Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! En viitsinyt pyytää puheenvuoroa edellisestä asiasta, missä aika lailla moitittiin sitä, että olemme jääneet jälkeen tietokoneen käytössä, ja todettiin, että sen takia meillä on pitkiä jonoja lääkärien vastaanotolla. Silloin kun minä olin nuori, ei ollut tietokonetta mutta ei ollut myöskään jonoja, eli ei pidä nyt aina tietokonetta syyttää.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän asiaan, joka koskee käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, totean lyhyesti muutaman asian. Tämä on yksi niistä 18 kohdasta, jotka sisältyvät talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan, siis yksi 18:sta. Se on myöskin ainut kohta, jota Rakennusteollisuus vastustaa. Kaikki muut kohdat Rakennusteollisuus hyväksyy, mutta tätä ei.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on käytössä muistaakseni seitsemässä maassa, muun muassa Ruotsissa, ja Ruotsin veroviranomainen on tutkinut, mitä tämä käännetty arvonlisäverovelvollisuus on merkinnyt. Se on tuonut valtion kassaan 78 miljoonaa euroa. No, ei siihen suurta selvitystä tarvita, koska tämä on ihan selkeä asia. Veroviranomainen Ruotsissa on myöskin tullut siihen tulokseen, että tämä on lisännyt kustannuksia yrityksille 45 miljoonaa euroa eli tuonut 78 miljoonaa valtion kassaan mutta aiheuttanut kuluja yrityksille 45 miljoonaa. Se ei ole siis yritysten väite, että niille olisi syntynyt kustannuksia 45 miljoonaa, vaan se on Ruotsin veroviranomaisen selvitys.

Hallitus arvioi, että käännetty arvonlisävero toisi valtion kassaan 100 miljoonaa euroa. Onko se ylimitoitettu, alimitoitettu, on vaikea sanoa, aika näyttää. Mutta kun vertaa Ruotsiin, joka on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin Suomi, ja siellä tulee 78 miljoonaa, niin tuntuu suurelta, mutta toivomme tietenkin, että se toisi vielä enemmän kuin 100 miljoonaa. Valtio on myöskin hallituksen perusteluissa arvioinut, että kustannukset valtiolle tulevat alkuvaiheessa olemaan 60 henkilötyövuotta, joka tarkoittaa noin 3 miljoonaa euroa, mutta sitten jatkossa 30 henkilötyövuotta.

Yrittäjät arvioivat, että kustannukset tulevat olemaan 30 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon, että Ruotsissa oli 45 miljoonaa euroa, ottaen huomioon, että Suomessa on 40 000 rakennusalalla toimivaa yritystä, tämä 30 miljoonaa euroa merkitsisi sitä, että työmäärä yrityksessä lisääntyisi noin 1,5 tunnilla kuukaudessa. Kun Ruotsissa on tiedusteltu yrittäjiltä, kuinka paljon lisätyötä tämä käännetty arvonlisävero on tuonut mukanaan, niin lähes 80 prosenttia on vastannut, että alle neljä tuntia, ja noin 15 prosenttia on vastannut, että 4—8 tuntia. Eli tämä 30 miljoonaa lienee aika lähellä totuutta.

Kun sitten katsoo, että valtio säätää lain, joka lisää kustannuksia yrittäjille 30 miljoonaa, jotta valtio saisi 100 miljoonaa, niin se tuntuu hieman kohtuuttomalta, mikäli yrittäjiä ei kompensoida tästä lisäkustannuksesta. Haluan muistuttaa edustajia siitä, että vielä 1980-luvulla yrittäjät saivat palkkion, kun tilittivät valtiolle liikevaihtoveron. Se ei ollut suuri, mutta se oli kuitenkin 2 prosenttia. Aina kun tilitti liikevaihtoveron, sai 2 prosenttia siitä summasta.

Kun nyt tilanne on siis se, että valtio saa 100 miljoonaa — toivon mukaan saa 100 miljoonaa — mutta panee kustannukset toisen maksettavaksi, niin olisi enemmän kuin kohtuullista, että maksettaisiin jonkinlainen kantopalkkio tästä. Minä tulen toisen käsittelyn yhteydessä esittämään ponnen, jossa edellytetään, että hallitus antaisi esityksen, johon sisältyisi kantopalkkio.

