8) Hallituksen esitys laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta
ja väliaikaisesta muuttamisesta
Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan tehtäväksi
muutoksia lähinnä yliopistolainsäädännön
kokonaisuudistuksen johdosta. Laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opiskelupaikan
vastaanottamista, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta
sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä yhtenäistetään
yliopistolakiehdotuksen säännösten sisältöä vastaaviksi.
Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi
eräitä muita muutoksia.
Ammattikorkeakoulu muodostaa parhaimmillaan toimivien työelämäyhteyksien
kautta koulutus-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksen, joka
tukee alueen elinkeinojen kehittymistä ja hyvinvointia.
Toiminnan todellisen vaikuttavuuden kannalta valiokunta pitää erittäin
hyvänä nyt esitettyä ammattikorkeakoulujen
laadunarvioinnin kehittämistä ja yhdenmukaistamista
yliopistosektorin kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtaviin opintoihin vaadittava kolmen vuoden työkokemus
on välttämätön jatkokoulutuksen
suuntaamiseksi työelämälähtöisesti työelämän
kehittämistutkinnoksi.
Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta säädetään
asetuksessa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säännös
nostettavaksi lain 18 §:n 1 momenttiin. Esityksen mukaan,
jos lainsäädännössä on
tiettyyn virkaan tai tehtävään asetettu
kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto, tuottaisi ylempi
ammattikorkeakoulututkinto ehdotetun säännöksen
perusteella jatkossa kelpoisuuden tähän virkaan
tai tehtävään.
Valiokunta pitää esitettyä rinnastussääntöä selkeänä,
mutta korostaa samalla, että monia julkisia virkoja säätelevät
edelleen alakohtaiset kelpoisuussäädökset.
Hallituksen esityksen perustelutekstistä voi saada sen
virheellisen käsityksen, että ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut olisi jatkossa automaattisesti
kelpoinen kaikkiin tehtäviin, joihin on säädetty
kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto. Lainsäädännössä voidaan
kuitenkin suoritetuille opinnoille asettaa sellaisia lisävaatimuksia,
että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita
ei niillä perusteilla voida pitää kelpoisina.
Työmarkkinoiden kohtaanto- ja tasapaino-ongelmien ratkaiseminen
edellyttää jatkuvaa koulutusmäärien
tarkastelua ja koulutuksen sisällöllistä kehittämistä.
Työmarkkinoilla ratkaistaan, millaisiin tehtäviin
eri tutkinnon suorittaneet sijoittuvat. Ehdotettu muutos ei millään
lailla estä työnantajia valitsemasta edelleen
parhaat mahdolliset hakijat virkoihin tai työtehtäviin.
Yliopistolla puolestaan on jatkossakin oikeus päättää opiskelijavalintojen
perusteista, esimerkiksi siitä, mitä se pitää soveltuvana
korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintona, ja se voi myös
edellyttää jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan
määrän täydentäviä opintoja, jotta
opiskelija saavuttaa koulutuksessa tarvittavat valmiudet. Valiokunta
kiinnittääkin huomiota ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneiden mahdollisuuksiin täydentävien siltaopintojen
kautta siirtyä jatko-opiskelijoiksi yliopistoihin.
Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan sisällytettäväksi
yliopistolakiehdotusta vastaavasti säännös,
jonka perusteella korkeakoulujen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtavissa yksittäisissä vieraskielisissä ohjelmissa
voidaan kerätä maksuja EU—Eta-alueen
ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Tämän lukukausimaksukokeilun
kesto olisi viisi vuotta.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että lukukausimaksukokeilun tulosten arvioinnin kriteerit määritellään
mahdollisimman nopeasti. Arvioinnissa tulee ottaa erilaiset osatekijät
mahdollisimman kattavasti huomioon, niin että tulosten
perusteella on mahdollista tehdä suomalaista koulutuspolitiikkaa
ja koulutuksen kansainvälistymistä tukevia ratkaisuja.
Seurannassa on huomioitava kokeilun aikajänne, mutta varmistettava myös,
että lyhyelläkään tarkasteluvälillä kokeilu ei
vaaranna kansainvälisen opiskelijavaihdon toimivuutta ja
uudistukselle asetettujen keskeisten tavoitteiden saavuttamista.
Vasta arvioinnin jälkeen on mahdollista päättää,
onko pysyvä lainsäädäntö tarkoituksenmukainen
vai ei.
Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen henkilöstön
laaja-alaista ammattitaitoa. Työssä tarvitaan
sekä pedagogista erityistietämystä että vahvaa
opetettavan alan ammatillista osaamista. Esitetyn 30 §:n
mukaan ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja
tehtävistä säädetään
tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että jatkossa seurataan opettajien kelpoisuusehtojen soveltamista
rekrytoinneissa ja henkilöstön ammattipätevyyden
kehitystä, jotta voidaan käytännössä riittävästi
arvioida asetuksen antamistarvetta.
Valiokunta painottaa lisäksi, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden
terveydenhuoltoa on edelleen kehitettävä. Tavoitteena
tulisi olla yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon tasoa vastaavat
terveydenhuollon palvelut.
Herra puhemies! Valiokunta korostaa korkeakoululaitoksen kehittämistä vahvasti
duaalimallin pohjalta siten, että molempia sektoreita,
yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, kehitetään omista
lähtökohdistaan käsin selkeyttäen
edelleen koulutusten sisältöjä ja tutkintojen
eroavuuksia. Kummallakin on omat tehtävänsä ja profiilinsa.
Valiokunta pitää myös tärkeänä,
että jatkossa tarkastellaan ammattikorkeakoululainsäädäntöä myös
sen kokonaisuuden kannalta. Tällöin on päähuomio
kiinnitettävä ammattikorkeakoulujen hallinnon
ja talouden järjestämisen peruskysymyksiin. Niukat
voimavarat on jatkossa voitava keskittää työmarkkinoiden
tarpeiden kannalta olennaisen ja laadukkaan opetuksen turvaamiseen
ja kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen perustutkintojen
ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen perusteista on tultava
selkeästi esille tutkintojen käytännönläheisyys
ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen
henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin
on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa yhteensä neljää lausumaa:
"Eduskunta edellyttää, että hallitus
seuraa ammattikorkeakoulujen koulutusmääriä,
koulutuksen sisällön kehittämistä ja
opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille.
Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen
lukukausimaksukokeilun tuloksia arvioidaan huolellisesti ja arvioinnin
kriteerit määritellään mahdollisimman
nopeasti.
Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden
terveydenhuollon tilannetta seurataan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus
seuraa miten ammattikorkeakoulut järjestävät
liikuntapalveluja opiskelijoille ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi."
Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.
