorekkojen, nopeana lisääntymisenä Lahden moottoritiellä ja Valtatiellä 12 Kouvolaan. Venäjän talouskasvu jatkuu vahvana vuosia, olettaen että öljyn hintakehitys jatkuu maltillisena.

Toivon, että kehitämme energian säästöjämme, lisäämme energiaomavaraisuuttamme kaikin keinoin. Tehokkain näistä on ydinvoima. Fuusio toisi ratkaisun ihmiskunnan energiaongelmiin. Kuitenkin sen kaupallinen tuotanto on vasta pilke silmäkulmassa. Viime päivinä on puhuttu Ranskan ydinvoimamyönteisyydestä. Emme saa unohtaa, että fuusiokokeiluvoimala sijoittuu Ranskaan, Suomikin osallistuu kansainväliseen fuusioenergiatutkimukseen EU:n kautta, samoin Ranskassa on onnistuttu rakentamaan laitos, joka tuottaa vuorovesienergialla sähköä yli 200 000 kotiin. Ihmettelenkin, että kun näissä asioissa Suomesta löytyy asiantuntijoita, miksi näitä ei ole kuultu lainkaan asiantuntijakuulemisissa eri valiokunnissa. Ihmettelin asiantuntijavalintoja.

Ympäristön kannalta energian tuotanto aiheuttaa seuraavia huolenaiheita: muun muassa ilmastonmuutos, happamoituminen, luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä jätteiden määrän lisääntyminen. Toivon, että jätettä voidaan käyttää tehokkaasti energian tuotantoon. Oikeusasteissa roikkuvat valitukset on saatava nopeasti käsitellyiksi. Suomen on ajettava käytäntöä, että jätteitä voidaan käyttää energian tuotantoon ennakkoluulottomasti. Tämä ei poissulje kuitenkaan jätteiden määrän vähentämisen tavoitetta.

Pienhiukkasetkin pitää huomioida keskustelussa. Liikenne ja puunpoltto tuottavat pienhiukkasia. Onneksi on ryhdytty neuvontaan, miten puuta käytetään mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tämä täytyy aivan erityisesti mainita tänään, jolloin uutiset kertovat poliisin varautuvan mahdollisiin pedon päivän kirkonpolttoihin.

Lopuksi toivon, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin autoverotuksen uudistamiseksi, ja haluan tässä kohtaa erityisesti mainita ed. Salovaaran puheenvuoron. Verotuksen tulee kohdistua auton käyttöön. Suomalaisten on saatava uusia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä autoja. Onhan Suomessa edelleen Euroopan vanhimpiin lukeutuva autokanta. Ylimenoajan verotuksen vaihtumisen pitää olla sellainen, että tavallisen ihmisen ei tarvitse luopua auton käytöstä siksi, ettei hänellä ole varaa hankkia uutta autoa kohtuuajassa.

Silläkin uhalla, että muutaman sekunnin ylitän aikani, kun joku naisedustaja täällä sanoi, ettei hanki taulutelevisiota, koska se käyttää niin paljon energiaa, niin voin sanoa, että tavallinen televisio käyttää 0,1 kilowattituntia sähköä tunnissa ja taulutelevisio käyttäisi viisi kertaa enemmän. Kuitenkin hyvien tv-ohjelmien nauttijana suosittelen puhujaa imuroimaan nopeammin, koska pölynimuri käyttää 1 kilowattitunnin energiaa tunnissa, tai kuivaamaan hiukset ilman hiustenkuivainta, joka käyttää hyvin paljon sähköä, 10 minuutissa 0,2 kilowattituntia. Kuivauskaapin ja sähkösaunan sähkön kulutus onkin aivan hirvittävän kovaa, jos niitä ruvetaan tässä vertaamaan.

Mutta kaiken kaikkiaan varsinkin energian tuotannon suhteen en voi olla siteeraamatta Periklestä, antiikin ajan johtajaa, joka sanoi, että onnellisuuden salaisuus on vapaus ja vapauden salaisuus on rohkeus.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on meillä hyvä mietintö käsissä. Tämä on yksimielinen, mikä sinällään osoittaa sen, jotta tämä energiapolitiikka on sen verran tärkeä ala, että meidän pitää Suomessa löytääkin yksimielisyys sillä tavalla, jotta turha näistä riidellä. Vähän vivahde-eroja saattaa tietysti eri ihmisillä ja jopa puolueillakin olla, mutta kuitenkin tässä on päästy semmoiseen linjaukseen, jolla on hyvä jatkaa eteenpäin ja lähteä toteuttamaan näitä hyviä asioita, joita on tähän sisään rakennettu. Siinä aikanaan tietysti täsmentyy monia asioita, mitä tullaan tekemään ja missä laajuudessa, mutta tässä jo osin on suuntaviivoja olemassa.

Tänä iltana on lähes kaikki sanottu. En pyri nyt hirveän paljon kaikkia päällekkäisyyksiä toteamaan, mutta muutama näkökulma on hyvä tuoda tietysti esille tässä tapauksessa.

Yksi asia, joka tässä ei ole hirveän paljon tullut esille, on kuitenkin kaatopaikkakaasut. Vaikkapa tuolla Ämmässuon kaatopaikalla yhä väitetään, että siellä poltetaan soihtuna aika paljon energiaa taivaan tuuliin, ja minusta nämä pitäisi yhä tarkemmin ottaa talteen. Muun muassa Ruotsissa väitetään, jotta Tukholman busseista suurin osa kulkee kuulemma kaatopaikkakaasuilla. Miksei Helsingissä myös voi tapahtua sillä tavalla? Minkä takia tuhlataan semmoisia energiavaroja, jotka ovat ihan luontaisia, meidän ihmisten tietysti tekemiä, ja jotka joko sieltä nousevat tuonne taivaan tuuliin otsonia ohentamaan tai sitten poltetaan muuten huvikseen vaan niin kuin soihtuna?

Sitten tässä on käyty monia asioita läpi, ja uudelleen totean sen, niin kuin tuossa vastauspuheenvuorossa, jotta tässä on hyvä asia se, jotta nyt valiokunta on kannanotossaan jättänyt kaikki asiat sillä tavalla auki, jotta ei rajata pois mitään vaihtoehtoa, koska kyllä suomalaisena pitää ennen kaikkea lähteä siitä näkökulmasta, että me voisimme mahdollisimman laajasti, missä vaan pystytään, pyrkiä omavaraisuuteen, tehdä ne temput ja semmoiset lainsäädännöt ja esteet poistaa sieltä, jotta millä vaan kotimaisuutta voidaan parantaa ja korostaa, saada kotimaisia enemmän käyttöön, niin se pitää tehdä.

Yksi ongelma, joka on tullut esille, on meillä tämä jätteenpoltto. Omassa kunnassani meillä on iso hanke teollisuuslaitosten yhteydessä, jossa olisi myös käyttöpotentiaalia tälle energialle, mutta valitettavasti, niin kuin täällä on todettu, siellä löytyy näköjään valittajia. Ne ovat enemmän vihreitä kuin muita. Jostain ihmeen syystä kaikkea pitää vastustaa, ja kun tiedetään kuitenkin, mitä muuta se tarkoittaa, niin se tarkoittaa sitä, että ne jätteet jossain vaiheessa kuljetetaan ja nytkin viedään hyvin kauas, varastoidaan johonkin ja jäävät jemmaan, tai jos ei saada siellä polttaa jatkossa, niin sehän tarkoittaa, jotta tuodaan tänne johonkin, mahdollisesti etelään. Kuitenkin tämän päivän ympäristölupasäännökset ovat sen verran tiukat, jotta siinä ei pitäisi oman käsitykseni mukaan olla ihmisille haittaa, koska ne hiukkaspäästöt ja normitukset ovat sen verran tiukat, jotta päinvastoin nykyiset laitokset, niin kuin siellä meillä suunniteltu laitos, väitettiin, jotta se on yli sata kertaa puhtaampi hiukkaspäästöjen osalta kuin tällä hetkellä ne vanhat. Siitä huolimatta siellä on kova vastustus käynnissä.

Tiedän, jotta meillä pitää olla tietysti demokraattisessa yhteiskunnassa järjestelmät, miten kansalaiset voivat vaikuttaa tähän yhteiskunnan kehitykseen ja erinäköisiin asioihin, mutta minusta näissä asioissa on menty liian pitkälle. En tiedä, millä tavalla niitä voidaan vetää taaksepäin, mutta kyllä tässä jonkin tyyppistä semmoista harkintaa pitäisi olla, jos vuosikausia voidaan jarruttaa hanketta, jolloin voi käydä, jotta se rahoittaja tympeytyy eikä koskaan sitä toteutakaan. Tämän tyyppiset pitäisi saada estettyä, ja kun kaikki puitteet ovat kunnossa, niin valituksista huolimatta pitäisi tehdä sitten päätös siitä, jotta investointi voidaan suorittaa.

Sitten yksi asia on tämä vesivoima, joka on myös jätetty auki. Illan kuluessa, kun kuuntelin puheenvuoroja, niin jossakin puheenvuorossa välähti, jotta sen Vuotoksen voisi jättää käsittelemättä ja tehdään sinne Lappiin joku toinen Pohjolan Voima, elikkä lähdettäisiinköhän tekemään samaa juttua, hankkimaan maita, siis ostamaan ihmisiltä, pakkolunastamaan maita ja hakkaamaan puita pois sieltä, niin kuin Vuotoksen osalta tehtiin, ja sitten vedettäisiin se pitkien valituskierteiden takia taas jäihin. Minusta pitäisi olla tässä rehellinen ja todeta ainakin, jotta otetaan se Vuotos käyttöön kaikesta huolimatta. Siinä kaikki valmistelut on tehty. Sieltä ei ainakaan tule näitä hiilidioksidipäästöjä eikä muita tämmöisiä ilmastopäästöjä. Sitä en tiedä, tuleeko niistä soista muita päästöjä, jotka ovat vesistöissä, mutta kuitenkin se olisi pitkässä pelissä ihan puhdas energiamuoto, koska siellä vettä tulee olemaan. Se on tutkittu, ja se olisi hyvä hanke, mutta siinä pitäisi vaan olla rohkeutta sitten, jotta eduskunnasta löytyy enemmistö, että se toteutetaan, tehdään semmoista lainsäädäntöä, muutetaan vesilakia, jotta se on mahdollista tehdä, ja mitä lakia joutuu muuttamaankin.

Sitten peltoenergia. Itse olen maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja siellä käytiin hyvin pitkälle läpi näitä asioita. Peltoenergia on yksi. Sitten on tietysti turve, sen aseman parantaminen on ehdottomasti tärkeää. Nimittäin turve on sillä tavalla huonosti ja kaltoin kohdeltu energiavara. Sitä on meillä. Väitetään, jotta sitä on yhtä paljon vähintään kuin Norjassa öljyä. En tiedä, pitääkö se paikkansa, mutta sitä on paljon. Sen kasvu on suurempi kuitenkin kuin sen kulutus, jolloin se on kestävällä pohjalla tähän mennessä ollut, ja ilmeisesti voitaisiin vähän lisätäkin sen kulutusta. Siitä huolimatta vielä oltaisiin kestävän kehityksen uralla. Sen takia minusta tähän pitää nyt satsata sillä tavalla, jotta tutkitaan se, mitä siellä on tehtävissä. Voidaan osoittaa sen tase siitä, jotta se ei ole kestämättömällä pohjalla, ja sitten myös EU:n suuntaan osoittaa, jotta tämä on meidän politiikkaamme ja näin tullaan tekemään ja turvetta tullaan enemmän hyödyntämään.

Ja tuo puunkäytön lisäys. Meillähän on tavoitteena lisätä poltettavan puun määrää, onko se nyt noin kuusinkertainen määrä, mitä tällä hetkellä käytetään. Sehän vaatii tukipolttoaineena turvetta, ja yhdessä poltettuna tulee hyvä lopputulos. Silloin pitää varustautua siihen, että myös turve on sillä tavalla mahdollista, jotta se ei ole kustannuksiltaan kallista, niin kuin tällä hetkellä veropoliittisesti se on. Sen takia ennen kannattaa polttaa kivihiiltä kuin turvetta. Siihen liittyy myös tämä varmuusvarastokysymys. Me otimme tuossa valiokunnan kannanotossa muun muassa siihen kantaa, miksei, ja pitäisi tehdä niinpäin, jotta meidän huoltovarmuusvarastomme voisi olla turvevarasto eikä kivihiilivarasto, niin kuin tällä hetkellä tuolla Vuosaaren sataman lähellä on penkat, jotka ovat kivihiiltä. Poltellaan ne pois sieltä ja turvaudutaan tästä lähtien turpeeseen sitten, koska se on kotimaista ja aina saatavissa.

Sitten viimeisenä asiana tässä, koska nyt on 10 minuutin rajoitus tässä taikka suositus, täytyy vielä todeta päästökaupasta jotain. Täällä monet ovat todenneet, jotta se on vähän pieleen mennyt juttu, mutta miettikää, jos aikanaan sen jätevesien putsauksen osalta olisi päädytty tämän tyyppiseen ratkaisuun, olisi käyty myymään jätevesien päästöoikeuksia ja ostamaan niitä, kaupallistettu se ja kapitalisoitu tämä jätteiden kauppa, niin voisi vain kysyä, missä kunnossa meidän vesistömme nyt tänä päivänä olisivat. Sen takia kyllä tähän pitää löytää saman tyyppiset normitusrajoitteet kuin vesienpäästöjen osalta on ja tehdä sillä tavalla normit siihen, jotta ne tuotteet vaan eivät sovi markkinoille, jos ne on tuotettu siten, jotta ilmaa on saastutettu. Pitää olla määrätyt normit olemassa. Minä uskoisin, jotta sitä kautta löytyisi paremmat mahdollisuudet saada se maailmanlaajuisesti läpi kuin päästökaupan osalta. Ainakin se kysymys olisi helpompi markkinoida kuluttajille ja kaiken kaikkiaan noin yleisesti.

Mutta tämä päästökauppa on joidenkin keksintö, joka on ihan pöhkö. Monet eurooppalaiset on juoksutettu perusteellisesti lankaan ja nyt vielä rahastettu kaiken lisäksi, mutta se pitäisi uskaltaa tunnustaa, jotta meitä on niin kuin viilattu linssiin tiukasti, ja tehdä korjaus, parannus, sanotaan niinpäin kuin tuolla uskonnollisissa piireissä todetaan.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailman energiavaroja hallitsee yhä pienempi joukko valtioita. Samanaikaisesti kilpailu energiasta kovenee entisestään. Tilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Tätä taustaa vasten on selvää, että energiapolitiikassa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti energian saatavuuden turvaaminen. Sen takaamiseksi ei ole mielekästä turvautua vain tiettyihin energiaratkaisuihin irtisanoutuen toisista. Euroopan omat energiavarat eivät tarjoa riittävää pohjaa kysynnän kattamiseen. On arvioitu, että jo parinkymmenen vuoden sisällä EU:n energiavarat tulevat rajoittumaan kivihiileen ja uusiutuviin energialähteisiin. Öljyä, maakaasua ja uraania ei EU:n alueelta ole juurikaan saatavilla. Pelkästään Venäjään tukeutuminen energian tuonnissa ei ole kestävä ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Ainoastaan monipuolinen ja kapasiteetiltaan riittävä energian hankinta turvaa energian saatavuuden. Mietinnössä esitetyin tavoin ei tulekaan sulkea pois mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa.