On ihan turha puhua yrittäjäystävällisestä politiikasta, jos toimitaan niin kuin hallitus esittää eli ei anneta kantopalkkiota. Pannaan kustannukset toiselle ja korjataan koko hyöty. Se ei voi olla oikein. Jos tämän muuttaisi vaikkapa kuntia koskevaksi, niin minä ymmärrän, että kyllä tässä talossa ja tässä salissa nousisi valtava haloo, jos kunnat pantaisiin keräämään valtiolle esimerkiksi miljardi euroa rahaa ja kustannukset kunnille olisivat 300 miljoonaa. Aivan varmasti laidasta laitaan moitittaisiin sellaista lakia. Nyt on kysymyksessä aivan sama: pannaan toinen keräämään, pannaan toinen vastaamaan kustannuksista, jotta itse saisi 100 miljoonaa euroa.

En puhunut tässä niistä ongelmista, mitä tähän lakiin sisältyy. Niitä on paljon, se käy ilmi myöskin mietinnöstä. Soveltamisala tulee olemaan äärettömän vaikea, ja paljon ongelmia tulee esiintymään. Eduskuntaryhmämme on tämän lakiesityksen kannalla, mutta, kuten sanoin, kohtuullista ja enemmän kuin kohtuullista olisi se, että otettaisiin väliaikaisesti käyttöön kantopalkkio, joka koskisi ainoastaan niitä tilityksiä, jotka perustuvat käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tämän esityksen tavoitteenahan on pienentää aliurakoitsijoiden epärehellisyydestä johtuvaa arvonlisäveromenetystä ja korjata rehellisten ja epärehellisten verovelvollisten välistä kilpailutilannetta rakennusalalla.

Aika mielenkiintoinen lähtökohta kaiken kaikkiaan: oletetaan siis, että pääurakoitsijat ovat rehellisempiä kuin aliurakoitsijat. Tämä on tällainen lähtökulma koko asiaan. Mutta lähtökulma on varmaan aika onnistunut, koska Euroopan unionissakin tämä on jo vuodesta 2006 direktiiviperusteisesti hyväksytty. Sitä ennen piti hakea poikkeuslupa, jos aikoi ottaa rakennusalalla käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöön.

Tämä on askel oikeaan suuntaan. Tällä rakkaalla lapsella on monta isää ja äitiä, niin kuin tänään jo aikaisemmin olemme kuulleet, kenen ansiota se on. Tietysti hallituksen esitykset ovat hallituksen ansiota ja hallituksen esityksiä, mutta moneen kertaan täällä uskonsa on tätä ennen kieltänyt valtiovarainministeri Katainen. Hän on nyt vaan sitten päätynyt ajattelussaan tälle kannalle. Eihän tätä opposition voimin olisi tänne saatu käsittelyyn. Olemme sitä voimakkaasti vaatineet vuosikaudet, mutta hallitus loppujen lopuksi sitten taipui tai tuli tässä asiassa toisiin, mielestäni järkevämpiin, ajatuksiin.

Tätä esitystä on sinänsä kiittäminen. On aihettakin, koska asiantuntija-arvioitten mukaan rakennusalalla aiheutuu harmaan talouden vuoksi noin 400—500 miljoonan euron vuotuiset vahingot. 400—500 miljoonaa euroa, ja tästä ilmi tulemattoman arvonlisäveron määräksi on arvioitu vajaat 150 miljoonaa euroa. Nämä ovat siis konsulttien tekemiä arvioita, näitä eivät ole poliitikot keksineet. Suuria lukuja.

Petollinen toiminta vähentää verotuloja, työllistää verovalvontaa, talousrikostutkintaa ja tuomioistuimia sekä vääristää tietysti kilpailua. Jotta tästä kokonaiskuvasta saa jonkinlaisen käsityksen, poliisin tietoon arvioidaan tulevan vain noin 5—10 prosenttia kaikista talousrikoksista; vain 5—10 prosenttia, siis kiinnijäämisriski on olematonta luokkaa. Talousrikosten sarjassa verorikosten ja niiden liitännäisrikosten osuus on noin 50—60 prosenttia. Nämä luvut sanon sen vuoksi, että nämä todistavat sitä, että talousrikollisuuden vastainen työ edellyttää siis verotusta koskevia ratkaisuja, ja nyt meillä on yksi sellainen tässä käsillämme. Arviot siitä, paljonko tässä sitten verotuottoja valtion kassaan kertyy, ovat siinä 100 miljoonan molemmin puolin.

Mielestäni pelkkien eurojen lisäksi tulisi myös kiinnittää huomiota siihen, että nyt valtiovalta ottaa askelen tiettyyn suuntaan. Tämä ennalta ehkäisee jonkun verran. Tämä antaa myös uskoa siihen, että jatkossa voidaan ryhtyä jämerämpiinkin toimenpiteisiin. Tässä kaikki etumerkit ovat kyllä tämän hallituksen esityksen osalta positiivisia.