Puhemies:
Ja jälleen tietysti tätäkin keskustelua koskee
se puhemiesneuvoston toivomus, että pidättäydyttäisiin
siinä, niin kuin ed. Peltonen tyylikkäästi
jo aloittikin edellisen keskustelun.
Tuula Peltonen /sd:
Herra puhemies! Ammattikorkeakoululaista tuotua hallituksen
esitystä on kritisoitava ihan yhtä lailla kuin
juuri läpikäytyä yliopistolakiesitystä,
ikävä kyllä. Emme kannata sitä,
että ammattikorkeakoulun ylläpitäjän
nimitysvaltaa kasvatetaan tarpeettomasti. Samoin kuin yliopistolaissa,
mielestämme lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta
tuleville opiskelijoille asettavat heidät epätasa-arvoiseen
asemaan ja murentavat hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjaa maksuttomasta
opiskelusta.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia koskeva lainsäädäntö tulisi
yhdenmukaistaa ylioppilaskuntien kanssa toimintaedellytysten yhdenvertaistamiseksi.
Opiskelijan automaatiojäsenyys opiskelijakunnassa asettaisi
opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan ja loisi ammattikorkeakouluille
yhteistyötahon, jonka asema olisi kiistaton.
Erityistä huolta tulisi mielestämme kiinnittää opiskelijoiden
terveydenhuoltoon, josta täällä on keskusteltu
jo yliopistolain yhteydessä. Osa kunnista luistaa kansanterveyslain
mukaisista velvollisuuksistaan siten, että ne eivät
tarjoa terveydenhuoltoa muilla paikkakunnilla kirjoilla oleville
opiskelijoille. Pahimmassa tapauksessa kotikuntakin kieltäytyy
hoitamasta opiskelijan terveyttä. Tämän
lakiesityksen yhteydessä on mahdollisuus puuttua ainoastaan
siihen, että opiskelijakunnan tulee olla osana opiskeluterveydenhuollon
kehittämistä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden
terveydenhuolto on kuitenkin kysymys, johon on löydettävä pian
ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Lisäksi haluamme, että lakiin
kirjataan selkeästi muun muassa opiskelijoiden liikuntapalveluista
ja muistakin hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.
Sen esitämme omaksi pykäläkseen.
Ja tässä niitä muutamia esityksiä,
mitä olemme yhteistyössä vasemmistoliiton
kanssa tehneet tähän ammattikorkeakoululakiin:
Elikkä haluamme 4 §:ään nimenomaan
hyvinvoinnin osuutta nostaa esille, ja sitten 13 §:ssä emme
kannata ylläpitäjän nimitysvallan kasvattamista
eli esitämme, että "ja muu ylin johto" -kirjaus
poistetaan. 23 b § koskee koulutusohjelman maksuttomuutta,
ja esitämme tätä maksukokeilupykälää poistettavaksi.
Vaadimme, että lukukausimaksuja ei sisällytetä uuteen
lakiin, koska ne myös osaltaan avaavat tien kokonaisvaltaisemmalle
maksujen käyttöönotolle. Opiskelijakunnan
osalta eli 42 a §: Mielestämme kaikkien tulisi
kuulua ja pystyä osallistumaan opiskelijakuntaan, jotta
terveydenhuolto olisi turvattua, ja esitämme siihen sen
mukaisia muutoksia. Sen lisäksi liikuntapalveluiden osalta
esitämme kokonaan uutta pykälää,
jossa määriteltäisiin liikuntapalvelujen
huomioiminen ammattikorkeakoulun jäsenten hyväksi.
Näin lyhyesti, arvoisa puhemies.
Puhemies:
Entistäkin tyylikkäämpi suoritus.
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Tässähän tulee
paineita tähän suoritukseen, mutta jos lyhyesti
paikaltani toisin esille muutaman kommentin.
Puheenjohtaja Vahasalo kävi hyvin valiokunnan mietinnön
läpi, ja mielestäni valiokunta on tehnyt hyvän
mietinnön ja erinomaiset lausumat.
Lain tavoitteena oli lähinnä päivittää ammattikorkeakoululaki
yliopistolain mukaan ja tehdä siihen noin viisi vuotta
vanhaan ammattikorkeakoululakiin tarvittavat tarkennukset. Sen mielestäni
valiokunta on hyvin tehnyt, enkä näe tässä sen
suurempaa dramatiikkaa. Kiinnitän huomiota kuitenkin yhteen
kohtaan, joka nousi esille kuulemisissa.
Kuulemisissa todettiin, että ammattikorkeakoulun talouden
ja hallinnon osalta laajempi tarkastelu olisi tarpeellinen. Tässä aikataulussa
se ei ollut mahdollinen, mutta toivottiin, että syvällisemmin
tarkasteltaisiin myöskin ammattikorkeakoulujen taloutta
ja hallintoa, niin kuin nyt yliopistojen osalta on toimittu. Se
tarkoittaisi taloutta, hallintoa, rahoitusta, hallintomalleja, kahden hallinnon
mallia, ylläpitäjämallia ja muita ammattikorkeakoulujen
hallintomalleja ja niiden kriittistä tarkastelua.
On pakko todeta tässä yhteydessä,
kun on saanut läheltä seurata sekä Metropolia
Ammattikorkeakoulun fuusiota että Aalto-yliopiston toiminnan
käynnistämistä, että kyllä Aalto-yliopistossa hallitus
ja sen tehtävät ovat toimijoille kristallinkirkkaat,
kun taas Metropolia Ammattikorkeakoulussa tämmöisessä ylläpitäjämallissa,
missä on sekä kuntien omistajien hallitus että sitten
ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus, roolit ovat vähintäänkin
epäselvät. Tässä ammattikorkeakoulumallissa
muun muassa elinkeinoelämän edustajia on näissä molemmissa
hallituksissa, ja se on kieltämättä erikoinen
ratkaisu. Olenkin sitä mieltä, että tämmöinen
tarkempi tarkastelu tulevaisuudessa olisi tarpeellinen.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä ammattikorkeakoululain
muuttaminen, aivan kuten täällä on todettu,
on lähinnä päivittämistä,
joka johtuu tästä yliopistolakiuudistuksesta,
jota täällä nyt on aika monipuolisesti
käyty läpi. Ajattelin vaan nyt nostaa esille,
että tämän tietysti isoin kysymys ja
heikkous on se, että tässä samalla tavalla
kuin yliopistolakiuudistuksessakin ollaan murtamassa tätä maksuttomuusperiaatetta.
Toinen, missä yliopistolain henki jollain tavalla kummittelee
tämän lakiesityksen yllä, on tämä ylläpitäjän
nimitysvallan kasvattaminen ja sisäisen autonomian tällä tavalla
kaventaminen.
