Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ehdotti nuorisolakiin muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostetaan nuorten sosiaalista vahvistamista parantamalla nuorille tarjottavaa varhaista tukea. Laissa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kunnassa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluisivat nuorten kannalta keskeisimmät toimialat. Mukana olisivat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Myös muut viranomaiset, kuten esimerkiksi puolustushallinto, voivat tarvittaessa kuulua verkostoon. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa.

Lisäksi laissa säädetään etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö. Etsivän nuorisotyön tehtävää hoitavalla tulee olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Lakiin lisätään myös säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisten tulisi luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten, jotta nuorelle voitaisiin tarjota varhaista tukea. Nuorille ei tule velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua palvelua.

Sivistysvaliokunta kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä. Näillä nuorisolain muutoksilla tehdään näkyväksi se, millaisia puutteita nuorille tarjottavissa palveluissa on, ja poistetaan tällä hetkellä olevia aukkoja. Ehdotetut muutokset tähtäävät nuorten elinolojen parantamiseen kahdesta eri näkökulmasta. Monialaisen viranomaisyhteistyön kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Säätämällä etsivästä nuorisotyöstä sosiaalisen vahvistamisen yhtenä keinona puolestaan parannetaan rajatumman kohderyhmän tilannetta.

Sivistysvaliokunnan työssä on monien asioiden käsittelyn yhteydessä vuosien varrella käynyt selvästi ilmi, että viranomaisyhteistyö ei läheskään aina ole riittävä. Tämän hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että suomalainen palvelujärjestelmä on sektoroitunut ja tieto nuorista perustuu usein sektorikohtaiseen tietoon eikä laajempaa kuvaa nuorten tilanteesta pystytä hyödyntämään. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esimerkiksi nuorten kanssa toimivat työvoimaneuvojat ovat tuoneet esiin huolensa niistä nuorista, jotka eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi tai ilmesty paikalle sovittuna ajankohtana, vaikka tuen tarpeen merkit on tunnistettu. Myös varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneistä ollaan huolissaan. Sen vuoksi on tärkeää, että myös nuorisolaissa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi.

Sivistysvaliokunta korostaa, että kodin tukena hyvin toimivat peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito, koulu, ovat parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Laadukas perusopetus ja ammatillinen koulutus, joka myös määrällisesti on riittävä ja johtaa työpaikan saamiseen, ovat tehokkainta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Tuen tarvetta voi kuitenkin ilmetä nuorilla monista syistä. Riittävän varhainen tuki parantaa lasten ja nuorten kasvun edellytyksiä ja antaa mahdollisuuden ehkäistä ongelmien kasaantumisen ja monimuotoistumisen sekä syrjäytymisen. Sivistysvaliokunta on useissa yhteyksissä kuluvalla vaalikaudella käsitellyt nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja lähettänyt muun muassa keväällä 2008 opetusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa on 11 toimenpide-ehdotusta. Tämä hallituksen esitys kuuluu osaltaan niihin parannuksiin, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Opiskelijavalintarekisterilain muutos parantaa mahdollisuuksia ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria oikeiden julkisten palveluiden piiriin ja lisää nuorille tarjottavaa varhaista tukea.

Etsivä työparitoiminta on osoittautunut tehokkaaksi nuorille kohdennetuksi palvelumuodoksi. Suuri osa etsivän nuorisotyön työpareista toimii työpajaympäristössä. Vuonna 2009 on löydetty lähes 2 000 nuorta, joista jatkopolulle ja muihin palveluihin on siirtynyt 1 400 nuorta. Työpajat ovat tarjonneet monille nuorille hyvän polun alkuvaiheen, jolloin on myös päästy ennalta ehkäisemään koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Etsivän työparitoiminnan kautta löytyneistä nuorista osa on erityisten tukitoimenpiteiden tarpeessa. Työpajoissa kehitetty starttivalmennus on yksi etsivän työparitoiminnan ja työpajojen yhteistyön konkreettinen palvelu- ja yhteistyömalli. Saatujen kokemusten perusteella voidaan pitää hyvänä hallituksen esittämää siitä, että etsivä työparitoiminta nostetaan monialaisen viranomaisyhteistyön yhdeksi keskeiseksi uudeksi toimintamuodoksi.

