Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tämmöinen liikenneilta tänä iltana, eikä tämä vielä tähänkään lakiesitykseen lopu.

Tämän kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttaminen tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että kauppa-alustukea voitaisiin jatkossa maksaa myös sellaiselle varustamotoimintaa harjoittavalle suomalaiselle työnantajalle, joka ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja. Lisäksi lakia täsmennetään vastaamaan myös Euroopan yhteisöjen komission meriliikenteen valtiontuen suuntaviivoja. Totta kai tällä on hyvinkin paljon vaikutuksia myöskin suomalaiseen aluskantaan. Siitä valiokunta esittää mietinnössään eräitä arvioita.

Ulkomaanliikenteen volyymihan on viime vuosina kasvanut jatkuvasti ja kotimaisten alusten osuus Suomen satamien kautta kulkevassa viennissä on laskenut noin 20 prosenttiin, mitä voidaan ilman muuta pitää erittäin alhaisena ja jopa huolestuttavana tasona. Tämän lisäksi suomalainen aluskalusto on ikääntynyt siinä määrin, että Suomen lipun alla olevien alusten keski-ikä on tällä hetkellä noin 20 vuotta, kun se EU-talousalueella on keskimäärin 12 vuotta. Tämän vuoksi on, totta kai, tärkeää ja on syytä etsiä kaikkia mahdollisia keinoja, että saadaan Suomen lipun alle aluksia, saadaan se kokonaismäärä olennaisesti nykyistä tasoa korkeammalle ja saadaan myös alusten heikentyvä ikääntymiskehitys pysäytettyä. Tällä esityksellä pyritäänkin lisäämään joustavuutta varustamotoiminnan järjestämisessä ja mahdollistamaan uusia rahoittamisvaihtoehtoja alushankintoihin.

Asiantuntijakuulemisessa arvioitiin, että tällä esityksellä on myönteinen vaikutus aluskannan kokoon, ikärakenteeseen ja työllistämistilanteeseen, ja valiokunta pitääkin tämän vuoksi hallituksen esitystä oikeana, mutta korostaa, että merenkulun tukemiseksi tarvitaan muitakin, laajakantoisempia toimenpiteitä, siis sen tukemiseksi, että Suomen lipun alla olevien alusten määrä lisääntyy. Sitten mennään jo tonnistoverokeskustelun alueelle.

Sitten tähän huoltovarmuuskysymykseen, joka ilman muuta liittyy tähän asiaan hyvin olennaisella tavalla, liittyy jopa siinä määrin, että nimenomaan tähän huoltovarmuuskysymykseen jätettiin mietintötekstiin vastalause. Huoltovarmuuskeskushan on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että suomalaisten alusten osuus ulkomaankaupan kuljetuksissa on laskenut huoltovarmuuden kannalta huolestuttavan alhaiselle tasolle. Tietysti kriisitilanteissa täytyy olla varmuus siitä, että aluskalusto säilyy Suomen liikenteessä. No, itse lainsäädännössähän ei ole tällä hetkellä mitään selvää prosenttirajaa sille, milloin tämä huoltovarmuusnäkökohta toteutuu. On kuitenkin selvää, että myös kriisitilanteissa tarvitaan ainakin enemmän kuin tuo 20 prosenttia nykyisestä aluskalustosta huolehtimaan Suomen ulkomaanliikenteen kuljetuksista.

