Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitusta on viime aikoina syytetty vastuun
pakoilusta kotimaan politiikassa, ja sama ilmiö näkyy
myös ulkopolitiikassa, kun Suomi pakoilee vastuuta kaikkein
köyhimpien ihmisten auttamisesta. Suomen kehitysyhteistyövarat
eivät valitettavasti ole lähelläkään
YK:n asettamaa 0,7 prosentin tavoitetta, mutta tänään
hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassaan
hallitus sitoutuu EU:ssa sovittuun minimitavoitteeseen. Tämä on
kuitenkin valitettavasti pelkkää puhetta, kun hallituksen
kehys- ja budjettipäätökset kertovat toista.
Suomen koululaiset tekevät, hyvä hallitus, tällaisia
maailmankansalaisen kypsyyskokeita, joissa he osoittavat haluaan
kansainvälisen vastuun kantamiseen. Nyt näyttää siltä,
että hallitus on reputtamassa omassa kypsyyskokeessaan.
Kysyisinkin nyt:
Aikooko hallitus tänään hyväksytyn
tavoitteen saavuttamiseksi esittää ensi vuodelle
26 miljoonan euron lisärahaa kehitysyhteistyöhön?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Hallituksen budjettiesitys on eduskunnan käsiteltävänä,
ja on eduskunnan asiana harkita, (Ed. Jaakonsaari: Oho, mielenkiintoista!)
lisätäänkö kehitysyhteistyöhön
rahaa. Ensi keväänä tulee olemaan ratkaiseva
tilanne ajatellen tämän asetetun tavoitteen toteuttamista,
kun hallitus päättää seuraavien vuosien
kehyksistä. Siinä tilanteessa hallitus joutuu
sitten punnitsemaan, miten tuo tavoite voidaan saavuttaa. Ensi vuonna
olisi hyvä saada lisää tuo 26 miljoonaa
euroa, jotta tavoiteaikataulussa pysyttäisiin, mutta kuten
sanottu, ensi kevään kehysriihi on se tilanne,
jossa ratkaisevat päätökset tehdään.
Toivottavasti eduskunta lisää tuon 26 miljoonaa.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitus on laittamassa aika monessa asiassa
nyt paineita eduskunnan suuntaan nimenomaan tässä taloudellisessa
mielessä. Mutta haluan vielä kysyä tästä kehitysyhteistyöstä.
Nimittäin Suomi on hyvin vahvasti sitoutunut köyhyyden puolittamiseen
maailmassa, ja asian tärkeyteen ovat kiinnittäneet
huomiota niin entinen presidentti Ahtisaari kuin myös lukuisat
kansalaisjärjestöt Suomessa. Kysyisinkin nyt ministeri
Väyryseltä:
Miksi uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa tämä äärimmäisen
köyhyyden vähentäminen ei ole saanut
sitä samaa asemaa, joka sillä on aikaisemmin ollut
ja joka sille ehdottomasti kuuluisi? Onko ihminen nyt unohtunut
hallitukselta tässä uudessa ohjelmassa?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Hallitus on sitoutunut köyhyyden puolittamistavoitteeseen, aivan
kuten edellinenkin hallitus oli siihen sitoutunut. Nyt
on vain tarkoitus toimia sillä tavalla, että tämän
toteutuminen varmistetaan toimimalla kestävän
kehityksen periaatteita noudattaen. Köyhyyden
poistaminen ei voi olla tehokasta eikä pysyvää,
ellei toiminta ole taloudellisesti, yhteiskunnallisesti
ja myös luonnontaloudellisesti
kestävällä pohjalla. Ja kun näin
toimitaan, niin köyhyyttä voidaan myös
käytännössä vähentää,
niin kuin tavoitteeksi on asetettu.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Me olemme tässä eduskunnassa
tottuneet sanontaan "missä ongelma, siellä Euroopan
unioni". Ja tämähän pitää paikkansa.
Ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin Euroopan unioni on ollut aktiivisesti ottamassa
kantaa, kuten nähdään ilmastonmuutoksesta,
ja myöskin Euroopan unioni ja sen jäsenmaat yhdessä ovat
suurimpia kehitysavun antajia. Nyt Euroopan unionissa on asetettu
tavoitteeksi vuodelle 2010 tämä 0,51 prosenttia,
ja hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle ei yksinkertaisesti
riitä siihen, että tuo unionissa yhdessä asetettu
tavoite saavutettaisiin. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, korostan,
eduskunnan ulkoasiainvaliokunta yksimielisesti on edellyttämässä nyt
26 miljoonan euron lisäpanosta. Haluankin nyt tiedustella:
Tukeeko hallitus tätä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan
kantaa tässä asiassa?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Tämä nykyinen hallitushan
lisää kehitysyhteistyövaroja paljon nopeammin
ja voimakkaammin kuin edellinen hallitus. Tässä suhteessa
on tapahtunut selvä myönteinen käänne.
