Herra puhemies! Ensi viikolla pidetään Riossa Rio+20, suuri kansainvälinen ympäristökokous, jossa on pyrkimyksenä löytää ratkaisuja vihreän talouden ja kestävän kehityksen välisiin yhteyksiin ja ongelmiin myöskin. Kysyn pääministeri Kataiselta: minkälaisin ajatuksin Suomi osallistuu tähän kokoukseen, ja mitkä ovat meidän keskeiset tavoitteemme siinä kokouksessa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Salolainen totesi, aiheena on vihreän talouden edistäminen, eli etsitään parhaita käytäntöjä ja etsitään tavoitteita, mahdollisimman konkreettisia tavoitteita vihreän talouden edistämiseksi. Toinen keskeinen haaste, joka Suomelle on myös hyvin tärkeä, on kestävän kehityksen hallinnon uudistaminen siten, että pystyisimme paremmin mittaamaan kestävää kehitystä ja siitä tulisi YK:ssa entistä vahvempi osa-alue. Ja kolmantena mainitsisin, mikä on Suomen oma prioriteetti: puhdas vesi. Suomessa on paljon — olemme tietysti vesimaa — myös vesiosaamista julkisella mutta erityisesti yksityisellä sektorilla, ja tavoitteena on se, että vuoteen 2030 mennessä jokaisella olisi oikeus puhtaaseen veteen. Eli tämä vesiosaaminen on meidän yksi prioriteetti, ja siitä tämmöinen erillistilaisuuskin on Riossa tarkoitus järjestää.

Herra puhemies! Kysyn vielä ministeri Häkämieheltä: minkälaisia ratkaisuja Suomella on tarjota näihin kysymyksiin, jotka siellä ovat esillä? Nimenomaan tämä vesiosaaminen ja monet cleantech-kysymyksethän ovat sellaisia, joissa Suomella on paljon osaamista. Mitä te katsotte, että me voisimme tehdä tässä yhteydessä?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Puhemies! Tämä nyt ei kuitenkaan ole sellainen kokous, jossa voidaan esitellä sitä, mitä meillä on markkinoitavana, vaan meillä on vahvat tavoitteet siitä, millä lailla vesikysymykset tulee hoitaa osana kestävän kehityksen tavoittamista. Tällä on myöskin hyvin vahva turvallisuuspoliittinenkin ulottuvuutensa, koska me tiedämme ja näemme jo nyt maailmassa, miten monilla kriisialueilla kiista puhtaasta vedestä on aiheuttamassa sotilaallisiakin konflikteja. Kyllä Suomessa on tietysti sellaista osaamista, sellaista teknologiaa ja sellaisia yrityksiä, jotka sitten, kun saamme riittävän vahvan kansainvälisen yhteisen sitoutumisen näiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen, ovat kaikkien käytettävissä kaikkien eduksi.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On tosiaan syytä korostaa, että keskeisiä teemoja Rion kokouksessa ovat ennen kaikkea se, että me asetamme talousjärjestelmän luonnon kantokyvyn rajoihin ja se, että varmistamme, että samalla on mahdollisuus poistaa köyhyyttä eli edistää sosiaalista kehitystä kaikissa kehitysvaiheissa olevissa maissa.

Tämä Suomen vesiosaaminen on yksi niistä resurssiteemoista, mitkä Riossa pitää ratkaista. EU on nostanut esille viisi resurssiteemaa keskeisistä luonnonvaroista ja sellaisista kysymyksistä, joiden kohdalla tällä hetkellä me kulutamme yli maapallon kantokyvyn rajojen luonnonvaroja ja olemme luomassa sellaista kehitystä, että muutamassa vuosikymmenessä ympäristön tila romahtaa, jos me emme pysty luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä pysäyttämään ja varmistamaan esimerkiksi, että kalakannat riittävät kaikille.

Eli meidän vesiosaamisemme yhtenä näistä isoista resurssikysymyksistä on laajasti ymmärrettävää. Raja-alueen vesihallinnon yhteistyöstä Venäjän kanssa voimme näyttää esimerkkiä. Itämeren suojeluun liittyvää osaamista, veden puhdistamiseen liittyvää osaamista, erilaisia yrityksiä Kemirasta alkaen, puhtaasta vesiteknologiasta, miten voidaan parantaa vedenkäytön tehokkuutta kaikkialla elinkeinoelämässä. (Puhemies: Ja minuutti on täynnä!)

