Täysistunnon pöytäkirja 67/2008 vp

PTK 67/2008 vp

67. TORSTAINA 12. KESÄKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Ulkomaiset arviot Suomen vaalirahoitusasioista

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomella on hyvä maine kansainvälisesti. Nyt kuitenkin arvovaltainen sanomalehti Financial Times arvioi tämän viikon tiistaina, että Suomen maine on valitettavasti tahraantunut vaalirahoituskysymyksen takia. Me suomalaiset olemme pitäneet itseämme yhtenä maailman puhtaimpana ja avoimimpana yhteiskuntana, mutta Financial Timesin mukaankin meille on nyt syntynyt vahva varjo ja pilvi yhteiskuntamme päälle. Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on tässä viime viikkojen aikana vähentynyt, ja nyt myös kansainvälinen yhteisö on kiinnittänyt huomiota kohuun ja Suomen maineen heikkenemiseen. Haluaisin kysyä teiltä, pääministeri Vanhanen:

Miten te pääministerinä suhtaudutte näihin ulkomailta tulleisiin uutisiin, ja kuinka vakavana te pidätte tätä poliittista tilannetta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aina kannattaa suhtautua vakavasti silloin, kun ulkomailla arvioidaan Suomea ja Suomen mainetta ja levitetään siitä tietoja, ja niihin uutisiin kannattaa myös reagoida. Näitä on joitakin yksittäisiä uutisia ollut. Niille on ollut ominaista se, niin kuin tässä Financial Timesinkin kirjoituksessa muun muassa kerrottiin se, että pääministeri ei olisi tiennyt saaneensa avustusta tältä Kms-yhdistykseltä. Se on ymmärtääkseni oikaistu sinne. Helposti väärät tiedot lähtevät leviämään ja ruokkivat sitten myös näitä juttuja. Sen tähden myös pitää olla tarkka siinä, että kun virheitä on, niin ne sitten oikaistaan myös näihin ulkomaisiin lehtiin.

Mutta tärkeintä tämän maineen kannalta on se, että nyt meillä tämän kevään keskustelun jälkeen tehdään niin kuin puolueet ovat sopineet, uudistetaan lainsäädäntöä, lisätään avoimuutta, velvoittavuutta, niin että vastaavaa, joka tänä keväänä on paljastunut, että niin moni edustaja ei tehnyt täydellistä ilmoitusta vuosi sitten vaalien jälkeen, ei toista kertaa tapahtuisi. Se on minusta se tapa, jolla pystytään vastaamaan myös näihin kansainvälisiin paineisiin.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri itsekin tuossa viittasi, niin ongelmat näyttävät kiertyvän erityisesti yhden asian ympärille: Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan. Tuon yhdistyksen rahoittajinahan on muutama liikemies, jolla on myös kytköksiä kaavoitukseen eri puolilla Suomea. Oppositio on jo pitkään pyytänyt pääministeriä kertomaan rehellisesti omista kytköksistään Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan. Tämä on tietenkin tärkeää sen takia, että me saamme tietää totuuden, mutta myös siksi, että me pääsisimme vähitellen käsiksi myös niihin ihmisten arjen kannalta tärkeisiin peruskysymyksiin. Kysyisinkin nyt teiltä, pääministeri Vanhanen:

Ensinnäkin, miten te suhtaudutte näihin epäilyihin liike-elämän rahoituskytköksistä poliittisiin päätöksentekijöihin erityisesti näissä kaava-asioissa, joista on paljon puhuttu, ja myös kysyisin teiltä, mitkä ovat teidän kytköksenne Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin omalta osaltani. Yhdistyksen puheenjohtaja, ymmärtääkseni myös varapuheenjohtaja, joita en tunne, ovat selkeästi todenneet, että ei minulla ole ollut mitään tekemistä heidän kanssaan. Olen kertonut moneen kertaan julkisuudessa, miten itselleni aloite siitä, että yhdistys antaisi vaaliavustusta, tapahtui, ja ilmoitin siitä myös sitten vaalien jälkeen niin kuin pitää asiaan kuuluvalla tavalla. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että he avustivat kaikkiaan 53:a kansanedustajaehdokasta. Avustukset ovat olleet täysin laillisia. Suomessa saa vaaleja avustaa, ovat avustajat sitten nimikkeeltään liikemiehiä tai yrittäjiä tai ammattiyhdistysliikettä tai yksittäisiä kansalaisia, avustaa saa.

Minusta ei saisi nyt tässä kaikessa keskustelussa myöskään heittää lasta pesuveden mukana siinä suhteessa pois, että tästä syntyisi jonkinlainen allergia ylipäätään vaalitoiminnan rahoittamiseen ja avustamiseen. Siksi pitää olla lainsäädäntö, joka sitten antaa kansalaisille, ulkopuolisille kontrolloijille, mahdollisuuden arvioida kunkin edustajan toimintaa. Nähdään nämä isot avustukset ja sitten pystytään arvioimaan edustajan toimintaa. Sen takia tämä ilmoittamisvelvollisuus nähdäkseni ensi sijassa on olemassa ja tarvitaan.

Nämä kytkentäkysymykset, niistä ei pitäisi tehdä tämmöistä yleistä käsitystä, että kun meillä on tämmöinen vuorovaikutteinen yhteiskunta, jossa poliitikot neuvottelevat eri tahojen kanssa yhteiskunnassa, järjestöjen kanssa, elinkeinoelämän kanssa, ei pidä tätä vuorovaikutteisuuttakaan myöskään heittää tässä pois. Jokaista vuorovaikutteisessa yhteistyössä tapahtunutta keskustelua ei pidä myöskään leimata sitten moraalittomaksi. Tämä olisi toinen ehkä tärkeä viesti tähän keskusteluun.

Kaavoituskytkentöjen kohdalla myös pitää olla hyvin tarkka. Meillä on selkeät jääviys-, esteellisyyssäännökset olemassa, niitä pitää noudattaa, ja sen jokainen, ennen muuta kunnalliselämässä oleva, tuntee. Kyllä ne säännöt käydään hyvinkin tarkkaan lävitse. Minusta on tärkeätä, että yhteiskunnassa pidetään huolta siitä, että tällaisia kytköksiä ei pääse syntymään.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, kysyisin, kuka tätä maata oikeasti ohjaa? Koska tämä kupletin juonihan menee näin: Pieni joukko epämääräisen maineen omaavia liikemiehiä kerää kasaan ison rahapotin, kiikuttaa sen keskustan puoluetoimistoon, josta se jaetaan sopiviksi katsotuille ehdokkaille, joista sitten tulee vaalien jälkeen ministereitä ja pääministeri.