Avainasemassa energian turvaamisessa ovat kotimaiset uusiutuvat energialähteet. Suomella on metsien ja peltojen energian hyödyntämiseen tarvittavat luonnonvarat ja tietotaito. Mietinnössä on mielestäni aivan oikein korostettu selonteon tavoitetta nostaa edelleen uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti bioenergian, osuutta energian tuotannosta.

Panostaminen bioenergiaan tarjoaa mahdollisuuksia koko yhteiskunnalle. Metsähakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden sekä biokaasun lisääminen tarjoaa paitsi potentiaaliltaan suuren myös kestävää kehitystä tukevan energialähteen. Kotimaisen bioenergiantuotannon lisääminen vähentää tuontiriippuvuutta ja on myös parasta mahdollista maaseutupolitiikkaa. Käytön lisääminen tarjoaisi runsaasti uusia työtilaisuuksia ja elävöittäisi maaseutua. Uusien energiantuotantoteknologioiden kehittämisen tukeminen puolestaan tarjoaisi mahdollisuuksia kotimaiselle teollisuudelle.

Myös liikenteen biopolttoaineiden saatavuutta ja tuottamista tulee tukea. Biopolttoaineiden käyttöönottaminen ja tuotannon aloittaminen eivät onnistu ilman valtion aloitteellisuutta, johon käyttövelvoitteen, siis sekoitusvelvoitteen, lisäksi tulee sisältyä esimerkiksi investointitukien myöntämistä.

Täällä eduskunnassa nousi muutama kuukausi sitten varsin vahvasti esille liikenteen biopolttoaineitten valmisteveron alentaminen tai poistaminen. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole sikäli kovin kelvollinen, että sillä keinoin ei käsitykseni mukaan voida suosia kotimaista alkuperää olevaa bioenergiaa.

Tukemisen välttämättömyydestä huolimatta biopolttoaineet tarjoavat mielekkään vaihtoehdon tuontiöljylle. Energiasektorin ulkopuolisista näkökohdista mainittakoon laskelma, jonka mukaan EU:n vuodelle 2010 asettaman 5,75 prosentin biopolttoaineosuustavoitteen kattaminen kotimaisella etanolin tuotannolla edellyttäisi yli 500 000 hehtaarin viljelyksiä.

Kotimaisuuteen liittyy myös turpeen asema verrattuna ulkomailta tuotavaan kivihiileen. Riippumatta siitä, luetaanko turve uusiutuviin, uusiutumattomiin vai hitaasti uusiutuviin luonnonvaroihin, on selvää, että kotimaisen turpeen käyttö on järkevämpää kuin ulkomailta tuotavan kivihiilen.

Arvoisa puhemies! Edellä mainitut kasvihuonepäästöjä vähentävät toimenpiteet eivät ole kuitenkaan ilmaisia. Osa tästä hinnasta saattaa tulla maksettavaksi kuluttajalta laskutettavassa energiassa. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei sähkön hinta nouse ainakaan markkinoiden toimimattomuuden takia. Tämän estämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön vastikään asettama selvitysmies, Kilpailuviraston entinen ylijohtaja Matti Purasjoki, toivoaksemme pystyy löytämään tarpeeksi voimakkaat keinot.

Arvoisa puhemies! Kannatan selonteon linjausta kotimaisten uusiutuvien energialähteiden suosimisesta ulkomaisen kivihiilen ja öljyn sijaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä mutta sitä vastoin lisää omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Meillä on todellakin ollut koko kevään aiheena energia- ja ilmastopoliittinen linjaus ja siinä kansallinen strategia. Siihen liittyen on myöskin talousvaliokunta käsitellyt valtioneuvoston selvitykset komission tiedonannoista biomassaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, toisena uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuotannon tukemisesta, on otettu kantaa EU:n biopolttoainestrategiaan sekä käsitelty selvitys vihreästä kirjasta Euroopan strategian kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi. Nämä kaikki on yritetty tehdä ja tehty samassa yhteydessä Kioton strategian mukaan ja näin haettu laajempaa linjaa näitten kaikkien osalta.

Pitää muistaa, kun näistä keskustellaan, että lähtökohtahan ei ole pelkästään energian ja sähkön riittävyyden turvaaminen vaan koko paperia, koko strategiaa on lähdetty tekemään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Toisena asiana ymmärtääkseni siinä on vasta energian ja sähkön riittävyyden turvaaminen. Toinen asia, mikä tulee aina muistaa, kun näitä käydään läpi, on se, että sähkön ja energian tuottaminen sekä kulutus ja käyttö ovat kaksi osittain eri asiaa. Joskus tuntuu, että ne menevät tässä itse kullakin jonkin verran sekaisin.

Valiokunta sai kolme lausuntoa muilta valiokunnilta. Asiantuntijalausuntoja oli niin pitkälti, etten todellakaan niihin kaikkiin halua ottaa kantaa, mutta muutama asia.

Kaikissa näissä puheenvuoroissakin tänä iltana on varmaankin tullut esille se, että vuoteen 2012 asti kestävä suunnittelu ei todellakaan ole vastaus siihen kysymykseen, jos me ajattelemme, että 2 asteen nousu ilmaston lämpötilassa olisi estettävissä. Siinä kohden se lausuma, että tarvitaan pidemmän aikavälin strategia, on tietenkin meille kaikille tärkeä. Valiokunnassa keskusteltiin, mikä on pitkän ajan strategia, ja päädyttiin siihen, että se on vähintään vuoteen 2050 asti ulottuva. Se ei ollut varmaan olennaista.

Lähtökohtana oli myöskin se, että energian tuotannon tulee olla monipuolista. Kiistanalainen ydinvoimakysymys, johon valiokunta ei ottanut siinä kohden kantaa, otettiin tähän kohtaan mukaan niin, että ydinvoima on yksi näistä muodoista, jotka ovat CO₂-vapaata energian tuotantoa. Asiantuntijakuulemisten avulla saimme kyllä vahvistuksen siihen, että ydinvoima ei todellakaan ole pitkän aikavälin pelastus energian tuotantoon. Se auttaa muutaman vuosikymmenen, mutta sen ohella meidän on koko ajan mietittävä, millä ratkaisuilla voimme pitää näitä investointeja ja uuden, muunlaisen energian tuotannon kehittämistä yhä edelleenkin yllä. Tässä kohden tämmöinen uusi käsite kuin tkk-toiminta elikkä tutkimus, kehitys ja kaupallistaminen kaikilla uusilla innovatiivisilla muodoilla on varmaankin se keino, mitä tulee jatkaa. Tämä on se syy, minkä takia en halua, että juututaan ydinvoimakeskusteluun puolesta tai ei, koska silloin monesti unohtuu tämä kaikkien muiden variaatioiden kehittäminen.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma tässä oli tietenkin se, että kaikki haluavat turvata omavaraisuuden ja huoltovarmuuden erityisesti tässä viime talven esimerkkien pohjalta, vaikka toisaalta tässäkin paperissa halutaan ajatella myöskin erityisesti Euroopan alueen verkkojen avautumista. Se tasapainoilu tulee varmaan meitä vastaan hyvinkin nopeasti, mitenkä me turvaamme omat energiantuotantomuotomme ja -tapamme ja niitten liikkumisen ja toisaalta olemme yhteydessä ja yhteisillä linjoilla sitten koko Euroopan verkoissa. Onko niin, että Suomi jossain kohtaa laittaa hanat kiinni tulevaisuudessa, jos tulee tiukempi paikka, eikä myy energiaa ulos? Minun mielestäni se on hyvä kysymys.

Sitten muutama kiistanalainen asia, yksi on turpeen määrittely. Toivon ja uskon ja haluan nyt ajatella niin, että se saadaan määriteltyä uudelleen tähän uuteen luokitukseen, jolloinka se olisi hitaasti uusiutuva luonnonvara, jonka jälkeen sen arvotus olisi hieman helpompaa näin Suomenkin kannalta.

Sitten toisena valiokunta otti hyvin kantaa — kun tulen yhdeltä niistä paikkakunnista, jonne jätteenpolttolaitoksesta on myöskin lupia haettu — tietenkin positiivisen kannan siihen, että jätteidenpoltto on yksi keino selvitä jatkuvasti kasvavasta kaatopaikkaongelmasta mutta myöskin ottaa siitä hyöty käyttöön elikkä energia, ja siihen valiokunta myöskin halusi ottaa vahvemmin kantaa, että näin päätökset myöskin veisivät sitä eteenpäin.

Sitten yhtenä asiana oli energian ja sähkön kulutuksen vähentäminen, josta esityksenä lausumassa on, että tehdään toimenpideohjelma. Tuntuu varsin kummalliselta ainakin itsestäni, kun muistan 70-luvun ajan, jolloinka öljy oli niin kovasti kallista ja sähkö oli niin vietävän arvokasta, että piti kaiken aikaa säästää sitä. Nyt, jos ajattelee niitä hintoja tämän päivän hintoihin verrattuina, tilanne on aivan toinen ja silti meillä varsin pienillä kirjaimilla puhutaan energian säästöstä. Kysymys on tietenkin siinä kohden, onko se oikeastaan vielä liian halpaa meille ihmisille, jotka sitä käytämme, kun ei haluta satsata tämän enempää sen vähentämisen toimenpiteisiin.

Päästökauppa uutena asiana koko paletissa on tietenkin niin sanotusti harjoittelukierroksella, ensimmäinen vuosi tästä mentynä. Henkilökohtaisesti oma pelkoni tässä jotenkin tuntuu nyt jo menevän sille puolelle, ettei tästä päästökaupasta tule pelkkää peliä, jossa sinänsä tärkeä asia, minkä takia se on aloitettu, elikkä huoli ilmastonmuutoksista jää ihan toissijaiseksi ja päästöoikeuksista tulee vaan kauppatavaraa, minkä jälkeen niitä siirrellään vaan maasta toiseen ja yritykseltä toiselle.

Tässä yhteydessä, kun näitä kaikkia on käsitelty, tähän on yritetty ja haluttu liittää linjauksia ydinvoimaan tai täällä ainakin kerran nostettuun sähkökaapeliyhteyteen. Valiokunta linjakkaasti otti yhteisesti siihen kannan, että tämä paperi ja tämä ajankohta ei ole se, jolloinka linjataan näitä molempia. Ydinvoimakysymys tulee varmaan jossain kohdin esille, jos ja kun joku sitä joskus anoo. Sähkökaapelistahan KTM on luvannut lausua viimeistään elokuun kohdalla, mikä on tilanne siinä kohden.

Koko strategia, sen käsittely, lausumat ja mietintö ovat nyt erittäin hyvä pohja, mutta se ei todellakaan jää tähän vaan jatkuu prosessina. Uskon ja olen kuullut jo, että se jatkuu globaalilla tasolla, EU:n tasolla ja valtakunnallisella tasolla ja siitä syystä, että energia tulee olemaan yhtenä kolmesta, ruuan ja makean veden ohella, yksi tärkeimmistä maapallon asioista tulevaisuudessa. Siitä syystä saamme jatkaa myöskin täällä eduskunnassa keskustelua näistä tärkeistä asioista.

Pertti Hemmilä /kok:

Kunnioitettu herra puhemies! Täällä on käsitelty tänään talousvaliokunnan mietintöä, joka koskee energiapolitiikkaa, ja energiapolitiikasta on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja, kuten äskeinenkin puheenvuoro osoitti. Itse asiassa tämä talousvaliokunnan mietintö on jopa yllättävän hyvä, tasapainoinen, hyvin kattava asiakirja, jolla on meille käyttöä pitkälle tulevaisuuteen.

Herra puhemies! Suomen kaltaisessa kylmässä pitkien välimatkojen maassa energian hinnalla ja saatavuudella on ratkaiseva merkitys sekä yritystoiminnan kannattavuudelle että kotitalouksien ostovoimalle. Suomi on hyvin riippuvainen tuontienergiasta, jonka osuus käytetystä energiasta on noin 70 prosenttia. Tuontienergiasta puolet tuodaan Venäjältä. Maailman energiapoliittinen tilanne on ollut viime aikoina varsin epävarma. Raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. Se on nyt jo yli 70 dollaria tynnyriltä. Suomessa on viimeistään nyt pakko havahtua tilanteeseen ja ryhtyä vähentämään tuontienergiaa sekä näin muodoin lisättävä omavaraisuutta.

Ilmasto lämpenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mikäli tätä kehityskulkua ei saada pysäytettyä, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, meren pinta nousee sekä luonnon monimuotoisuus kärsii ja maanviljely ajautuu monilla alueilla suuriin vaikeuksiin. Ilmaston lämpenemisen keskeisin tekijä, hiilidioksidipäästöt, kasvavat lähivuosikymmeninä jopa puolella. Tämänhetkisten arvioiden mukaan vuosisadan loppuun mennessä lämpötila maailmanlaajuisesti nousisi jo vähintään 1,5 ja jopa 6 astetta verrattuna vuosituhannen vaihteeseen.

Vääjäämättä lähestyy se päivä, jolloin ihmiskunnan on pakko selvitä ilman mineraaliöljyä. Öljynkulutuksen ennustetaan ilman erityisiä toimenpiteitä kasvavan lähivuosikymmenten aikana useita kymmeniä prosentteja. Tästä kasvusta jopa 80 prosenttia selittyy Kiinan, Intian ja kehitysmaiden kasvavasta kulutuksesta. Öljyvarantojen riittävyydestä on hyvin erilaisia arvioita muutamista kymmenistä vuosista paljon pidempäänkin aikaan. Fossiilisten polttoaineiden hinta joka tapauksessa nousee jatkuvasti.

Vuonna 2005 raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousi lähes 30 prosenttia. Suoranainen vaikutus kuluttajahintoihin Suomessa ei tosin ole ollut niin suuri, onhan bensalitran hinnasta raakaöljyn hinnan osuus vain noin 25 prosenttia ja verojen osuus peräti 85 senttiä. Kolmanneksen nousu raakaöljyn hinnassa aiheuttaa näin vain noin 10 sentin korotuksen polttoaineen hintaan. Muun muassa kaikista edellä mainituista syistä on meidän edistettävä kotimaista energiatuotantoa ja kotimaisten raaka-aineiden käyttöä, ja tästä ollaan laajasti yhtä mieltä. Ehdotettuja ratkaisukeinojakin on monenlaisia.

Suomen energiakulutus oli vuonna 2005 noin 378 terawattituntia, joka oli noin 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2004. Eräänä syynä tähän laskuun on metsäteollisuuden pitkä, lakosta johtunut seisokki. Sähköenergiasta runsas neljännes tuotetaan ydinvoimalla, vesivoimalla 16 prosenttia sekä maakaasulla ja biopolttoaineilla noin 10 prosenttia kummallakin. Suomen öljynkulutus oli viime vuonna 11 miljoonaa tonnia, josta liikenteen polttonesteiden osuus noin 4 miljoonaa tonnia, ja näistä liikenteen polttonesteistä biopolttoaineiden osuus oli lähes olematon.