Se, mitä haluan nostaa esille, minkä olemme tuoneet
yhteisessä vastalauseessamme sosialidemokraattien kanssa,
on tämä hyvinvointikysymys ja terveydenhoitokysymys.
Kun tiedämme, että ammattikorkeaopiskelijat eivät
Yths:n piirissä ole, niin se on kunnista kiinni, kuinka
hyvin opiskelijoiden terveydenhuollosta pidetään
huolta. Valitettavasti moni kunta lipsuu ja lipeää tästä vastuustaan
huolehtia ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja
hyvinvoinnista. Tämän pitää olla
selvä viesti, joka itse asiassa näissä lausumissa
toivon mukaan, jotka yksimielisesti hyväksyttiin, tulee
läpi, että tämä pitää hoitaa
kuntoon.
Viimeisenä seikkana haluan nostaa asian, jo-ka tässä ei
ole esillä, mutta aivan kuten jäsen Peltonen totesi,
niin itsekin katson, että kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden
tulisi kuulua opiskelijakuntaan. Itse näkisin tulevaisuudessa positiivisena,
jos voisimme löytää sellaisen ratkaisun,
jossa automaatiojäsenyys opiskelijakunnassa olisi mahdollinen,
mutta tiedämme, että tällä hetkellä perustuslaki
asettaa sille reunaehdot. Mutta tulevaisuudessa voisi tarkistella
vielä tätä automaattijäsenyyden
mahdollisuutta jollain positiivisella tavalla.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä tuli
esille, kysymys on lakiesityksestä, joka liittyy hyvin
paljon yliopistolakiuudistukseen, ja sen mukaisia muutosesityksiä nyt
tehdään.
Olen samaa mieltä kuin ed. Jukka Mäkeläkin, että kriittisempään
ja laajempaan kokonaisuutta koskevaan tarkasteluun tulisi jatkossa,
tulevaisuudessa, kiinnittää huomiota erityisesti
hallintorakenteen ja talousrakenteen osalta, koska ammattikorkeakoulut
ovat muuttumassa entistä enemmän ammattimaisempaan
johtajuuteen. Silloin tulee erityisesti arvioida ja turvata se,
miten henkilöstö osallistuu koko ammattikorkeakoulun
kehittämiseen, suunnitteluun ja mikä on heidän
osallisuutensa koko päätöksenteossa.
Se tulee turvata riippumatta hallinto- ja ylläpitomalleista,
että henkilöstö on mukana tässä kehityksessä.
Valiokunta on tehnyt erittäin hyvän mietinnön,
lyhyesti ottanut kantaa keskeisiin asioihin, ja nämä valiokunnan
esittämät lausumat ovat mielestäni erittäin
vahvoja. Ne puuttuvat niihin samoihin asioihin, joita on vastalauseessa,
ja pidän erittäin tärkeänä,
että opiskelijoitten terveydenhuolto ja liikuntamahdollisuudet
on nostettu täällä lausumiksi esille,
ja erittäin tärkeänä pidän sitä,
että myös tätä maksukokeilua
arvioidaan ja seurataan.
Ja vielä ehkä kaikkein viimeiseksi ja tärkeimpänä se,
mikä lausumaehdotuksessa 1 on, tämä työmarkkinoiden
ja koulutuksen kohtaantokysymys, että sitä tarkastellaan
ja seurataan ja arvioidaan, miten nämä tutkinnot,
joita ammattikorkeakoulusta ja eri korkeakouluista tulee, kohtaavat
työmarkkinoiden tarpeen ja miten kustakin tutkinnosta opiskelijat
sijoittuvat työelämään.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten on todettu, tässä ammattikorkeakoululaki
päivitetään yhtenäiseksi äskeisen
yliopistolain kanssa. Duaalimallin säilyminen, jossa on tieteellinen
yliopistoväylä ja enemmän soveltava ammattikorkeakouluväylä,
on korkea-asteemme perusta. Runsaan kymmenen vuoden kokemuksella
voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulussa on paljon hyvää,
erityisesti aluekehityksen näkökulmasta nämä ovat
vaikuttavia oppilaitoksia.
Mutta työelämävastaavuuden osalta
parannettavaa on. Seuraavassa isommassa uudistuksessa tutkintojen
soveltuvuutta ja työelämävastaavuutta
on tarkasteltava tätä käsittelyä huomattavasti enemmän.
Muun muassa rakennusmestarikoulutuksen tarve ja kokeilun tulokset
ovat osoittaneet tämmöisen tarkastelun tarpeen.
Tähän mietintöön sisältyy
yliopistolain mukaisesti lukukausimaksukokeilu EU- ja Eta-alueiden
ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Stipendijärjestelmän
luominen sisältyy kokeiluun, ja myöskin mittarit
tulevat samaan tapaan kuin yliopistolaissa olevassa kokeilussa.
Tähän mietintöön sisältyy
neljä lausumaa, jotka mukailevat niitä lausumia,
joita tuossa yliopistolaissa äsken oli.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan
ammattikorkeakoululainsäädäntöesityksen
taustalla on yliopistolakiuudistus. Mielestäni on tärkeää,
että näitä arvioidaan ja katsotaan yhtä aikaa,
vaikka kyse onkin ammattikorkeakoululain osalta lähinnä sen päivittämisestä.
Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista,
jossa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on eri tehtävät
ja profiilit. Mielestäni näin korkeakoulujärjestelmäämme
on myös kehitettävä, duaalimallin pohjalta.
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot tuottavat työelämän
ammattiosaajia ja asiantuntijoita. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
ovat työelämän kehittämistutkintoja.
Näiden tutkintojen lähtökohtana on nimenomaan
käytännönläheisyys ja ammatillisten
valmiuksien kehittäminen. Duaalimallin mukaisesti yliopisto-
ja ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat erilaista osaamista. Tämä mahdollistaa
työelämälle myös erilaisia mahdollisuuksia
hakea juuri sille sopivaa osaajaa. Ongelmana kuitenkin on edelleen, ettei
työelämä vielä tunne riittävän
hyvin kaikilta osin ammattikorkeakoulututkintojen sisältöjä ja
tavoitteita.