Eli kysymys kuuluu: Kuka tämän on suunnitellut, kuka tämän kupletin on toteuttanut? Onko se nämä kolme, noin kolme, liikemiestä? Onko se puoluetoimistosta syylliseksi valittu nuori ja tuntematon toimitsija? Vai onko tämän kupletin juonen ja rillumarein säveltänyt peräti puolueen puheenjohtaja ja sittemmin maan pääministeri? Tämä kiinnostaa, tähän me haluamme saada vastauksen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suhteellisen kovia väitteitä. Olen kertonut, mikä on ollut minun yhteyteni tähän yhdistykseen, millä tavalla he ovat minulle tarjonneet sitä vaaliavustusta. Olen myös vaalien jälkeen sen ilmoittanut täsmälleen omassa ilmoituksessani. Tämä yhdistyksen osuus vaalirahoituksesta on ollut merkittävä, yli 400 000 euroa. Se on jaettu ja jakautunut useiden puolueiden ehdokkaille, mutta ei se ole tietysti koko vaalirahoitus — 400 000 on osa siitä, ehkä, olisiko 20 miljoonan euron, vai kuinka suuri tämä kokonaisvaalibudjetti mahtoi ollakaan siitä kokonaisuudesta — ja pitää myös minusta tämmöisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta, jos sitä ajatte takaa, suhteuttaa tähän kokonaisuuteen.

Puhemies:

Kun on pyydetty, että tästä aiheesta keskusteltaisiin tänään vähän pidempään, niin poikkeuksellisesti saatan niputtaa useampia kysymyksiä, ja vastaavasti sitten — niin kuin ehkä olette havainneet — antaa pääministerille hivenen pidemmän vastausajan. Tämä sopinee.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun tunnettu asianajaja tulee puoluetoimistoon perustettavan yhdistyksen perustamiskirja ja pöytäkirja salkussaan, siellä allekirjoitetaan. Postiosoitteeksi, yhdistyksen postiosoitteeksi tulee puoluetoimiston virkailijan osoite. Tilioikeus annetaan puoluetoimiston virkailijalle. Varatilintarkastajaksi valitaan puoluetoimiston virkailija. Tilioikeuden pitäjä siirtää rahaa saman puolueen puheenjohtajalle ja eräille muille henkilöille; summan, joka on yhtä suuri kuin monen työntekijän nettopalkka. Puolueen puheenjohtaja ilmoittaa, että puolue on antanut ainoastaan teknistä apua perustamisessa. Mitään muuta kytkentää ei ole.

Miten uskottavana te pidätte, herra pääministeri, tällaista lausuntoa?

Puhemies:

Kysymys taitaa mennä hivenen ohi ministerin ja pääministerin toimialan, mutta jos pääministeri haluaa vastata.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tässä kaikki kysymykset eivät kohdistu suoraan hallitukselle.

On ilmoitettu ja kerrottu se, että kyseisellä puolueen virkailijalla oli oikeus antaa teknistä apua yhdistyksen perustamiseen. Siihen hän oli luvan saanut. Tilinkäyttöoikeuteen hänellä, sen vastaanottamiseen hänellä ei ollut lupaa olemassa, ja sitä hän on pyytänyt anteeksi, että hän sen luvatta teki. En lähde tässä arvioimaan ikään kuin tuon päättelyketjun uskottavuutta, mutta se on, mikä on tapahtunut ja mikä on ollut puolueen puheenjohtajan tiedossa.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen ikävää, että tätä asiaa pitää käsitellä usealla kyselytunnilla, koska jatkuvasti putkahtelee uusia tietoja julkisuuden kautta siitä, mitä tässä on tapahtunut.

Silloin kun tätä ensimmäisen kerran käsiteltiin, niin te, pääministeri, vastasitte, että te olette saanut tältä Kehittyvien maakuntien Suomelta rahaa ja että te olette tarkistanut, että sen taustalla on niin paljon toimijoita, että sitä kautta ei voida kiertää tuota 1 700 euron sääntöä, ja sen vuoksi olette katsonut, että teidän ei tarvitse sitä ilmoittaa. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, (Hälinää) että rahoittajia on huomattavasti vähemmän kuin silloin arvioitiin. Oletteko te edelleen samaa mieltä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ilmoitin sen summan. Ilmoitin sen summan vaalien jälkeen vuosi sitten välittömästi, ja sen, minkä aikaisemmin kerroin, mikä pitää paikkansa sen kanssa, mitä tapahtui silloin, kun minulle tarjottiin sitä summaa. Silloin esitin lyhyesti kysymyksen siitä, miten tämä on kerätty, ja sain sen käsityksen, että siellä on suuri joukko yrittäjiä takana. Viisi ei ole suuri joukko, se täytyy sanoa, että tässä suhteessa käsitykseni, joka syntyi silloin, ei ollut oikea, mutta ilmoitin sen summan avoimesti, niin kuin muutama muukin tästä salista teki vuosi sitten. Ehkä tämä keskustelu kaiken kaikkiaan olisi eriluontoista, jos silloin vuosi sitten kaikki, myös siltä yhdistykseltä niin kuin muiltakin tahoilta yli 1 700 euron avustukset saaneet olisivat tämän ilmoituksen tehneet.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä tarinassa alkaa olla jo niin paljon piirteitä, että on pakko kysyä, mitä tässä on tarua, totta vai sattumaa?

Sitten haluaisin kiteyttää kahteen sanaan pääministerin aseman: luottamukseen ja johtajuuteen. Teidän ensimmäisen kokoonpanonne 11 ministeriä sai ymmärtääkseni tätä rahapottiavustusta, 11. Voi kysyä, onko se sattumaa vai oliko siihen joku johdatus mukana vai johtiko joku sitä? Haluaisin teiltä näkemyksen, miten tällainen sattuma voi tapahtua.

Toinen osio, johon liittyy johtajuus. Jos te ette, herra pääministeri, ole tietoinen keskustan puoluetoimiston työntekijöiden tekemisistä, te olette johtaja, te olette puheenjohtaja, niin oletteko te tietoinen valtioneuvoston kanslian tekemisistä, oletteko te tietoinen hallituksenne tekemisistä? Kyllä tähän johtajuuteen alkaa liittyä liian paljon epäselvyyttä. Haluaisin kysyä teidän oman arvionne omasta johtajuudestanne.

Puhemies:

Otan tähän nyt muutaman lisäkysymyksen, jos sopii.

Markku Laukkanen /kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä vaalilakihan säädettiin kahdeksan vuotta sitten Lipposen ykköshallituksen aikana. Sen valmisteli silloinen oikeusministeri Johannes Koskinen. Sen aikana käytiin ennen näitä viime eduskuntavaaleja viidet vaalit, eikä kukaan ryhtynyt perkaamaan niitä epäkohtia tuolloin, vaikka siihen olisi ollut erinomainen mahdollisuus. Vaalirahahan on laillista toimintaa. Se on meidän hyvä muistaa. Se on laillista toimintaa. Erilaiset sidosryhmät tässä yhteiskunnassa osallistuvat siihen. On yrityksiä, on ammattiyhdistysliikettä, on erilaisia liittoja, ja siksi kysynkin, että kun julkisuudessa ollut tieto, että 250 000 euroa on tullut ay-liikkeen puolelta suoraa tukea, sen lisäksi on talkootyötä, autojen käyttöä, soppatykkejä jne., niin pitäisikö myöskin muu kuin rahallinen tuki ilmoittaa? Sitten on hyvä muistaa myöskin, että ammattiyhdistysliikkeen rahat kerätään jäsenmaksuilla, joka on verovähennyskelpoinen. (Välihuuto) — Ed. Laitinen, on verovähennyskelpoinen. — Muodostaako tämä vaalirahoituksen antamisen kannalta ammattiyhdistysliikkeen puolelta mielestänne ongelman, ja pitäisikö tätä verovähennysoikeutta liittojen jäsenmaksun suhteen arvioida uudelleen?