Tuontienergiasta riippuvuuden pienentämiseksi Suomella on lukuisia mahdollisuuksia. Bioenergiaa voidaan tuottaa useista raaka-aineista. Lämpö- ja sähköenergian tuottamiseen voidaan käyttää metsäteollisuuden sivutuotteita. Muun muassa mustalipeää ja kuorta Suomessa käytetään hyvin runsaasti. Lämpöä ja sähköä tuotetaan myös muista puupohjaisista raaka-aineista, ja niistä tärkeimmät ovat hakkuutähteet ja kannot. Biopolttoaineiden raaka-aineita Suomessa on saatavilla muitakin hyvin runsain mitoin. Bensaa korvaavaa polttoainetta voidaan tuottaa monesta Suomessa viljeltävästä kasvista. Etanolia voidaan valmistaa hyvin viljasta, oljesta, sokerijuurikkaasta, sahanpurusta, hakkeesta tai vaikka biojätteistä. Biodieseliä tuotetaan kasvi- ja eläinöljystä sekä elintarviketeollisuuden jäterasvoista.

Herra puhemies! Sokerin jalostaminen Salossa on päätetty lopettaa tämän vuoden jälkeen. Hyvillä viljelyalueilla Salon seudulla sokerijuurikkaasta voidaan saada etanolia jopa 3 500—4 000 litraa hehtaarilta. Salon seudulla juurikkaantuotannon jatkamista puoltavat monet tekijät. Siellä on hyvät, viljelylle sopivat maalajit, osaavat viljelijät ja olemassa oleva, viljelyyn soveltuva koneistus sekä tarvittava kuljetuskalusto pellolta tehtaalle. Lisäksi tehtaalla on kokenut, osaava, ammattitaitoinen henkilöstö. Edellytykset ja alkuasetelma etanolin kannattavaan tuotantoon ovat siis hyvät. Kannattavuutta parantavat oleellisesti myös sivutuotteina saatavat rehut. Salon sokeritehdas voidaan muuttaa suhteellisen pienillä kustannuksilla kannattavaksi, markkinoita lähellä olevaksi etanolitehtaaksi. Tämä käyttäisi raaka-aineenaan sekä sokerijuurikasta että suurimman osan vuodesta ohraa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon liittyvässä mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että viljasadosta energiaa saadaan takaisin moninkertaisesti verrattuna tuotantoon käytettävään energiamäärään. Parhaiten Suomessa viljeltävistä viljoista etanolin raaka-aineeksi sopivat vehnä ja ohra ja ohra sen vuoksi, että sitä voidaan viljellä kaikkialla Suomessa. Ohran- ja vehnäntuotannon ylijäämä vastaa noin 170 000 hehtaarin viljelyalaa. Ohran tuotantoalaa voitaisiin lisätä noin 160 000 hehtaaria. Esitetyissä laskelmissa on todettu tarvittavan vielä näiden lisäksi noin 100 000 hehtaaria peltoa, jotta edes EU:n asettama 5,75 prosentin biopolttonesteosuus voitaisiin saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. On kuitenkin hyvä muistaa laskelmien perustuvan siihen, että etanolia käytettäisiin 100-prosenttisena eikä sekoitettuna esimerkiksi mineraaliöljyiseen bensiiniin. Toisaalta on muistettava, etteivät peltokasvit eivätkä varsinkaan nämä, joista nyt on pidetty kovaa ääntä, ole ainoita polttonesteiden raaka-ainelähteitä.

Kun raakaöljystä tulee pula, sitä ei pystytä korvaamaan maailmanlaajuisesti pelkästään biopolttonesteillä. Tämä on selvä asia. Mutta ne valtiot, jotka ovat varautuneet siihen tilanteeseen, selviävät kuitenkin parhaiten. Tästäkään syystä myöskään Suomessa ei pidä nyt vitkastella biopolttonesteiden tuotannon aloittamisessa. Kannattavuuttakaan ei voida arvioida pelkästään suorin taloudellisin perustein. Suomessa on laajamittainen tuotanto käynnistettävä nyt, jotta infrastruktuuri ja tuotantolaitokset, jotka ovat nyt hyvässä kunnossa, tulevaisuudessakin voisivat sitä olla. Valtio voi omilla toimillaan myös edistää kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Se voi Nesteen pääomistajana ohjata yrityksen raaka-aineiden hankintaa kotimaiseen suuntaan.

Bioenergiantuotantoa on edistettävä koko maassa. Tällä tavoin rakennetaan hajautettua energiatuotantoa. Bioenergiassa on mahdollisuudet uudelle yrittäjyydelle, ja tämän uuden yritystoiminnan kautta luodaan myös uusia työpaikkoja. Myös tuotteiden jalostusasteen nostaminen maatiloilla tulee näin mahdolliseksi. Maatilojen yksi suurimmista kustannuseristä on kevyt polttoöljy. Näin ollen paikallisella korvaavalla polttoainetuotannolla on saavutettavissa myös merkittäviä säästöjä.

Bioenergiantuotannon kannattavuutta tarkasteltaessa ei voida tuijottaa vain varsinaisen päätuotteen kannattavuus- ja hyötylaskelmiin. Muun muassa etanolintuotannossa syntyy sivutuotteena mäskiä, joka voidaan hyödyntää eläinten valkuaisrehuna. Jos biopolttonesteitä tuotettaisiin maassamme EU:n tavoitteeksi asettamaa 5,75 prosenttiin riittävä ala, viljavalkuaisrehua syntyisi runsaat 200 000 tonnia ja rypsirouhetta noin 250 000 tonnia. Tämä on todettu maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa. Tämä korottaisi maamme kasvivalkuaisomavaraisuutta nykyisestä 15 prosentista yli puoleen. Etanolin tuotannossa syntyvät sivutuotteet parantaisivat merkittävästi kotieläintalouden kilpailuedellytyksiä. Tällaiset laskelmat muuttavat oleellisesti myös bioenergiatuotannon kannattavuuslaskelmia.

Herra puhemies! Toisin kuin monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa Suomessa liikenteen biopolttoaineita verotetaan jopa ankarammin kuin mineraaliöljystä valmistettuja. Esimerkiksi perinteisen dieselöljyn polttoainevero on 32 senttiä, mutta biodieselin 35 senttiä litralta. Ruotsissa etanoli ja biodiesel ovat kokonaan vapautettu verosta. Neste aloitti biobensiinin jakelun huhtikuussa. Nesteen 98-oktaanisessa biobensiinissä biokomponenttien osuus on 2—5 prosenttia. Sen hinta on muutamia senttejä korkeampi kuin tavallisen bensiinin. Mikäli valmistevero poistettaisiin, hyötyisivät tästä sekä kuluttajat että ympäristö. Varsin todennäköisesti myös valtion verotulot loppujen lopuksi kasvaisivat, kuten kävi autoveron alentamisen yhteydessä. Erittäin todennäköisesti biopolttonesteiden valmisteveron poistamisella saataisiin aikaan samanlainen alkusysäys ja piristysruiske kuin aikoinaan autoveron poistolla. Sekä maa- ja metsätalousvaliokunta että talousvaliokunta ovat toivoneet välittömiä toimenpiteitä biopolttoaineiden käytön edistämiseksi. Valmisteveron poistaminen olisi yksi tärkeimmistä keinoista. Lisäksi on selvitettävä myös autojen verokohtelun muuttamista.

Herra puhemies! Uusien yritysten syntyminen monopoliyritysten hallitsemalle energia-alalle olisi enemmän kuin tervetullutta. Suomen energiamarkkinoita hallitsevat muutamat valtionyhtiöt: Fortum, Neste, Vapo. Bioenergian raaka-aineen hankinnassa metsäteollisuuden suuryrityksillä on ollut liian suuret sanelun mahdollisuudet. Metsäyhtiöiden eräs bioenergialähde, hakkuutähde, on tähän saakka viety metsistä nimellisellä korvauksella. Suuret monopoliyhtiöt sopivat huonosti pienille Suomen markkinoille. Energiamarkkinoita on avattava siten, että pienet yritykset pääsevät aloittamaan toimintansa ja kasvamaan. Yksinkertaisimmin ja tehokkaimmin tilanne korjataan biopolttonesteiden verotuksen poistamisella. Näin saadaan aikaan aitoa kilpailua ja terveemmät energiamarkkinat. Hajautettu energiatuotanto tukee aluetalouden kehittämistä, luo uusia vientimahdollisuuksia, tuo energiahuoltoon vakautta ja varmuutta sekä myös saa aikaan uusia työpaikkoja. Nämä ovat olleet keskeiset perusteet Ruotsinkin energiapoliittisten linjausten taustalla.

Vielä lopuksi, herra puhemies, bioenergian käytön edistämiseksi tarvitaan juuri nyt avarakatseisuutta ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä. Tehtävillä energiapäätöksillä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia. Suomen energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla tulee edistää monipuolista, hajautettua energiatuotantoa ja näin edistää myös uusien yritysten syntyä ja vähentää suurien monopolien asemaa. Energiatuotannon tulee ensisijaisesti taata kohtuuhintainen energia, sen saatavuus.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyen Suomi on allekirjoittanut Kioton ilmastosopimuksen, jonka mukaan olemme sitoutuneet vähentämään päästöjämme vuosien 2008—2010 aikana vuoden 1990 tasolle. Tämä merkitsee sitä, että meidän on siirryttävä nykyisestä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta kertakäyttötaloudesta luonnontaloudellisesti kestävään järjestelmään.

Uusiutuvien energiavarojen, kuten vesivoiman, tuulivoiman, ympäristön lämmön ja aurinkoenergian sekä bioenergian, puuperäisten polttoaineiden, polttobiomassojen ja biokaasun, hyödyntämistä on lisättävä niin teollisuudessa, liikenteessä kuin lämmityksessäkin. Uusiutuvat energialähteet ovat ainoa tie vähentää myös kasvihuonekaasuja. Ilman Kioton sopimustakin Suomen olisi ollut järkevää lähteä kehittämään aktiivisesti toimia energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi. Mahdollisessa kriisitilanteessa me emme voi luottaa siihen, että olisimme kärkimaiden joukossa, kun supistunutta tuotantoa pannaan uusjakoon. Öljyriippuvuus antaa meille entistä tukevampaa selkänojaa edistää kotimaisia uusiutuvia polttoaineita.

Uusiutuvan energian lisäyksen pääpaino on tulevaisuudessa bioenergiassa. Metsien kasvun hyödyntäminen ja peltoenergian voimakkaan lisäämisen avulla voimme lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä. Bioenergiaa on perinteisesti käytetty paikallisesti siellä, missä se on tuotettukin. Bioenergian käytön edistäminen on myös tehokasta maaseutu-, alue- ja työllisyyspolitiikkaa.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö liikennepolttoaineena on saatava vahvalle kasvu-uralle. Suomessa biopolttoaineiden käyttö liikenteessä tulee eurooppalaisittain vielä jälkijunassa. EU-direktiivin mukaan biopolttoaineiden eli biodieselin ja bioetanolin osuus liikenteessä olisi pitänyt nostaa 2005 vuoden loppuun mennessä 2 prosenttiin. Suomessa jäätiin alle 0,1 prosenttiin. Seuraava etappi on asetettu vuoteen 2010, jolloin prosenttiosuuden tulisi olla 5,75.

Biopolttoaineiden vapautus valmisteverosta on kannatettava, jotta niiden jalostaminen olisi kotimaassa taloudellisesti mahdollista. Raaka-aineesta täällä ei ole pulaa. Monet kasvi- ja eläinkunnan öljyt soveltuvat tarkoitukseen. Dieselöljyä voidaan jalostaa rypsistä tai vaikka hampurilaisravintolan kierrätysrasvoista. Bensiiniä korvaavan bioetanolin raaka-aineeksi kelpaavat ohra ja sokerijuurikas, jonka perinteinen makeutuskäyttö on meillä voimakkaasti supistumassa. Joukkoliikenteellä on oma polttoaineiden kulutusta ja päästöjä vähentävä puolensa. Peltoviljelyn tulevaisuutta pohtinut työryhmä arvioi taannoin, että jopa neljännes Suomen peltoalasta olisi mahdollista irrottaa energiakasvien viljelyyn. Peltoenergian käytön edistämisessä on pyrittävä ratkaisuihin, joissa minimoidaan raaka-aineiden erillistä kuljetustarvetta. Kotimaisesta raaka-aineesta valmistettujen biopolttoaineiden osuus pitäisi kaikin keinoin varmistaa.

Kun sähkön hinta tulee joka tapauksessa nousemaan lähitulevaisuudessa eurooppalaiselle tasolle, on myös kotitalouksissa syytä miettiä säästötoimenpiteitä ja mahdollisia uusia lämmitysmuotoja. On arvioitu, että pelkästään ilmalämpöpumppujen asennuksen myötä voisimme säästää 2 terawattituntia sähköä kotitalouksissa. Maalämpö on myös alan kehittymisen myötä taloudellinen vaihtoehto. Matalaenergiarakentamisesta tulisikin tehdä normi, ei poikkeus.

Bioenergian käyttö myös lämmityksessä avaa uusia mahdollisuuksia metsien ja peltojen käytössä sekä työllisyydessä. Maamme tavoite on nostaa energiapuun käyttöä kymmenessä vuodessa 5 miljoonalla kuutiolla eli viisinkertaistaa käyttö. Tavoite on toteutettavissa. Se edellyttää kuitenkin muutakin tukipolitiikkaa kuin puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitettu tuki. Me tarvitsemme myös investointien kannustamiseen omaa tukea. Pelletit ja maalämpö ovat hyviä vaihtoehtoja omakotitalojen lämmityksessä siirryttäessä öljy- ja sähkölämmityksestä pois.

Arvoisa puhemies! Kasvavan energiatarpeen ohella ilmastonmuutos on energiapolitiikkaa keskeisesti määrittävä tekijä. Se vaatii hiilidioksidipäästöjen rajoituksia maailmanlaajuisesti. Uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian käytön lisääminen on yksi merkittävä keino päästöjen alentamisessa. Maatiloilta ja kaatopaikoilta saatava biokaasu ja sen hyödyntäminen on muiden keinojen ohella oiva vaihtoehto kokonaisuudessa, jolla päästöjä voidaan vähentää.