Alusten omistus ja operointihan ovat usein eriytyneet yhä voimakkaammin. Tämä johtuu osittain globalisaatiokehityksestä, EU-jäsenyydestä, rahoitussektorin muutoksesta. Kuljetuksista vastaavat yhtiöt eivät usein haluakaan omistaa aluksia, vaan omistus on siirretty esimerkiksi rahoitus- ja holdingyhtiöiden tehtäväksi. Merenkulun osalta hyvin yleinen järjestely on niin sanottu bareboat-rahtaus, jossa alus vuokrataan kokonaisuudessaan operaattorille ilman miehistöä.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan merenkulun huoltovarmuuden perusteita arvioitaessa on otettava huomioon uudet merenkulun mekanismit ja rakenteet sekä omistuksen luonteen muuttuminen. Huoltovarmuuskeskus onkin tässä asiantuntijakuulemisessa katsonut, että alusten rahoituksellinen ulkomainen omistus ei vaaranna kuljetusketjujen toimivuutta häiriö- ja poikkeusoloissa, koska operointioikeudet ovat suomalaisella varustamolla. Hallituksen esitykseen liittyvän muutosehdotuksen mukaan tällainen vuokrattu alus voitaisiin merkitä kauppa-alusluetteloon, vaikka varustamotoimintaa harjoittava suomalainen työnantaja ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja, eli kauppa-alusluetteloon merkitseminen mahdollistaisi myös tuen maksamisen tällaiselle työnantajalle.

Valiokunta toteaa vielä, että kotimaisen tonniston osuus maamme ulkomaankaupan kuljetuksista nykyisen tukimuodon vallitessa on ajanjaksolla 2000—2004 alentunut 40 prosentista noin 33 prosenttiin. Tämän lain muutoksella turvataan nyt Suomen ulkomaankaupan kuljetusten suorittaminen nykyistä suuremmassa määrin suomalaisen tosiasiallisen määräämisvallan puitteissa, ja tosiasiallinen määräämisvalta tarkoittaa tässä sitä, kuka on varsinainen operoija. Ilman kyseistä muutosta kotimaisen tonnisto-osuuden nykyistä kielteistä kehitystä ei voida pysäyttää eikä kääntää parempaan suuntaan. Koska muutoksella voidaan olettaa olevan myönteinen vaikutus myös tonnisto-osuuden kehitykseen, valiokunta pitääkin uudistusta myös huoltovarmuusnäkökohdista kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena.

Sitten yksityiskohtaisissa perusteluissa jouduimme palaamaan vielä Saimaan kanavan liikenteeseen. Tämähän liittyy komission tammikuussa 2004 tarkistettujen meriliikenteen valtiontuen suuntaviivojen tulkintaan, ja asiasta esitettyjen eri tulkintojen vuoksi valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että tätä säännöstä nyt täsmennetään vihdoinkin Saimaan kanavan liikenteen osalta. Tämä on se asia, johon valiokunta kiinnitti jo yksimielisesti huomiota — taitaa olla noin vuoden päivät sitten — ja teki tästä asiasta myöskin ponnen, johon sitten myöskin eduskunta yhtyi. Sen takia täytyy sanoa näin, että valiokunta oli suorastaan hämmästynyt, etten sanoisi pöyristynyt, siitä, että tätä Saimaan kanavan liikenteen kysymystä ei ollut hoidettu hallituksen esityksessä sillä tavalla, mitä eduskunta aikanaan jo selkeästi esitti. Ohjeet olivat selvät ja tulkinta oli selvä, ja tämä piti sitten valiokunnan itse nostaa pöydälle ja käydä monia vääntöjä ja keskusteluja sitten sekä liikenne- ja viestintäministeriön että valtiovarainministeriön kanssa, jotta tähän nyt syntyneeseen lopputulokseen päästiin.

Saimaan kanavan kautta tapahtuva matkustaja- ja rahtiliikenne on pääasiassa ulkomaan meriliikennettä, jos alus pääasiallisesti liikennöi suomalaisen sataman ja yhteisön sataman tai suomalaisen sataman ja kolmannen valtion sataman välillä. Tällöin alus täyttää kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytykset EY-komission vahvistamien valtiontuen suuntaviivojen osalta. Jotta tässä tulkinnassa ei olisi sitten epäselvyyksiä, valiokunta halusi täsmentää tätä pykälän 5 momenttia maininnalla, jonka mukaan Saimaan kanavan liikenne kuuluu yksiselitteisesti ulkomaan meriliikenteen piiriin. Valiokunta teki vastaavan muutoksen tämän momentin muotoiluun, joka kuuluu nyt näin: "Aluksen katsotaan olevan pääasiassa ulkomaan meriliikenteessä, jos alus on kalenterivuoden aikana yli puolet toiminta-ajastaan ulkomaan meriliikenteessä, mukaan lukien Saimaan kanavan kautta tapahtuva liikenne."