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että pelisäännöt vaalirahoituksen suhteen ovat niin selkeät ja avoimet, ettei ole pientäkään epäselvyyttä edustajien riippumattomuudesta silloin, kun asioista päätetään. Tässä jo ed. Laukkanen viittasi siihen, miten etujärjestöjen taholla on toimittu. Jokaisen meidän takana on paljon talkoolaisia, mutta sen lisäksi on ollut myöskin vasemmisto-opposition lähellä olevassa etujärjestössä niitä, jotka ovat tehneet työajallaan tätä vaalityötä.

Kysyisinkin sitä, että pitääkö myöskin tällainen työpanoksena annettu rahanarvoinen etuisuus jatkossa ilmoittaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Martti Korhoselle: Vaikka varmaan uskotte siihen, että pääministeri, puolueen puheenjohtaja pystyy seuraamaan kaikkea, mutta kyllä se nyt valitettava tosiasia on, että en puoluetoimistojen virkailijoiden käytännön työtä pysty seuraamaan. Viikkoaikatauluihini se ei mahdu millään tavalla. (Ed. Manninen: Korhonen muistelee Neuvostoliiton aikoja!) Tässä yleisjohtamisessa riittää kyllä töitä. Ehkä onneksi ed. Korhonen varmaankin puheenjohtajana on pystynyt tarkkaan seuraamaan, siihen ehkä mahdollisuudet ovat olleet, mutta valitettavasti minulla sitä ei ole.

Sitten tämä työtuen muunnosala, josta oikeusministeri Brax kertoi sen aika selkeän tulkinnan, joka myös nykyisessä lainsäädännössä on olemassa siihen, minkälaiseksi mikäkin tuki lasketaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kun on havaittu, että nämä kytkennät, nämä vaaliavustukset, korreloivat voimakkaasti henkilö-, hanke- ja paikkakuntakohtaisesti, niin pidättekö tällaista, tämän liikemieskoplan toimintaa hyväksyttävänä vai tuomittavana?

Toiseksi: Teillä on ristiriitaiset lausunnot ed. Forsiuksen kanssa. Olette väittänyt, ettette ole ohjannut tai neuvonut rahoittamaan häntä tämän Kehittyvien maakuntien Suomen rahoilla. Ed. Forsius on julkisesti sanonut, että kyllä te olette ohjannut 5 000 euroa hänelle tätä kautta. Kumman sana nyt on totta? Teillä on julkisesti ristiriitaiset lausunnot keskenään.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Luottamuksen heikentyminen vaalirahoituksen avoimuuteen heikentää tällä hetkellä luottamusta koko poliittiseen järjestelmään. Tilanne on vakava, ja tämän vuoksi uudistukset, joita tehdään vaalirahoituksen todellisen avoimuuden saavuttamiseksi, täytyy saada tehtyä ripeästi. Ne täytyy tehdä sellaisella tavalla, joka palauttaa luottamuksen sekä hallituksen toimintaan että yksittäisiin puolueisiin ja sitä kautta koko poliittiseen järjestelmään. Avoimen vaalirahoituksen olennainen osa on myös puoluerahoituksen avoimuus. Vihreälle eduskuntaryhmälle tämä tavoite on tärkeä. Kysyn:

Miten aiotaan varmistaa, että vaalirahoituksen läpinäkyvyys ulottuu myös puolueiden rahoitukseen?

Anna-Maja Henriksson /r:

Ärade herr talman! Diskussionen om den här valfinansieringshärvan har redan lett till att människors förtroende för politiken har minskat. Det är nödvändigt att vi får en klar lagstiftning som också alla ledamöter följer.

Politiikkahan on yhteiskunnan rakentamista, ja siinä yhteiskuntarakentamisessa tarvitaan kaikkia kansalaisia mukaan. Kansalaiset on aktivoitava. Haluan tässä yhteydessä kysyä pääministeriltä, miten me, kansanedustajat ja ryhmät yhteisesti voimme yhdessä vahvistaa demokratiaamme? Se on äärettömän tärkeä kysymys, miten me kaikki yhdessä voimme tähän myötävaikuttaa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt tullut kaksi väitettä. Ensin väitettiin, että tämän yhden yhdistyksen rahat on jaettu yhdestä puoluetoimistosta. Sitten tuli väite siitä, että ne on jaettu tällaisen niin kuin henkilö-, paikkakunta-, yrityskohtaisen jaon perusteella. Kannattaisi ehkä pyrkiä hakemaan ensin analyysi siitä, kumpi pitää paikkansa vai onko se yhdistys ne ehkä itse jakanut katsomilleen henkilöille, mikä on täysin laillista toimintaa. Vaaliavustukset ovat laillista toimintaa.

Ed. Forsiukseen liittyvään kysymykseen olen julkisuudessa vastannut, ja kannattaa ne lausunnot lukea. Niistä syntyy kyllä kokonaiskäsitys.

Puolueiden rahoitus tulee kuulumaan tämän työryhmän työhön, valmistelutyöhön. Toivon, että oikeusministeri Brax kohta voi vastata tähän samoin kuin siihen työntekijöiden käyttämiseen, pitääkö ne laskea myös tueksi mukaan.

Sitten tämä iso kysymys siitä, miten tätä luottamusta lisätään ja vahvistetaan demokratiaa yhdessä: Minusta olisi tärkeää se, että tämän kevään keskustelun jälkeen tehtäisiin kaikille selväksi se, että vaalityötä saa avustaa. (Ed. Kallis: Että lakia pitää noudattaa!) Rahaa pitää saada antaa niille ehdokkaille ja puolueille, joita haluaa tukea, ja sitten saajien pitää sääntöjen mukaisella tavalla tehdä niistä ilmoitukset, että se on avointa, rehellistä toimintaa. Nyt tässä uhkaa syntyä semmoinen käsitys, että kohta kukaan ei uskalla lahjoituksia tehdä. Pitää sallia se, että yhteiskunnassa on vuorovaikutusta poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja erilaisten järjestöjen välillä. Ei tämä maa muuten pärjää. Jos me erkaannumme toisistamme, emme uskalla toisiamme tavata, keskustella asioista, niin huonosti käy.

Sitten on hyvin tärkeätä myös se, mikä tässä vaalilain uudistamisessa tulee olemaan esillä, että määritellään myös katto sille, kuinka suuria avustuksia saa antaa. Se toivottavasti ohjaa myös ehdokkaita siihen, että haetaan se suurelta joukolta ihmisiä, niin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa tapahtuu, että tavalliset kansalaiset, tavalliset yritykset antavat, on se sitten 10 euroa tai 500 euroa tai 5 000 euroa, mutta se syntyy pieninä puroina. Se myös minusta vahvistaa kansanvaltaa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kysymys koski osittain kansainvälistä lehdistöä, ja kun Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco suoritti tarkastuksen Suomessa viime vuonna, se antoi havaintojensa perusteella Suomelle kaikkiaan kymmenen suositusta. Ed. Södermanin asiasta tekemään kirjalliseen kysymykseen 542/2007 vp antamassaan vastauksessa ministeri Brax on todennut asettavansa heti alkuvuodesta 2008 työryhmän, joka pohtii muun muassa suositusten täytäntöönpanoa. 30.5. tänä vuonna oikeusministeriö asetti toimikunnan arvioimaan puolueiden ja vaaliehdokkaiden saaman rahoituksen nykytilaa ja sen valvontaa. Työryhmän tehtävänä on laatia omat ehdotuksensa.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä eli oikeusministeri Braxilta:

Onko oikeusministeriö asettanut toukokuun lopussa asetetun vaalitoimikunnan lisäksi toi-sen, ed. Södermanin kysymykseen annetussa vastauksessa tarkoitetun työryhmän pohtimaan Grecon suosituksia, ja keitä siihen mahdollisesti kuuluu?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Grecon suositukset koskien vaalityöryhmää on nyt asetetussa toukokuun työryhmässä. Sen lisäksi ensi syksynä aloitetaan rikoslainsäädännön tarkistamisprosesseja, joissa muun muassa mietitään sitten näitä mahdollisia lahjusrikostarkennuksia.