Suomelle Kioton prosessi on haasteellinen. Me olemme tehneet jo 1980-luvulta lähtien energiasäästötyötä ja päästöjen vähennyksiä ennen kaikkea teollisuudessa. Energian säästö on ympäristön kannalta parasta energia- ja ilmastopolitiikkaa. Onkin arvioitu, että EU:ssa juuri pienet jäsenmaat, joissa energiatehokkuus on jo hyvällä tasolla, ovat suurimman taloudellisen taakan alla. Toisaalta tämä tilanne avaa uusia, jopa erinomaisia mahdollisuuksia hyödyntää korkeaa osaamistamme sekä luonnon tarjoamia raaka-ainevaroja. Suomen on tärkeä edistää teknologioita, jotka voivat tuoda vastauksia maailman ilmastohaasteeseen. Verotus- ja kilpailulainsäädäntö eivät voi olla esteenä kotimaisten uusiutuvien energioiden käyttöönotolle. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan tehokasta alue- ja maaseutupolitiikkaa.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiettävästi parasta aikaa KTM:ssä ovat haussa energiainvestointien avustukset lämmitystapamuutoksia varten. Niin kuin ed. Hänninen puheenvuorossaan sanoi, niin ilmalämmityspumppujen asentaminen sähkölämmitystaloihin säästäisi lähes puolet näitten talojen lämmityskustannuksista. Tässä yhteydessä en voi olla ihmettelemättä sitä, miksi KTM:ssä jätettiin juuri sähkölämmitystalot näitten lämmitystapainvestointiavustusten ulkopuolelle. Täällä ei ole asianomaista ministeriä tällä hetkellä paikalla, mutta toivon, että jossakin vaiheessa tähän saisin vastauksen.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Energia- ja ilmastopoliittinen selonteko tulee Suomessa juuri oikeaan aikaan. Fossiilisten polttoaineiden hinta on koko ajan noussut, ja raakaöljyn tynnyrihinta markkinoilla on yli 70 dollaria tynnyriltä. Kasvihuonekaasujen saaminen kuriin vaatii myös selkeitä suomalaisia päätöksiä biopohjaisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Elämme keskellä raaka-ainevarastoja: puu, turve, vesivoima, peltoenergia ja lasken luetteloon mukaan myös jätteiden hyötykäytön. Miksi emme halua käyttää paljon nykyistä enemmän näitä varastoja, onhan se kaikinpuolinen kansallinen etu. Jo pelkästään huoltovarmuuden kannalta kotimaisen energian tuoton voimakas lisäämisen pitää olla lähivuosien politiikan asia numero yksi. Se on kaikkien suomalaisten etu, ja poliittisten pisteiden kyttäämiseen ei pidä kenenkään nyt ryhtyä. Kotimaisten energiaraaka-aineiden käyttöön kannattaa panostaa myös työllisyyden takia. Tuhannet työpaikat on helppo perustaa joka puolelle Suomeen ja kaiken lisäksi juuri alueille, missä työttömyys on suuri ongelma.

Arvoisa puhemies! Puun käytön lisääminen sopii Suomelle erittäin hyvin. Nykyinen lähes 85 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvu voidaan nostaa tehokkaalla metsän käytöllä ja hoidolla jopa 100 miljoonaan kiintokuutiometriin. Tämä tarjoaa niin perinteiselle metsäteollisuudelle kuin bioenergian tuotannolle valtavat mahdollisuudet. Suomessa on huippuosaamista bioenergian tekniikan alalla. Nyt on aika ottaa kaikki tämä käyttöön mahdollisimman hyvin. Metsänhoitoon tulee valtion satsata nykyistä paljon suurempi määrä kestävän metsätalouden mukaisia valtion budjettivaroja. Myös metsätalouden organisaatioiden määrärahojen leikkaaminen tässä tilanteessa ei ole millään lailla perusteltua eikä viisasta. Metsien kasvulisäys viime vuosikymmeninä oli vahva osoitus onnistuneesta työstä metsätalouden saralla. Miksi alkaisimme ajaa alas tätä osaavaa joukkoa ja osaavaa mahdollisuutta? Metsien hoito tarvitsee ammattilaisensa joka tapauksessa ja tällä hetkellä tälle mahdollisuudelle on suorastaan sosiaalinen tilaus.

Tiestön ja ratojen nykyinen kunto alkaa olla kriittinen. Lisääntyvät kuljetukset vaativat hyvät kuljetusreitit. Miten me voimme puhua kehittämisestä, jos riitelemme vuosittain muutamasta miljoonasta eurosta taimikon hoitovaroja tai yksityisteiden määrärahoja valtion talousarviossa. Kymijoen kanavoinnin aloittaminen on nyt kaikin puolin ympäristöteko. Miksi emme halua edes keskustella asiasta, vaan keskitymme kanavaan, joka sijaitsee itärajan vaikeiden rajamuodollisuuksien takana? Toimivat kuljetusreitit takaavat kannattavan metsäteollisuuden jatkumisen Suomessa. Ensimmäinen merkki varoituksesta on jo saatu Suomessa ensimmäisen paperitehtaan lakkautuspäätöksen myötä. Kun metsätalous on kannattavaa, sille on hyvä rakentaa myös toimivat puuenergiamarkkinat kannattavasti. Ilman toimivaa metsätaloutta ei ole toimivia puupohjaisia bioenergiamarkkinoitakaan.

Herra puhemies! Turpeen asema Suomessa on surkea ja aivan omien päätöstemme takia. Turve on tieteellistenkin tutkimusten valossa uusiutuva luonnonvara. Puunpolton lisääminen tarvitsee lisää turvetta ja kivihiilen tilalle on saatava mahdollisimman paljon turpeen käyttöä. Jos kivihiilen poltto on ilmastomme kannalta perustellumpaa kuin turpeen käyttö, niin pidän sitä maailman suurimpana uutena ihmeenä. Turvevarojen käytön lisääminen pitää ottaa nyt kansalliseksi tavoitteeksi. Myös nestemäisten polttoaineiden tuotannon kannalta turve on valtava mahdollisuus. Tekniikka polttonesteiden tuottamiseen on jo olemassa. Asetetuista tavoitteista Euroopan unionissa on päästävä jopa yli lähivuosien aikana.

Herra puhemies! Sähkön tuotannon puolella tulee meidän pyrkiä nykyistä paljon parempaan tilanteeseen. Venäjältä ostettavasta sähköstä pitää vähitellen päästä kokonaan irti. Uutta kaapelia lahden yli ei saa mielestäni rakentaa. Venäjän talous nousee kohisten, ja sähkön käyttö siellä lisääntyy uskomattomalla nopeudella. Miksi sitoutuisimme yhä epävarmempien markkinoiden varaan? Vuotoksen altaasta käyty taistelu osoittaa parhaiten suomalaisen energiapolitiikan pinnallisuuden. Ainoa todellinen puhdas sähkö tulee vesivoimasta. Mutta edes jo valjastettuja koskia ei saisi tehokkaammin käyttää. Miksi Suomi tukee muiden maiden vesivoimahankkeita ympäristösyihin vedoten, mutta omassa maassa siitä on tehty melkein synti? Metsäteollisuuden toiminnan kannattavuudesta pitää huolehtia paremmin. Metsäteollisuus sivutuotteenaan tuottaa edullisesti sähköä puuenergialla, ja hukkalämpö hyödynnetään taajamien lämmitykseen muun muassa. Jos metsäteollisuutta ajetaan alas, niin olemme silloin suurissa vaikeuksissa jo pelkästään paikallisen sähkön ja lämmön tuotannon kannalta. Hyvä metsäpolitiikka on parasta energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Peltoenergian osalta Suomi on myös mahdollisuuksien maa. Yhä kapeneva perinteinen maatalous EU-Suomessa pitää korvata peltoenergiantuotannolla. Pellot pitää säilyttää viljelyssä jo pelkästään kulttuurimaiseman säilymisen kannalta. Ruokohelpi on hyvä esimerkki kasvista, joka menestyy hyvin pohjoisilla pelloilla. Maataloudessa oleva osaaminen tarjoaa jo valmiin organisaation peltoenergian hyödyntämiseen. Hajautettu energiatuotanto Suomen kunnissa on valtava mahdollisuus pienentää sitä riskiä, joka nykyisillä keskitetyillä energiamarkkinoilla on aidosti olemassa. Näistäkin keskitettyjen energiamarkkinoiden haitoista saimme viime talvena kouriintuntuvan esimerkin, joka maksoi suomalaisille kuluttajille selvää rahaa.

Herra puhemies! Jätteen hyötykäytöstä on Suomessa tehty melkein ongelmajätettä. Miksi ajamme valmista energiaraaka-ainetta kaatopaikalle metaania tuottamaan ilmakehään? Nykytekniikalla jätteenkäsittely ja -poltto on täysin turvallista ja vielä, kun poltosta aiheutuvat savukaasut puhdistetaan, niin teemme parasta ympäristötyötä, mitä osaamme ja mitä voimme. Pohjois-Karjalassa Kiteellä on merkittävä maakunnallinen voimalan rakentaminen jumiutunut valituskierteeseen, jolle ei taida tulla ollenkaan loppua. Pitäisikö nämä raaka-aineiksi tulevat jätteet ajaa kaatopaikalle tulevien sukupolvien murheeksi Kiteelläkin? Jotta Suomi alkaisi kehittyä näissä asioissa parempaan suuntaan, on valitusten käsittelyä nopeutettava olennaisesti ja valitusoikeutta rajattava nykyisestään.

Ed. Tiusaselle voisin todeta tuohon välihuutoon, että sitäkin ehkä osataan siellä tehdä, tosin nykyisin luvanvaraisesti, mutta ne vanhat kattilat, jotka Kiteellä ovat tällä hetkellä, tuottavat semmoista saastetta ilmaan, että jos ed. Tiusanen tietäisi, hän pitäisi siitä vähintään puolen tunnin puheen. Mutta nyt, kun se korvattaisiin todella ympäristöystävällisellä kattilalla, se ei näiden tiettyjen piirien päähän sovi, ei millään. Minä en siitä vastuuta voi kantaa, mutta ihmettelen, miksi tällainen menettely yleensä sallitaan. Ammattivalittaja-armeijasta on tulossa koko yhteiskunnan kehittämisen kohtalokas jarru vailla mitään yhteiskuntavastuuta. Tuleeko valittajista vähitellen se yhteiskunnan kehityksen suunnan määräävä taho? Eduskunnan pitää puuttua tähän epäkohtaan heti ja välittömästi. Me kannamme kuitenkin taloudellisen vastuun niistä ongelmista, jotka turhista valituksista joka tapauksessa aiheutuvat. Ruotsi ja Tanska ovat jätteenpolttoasiassa meitä niin paljon edellä, että meidän tulee ottaa heistä mallia ja toimia sen mukaan mahdollisimman joutuisassa aikataulussa.

Herra puhemies! Lopuksi haluan vielä korostaa, että eduskunnan on kannettava nyt vastuu Suomen energiapolitiikan tulevaisuudesta ja tehtävä vahvoja, muun muassa verotukseen liittyviä päätöksiä kotimaisen energian hyväksi. Olkoon aiemmat poliittiset linjat mitä tahansa, energiaomavaraisuuden astetta on nostettava mahdollisimman nopeasti. Hajautetut energiatuottamisen mallit sopivat Suomelle erittäin hyvin. Pienissä osuuskunnissa malli toimii jo erinomaisesti, kuten muun muassa kotimaakunnassani Tuupovaarassa ja Enossa Pohjois-Karjalan alueella. Jos näillä pienillä paikkakunnilla on ongelmat pystytty muun muassa logistiikan osalta hyvin ratkaisemaan, pitää sen onnistua myös Suomessa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Kaikki osaaminen, tietämys ja raaka-aine meillä jo on. Kysymys on enää siitä, että me eduskunnassa tekisimme muun muassa verotukseen liittyviä oikeita päätöksiä ja sitä kautta loisimme Suomeen uutta työtä, uutta hyvinvointia ja ennen kaikkea hoitaisimme viisaasti suomalaista energiapolitiikkaa ja samalla ilmastopolitiikkaa, josta tässä selonteossa nimenomaan on kysymys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama kommentti ensiksi tähän ed. Hoskosen tehtaan sulkemisasiaan. Ymmärsin, että hän tarkoittaa UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan tehdasta. Sen toiminta on ollut kannattavaa, hyvässä kunnossa olevat koneet. Yhtiöhän ilmoittaa, että kysymyksessä on ylituotanto, halutaan karsia tuotantoa. Kysymys ei ole energian hinnasta; energiaa UPM-Kymmene Oyj saa edullisesti omista sellutehtaistaan tai sitten muualta, Teollisuuden Voimalta. Se ei ole ollut tässä syynä. Syynä ehkä enemmän on se, että Suomessa on helppo sanoa ihmisiä irti verrattuna muihin tehtaisiin ympäri maailman tällaisella globaalisella toimialalla.

Mutta, puhemies, tänään on puhuttu aika paljon myös ihan hyviä keskusteluja, hyviä kommentteja. Myös ministerit olivat täällä useamman tunnin paikalla. Eräs sellainen sivujuonne, joka on aika yllättävästi noussut nyt esille, on tämä vesivoima-asia: varsin moni puheenvuoro on suoraan viitannut tässä Kemihaaran soihin ja Vuotoksen altaaseen ja sen hyödyntämiseen. Siitä on voimassa oleva korkeimman hallinto-oikeuden päätös, ja edelleenkin sen historia on ollut polveileva juupas—eipäs-tilanne, ihmisille erittäin kuluttava. Nyt Vuotos on vapaa, ja uskon, että se pysyykin.

Täällä ministeri Pekkarinen omalla välihuudollaan totesi, että hän ei tarkoittanut tällä vesilain uudistuksen kautta lisättävällä vesivoimaosuudella suinkaan Vuotosta. Sitten hän toisessa puheenvuorossaan sanoi, että Vuotoksesta hän ei saisi puhua. En tiedä, kuka kauppa- ja teollisuusministerin puhumista estää, mutta sen kyllä uskon, että tässä selonteossa, joka on ollut käsittelyssä, viitataan ympäristöllisesti kestävään vesivoiman lisärakentamiseen. Myös ympäristövaliokunnan ympäristönäkökulma on meidän vesivoimakannanotossamme esillä. Sitten kyllä talousvaliokunta puhuu kokonaisedusta ja vesivoiman rakentamisesta. Se huomioiden se tuntuu vähän toisenlaiselta, mutta vesilain kokonaisuudistus ei varmasti, uskon niin, etene siinä mielessä, että siitä tulisi joku Vuotoksen uudelleenrakentamisen avaus, sen keskustelun ja prosessin avauslaki, vaikka jotkut ehkä näin ovat ajatelleet. Tähän en usko. Luotan myös nykyisen hallituksen pääministeriin tässä asiassa.

Mutta, puhemies, Suomen ympäristöteknologiasta on puhuttu myös paljon. Sen viennin volyymi on 3,4 miljardia euroa. Se on pysynyt samana noin 10 vuotta. 90-luvun alkupuolella se lisääntyi nopeasti. Maailmanlaajuisesti on 10 prosentin kasvu vuodessa vähintään ja maailmanlaajuiset markkinat noin 500 miljardia dollaria, eli se olisi Suomelle myös mahdollisuus. Se on tullut monessa puheenvuorossa esille. Mutta me tarvitsemme mielestäni lisää tutkimusta. Vaikka ministeri Pekkarinen puhui 60 miljoonasta eurosta, joka laitetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, niin siitä huolimatta tarvitsemme lisää ja nimenomaan energiapuolen tutkimukseen. Moni tutkimuslaitos ja -yksikkö on lopettanut toimintansa. Fortum on myynyt omansa Ruotsiin jne. Tarvitsemme lisää volyymia, lisää resursseja.