Ed. Kallis viittasikin asiantuntevassa puheenvuorossaan jo siihen, että tässä on ongelmia. Tässä on ilmiselvästi ongelmia, jotka koskevat soveltamisalaa ja ohjaustarpeita. Meille on valtiovarainvaliokunnan verojaostossa kerrottu, että näitä ohjeita on laadittu yhdessä toimijoiden kanssa. On koetettu käydä poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti läpi kaikkia tulkintaongelmia ja rajapintoja, milloin mikäkin asia toimii tässä tapauksessa etuperin tai takaperin, kun on käännetystä arvonlisäverosta tai normaalista arvonlisäverovelvollisuudesta kysymys. Alan toimijoita on tässä kuultu poikkeuksellisen paljon, ja heidän käytännön kokemuksistaan on ollut suuri hyöty niitten ohjeitten laatimisessa, jotka tässä samassa yhteydessä sitten annetaan. Aikaahan tässä on. Tarkoitushan on, että tämä tulee rakennusalan osalta voimaan 1.4.2011. Tässä on kovat ohjaus- ja koulutustarpeet kaiken kaikkiaan.

Sitten, herra puhemies, kaikkein vakavin asia käy ilmi mietinnön sivulta 8, missä puhutaan valvontatarpeista. Sieltä lainaan muutaman rivin: "Vaikka nyt ehdotettu rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus tukkii tiettyjä veropaon muotoja, olemassa olevat ongelmat ja muutoksen myötä syntyvät uudet keinottelumuodot edellyttävät edelleen tehokasta valvontaa. Kuten edellä on jo todettu, uusi järjestelmä ei poista pimeää työtä eikä harmaan talouden suurinta yksittäistä ongelmaa, kuittikauppaa."

Tämän kuittikaupan nostan tässä vielä illan myöhäisinä hetkinä esiin. Kun meillä oli kyselytunti aikaisemmin illalla, ministeritason ihminen löi tässä niin kovan hutin, että millään pesäpallokentällä sellaista hutia ei voi lyödä, kun ministeri Brax ministeriaitiosta sanoi, että tämä esitys poistaa kuittikaupan. (Välihuuto: Se lisää sitä!) — Niin. — Tämä osoitti, että joko hänelle tuli armoton virhe tai sitten hän ei tunne tätä asiaa alkuunkaan. Mutta toivottavasti hän korjaa lausuntoaan, koska hirvittää, jos meillä tämän alan vastuuministeri on noin hatarin tiedoin näin oleellisen asian kanssa liikenteessä. Eli tätä kuittikauppaa, jotta asiantuntijat pitävät suurimpana ongelmana, se ei poista. Se ei estä myöskään muita arvonlisäveropetoksia rakennusalalla. Esillä on ollut erityisesti perusteettomien arvonlisäveropalautusten hakijat, joiden määrän arvellaan nyt lisääntyvän.

Valvonta ja viranomaisyhteistyö ovat siis edelleen välttämättömiä. Tämä on mielestäni se, mikä hallituksen pitäisi nyt ottaa huomioon tästä mietinnöstä, että kaiken tämän ohella tulee kuitenkin huolehtia siitä, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan on uusien haasteiden edessä riittävä määrä resursseja. Tässä mielessä tämä henkilöstön irtisanomisohjelma, jota myös tuottavuusohjelmaksi kutsutaan, tekee ankaraa vahinkoa juuri tällä sektorilla. Tänne pitäisi lisätä resursseja, tehostaa valvontaa, kun me olemme nyt liikkeellä hyvän asian kanssa ja oikeaan suuntaan, ettei tämä hyvä, orastava kehitys pysähtyisi, niin kuin se teki valitettavasti siinä vaiheessa, kun ministeri Rajamäen ote kirposi ministerisalkusta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilman asiantuntijoitakin jokaisen kansanedustajan pitäisi ymmärtää, että siirryttäessä tähän järjestelmään ne ongelmat siirtyvät muualle ja syntyy uusi ammattiryhmä: kuittien valmistajaryhmä. (Ed. Kuoppa: Se on jo olemassa!) Siis tämä lisääntyy aivan tavattomasti, ja tehokkain toimenpide tätä vastaan on se, että tehdään tehostettuja iskuja, joissa verottaja, poliisi ja työsuojeluviranomainen ovat mukana.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Varmasti on noin, kun asiantunteva edustajakollega Bjarne Kallis totesi. Tämän totesivat asiantuntijatkin, että ei tämä kuittikauppaa poista ja että on resurssien tarve. Todella tarvitaan lisää resursseja. Kiinnijäämisriskiä pitää kasvattaa oikein merkittävästi. Kyllä tämä on viranomaistoimintaa, ei tätä vastuuta voi millekään muulle taholle sysätä. Tässä mielessä tämä valvontaresurssien lisääminen on a ja o, niin kuin täällä aikaisemmin myös kyselytunnilla kuulimme, kun ed. Rajamäki sanoi, että viime vuonna oli yksi projekti ja tänä vuonna ei ole ollut vielä sitä ensimmäistäkään, tämmöistä tehoiskua, niin että kovin vähissä ovat tarkastustoimet.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on kyllä huomattava parannus nykytilaan. Vasemmisto on jo vuosia vaatinut lainsäädäntöä harmaan talouden estämiseksi, ja yksi keino on siinä juuri käännetty arvonlisäverojärjestelmä.