Arvoisa puhemies, käykö, että tässä yhteydessä vastaan myös minulle osoitettuihin aikaisempiin kysymyksiin?

Puhemies:

Määräajan puitteissa.

Puhuja

Täällä kysyttiin tästä talkootyöstä. Lain mukaan tavanomaista talkootyötä ei tarvitse ilmoittaa. Meille oikeusministeriöön ei ole nyt eikä aikaisemminkaan tiettävästi tullut ilmoituksia tavanomaista suuremmasta tai poikkeavammasta talkootyöstä. Tämä talkootyöasia tulee tässä Tarastin työryhmässä pohdittavaksi, koska tämän kaltaisia tarinoita tai väitteitä on tullut, että talkootyöksi tulkitaan myös semmoinen, kun ihan palkalliset ihmiset tekevät paljon töitä. Se täytyy siellä työryhmässä katsoa. Nykyisen lain mukaan, jos on talkootyötä, joka on tavanomaista laajempaa, se kuuluu ilmoittaa. (Ed. Laitinen: Työnantajan ja työntekijän välinen suhde!)

Puoluerahoituksesta vielä: Tässä Tarastin käsitellään myös paitsi puoluerahoituksen avoimuus myös Grecon suositusten takia puolueita lähellä olevien yhdistysten ja säätiöiden rahoituksen nykyistä suurempi julkisuus. Tähän työhön käydään ensi keväänä sen jälkeen, kun on saatu ensin syyskaudella valmiiksi uusi kokonaisuudistus vaalirahoituksesta. Sen jälkeen siis puolueet ja puolueita lähellä olevat tahot ja heidän rahoituksensa avoimuus.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Vaalityön avustaminen on sinänsä laillista, mutta tässä Kms-yhdistyksessä on hyvin outoja piirteitä. Toinen päärahoittaja ilmoitti Yrittäjä-lehdessä Pohjois-Karjalassa, että poliitikot pitää hoitaa vaaliavustuksilla, ettei heitä tarvitse lobata pitkin vuotta. Sitten lehdistö löysi tämän yhdistyksen lähettyviltä tämmöisen Nova Groupin, joka harrastuu kiinteistöbisnestä ja on hyvin kiinnostunut kaavoista. Sen toiminnassa on neljä ihmistä, jotka on tuomittu talousrikoksista. Sen päätoimija tapasi sitten avainministereitä ja ilmoitti sen jälkeen meilillä yrittäjille, että nyt nämä ministerit ovat heidän kaavalinjansa takana.

Sitten on outoa tässä toiminnassa myös se, että on tuettu ehdokkaita vaalien jälkeen, siis ostettu vaikutusvaltaa, ja nimenomaan paikkakunnilla, joilla Nova Groupilla on toimintaa. Sitten on vielä löytynyt Rovaniemeltä nyt ensimmäinen ta-paus, jossa kaksi Kms:ää lähellä olevaa poliitikkoa, toinen se varsinainen toimija ja toinen tuettu, ovat osallistuneet kaavaratkaisuun valtuustossa.

Eikö nyt hallitukselle olisi parempi, että nämä epäilyttävät piirteet tässä yhdistyksen toiminnassa annettaisiin poliisin tutkittavaksi sillä tavalla, että saataisiin asiantunteva selvitys tästä toiminnasta ja että mahdolliset syylliset joutuisivat vastuuseen ja ilma puhdistuisi?

Puhemies:

Tämä oli nyt lähes 2 minuuttia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Rikoksia ei pidä tietenkään hyväksyä. Se on aivan selvä asia, ja viranomaisten pitää puuttua silloin, jos rikoksia nähdään tapahtuvan.

Tämän Rovaniemen osalta en tunne asian yksityiskohtia, mutta sen olen kuullut — täällä on rovaniemeläisiä varmasti paikalla — että kun kaavamuutosta käsiteltiin, kyse oli kolmesta jo valmiiksi teollisuustonteiksi kaavoitetusta tontista, jotka yhdistettiin yhdeksi tontiksi, ja ne kaikki olivat kaupungin itsensä omistamia tontteja. Tämä on varmastikin vaikuttanut siihen kaupunginvaltuuston käsittelyyn, ja kaupunginvaltuusto oli ollut täysin yksimielinen lisäksi tästä tonttien yhdistämisestä. Mutta nämä ovat asioita, jotka pitää viranomaisten tutkia, jos niissä havaitaan tutkittavaa, ja tässä ei pidä olla mitään epäselvää.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Yritysten perijöiltä poistetaan hallituksen päätöksillä kokonaan perintövero, mistä perheyritysten perijät hyötyvät vuodessa noin 10 miljoonaa euroa ja vaalikaudella siis noin 40 miljoonaa euroa. Sen sijaan työttömät maksavat jatkossakin 25 euron työmarkkinatuestaan veroa 22 prosenttia, ettekä te tähän ole tekemässä mitään korjausta. Tässä näkyy se, että kyllä noilla vaalituilla on merkitystä. Ainakin minun silmissäni se siltä näyttää. Ne, jotka pystyvät rahoittamaan mieleisiään ehdokkaita ... En väitä, että mielipide muuttuu sen vuoksi, että on saanut rahaa, mutta mieluisia ehdokkaita on tuettu, ja sitten tulee vastapalvelus. Tämä tällainen tilanne herättää katkeruutta pienituloisissa, ja uhkana on ilman muuta nyt äänestysprosentin lasku.

Herra pääministeri, oletteko te valmiita siihen, että asetetaan euromääräinen katto vaalimainonnalle? Minä en usko, että mikään muu tepsii siihen, että jonkunlaista tasa-arvoisuutta tulee. Vai onko niin, että kun teillä on nämä liikemiesrahoittajat takana, hallituspuolueilla, niin te ette tähän halua korjausta tehdä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä totesi, että perintövero poistetaan yritysvarallisuuden perijöiltä. Pitää toimittaa se hallituksen esitys ed. Tennilälle. Niitä ei poisteta, niin kuin nyt hyvin tiedätte, mutta se esitys joka tapauksessa on täällä arvioitavana, se on totta. (Ed. Tennilä: Käytännössä se poistetaan!)