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa keskusteltiin kohtuullisen paljon
ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista, heidän
terveydenhuollon palveluistaan sekä liikunnasta. Valiokuntajäsenten
kaikkien yhteinen huoli oli, etteivät opiskelijat saa tasa-arvoisesti
riittäviä terveydenhuollon palveluja eri puolilla
Suomea. Tästä valiokunta kirjasikin myös
mietintöön oman lausuntonsa, jossa se painotti,
että terveydenhuollon palveluja on kehitettävä siten,
että tasa-arvoinen oikeus saada terveydenhuollon palveluja
toteutuu kaikkialla Suomessa. Vastaavasti todettiin myös,
että liikuntapalvelut ja hyvinvointia edistävät
palvelut vaihtelevat riippuen paikkakunnasta. Tästä syystä olisi
ollut hyvä kirjata lakiin ammattikorkeakouluyhteisön
tehtäviin lisäys hyvinvoinnin edistämisestä sekä ammattikorkeakoulun
velvollisuudesta huolehtia liikuntapalveluiden järjestämisestä.
Näin ei kuitenkaan valitettavasti tapahtunut.
Hallituksen esityksessä esitetään
ammattikorkeakoulujen tehtävien laajentamista myös
maahanmuuttajille järjestettävään
valmentavaan koulutukseen. Tämä on erittäin
hyvä asia. Ongelmaksi tuli, että koulutuksen rahoitus
on järjestettävä perusrahoituksen puitteissa.
Tämä on kuitenkin uusi tehtävä,
ja olisi ollut oikeudenmukaista, että tähän
tehtävään olisi kohdennettu erillisraha.
Tämän lisäksi lakiin olisi ollut
hyvä kirjata myös korkeakouluopintojen ohjaus
ja neuvonta. Tärkeää olisi, että opiskelijalla
olisi oikeus opintojen ohjaukseen koko opiskelun ajan. Siten pystyttäisiin
myös vähentämään opiskelun
keskeyttämisiä sekä tukemaan nykyistä paremmin
opiskelijaa hänen opinto- ja muissa eri asioissaan.
Arvoisa puhemies! Mielestäni on ollut erittäin hyvä,
että laissa selkeytetään ammattikorkeakoulututkintojen
asemaa. Nykykäytännössä on esiintynyt
epäselvyyttä ja hämmennystä,
joka johtuu selkeästä tutkintojen rinnastuksen
puutteesta. Tästä epäselvyydestä ovat
kärsineet tietenkin opiskelijat, mutta myös työelämä.
Tilanne tältä osin paranee.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat hyvää käytännön osaamista
monilla eri aloilla. On tärkeää, että ylemmät
ammattikorkeakoulututkinnot ovat laadukkaita ja korkeatasoisia ja
vahvasti ammatillisia. Näin turvataan niiden erityinen
profiili suhteessa yliopistotutkintoihin.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimestä on
vuosia käyty kiistaa. Minun on vaikea ymmärtää,
miksi nimeä ei suoraan haluta rinnastaa maisteri-amk:ksi.
Tämä olisi kansainvälisestikin helpompi
ja selkeämpi. Tuntuu, että nimessä paljastuu
edelleen ammattikorkeakouluihin kohdistuva kilpailu ja pelko. Uskon
kuitenkin vahvasti, että ajan myötä tämä nimiprobleema
tulee myös poistumaan.
Arvoisa puhemies! Myös tämän lain
yhteydessä on haluttu tuoda EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten
opiskelijoiden lukukausimaksu ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin.
Lähtökohtaisesti en voi hyväksyä sitä jo
pelkästään se vuoksi, että Suomessa
asuvia opiskelijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Tällä esityksellä opiskelijat
asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenään. Esitys
murtaa myös tärkeän periaatteen opiskelun
maksuttomuudesta. Tästä syystä lukukausimaksukokeiluun
liittyvä kirjaus on poistettava. (Ed. Manninen: Se on kyllä eri
asia!)
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta eri
sektorista, toisiaan täydentävästä sektorista, joissa
yliopistoilla on oma roolinsa ja ammattikorkeakouluilla oma roolinsa.
Tätä duaalimallia ei ole tarkoitus muuttaa, mutta
sitä selkeytetään.
On hyvä myös, että tätä tutkintorakennetta
selkeytetään ja jatkossa ammattikorkeakouluista valmistuu
usein myös virkojen kelpoisuusvaatimuksena olevia ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneita. Uudistus vahvistaa ja selkeyttää sitä koulutusketjua,
joka jatkuu esiopetuksesta yliopistoihin.
Laissa täsmennetään myös
ammattikorkeakoulun tehtäviä. Ammattikorkeakoulujen
opiskelijoiden tai opiskelijajärjestöjen kanssa
käymieni keskustelujen perusteella ja sivistysvaliokunnassa
kuultujen lausumien tukemana päädyin valiokunnassa
esittämään, että ammattikorkeakoulujen
tehtävien hoidossa viitataan myös elinikäisen
oppimisen edistämiseen, ja esityksen pohjalta valiokunnassa
lakia muutettiin tähän suuntaan. Tämä oli
erinomainen parannus nykylakiin, nykyiseen tilaan verrattuna. Elinikäinen oppiminen
on osa ammattikorkeakoulutusta, mikä pitää näkyä myös
ammattikorkeakoululaista.
Tuomo Puumala /kesk:
Herra puhemies! Mielestäni olennaisinta on opiskelijoiden
tasa-arvo, tasa-arvo ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja toisaalta
yliopisto-opiskelijoiden välillä. Näin
ollen on aivan välttämätöntä,
että lait kulkevat täsmälleen synkronissa.
Sen, mikä on mahdollista ammattikorkeakouluopiskelijoille,
pitää olla mahdollista yliopisto-opiskelijoille,
ja ihan samalla tavalla toisinpäin. Tätä taustaa
vasten valiokunnan lausumat ovat mielestäni erittäin
onnistuneita, siis se, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten
opiskelijoiden arviointikriteerien määrittelemisen
kiireellisyys on kirjattu aivan samalla vahvuudella ja niitten kriittinen
arviointi niin ikään.
Pidän tärkeänä myös
sitä, että liikuntamahdollisuudet, tasapuoliset
sellaiset kaikkialla Suomessa, on kirjattu vastaavalla tavalla kuin
yliopistolakiin.
Ihmettelin tässä hieman, jos ymmärsin
oikein, että SDP esitti, että tässä kohtaa
tehtäisiin pykälään muutos,
mutta en havainnut teidän tekevän tällaista
esitystä yliopistolain ollessa käsittelyssä.
Pidän sitä kyllä perin erikoisena. Kyllä sen
pitää molempiin kulkea aivan samalla tavalla.
Mielestäni samalla tavalla yhteisesti asiasta valiokunnassa
sovimme, (Ed. Peltonen: Kyllä se on siellä!) mutta
toki aina politiikkaakin voi tehdä ja pitääkin
tehdä. Sitä vartenhan täällä olemme.