Tämä on tietysti tässä kokonaisuudessa hyvin pieni asia mutta Saimaan kanavan käytön ja Saimaan vesistöalueen liikenteen kannalta erittäin merkittävä uudistus. Siitä olen erittäin tyytyväinen ja iloinen, että tältä osin valiokunta kykeni määrätietoisesti yksimieliseen esiintymiseen ja sai tämän aikaiseksi.

Kuten, arvoisa puhemies, totesin, valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause, joka koskee tätä huoltovarmuuskysymystä. Sen varmasti sitten vastalauseen allekirjoittajat esittelevät.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Yli 18 vuoden aikana on tullut oltua mukana monessa yrityksessä, monessa eriävässä mielipiteessä ja vastalauseessa. Niistä aikaisemmista tuskin yhtäkään historioissa miltään osin mainitaan, mutta, arvoisa puhemies, tässä vastalauseessa on kysymys niin suuresta asiasta, että jos Suomella huonosti joskus tässä lähivuosikymmenien aikana menee ja vielä sen jälkeen on mahdollisuus Suomen historiaa kirjoittaa ja väitöskirjoja väsätä, niin tämä vastalause, jonka nyt olen jättänyt ed. Vistbackan tukemana, tullaan ottamaan käsittelyyn.

Yritän selvittää tätä asiaa. Tässä muutama vuosi sitten olin maanpuolustuskurssin jatkokurssin jatkokurssilla, ja erityisenä teemana oli huoltovarmuus. Silloin Huoltovarmuuskeskuksen johtaja esitteli hyvin tarkkaan sen, mistä näissä huoltovarmuusasioissa on perimmältään kysymys liittyen juuri saarivaltion osalta siihen, että meillä pitää olla sellaista rahtialuskantaa oman lipun alla, joka on suomalaisomistuksessa niin, että määräysvalta poikkeusoloissa ulottuu tuon aluskannan käyttöön. Vielä pitää tämän kaluston olla jäävahvistettua ja sen pitää olla saaristo-oloissa käyttökelpoista, ihan suuret ro-ro-alukset ja muut eivät siihen oikein käy. Tämä esitys oli hyvin vakuuttava, se oli samansisältöinen kuin oli ollut varsinaisella maanpuolustuskurssillakin. Tämä sama kanta tuotiin kolme neljä viikkoa sitten Helsingin Sanomissa esille pääuutissivulla ja myöskin siellä myöhemmin sivulla, jolla selvitettiin tätä tilannetta ja nykytilanteen huolestuttavuutta. Oli äärimmäisen suuri ja shokeeraava kokemus, kun hallitus oli pannut Huoltovarmuuskeskuksen järjestykseen ja hyväksymään politiikkamuutoksen.

Arvoisa puhemies! Mitä tahoa tämä ulkomaanliikenteen kauppa-alustuki nyt tulee koskettamaan? Se koskettaa käytännöllisesti katsoen yhtä ainoaa niin sanottua suomalaisena pidettyä yhtiötä: Finnlinesia. Firman nimihän viittaa Suomeen jollakin tavalla, Finnlines — Suomen linjatko se olisi suomeksi tai jotakin sellaista. Äärimmäisen taitavaa on ollut se, millä tavalla tämä asia on hoidettu. Ensin tulee hallituksen esitys hirmuisen kiireellisellä vauhdilla, sitten se pannaan tuolla valiokunnassa supervauhdilla mietintöä kohti, ja just kun saadaan se mietintö valiokunnasta, kerrotaan, kuka tämän firman nykyisellään omistaa. Se ilmoitettiin lauantain lehdistössä, jossa kerrotaan, että italialainen laivayhtiö Grimaldi Group nousi perjantaina varustamoyhtiö Finnlinesin suurimmaksi omistajaksi. Toiseksi suurin omistaja on nyt juuri näitten muutosten jälkeen firma, jonka nimi on — en osaa lausua tätä nimeä mutta totean nimen kirjaimet — Thominvest Group. Kolmas suuri omistaja on Veikko Laine Oy. Minkälainen omistus sillä on, sitä en tiedä.