Pienituloisten kohdalla taas tuloveroa alennetaan, eikä tässäkään nyt varmasti ole mitään väärää. (Ed. Tennilä: Ei työmarkkinatuen saajille tapahdu mitään!) Perusvähennystä ollaan nostamassa, joka koskettaa kaikkia. Kansaneläkettä on nostettu, eikä tässäkään ole varmaan mitään taloudellista riippuvuussuhdetta. Pienimmät äi-tiys-, isyys- ja sairauspäivärahat 160 euroa kuukaudessa, tämän maan historian suurin etuuskorotus, eli minusta ... (Välihuuto) — Tiedän, että kuulostaa hieman naiivilta, mutta niin oli valitettavasti nyt tämä kysymyskin, eli kytketään asiat, joilla ei ole mitään tekemistä. Ei näitä asioita olisi ennen vaaleja tuotu esille eri puolueiden tahoilta. Ei vasemmistoliitto esittänyt perintöveron keventämistä, ei edes tavallisilta ihmisiltä. Monet puolueet nykyisistä hallituspuolueista kyllä esittivät ja toivat sen avoimesti ennen vaaleja esille, ja sitä ohjelmaa me nyt toteutamme, jottemme pettäisi vaalilupauksia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä joskus kannattaisi ajatella niinpäinkin, että puolueet osaavat asettaa itse omia tavoitteitaan, ja yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen on ollut hallitusrintamassa erittäin pitkä tavoite. Sitä jo viime vaalikaudella toteutettiin pitkälle ja haluttiin jatkaa tällä kaudella, ja saattaa olla niin, että sitten monet tahot haluavat tukea myös tätä politiikkaa. Mutta puolueet asettavat itse tavoitteensa, ja sitten sille kerätään kansalta tukea.

Tämä euromääräinen katto: En usko siihen, että kampanjoita kahlittaisiin tällä tavalla. (Ed. Tennilä: Miksette?) Sen jälkeen sitten olisi asetettava heti kysymykseen myös se, kuinka paljon saa olla muuta tämmöistä lehdistö- ja tv-näkyvyyttä. Mutta sen sijaan kannatan — ja taisin olla ensimmäinen, joka sen keskustelun nosti — että annetaan yksittäiseltä taholta tulevalle lahjoitukselle kattomäärä. Minä uskon, että se on omiaan myös halventamaan näitä kampanjoita.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen hyvin surullinen siitä, että tässä vaalirahoitusjupakassa ovat tahtomattaan joutuneet syyllistetyiksi myös monet pienet yritykset, jotka ovat tukeneet tuttua kansanedustajaehdokasta ihan vain ystävyyden pohjalta. Näin ovat tehneet myös lukuisat yksityiset henkilöt. En osaa nähdä siinä mitään pahaa. Ilman tällaista tukea olisin itsekin joutunut ottamaan vielä enemmän lainaa vaalityöni rahoittamiseen. Siksi haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä:

Mikä tekee työväenyhdistyksen kautta kierrätetystä vaalituesta puhtaampaa ja parempaa kuin suoraan yrityksiltä saatu vaalituki?

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Kävin läpi näitä vasemmiston vaalirahailmoituksia, ja kyllä yrittäjien tuki näyttää teillekin maistuvan. Mutta se, mitä haluan kysyä, liittyy tähän työväenyhdistysten kautta kierrätettyyn rahaan. Mikäli minä ymmärrän, ministeriö olisi voinut aukaista ne ja vaatia aukaistavaksi. Meillä oli tänä päivänä perustuslakivaliokunnassa tämän hätätilalain elikkä tämän uuden vaalilain takia asiantuntijat kuultavana, ja minä kysyin tästä asiasta ja ymmärsin, että ne olisi voinut aukaista, jos olisi ministeriö halunnut, nämä suuret 50 000 euron, 30 000 euron tuet, mitä ovat jotkut kansanedustajaehdokkaat, kansanedustajat, saaneet työväenyhdistyksiltään.

Ed. Antti Kaikkonen merkittiin läsnä olevaksi.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun vaalirahoituslakia aikanaan käsiteltiin, niin silloin haluttiin, että mahdollisia lainrikkomisia ei käsiteltäisi lakituvissa, vaan että niistä tulisi poliittisia seurauksia. Te, herra pääministeri, olette kertonut itse ilmoittaneenne oman vaalitukenne lain mukaan, mutta hallituksessa on useita ministereitä, jotka eivät ole näin toimineet. Olette korostanut sitä, että ministerit ja kansanedustajat ovat samassa asemassa lain noudattamisen suhteen, mutta eikö siinä suhteessa ole ero, että ministerit toimivat erityisen luottamuksen varassa, joka voi mennä silloinkin, kun edes lakia ei ole rikottu, niin kuin kävi ulkoministerin tapauksessa hiljattain? Jos ministeri joutuu luottamuspulan vuoksi eroamaan, hän kuitenkin säilyttää kansanedustajan paikkansa, ja kysyn siis edelleen:

Miten, herra pääministeri, arvioitte niiden ministerien aseman, jotka ovat ministerivalan vannottuaan jättäneet lainvastaisen ilmoituksen vaalirahoituksestaan? Millä tavalla tämä poliittinen vastuu toteutuu?

Pääministeri Matti Vanhanen

Puhemies! Aivan sama vastaus kuin täällä kyselytunnilla ainakin kerran ellei kahdesti aikaisemmin, että tässä suhteessa jokainen kansanedustaja on samalla viivalla. Ilmoitukset piti tehdä vuosi sitten keväällä, ja en tässä tee eroa kansanedustajan ja ministerikansanedustajan välillä.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen, te olette itse todennut, että kuulitte Nova Groupin johtajan Yli-Saunamäeltä Kehittyvien maakuntien Suomesta ensimmäisen kerran talvella 2007 eduskunnan kuppilassa. Ennen pitkää ulkomaanmatkaanne viikko sitten pitämässänne lehdistötilaisuudessa teiltä kysyttiin, oletteko osallistunut Yli-Saunamäen ja puoluesihteeri Korhosen kanssa tammikuussa 2007 pääministerin virka-asunnossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Kehittyvien maakuntien Suomen toimintaa ja ehdokkaiden tukemista. Tiedotustilaisuudessanne kerroitte, että ette muista tällaista tilaisuutta. Onko muisti nyt palautunut ja jos ei, niin voisitteko tarkistaa tämän pikaisesti ja selvittää tuon tilaisuuden tapahtumat ja mahdolliset kytköksenne Kehittyvien maakuntien Suomen syntyyn myös eduskunnalle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Puhemies! Kysymyksessä silloin ei edes ollut sitä, että olisi vielä käsitelty Kehittyvien maakuntien Suomen asioita, vaan onko tavattu, ja sanoin, että ei minulla ole mielikuvaa tällaisesta tapaamisesta, eikä ole edelleenkään sellaista mielikuvaa. Mutta sen kyllä muistan täsmälleen, olisinko ollut käsittelemässä Kehittyvien maakuntien Suomen asioita muussa yhteydessä kuin täällä kuppilassa käydyssä keskustelussa, ja sen kyllä muistaisin. Minulle esitettiin vaalitukea täällä eduskunnan kuppilassa, päivämäärää en muista, ja se on se, minkä olen moneen kertaan kertonut.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen suuntaan pärähti vaalirahhaa ihan pyytämättä ja yllättäen. Ei tiedetty, mistä ne tuli ja minne ne meni. Täällä on puhuttu, että on hyvä, jos vaalitukea tulee, eikä siinä mitään: hyvä, että tulee. Mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna en kyllä ymmärrä, miksi niitä rahoja osittain sitten päätettiin palauttaa. Mikä niissä rahoissa oli sitten yhtäkkiä vikana, kun ne polttelivat käsissä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Haluaisin, että ministeri Brax voisi vastata tähän könttiavaamiskysymykseen, joka oikeusministeriöön jonkin aikaa sitten ilmoitettiin.