Ehkä sitten viimeiseksi ja lopuksi siitä,
mikä ei ole hallitus—oppositio-linjan mukainen
asia, mihin ed. Arhinmäki täällä mielestäni
hyvin ja rakentavasti viittasi. Se oli tämä automaattijäsenyys.
Siinä ei ole kysymys pelkästään
terveydenhuollosta, vaan myöskin laajemmasta osallisuudesta
ja mahdollisuudesta olla osa yhteisöä.
Kannatan erittäin lämpimästi sitä,
että tulevaisuudessa päästäisiin
kokonaisuudistuksen yhteydessä asetelmaan, jossa automaattijäsenyys
olisi mahdollista myöskin ammattikorkeakouluopiskelijalle,
koska tehtävät ovat samat kuin yliopistolla. Ei
ole mitään muuta järkevää perustelua olemassa.
En voi hyväksyä sellaista perustuslaillista tulkintaa,
jossa ihmiset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan.
Arja Karhuvaara /kok:
Arvoisa puhemies! Opettajien laatu nimenomaan sekä pedagogisesti että käytännön
opetuksessa sietää kyllä vahvistua nykypäivästä.
Käytännöksi tulisi ehkä muodostaa
vuosittaiset strategia- ja koulutusseminaarit yhteisinä amk:n
talousalueen yritysten, alojen yliopisto-opetuksen sekä ammattikorkeakoulun kanssa.
Näin voisimme suunnitella ja ohjata toimijoiden yhteistyötä ja
lukuvuosien aikaisia projekteja, työelämän
ja opettajien tietotaidon vaatimuksia ja vahvistaa käytännön
innovaatioita ja niiden perusteena olevaa teorian ja tutkimuspohjan
käyttöä.
Koska amk-opetus suuntautuu käytäntöön,
pitäisi myös opetukseen aloista riippumatta sisällyttää johtajuutta,
työyhteisöpsykologiaa, hallintoa, sisäistä yrittäjyyttä,
liiketaloutta ja markkinoinnin perusteita. Ylemmän amk-tutkinnon
ja tarvittavien siltaopintojen kautta saisimme ehkä tällä tavalla
myös yrittäjyyteen uskaltautumista yliopistotasolta
valmistuneidenkin kohdalla.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aloitan puheenvuoroni varsin poikkeuksellisella tavalla:
toteamalla, että en tee sitä ponsiesitystä, jonka
nyt luen. Tuon sen esiin sen takia, että sellainen pitäisi
tehdä, mutta kukaan ei uskalla tehdä, koska sen
poliittiset seuraukset saattavat olla kohtalokkaat. Tämä tällainen
versio kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää,
että hallitus seuraa koulutusmääriä,
koulutuksen sisällön kehittämistä, opiskelijoiden
sijoittumista työmarkkinoille ja ammattikorkeakoulujen
harjoittaman tutkimustoiminnan vaikuttavuutta." Ja tässä tämä viimeinen
osio on se, mikä on sellainen, jota ei kukaan uskalla yhteenkään
ammattikorkeakouluun saattaa tiedoksi, että on uskaltanut
tällaista asiaa kysellä, koska siihen sisältyy
arvolataus, ja kukapas nyt sellaiseen uskaltaisi lähteä.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tässä amk-laissahan on
hyvin pitkälle kyse siitä, että tehdään
niitä teknisiä muutoksia tässä vaiheessa,
joita yliopistolain uudistaminen vaatii. Mutta sivistysvaliokunnassa
jonkin verran asiantuntijakuulemisessa esille nousi myös
se mahdollisuus, että ammattikorkeakoululakia tulisi mahdollisesti
tulevaisuudessa uudistaa ja tarkastella laajemminkin. Tässä tilanteessa
päähuomio olisi kiinnitettävä ehdottomasti
ammattikorkeakoulujen hallinnon ja talouden järjestämisen
peruskysymyksiin. Se olisi erittäin tärkeää,
kun tuota kokonaisuudistusta mahdollisesti lähdetään
tekemään.
Yksi sellainen hyvin keskeinen asia, jota pitää seurata
ja jonka myös valiokunta nosti lausumiinsa, on tuo laadullinen
työllistyminen eli näiden koulutuspaikkojen määrän
seuranta, mutta myös ennen muuta se, miten sieltä työllistytään ja
minkälaisia määriä eri aloilta
koulutukseen tarvitaan.
Erittäin tyytyväinen olen myös siihen,
että sivistysvaliokunta otti vahvan kannan myös
opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Myös liikuntapalvelut
tässä nousivat esille, mutta erityisesti nuo terveydenhuoltopalvelut
ovat tässä lähestymiskulmassa erittäin
haasteelliset. Kuten ed. Puumala nosti esille, meidän järjestelmässämme
yliopistossa opiskelevat ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat
hyvin erilaisessa asemassa. Pidän myös hyvänä,
että valiokunta korostaa liikunnan tarpeellisuutta, ja
toki itse hieman myös ihmettelin tuota sosialidemokraattien
linjaa, että yliopistolakiin ei liikuntaa haluttu kirjata
omaksi pykäläksi, mutta ammattikorkeakoululaisille
se haluttaisiin pykälän turvin taata. Tämä oli
minun mielestäni varsin erikoinen ristiriita.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta on tämän
yliopistolakiesityksen yhteydessä kuullut kahta lakia,
jotka liittyvät tähän yliopistolakiesitykseen,
ja toinen niistä on tämä laki ammattikorkeakouluista
ja sitten toinen on laki Suomen Akatemiasta. On erittäin
hyvä, että tämä laki Suomen
Akatemiasta on siirtynyt nyt syksyyn, koska toisin kuin tämä nyt käsillä oleva
laki, tämä laki Suomen Akatemiasta on osoittautunut
hyvin ongelmalliseksi ja lähtökohdiltaan aika,
sanoisinko, ohueksi. Mutta siihen palataan syksyllä.
Siitä syystä, että tämä laki
ammattikorkeakouluista on liittynyt tähän yliopistolain
laajempaan uudistamiseen, ammattikorkeakoulujen kehittäminen
ja laajempi analyysi on tässä yhteydessä jäänyt
hyvin vähäiseksi. On tärkeää,
että eduskunnassa palataan myöhemmin siihen, miten ammattikorkeakoululainsäädäntöä
kokonaisuutena
voidaan kehittää ja miten voidaan kehittää korkeakoulujen
duaalimallia, jota pidän itsekin hyvin tärkeänä ja
johon täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa
on viitattu.
