Anna-Maja Henriksson /r(esittelypuheenvuoro):

Ärade herr talman! Vår sjukförsäkringslag är föråldrad och vi behöver en ändring, därför denna lagmotion. Syftet med motionen är att möjliggöra fpa-ersättning för sådana vacciner som människor upplever sig behöva och som inte ingår i det nationella vaccinationsprogrammet. I sjukförsäkringslagen skulle därmed tyngdpunkten flyttas från eftervård av sjukdomar i riktning mot förebyggande vård. Vi borde aktivare än i dag sporra människor att själva på förhand skydda sig mot sjukdomar.

Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuslakimme on vanhentunut. Tarvitsemme muutosta, minkä vuoksi olen tehnyt tämän lakialoitteen. Lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa sairausvakuutuskorvauksen maksamisen sellaisista rokotteista, joita ihmiset kokevat tarvitsevansa ja jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Meidän tulisi nykyistä aktiivisemmin kannustaa ihmisiä suojautumaan itse ennakolta sairauksilta.

För tillfället hör ett vaccin antingen till det nationella vaccinationsprogrammet, vilket betyder att det är helt kostnadsfritt för mottagaren, eller så betalar konsumenten marknadspris för vaccinet. Vår sjukförsäkringslag är föråldrad såtillvida att den enbart tillåter kostnadsersättning för läkemedel som föreskrivits för behandling av sjukdom. Mot den bakgrunden är det anmärkningsvärt att till exempel medel för nedsättande av kolesterol nog ersätts. I sig är det klokt men det visar att verkligheten inte motsvarar lagens bokstav. Det är på sin plats att konstatera att dagens sjukförsäkringslag inte svarar mot ett modernt tänkesätt inom vården om att preventiv vård alltid med alla mått mätt blir billigare än eftervård.

Lainmuutos ei merkitsisi kaikkien rokotteiden korvattavuutta. Lääkkeiden korvausmenettelyä vastaavaan tapaan ehdotetaan, että rokotteen myyjä hakisi lääkkeen hintalautakunnalta peruskorvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista. Lääkkeiden hintalautakunta kuuluisi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Myönteisen päätöksen jälkeen Kansaneläkelaitos korvaisi 42 prosenttia rokotteen hinnasta lääkkeiden nykyistä korvausjärjestelmää vastaavasti. Rokotteiden osalta kohtuullisen tukkuhinnan vahvistaminen merkitsisi lisäksi käytännössä nykyisen markkinahinnan laskua.

Herr talman! Vi har i Finland ett väl fungerande vaccinationsprogram som vi ska slå vakt om och fortsätta utveckla. Vi har hört till föregångarna i Europa, i dag får över 93 procent av barnen i Finland alla vaccin i programmet före 2-årsåldern. Hur nyttigt och nödvändigt programmet är finns det många exempel på. Ta till exempel det nya rotavirusvaccinet, vars årliga kostnader för samhället beräknas bli 2,6 miljoner euro, men som samtidigt beräknas förhindra över 7 500 besök i hälsovårdscentralerna, över 2 000 sjukhusvistelseperioder och över 3 000 poliklinikbesök. De årliga avgifterna för vaccinationsprogrammet är cirka 10 miljoner euro, vilket är 0,1 procent av hälsovårdens totalutgifter, 0,5 procent av läkemedlens totalkostnader och 1 procent av fpa-ersättningar för läkemedel. Det är en långsam och dyr process att införa ett nytt vaccin i vaccinationsprogrammet eftersom vaccinet i sin helhet ersätts med offentliga medel då det intagits i programmet.

Arvoisa puhemies! Nykyinen huolemme on siis se, että kaikki rokotteet, jotka voisivat kuulua kansalliseen rokotusohjelmaan, eivät mahdu siihen. Tekniikka ja lääkkeet kehittyvät huimaa vauhtia, ja markkinoille tulee koko ajan uusia tuotteita, myös rokotteita. Samanaikaisesti ihmisten elin- ja matkustustavat ovat muuttuneet. Maailma on käynyt pienemmäksi, mikä merkitsee tartuntavaaran kasvua meidän liikkuessamme kaikkialla maailmassa.

Kansallisen rokotusohjelman meille suomalaisille tarjoamat rokotteet eivät nykyään tämän vuoksi kokonaan riitä. Tämä merkitsee, että tarvitsemamme täydentävät rokotteet joudumme lain mukaan maksamaan tänä päivänä itse. Tämä asettaa meidät kovin eriarvoiseen asemaan tuloista ja taloudellisesta elämäntilanteestamme riippuen.