Näihin kysymyksiin, ovatko ne tulleet pyytämättä ja yllättäen, luulen, että kaikki ne 53 ehdokasta, jotka saivat rahaa tältä yhdistykseltä samoin kuin kaikilta muilta avustajatahoilta, voisivat vastata siihen. Hallitus ei pysty vastaamaan. En usko, että mikään on tullut tässä suhteessa pyytämättä tai yllättäen.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Laukkanen aikaisemmin sanoi, että aiemmin ei ole esitetty väitteitä, että pitää muuttaa tätä lakia. Kyllä on, ja sen takia hallitusohjelmaankin saatiin läpi se, että tämä laki muutetaan.

Mutta näihin könttäsummien avaamisiin, ed. Ukkola: Ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen tulevat avustukset on, jos siellä on yli 1 700 euroa, ilmoitettava. Monet edustajat ovat näin tehneet. Sittemmin on käynyt ilmi, että osa kokikin, että nyt vasta ilmoittaa, eli on niin sanotusti korjannut eli vasta noudattanut lakia. Mutta oikeusministeriölle ei tämän lain takia — niin kuin ed. Räsänen oikein siteerasi, lain tarkoitus oli, että julkinen arvio on se rangaistus tai se seuraus — ole annettu toimivaltuutta määrätä tai käydä tutkimassa, ovatko ilmoittajat puhuneet totta. Tältä osin nyt, kun lakia uudistetaan, meidän on pakko ilmeisesti tämänkin kevään kokemusten jälkeen päätyä siihen, että sillä vaalirahoitusviranomaisella, kuka tai mikä se jatkossa onkaan, on oikeus tietyissä tilanteissa myös sitten tutkia, vaatia tositteita, tehdä lisäkysymyksiä, uhkasakon uhalla tai mahdollisesti sakkojen uhalla.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaalirahoituslain keskeisten säännösten tulkinnanvaraisuudesta johtuen useat edustajat, minä mukaan lukien, ovat jättäneet oikeusministeriölle määräajassa puutteellisen ilmoituksen; siis virheitäkin on tullut tehtyä. Nykytilanne osoittaa siis, että uudistus tarvitaan. Keskustan eduskuntaryhmän viesti lain- valmistelijoille on selvä: vaalilain rahoitussäädäntöä tulee kehittää läpinäkyvämmäksi, kansanvaltaisemmaksi ja kansalaistoimintaa tukevaksi. Toimiva lainsäädäntö lisää osaltaan poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Esitänkin kiitokset pääministerille, hallitukselle ja myös kaikille oppositioryhmille siitä, että on saatu aikaan yhteinen näkemys. Kuitenkin tämä pitkittynyt, mutkittunut ja ainakin osittain kyseenalaisiakin piirteitä saanut julkinen vaalirahoituskeskustelu herättää kysymyksen, päätetäänkö kansanvallan kannalta tärkeimmistä asioista, kuten siitä, kuka on Suomen pääministeri, Mannerheimintien tällä tai tuolla puolen. Tämän kysymyksen kohdistan oikeusministerille.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa perustuslaki, jonka mukaisesti hallitus muodostetaan, ja itse asiassa oikeusministeriössä parhaillaan toimiva Perustuslaki 2008 -työryhmä tulee mietintöönsä asioita myös keräämään, koska me olemme ministeriössä lähes tunti tunnilta kirjanneet tähän asti uuden perustuslain aikana syntyneet hallitukset ja myös pääministerien nimitysprosessit, ja tullaan näyttämään, mikä rooli nimenomaan uuden perustuslain tahdonkin mukaisesti on ollut nimenomaan eduskuntaryhmillä ja tällä talolla, eikä tiedossani ole, että tästä olisi mitään poikkeavia piirteitä ollut. Tästä viimeisestäkin hallituksen muodostamisesta ministeriön virkamiehet ovat pitäneet kirjaa. Tälle parlamentaariselle työryhmälle, joka aloittaa syyskuussa, tullaan myös esittämään tämän uuden perustuslain tähänastinen toimivuus ja sen arviointi tältä osin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta oleellista nyt on, että pääsisimme rauhassa kesälomille ja me tietäisimme, onko vielä tulossa jotain uutta. Kysyn, pääministeri, teiltä:

Onko teillä luottamus, että nyt kaikki oleellinen olisi selvillä, että me emme tarvitsisi pääministerin ilmoitusta emmekä me tarvitsisi välikysymystä, vaan että asia voisi olla loppuun selvitetty? Tässä on kyllä media ollut se aktiivinen osapuoli, joka on aamulukemista tuottanut päivittäin meille kansanedustajille, jotka seuraamme sitä, miten hallitus on toimintakykyinen.

Minulle jäi, ministeri Cronberg, teiltä vihreän ministeriryhmän puheenjohtajana epäselväksi, miksi te haluatte välikysymystä, kun se on yleensä ollut tällä puolella se työkalu, jolla sitten epäluottamusta osoitetaan. Mutta nyt me haluaisimme kansan luottamuksen palauttamiseksi selvyyttä näihin asioihin ja luottamusta siihen, että mitään uutta ei enää ilmenisi.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Itse pidän itseäni kohtalaisen rauhallisena ja tyynenä ihmisenä, mutta jonkin verran olen tietysti yllättynyt siitä, että tässä on varmaan kuukausi tätä kysymystä käsitelty, ja oikeastaan tuntuu, että kaikki paine kohdistuu pääministeriin, joka vuosi sitten teki ajallaan oman ilmoituksensa, niin kuin piti tehdä. (Ed. Paloniemi: Juuri näin!) Kerroin silloin sen, mikä on. En minä pysty tietysti kaikkien puolesta sanomaan, onko tulossa jotain uutta. Tässä on erilaisia pieniä yksityiskohtia päivä päivältä tullut lisää tähän, mutta eivät ne ole sellaisia asioita, joista hallitus tietäisi tai hallitus jollain tavalla vastaisi. Minusta tässä pitäisi nyt palata tähän suureen linjaan, siihen, että lakia pitää noudattaa ja nyt tätä lakia pitää uudistaa sellaisella tavalla, joka lisää läpinäkyvyyttä, tekee selväksi sen, että toista kertaa ilmoituksia ei jätetä tekemättä, ja sitä kautta luottamusta syntyy. Se tehdään tässä työryhmässä, jonka oikeusministeriö on asettanut. Näillä uusilla säännöillä sitten saadaan, koko järjestelmä, otettua oppia siitä, mitä on tapahtunut.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Vaalirahoituksen täydellinen avoimuus on aina ollut vihreille erittäin tärkeä tavoite. Meidän mielestämme on tärkeää, että käymme tämän keskustelun syvällisesti siten, että hallitus voi aloittaa uudistustoimet, jotka ministeri Brax on jo aloittanut, ja että pääsemme poliittisen uskottavuuden tielle.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies!