Tässä on tullut muutamissa puheenvuoroissa esille
tämä kohtaanto-ongelma, johon tässä valiokunnan
mietinnössä kiinnitetään huomiota. Täytyy
sanoa, että laadullinen työllistyminen ja sen
seuraaminen on kyllä asia, jota olisi syytä tehdä myös
yliopistojen kohdalla jatkossa, kun tarkennetaan näitä yliopistojen
rahoituskriteerejä ja muutenkin pohditaan yliopistojen
kehittämistä, ja varmaan sitä tullaankin
tekemään.
On erittäin hyvä, että tähän
lakiin ammattikorkeakouluista sisällytettiin samat lausumat,
jotka meillä on yliopistolaissa. Keskeinen on tietysti tämä lausuma,
joka koskee maksullisuuskokeilun seuraamista ja sen kriittistä arviointia
ja sitä, että päätös
maksukokeilun jatkamisesta voidaan tehdä vasta sen jälkeen,
kun on kriittisesti arvioitu kokeilun vaikutukset etenkin opiskelijavirtoihin
ja meidän nykyisin hyvin toimivaan opiskelijavaihtoomme.
Samoin itse haluan kiinnittää huomiota siihen,
että otimme esille tässä mietinnössämme sen,
että opiskelijoiden terveydenhuolto on nykyisin hyvin epätasa-arvoisesti
järjestetty siinä mielessä, että ammattikorkeakoulujen
terveydenhuolto tosiaan on kuntien järjestämisvastuulla
ja se, miten kunnat sen hoitavat, vaihtelee hyvin paljon. Siihen
on ehdottomasti saatava jatkossa huomattava parannus siten, että opiskelijat tulevat
keskenään tasa-arvoiseen asemaan.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys keskittyy
pääosin muuttamaan niitä lainkohtia,
joiden muutostarve johtuu esitetystä yliopistolainsäädännön
uudistuksesta. Nostankin pari kohtaa esille tässä puheenvuorossani.
Mielestäni on tärkeää, että valiokunta
korostaa korkeakoululaitoksen kehittämistä vahvasti duaalimallin
pohjalta siten, että molempia sektoreita kehitetään
omista lähtökohdistaan käsin selkeyttäen
edelleen koulutusten sisältöjä ja tutkintojen
eroavaisuuksia.
Toinen tärkeä asia on tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden
terveydenhuollon kehittäminen, että heillä olisi
samanlaiset terveydenhuoltomahdollisuudet kuin yliopisto-opiskelijoilla. Tämä on
ollut hyvin vaihteleva käytäntö eri puolilla
Suomea, ja varsinkin mielenterveyspalvelujen osalta on ollut aikamoisia
puutteita. Tämä on erinomaisen hyvä asia,
että tähän valiokunta kiinnittää huomiota
ja yrittää turvata ammattikorkeaopiskelijoille
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön
tapaiset palvelut.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululain uudistus on tällä kierroksella
varsin selkeä, ja tehdyt muutokset ovat hyvin perusteltuja.
Suurin kysymys on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemointi
ylempiin korkeakoulututkintoihin sekä tutkijakoulutukseen
etenemisen kelpoisuus, jotka molemmat ovat nyt uudessa yliopistolaissa.
Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskeva lainsäädäntöhän
vahvistettiin vuonna 2005, ja varsin nopeasti ammattikorkeakoulut
käynnistivät näitä master-ohjelmia
lähes kaikilla koulutusaloilla. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmat
ovat osoittautuneet hyvin vetovoimaisiksi. Ne tarjoavat yliopistokoulutuksen
rinnalla houkuttelevan ja vaihtoehtoisen väylän
erityisesti työn ohella opiskeleville. Ammattikorkeakoulut
olisivat halukkaita etenemään nope-ammin ylempien
ammattikorkeakoulututkintojen volyymissä kuin opetusministeriön
antama aloituspaikkakehys antaa myöten.
Ammattikorkeakoulut ovat joustavina organisaatioina ja dynaamisina
toimijoina tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä aluekehitysorganisaatioita.
Tiiviimpi yhteistyö yliopistojen kanssa muun muassa koulutustehtävien
päällekkäisyyksiä poistamalla
parantaa entisestään ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön
toimintaedellytyksiä.
Ed. Mäkelälle haluaisin todeta, että ei
kannata niputtaa kaikkia ammattikorkeakouluja Metropolian sisäisten
ongelmien vuoksi. Osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulun
hallintomalli toimii erinomaisesti muun muassa kotikaupungissani
Jyväskylässä, emmekä me halua
jatkossakaan toimivasta mallista luopua.
Ja lopuksi vielä rahasta. Ylijohtaja Arvo Jäppisen
aikanaan johtama ammattikorkeakoulujen t&k-työtä tutkinut
työryhmä esitti jo vuonna 2004, että opetusministeriön
pitäisi myöntää ammattikorkeakouluille
tutkimus- ja kehitystyöhön perusrahoituksena 10
miljoonaa euroa vuosittain. Tämän rahoituksen
avulla olisi mahdollista suunnitella vahvempia, isompia ja laadukkaampia
hankkeita ja käynnistää vieläkin
voimakkaammin työelämää palvelevaa
soveltavaa tutkimusta, jota tänä päivänä tarvitaan
kipeästi. Tuo rahoitustavoite ei ole vieläkään
toteutunut. Mutta onneksi innovaatioketjua, sitä, mitä se
on syönyt, on ryhdytty tutkimaan tarkemmin. Opetusministeriö on
asettanut työryhmän, jossa myöskin ammattikorkeakoulujen
roolia tässä tk&i-ketjussa tarkastellaan,
ja syytä onkin, sillä ammattikorkeakoulujen läheskään
kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä tässä yhteiskunnassa
käytetty.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen halu tiedekorkeakouluiksi
on toisaalta hiukan problemaattista, koska nimenomaan se varsinainen
iso kysymys, miten ne pystyvät tuottamaan päteviä,
työhön valmiita sairaanhoitajia ja muita koulutettuja,
joilla on nimenomaan suoraan ammattiin suuntautuva koulutus, on
mielestäni vahvasti auki monessa paikassa ja resurssikysymys
on huutava. Myöskin ammattikorkeakoulujen määrä Suomessa
on kysymys, joka on auki. Siitä, mikä olisi oikea
määrä, keskustellaan, ja se on varsin
haasteellinen kysymys.
Mutta yksi asia, jota haluan painottaa, joka koskee sekä yliopistoja
että ammattikorkeakouluopiskelijoita, on se, kuinka monta
opiskelijaa on yhtä opettajaa kohden. Tämä on
molemmissa, korkeakoulussa ja yliopistossa, nimenomaan se vaikuttava
tekijä ja kysymys. Me tarvitsemme pienempiä opetusryhmiä,
tehokkaampaa opetusta. Vain sillä tavalla päästään
hyvään laadulliseen tulokseen.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt käsittelyssä oleva
esitys ammattikorkeakoululain muuttamisesta on tekninen uudistus
lähinnä yliopistolain uudistuksen takia, niin
tämä on hyvä pohja tulevalle keskustelulle
ammattikorkeakoululain kokonaisuudistuksesta, joka seuraa myöhemmin,
todennäköisesti menee seuraavan vaalikauden puolelle.