Tällä kysymyksellä, saadaanko ensi vuodelle
26 miljoonaa lisää vai ei, ei ole vielä ratkaisevaa
merkitystä ajatellen vuoden 2010 tilannetta. Sen sijaan
ensi kevään kehysriihessä on se tilanne,
jossa tämä ratkaisu on tehtävä.
Jos tuolloin tehdään oikeanlaiset päätökset, niin
silloin tuo tavoite voidaan saavuttaa. Talouskasvu on ollut niin
nopeaa, että kehyspäätöksessä kirjatut
summat eivät riitä 0,51:een vuonna 2010. Se on
ensi keväänä hallituksen edessä.
Kuten sanottu, minä toivon, että eduskunta lisää sen 26
miljoonaa. Se parantaisi tilannetta.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Tässä uudessa kehityspoliittisessa
ohjelmassa, jota todellakin monet järjestöt ovat
kritisoineet, kauniisti kyllä puhutaan kestävästä kehityksestä, mutta
suomalainen kehityspolitiikka on perinteisesti ollut kovin ihmisläheinen,
ja siihenhän tämä köyhyyden
poistaminenkin on pohjannut. Voisiko ministeri Väyrynen
kertoa, mihin on hävinnyt pohdiskelu kauppapolitiikan ja
maataloustukien vaikutuksesta kehitysmaiden köyhyyteen?
Samoin Suomi on profiloitunut erittäin vahvasti naisten
ja tasa-arvon oikeuksien ajajana kehitysmaissa. Nyt tällaisiin
ei ole minkäänlaisia suunnitelmia antaa lisää määrärahoja.
Onko Suomen hyvät perinteet nyt tarkoitus romuttaa tämän
uuden hallituksen toimesta?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostuu kehityspolitiikan
kokonaisvaltaisuus ja johdonmukaisuus, ja näin ollen myöskin
kauppapolitiikan ratkaisujen merkitys ja muiden politiikkalohkojen
ratkaisujen merkitys kehitykselle otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
Naisten asemaan on kiinnitetty aivan erityistä huomiota.
Siinäkään suhteessa ei ole mitään
muutosta tapahtunut.
Tämä uusi ohjelma jatkaa edellisen ohjelman linjaa,
kuitenkin niin, että siinä painotetaan enemmän
kestävän kehityksen merkitystä. Tämä minun
mielestäni on asia, jota eduskunnankin pitäisi
laajasti, ellei suorastaan yksimielisesti kannattaa.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Äärimmäisestä köyhyydestä ja
aliravitsemuksesta kärsiviä on noin miljardi maapallon
koko väestöstä eli 15 prosenttia.
Miten ruokaturva, maatalous ja maaseutukehitys otetaan huomioon
tässä uudessa ohjelmassa, ja onko siihen tulossa
joitain työkaluja? Onko ajatuksia syvennetty siltä osin?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Tässä ohjelmassa on esitetty
esimerkkien valossa, millaista köyhyyttä tehokkaasti
poistava ja kestävän kehityksen periaatteisiin
nojautuva kehitysyhteistyö voisi olla. Yksi esimerkeistä liittyy
juuri maatalouden kehittämiseen, ja siinä korostetaan
terveellisen ravinnon, ruokaturvan merkitystä ihmisten
terveydelle ja hyvinvoinnille. Samoin siinä korostetaan
puhtaan veden saamisen tärkeyttä ihmisen terveydelle.
Tässä ohjelmassa kaiken kaikkiaan painotetaan
ehkä hivenen aikaisempaa enemmän maaseutu- ja
aluepolitiikan, maaseudun kehittämisen, merkitystä.
On huomattava, että suurinta köyhyyttä useissa
kehitysmaissa on nimenomaan maaseudulla, ja siihen liittyy juuri
suuria ravitsemusongelmia ja siitä johtuvia terveysongelmia.
Tähän voimakkaasti puututaan.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun kehityspoliittisessa ohjelmassa nyt selvästi sitoudutaan
tähän Euroopan unionissa asetettuun tavoitteeseen
0,51 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2010, kysyisin: Onko,
ministeri, nyt helpompi osallistua unionin kehitysministereiden
kokouksiin?