Rakennusliitto on todennut, että rakennusalalla tämä on karannut käsistä. Kun Rakennusliitto suoritti Helsingissä hiljakkoin tutkimusta, tarkastuksia, niin yli 120 paikassa kerrostalojen remonttikohteissa oli ensinnäkin yli 60 prosenttia ulkolaista työvoimaa ja lähes kaikissa oli jotain hämärä. Elikkä Rakennusliitto pystyy tarkastamaan, mutta sillä ei ole valtuuksia puuttua asioihin niin kuin pitäisi viranomaisilla olla. Ihmettelen sitä, miksi viranomaiset eivät pysty tekemään niitä tarkastuksia, kun kerta Rakennusliitto pystyy.

Suurin puute on edelleenkin tämä valvonnan vähäisyys, josta myöskin ed. Saarinen täällä jo totesi. Jos meillä vähenevät verotarkastajat ja meillä vähennetään poliiseja tästä työstä, meillä vähennetään työsuojelupiirien henkilöstöä, joka näitä tarkastuksia voi tehdä, niin ei ole ihme sitten, jos tämä harmaa talous ryöstäytyy käsistä ja aiheuttaa todella pahoja vääristymiä sitten rakennusalalla. Ne urakoitsijat, yrittäjät, jotka hoitavat velvollisuutensa asiallisesti, maksavat verot, sosiaaliturvamaksut, maksavat työehtosopimusten mukaisia palkkoja, häviävät jatkuvasti kaikki urakkakilpailut. Elikkä Pääkaupunkiseudullakin suomalaiset yritykset, jotka suorittavat nämä velvollisuutensa kunnolla, eivät urakoita juuri saa enää. He ovat itse kertoneet tämän, että he eivät pärjää näissä. Näin ollen olisi myöskin käsittääkseni kaikkien etu — niin yrittäjien, työntekijöitten kuin valtiovallan, yhteiskunnan — että tämäntapainen harmaa talous, joka rakennuspuolella täällä rehottaa, saataisiin kuriin.

Tämähän on selvää, että tässä tavoitellaan kilpailuetua ja taloudellista voittoa, kun ei makseta näitä velvoitteita tai kierretään niitä kuittikaupan avulla. Mielestäni tämä on saatava loppumaan. Muutoin meille ei hyvin käy, vaan se leviää myöskin muille aloille, ei jää pelkästään rakennusalalle, vaan se leviää myöskin muille aloille. Sitä on jo jonkin verran myöskin palvelualoilla. Kuten täällä todettiin, tämä laki ei kuittikauppaa lopeta. Sitä on tähän asti ollut erittäin runsaasti, ja tämä laki ei sitä valitettavasti estä, vaan siihen tarvittaisiin erittäin tiukka valvonta ja se, että veroviranomaiset pystyisivät ajamaan muitten viranomaisten kanssa tietokantoja ristiin, jolloin voitaisiin tarkistaa, missä todella harmaata taloutta on, koska tämä tietenkin rahaliikenteessä tulisi näkyviin, jos näitä tietoja voitaisiin riittävästi ajaa ristiin.

Tässähän on tapahtunut niin, että näitä rakennusalan urakoita aikaisempaan verrattuna on ketjutettu. Siellä saattaa olla kymmenen aliurakoitsijaa, ja loppujen lopuksi ei edes tiedetä, kuka se todellinen työn suorittaja on. Myöskin tähän kohtaan olisi ehdottomasti saatava nykyistä parempi järjestelmä. Henkilökorttisysteemi ei ole tätä ketjutusta pystynyt estämään eikä sitä, että tiedettäisiin ketä siellä rakennustyömaalla on oikein töissä. Sitä ei tiedä edes siinä ketjussa mukana oleva aliurakoitsijakaan läheskään aina.