Hallituksen esityksen mukaan etsivällä nuorisotyöntekijällä tulisi olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Riittävänä koulutuksena voitaisiin pitää esimerkiksi nuoriso- tai sosiaalityöntekijän, yhteisöpedagogin, erityisopettajan tai erityissairaanhoitajan, psykologin tai muuta vastaavaa koulutusta. Riittävänä kokemuksena voitaisiin pitää vähintään muutaman vuoden työkokemusta, jonka pohjalta etsivällä nuorisotyöntekijällä olisi valmiudet auttaa tukea tarvitsevaa nuorta. Etsivän nuorisotyön koulutusta tulisi tarjota esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksena.

Etsivän nuorisotyön rahoitusta on valiokunnan mielestä erittäin hyvin lisätty kuluvalla vaalikaudella. Valiokunta katsoo, että toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen liittyen etsivän nuorisotyön ja sen jatkotoimien resursointia tulee edelleenkin jatkaa. Tulee kehittää myös sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan tavoittaa nuoret heidän tutuissa ympäristöissään, muun muassa virtuaalimaailmassa.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta antoi asiasta lausunnon, eikä sillä ollut säätämisjärjestystä koskevia huomautuksia esityksestä. Sivistysvaliokunta on tehnyt ensimmäiseen lakiehdotukseen muutoksia, joissa se on ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnossa olevat kannanotot.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ja sivistysvaliokunnan käsittelemä lausunto on erityistä konkretiaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalle, jonka hallitus on laittanut alkumetreillänsä jalalle.

Sivistysvaliokunta on ottanut jo vuonna 2008 kantaa siihen, miten nuorten syrjäytymistä tulisi ehkäistä, ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, 11 toimenpide-ehdotusta on tehty tämän asiantuntijakuulemisen jälkeen. Tämä esitys on yksi monenlaisista esityksistä esimerkiksi etsivää nuorisotointa tai nuorisotyötä kohtaan. Hallituksen esityksen ja tämän nuorisolain tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Tavoitteena on taata minimitaso nuorten tarvitsemille tukipalveluille. On annettava varhaista tukea nuorten elämänkulussa ja koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.

Tässä laissa säädetään neljä erilaista asiaa:

Ensinnäkin paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi halutaan nyt esittää kuntiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Tämä laki mahdollistaa jo nyt erilaisia kunnissa olevia muotoja tähän viranomaisyhteistyöhön erilaisten raja-aitojen madaltamiseksi eri hallintokuntien välillä. Jos kunnissa on tällä hetkellä jonkunlaisia malleja jo olemassa, niin ei muuta kuin hyvää jatkoa ja tulevaisuutta niille, mutta nyt halutaan jokaisessa kunnassa tartuttavan tähän toimeen.

Toiseksi laissa säädetään tästä etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa nuoria erilaisten palveluiden piiriin, jos he tukitoimiansa tarvitsevat.

Kolmanneksi tässä laissa halutaan säätää tarkemmin salassapitosäännösten estämiseen tiettyjä viranomaisten mahdollisuuksia luovuttaa nuorista tietoja tähän etsivään nuorisotyöhön. Tämä on erittäin tärkeä asia, jotta tarvittavat tiedot olisivat ammattilaisten käytössä.

Neljänneksi tämä laki ottaa kantaa siihen, että viranomaisilla olisi myös oikeus luovuttaa tietoja etsivään nuorisotyöhön opiskelijavalintarekistereiden ja ylioppilastutkintorekistereiden kautta, koska nämähän ovat tällä hetkellä jo sähköisessä muodossa ja varmasti tieto liikkuu sitten helposti oikeiden viranomaisten haltuun.