Toinen kysymys: Ohjelmassa painotetaan ympäristöpolitiikan
ja ilmastopolitiikan merkitystä kehityskysymyksissä.
Miten ministeri näkee, että köyhyyden
ja ympäristön väliseen suhteeseen käytännössä voidaan
vaikuttaa nykyistä paremmin kehityspolitiikassamme?
Kolmantena kysymyksenä: Yksi läpileikkaavista
teemoista suomalaisessa kehitysyhteistyössä on
pitkään jo ollut hiv- ja aids-politiikka. Säilyykö tämä politiikka
entisellään, vai tuleeko siihen muutoksia?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Hiv- ja aids-politiikan merkitys kehityspolitiikassa
säilyy ennallaan. Yksi läpileikkaavista periaatteista
on toiminta hiviä ja aidsia vastaan.
Toiseksi, on selvää, että Euroopan
unionin kokouksissa ja muillakin kansainvälisillä foorumeilla
on helppo toimia silloin, kun voidaan todeta, että annetut
sitoumukset täytetään. Tähänhän
tämä kehityspoliittinen ohjelma tähtää,
että näin myös toimitaan. Ensi kevään
kehysriihessä joudutaan ottamaan kantaa siihen, millä tavoin käytännössä tähän
päästäisiin.
Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat aivan johtavana
teemana, yleensäkin luonnontaloudellisesti kestävä kehitys,
tässä ohjelmassa. Se koskee koko kehityspolitiikkaa,
mutta on aivan erityisesti vielä painotettu ympäristöhankkeiden,
metsäsektorin ja muiden sellaisten sektoreitten merkitystä,
joilla erityisesti vaikutetaan ympäristöllisesti
kestävään kehitykseen.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrysen puheesta käy
selville, että oikeastaan kaikki on priorisoitu, ja silloin
kun kaikki on priorisoitu, niin oikeastaan mitään
ei ole priorisoitu. Ministeri Väyrynen pääministerin
paikalta sanoi yksiselitteisesti: eduskunta voi nyt budjettikäsittelyssä lisätä sen
26 miljoonaa. Toivottavasti tämä viesti menee
ministerin omalle eduskuntaryhmälle (Ed. Ahde: Kaikille hallituspuolueille!) — ja
kaikille hallituspuolueille. — Me tulemme tekemään
varmasti kaikkemme, jotta ministerin toivomus tältä osin
toteutuu.
Mutta se, mikä on jäänyt edelleen
epäselväksi, on se, mitä tarkoittaa se,
että köyhyyttä poistetaan enemmän
kestävän kehityksen periaatetta noudattaen. Ovatko
aikaisemmin köyhyyden poistamiseen tähdätyt
toimenpiteet olleet jotenkin kestämätöntä kehitystä,
koska huomaan, että ministeri on, aivan oikein, omat sormenjälkensä tähän
ohjelmaan saanut, kuten ihmiskuntapolitiikka, luonnontalous jne.?
Mutta tärkeätä olisi tietää,
mitä se merkitsee, merkitseekö se muutosta (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) edelliseen ohjelmaan vai mitä se merkitsee.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Ensinnäkin, ed. Jaakonsaari käyttää täsmälleen
samaa kieltä, jota minä käytin, kun tätä uutta
ohjelmaa ruvettiin laatimaan. Eli katson, että viime vuosina
on syntynyt tilanne, jossa on priorisoitu kaikkea ja sen takia ei
ole priorisoitu mitään. Sen takia tässä uudessa
ohjelmassa on selvät voimakkaat painotukset kestävän
kehityksen periaatteitten toteuttamiseen.
Toiseksi, tähänastinenkin toiminta köyhyyden
vähentämiseksi varmasti on ollut hyvää. Mutta
jotta voidaan tulevaisuudessa varmistaa se, että toiminta
on tehokasta ja että vaikutukset ovat pysyviä,
täytyy toimia niin, että kehitys on taloudellisesti,
yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää.
Tämä on minun mielestäni hyvin selkeä ja
yksinkertainen tosiasia, jolle toiminta on rakennettava.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Kysymys ministeri Väyryselle: Tässä uudessa ohjelmassa
on painotettu erityisesti väkivaltaisista kriiseistä toipuvia
maita. Esimerkkeinä on mainittu Afganistan, Kosovo, Balkan
ja palestiinalaisalueita. Näissähän joudutaan
pikkuhiljaa siirtymään toivottavasti humanitaarisesta
avusta jälleenrakennukseen ja kehitykseen.