Kun Rakennusliitto on tehnyt näitä tarkastuksia, niin siellä on ihmeellisiä tapauksia, että yhtäkkiä työntekijät häviävät työmaalta. Jos viranomaiset menevät puku päällä, he häviävät heti, mutta Rakennusliiton tarkastajat ovat aina välillä päässeet yllättämään ja siellä on ollut harmaata työvoimaa. Mielestäni tähän tulee kyllä valvonnan keinoin puuttua nykyistä tehokkaammin.

Tämä hallituksen esitys on selvä askel parempaan suuntaan siitä, mitä aikaisemmin on ollut. Se antaa mahdollisuuksia viranomaisille, ja kun myöskin näitä arvonlisäverovelvollisia tulee nyt olemaan huomattavasti vähemmän, kun pääurakoitsija on se velvollinen, silloin myöskin valvonta paranee, koska näitä valvottavia on vähemmän.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Talousrikollisuus ja laiton ulkomainen työvoima vääristää kilpailua ja tulonjakoa, aiheuttaa työttömyyttä sekä vaikeuttaa taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Nämä ovat uhka myös yksittäisen työntekijän oikeusturvalle ja yhteiskuntamme turvallisuudelle. Harmaan talouden ongelmia ei hallita jälkikäteisellä tutkinta- ja syytetoiminnalla. Selkeällä lainsäädännöllä ja poliittisella tahdolla talousrikollisuutta ja harmaata taloutta estetään ennalta.

Täytyy myöntää, että tämä kenttä oli varsin vesannolla keväällä 2003 Vanhasen ensimmäisen hallituksen aloittaessa. Silloin sisäasiainministerinä käynnistin talousrikostorjunnan tehostamistoimet.

Ministeri Itälän jäljiltä talousrikostutkinnan virkoja oli todella merkittävä määrä täyttämättä. Kiitos ministeri Mannisen ja sisäministeriön sisäisen rahajärjestelyn pystyimme laittamaan lisäpanostuksia näitten auki olleiden virkojen täyttämiseen, ja talousrikollisuuden torjuntaan perustettiin edellisen hallituksen aikana korvamerkityillä rahoilla erikseen 81 uutta virkaa.

Vuoden 2004 alusta krp:n yhteyteen luotiin ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö ja vahvistettiin rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa.

Joulukuussa 2004 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sopijapuolet määrittivät harmaan talouden torjunnan ja tilaajan vastuun.

Lokakuussa 2006 edellinen hallitus hyväksyi harmaan talouden torjuntaohjelman, ja sen kohtaloa ja sisältöä käyn kohta tarkemmin läpi, koska se kuvaa myöskin sitä vaikeutta ja tuskaa ja painetta, jolla muutama asia on vihdoin liikahtanut nykyisen porvarihallituksen toimesta, koska tämä talousrikostorjuntaohjelma jämähti kuin seinään, kun nykyinen hallitus aloitti.

Hyvin kuvaavia olivat STTK:n turvallisuusseminaarissa tammikuussa 2009 ministeri Holmlundin kommentit, kun hän totesi, että sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ei talousrikostorjuntaa nyt niin paljon käsitellä, kun talousrikostorjunta ei ole niin suuri ongelma ja sisäinen turvallisuus on niin laaja käsite, että sitä oli pakko karsia. Hänen mukaansa nämä eivät ole niin erityisen suuria ongelmia. Se oli julkinen seminaari, joka valitettavasti median puolella sekin jäi kovin vähälle uutisoinnille.

Itse asiassa tämän vuoden 2006 talousrikostorjuntaohjelman sisältö kannattaa nyt käydä läpi, koska siinähän nimenomaan lähdettiin siitä, että toteutetaan nimenomaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi sovitut keskeisimmät rikoksentekomahdollisuuksia vähentävät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Siinä oli rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, rakennusalan neljännesvuosi-ilmoitukset käytetyistä urakoitsijoista, rekisterimerkintärikosta koskevan törkeän tekomuodon säännös, tulliselvitysrikoksen säätäminen, veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa ja yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja. Nämä olivat selkeät lain-säädäntökohdat, ja rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä oli valtiovarainministeriön vastuulla.