Toisin sanoen me olemmekin tässä juuri nyt kuulleet valiokunnan puheenjohtajan todistuksen siitä, että tämmöinen firma olisi jollakin tavalla Suomen määräysvallan alaisena. Kysymys on sitten, kun vielä siirrytään rahoitusyhtiöön — siis tässä on operoiva yhtiö, sitten on vielä rahoitusyhtiö, joka on vielä sitten kokonaan muuta — millä ihmeen ilveellä poikkeustilanteessa tällä tavalla omistettu ketju olisi Suomen valtion, hallituksen, määräysvallan alainen. Ei sitten millään tavalla. Tämän takia tulen esittämään toisessa käsittelyssä, että hyväksyttäisiin huoltovarmuutta nyt mietinnössä koskevan luvun sijasta teksti, joka kuuluu näin:

"Suomi on saarivaltio, jonka huollossa kansainvälisen työnjaon oloissa merikuljetusten sujumisella sekä normaali- että poikkeusoloissa on ratkaiseva merkitys. Tässä katsannossa vuonna 1991 säädetyssä kauppa-alusluettelossa (4 §) edellytettiin, että alustuen edellytyksenä on aluksen kotimainen omistus. Näin voitiin olla suhteellisen varmoja, että laiva säilyy Suomen liikenteessä poikkeusoloissa. Tämä realiteetti ei ole miksikään muuttunut. Juuri tätä varten on olemassa huoltovarmuuslainsäädäntö ja sen käytännön toteuttamista varten Huoltovarmuuskeskus.

Nyt käsittelyssä oleva ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloa koskeva lainmuutos tarkoittaisi toteutuneena sitä, että alustukea maksettaisiin myös sellaisista Suomen lipun alla purjehtivista kauppa-aluksista, jotka omistaa ulkomainen rahoitusyhtiö. Vaikka suomalaisilla varustamoilla olisi pitkäaikainen sopimus aluksen omistavan ulkomaisen rahoitusyhtiön kanssa, ei varmuutta aluksen säilymisestä Suomen valtion käytössä poikkeusoloissa olisi. Tämä vaarantaa entisestään huoltovarmuuttamme, joka on jo heikentynyt; vuosina 2000—2004 kotimaisen tonniston osuus maamme ulkomaankaupan kuljetuksista alentui 40,1 prosentista 32,7 prosenttiin. Tämän kehityksen katkaiseminen olisi pitänyt ottaa tukijärjestelmää kehitettäessä ensisijaiseksi tavoitteeksi. Luotettavia kotimaisia varustamoja on olemassa. Ne ovat valmiita kohtuullista tukea saadessaan lisäämään juuri sellaista jäävahvistettua kotimaista tonnistoa, jota huoltovarmuuden säilyttäminen vaatii."