Kuten sanottu, Suomi on ollut edelläkävijämaa rokotteiden osalta, mutta nyt olemme jääneet jälkijunaan esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kansainvälinen kehitys rokoterintamalla on myös kiihtynyt viime vuosina ja monia uusia ja tehokkaita rokotteita on tullut markkinoille, kun taas Suomen järjestelmän on ollut vaikea pysyä vauhdissa mukana. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa myönnetään kansallisen rokotusohjelman ohella sairausvakuutuskorvausta eräistä rokotteista. Tanskassa rokotteet rinnastetaan lääkkeisiin. Korvausta perustellaan sillä, että rokotus suojaa myös muita kuin rokotettua itseään ja tämä tuottaa pidemmän päälle säästöjä. Ruotsissa on korostettu ihmisten välistä yhdenvertaisuutta.

Herr talman! Det finns ett flertal vacciner på marknaden av vilka många rekommenderas eller är nödvändiga om man reser utomlands. Det finns också några som är nödvändiga eller som rekommenderas även om man bara vistas i hemlandet. Av dessa kan man nämna vaccinen mot fästingburen meningit dvs. tbe. I en tidningsartikel i Helsingin Sanomat nyligen betecknades fästingen som Finlands farligaste djur.

Fästingar som bär på tbe-viruset finns allmänt på Åland men har under de senaste åren spridit sig längs hela kusten och också till inlandet så som till Villmansstrand och Varkaus och ända upp till Simo i norra Finland. Än så länge är det få som får den fästingburna hjärnhinneinflammationen men allvarligt är att av de insjuknade får var tredje bestående men.

På Åland får alla 7 år fyllda vaccinet och det är ett steg i rätt riktning men försätter familjer som bor på tbe-områden på fastlandet i en ojämnlik situation. Vaccinet ska för övrigt tas i tre doser och kostar cirka 90 euro för en person och det betyder att en familj med fyra personer kan hamna att betala upp till 400 euro i vaccinationskonstnader, en summa som kan vara omöjlig för många familjer att sätta ut.

Toinen rokote, joka on monissa maissa otettu kansalliseen rokotusohjelmaan, on rokote kohdunkaulan syöpää aiheuttavaa papilloomavirusta vastaan. Suomessa kuolee vuosittain noin 60 naista kohdunkaulan syöpään. 11 000 saa tiedon poikkeavista löydöksistä solu- eli niin sanotussa Papa-kokeessa ja 3 000—4 000 naista joudutaan lähettämään jatkotutkimuksiin. Sekä tyttöjen että poikien rokottaminen varhaisessa vaiheessa estää solumuutoksia mahdollisesti aiheuttavan viruksen leviämisen.

Meillä on hyvin toimiva seulontajärjestelmä, jossa solumuutokset ja syövän esiasteet havaitaan varhaisessa vaiheessa. Tätä ei kokonaan voida korvata rokotuksilla, mutta olisi perusteltua tukea halukkaiden vapaaehtoista rokottamista papilloomavirusta vastaan.

Katson myös, että hpv-rokote tulisi ottaa kansalliseen rokotusohjelmaan mahdollisimman pian. Siihen saakka, kunnes tämä on mahdollista, tulisi panostaa rokotuksen vapaaehtoiseen ottamiseen, minkä vuoksi olisi tärkeää saada välittömästi hpv-rokote korvattavaksi. Rokote maksaa nykyään noin 400—500 euroa, minkä vuoksi kovin harvoilla on varaa kustantaa sitä itse. Siksi tämä on mitä suurimmassa määrin myös yhdenvertaisuuskysymys.

Herr talman, herra puhemies! On itsestään selvää, että yhdenvertaisuus lisääntyy, jos Kela lakiehdotuksen myötä korvaisi 42 prosenttia täydentävien rokotteiden hinnasta vaihtoehdon ollessa, että rokotteita ei otettaisi ollenkaan. Olen tämän vuoksi hämmästynyt reaktioista, joita lakialoitteeni on herättänyt eräissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavissa virkamiehissä. Ymmärrän heidän halunsa jatkaa panostamista kansalliseen rokotusohjelmaan, ja näin meidän onkin tehtävä. Kyse ei kuitenkaan ole joko tai -tilanteesta vaan sekä että -tilanteesta. Toinen ei sulje pois toista. En tässä voi olla mainitsematta, että entinen Kansanterveyslaitoksen johtaja Jussi Huttunen on myös ilmaissut vahvan tukensa kelakorvauksen käyttöönottamiseksi täydentäville rokotteille.