Suuressa valiokunnassa systemaattisesti valtiovarainministeri Katainen ilmoitti Suomen hallituksen kantana Ecofin-kokouksiin mentäessä, että Suomen hallitus vastustaa Saksan ja Itävallan esityksiä käännetyn arvonlisäverojärjestelmän laajentamisesta. Tämä on myönteistä, että nyt tämä keskustelujen ja paineen jälkeen on täällä olemassa.

Tulliselvitysrikoksen säätäminen oikeusministeriön toimesta ei sekään ministeri Braxilla kovin vauhdikkaasti liikkeelle lähtenyt. Kyllä siinä varmaan eduskunnan paine ja ed. Pulliaisenkin paine aika paljon vaikutti, että sitten jotain rupesi tapahtumaan. Mutta näidenkin asioiden toiminnassa heikentää sitten Tullia kovasti kaltoin kohteleva henkilöstöä leikkaava tuottavuusohjelma.

Mutta veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa on edelleen ministeri Kataisen pöytälaatikossa, ja ministeri Pekkarisen pöytälaatikossa on yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja, ja olisi aika mielenkiintoista niiden yhtiöiden osalta, jotka saavat työ- ja elinkeinoministeriöltäkin avustuksia, millä tavalla niissä myöskin toimintaa voitaisiin aukaista. Tämäkään ei ole edennyt.

Herra puhemies! Kun joulukuussa 2007 osaltani vauhditin tätä rakennusalan talousrikollisuuden torjuntaa ja käännettyä arvonlisäveroa, niin silloin nimenomaan myös ministeri Kataiselle tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä kiinnitettiin huomiota pitkiin aliurakointiketjuihin liittyvään harmaaseen talouteen ja myös harmaan talouden erityiseen ongelmaan, joka on kuittikauppa. Aliurakointiketjun alapäässä harmaan talouden alueella toimivat urakoitsijat peittävät maksamansa pimeät palkat tekaistuilla aliurakointi- tai tarvikelaskuilla, jotka hankitaan tätä tarkoitusta varten perustetuilta tai kuittikauppiaitten haltuun siirtyneiltä yrityksiltä. Tässä on nimenomaan tietysti myöskin järjestäytyneen rikollisuuden puolella sellaisia asioita, jotka vaativat vakavaa suhtautumista.

Ministeri Kataisen vastauksesta näkyi silloin nimenomaan se, että hallituksen painopiste on verotukseen liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisessä ja vähentämisessä valvonta- ja perintätoimien tehostamisella ja monipuolistamisella. Silloin ei nähty mahdolliseksi kohdistaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä juuri verojärjestelmää väärin käyttäviin tahoihin.

Pidän nyt tärkeänä, että tältä osin tämä neljäs talousrikostorjuntaohjelma etenee, mutta peräänkuulutan nimenomaan myöskin verotustietoja ja myöskin näitten muitten kohtien etenemistä. Pidän myös tärkeänä sitä, että ulkomaisen laittoman työvoiman valvonnassa palautettaisiin toimintaan ministeri Holmlundin ja poliisijohdon viime vuonna lakkauttama ja muuhun toimintaan sulauttama krp:n yksikkö, koska meillä ovat ulkomaisen työvoiman ongelmat lisääntyneet ja siellä on myöskin erilaisia vakavia ilmiöitä harmaan talouden alalla ilmennyt. Joka tapauksessa on nyt myönteistä, että tämä asia on edennyt, ja minusta kannattaa eduskunnassa pitää painetta näissä muissakin kohdissa, jotta myös yhteiskunnan sisäisellä turvallisuudella varmistetaan niin työntekijöiden kuin yritystemme kilpailukyky jatkossa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on käytössä useassa EU:n jäsenvaltiossa, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Monissa jäsenmaissa se on otettu käyttöön tietyillä toimialoilla, joilla sen on katsottu vähentävän veropetoksia: etenkin rakennusalalla, jolla alihankintaketjutukset ovat tyypillisiä. Veron suorittamisvelvollisuuden siirtämisellä ostajalle estetään valtiolle syntyvät veronmenetykset tilanteissa, joissa vero vähennetään pitkissä alihankintaketjuissa ilman, että sitä välissä maksettaisiin.

Käänteisessä arvonlisäverovelvollisuudessa veronmaksamisvelvollisuus on kokonaisurakoitsijalla ja ketjun mahdolliset epämääräiset yritykset eivät pääse enää keinottelemaan sillä, että verot jätetään maksamatta ja seuraava porras kuitenkin tekee vähennyksen. Näitä ketjujahan on ollut sangen runsaasti ja järjestelmää on tietoisesti käytetty hyväksi. On tapauksia, joissa on sovittu arvonlisävero-osuuden jakamisestakin osapuolten kesken.