Miten ministeri näkee näiden maiden painopisteen
tämän uuden ohjelman kautta? Kuinka paljon aiotaan
näihin satsata?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ja myös
tämän kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti erityistä huomiota
kiinnitetään kriisien ennaltaehkäisemiseen
ja rauhanprosessien tukemiseen. Kehityspoliittisessa ohjelmassa
on, samaan tapaan kuin Ruotsin vastaavassa ohjelmassa, luotu uusi
kategoria yhteistyömaille, jotka ovat toipumassa väkivaltaisista
kriiseistä. Näissä maissa toimitaan vallitsevien
olosuhteitten mukaisesti keskittyen rauhanratkaisun tukemiseen ja
siihen, että voidaan sitten jatkumona siirtyä jälleenrakennustoimintaan.
Myös humanitaarista apua näissä maissa
on monessa tapauksessa tärkeää antaa.
Ed. Rakel Hiltunen merkittiin läsnä olevaksi.
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Ministeri Väyrynen kahteen kertaan vetosi
eduskuntaan, että eduskunta lisäisi tuon 26 miljoonaa
euroa budjettiin. Minusta tämä on raskaamman luokan vastuunpakoilua.
Pääministeri ja valtiovarainministeri eivät
ole paikalla, mutta jos olisivat, olisi kyllä aiheellista
kysyä, eikö tämän hallituksen pelisääntöihin
kuulu se, että ministerit puolustavat hallituksen esityksiä.
Tästä pitäisi lähteä. Mutta
kun he eivät ole paikalla, niin kysyn nyt ministeri Väyryseltä:
Mistä tämä johtuu? Miten te toimitte
näin? Onko teillä liian vähän
kokemusta vai liian paljon kokemusta työssänne? (Naurua)
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Minä suhteellisen vanhana parlamentaarikkona
noudatan parlamentarismin periaatteita ja lähden siitä,
että kun budjettiesitys on eduskunnalle annettu, niin eduskunta
päättää siitä, millaisia
muutoksia budjettiesitykseen tehdään. Eduskunta
tästä päättää, ja
minä kunnioitan eduskunnan päätöksiä.
Päivi Räsänen /kd:
Herra puhemies! Kun kehitysyhteistyöministeri esittää toiveen
eduskunnalle, että se lisäisi 26 miljoonaa euroa
kehitysyhteistyön määrärahoja,
niin herää kysymys, puhutteko te nyt vain omasta
puolestanne vai onko tämä koko hallituksen kanta,
koko hallituksen toive. Ja kysynkin:
Oletteko käynyt keskustelun pääministeri Vanhasen
kanssa ja valtiovarainministeri Kataisen kanssa, ja jakavatko he
myös tämän toiveen?
Oikeastaan voisin kysyä ulkoministeri Kanervalta: Toivotteko
te myös hallituksen edustajana hallituksen puolesta, että eduskunta
tältä osin korjaa tätä budjettia?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Minä olen hallituksen ulkomaankauppa-
ja kehitysministeri ja olen tässä ominaisuudessa
täällä vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin.
Niin kuin sanoin, minun mielestäni on selkeää,
että eduskunta päättää hallituksen
budjettiesityksestä ja valta tässä asiassa
on eduskunnan käsissä.
Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva
Arvoisa puhemies! Hallituksen sisällä on tästä asiasta käyty
hyvin perustavaa laatua olevaa keskustelua, ja hallitus on yksimielisesti
päätynyt tähän esitykseen eduskunnalle.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrynen on aivan oikein
korostanut johdonmukaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden merkitystä kehitysyhteistyölle,
samoin kuin myös sitä, että Suomen kannattaa
panostaa siihen, missä Suomi on hyvä. Suomi on
perinteisesti ollut hyvä äiti- ja lapsikuolemien
torjunnassa ja seksuaalioikeuksien ja -terveyden esiin tuonnissa
eri puolilla maailmaa.
Nyt kuitenkin on hivenen ristiriitaista, että ensi
vuonna näyttää siltä, että Suomi
ainoana maailman maista aikoo jättää myöntämättä rahaa
Afganistanin naisille juuri näihin projekteihin, joissa
turvataan äiti- ja lapsikuolemia. Suomi on siis ainut maa.
Miten tämä on johdonmukaista ja kokonaisvaltaista
kehitysyhteistyöpolitiikkaa? (Eduskunnasta: Ei ole varaa,
kun pitää ostaa rynnäkkökivääreitä!)