Toinen asia, joka liittyy euroihin, on tullut täällä esille. Muun muassa rakennusten energian säästöön liittyviä avustuksia, rakennusten kokonaiskehittämismomenttia, joka on ollut noin 70 miljoonaa euroa ympäristöministeriön pääluokassa vuosittain, ollaan pienentämässä ensi vuodelle oleellisesti. Siitä leikataan 20 miljoonaa euroa, eli nimenomaan nyt, kun puhutaan pelletin mukaan ottamisesta energiakysymyksen ratkaisemiseen ja myös siitä on puhuttu ja tehty päätöksiä, että pienet omakotitalot ja myöskin rivitalot pääsevät mukaan energiatuen piiriin, samaan aikaan kokonaisrahoitusta leikataan. Se on todella vahinko. Toivon mukaan eduskunta pystyy tämän käsittelyssään oikaisemaan ensi syksynä.

Edelleenkin jätteenpoltosta muutama sana. Ympäristövaliokunta käsitteli ministeriselvityksenä tätä asiaa, tänään, 6. päivä kesäkuuta. Valiokunta yksimielisesti lausui siitä ja nimenomaan sen asian, että rinnakkaispolttoa pitäisi pystyä kehittämään. Se on erittäin tärkeä asia. Se on sitä hajautettua mallia, ja se on myös jätteen synnyn ehkäisyn kannalta hyvä asia. Monet ihmiset Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ovat tottuneet syntypaikkalajitteluun ja sillä tavalla sisäistäneet tämän jätteenkäsittelyn niin, että myös tehdessään hankintoja pyrkivät välttämään ylimääräisten pakkausten jne. tuomista kotiin, koska niitä lajitellaan ja sillä tavalla tämä jätteen tuoma vaiva on ikään kuin ollut mukana päivittäisessä elämässä.

Tämä rinnakkaispolton epäoikeudenmukainen kohtelu on lakiin liittyvä ongelma. Massapoltto selviää helpommalla, rinnakkaispoltto tulee kalliimmaksi. Nimenomaan siinä on enemmän kontrolleja, ja se on kaiken kaikkiaan esimerkiksi jonkin yrityksen kannalta, joka hävittää jätettä polttamalla, ikään kuin edullisempaa. Tämä on tärkeä asia, ja toivon mukaan siinä päästään eteenpäin.

Lopuksi Yhdysvalloista ihan muutama sana. Ympäristövaliokunta oli keväällä 2005 Kaliforniassa. On selvää, että ympäristönäkökulmasta USA:ssa on paljon positiivista, myös ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta. Se ei ole mikään monoliitti. Täällä hiukan tänään ed. Ollilan puheenvuoron kohdalla tähän asiaan viitattiin. Presidentti Bill Clintonin puheenvuoro Montrealissa joulukuussa 2005 oli erinomainen vaikutukseltaan myös sen suhteen, miten siellä tämä Cop11 eteni, ja uskon, että Yhdysvaltain viralliseen kantaan, republikaanihallinnon kantaan, se vaikutti myös. Sehän taipui mukaan tähän Montrealin kolmanteen strategiaan, jos sitä niin nimittää, nimittäin sitä, millä tavalla kehitetään YK:n ilmastosopimusta.

Kaliforniassa on erinomaisia lainsäädännön toteutuksia koskien hiilidioksidipäästöjä muun muassa liikenteen kohdalla. Siellä käydään suurien kaupunkien välillä ja osavaltioiden tasolla myöskin päästökauppaa. Ei ole suinkaan yllättävää, jos vaikka jotkut suuret osavaltiot, kuten vaikkapa New York ja Kalifornia, vielä liittyisivät vaikkapa Kanadan kautta päästökauppaverkkoon. Siinä on kysymys silloin hiilidioksidipäästöistä, ja mukana voisi olla sitten yhtenä linkkinä tässä Euroopan unioni.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen puheeseen vain pari kommenttia. On muistettava UPM:n Voikkaan tehtaan lakkauttaminen ja sitten vireillä olevat muutkin hankkeet. Tällä hetkellä Suomessa on hyvin monta muuta sahateollisuuden vähentämiseen tähtäävää hanketta meneillään, muun muassa Lieksan Pankakosken tehtaan kohtalo on aivan vaakalaudalla. 80 prosenttia Suomen metsäteollisuudesta sijaitsee Järvi-Suomen alueella. Me emme ole huolehtineet tämän alueen logistiikan kustannusten alentamisesta. Siihen kuuluu Kymijoen kanavointi olennaisena osana plus tiestön kunto, ratojen kunto, yksityisteiden kunto. Jos me emme pidä infraa kunnossa, meidän on turha odottaa siinä ympäristössä mitään hyvää sille, mitä tapahtuu metsäteollisuudessa. Ei ole metsäteollisuuden vika, että se hakeutuu sellaisille markkinoille, missä tämä toimintaympäristö on jo kunnossa tai muuten rajoitteet ovat pienempiä. Meidän tulee huolehtia, että toimintaympäristö on kunnossa, minkä jälkeen teollisuus ei varmasti kannattavaa tuotantoaan lopeta, vaan se jatkaa täällä.

Vuotoksen altaasta vielä sen verran, että nämä suot, jotka ed. Tiusasen mukaan on tutkittu, siitä on Geologian tutkimuskeskuksen tekemä tarkka tutkimus Lapin soiden alueista, joka on tieteellisen tutkimuksen veroinen, ei mikään mutu-tutkimus, jossa niin kuin otetaan kantaa ympäristöasioihin. Tätäkään eivät ympäristöihmiset ole halunneet ottaa kuuleviin korviinsa. Se on heidän päänsärkynsä, mutta jos haluamme tehdä järkevää ympäristöpolitiikkaa, pitää joskus uskaltaa tehdä myös oikeaa energiapolitiikkaa rakentamalla vesivoimaa sinne, missä se on mahdollista.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ihan lyhyesti. Tietysti tiet pitää pitää kunnossa, rautatiet myös. Muun muassa sieltä Saimaan rannalta Imatralta suuret paperitehtaat hakeutuvat nyt kuljettamaan paperirullansa kumipyörille, koska rautatiet eivät vedä. Rata on täynnä; pitäisi saada kaksoisraide välille Kouvolasta Imatralle ja sinne eteenpäin. Tämä on nyt kyllä, esimerkiksi ed. Hoskonen, keskustapuolueen kansanedustaja, viestiä sinne hallituksen suuntaan.

Mitä tulee Kymijoen kanavointiin, niin se olisi ympäristönäkökulmasta täysin mahdoton ja on täysin mahdoton asia. Dioksiinit ja furaanit joen pohjassa ja niiden lähteminen liikkeelle Suomenlahteen, Itämereen, on kaiken järjen vastaista plus myöskin Suomen sitoumuksien vastaista. Suomalainen paperi- ja etenkin sahateollisuus näyttää hakeutuvan Venäjälle. Silloin siinä syynä on kylläkin etenkin tukkipuun saanti.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään käytetty äärimmäisen hyviä puheenvuoroja ja hyvin monipuolisesti keskusteltu energia-asioista, niin energialähteistä kuin muustakin.

Talousvaliokunta ja sille lausuntoja antaneet valiokunnat ovat tehneet hyvää työtä lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista. Nämä selonteossa olevat linjaukset ovat välineet, joilla meidän tulee saavuttaa Kioton ilmastosopimuksessa meille asetetut tavoitteet. Kasvihuoneilmiö ja siitä aiheutuva ilmaston lämpeneminen on yksi maapallomme suurimmista haasteista. Ellei siihen kyetä vaikuttamaan, ovat vaarana suuret ekologiset seuraamukset, joista emme myöskään me tule jäämään osattomiksi. Se on yhteinen asia, joka koskee kaikkia maita niiden varallisuustasosta riippumatta.

Ympäristö- ja energiakysymykset ovat pitkän aikavälin kysymyksiä ja niihin haetut ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka nyt esitetyt strategiat ovat vuosille 2008—2012, niin niillä vaikutetaan paljon siitä eteenpäin. On ollut hyvä, että valiokunta on ottanut ohjeeksi ennusteet energian kulutuksen kasvusta ja tuotannosta yli 20 vuoden päähän.

Kotitalouksien sähköenergian kulutus on kasvanut viime vuosina tasaisesti muutaman prosentin luokkaa. Tämä siitä huolimatta, että koko ajan esimerkiksi kotitalouksiin on tullut yhä pienemmällä energiamäärällä toimivia koneita, mutta vastavuoroisesti erilaisten kotitalouskoneiden määrä on kasvanut ja uutta laitetta tullut markkinoille. Sähkön hinnannousu on hillinnyt kulutusta vain lyhytaikaisesti, vaikka kotitalouksien käytettävissä olevista varoista on yhä enemmän mennyt varoja energian hankintaan.

Öljyn hinnan voimakas kasvu on lisännyt korvaavien lämpöenergian lähteiden hankintaa. Polttoöljyn hinta on lähes kaksinkertaistunut vajaan kolmen vuoden aikana. Hallituksen ratkaisu tukea kotimaiselle polttoaineelle siirtymisen investointia oli tervetullut piriste, jolla aikaansaatiin muun muassa puupelletin käytön lisäämistä.

Maalämmön hyödyntäminen on meillä Suomessa huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. Sen hyödyntäminen on onneksi kasvamassa, ja se on tällä hetkellä sähkölämmityksen jälkeen suosituin lämmitysmuoto uusissa taloissa ja saneeraustuen ansiosta nousee selkeästi öljykattilan tilalle vanhoissa taloissa. Maalämpö on todellinen vaihtoehto: kaksi kolmasosaa energiasta tulee ilmaiseksi maasta ja yksi kolmasosa on ostoenergiaa elikkä sähkön osuus. Hyötysuhde on siis hyvä. Myös muut lämpöpumput ovat lisänneet suosiotaan, ja niissä hyöty otetaan irti jo käytetystä energiasta. Lämpöpumpputekniikan yleistymistä tulisikin kannustaa siten, että suoran sähköenergian käyttö tilalämmityksessä korvattaisiin lämpöpumpputekniikalla. Tätä kehitystä on syytä tukea.

Arvoisa puhemies! Päästökaupan alettua ongelmaksi muodostui turpeen kohtalo. Maa- ja metsätalousvaliokunta on omassa lausunnossaan kiinnittänyt aiheellisesti huomiota turpeen käyttöön ja mahdollisuuksiin energialähteenä. Meillä Suomessa on suota noin kolmannes pinta-alasta eli noin 9,2 miljoonaa hehtaaria. Siitä 14 prosenttia eli 1,2 miljoonaa hehtaaria olisi hyödynnettävissä turvetuotantoon. Teknisesti hyödynnettäväksi kelpaavaksi energiamääräksi on arvioitu 12 800 terawattituntia. Se on määrä, joka vastaa Suomen koko energian tarvetta 35 vuoden aikana. Tämä on todella suuri mahdollisuus.

Päästökaupassa turpeen hiilidioksidipäästökerroin on määritelty pelkästään poltosta vapautuvan päästön mukaan. Huomiotta on jäänyt se, että suot itsessään luovuttavat hiilidioksidia hajoamisen yhteydessä enemmän kuin turpeesta polton kautta vapautuu. On tärkeää, että turpeen koko elinkaaren huomioon ottavaa päästötaseen määrittelyä varten on perustettu tieteellinen tutkimusohjelma. Toivottavasti se tuo sellaista lisävalaistusta turpeen hyödyntämiseen, että pääsemme tehokkaammin hyödyntämään tätä kansallista voimavaraamme.

Toinen meillä puutteellisesti hyödynnetty energiavaramme on vesivoima. 80-luvulla tehtiin hätiköiden suojelupäätöksiä uskoen siihen, että tuontipolttoaineet ovat meille parempi vaihtoehto. Nyt, kun tiedämme uusiutuvien energialähteiden lisäämiselle asetetut tavoitteet, olisi viisasta tarkastella vesirakentamista kokonaisuutena, jossa huomioitaisiin niin ympäristönäkökohdat kuin myös tulvasuojelulliset näkökohdat.

Tämän selonteon ja sitä seuranneen valiokuntakäsittelyn kautta on eduskunnalle muodostunut paljon eväitä ratkaista osuuttamme ilmaston puhtaampana säilymisestä ja myös paljon ideoita siitä, miten voimme turvata energian saantimme kilpailukykyisesti.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Sähkön nettotuontiosuus oli noin 20 prosenttia, ja niistä luvuista on helppo johtaa, millä toinen 10 prosentin siivu nettotuonnista voidaan leikata pois. Siis nyt tämä viides voimala vie sen yhden 10 prosenttia, ja hyvin helposti tullaan siihen tulokseen, että kuudes voimala vie sen toisen 10 prosenttia pois, ja sen hakemuksen uskon itse tulevan ensi vaalikaudella ratkaistavaksi.

Pyydän kiinnittämään huomiota yksimielisen mietinnön kohtaan, missä sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan ylittävän 100 terawattituntia vuoteen 2015 mennessä. Arvio lienee hyvinkin oikean suuntainen, mikäli elinkeinoelämän rakenne säilyy nykyisen kaltaisena. Kaikkiaan energiantuontilasku on yli 6,5 miljardia euroa, joten siinä kylliksi kannustinta lisätä kotimaista tuotantoa ja siirtyä tekniikoihin, joissa polttoaineen hinnalla on pieni osuus lopputuotteen hinnasta.

Mielestäni energia on sellainen perushyödyke, jonka hallinta ei saa olla kokonaan ulkopuolisten käsissä, ei normaalitilanteessa eikä mahdollisen kriisin aikana. Tässä suhteessa maakaasun ja sähkön osalta tilanne on kaikkein haavoittuvin. Muita energialähteitä voidaan yleensä ostaa useammasta paikasta ja myös varastoida eri paikkoihin. Energiateollisuus on myös itse merkittävä klusteri, jonka arvo pelkästään Suomessa on yli 16 miljardia euroa vuodessa. Tyypillisen nelihenkisen perheen energialaskun on arvioitu olevan noin 7 400 euroa vuodessa. Tänä keväänä on taas lyöty laudalta bensiinin aiemmat hintaennätykset suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Päästökauppa koskee merkittävää osaa päästöistä, mutta jatkossa pitää miettiä myös, miten mahdolliset päästövähennystavoitteet koskettavat nykyistä ei-päästökauppasektoria. Sekin on tietty markkinoiden asettama oikeudenmukaisuusvelvoite.