Selvää on, että on hyvin valitettavaa kustannusten lisääntyminen yrityksille tämän käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden johdosta. Ed. Kalliksen täällä tuoma ajatus veronkantopalkkioista näissä tapauksissa on hyvin raikas. Jos se ei kuitenkaan toteudu, niin on ainakin tärkeää, että verohallinto ohjeistaa tämän mahdollisimman tarkoin niin, että konsulttien kukkarot eivät liikaa pääse lihomaan. Selvää on, että käänteinen arvonlisäverovelvollisuus ei poista kaikkia ongelmia, ei pimeää työtä, ei kuittikauppaa, ei monia muitakaan rikosmahdollisuuksia rakennusalalla, mutta vie kuitenkin kehitystä terveempään suuntaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tänä iltana on käytetty paljon kärkeviä puheenvuoroja myöskin tässä asiassa. Viittaan puheenvuoroon, jossa tuotiin esille se, että verohallinnon henkilökuntaa on vähennetty. Samassa yhteydessä toisin sen ongelmana sen, että verotoimistoja on etenkin maaseudulla vähennetty. Niitten palveluajat ovat supistuneet, henkilökunta on vähentynyt ja paikallistuntemus on kaventunut. Jos tunnetaan ihmiset ja tunnetaan olosuhteet, niin silloin myöskin voidaan valvoa verotusta paljon paremmin.

Samoin harmaa talous on ongelma myös työturvallisuuden kannalta. Eilen olin kokouksessa, jossa näytettiin kuvia työmailta, joilla työturvallisuus oli tipotiessään, ja tämä ei tapahtuisi siellä, missä on asianmukaista valvontaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ei minkään värinen hallitus, ei minkään ideologian hallitus voi hyväksyä sitä, että yhteiskunnassa valuu rikollisella toiminnalla merkittäviä verovaroja ohi veronpidätyksen. Täällä annetaan ymmärtää, että ikään kuin vasemmisto olisi sitä mieltä, että tämä käännetty arvonlisävero olisi heille läheinen asia ja sitä jostakin syystä joku toinen vastustaisi. Ei kukaan vastuuntuntoinen hallitus hyväksy sitä, että merkittävät verotulot katoavat valtion budjetista pois.

Minä muistutan myöskin ihan sinne SDP:n suuntaan, että Rakennusteollisuus ja heidän sosialidemokraattinen toimitusjohtajansa, joka toimi pitkään myöskin kaupunginjohtajana, on julkisuudessa esittänyt monta kertaa, että tämä ei ole ratkaisu, tämä ei ole hyvä ratkaisu. Heitä kuultiin myöskin verojaostossa, ja Rakennusteollisuus on nähnyt, että tämä ei ole oikea tapa hoitaa hommaa.

Maan hallitus ja valtiovarainministeriö ovat seuranneet paljon Ruotsin mallia, yrittäneet saada sieltä selvää, toimiiko tämä järjestelmä niin, että tämän ongelman ratkaisemiseen voitaisiin saada sellainen lisäarvo, että rikollisuus vähenisi. Voi olla, että näin käy. Täällä on esitetty ihan hyviä dubioita sen johdosta, että tämä tulee lisäämään merkittävästi laitonta kuittikauppaa. Näinkin saattaa käydä. Se toteutus johtaa siihen, että tälläkään lailla ei välttämättä päästä ihan sinne asti, mihin monet kuvittelevat päästävän, varsinkin kun tiedetään, että valvontaa on vaikea lisätä. Tällä hetkellä poliisin resurssit talousrikollisuuden osalta ovat isojen merkittävien juttujen hoidossa, ja jos lähdettäisiin työmaita kiertämään, niin saattaa olla, että nykyiset resurssit eivät valitettavasti riitä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö ja -ministerit ovat perinteisesti hallituksesta riippumatta vastustaneet tätä esitystä, jo 1990-luvulla, silloin se on ollut esillä, ja valitettavasti siinä on ollut varsin monta erilaista ministeriä eri puolueista, jotka ovat olleet sitä mieltä. Tämän vuoksi on nyt hyvä yleensä, että se on tuotu tänne.

Mutta niin kuin täällä juuri kuulimme, niin resursseista on myös kysymys, poliisien resursseista, valvonnan resursseista, ja samaan aikaan kuitenkin hallitus toimii hiukan toisella tavalla myöskin, lisäämällä tällaisia harmaan talouden elementtejä Suomessa, kun toisaalta tehdään lakiesitys, joka kääntää arvonlisäverolain niin, että vastuu tulee sitten varsinaiselle pääurakoitsijalle.