Tässä asian käsittelyssä valiokunta
on kiinnittänyt huomiota moniin tärkeisiin asioihin,
muun muassa nuo neljä lausumaa ovat hyvin keskeisiä,
ja valiokunnalle täysi tunnustus niiden asioiden esille
ottamisesta. Tuo tutkintojen rinnasteisuus on yksi asia, joka on
tässä valiokunnan mietinnössä hyvin
tuotu esille niin, että selkeytetään ylemmän
korkeakoulututkinnon asemaa, ja siltä osin myös
tämä jatkokäsittely tulee tässä hyvin linjattua.
Opiskelijoiden terveydenhuollosta myös on täällä lausuttu
hyvin ja täällä on myös tässä keskustelussa
tuotu asian tärkeys hyvin esille. Se tavoite yhtenäisistä kattavista
terveydenhuoltopalveluista eri puolilla Suomea, kautta maan, on
aivan oikea, ja siinä mielessä tämä tavoite
on hyvin nyt kirjattu tähän muun muassa lausuman muotoon.
Todella toivon, että sitä myös seurataan
ja viedään eteenpäin.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvä yhteistyö näkyy
tänä päivänä monella
tavalla. Muun muassa tuolla Lapissa Lapin korkeakoulukonserni tekee
Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi—Tornion ammattikorkeakoulun
kesken hyvin tiivistä yhteistyötä, yhteisten
toimintojen kehittämistä, ja on toki toivottavaa,
että lainsäädäntö ei
ole tälle uutta luovalle esteenä.
Ed. Anneli Kiljunen nosti hyvin esille tutkintonimikkeet, niihin
liittyvän selventämisen, ja samalla tavalla korkeakoulujen
kansainvälisten nimikkeiden selventämisen tarpeesta
voisi kyllä mainita. Puhutaan university-sanasta yliopiston osalta
ja tässä mietinnössä esittelytekstissä puhutaan
polytechnic-sanasta ammattikorkeakoulujen osalta. Kuitenkin ammattikorkeakoulut
tänä päivänä käyttävät
vakiintunutta muotoa university of applied sciences, joten tämänkin
osalta olisi hyvä, jos sitten voitaisiin jatkossa nämä nimikkeet
saada saman mukaisiksi.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa puhemies! On paikallaan, että ammattikorkeakoululakiinkin
on tehty muutoksia, jotka ovat linjassa yliopistolakiuudistuksen
kanssa. Päähuomio on tässäkin
hallinnon ja talouden järjestelyissä. Duaalimallin mukaisesti
ammattikorkeakouluja on kehitettävä voimakkaasti
työmarkkinoiden tarpeet huomioiden. Haasteet ovat kovat
maamme kilpailukyvyn kannalta. Lakiesityksessä ja sivistysvaliokunnan mietinnössä
on
kiinnitetty erityistä huomiota myös opiskelijoiden
terveydenhuoltoon ja liikuntamahdollisuuksiin, ja tältäkin
osin valiokunnan mietinnön lausumat ovat paikallaan. Hallituksen
esitys on valiokunnan mietinnön esittämässä muodossa
mielestäni hyvä.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Teknisten muutosten lisäksi
sivistysvaliokunta on ansiokkaasti nostanut hyvin tärkeän
asian esille, ja se on tämä työmarkkinoitten
kohtaanto- ja tasapaino-ongelmien ratkaisu. Aina tarvitaan jatkuvaa
koulutusmäärien tarkastelua ja sisällöllistä kehittämistä.
Erityisen tärkeätä tässä on
oppilaitosten neuvottelukuntien rooli. Mehän kaikki tiedämme
sen, että näissä neuvottelukunnissa monesti
on myös teollisuuden ja työnantajien edustajia,
ja se tuo sen ajantasaisen tiedon siihen opetuksen sisältöön.
On tärkeätä, että sitä jatkuvasti
kehitetään. Kyllä meidän kaikkien
täytyy olla jatkuvasti huolissamme sen opetuksen tasosta.
Me kaikki tiedämme, että tässäkin
salissa ja ministeriöissä laaditaan jatkuvasti
asetuksia ja määräyksiä, jotka
ainakin osassa ammattikorkeakoulujen linjoja vaativat opettajilta
erittäin paljon. Viittaan tässä nyt rakennusalaan,
jossa on edessä rakentamismääräyskokoelmien
erittäin iso muutos tämän energia- ja
ilmastopoliittisen selonteon seurauksena. Vaatii opettajilta varsin paljon,
että he pystyvät paneutumaan nopeasti niihin muutoksiin,
niin että koulutus on sitten ajantasaista.
On erittäin tärkeätä, että työmarkkinoille
sijoittumista myös seurataan opintojen jälkeen. Yksi
asia, johon haluan kiinnittää erityistä huomiota
ja joka näkyy ennen kaikkea rakennusalalla ja rakennusmestaritutkinnoissa,
on tämä ennakkoharjoittelun merkitys. Sitä ei
koskaan liikaa korosteta, koska monesti käy niin, että opintojen
keskeyttäjiä on paljon, ja kun ennakkoharjoittelu
on, niin silloin jo opetukseen hakeutuvat oppilaat tietävät,
mille alalle he hakeutuvat, ja voivat sitten arvioida uudelleen,
onko tämä minun alani. Sen takia tämä ennakkoharjoittelun merkitys
on erittäin iso.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Valiokunta aivan oikein on korostanut tässä mietinnössään
työmarkkinoiden ja koulutuksen oikeaa kohtaantoa. On hyvin
tärkeää, että nämä sisään-ottomäärät
ovat kohdallaan niin alueellisesti kuin ammatillisestikin.
Täällä on myös paljon puhuttu
ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. On totta, että nämä erot
ovat valitettavan suuria eri paikkakuntien välillä,
ja tässä on syytä saada parannusta aikaan.
On myöskin hyvä, että tämä liikunta-asia
on täällä mainittu.
Erityisen iloinen olen siitä, että tässä on
puhuttu paljon näistä siltaopinnoista. On tietysti
niin, että yliopistoilla tulee olla itsenäisesti
oikeus määritellä, mitä siltaopintoja
pitää suorittaa, jotta ammattikorkeakouluopiskelija
voi siellä jatkaa. Mutta todella toivon, että siinä katsotaan
sen ammattikorkeakouluopiskelijan oikeaa osaamista eikä sitä tehdä tietoisesti
vaikeaksi, kuten se aikoinaan on tehty.