Arvoisa puhemies! Mietinnössä esitetään eri sähköntuotantomuotojen suhteelliset osuudet vuonna 2005. Jokainen havainnee niistä seuraavia asioita: Ydinvoima on suurin 26,3 prosentilla, ja sen osuus nousee 35:een viidennen yksikön valmistuttua vuonna 2010. Vesivoima 16,0 prosenttia; lisääminen on rajallista, kaikkiaan alle 1 terawattitunnin, josta yli puolet muodostaa Itä-Lapin tekojärvi, joka pitää toteuttaa mahdollisimman nopeasti tai ainakin vaalien jälkeen. Maakaasu 10,5 prosenttia; ei voida lisätä hinnan ja päästövelvoitteiden vuoksi. Biopolttoaineet 10,5 prosenttia; voidaan ja pitää lisätä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Kivihiili 8,2 prosenttia; ei voida lisätä päästötavoitteiden vuoksi, mutta tarvitaan edelleen varavoimana. Turve 5,3 prosenttia; ei voida lisätä päästövelvoitteiden vuoksi, lauhdetuotannossa hinta muodostuu ongelmaksi. Turpeen kerroin päästökaupassa on perusteettoman korkea, ja siihen on puututtava. Öljy 1,8 prosenttia; ei voida lisätä hinnan ja kilpailevien käyttötarkoitusten vuoksi. Jätteenpolttoaineet 1,2 prosenttia; osuus tulee lisääntymään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, mikä lisää myös kotimaisen uusiutuvan bioenergian käyttöä. Tuulivoima 0,2 prosenttia; en usko, että kasvaa suureksi energiamuodoksi, koska polttoaineen saatavuudessa on säätilasta riippuvia jatkuvia vaihteluita.

Suomessa on poltettu yhdyskuntajätteitä teollisuuden laitoksissa 1.1.2006 saakka noin 350 000 tonnia vuodessa ja paljon enemmänkin pitäisi polttaa. Nyt voimassa on vain viisi rinnakkaispolttolupaa käsittäen vain 182 000 tonnia, kun tarvittaisiin noin kymmenkertainen määrä polttokapasiteettia. Erityisen haastava, mutta varmasti myös kiinnostavin tilanne on Pääkaupunkiseudulla, koska siellä, missä on väkeä eniten, myös jätteitä syntyy yleensä eniten.

Suunnitteilla on 15 hanketta, joiden kapasiteetti on yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia. Niiden toteuttaminen on hyvin epävarmaa, koska kaikista ympäristöluvista valitetaan ja kaikkia hankkeita pyritään eri tahojen suunnista jarruttamaan. Niin on hyvin todennäköisesti, että energia-alojen toimijoiden maltti ei riitä loppuun saakka, vaan jopa puolet näistä hyvistä ja tarpeellisista hankkeista eri syistä haudataan. Se merkitsee myös jätteen läjittämisen jatkamista, mikä on turhaa ja aiheuttaa paljon enemmän ympäristöhaittoja, joista merkittäviä ovat myös kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään. Kaatopaikoilta vapautuu metaania kymmeniä vuosia vielä sulkemisen jälkeenkin, kun taas polttaminen on myös tässä suhteessa todettu parhaimmaksi keinoksi vähentää CO₂-ekvivalenttipäästöjä.

Vanhoissa kaatopaikoissa muhii isoja ympäristöriskejä, koska niiden sisältöä ei tunneta riittävän tarkasti eikä ympäristöä ole eristetty esimerkiksi suotovesien läpäisyltä. Kysynkin, miksi emme tekisi välttämättömyydestä hyvettä ja käyttäisi tätä mahdollisuutta hyväksi sähkön ja lämmön tuotannossa sekä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Samalla voitaisiin luopua erittäin kalliista biojätteen erilliskeräyksestä, jonka koko elinkaaren ympäristövaikutukset ja kokonaiskustannukset ovat osoittautuneet hyvin hankalasti hallittaviksi. On ajauduttu tilanteeseen, missä kompostointia tuetaan niin voimakkaasti sekajätemaksun puolelta, että sekajätteen määrän vähentäminen ja erilliskerätyn kompostointikelpoisen biojätteen suhteellisen osuuden kasvattaminen nostaa automaattisesti molempien vastaanottomaksuja. Hyvin erikoinen tilanne siis kaiken kaikkiaan.

Turun seudun jätehuolto on tässäkin asiassa kaikkein edistyksellisin, ja lisäksi siellä toimii maamme ainoa erillinen sekajätettä polttava laitos.

Arvoisa puhemies! Kotimaista energiaa ja sähkön tuotantoa tulee olla riittävästi kaikissa sääoloissa ja häiriöidenkin aikana. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, pitäisi tuotantokapasiteettia olla yli keskimääräisen tarpeen, jolloin ratkaisuksi nousee energian vienti tarvittaessa naapurimaihin.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Energialla ja sen saatavuudella on erittäin korostunut merkitys nyky-yhteiskunnassa. Energian kulutus kasvaa jatkuvasti. Korkean teknologian maana olemme riippuvaisia energiasta enempi kuin monesta muusta tuotannontekijästä. Itse asiassa pidämme energiaa ja sähkön saantia varsin itsestäänselvänä asiana aina niin kauan kuin saatavuudessa ei ole ongelmia. Maantieteellinen epätasapaino energialähteiden ja energian kulutuksen välillä aiheuttaa usein ongelmia ja erityisesti paineita hinnan suhteen. Viime aikoina yhteiskunnan kasvavana huolena ovat alkaneet olla myöskin energian tuottamisen ja käytön vaikutukset elinympäristöömme.

Suomessa energiapoliittinen keskustelu on tänään hyvin ajankohtainen. Se johtuu ennen kaikkea energian hinnannoususta, sillä muun muassa raaka-aine öljyn maailmanmarkkinahinta nousi 29 prosenttia vuonna 2005 ja moottoribensiini muun muassa oli vuoden lopussa 14 prosenttia kalliimpaa kuin alkuvuonna. Suomessa energiapoliittisen keskustelun osalta on hyvin ajankohtainen vaihe menossa. Me käsittelemme energia- ja ilmastopoliittista selontekoa, ja selonteossa linjataan, kuinka Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi niin sanotulla Kioton sopimuskaudella vuosina 2008—2012 aiotaan toimeenpanna ja minkälaisiin pitemmän aikavälin tavoitteisiin tähdätään kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen kehityksessä ja toisaalta energian saannin turvaamisessa.

Neljä vuotta sitten tehdyn ydinvoiman lisärakentamista koskevan päätöksen yhteydessä eduskunta edellytti niin sanotulla risupaketilla uusiutuvien energialähteiden, erityisesti bioenergian ja puuenergian, käytön lisäämistä ja nykyistä kestävämmän energiapolitiikan toteuttamista. Suomi on energiakulutukseltaan EU:n kärkimaita. Tähän vaikuttavat energiaintensiivinen teollisuus, pitkä talvi, kylmä ilmasto, harva asutus ja pitkät välimatkat.

Käytännössä kansallisen energia- ja ilmastostrategian laatiminen on edellyttänyt energia- ja ilmastopoliittisen kokonaisuuden laajaa tarkastelua pidemmällä aikavälillä. Skenaario ulottuukin aina vuoteen 2025 saakka. Skenaarion mukaan sähkön kokonaiskulutus kasvaa tehdyillä oletuksilla vuoden 2003 tasosta eli 85,2 terawattitunnista runsaaseen 95 terawattituntiin vuoteen 2010 mennessä ja noin 108 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Keskimääräinen vuotuinen kasvu tarkastelukaudella olisi noin 1,2 prosenttia. Vaikka menneisiin vuosikymmeniin verrattuna sähkön kokonaiskulutuksen kasvu on selvästi hidastumassa, kasvihuonekaasupäästöjen osalta olisimme kuitenkin tilanteessa, jossa päästöt ylittäisivät sopimustason ja olisivat edelleen kasvussa.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan tavoitteeksi tulee asettaa selkeästi keinojen määrittäminen EU:n taakanjakovelvoitteen täyttämiseksi ja ennen kaikkea kotimaisen energiasaannin turvaaminen Suomessa eli se, miten energian saatavuus turvataan ja miten energian hinta pidetään kilpailukykyisenä. Lisäksi on luonnollisesti mietittävä energiatehokkuuden lisäämistä ja energiasäästön edistämistä ja ennen kaikkea uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Keskeistä on myöskin fossiilisten polttoaineiden käytön hallittu ja määrätietoinen vähentäminen sekä metsäpolitiikan puolella se, että puuraaka-aineen saanti turvataan myöskin metsäteollisuudelle jatkojalostukseen.

Arvoisa puhemies! Sähkön käyttö Suomessa on noin 85 terawattituntia tällä hetkellä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta saadaan noin 31 prosenttia, ydinvoimalla tuotetaan noin 26 prosenttia, vesivoimalla noin 16 prosenttia ja hiilivoimalla ja muulla lauhteella 6,3 prosenttia sekä tuulivoimalla 0,2 prosenttia. Tuonnin osuus on kaikkiaan noin 20 prosenttia. Näin ollen Suomen primäärienergian ja sähkön hankinta on kansainvälisesti katsottuna hyvin monipuolista ja tasapainoista. Polttoaineita, maakaasua lukuun ottamatta, tuodaan kansainvälisiltä markkinoilta monista eri lähteistä. Sama koskee tuontisähköä.

Olemme osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, jossa sähkön hinta määräytyy Nord Pool Spot -sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintaan luonnollisesti vaikuttavat vesivoiman tarjontatilanne sekä ilmanalasta johtuvat sähkön kysynnän ja tarjonnan vaihtelut. Sähköstä meillä noin 11 terawattituntia tuodaan Venäjältä. Päästökauppa on nostanut ja nostaa edelleen sähkön hintaa, mikä on aiheuttanut erityisen suurta kritiikkiä koko järjestelmää kohtaan. Sähkön tuonti Venäjältä säilynee nykytasolla, ellei merikaapelijärjestelmä tuo siihen uutta näkökulmaa ja ratkaisua. Ratkaisu siitä syntynee syksyllä. Lisäksi Suomen ja Viron välille on rakenteilla sähkökaapeli, joka tullee käyttöön vuonna 2008. Tilanteen mukaan Suomi voi olla myöskin sähkön viejä. Päästökaupasta sähköyhtiöille perusteettomasti kertyneet voitot, niin sanotut windfall-voitot, on tarkoitus käsitellä tavalla, jolla ne saadaan hyödyttämään kotimaisen energian käytön lisäämistä, eivätkä ne ole varsinaisesti sähköyhtiöiden vapaassa käytössä.

Sähkön häiriöttömän saatavuuden turvaamiseksi riippuvuutta tuontisähköstä ei tule lisätä, vaan kasvava kysynnän tarve tulee kyetä tuottamaan kotimaassa lisäämällä vesivoiman, turpeen ja biopolttoaineen osuutta tuotannossa. Hakemusta tai ehdotusta kuudennesta ydinvoimalayksiköstä ei ole vireillä. Tässä tilanteessa on perusteltua, että turvekäyttöisten lauhdevoimaloiden toiminta turvataan syöttötariffijärjestelmällä mieluummin kuin käytettäisiin kivihiiltä sähkön tuotantoon. Olevalla turvevoimalakapasiteetilla me voisimme tuottaa noin 500—700 megawattituntia sähköä. Suomen elinkeinoelämän kannalta on edelleen tärkeätä turvata yritystoiminnan kilpailukyky mahdollisimman edullisella energialla, jonka saatavuus on turvattu, ja tällöin tulisi harkita myös sähköveron alentamista. Tätä puoltavat myöskin viimeaikaiset teollisuuden työpaikkamenetykset.

Arvoisa puhemies! Maan hallituksella onkin aina suuri velvollisuus ja tärkeä tehtävä viedä eteenpäin uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Meillä on muun muassa bioenergiassa varsin pitkät perinteet. Energian kulutuksesta lähes neljännes tuotetaan bioenergialla, joka perustuu kotimaiseen raaka-ainepohjaan. Metsäteollisuus vastaa tuosta noin 80:tä prosenttia, ja metsähakkeen käyttö on hyvin keskeinen voimavara energian käyttöä lisättäessä.

Liikenteen biopolttoaineiden edistämistä koskevan direktiivin mukaan ohjeellinen tavoite biopolttoaineiden osuudelle liikennepolttonesteistä on ollut 2 prosenttia vuodelle 2005 ja 5,75 prosenttia vuodelle 2010. Suomen tulee vastata tähän haasteeseen ja ottaa käyttöön myöskin biokomponentti polttonesteissä. Ministeri Pekkarisen asettama työryhmä jätti mietintönsä jokunen aika sitten ja esitti 3 prosentin tavoitetta vuodelle 2010. Tuo tavoite on alimitoitettu, ja tavoitteen pitää olla kunnianhimoisempi. Toivon, että hallitus tulee ratkaisemaan tämän asian hyvin pikaisesti sekä ratkaisemaan sen, että me kykenemme sijoittamaan yhden etanolitehtaan Itä-Suomeen ja yhden Länsi-Suomeen ja näin kykenemme myöskin hoitamaan näitä aluepoliittisia näkökulmia.

Arvoisa puhemies! Energian käytön lisäämiseksi ja kotimaisen osuuden säilyttämiseksi on tuettava myöskin edelleen tutkimusta ja tuotekehitystä sekä panostettava investointeihin. On hyvä, että talousvaliokunta on pitänyt avoimena ydinvoiman lisärakentamisen ja panostukset vesivoimaan tarvittaessa. Täällä käydyssä keskustelussa Vuotos on tullut esille, ja minusta se voidaan ratkaista vain omalla Vuotos-lailla, koska korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lopullinen. Katsotaan, löytyykö poliittista tahtoa vesivoiman käytön merkittävään lisäämiseen.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina on energiaan liittyvää keskustelua käyty laajalla rintamalla muuallakin kuin täällä eduskunnassa. Tämä on täysin luonnollista, sillä energia tulee olemaan yksi tärkeimmistä tekijöistä globaalissa kilpailussa ja suurvaltapolitiikan operaatioissa. Tosiasia on, että energian tarvetta ja sähkön kulutusta hillitsevistä toimista huolimatta kokonaiskulutus kasvaa ja siten riippuvuus energiasta vain lisääntyy. Kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseen liittyy kuitenkin useita monimutkaisia kysymyksiä. Ratkaistava on energiavarojen riittävyys, energiaomavaraisuuden turvaaminen, uusien energialähteiden kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen ja hintojen pitäminen kohtuullisina.

Suomi on kuitenkin, niin kuin mietinnössäkin todetaan, hyvässä tilassa, sillä meidän energiatuotantomme on hyvin monipuolista ja hajautettua ja hinnat kohtuullisen edullisia, jos niitä vertaa useimpiin kilpailijamaihimme. Hyvä tilanteemme selittyy myös sillä, että Suomi on johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti bioenergian käytössä. Suomalaisen teollisuuden erinomainen energiatehokkuus ja metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen energiaksi on meillä myös merkittävä tekijä. Suomalainen teollisuus on jo pitkään huolehtinut myös päästöistään jopa niin hyvin, että hyvästä lähtötasosta tuli meille rasite verrattuna huonosti asiansa hoitaneisiin maihin. Hyvän kuvan edistyksestä antaa esimerkiksi se, että Oulun Sähkön myynnin sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla 46 prosenttia ja lisäksi hitaasti uusiutuvalla turpeella 39 prosenttia. Valitettavasti Suomessa tuhlataan hyvää paikallista energiaa valtavia määriä siinä, kun yhdyskuntajätteiden polttamista lämpö- ja sähköenergiaksi ei ole saatu käyntiin. En ymmärrä, kenen intresseissä on jarruttaa näiden paikallisten voimalaitosten rakentamista.