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Suomi tukee Afganistania kehitysyhteistyövaroista
10 miljoonan euron määrällä vuodessa
antamiensa sitoumuksien mukaisesti. Nämä rahat
kanavoidaan erilaisten monenkeskisten kanavien kautta. Tämän
lisäksi tänä vuonna on päätetty
myöntää 1,3 miljoonaa euroa humanitaarista
apua Afganistaniin, ja tästä rahasta osa menee
YK:n lastenjärjestön kautta.
Minä en tiedä, mihin nimenomaiseen ohjelmaan
ed. Sirnö viittaa, mutta humanitaariseen tarkoitukseen
on rahaa näin paljon menossa, ja ensi vuonna aiomme myöntää vielä enemmän, niin
että jos ed. Sirnö osoittaa, mikä on
se kohde, niin voidaan hyvinkin harkita sitä, että ensi
vuoden määrärahoista nimenomaan tuohon
tarkoitukseen pantaisiin.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan kehitysyhteistyöstä,
puhutaan samalla myös vuosituhatjulistuksen tavoitteista,
ja siinä mielessä onkin mukava todeta, että esimerkiksi
Vietnam, joka on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppanimaa,
on onnistunut jo siinä ensimmäisessä tavoitteessa
eli puolittamaan äärimmäisen köyhyyden.
Ed. Lapintien kommenttiin haluaisin vielä sanoa sen
verran, että kun Jeffrey Sachs, joka on YK:n pääsihteerin
erityisneuvonantaja, kävi Suomessa vuosituhatjulistustavoitteita
edistämässä, hän totesi, että 98
prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan ulkomaankaupan
ongelmista johtuu huonosta tuottavuudesta, ei siitä, että kansainvälinen
kauppajärjestelmä on puutteellinen. Mutta tietenkin
hänkin tukee myös tätä Wto:n Dohan
kierrosta.
Mutta kaiken kaikkiaan maatalouspuolella ovat tärkeitä monet
asiat: modernisointi, tietenkin me tarvitsemme tiestön
kuntoon, varastot kuntoon. Se on kokonaisuus, mistä siinä on
kyse.
Mutta ministeriltä olisin halunnut kysyä tässä yhteydessä,
mitä mieltä hän on (Puhemies: Aika!)
vuosituhatkylistä, Millennium Village -ohjelmasta.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Puhemies! Kehityspoliittisessa ohjelmassa painotetaan minun
tietääkseni ensimmäisen kerran Suomen
historiassa aluepolitiikan merkitystä kehityksen esteiden
poistamisen välineenä. Sehän on kaikin
tavoin kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Tähän liittyen on tarkoitus myös tukea
näitä vuosituhatkyliä ja -kaupunkeja.
Keniassa Suomi on jo tukenut näitä hankkeita,
ja aiomme tätä toimintaa laajentaa. Kysymys
on kylien ja muutaman sadantuhannen asukkaan suuruisten keskusten
kehityksen tukemisesta, ja ideana tällöin on,
että estetään väestön
liiallista keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin ja joutumista
niiden slummialueille.
Heikki A. Ollila /kok:
Herra puhemies! On tietysti niin, että ainahan eduskunta
tekee muutoksia budjetteihin, mutta kysyisin nyt — valitettavasti
valtiovarainministeri ei ole paikalla — ja ehkä nämä kokeneemmat,
ministerivuosia omaavat henkilöt voisivat kommentoida:
Edesauttaisiko tämän tavoitteen hyväksymistä esimerkiksi
se, jos oppositio muilta osin olisi hyvin pidättyväinen
muutosvaatimuksissaan tulevaan budjettiin nähden? (Hälinää)
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Minä olen ollut iloinen siitä,
että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on yksimielisesti
puoltanut sitä, että kehitysyhteistyövaroja
hieman lisättäisiin. On luonnollista, että minä toivon,
että ulkoasiainvaliokunta tässä esityksessään
menestyy, kun eduskunnan sisällä tätä asiaa
käsitellään.
Painotan vielä sitä, että ensi vuoden
määrärahatasolla ei ole kuitenkaan ratkaisevaa
merkitystä ajatellen sitä tavoitetta, että vuonna
2010 pääsemme 0,51:een. Siltä osin ratkaiseva
päätöksentekotilanne on ensi kevään
kehyspäätös, ja siihen toivon, että saan
kaiken tuen, että riittävä määrärahalisäys
tähän saataisiin.