Silloin kun itse olin ammattikorkeakoulun opettajana, niin valtaosa
niistä opiskelijoista, jotka valmistuivat meidän
oppilaitoksestamme ja halusivat jatkaa, menivät ulkomaille
jatkamaan, koska se, mitä yliopistosta korvattiin niitä opintoja,
oli kerta kaikkiaan niin vähän, että se
ei ollenkaan motivoinut. Toivon, että tämä asia
on kehittynyt ja tulee kehittymään parempaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tästä lukukausimaksukokeilusta.
Olen luonnollisesti sitä mieltä, että on
erittäin hyvä, että se tulee myöskin
tähän ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
ja tuo sinnekin uusia mahdollisuuksia. Mutta pidän kyllä tärkeänä,
että uudistusta jatkettaisiin niin, että se tulisi
nimenomaan ammattikorkeakoulun puolella myöskin perustutkintoihin,
koska meillä on ollut ongelmia muutamien ammattikorkeakoulujen
kanssa, jotka ovat selvästi täyttäneet
oppilaskiintiöitään sillä, että on
rekrytoitu ulkomailta. On ihan hyvä, että rekrytoidaan
ulkomailta silloin, kun se tehdään kontrolloidusti,
markkinoidaan ja tehdään asia tosissaan, mutta
ei niin, että vain täytetään
avoimia paikkoja.
Eli sen vuoksi, kun täällä on puhuttu
siitä, että pitää kriittisesti
arvioida lukukausimaksuja, pitää kriittisesti
arvioida myöskin maksuttomuuden vaikutuksia.
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa tästä keskustelusta
samoin kuin sivistysvaliokuntaa tästä ansiokkaasta
mietinnöstä, joka aiheesta on tehty.
Tässä nousivat keskustelussa hyvin saman tyyppiset
aiheet esiin kuin silloin jo lähetekeskusteluvaiheessa
ja laajasti keskustelutti muun muassa tuo opiskelijaterveydenhuolto
ammattikorkeakouluissa. Ministeri Risikolla on siinä parhaillaan
työskentelemässä työryhmä,
joka hakee niitä suuntaviivoja, jonka pohjalta tätä voitaisiin
lähteä viemään eteenpäin.
Toisaalta nousi esiin myös se, että saattaisi olla
laajempaa uudistustarvetta myös ammattikorkeakoulujen puolella.
Nythän kyseessä on todella lähinnä teknisiä tarkistuksia
käsittelevä laki. Olemme antaneet tästä viestin
kyllä ammattikorkeakoulukentälle, että jos
nähdään, että sieltä löytyy
laajempia kehittämisen tarpeita ja löytyy suuntaviivoja,
niin mieluusti otamme niitä nyt vastaan. Uskon, että se
on myös eduskuntavaaleja ajatellen aivan tervetullutta,
koska jos lähdetään näin mittavaan
rahoituksen ja hallinnon uudistukseen, niin se on kyllä varmasti
hallitusohjelmakysymys, ja siinä mielessä on hyvä,
että nyt eri tahot miettivät sitten näitä uudistustarpeita tältä pohjalta,
jotta myös eduskuntapuolueet voivat sitten valmistautua
tähän ja tehdä ehkä omia ohjelmiaan
tältä pohjalta.
Nuo lausumat, joita sivistysvaliokunta on liittänyt
tuohon mietintöönsä, kohdistuivat hyvin paljon
tähän työmarkkinakysymykseen. On selvää,
että ammattikorkeakoulutuksessa eri koulutusalojen vetovoimaa,
keskeyttämisastetta ja työllistymistä seurataan
jatkuvasti. Juuri ovat tänä keväänä päättyneet
nyt nämä vuosittaiset tulosneuvottelut opetusministeriön
ja ammattikorkeakoulujen välillä, ja ehkä sellainen
yleinen kehityspiirre on kyllä se, että edelleenkin
tekniikan aloille esitetään liikaa koulutuspaikkoja.
Siellä on tarvetta vähentää koulutuspaikkoja
selvästi, ja toisaalta viestintä- ja kulttuurialat
ovat ehkä toinen tällainen probleemiala, missä työllistyminen ei
ole niin hyvää, että tällaista
koulutuspaikkamäärää voitaisiin
ylläpitää kuin tällä hetkellä on. Se
ala, mistä erittäin hyvin työllistytään,
on hoitoala, ja sille on kyllä tarvetta ja kysyntää valtakunnassa
jatkossakin.
Ehkä tällainen yleispiirre näissä tulosneuvotteluissa,
jotka nyt käytiin — ammattikorkeakouluillahan
samoin kuin yliopistoilla on määrä tehdä nyt
omia strategisia valintojaan — oli se, että kovin
pitkälle ammattikorkeakoulut eivät olleet vielä tänä keväänä edenneet
tuossa, (hälinää) vaan työtä täytyy
kyllä jatkaa ja ...
Puhemies:
Ministeri, aivan hetki. — Täällä totuttiin
jo siihen viimeisten tuntien aikana, että yksi puhuu kerrallaan.
Eli tässä strategisten valintojen osalta ammattikorkeakoulujen
täytyy edelleen tehdä työtä samoin
kuin rakenteellisen kehittämisen osalta. Meillähän
on tällä hetkellä 26 ammattikorkeakoulua,
ja näissä rakenteellisen kehittämisen
suuntaviivoissa tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020
määrä olisi 18, ja se edellyttää sitä, että siellä myös
tapahtuu näitä yhdistymisiä ja voimien
kokoamisia. Tämä työhän on parhaillaan
myös ammattikorkeakouluissa meneillään.
Vielä yksi kysymys, joka nousi tässä esiin.
Ed. Satonen nosti esiin siltaopintojen vaatimukset. Tänä keväänä yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostot saivat viiden vuoden työnsä päätökseen
ja pääsivät sopimukseen yhteisistä aiemmin
hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöistä,
ja nyt niiden pitäisi olla hyvällä mallilla
sitten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta, että aiemmat opinnot
hyväksi luettaisiin oikealla tavalla.
Vielä aivan viimeksi. Ed. Pulliainen nosti esiin tutkimustoiminnan
ammattikorkeakouluissa, niin todellakin tuossa kuukausi sitten asetin työryhmän,
jonka tehtävänä on tämän
vuoden aikana tehdä selvitys ammattikorkeakoulujen tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnan nykytilasta ja sen kehittämistarpeista.
Yleiskeskustelu päättyi.