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että valiokunnan kuulemisessa halutaan painottaa ehdottomasti toimivia peruspalveluita ja kotikasvatusta ja kotona annettavien mallien tärkeyttä. Se on parasta ennalta ehkäisevää työtä, mutta tarvitaan yleistä koordinaatiota näiden tukitoimenpiteiden antamiseksi, ja tietysti meillä tällä hetkelläkin on jo hyvin toimiva oppilaanohjaus, ammattitaitoinen henkilöstö, ja tarvitsemme myös riittävät voimavarat koulutuksen käyttöön.

Toisaalta tähän monialaiseen yhteistyöhön, ohjaus- ja palveluverkoston tarpeisiin, tarvitaan todellisia mittareita, koska suomalainen palvelujärjestelmä on osaltansa sektoroitunut ja tieto nuorista perustuu usein sektorikohtaisiin tietoihin ja tarvitaan tämmöistä laajempaa moniammatillista yhteistyötä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saaman tiedon mukaan tuli monesti esiin se, että yhteistyö ei tälläkään hetkellä ole riittävää. Siihen tarvitaan siis vähän potkua, porkkanoita ja vähän keppiäkin. Lakiehdotus vahvistaa kunnallisen nuorisotoimen asemaa palvelujen järjestäjänä sekä antaa paikalliselle tasolle oikeuden ja velvoitteen toteuttaa monialaista viranomaistyötä.

Sitten muutama sana tästä etsivästä työparitoiminnasta. Tällä hetkellähän meillä on erittäin hyviä kokemuksia tästä asiasta. Me olemme esimerkiksi vuonna 2009 saaneet 2 000 nuorta tämän etsivän nuorisotyöparitoiminnan kautta erilaisten tukitoimenpiteiden piiriin. Nämä tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Yksi mahdollinen etsivän työparitoiminnan muoto on myöskin työpajat ja starttivalmennus, joka on ollut myöskin osaksi kuntien käytössä. Nyt on tarkoitus todellakin se, että kunnissa on erilaisia malleja hoitaa tätä etsivää työparitoimintaa, ja halutaan kannustaa kuntia jatkamaan edelleen näitä hyviä hankkeita ja menetelmiä, mutta halutaan todellakin saattaa se minimitaso kaikille eri puolilla Suomea asuville nuorille tähän palveluun.

Halusimme valiokunnan lausunnossa kiinnittää huomiota siihen, että etsivää nuorisotyötä tekevien ammattilaisten koulutustaso olisi mahdollisimman korkea ja kattava, mutta lähdimme siitä, että minkäänlaista kattovaatimusta esimerkiksi korkeakoulutason koulutuksesta ei asetettu, vaan haluttiin taata se, että riittävä koulutus nuoriso- ja sosiaalityöntekijöille, erilaisille erityisopettajille ja psykologeille annetaan tulevaisuudessa ja annetaan myöskin tällä hetkellä työtä tekeville täydennyskoulutusta tämän työn tekemiseen.

Yksi, oikeastaan kaikkein negatiivisin, asia tämän lain puitteissa oli tietysti raha. Siitä saimmekin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, jos ei voi sanoa pyyhkeitä, niin ainakin huolestumisen asteen keskustelua ennen kaikkea esimerkiksi Kuntaliiton kannanotossa. Etsivään nuorisotyöhönhän on tämän vaalikauden aikana annettu lisää rahaa, mistä kiitos hallitukselle, mutta edelleenkin kannamme huolta siitä, että resursseja tulee jatkaa tämän nuorisolain toteuttamiseen kunnissa. Työtä ei voida tehdä pitkäjänteisesti vain erityisavustusten varoilla, ja tämä on sitten vakava viesti meidän rahojamme jakaviin instansseihin.