Nyt jää jäljelle ainoastaan työllisyyden ehkä tilapäinen parantaminen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti työllisyyden osalta, mihin ed. Pulliainen lopetti, tällä hallituksen esityksellä on jonkinlainen merkitys, toivottavasti ei niin lyhytaikainen kuin itse epäilen. Mutta kun valiokunnassa tätä käsiteltiin, puhuttiin hyvin paljon nimenomaan siitä, että saadaan lisää tonnistoa, kun tiedetään, miten sitä on poistunut Suomen lipun alta, ja kun olin meriseminaarissa ja kuuntelin siellä toimitusjohtaja Mika Nykäsen alustusta, tuli mieleen vaan se, että hänkin ikään kuin rivien välistä antoi ymmärtää sen, että tosiasiallisesti tilanne on hieman toinen kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Kaiken kaikkiaan voi sanoa sen, että varsinkin tämä viime lauantain ilmoitus Finnlinesin omistuksesta ja ne perusteet, joita tämän hallituksen esityksen yhteydessä on annettu, ovat osoittautuneet sangen ristiriitaisiksi. On perusteltu sillä, että on nykyaikaa rahoitusyhtiöitten kautta pyörittää kyseistä toimintaa. Varmasti näin määrätyiltä osin onkin.

Arvoisa puhemies! En kovin syvällisesti tässä vaiheessa lähde tältä osin tähän esitykseen mutta sen toteaisin, minkä myöskin valiokunnan puheenjohtaja totesi, että tuntuu käsittämättömältä, että hallituksen toimesta ei ole otettu huomioon eduskunnan aikaisempaa tahtoa nimenomaan Saimaan kanavan kautta tapahtuvan liikenteen osalta, kun todettiin myöskin se, että tässä matkustajaliikenteessä, mistä varsinaisesti oli kyse, on miehistö ollut merityökortin alaista eli kaikilta osin täyttänyt voimassa olevan lain säädökset. Näyttää siltä, että valtiovarainministeriössä mitä ilmeisimmin on ollut sellainen näkemys, että minkäänlaista sympatiaa tällaiselle toiminnalle ei anneta.

Sitten, arvoisa puhemies, tähän asiaan, mistä ed. Pulliainen jo vastalauseen ensimmäisenä allekirjoittajana totesi. En halua lähteä sitä sen enempää toistamaan, mitä hän kertoi ja luki tämän meidän vastalauseemme, mutta kun täällä on viitattu Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtajan lausuntoon, niin kun analysoi sitä lausuntoa hieman tarkemmin, niin hänhän toteaa, että tämä on tarkoituksenmukainen uudistus, joka kannattaa nyt toteuttaa, varsinkin kun kotimaisen tonniston osuus maamme ulkomaankaupan kuljetuksista nykyisten tukimuotojen vallitessa on alentunut, niin kuin meidän vastalauseessamme on todettu. Lisäksi hän toteaa, että Huoltovarmuuskeskus näkee vireillä olevan lakimuutoksen yhtenä keinona parantaa merenkulun huoltovarmuutta tilanteessa, jossa ei mitään muita keinoja ole näköpiirissä, eli ikään kuin seinää vasten, arvoisa puhemies, minun mielestäni Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja antoi tämän suhteellisen myönteisen lausuntonsa.

Jos jotakin parannusta mahdollisesti huoltovarmuuteen saadaan, niin voi olla, että tästä jotakin tulee, mutta, arvoisa puhemies, itse olen perustellut myös omaa näkemystäni tässä sillä, että tähän saakka olen aina ymmärtänyt, että omistaja loppujen lopuksi päättää, missä ja mitä se oman omaisuutensa suhteen tekee, ja näin valitettavasti uskon, että myös tämän aikanaan hyväksytyn hallituksen esityksen kautta tulee tapahtumaan mahdollisissa kriisitilanteissa, joita en tietenkään toivo, nimenomaan, että näitä ainakaan Suomen osalle tulisi. Mutta kun tätä on perusteltu minun mielestäni aivan väärillä perusteilla ja nimenomaan myös huoltovarmuuden osalta, niin tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä kannattamaan ed. Pulliaisen muutosesitystä huoltovarmuuskohtaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Esillä oleva lakimuutos ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta on tarpeellinen, jos laivaliikenne halutaan pitää suomalaisissa käsissä ja kilpailukykyisenä. Ulosliputuksia ei hillitä millään muilla konsteilla, valitettavasti. Ikääntyminen on iso ongelma lähitulevaisuudessa aluskalustossamme, keski-ikä on nyt jo 20 vuoden kieppeissä ollen lähes puolet iäkkäämpää kuin EU:n talousalueella keskimäärin. Tämä esitys pyrkii myös lisäämään joustavuutta varustamotoiminnoissa. Meidän ykköstavoitteenamme täytyy olla, että varustamot uskaltavat investoida uuskalustoon. Toiminnan täytyy olla kilpailukykyistä. Tärkeää on myös se, että uusia rahoitusvaihtoehtoja toivottavasti löytyy tällä lakimuutoksella. Tasavertaisuus on ollut yksi ongelmallinen huolenaihe, jotta kilpailunvääristymiä ei pääse syntymään.