Mutta kaiken kaikkiaan harmaa talous on yhteiskunnan sairaus, se vie voimavaroja, se kuihduttaa yhteiskuntaa ja se pitää saada mahdollisimman vähäiseksi ja poistaa tietysti. Siihen sitten huonosti istuvat sen tyyppiset aloitteet ja esitykset hallitukselta, jotka osakeomistamiseen luovat sellaisia välineitä, joissa läpinäkyvyys on heikko.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo puhui paljon hallituksesta ja totesi, ettei minkään värinen hallitus saisi hyväksyä verovilppiä. Minä olen aivan varma, että jokainen yhtyy siihen väitteeseen. Minä sanon, että ei minkään värinen hallitus saisi toimia niin kuin tämä hallitus toimii, eli se heittää yrityksille 30 miljoonan laskun, jotta yritykset perisivät ja tilittäisivät valtiolle 100 miljoonaa euroa. Jos tämän jälkeen vielä väitetään, että ollaan yrittäjäystävällisiä, niin silloin minä en ymmärrä, mitä se yrittäjäystävällisyys merkitsee. Siis kun se antaisi ne, korvaisi edes osan niistä kustannuksista, mitä tämä synnyttää, se olisi askel ja osoitus siitä, että ollaan kuitenkin joissakin asioissa yrittäjien puolella. Ja ihmettelen kyllä suuresti, jos voidaan menetellä niin kuin hallitus esittää.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka veroja käänneltäisiin kuinka, niin mielestäni kuitenkin kontrolli on a ja o.

Sitten tähän ed. Kalliksen yrittäjiin viittaamaan puheenvuoroon. Siinä asiassa olen kyllä samaa mieltä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla ei ollut tarkoitus käyttää tästä asiasta puheenvuoroa tänä iltana, kun käsitellään käännettyä arvonlisäveroasiaa, lakiuudistusta käännetystä arvonlisäverosta. Täällä aiemmin tänään kyselytunnilla kun sosialidemokraatit voimakkaasti toivat esiin sitä, että kokoomus on vastustanut ja kokoomuslainen ministeri on vastustanut tämän kaltaista lakiuudistusta nimenomaan harmaan talouden estämiseksi ja kitkemiseksi, niin minusta työministeri Sinnemäki puhdisti pöytää toteamalla, että viime vaalikaudella oli sosialidemokraattinen valtiovarainministeri, joka vastusti tätä esitystä, ja nyt kun on kokoomuslainen valtiovarainministeri, nyt tämä esitys on eduskunnan käsittelyssä ja tulee menemään läpi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ollut paikalla, kun ed. Kallis on käyttänyt hyvän puheenvuoron täällä, jossa hän on puhunut tästä niin sanotusta kantopalkkiosta, jonka vaikutus olisi yrittäjille jopa 30 miljoonaa euroa. En lähtökohtaisesti osaa sitä puoltaa enkä vastustaa, kun ei se tietenkään sisälly tähän hallituksen alkuperäiseen esitykseen enkä tiedä, kuinka paljon myöskään verojaosto on siitä käynyt keskustelua, sinällänsä sen tarpeellisuudesta. Totean vaan, että tässä on valiokunnan lausumaehdotus, joka sisältää, että "eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia soveltamiskäytäntöön ja arvioi sen pohjalta lain muutostarpeita sekä toimittaa tästä selvityksen valtiovarainvaliokunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä". Silloinhan voi olla tilanne, että ed. Bjarne Kallis on esimerkiksi veroministerinä, ja olen aivan varma, että silloin hän ilmoittaa, että nyt olen toteuttanut sen lainmuutoksen, mitä silloin oppositiossa esitin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilälle vielä huomio. Meillä oli hallitus, jossa nykyinen puhemies Niinistö oli valtiovarainministeri ja toisena valtiovarainministerinä oli Suvi-Anne Siimes. Silloinkin vastustettiin sieltä käsin vahvasti tätä nyt läpi menossa olevaa käytäntöä. Hallintorekisteri, jonka nyt hyvä hallitus taas tuo, on taas vastakkainen asia, ja molemmat ministerit silloin sitä vastustivat. Ykkösministeri oli kuitenkin ministeri Niinistö, ja myöskin ministeri Siimes vastusti silloin sitä. Sen takia sanoin, että hyvin monimerkkiset. Mutta viisainta on vain sanoa niin kuin asia on ollut, ja nyt se tietysti menee eteenpäin, mutta sitä on joka suunnasta vastustettu, eri syistä.