Arvoisa puhemies! Haluan katsoa kuitenkin jo tämän hyväksyttävän nuorisolain tulevaisuuteen. Oma ajatukseni on, että tämä on vain ensimmäinen askel siihen, että haluamme pitää huolta siitä, että yksikään nuori ei missään elämänvaiheessa jää unholaan vaan tulemme asettamaan nuorille erilaisia tukitoimenpiteitä jatkossakin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen aikana saimme myöskin erilaisia malleja nuorisotyön toteuttamiseksi ennen kaikkea Pohjoismaista, mutta yksi erittäin rakentava esimerkki tuli myös Alankomaiden esimerkistä, että viranomaisyhteistyö on erittäin tiivistä ja siellä on tekniset valmiudet hakea jo tällä hetkellä erittäin hyvin esille niitä nuoria, joilla on ongelmia eri vaiheissa elämäntilanteita. Siksi niistä malleista on syytä ottaa oppia. Aina sitä ruutia ei tarvitse itse keksiä.

Toisekseen itse katson tärkeäksi, että jossain vaiheessa saataisiin aikaan näitten nuorten tukipalveluille tällaisen fyysisen toimintaverkkoympäristön tai tilan luominen, siis fyysisen toimipisteen luominen, josta nuori saisi yhden luukun periaatteella niitä tukipalveluita tulevaisuudessa. Vielä sen lisäksi näen tärkeäksi, että nuoret itse osallistuvat esimerkiksi siihen monialaiseen viranomaisten yhteistyöhön jollain tavalla, että he tulevat kuulluiksi nuorten asioissa, ja oma aktiivisuus olisi se palkitseva asia.

Tietysti omalla tavallaan tämä laki voi olla ensiaskelia myöskin sille, että me haluamme, että nuorille turvataan yhteiskunta- ja koulutustakuu täällä Suomessa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jos edellisen lain yhteydessä olimme hallituspuolueitten ja ministerin kanssa, voisiko sanoa, tavoitteista samaa mieltä, mutta toiminta- ja työskentelytavoista vähän eri mieltä, niin tämän asian yhteydessä minun täytyy kyllä sanoa, että sekä hallituspuolueiden että oppositiopuolueiden edustajat rakensivat, me kaikki oikeastaan yhdessä rakensimme, mietintöä, ja se oli todella mukava prosessi rakentaa yhteistä hyvää. Ihan samanlaisilla ajatuksilla lähestyn tätä koko lakiesitystä kuin valiokuntamme puheenjohtaja Vahasalo ja ed. Vehkaperä ja allekirjoitan kaiken sen, mitä he aikaisemmissa puheenvuoroissaan tuossa äsken puhuivat.

Arvoisa puhemies! Nuorisolain muuttamisen tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Laissa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi ja tarkoituksena on rakentaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka muodostuu opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajista. Tämän verkoston tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ja vahvistaa yhteistyötä ja hakea yhteisiä toimintamalleja ja sitä kautta rakentaa entistä parempaa palveluverkostoa nuorille.

Toisena asiana tämän lain yhteydessä voi todeta, että tässä myös säädetään etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret ja auttaa heitä sellaisten palveluiden ja tuen piiriin, joka edistää heidän kasvuaan ja kehitystään ja mahdollisuuttaan pitää itsensä kiinni sekä koulutuksessa että mahdollisesti työmarkkinoilla. Elikkä tässä on kaksi, voisiko sanoa, vähän erilaista lähestymiskulmaa: on sekä organisatorinen että yksilön näkökulmasta oleva lainsäädäntö.

