Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulujen työrauhaongelmat ovat nousseet viime aikoina hyvin voimakkaasti esille, ja muun muassa opettajan ammattijärjestö on vaatinut toimia työrauhan turvaamiseksi kouluissa, useitakin toimia. Yksi niistä on vahvasti sukua sille, mitä lakialoitteessani esitän.

Kyse on perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta. Siinä säädetään siitä, että käytettävissä olevat kurinpitokeinot ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus sekä määräaikainen erottaminen. Nykykäytännön mukaisesti opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus, mutta opettajilla ei ole käytössä muita kurinpitomenetelmiä tottelemattomien oppilaiden kohdalla. Vakavan rikkomuksen tai jatkuvan epäasiallisen käyttäytymisen kohdalla jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen jälkeen oppilas voidaan erottaa määräaikaisesti enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Tämä menettely on kuitenkin erittäin raskas ja vaatii nykyisin lautakunnan käsittelyä. Jälki-istuntokäytäntö pohjautuu aikaan, jolloin jälki-istuntoon joutuminen oli häpeällistä, mikä sai oppilaat välttämään jälki-istuntoon joutumista. Nykyisin jälki-istuntoa ei enää koeta häpeällisenä, vaan se voi olla jopa teko, jolla rehvastellaan kavereiden keskuudessa. Koulukuri onkin Suomessa laskenut OECD:n raportin mukaan jo vertailun kolmanneksi huonoimmalle sijalle, eli taakse jäivät enää Argentiina ja Kreikka. Yleinen linja on ihan päinvastoin, eli koulukuri on viimeisen kymmenen vuoden aikana useissa maissa parantunut.

Perusopetuslaissa todetaan, että oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Nykyisin häiritsevä oppilas voidaan siis rehtorin päätöksellä lähettää kotiinsa vain loppupäivän ajaksi ja pidempi määräaikainen erottaminen vaatii lautakunnan käsittelyä. Oppilaan lähettäminen kotiin loppupäivän ajaksi ei kuitenkaan välttämättä näy lapsen vanhemmille millään tavalla. Jos rehtori voisi evätä oppilaan oi-keuden osallistua opetukseen omalla päätöksellään edes muutaman päivän ajaksi, olisi toimenpide huomattavasti tuntuvampi ja siihen voitaisiin liittää suoraan konsultaatio oppilaan vanhempien kanssa. Lisäksi muutaman päivän tauko häiriön aiheuttajan opetuksessa rauhoittaisi tilanteen häiriön kohteeksi joutuneen kannalta. Voimassa olevan perusopetuslain 36a §:n mukaisesti opetuksen epäämisestä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti perusopetuslain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori, joten tässä kohdassa esitettyyn määräaikaiseen opetuksen epäämiseen ei tarvita lautakunnan käsittelyä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: laki perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perusopetuslain 36 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 477/2003, seuraavasti: 36 §, Kurinpito: "Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan työpäivän sekä enintään kolmen seuraavan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi."

Tämän aloitteen on allekirjoittanut 18 edustajaa kolmesta eri eduskuntaryhmästä. Mukana on myöskin paljon sivistysvaliokunnan jäseniä.