Kärkisija ei kuitenkaan poista tarvetta uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja uusien innovaatioiden saamiseen markkinoille. Suomen tulee panostaa voimakkaasti uusien energiamuotojen ja uuden teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon. Tätä puoltaa Suomen oman energiaomavaraisuuden lisääminen ja uusien energiateknologiatuotteiden saaminen kansainvälisille markkinoille. Yhtenä hyvänä esimerkkinä omalta kotiseudultani on uudentyyppisten tuulivoimaloiden ja tuulivoimalapuistojen tuotekehitys ja rakentaminen. Energiateknologiasta voisi tulla Suomelle uusia maailmanlaajuisia huippuosaamisen vientituotteita.

Kotimaisen energian käytöllä on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Bioenergian tuotanto, kuljetukset ja käyttö antavat työpaikkoja pohjoisen ja Keski-Suomen maaseuduille. Paikallisesti ja maakunnallisesti näillä työpaikoilla sekä niiden mukanaan tuomalla toiminnalla voi olla hyvinkin ratkaiseva merkitys.

Arvoisa puhemies! Samalla kun panostamme voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin ja tuotekehitykseen, meidän on kuitenkin muistettava, että niillä emme pysty ratkaisemaan energian tarvettamme silloin, kun prosessiteollisuutemme sulattaa rautaa tai keittää sellua tai tekee paperia. Tämän vuoksi joudumme valitsemaan fossiilisten vaihtoehtojen, ydinvoiman tai tuontienergian välillä. Suomen pohjoisen sijainnin ja energiaintensiivisen teollisuutemme vuoksi energian toimitusvarmuuden painoarvo on meillä muuta Eurooppaa suurempi. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan energiaa ylivoimaisesti eniten Venäjältä, joka tulevaisuudessa tarvitsee itse yhä suuremman osan omista energiavaroistaan ja omasta sähkön tuotannostaan. Myöskään tuontienergian tuotantotapa ja turvallisuus eivät ole meidän valittavissamme eivätkä kuuluisat hanat, joilla toimituksia hätätilassa voidaan rajoittaa, niin kuin viime talvena näimme sekä länsi- että itänaapurimme suunnalla. Näin ollen riippuvuutemme tuontienergiasta on pyrittävä vähentämään. Suomi ei saa jäädä roikkumaan rajojen yli tulevien kaapeleiden ja putkien varaan asiassa, johon voimme itse vaikuttaa.

Suomen ilmasto- ja energia-asioiden ratkaiseminen tyydyttävällä tavalla voidaan toteuttaa vain turvallisen kotimaisen energian avulla, johon lasken myös ydinenergian. Ydinvoima on käyttökelpoinen ratkaisu kestäväksi ilmasto- ja energiaongelmien ratkaisemiseksi keskipitkällä aikavälillä eikä ole este uusiutuvien ja monipuolisten energiaratkaisujen kehittämiselle.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan lausua tyytyväisyyteni siihen, että mietinnössä talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toimintaan ja läpinäkyvyyteen. Nord Poolissa on tällä hetkellä varsin vähän merkittäviä myyjiä ja ostajia. Se on muodostunut tukkusähkökauppa-areenaksi, joka kuitenkin määrää meidän kotitalouksiemme ja pk-yritystemme vähittäissähkön hinnan niin sanottuna viitehintana. Tässä tilanteessa, jossa sekä sähkön tuottajat että ostajat ovat samoja, ainakin saman konsernin osia, on tärkeää, että kauppapaikalla tapahtuva kauppa on läpinäkyvää ja ihmisten seurattavissa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kioton pöytäkirjan toteuttaminen on vaikeaa, koska meillä ei ole mitään mahdollisuuksia eikä oikeutta estää kehitysmaiden kehittymistä ja siitä aiheutuvaa energian kulutuksen ja päästöjen kasvua. Kioton sopimus yhä kiristyvine vaatimuksineen aiheuttaa vain suuria vaikeuksia niille, jotka sitä yrittävät kirjaimellisesti noudattaa. Kehitysmaita ja Yhdysvaltoja ei todennäköisesti edes saada mukaan päästörajoituksiin perustuvaan toimintamalliin.

Kioton jatko vaikuttaa aika vaikealta. Toivo on laitettava tekniseen kehitykseen. Ennusteiden mukaan globaali energian kulutus kaksinkertaistuu lähivuosikymmenien kuluessa väestön kasvaessa. Kasvusta puolet tapahtuu kehitysmaissa. Lähes 2 miljardia ihmistä on vielä ilman sähköä. Sähkön kulutus tuleekin kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti suuri osa uudesta väestöstä asuu megapoleissa, joissa pienimuotoinen energiatuotanto ei ole mahdollista. Toisaalta esimerkiksi ydinvoima sopii vain teollistuneisiin maihin, joissa on vakaa infrastruktuuri eikä ole riskiä, että ydinvoimaa käytettäisiin sotilaallisiin tarkoituksiin tai terrorismiin.

Euroopan unioni ei ennusteen mukaan saavuta Kioton ilmastosopimuksen tavoitteena olevia päästövähennyksiä nykypolitiikalla. Päästöoikeuksien jakoa on tiukennettava. Keskimäärin komissio odottaa jäsenmaiden leikkaavan hiilidioksidipäästöoikeuksia 6 prosenttia vuosina 2008—2012. EU-maiden on säästettävä energiaa myös muilla sektoreilla. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan hidastuisi merkittävästi, vaikka EU lopettaisi omat päästönsä kokonaan. Tässä tämä suuri ongelmakenttä onkin.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa on käyty hiilidioksidin päästökauppaa nyt yli vuodenpäivät. Systeemi kaipaa kyllä hienosäätöä. Maille määrätyt kiintiöt laskettiin varsin löysäkätisesti. Yrityksille ilmaiseksi jaetut kiintiöt innostivat ylikuumentuneeseen kiintiökauppaan. Päästökaupassa on tapahtunut selvää vedätystä ja maksumiehiksi ovat joutuneet niin teollisuus kuin kotitaloudetkin.

Suomi alitti oman osuutensa 26 prosentilla. Se on positiivista, mutta pitää muistaa, että taustalla on ollut metsäteollisuuden pitkä työselkkaus, vuosi oli lämmin ja energiaa tuotiin ulkoa paljon. Myös sähköä tuotettiin runsaasti vesivoimalla. Meillä korvattiin saastuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä ostamalla vesivoimalla tuotettua tuontisähköä jopa kaksi kertaa niin paljon kuin tyypillisenä vuotena. Päästöoikeuksia jäi näin siis kaupattavaksi. Seurauksena voi nyt olla, että priimusoppilas saakin lisätehtäviä. Kiintiöiden alitus voi johtaa Suomen kiintiöiden kiristämiseen muita maita enemmän.

Sähkön kuluttajahinnan pitäisi kyllä todella vihdoin laskea. Ihmiset ovat aika hermostuneita jo tästä hinnasta, koska päästöoikeuksien hinta on pudonnut selvästi. Energiayhtiöt ovat perustelleet sähkön hinnan korotuksia juuri päästöoikeuksien korkealla hinnalla.

Odotan mielenkiinnolla, millaisia johtopäätöksiä EU:n ministerineuvosto tekee, kun se käsittelee tämän kuun lopulla komission selvitystä päästökaupasta. Voitaisiinko ja pitäisikö esimerkiksi lentoliikenne saada päästökaupan piiriin? Talousvaliokunnan kanta, jonka mukaan päästöoikeuksia tulisi kohdella arvopapereihin verrannollisesti, on kannatettava. Hintojen manipulaatio ja väärinkäytökset on jatkossa estettävä.

Arvoisa puhemies! Lisäydinvoima ei nouse enää tämän eduskunnan päätettäväksi ilmeisesti, vaan on seuraavan eduskunnan ja hallituksen käsissä. Energiaselonteko on jättänyt viisaasti portin auki lisäydinvoiman rakentamiselle. On myönteistä, että kansalaisten ja puolueiden linjat ydinvoimaa kohtaan ovat tulleet lähemmäksi realismia eikä asiaa nähdä vain Tshernobyl-silmälasien läpi. Ruotsikaan ei aio sulkea ydinvoimaloitaan vuoteen 2010 mennessä, kuten vielä 80-luvulla uhottiin.

Eilen Ranskan pääministeri oli täällä Suomessa ja hän antoi tunnustusta Suomen ydinvoimarakentamiselle. Suomihan on ydinvoimavaltiona vanha tekijä. Meillä on voimaloiden rakentamiseen ja käyttöön tietämystä ja selkeä turvallisuusnormisto. Silti pidän myös bioenergiaa tärkeänä vaihtoehtona. Joka tapauksessa sähkön tarve kasvaa Suomessa 300 megawatilla vuodessa, ja uutta voimaa tarvitaan.

Nyt on puhuttu tästä Venäjän tuontisähköstä. Viime talven kovimpana pakkasaikana Venäjä rajoitti sähkön myyntiään Suomeen. Olisi tärkeää saada takuut, joilla taataan sähkötoimitukset Venäjältä Suomeen kaikissa olosuhteissa. Sosnovyi Borin ydinvoimala on suurempi turvallisuusriski kuin suomalaiset voimalat. Venäläinen United Power on tarjoutunut vetämään 1 000 megawatin suurkaapelin Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Kotkaan, ja se voisi itse maksaa rakentamisen. Tarjous olisi ollut edullinen, mutta se ei tietenkään Fingridin mukaan riitä, vaan Suomen kantaverkkoa pitäisi lisäksi vahvistaa. Ratkaisu tästä kaapeliasiasta tullee loppuvuodesta.

Arvoisa puhemies! Haluaisin puhua myös vielä turpeesta. Se on tärkeä kotimainen energian lähde. Suomessa on suuret turvevarat ja maamme pinta-alasta on suota lähes kolmasosa. Teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 14 prosenttia maamme suopinta-alasta. Turpeen määrä riittäisi tyydyttämään Suomen koko energiatarpeen 35 vuoden ajan, ja se vastaa jopa 40:tä prosenttia tällä hetkellä tunnetuista Pohjanmeren öljyvaroista. Päästökauppa on kuitenkin tehnyt turpeen tuottamisesta kallista. Kauppa- ja teollisuusministeriö on linjannut aivan oikein, että turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara, mutta päästökaupassa sitä kohdellaan uusiutumattomana energialähteenä. Tämä on epäkohta esimerkiksi kivihiileen verrattuna. Turpeeseen panostaminen on Suomelle sekä työllisyys- että aluepoliittinen kysymys, ja sillä on oma arvonsa.

Kotimaisia uusiutuvia energialähteitä ei pidä alkaa kilpailuttaa keskenään, vaan on hyväksyttävä mahdollisimman laaja paletti erilaisia energiamuotoja. Tutkimusten ja käytännön kokemusten kautta löytyy myös todelliset tulevaisuuden energialähteet. Järjetöntä ja vaarallista on laittaa kaikki yhden kortin varaan.

Pidän tärkeänä, että kaikki mahdollisuudet bioenergian käyttämiseksi hyödynnetään. Toisaalta sitten myös autoverotusta tulisi muuttaa hankintaverotuksesta enemmän tuonne käytön verotuksen suuntaan ja siten, että saasteettomammat autot yleistyvät ja autokanta uusiutuu. Polttoaineisiin on saatava biopolttoainetta sekaan mieluiten se vajaa 6 prosenttia, niin kuin EU on suositellut, mieluummin niin, että polttoaineen raaka-aine tulisi myös kotimaan pelloilta ja metsistä. Täällä arvosteltiin, että tässä olisi kyse nyt jonkinlaisesta maksuautomaatista, EU-tukiautomaatista, viljelijöille, mutta sanoisin, että mieluummin näen, että se raaka-aine tulee Suomesta kuin että se tulisi Brasilian sademetsiä kaatamalla. Kysynkin mieluummin, miten kotimaisen biopolttoaineen kasvattamista voitaisiin vielä enemmän tukea siitä huolimatta, että EU:n kilpailulainsäädäntö ja Maailman kauppajärjestö sitä estävät. Tämä onkin suuri ongelma, miten me voimme vapaammin tukea. Kysyinkin päivällä ministeriltä, voisiko Suomi vaikka puheenjohtajakaudellaan tätä asiaa jotenkin vapauttaa, että Suomi voisi tukea paremmin kotimaista raaka-ainetta tässä.

Lopuksi avainasemassa ovat myös yhteisöjätteiden polttolaitokset. Kaatopaikkajäte tulee voida hyödyntää energiaksi, sen sijaan että se pukkaa metaania käyttämättömänä. Näistä jätteenpolttolaitoksista käydään kovia riitoja, Pirkanmaan alueella Hämeenkyrön tai Kyröskosken tulevasta laitoksesta, ja tietysti toivottavaa olisi, että jätteenpolttoa ei tehtäisi ihan asutuksen vieressä, vaikka ainakin minut vakuutettiin kyllä Vapon asiantuntijoiden toimesta, että nykytekniikalla jätteenpolttolaitosten päästöt ovat pieniä, mutta ainahan näissä voidaan politiikkaa tehdä ja pelotella ihmisiä myös.

Lopuksi kotitaloudet. ne ovat avainasemassa, miten paljon lämmitetään bioenergialla, esimerkiksi pelletillä tulevaisuudessa, miten asunnot lämpöeristetään paremmin. Ikään kuin pienenä kevennyksenä sanoisin tässä, että ehkä voisi pari astetta huonelämpötilaakin laskea, niin silloin on mukavampi mennä peiton allekin.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänä iltana sanottu, että päästökauppa on ongelma kotimaiselle energialle elikkä turpeelle. Näinhän se on, turve kärsii tästä päästökaupasta, mutta tämä päästökaupan ongelma on kyllä paljon suurempi ja laajempi. Päästökauppa on tänä päivänä ongelma koko Suomen perusteollisuudelle.

Kun päästökauppadirektiivi täällä aikanaan äänestäen hyväksyttiin, niin oltiin kovin hyvässä uskossa siihen. Nyt tämän päästökaupan seuraukset tuntuvat ja näkyvät ylimääräisinä kustannuksina meidän perusteollisuudellemme ja sitten vielä aivan huikeina sähkön hinnan korotuksina.

Arvoisa puhemies! Päästökaupan ongelma perusteollisuudessa on se, että aikaisemmin tehtyjä päästöjen vähennyksiä ei oteta riittävästi huomioon. Tämä koskee muun muassa esimerkkinä vain Raahessa olevia Rautaruukin tuotantolaitoksia, joissa on ollut käytössä uutta tekniikkaa ja tuotanto tehdään varsin pienillä päästöillä verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan vanhoihin terästehtaisiin. Eli Raahessa tuotetaan terästä huomattavasti pienemmillä päästöillä kuin vastaavissa tehtaissa Keski-Euroopassa. Tällaisessa tapauksessa pahimmillaan voi käydä niin, että me tällä päästökaupalla ryhdymme uusimaan vanhentunutta keskieurooppalaista teollisuutta, kun joudumme ostamaan näitä päästöoikeuksia.