Puhemies:

Anteeksi, täällä seisoskellaan kovasti. Kyllä nimet ovat näkyvissä täällä, mutta pyyntöjä on nyt paljon.

Puhuja

Arvoisa puhemies! Te, herra pääministeri, totesitte, miten tärkeää on läpinäkyvyys myöskin sen vuoksi, että kansalaisille olisi mahdollista arvioida poliitikkojen toimintaa. Nyt kunnallisvaalit ovat tulossa, ja itse olen tavattoman huolissani siitä, että tällä vaalirahoituskriisillä näyttää olevan häntä myös täällä kunnallispuolella. Mainitsitte itse Rovaniemen, mutta tietysti se herättää epäilyn jääviyksistä, esteellisyyksistä muuallakin. Olisin kysynyt teiltä, herra pääministeri:

Onko teidän tiedossanne mitään, mikä antaisi aiheen olettaa, että näitä ongelmia on muuallakin kuin Rovaniemellä? Saako tutkiva journalismi vielä jotakin selville, ja miten palautettaisiin nyt ennen kunnallisvaaleja kansalaisten luottamus siihen, että myöskin kunnallispolitiikassa toimijat toimivat näiden jääviys- ja esteettömyyssäännösten mukaisesti?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tutkiva journalismi olisi ehkä saanut selville sen, että siellä on kolme olemassa olevaa teollisuustonttia, jotka kaupunki itse omistaa, yhdistetty kaavamuutoksella. En tiedä, ed. Tennilä taitaa olla Rovaniemeltä ja voi vahvistaa, pitääkö tämä minun saamani tieto paikkansa. Minä olen sitä joutunut kyselemään, kun ei se ole tässä muutoin selvinnyt. Varmasti viranomaiset katsovat siellä eteenpäin.

Kunnallisvaaleihin liittyen puolueet ovat yhdessä sopineet siitä, että vaikkei uutta lainsäädäntöä vielä saada kunnallisvaaleihin voimaan, niin niissä puolueet sitoutuvat siihen, että ehdokkaat tulevat noudattamaan jo myös tätä yksittäisten lahjoitusten kattosäännöstöä. Minusta tätä pitää nyt vahtia ja katsoa. Minusta saattaisi olla ihan hyvä, jos Suomeen syntyisi, voi sanoa, journalismin rinnalle vaikka myös paikkakuntakohtaisia kansalaisryhmiä, jotka vähän arvioisivat ja seuraisivat vaalikampanjointia, laskisivat yhteen ilmoitusten kokoja ja niihin käytettyjä hintoja ja toimisivat kontrollöörinä siinä, pitävätkö ilmoitetut kampanjakustannukset myös paikkansa. Minä en usko, että sitä pystyy oikein mikään virallinen organisaatio järjestämään, vaan kyllä meillä saisi olla myös tämän tyyppistä kansalaisaktiivisuutta.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Heti tämän kyselytunnin jälkeen esittelen esityksen kunnallisvaaleihin mennessä voimaan tulevasta lainsäädännöstä. Osa seurauksista siitä laista on jo, että tulee kokonaan uudet ilmoituskaavakkeet. Minun toimivaltani aikana en ole voinut, ei siis ollut auki enää, kaavakkeet oli tehty ja niitä oli jo täytetty ennen kuin minusta tuli ministeri, mutta jo tämä uusi kaavake, joka tulee kunnallisvaaleihin tämän uuden lainsäädännön myötä, tulee osaltaan kyllä tekemään kansalaisille helpommaksi arvioida tätä sidonnaisuutta.

Tiedoksi vielä, arvoisa puhemies, että tässä käynnissä olevassa tilanteessa, paitsi mitä on kerrottu, ja myös ed. Södermanille, miten poliisipuoli tutkii, olen myös jo alkuviikosta ministeriön johtoryhmässä pyytänyt selvittämään ja saanut tiedon, että myös syyttäjäorganisaatio seuraa sitä, miten poliisi toimii, ja Valtakunnansyyttäjänvirastossa ollaan kuulolla koko tästä prosessista, joten siltä osin, jos, ed. Haavisto, tarkoititte, että saadaan ikään kuin kaikki varmasti selvitettyä kansalaisten luottamuksen aikaansaamiseksi, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niin ymmärrän, että viranomaiset myös syyttäjäpuolella ovat hereillä tässä asiassa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, te ihmettelitte, miksi täällä palataan koko ajan tähän asiaan. Ihmiset ihmettelevät tänä päivänä, mitä tapahtuu. Eikö olekin niin, että tässä on nyt käynyt niin, että päivä päivältä on tullut uusia erilaisia tietoja liittyen muun muassa tähän Kehittyvien maakuntien Suomen syntyhistoriaan? Päivä päivältä tulee erilaisia selityksiä, jotka ovat keskenään ristiriitaisia, myös teiltä itseltänne, arvoisa herra pääministeri, eri päivinä erilaisia vastauksia. Kaiken kaikkiaan ihmisille on muodostunut tästä hyvin epämiellyttävä kuva. On muodostunut kuva siitä, että on kerätty muutaman liikemiehen iso rahamassi, jolla kenties on kytköksiä muun muassa rakentamis- ja kaavoituspäätöksiin. Tämä on erittäin vastenmielinen kuva, mikä tästä on syntynyt, ja sen seurauksena politiikan uskottavuus varmasti monien ihmisten mielessä on nyt vähän kysymysmerkki. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri:

Mitä nyt ihan oikeasti te pääministerinä teette, jotta politiikan uskottavuus paranisi? Koska tämäkin keskustelu osoittaa, että näihin kysymyksiin emme ole vielä saaneet vastauksia, palaan alkuperäiseen kysymykseen: (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Miksi ette anna meille ilmoitusta?

Puhemies:

Otetaan tähän vielä lisäkysymys, ed. Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Brax, te vastaatte hallituksessa vaalirahoituslainsäädännöstä. Vastaavatko teidän mielestänne hallituksen ministerien viimeaikainen toiminta ja päivittäin vaihtelevat puheet tätä ministeri Cronbergin mainitsemaa vihreiden vaatimaa täydellistä avoimuutta vaalirahoituksesta? Onko teillä täysi luottamus hallituskumppaneihin?

Ministeri Cronberg, kysyn tämän täydellisen avoimuuden nimissä vielä varmistuksen: Onko tietääksenne kukaan muu vihreä ehdokas ed. Forsiuksen lisäksi saanut rahaa tältä isänmaalliselta Caymansaarien kautta osittain toimivalta Kms:ltä?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Minulla on täysi luottamus hallituksen toimintakykyyn nyt, kun se on päättänyt uudistaa koko lainsäädännön jo nyt kunnallisvaaleissa. Ensimmäiset kaksi osaa esitellään teille tänään ja muiltakin osin tämän syksyn aikana. Se kertoo, että hallitus toimii tässä asiassa tässä ja nyt oikein.