Hallituksen esityksessä on täsmennetty ulkomaanliikenne koskemaan ulkomaan meriliikennettä. Valiokunnan puheenjohtaja Markku Laukkanen toi tuossa erinomaisesti esiin, että yksityiskohtaisissa perusteluissa valiokunta piti asiasta esitettyjen eri tulkintojen vuoksi tärkeänä, että säännöstä täsmennetään myös Saimaan kanavan liikenteen osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Saimaan kanavan kautta tapahtuva matkustaja- ja rahtiliikenne on ulkomaan meriliikennettä, jos alus pääasiallisesti liikennöi suomalaisen sataman ja yhteisön sataman taikka suomalaisen sataman ja kolmannen valtion sataman välillä. Alus tuolloin täyttää kauppa-alusluettelon vaatimukset. Epäselvyyksien välttämiseksi valiokunta on ehdottanut, että pykälän 5 momenttia täsmennetään maininnalla, jonka mukaan Saimaan kanavan liikenne kuuluu ulkomaan meriliikenteen piiriin, yksimielisesti. Saimaan kanavan kotimaiselle alusliikenteelle tehty muutosehdotus on lähes elinehto niin matkustajaliikenteessä kuin rahtiliikenteessä. Valtiolle ei tästä tule taatusti menetystä vaan päinvastoin.

Tässä yhteydessä haluan todeta, että valiokunta teki kyseisen asian käsittelyssä hyvän työn ja yksimielisen päätöksen tältä osin ilman tuota ed. Pulliaisen ja ed. Vistbackan tukemaa huoltovarmuusnäkökohtaa. Ymmärrän heidänkin näkemyksensä tässä. Minä haluan antaa erikoismaininnan valiokunnan puheenjohtajalle Markku Laukkaselle todella hyvin hoidetusta ja johdetusta mietinnöstä.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttaminen on ollut vireillä hyvin kauan, ja ennen kaikkea minun näkökulmani on sisävesiliikenteen näkökulma. Myöskin yhdyn niihin kiitoksiin, mitä täällä on esitetty liikenne- ja viestintävaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle siitä, että nyt kun tämä lakiesitys ja lainmuutos on ollut käsittelyssä, tähän on lisätty tämä täsmennys Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta liikenteestä. Se on erinomainen parannus tässä kysymyksessä ja parantaa tilannetta niiltä osin kuin Saimaan kanavan kautta tapahtuu meriliikennettä ja kun se liikenne on Saimaan kanavalle ja sitä kautta sisävesille.