Toisaalta sitten perusteollisuus voi siirtyä ja siirtyykin niihin maihin, joissa ei ole näitä päästökauppavelvoitteita, eli silloin puhutaan tästä hiilivuodosta. Tässähän ei ole mitään järkeä, tämmöisessä päästökaupassa. Eli siirretään teollisuutta sinne, missä ei ole näitä velvoitteita. Kaikkihan tietävät, että näitä maita on vielä hyvin paljon ja ehkä suurin päästöjen aiheuttaja USA:han on kokonaan päästökaupan ulkopuolella. USA vain aikoinaan Kiotossa markkinoi tämän päästökaupan eurooppalaisille, se esitys tuli sieltä, ja eurooppalaiset ottivat sen hyvässä uskossa vastaan. Sitten USA itse vetäytyi koko päästökaupasta. Eli kyllä me voimme täällä itseruoskintaa harrastaa ja tehdä päästöjen vähennyksiä, kun suurin osa vielä kuitenkin maailman valtioista on järjestelmän ulkopuolella. Tämä ei paljon hyödytä mitään, mutta kyllä me omat työpaikkamme voimme ulkoistaa tällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Päästökauppa merkitsi myös huimia hinnankorotuksia sähköenergiaan. Kun tämä päästökauppa yhdistettiin pohjoismaisen sähköpörssin hinnanmuodostusmekanismiin, sähkön hinta nousi aivan täysin perusteettomasti. Tässä pörssissähän sähkön hinnan määrää rajakustannus eikä todelliset kustannukset. Eli päästöjen osto nostaa tätä sähkön rajakustannusta ilman, että sähkön tuotantokustannukset kovin paljon muuttuisivat, eli tämä sähkön hinta nousee tämän päästökaupan seurauksena, ja hinnan korotus kohdistuu pääasiassa kotitalouksiin ja asumiskustannuksiin, kun taas useimmat energiayhtiöt hyötyvät tällaisesta hintamekanismista. Tähänhän perustuvat ihan puhtaasti nämä monopoliyhtiön Fortumin jättiläismäiset voitot viime aikoina.

Eli kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, voisi lopuksi todeta, että päästökauppa sopii erittäin huonosti nykymuotoisena tähän energia- ja ilmastopolitiikkaan, jolla pyritään päästöjä vähentämään. Päästökauppa on enemmänkin keinottelua ja bisnestä, ja sen paikka ei ole ollenkaan tämän muotoisena, kuin se nyt on, tässä järjestelmässä. On tietenkin selvää, että tätä päästökauppaa voidaan kehittää ja korjata ja sitä pitää korjata. Jos tällä tavalla jatketaan, tästä ei ole ainakaan Suomelle mitään hyötyä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on tuotu monipuolisesti esiin kaikki olennaiset näkökulmat. Ydin suomalaisen yhteiskunnan kannalta on se, että kotimaista energiatuotantoa voitaisiin lisätä. Suomihan on nyt erittäin monipuolinen energian tuotannossaan. Meidän kulutuksestamme 26 prosenttia tulee kuitenkin edelleen öljystä, parikymmentä prosenttia puupolttoaineesta. Ydinenergian määrä on nousemassa, se on nyt 18. Erityisesti esimerkiksi turpeen osalta pitäisi voida päästä korkeampaan kuin tuohon 5 prosenttiin, joka nyt on. Vesivoimaa myöskin on mahdollisuus lisätä. Nythän 4 prosenttia meidän energian kulutuksestamme tulee vesivoimalla tuotetusta energiasta.

Me olemme rakentamassa lisäydinvoimaa, ja mielestäni on hyvä, että Suomessa ovat myöskin portit olleet auki ja ovat tulevaisuudessakin auki ydinvoiman lisärakentamiselle. Öljyriippuvuutta on voitava kaikin keinoin vähentää. Jonkin verran meillä on myöskin varaa rakentaa lisää vesivoimaa, vaikka maamme ei kovin edullinen luonnonolosuhteiltaan näiltä osin olekaan. Viimeksi ed. Nousiaisen kuulin viittaavan täällä Vuotokseen. Tietysti tuntuu minusta varsin erikoiselta, että kun meillä on tämmöinen innovaatio tehty, että lumesta voidaan sähköä tuottaa, niin sitten meillä kuitenkin tätä mahdollisuutta kartetaan. Täytyy ihmetellä sitä, että nimenomaan ympäristösyistä tätä mahdollisuutta vierastetaan. Kuitenkin juuri siitä on kysymys, että tällä uusiutuvalla kotimaisella energialla voitaisiin ympäristöä säästää.

Nimittäin ilmastonmuutos nousi erittäin voimakkaaseen keskusteluun nimenomaan Arktisen neuvoston piirissä tehdyn raportin pohjalta tuossa vuonna 2004. Bob Corellin johtama 300 hengen tiedemiesyhteisö päätyi kiistatta siihen tulokseen, että erityisesti pohjoisilla alueilla ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset ovat aivan selkeästi jo nähtävissä ja niistä on vedettävä se johtopäätös, että meidän on kiinnitettävä huomiota kasvihuoneilmiötä aiheuttaviin päästöihin ja niitä on pyrittävä vähentämään.

Tuo Arktisen neuvoston alulle panema, toteuttama tutkimus nosti katsetta kohti pohjoista. Erityisesti Norjassa tämä on otettu vakavasti. Nykyinen Stoltenbergin hallitus on rakentanut vahvan pohjoisen ulottuvuuden ohjelman Norjaan. Se nimenomaan on rakennettu siltä pohjalta, että maailman tunnetuista energiavaroista, vielä hyödyntämättömistä energiavaroista, merkittävä osa on Barentsin alueella, sekä kaasua että öljyä. Ja Norja on hyvin määrätietoisesti pyrkinyt siihen, että näitä energiavaroja hyödynnetään ja suunnataan sitten kohti muuta Eurooppaa.

Mielenkiintoista on myöskin se, että tällä hetkellä Ruotsi panostaa erittäin voimakkaasti oman maansa pohjoisiin alueisiin. Miljardiluokan investointeja tehdään malmikentille, Kiirunan kaupunkia ollaan siirtämässä osittain toiseen paikkaan, rakentamassa uudelleen, rataverkostoa uusitaan, tehdään miljardiluokan investointeja Norrbottenissa. Tämä kaikki kertoo itse asiassa siitä samasta suuntauksesta, mikä on myös Norjassa energiapolitiikan osalta. Pohjoisen luonnonvarat nähdään noissa valtakunnissa rikkautena, jotka halutaan hyödyntää ja sillä tavalla toisaalta myöskin sitten halutaan kehittää noita pohjoisia alueita.

Poikkeuksen näissä arktisissa Pohjoismaissa näyttää tekevän Suomi. Jollakin tavalla tässä Suomenmaassa hallitukset miltei kokoonpanosta riippumatta tahtovat nähdä pohjoisen vain rasitteena. En tiedä, mistä tällainen ajatus meille on tullut. Onko käynyt niin, että sen jälkeen, kun Suomi menetti Petsamon ja sitä kautta avoimen tien Jäämerelle, Suomessa ikään kuin umpioiduttiin ja alettiin nähdä ainoana tienä maailmanmarkkinoille vain tämä Itämeren suunta, vai mistä tässä on kysymys? Tosiasia kuitenkin on se, että viime päivien tiedotkin kertovat, että kunhan tehdään töitä, pohjoisesta löytyy luonnonvaroja. Nyt niitä hyödyntävät vain ulkomaalaiset, esimerkiksi Kittilän kultakaivosta kanadalainen yhtiö. Suomen valtio on pelannut itsensä ulos näiltä luonnonvarojen hyödyntämismarkkinoilta. Ruotsissa, niin kun tiedämme, koko malminlouhinta on Lkab:n käsissä, ja se on melkoinen sampo Ruotsin valtiolle.

Suomessa tulisi siis tapahtua herätys. Katse tulisi kääntää kohti pohjoista. Pitäisi aktiivisesti seurata, mitä naapurit tekevät, hakeutua yhteistyöhön ennen muuta tällä kertaa Norjan kanssa. Euroopan tulevaa energian tarvetta voidaan nimenomaan perustaa niitten löytöjen varaan, mitä norjalaiset ja myöskin venäläiset pohjoisessa Barentsissa ovat tehneet, ja Suomi on varteenotettava alue, jonka kautta tätä energiaa Eurooppaan voidaan kuljettaa. On selviä merkkejä siitä, että Euroopan unionin maat haluavat rakentaa ikään kuin vaihtoehtoja myöskin Venäjältä tuotetun energian suhteen. Tässä mielessä pohjoisen energiavarat tulee Suomessa nähdä erittäin suurena mahdollisuutena.

Pohjoismaista yhteistyötä on myöskin järkevää sitten toisilla sektoreilla harrastaa. Olen tuossa ajatellut esimerkiksi, että tuon bioenergian käyttö esimerkiksi autoilussa edellyttää melkoisia markkinoita ja niitä voitaisiin, standardeja ynnä muita jakeluverkostoja, yhdessä Pohjoismaiden kanssa rakentaa.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti näitten pohjoisen näkökulmien lisäksi lopuksi vain totean tällaisen ajatuksen, josta nykyisin emme enää kovin paljon puhu. Se liittyy energian säästämiseen tai, sanotaan, semmoisen näkökulman vakavasti esiin ottamiseen, että kulutustakin voidaan hillitä, että hyvää elämää ei mitata sillä, kuinka paljon yhteiskunta kuluttaa energiaa. Tämä on ikään kuin tämmöinen aatteellinen näkökulma tähän energiakeskusteluun ja -politiikkaan. Kyllä edelleenkin uskon siihen, että hyvän elämän rakentamisessa voidaan kasvatuksen ja elämäntapojen oppimisen kautta löytää myöskin sellaisia elämäntapoja, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa. Jos panostamme näihin innovaatioihin yhteiskunnassa, niin kuin mielestäni tulisi panostaa, niin varmasti on löydettävissä myöskin muunlaisia tuotantotapoja ja elämäntapoja kuin nykyiset. Silloin pääsemme myöskin vähemmällä energian kuluttamisella.

Näistähän jo näkyy merkkejä esimerkiksi pientalojen, omakotitalojen, lämmityspuolella, missä maalämpö on tulossa markkinoille. On hyvä, että hallitus on nyt tämmöisen pienen porkkanan antanut: 15 prosentin investointituen esimerkiksi maalämpöön ja pellettiin siirtymiseen. Sekin vain on todettava, että naapurimaassamme Ruotsissa tuet ovat merkittävämpiä ja ollaan paljon pitemmällä esimerkiksi pientalojen siirtymisissä maalämmön käyttöön.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut erittäin hyvä keskustelu. Talousvaliokuntahan tällä yksimielisellä mietinnöllään kunnianhimoisesti tavoitteli sitä, että se antaisi sellaisen pohjan, että realistisesti voitaisiin tarkastella erilaisia vaihtoehtoja. Sen takia ehkä tämä kannanottojen alkuosa onkin suhteellisen pitkä ja seikkaperäinen, mutta puheenvuorot osoittavat, että se on ollut hyvä työasiakirja, jollaiseksi se on tarkoitettukin kansanedustajille. Toivottavasti tämä saataisiin leviämään myös maakuntaan. Maakuntien liittojen edustajathan olivat täällä asiantuntijoina, ja mielenkiinto ja aktiivisuus on maakunnissa. Suuri kysymys on nyt siinä, millä tavoin pystytään maakunnissa saamaan aikaan se, mitä mietinnössä on tavoiteltu: että meillä olisi energiaomavaraisuus, sähkön omavaraisuus, toimintavarmuus ja kohtuuhinta ja päästäisiin energian ja sähkön kotimaisuuteen ja monipuolisiin hankintalähteisiin.

Samaten teknologinen kehitys ja tutkimus ovat tulleet korostuneesti esille ja samaten myös energian ja sähkön säästäminen, niin uudet ja vanhat rakennukset kuin kaavoitus.

Se, mikä ehkä on jäänyt täällä vähälle, mutta on talousvaliokunnan mietinnössä, on eriasteinen koulutus. Se, että meillä on yliopistokoulutusta, perinteistä ammatillista koulutusta ja tähän liittyvää tutkimustoimintaa, on erittäin tärkeä asia, koska tällä hetkellä jo näkyy se, että meillä koulutus ei ole riittävästi suuntautunut energiasektorille. Kotimaiset tavoitteet täällä ovat monipuolisesti tulleet esille, ja monipuolisesti niitä pitää myös kehittää, jotta teknologisesti ja muutoin Suomi voisi olla edelläkävijöitä näissä asioissa, ei ainoastaan biopolttoaineitten vaan muunkin sähkön ja energian tuotannon osalta.

Ed. Rundgren kiinnitti huomiota kansainväliseen ulottuvuuteen. Barentsin alueen ja muiden osalta voin yhtyä hänen näkemykseensä siitä, mitä suomalaisessa energiapolitiikassa ja politiikassa muutoinkin pitäisi tehdä. Venäjä täällä on tullut hyvin esille ja yhteistyö Venäjän kanssa Euroopan unionin mutta myös Suomen toimesta. Samaten realistista on nähdä se tosiasia — toistan aikaisemman näkemykseni ja valiokunnan mietinnönkin näkemyksen — että arabivaltioissa on huomattava osa niin öljylähteistä kuin myöskin kaasulähteistä. Esimerkiksi Venäjän energiaosaamisen siirtyminen Iraniin merkitsee varmaankin sitä, että monissa arabivaltioissa ydinenergia saattaa tulla vaihtoehdoksi, jolla tuotetaan sähköä omiin tarpeisiin ja myydään kallista öljyä ja kaasua ulos. Tämä tietysti sopii venäläisille, jotka omaa teknologista osaamistaan ovat kaupanneet myös Suomelle, aikaisemmin menestyneet, mutta viime kerralla eivät.

Mutta, arvoisa puhemies, se, mitä haluan vielä korostaa eduskunnan pöytäkirjaankin, on valiokunnan ehdotus siitä, että Suomi puheenjohtajakautenaan olisi aktiivinen ilmastosopimuksen laajentamisessa. Kioton sopimushan ei ole saanut sellaista menestystä käytännössä kuin sitä rakennettaessa odotettiin, vaan tarvitsisimme Yhdysvaltoja, Kiinaa, Intiaa ja muitakin tärkeitä valtioita ja pitkällä tähtäyksellä vaiheittain kaikkia maailman valtioita mukaan ilmastosopimukseen, jotta maapallo voitaisiin pelastaa. Tässä suhteessa EU:n puheenjohtajakausi tarjoaisi hyvän pohjan sille, että Suomi voisi tämän ottaa esille, tehdä konkreettisen ehdotuksen, miten tässä vaiheittain edettäisiin, ja myös muutoin saada käytännön toimenpiteet, jotta tämä voisi toteutua. Tämä voisi olla yksi Suomen puheenjohtajakauden historiaan jäävä saavutus.

Simo Rundgren /kesk:

Herra puhemies! Se, mitä ed. Skinnari juuri lopuksi tässä totesi, on erittäin merkittävää. Nimittäin juuri siitä syystä, että Suomi on säilyttänyt tällaisen monipuolisen energiantuotantorakenteen, Suomella on kaikki edellytykset Euroopan unionissa nyt seuraavalla puheenjohtajakaudella nostaa energiakysymykset aivan keskeisesti esille. Suomella on siinä paljon annettavaa.