Viime vuosina erityispalvelujen tarve on lisääntynyt, kun kunnissa on leikattu universaaleja hyvinvointipalveluja ja ehkäiseviä palveluja. Päiväkotien ja koulujen suuret ryhmäkoot, opettajien lomautukset, kouluterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan leikkaukset johtavat siihen, että lasten oireilua ja ongelmia ei havaita riittävän ajoissa. Tähän myös valiokunta mietinnössään on puuttunut. Myös riittämätön tuki ja ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa aiheuttavat väliinputoamista ja syrjäytymistä, ja tässä yhteydessä sekä tämä olemassa oleva palveluverkosto että myös etsivä nuorisotyö ovat erittäin hyviä työskentelymalleja toimia. Siksi kaikkein tärkeintä on, että lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä tukena ovat hyvin toimivat peruspalvelut. Hyvät, toimivat ja kaikille saatavilla olevat peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito, koulu, turvaavat kaikkein parhaiten lapsen turvallisen ja tasapainoisen kasvun. Näin peruspalvelut ovat myös parasta ongelmien ehkäisyä.

Maksuttoman ja laadukkaan koulutusjärjestelmän merkitys on aivan keskeinen yhteiskunnallinen tasa-arvon tuottaja, osaamisen turvaaja ja kestävän hyvinvointiyhteiskuntamme takaaja. Kaikille lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus oppimiseen ja omien lahjojensa löytämiseen ja hyödyntämiseen. Jokaiselle on annettava mahdollisuus pärjätä omassa elämässään ja rakentaa omaa elämäänsä.

Arvoisa puhemies! Mutta koska olemme ajautuneet ongelmiin, on tärkeää, että pyrimme ne myös ratkaisemaan, mihin tällä lakiesityksellä pyritään. Nyt tavallaan aletaan määritellä nuorisopalvelujen minimitasoa ja tuodaan tietoisuuteen, millaisia puutteita palveluissa on, ja samalla poistetaan näitä palveluissa olevia aukkoja. Samalla parannetaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea sekä elämänkulkunsa että koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Avainasemassa on paikallisten tahojen monialainen yhteistyö. Hallinnolliset sektorit on ylitettävä ja nähtävä ihminen kokonaisuutena, jolle palveluita tulee olla saatavilla hänen tarpeittensa mukaan eikä sen mukaan, minkä viraston oven hän sattuu aukaisemaan.

Kuntien tulee muodostaa nuoren ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat nuoren näkökulmasta keskeiset toimijat, kuten opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkosto toimisi vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Joissakin kunnissa onkin käytössä prosessiorganisaatio, jossa palvelukokonaisuutta katsotaan enemmän elämänkulkuajattelun kuin hallinnon näkökulmasta. On hyvä, että tätä näkökulmaa vahvistetaan lainsäädännöllä riippumatta siitä, miten kunnassa palveluprosessia käytännössä hallinnoidaan.

Moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä ei voi varmaan liikaa korostaa. Joissakin asiantuntijalausunnoissa esitettiin huoli nuorten parissa toimivien ammattilaisten puutteesta, ja se on varmasti syytä ottaa vakavasti. Nuoret myös toivovat, että heidän oma edustuksensa olisi mukana moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa. Sekin olisi tärkeää, että asioihin saadaan myös nuorten omaa näkökulmaa ja heidän arjestaan perspektiiviä käsiteltäviin kysymyksiin.