Jos saan sanoa, puhemies, vielä loppuun, että maailman vesivarat...

Kunnioitan puhemiehen linjausta. Jatketaan.

Arvoisa puhemies! Kestävään kehitykseen kuuluu myös lasten aliravitsemus, jota työasiainvaliokunnassakin käsiteltiin. Se on kokonaan unohdettu tästä Rio+20-sopimuksesta. Tiedämme, että valtava määrä alle 5-vuotiaita kuolee nälkään. Minä kysynkin: aiotteko ottaa tämän tärkeän asian esille siellä, jotta maapallon lapset voisivat elää ja kasvaa onnellisesti, kuten täällä Pohjoismaissa?

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Hienoa, että eduskunta on kiinnostunut myös lasten oikeuksista meidän kehityspolitiikassamme. On ollut hyvä havaita, että esimerkiksi YK:n kehitysjärjestö UNDP on voimakkaasti korostanut viime aikoina lasten aliravit- semusta. Esimerkiksi Afrikassa köyhimmissä maissa hyvin huomattava osa alle 5-vuotiaista lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta ja siitä seuraavista elinikäisistä vaurioista esimerkiksi aivojen toiminnassa. Tämä tulee UNDP:n kautta vahvasti esiin. UNDP on yksi tärkeä toimija Riossa ja myös sen jälkeen. Tietysti nyt, kun korostamme tätä, että me haluamme yhdistää nämä eri kestävän kehityksen ulottuvuudet, niin on päivänselvää myös se, mitä ministeri Niinistö sanoi, että tämä on hyvin tärkeä yhteiskunnallisen sosiaalisen kehityksen konferenssi, ja siitä olen 5 minuutin kuluttua omalta osaltani lähdössä pitämään huolta.

Arvoisa puhemies! Riossa esillä olevat kysymykset ovat sekä Suomen että maapallon tulevaisuuden kannalta luonnollisesti hyvin tärkeitä, mutta olemme usein erityisesti ympäristöpolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä huomanneet, että Yhdysvaltojen osallistuminen ja aktiviteetti ja sitoutuminen voi olla joskus haasteellista.

Arvoisa pääministeri Katainen, mikäli oikein panin merkille, olitte vastikään vierailulla tuolla Atlantin takana. Rion kysymyksillä on myös merkittävä taloudellinen ulottuvuus. Millä tavalla Rio-prosessi oli esillä teidän neuvotteluissanne Washingtonissa? Millainen kuva teille syntyi siitä, kuinka voimakkaasti USA on tällä hetkellä sitoutunut ja kiinnostunut viemään Rio-kysymyksiä eteenpäin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Rehellisesti sanottuna Rion kokouksella ei ollut kovin suurta roolia meidän välisissä keskusteluissa, valitettavasti. Valitettavasti keskustelimme enemmänkin euroalueesta. Mutta se, mitä muutamissa tapaamisissa tuli esille, oli kohtuullisen yleistä. Me esitimme omia painopisteitä ja sitten joitakin kysymyksiä myös tähän kestävän kehityksen hallintoon liittyen, mutta valitettavasti emme saaneet kovin tarkkoja vastauksia. Mutta saattoi ehkä olla sitten, että agenda täyttyi muilla asioilla.

Arvoisa puhemies! Maailman mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä entistä enemmän maapallon pohjoisiin osiin, erityisesti arktisille alueille. Helsingin pohjoispuolella maapallolla asuu yhteensä vain 17 miljoonaa ihmistä, eli joka kolmas heistä on suomalainen. Tämän vuoksi tämän alueen kehitys on meille hyvin tärkeä asia, mutta meillä on myös paljon osaamista tähän liittyen. Arktisilla alueilla on suuri osa maapallon puhtaasta vedestä, monia muita luonnonvaroja, ja uudet kuljetusreitit ovat avautumassa valitettavan ilmastonmuutoksen seurauksena. Miltä osin hallitus tulee kiinnittämään huomiota Rion kokouksessa nimenomaan arktisen alueen kysymyksiin, ja mitä erityislinjauksia tältä osin meillä on?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Luulen, että vastaus melkein joka mahdolliseen kysymykseen siitä, onko tämä tai tuo asia huomioitu Rion päätösasiakirjassa, on kyllä. Tässä 80-sivuisessa asiakirjassa ovat mukana myöskin arktiset alueet, niiden erityisongelmat ja haasteet, mutta ongelma kaikissa näissä on se, mikä on sitoutumisen aste. Kysymys on poliittisesta julistuksesta, ei mistään juridisesti sitovasta asiakirjasta, eikä tässä valitettavasti ole vielä sellaisia konkreettisia tavoitteita, jotka pystyisivät panemaan liikkeelle yhtä vahvan sitoutumisen kuin on vuosituhatkehitystavoitteisiin. Sen vuoksi kestävän kehityksen tavoitteet, konkreettiset sellaiset, jotka myöskin otettaisiin kaikkialla velvoittavina, ovat toivottavasti yksi tärkeä tulos, joka tästä saadaan, ei niin, että täällä vielä päätetään näistä tavoitteista, vaan niin, että pystyttäisiin edes päättämään YK-vetoisesta prosessista, jolla vuoteen 2015 mennessä saisimme tällaiset sitovat tavoitteet.