On aivan selvää, että useampien olisi mahdollista hankkia täydentäviä rokotteita, jos korvaus maksettaisiin. Tämän ymmärtämiseksi ei tarvita korkeampaa matematiikkaa, ja lainmuutosta voidaan myös pitää lähinnä kustannusneutraalina. Sillä jos käytämme joitakin miljoonia euroja vuosittain maksetuista kaikkiaan 1,1 miljardin lääkekorvauksista rokotuksiin, säästäisimme välittömissä hoitokustannuksissa.

Herr talman! Eftersom vacciner utvecklas hela tiden också för vuxna kommer alla vacciner inte att rymmas i det nationella vaccinationsprogrammet och det här borde alla ha klart för sig och förstå. Därför behövs fpa-ersättningen som komplement till programmet. Möjligheten till ersättning behövs också eftersom vaccinationsprogrammet bara riktar sig till en bestämd åldersgrupp. På samma sätt som läkemedelsersättningssystemet har ökat jämlikheten bör jämlikheten även kunna ökas genom förebyggande och vaccinering.

Lagmotionen har fått ett bredd understöd. Över etthundra ledamöter har undertecknat den och jag utgår därför från att social- och hälsovårdsutskottet tar motionen på allvar och vidtar lämpliga åtgärder för kunna förverkliga motionen i praktiken inom en nära framtid.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteella on laaja tuki. Yli 100 edustajaa on allekirjoittanut aloitteen, ja lähden tämän vuoksi siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta suhtautuu aloitteeseen vakavasti ja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin aloitteen toteuttamiseksi käytännössä lähitulevaisuudessa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Katson asian niin tärkeäksi, että vielä keskellä yötä kello 2 käytän asiasta puheenvuoron.

Mielestäni se, että rokotteet saadaan Kelan korvausten piiriin, on tärkeää. Rokottaminen on kustannustehokas keino ehkäistä sairauksia ennakolta. Kansalaiset saavat Suomessa kattavasti tietyt rokotteet rokotusohjelman mukaisesti. Rokotteiden merkitys ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa kasvaa jatkuvasti. Osa tehokkaista ja turvallisista rokotteista jää pysyvästi rokotusohjelman ulkopuolelle sitä täydentämään.

Suomalaiset joutuvat maksamaan itse nämä rokotteet täysimääräisesti toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa, missä lainsäädäntö mahdollistaa korvattavuuden. Suomessa lainsäädäntö on tältä osin jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen eikä rokotteille ole mahdollista saada Kelan korvausta.

Korvattavuus ei olisi automaattista kaikille rokotteille, vaan korvauspäätös olisi rokotuskohtainen. Päätös tehtäisiin samojen menettelytapojen mukaan, joilla lääkkeiden korvattavuudesta nykyisin päätetään. Korvaus olisi perusteltua harkita muun muassa pneumokokki-, vyöruusu- ja hpv-rokotteille, mutta siis tässä vain osa rokotteista on mainittu.

Rokotteiden korvattavuus lisäisi kansalaisten tasavertaisuutta. Rokotusohjelmaa täydentävien rokotteiden osalta tilanne on nyt kaikkein epätasa-arvoisin. Mitä suurempi rokotteille myönnettävä korvattavuus olisi, sitä enemmän se edistäisi tasa-arvoa. Yhteiskunta kannustaisi korvattavuudella kansalaisia pitämään huolta omasta terveydestään. Rokotteet tulisivat myös tasavertaiseen asemaan muiden reseptilääkkeiden kanssa.

Esimerkiksi pneumokokki on merkittävin invasiivisten bakteeri-infektioiden aiheuttaja. Se on myös tavallisin keuhkokuumetta, poskiontelotulehdusta ja pikkulasten välikorvantulehdusta aiheuttava bakteeri. Väestöpohjaisten tutkimusten perusteella pneumokokki aiheuttaa maassamme vuosittain 15 000—25 000 aikuisten keuhkokuumetta. Pneumokokkirokotteella voidaan ehkäistä kyseessä olevia sairauksia pikkulapsilla sekä avoleikkauksen jälkeistä keuhkokuumetta vanhuksilla. Kansanterveyslaitoksen mukaan suuri osa aikuisten vakavammista pneumokokkitaudeista voitaisiin ehkäistä lisäämällä polysakkaroidirokotteen käyttöä korkean sairastumisriskin ryhmissä. Se suositteleekin rokotetta 65 vuotta täyttäneille.