Mitä tulee yksittäisten ministerien luottamukseen, niin meidän perustuslaissamme se ei mene niin, että oikeusministeri on se taho, joka arvioi sitä. Meistä ministereistä jokainen ja hallitus kokonaisuutena nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta, ja oikeuskansleri on sitten se taho, joka arvioi laillisuutta. Oikeusministeri ei ole oikeuskansleri.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Miksei pääministerin ilmoitusta asiasta? Tämä asia ei ole yksin hallituksen asia. Näihin epäselvyyksiin näissä ilmoituksissa: ne koskevat aika montaa edustajaa tässä salissa. (Ed. Arhinmäki: Miksi te sitten vaaditte välikysymystä?) — Ei hallitus esimerkiksi pysty millään vastaamaan, ed. Arhinmäki, siihen, että te ette vuosi sitten tehnyt ilmoitusta yli 1 700 euron lahjoituksista. (Hälinää) Emme me voi siitä ilmoitusta antaa eikä selvitystä. (Puhemies koputtaa) Mutta mikäli te allekirjoittaisitte välikysymyksen, niin sen jälkeen hallituksella ja hallituspuolueilla olisi täysi oikeus kysyä teiltä, miksi te jätitte ilmoituksen vuosi sitten tekemättä. Miksi teille muisti palasi vasta tänä keväänä? Teillä on mahdollisuus tänäänkin se tehdä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan pääministeri vei sanat suustani. Nimittäin kysymykseni olisi ollut näin:

Mikä on se keino, että myöskin me voimme kysyä opposition puolelta? Sieltä puolelta viime aikoina, viikko sitten puoluekokouksen yhteydessä ed. Ahde nousi esille. Sitä paitsi yksi asia on, että ed. Ahde muun muassa johtaa hyvin paljon itse omaa luomustaan elikkä eduskunnan tarkastusvaliokuntaa, jonka tehtävänä on nimenomaan taloudellisten asioitten seuranta eduskunnassa.

Puhemies:

Siinä ei tainnut olla kysymystä ollenkaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime päivien vaalirahoituksesta käyty kohu on leimannut mediaa. Kuitenkin eilen täällä käsiteltiin tämän vaalikauden erästä suurinta asiaa, Lissabonin sopimuksen hyväksymistä. Kysyn arvoisilta ministereiltä:

Onko vaalirahakohu peittänyt alleen ne suuret kysymykset, arkiset asiat, joista todella kansalaiset tarvitsisivat tietoa, joista tarvittaisiin avointa kansalaiskeskustelua? Onko ollut vahinkoa tästä aiheetta nousseesta vaalirahakohusta todella suurille asioille?

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Joidenkin kansanedustajien ja ministereiden käytös vaalirahoitusjupakan yhteydessä on ollut röyhkeydessään ennenkuulumatonta ja räikeässä ristiriidassa kansalaisten oikeustajua vastaan. Ei siis ihme, että kansalaisten luottamus maamme johtoon on saanut ankaran kolauksen. Kysyisin hallitukselta:

Miten te ministerit voitte vaatia kansalaisilta lainkuuliaisuutta ja rehellistä käyttäytymistä, kun te itse ja puoluekolleganne näytätte kyseenalaista esimerkkiä?

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy korjata ensin pääministeri Vanhasen väite, että en olisi jättänyt vaalirahoitusilmoitusta. Olen jättänyt sen aivan sen mukaisesti kuin laissa on määritelty. Olen täydentänyt sitä kuten moni muukin. (Naurua) Kysyn:

Miten välikysymyksellä voidaan selvittää yksittäisen kansanedustajan vaalirahoitus, kun te olette sitä mieltä, että yksittäisten hallituksen ministereiden vaalirahoitusta ei pidä selvittää? (Puhemies: Kuunnellaan keskustelua!) Viittaan esimerkiksi Suomi-Soffaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tietysti, jos välikysymyksen allekirjoittaa joku edustaja, niin kyllähän silloin tässä poliittisessa debatissa, sen logiikassa, hän altistaa myös itsensä kaikelle sille keskustelulle ja väittelylle. Siitähän tämä muodostuu. Jos hallitus tekee oman ilmoituksen, niin silloin on aika vaikea hallituksen arvioida ja käydä sitä poliittista debattia, joka koskee ehkä joitakin hallitusrintaman ulkopuolisia edustajia. Tämä on se poliittinen logiikka tässä, että olisi tasapuolisempi keskustelu välikysymyksen yhteydessä. Minusta tässä puhemiesneuvosto on löytänyt hyvän tasapuolisen tavan tällä kyselytunnilla käydä tätä keskustelua.

Onko jäänyt tärkeitä aiheita sivuun? Ensinnäkin sanoisin, että tämän aiheen käsittely on ollut yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää ja ei puolen sanan moitetta siitä, että tätä on käsitelty laajasti. Tämä on vaatinut käsittelyä. Onneksi kuitenkin meillä on mediassa 24 tuntia ohjelmaa ja palstoja riittää, ovat muut asiat saaneet myös sijansa uutisoinnissa, ja sitten lukijat valitsevat, mitä lukevat.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on aika taitavasti kaatamassa tätä koko eduskunnan niskaan, mutta te, herra pääministeri, olette itse sanonut, että maata vaivaa poliittinen legitimiteettikriisi. On kyse siitä, uskovatko kansalaiset meidän järjestelmään ja sen oikeutukseen. Kyllä hallitus on vastuussa tästä legitimiteettikriisistä. Pääministeri, kun talvisota alkoi, niin kun Helsinkiä jo pommitettiin, niin eduskunta kuulemma puhui niitä näitä, ja nyt itse asiassa talouden talvisota — finanssijärjestelmä on natisemassa — on uhkaamassa ja hallituksen luottamus on selvästi natisemassa myös. (Ed. Ollila: Oletteko luottanut tähän asti?) On aika vaikea kuvitella, että (Hälinää) ... Te olette itse sanonut, että me elämme legitimiteettikriisissä. Siksi minä kysynkin, käsi sydämellä, pääministeri:

Uskotteko oikeasti, että pystytte kokoamaan itsenne, hallituksen, koko yhteiskunnan nyt kohtaamaan nämä uudet vaikeat kysymykset, joita on? (Ed. Ollila: Kokeilkaa välikysymystä!) Olette itse sanonut, että elämme legitimiteetti- eli oikeuskriisissä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Muistaakseni sanoin, että meillä on olemassa riski tästä poliittisesta legitimiteettikriisistä. Se on ollut se alkuperäinen viesti, ja se on erona siihen, että meillä olisi joku poliittinen kriisi. Sitä meillä ei ole. Hallitus on erittäin toimintakykyinen, ja hallituksen puolesta sopii koska hyvänsä myös mitata hallituksen luottamus. Hallitus toimii ja hallitus seuraa erittäin tarkasti, mitä maailmantaloudessa koko ajan tapahtuu, eikä vain seuraa vaan myös reagoi. Valmistaudumme tässä suhteessa huolella ensi elokuun budjettiriiheen. Tässä mielessä ei kannata luoda kuvaa siitä, että hallituksen toimintakyky olisi heikentynyt. Sitä ei ole tapahtunut.

Puhemies:

Niin, tällä kyselytunnilla nyt ei ennätetty runsaista kysymyksistä huolimatta käsittelemään kuin yhtä, johon sitten jää vielä aika paljon lisäkysymyksiä käsittelemättä mutta tuli esitettyäkin.

Kysymys on loppuun käsitelty.