Arvoisa puhemies! Suomen yhtenä tavoitteena on ollut YK:n ja sen rakenteiden toimintakyvyn vahvistaminen, ja jos katsoo nimenomaan ympäristöhallintoa ja kestävän kehityksen hallintoa, niin YK on niissä tavallaan heikoimmillaan. YK:n ympäristöjärjestö Unep on itse asiassa vain ohjelma, ei todellinen järjestö. Kestävän kehityksen toimikuntaa New Yorkissa pidetään aika heikkona verrattuna nyt vaikka ihmisoikeustoimikuntaan Genevessä. Yksi konkreettinen tulos tuolla Riossa voisi olla, että näitä YK:n mekanismeja, sekä ympäristöjärjestöä että kestävän kehityksen hallintoa, vahvistetaan. Mutta miltä hallituksen näkökulmasta näyttää, tuleeko näissä tavoitteissa joitain konkreettisia tuloksia Riosta?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Meidän tavoitteemme ovat tässä selvät. Me haluaisimme nähdä vahvan kansainvälisen ympäristöjärjestön ja haluaisimme myöskin vahvan kestävän kehityksen neuvoston. Todennäköinen tulos kuitenkin tulee olemaan, että me pystymme vahvistamaan kansainvälistä ympäristöhallintoa. Vaikka vielä ei saavutettaisi tällaista Uneota, YK:n ympäristöjärjestöä, niin nykyisen Unepin asemaa voidaan vahvistaa niin, että siitä tulee universaali järjestö, ja niin, että myöskin sen resursointi on nykyistä paremmin turvattu. Tämä olisi jo edistysaskel, vaikka ei vielä lopullinen sellainen. Kestävän kehityksen neuvoston osalta asiat ovat vielä aika lailla hakusessa. Viimeksi tänään Brasilia on pöydännyt uuden välitysehdotuksen, joka tarkoittaisi kylläkin askelta oikeaan suuntaan. Tässä on kysymyksessä, mitenkä määritellään olemassa olevan YK:n peruskirjan Ecosoc-neuvoston tehtävät ja uuden kestävän kehityksen neuvoston asema ja rooli.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tosiaan me tarvitsemme sellaisen paketin Riosta, jossa tulisivat nämä kestävän kehityksen tavoitteet, joissa saadaan maailman talouskehitys oikealle raiteelle ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, mutta sen lisäksi me tarvitsemme hallinnonuudistuksen, jolla voidaan tehokkaasti alueellisesti implementoida nämä linjaukset, varmistaa, että eko-systeemejä kunnioitetaan, ja voidaan varmistaa, että Afrikassa esimerkiksi köyhyyttä voidaan torjua. Tässä työssä näiden hallintoelinten uudistus on tärkeää, ja YK:n ympäristöohjelman vahvistaminen YK:n erityisjärjestöksi on meille keskeinen tavoite. Edeltäjäni ympäristöministeri Lehtomäki teki tässä asiassa hienoa työtä, ja meidän maine maailmalla on tunnettu tässä asiassa. Jatkamme tätä työtä niin, että saamme vähintään ne sisältötavoitteet läpi, joista ministeri Tuomioja totesi, mutta ajatus erityisjärjestöstä on saanut laajempaa tukea kehitysmaaryhmässä ja painan myös sitä ponnekkaasti läpi, jos ei Riossa läpi, niin pidemmällä aikavälillä.