Arvoisa puhemies! Aivan muutama sana palvelurakenteista. Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin myös huolta, minkä peruspalvelujen leikkaukset ovat aiheuttaneet. Tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuva yhteiskuntamme ja luottamus tulevaisuuden hyvinvointiin ovat olleet lamasta asti vakavasti uhattuina. Riskit ovat taas aktualisoituneet tämän uuden laman myötä. Vaikka juhlapuheissa toistetaan, ettei lapsia laiteta laman maksajiksi, kunnissa joudutaan tekemään tuottavuuden ja tehostamisen nimissä jatkuvia leikkauksia lapsiperheiden palveluihin. Näin ajamme itsemme tekemään marginaalista sosiaalipolitiikkaa, jossa koetamme yksilökohtaisesti korjata syntyneitä ongelmia, vaikka inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää olisi tukea niitä peruspalveluita, jotka vahvistavat lapsen erilaisia kehitysyhteisöjä. Peruspalvelujen vahvistaminen tulisi ottaa vakavasti, ei vain puhua siitä vaan toimia sen mukaisesti sekä eduskunnassa että päättäjinä, ja toivon tämän lain tuovan tukea tähän kokonaisuuteen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! En lähde saarnaamaan ja toistamaan niitä samoja lauseita, joita edeltävät puhujat ovat kertoneet. Mutta sen verran terveisiä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan aiemmista kuulemisista, jotka liittyvät muihin lakeihin kuin tähän kyseessä olevaan lakiin, että etsivän nuorisotyön osalta on tullut runsaasti palautetta ympäri Suomen siitä, että toiminta on äärimmäisen hyvää, tarpeellista. Sitä on nyt kokeiltu ja testattu ja hyväksi todettu. Mutta siinä vaiheessa, kun tulee taloudellisesti vaikeat ajat, niin monta kertaa käy niin, että siitä nuoren jatkosta puuttuvat ne konkreettiset, todelliset toimintaresurssit, jotta häntä voitaisiin ohjata vuosia eteenpäin, eikä niin, että hänet löydetään ongelmineen, tulee hetkittäinen ratkaisu ja sitten se pitkäjänteinen työ jää tekemättä. Tämä on varmasti semmoinen asia, johon meidän yhteisesti eduskunnassa on kiinnitettävä huomiota ja pidettävä huoli, että se etsivä työ ei ole vaan hetken huumaa, vaan se sitten kantaa pitkäaikaista hedelmää.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ja sivistysvaliokunnan antama mietintö nuorisolaista on tähän taloudelliseen ja muuhunkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen erinomaisesti soveltuva asia. Yksityiskohtia mietinnöstä on jo käyty hyvin tässä keskustelussa läpi.

Itse haluan korostaa sivistysvaliokunnan keväällä 2008 käsittelemää omaa asiaansa nuorten syrjäytymisuhasta ja valiokunnan lopputuloksena toteamaa toimenpideohjelmaa. Ohjelmaan kirjattiin silloin 11 kohtaa.

Arvoisa puhemies! Keväällä 2010 näistä todetuista 11 kohdasta suuri osa on jo kaksi vuotta myöhemmin tavalla tai toisella toteutunut tai on jalalla. Lakimuutoksia tai uudistuksia on asian tiimoilta tehty runsaasti. Ensinnäkin perusopetuslain muutos koskien erityisopetusta käsiteltiin kolme viikkoa sitten tässä salissa. Ammattistartti niille perusopetuksen päättäville, joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa, säädettiin syksyllä 2009. Oppilashuoltoon ja kouluterveydenhoitoon liittyvät kehittämistoimet ovat monella sektorilla vireillä ja menossa eteenpäin. Oppilaanohjauksen tehostaminen on menossa myöskin monella sektorilla ainakin läpäisyperiaatteella eteenpäin. Nuorisolain muutos sisältäen erityisesti etsivän työparitoiminnan on tässä käsittelyssä nyt esillä. Perusopetuksen tuntijakouudistuksesta, jossa painotetaan monia yksityiskohtia sivistysvaliokunnan toimenpideohjelmasta, on raportoitu tässä runsas viikko sitten.

Itse painotan kodin ja koulun tiivistä yhteistyötä ja kanssakäymistä ongelmien ennalta ehkäisyssä. Tämä prosessi osoittaa, että ongelmiin ja epäkohtiin kannattaa valiokunnissa tarttua ja tulosta voi tulla jo yhdenkin vaalikauden aikana. Tästä ripeydestä meidän tulee kiittää hallitusta.

Onnistuneet toimet ja nuorten kannalta myönteiset ratkaisut tuovat tapauskohtaisesti yhteiskunnalle suuret säästöt. Puhutaan yhden miljoonan euron kustannuksista yhtä syrjäytyvää nuorta kohden. Syrjäytymisen ehkäisyyn meillä ehdottomasti kannattaa panostaa, ja tässä mielessä sivistysvaliokunta on ollut oikealla asialla.