Arvoisa puhemies! Edelleen on epäkohta se, että meillä on sisävesivarustamoja, jotka harjoittavat liikennettä sisävesillä ja Saimaan kanavan kautta meren puolella. Nyt nämä rannikkovarustamot saavat tämän kauppa-alustuen, mutta sisävesivarustamot sitä kaikkien alusten osalta eivät saa, elleivät ne yli puoli vuotta ole Saimaan kanavan kautta meriliikenteen puolella. Näin silloin kun ulkomaankauppa-alukset ovat sisävesillä, ne saavat kauppa-alustuen ja kilpailu vääristyy, kun sisävesivarustamot joutuvat täysin kustannuksin harjoittamaan liikennettä siellä. Tämä on edelleenkin ongelma. Minä toivon, että niin hyvää työtä kuin tässä on tehtykin, liikenne- ja viestintävaliokunta jaksaa ponnistella vielä eteenpäin siinä, että me saisimme myöskin sisävesivarustamot samaan asemaan ulkomaanliikenteessä olevien alusten kanssa niiltä osin kuin liikenne tapahtuu päällekkäin sekä sisävesillä että Saimaan kanavan kautta merellä. Tässä meillä on vielä tehtävää, koska meillä on Saimaalla sellaisia varustamoja, jotka ovat hyvin tärkeitä sisävesiliikenteen kehittämisen kannalta, ja niiden elinmahdollisuuden soisi kernaasti jatkuvan ja sitä kautta myöskin tämän toiminnan kehittyvän.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, mitä ed. Nousiainen täällä toi esiin, ja tiedän yhtiönkin, mutta nyt valitettavasti tilanne on vaan se, että kyse on lähinnä siitä, että miehistön on oltava merityökortin alainen eli on nautittava niin sanottua merityötuloa, ja tämä on se ongelma eikä niinkään se, missä liikennettä harjoitetaan, eikä se ole aikamääräisesti kovinkaan tarkkarajaista. Se voitaisiin nykyisin toteuttaa, mutta se on erittäin byrokraattista. Tärkeintä on tässä asiassa se, minkä järjestelmän alainen miehistö on. Näin ainakin itse ymmärsin valiokunnassa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikki toiminta, mikä vahvistaa Saimaan kanavan kautta tapahtuvaa liikennettä, on tärkeätä. Täällä lähetekeskustelussa kiinnitettiin huomiota silloin tähän Saimaan kanavan huonoon asemaan tässä kohdassa lainsäädäntöä, ja näin ollen on hienoa, kun asia on edennyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

Muutenkin nämä kanavanvuokrausneuvottelut ovat lievästi sanottuna olleet jäissä. Vuokrausaikahan on vuoteen 2013, ja tässä asiassa kansliapäällikkö Korpelan johdolla lähinnä on käyty neuvotteluja. Tämä tietysti on eräs hyvin tärkeä asia, joka on koko Suomen huoli, saada Saimaan kanavan vuokra-aika ajoissa pidennettyä, jotta tätä liikennöintiä voidaan kestävällä tavalla kehittää.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiainen nosti vielä esiin tämän Saimaan vesistöalueen liikennöinnin erityispiirteet, jotka kiistatta ovat olemassa. On aivan selvä asia, että myöskin sen ongelman, yksityiskohdan, johon hän kiinnitti täällä huomiota, soisi tulevan ratkaistuksi, mutta osittain ed. Vistbackahan vastasi hänelle jo, että silloin jos tämä mainittu yhtiö hakeutuu merityötulojärjestelmän piiriin, tämä yhtiö olisi oikeutettu myöskin siihen tukeen, jonka tässä kauppa-alusluettelossa oleva tukijärjestelmä nyt sitten mahdollistaa. Tämä on minusta aika reilu järjestelmä myöskin siinä mielessä, että yhtiö itse silloin voi ratkaista asian. Olen ymmärtänyt näin, että siellä on tällä hetkellä lähinnä hiilikuljetuksia yhden aluksen osalta.

Lopuksi vaan totean, että ei tämä aivan merkityksetön ole sen keskeisimmän tavoitteen osalta: saada vahvistettua Suomen lippua, sen alla olevien alusten määrää. Finnlines on todella ilmoittanut useiden alusten siirtymisestä Suomen lipun alle. Tulee merkitsemään ehkä 350:tä—400:aa työpaikkaa, se ei ole vähäistä.

Huoltovarmuuskysymyksestä totean vaan sen, että Huoltovarmuuskeskus asiantuntijakuulemisessa katsoi, että alusten rahoituksellinen ulkomainen omistus ei vaaranna kuljetusketjujen toimivuutta häiriö- ja poikkeusoloissa.