Toisena esimerkkinä ovat papilloomavirusrokotteet muun muassa kohdunkaulan syövän esiastetta vastaan. Suomessa kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain noin 150 naista ja kuolee noin 60. Syöpään sairastuminen on yleistynyt alle 40-vuotiailla naisilla. Kohdunkaulan syövän esiasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 12 000 polikliinistä seuranta- ja tutkimuskäyntiä sekä noin 3 000 hoitotoimenpidettä aiheuttavaa sairaalakäyntiä. Lisäksi ulkoiset kondyloomat aiheuttavat yli 9 000 poliklinikkakäyntiä vuodessa. Mitähän kustannuksia näistä kaikista syntyykään, kun vielä lasketaan, kuinka paljon kuluja tulee menetetyistä ihmishengistä? Uskon, että jos lasketaan ihmishenkien säästämisestä aiheutuva summa, niin sillä varmasti pystyisimme korvaamaan nämä rokotteet kevyesti.

Kaikki vanhan Euroopan maat Suomea ja Irlantia lukuun ottamatta ovat antaneet viranomaissuosituksen, aloittaneet rokottamisen tai päättäneet rokottamisen rahoituksesta. Tanska on aloittanut rokotusohjelman, ja Ruotsissa ohjelma aloitetaan vuonna 2010, ja rokotteella on myös sairausvakuutuskorvattavuus. Norjassa päätös ohjelmasta on tehty ja rahat varattu.

Muun muassa Suomen Lääkäriliiton varatoimitusjohtaja Risto Ihalainen Yksityislääkäri-lehdessä 5/2008, professori Jussi Huttunen Yksityislääkäri-lehdessä 6/2008, Hyksin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Ville Valtonen ja geriatrian professori Timo Strandberg ovat tukeneet täydentävien rokotteiden kelakorvattavuutta. Rokotteiden käyttöönoton edistäminen on itsestäänselvä osa hallitusohjelmaan kirjattua ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa vieläpä kustannustehokkaasti, mihin jo aikaisemmin puheessani viittasin.

Mielestäni kyseessä olevat rokotteet tulee saattaa kelakorvauksen piiriin. Suomalaisen terveydenhoidon tulee ohjata enemmän sairauksia ennalta ehkäisevään suuntaan. Kannatan lakialoitetta.

Muistutan, että olen tehnyt tästä toimenpidealoitteen 10. päivä joulukuuta 2008 sekä kirjallisen kysymyksen 11. päivä joulukuuta 2008. Kun katsoin tätä lakialoitetta nyt seuratessani muistiinpanojani, niin olin merkinnyt jo vuodelle 2007 asian, että tekisin tästä lakialoitteen, mutta silloin asian vastustus oli niin voimakasta, juuri niin kuin ed. Henriksson täällä jo totesi, terveydenhoito- ja hyvinvointiviranomaiset suhtautuivat niin negatiivisesti asiaan, että asia ei ollut silloin vielä kypsä siihen asteeseen, että siitä olisi voinut tehdä lakialoitteen. Ehkä on parempi, että juuri ed. Henriksson teki sen, ettei sitä tee lääkärikansanedustaja, jolloin voidaan sanoa, että saattavat taustalla olla jotkut muut vaikuttimet kuin ihmisten auttaminen.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Henriksson on tehnyt erittäin hyvän lakialoitteen. Ennakolta suojautuminen erilaisilta sairauksilta on erittäin kustannustehokasta ja siksi myös erittäin kannatettavaa. On myös huomattava, että korvausmenettelyn laajentamisen nykyisestä tulisi olla helpompaa ja sitä pitäisi jollain tavalla myös kehittää. Koska lääkkeet kehittyvät huimaa tahtia tänä päivänä, niin Kansallisen rokotusohjelmankin pitäisi pystyä paremmin seuraamaan aikaansa. On myös tärkeää, että kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta kelakorvattavuus löydettäisiin näille kaikille lääkkeille.