Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vielä kerran, onko tämä nyt
viides vai kuudes liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö tähän
putkeen. Tietysti tässä olisi ollut aineksia kattavaankin
yleisradiopoliittiseen keskusteluun, mutta ehkä toinen käsittely
antaa siihen sitten tilaisuuden. Tällä kertaa
tyydyn nyt mietinnön esittelyyn, ja esimerkiksi kansainvälisen
vertailun tämän kaikkein keskeisimmän
asian eli hallintomallin osalta otan esiin sitten toisessa käsittelyssä.
Todellakin pidän tätä lakiuudistusta
erittäin merkittävänä erityisesti
tämän hallintomalliuudistuksen osalta. Yleisradio-yhtiön
hallituksen ja hallintoneuvoston välistä työnjakoahan
tässä tarkennetaan. Yleisradio Oy:n toimitusjohtajan
valinta siirretään hallituksen tehtäväksi.
Hallintoneuvoston tehtäviin tulee kuulumaan jatkossakin päättäminen
Yleisradio Oy:n toiminnan laajuudesta ja suuntaviivoista sekä julkisen
palvelun tehtävän toteutumisen valvonta. Hallintoneuvosto
valitsee yhtiölle hallituksen, siis ulkopuolisen hallituksen,
ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa,
ja sen jäsenet edustavat monipuolisesti yhtiön
keskeisten tehtävien toiminnan kannalta tärkeää asiantuntemusta.
Pykälään on otettu vielä säädös,
että hallituksen jäsenet eivät saa olla
hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua
yhtiön toimivaan johtoon.
Myöskin tähän Yleisradio-yhtiön
julkisen palvelun tehtävään ehdotetaan
tarkennuksia, jotka koskevat muun muassa lapsille suunnatun ohjelman
ja viihteen tarjontaa sekä suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden
tukemista. Tällä tavalla täsmennetään,
osittain myöskin laajennetaan, julkisen palvelun käsitettä.
Myöskin Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun
lain toimilupamaksua koskeva 5. luku kumotaan. Tämä tarkoittaa
käytännössä sitä, että tv-toiminnan
harjoittajat eivät ole velvollisia maksamaan toimilupamaksua
enää kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan
siirtymisen jälkeen. Tämä koskee siis
kaupallisia tv-toimijoita, kaupallisia tv-yhtiöitä,
joilla tämä maksu on tähän saakka
ollut ja on edelleenkin, kunnes analoginen toiminta kokonaan loppuu,
mistä jo Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen yhteydessä täällä keskusteltiin.
Vielä jonkun verran haluan tätä mietintöä avata.
Ensin vielä tämä hallituksen nimeäminen. Hallituksen
esityksessähän lähdettiin siitä,
että säädetään nimenomainen
kielto siitä, että hallituksen jäsen
ei voi olla hallintoneuvoston jäsen eikä kuulua
yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Valiokunta
yhtyy tähän ja katsoo, että ehdotettu kielto
on omiaan selkiyttämään vastuunjakoa
toisaalta hallituksen ja sen alaisen ylimmän johdon välillä ja
toisaalta hallituksen ja sitä valvovan hallintoneuvoston
välillä. Valiokunta pitää sen vuoksi
nyt ehdotettua kieltoa kannatettavana.
Hallintoneuvoston tulee hallituksen esityksen mukaan hallitusta
valitessaan ottaa huomioon, että hallituksessa on molempien
kieliryhmien edustus ja että hallitus omaa riittävän
monipuolista, kattavaa asiantuntemusta. Tämähän
tarkoittaa yhtiön kohdalla erityisesti asiantuntemusta, joka
liittyy julkisen palvelun tehtävään,
yritysjohtamiseen, talouteen, viestintään, viestintäteknologiaan,
kulttuuri- ja sivistyselämään. Toiminnan
kannalta on hyvin tärkeätä, että hallituksen jäsenet
edustavat mahdollisimman monipuolisesti eri alojen asiantuntemusta,
varsinkin siten, että siihen yhdistyy myös julkisen
palvelun asiantuntemus.
Tässä yhteydessä haluan vaan sivulauseessa todeta
sen, että tässä muodossa tällainen
ulkoinen hallitus on ainutkertaista eurooppalaisessa yleisradioperheessä.
Yleisradio itsehän kokeili tällaista niin sanottua
sekamallia, joka koostui ulkoisista asiantuntijoista sekä yhtiön
sisäisistä toimivan johdon edustajista, mutta
siitä kahden kolmen vuoden kokeilun jälkeen aikanaan
luovuttiin.
Tätä hallituksen esitystähän
valmisteli parlamentaarinen Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa
2010 -työryhmä, niin sanottu Niemelän
työryhmä, joka suositteli hyvään
hallintokäytäntöön viitaten,
että Yleisradio Oy:n hallitukseen ei valittaisi jäseniä yhtiön
toimintaa valvovista elimistä, mikä tarkoittaa,
että siihen ei valittaisi eduskunnasta edustajia.
Valiokunnan enemmistö lähti mietinnössä siitä,
että Yleisradion tulee toimia eduskunnan valvonnassa, eduskunnan
vastuulla, minkä vuoksi lakiin ei oteta säännöksiä,
jotka rajoittavat vapautta päättää yhtiön
hallituksen jäsenistä ehdotettua laajemmin. Eli
valiokunta pitää hallituksen esityksessä valittua
linjaa hyvänä, jonka mukaan eduskunnan valitseman
hallintoneuvoston vapautta päättää yhtiön
hallituksen jäsenistä ei rajoiteta nyt ehdotettua
laajemmin. On tärkeää, että hallintoneuvostolla
on suvereeninen päätäntävalta
julkisen palvelun tehtävään perustuvan omistajaohjauksen
toteuttamisessa. Omistajaohjauksen tärkein tehtävähän
on varmistaa julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen
yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla,
eli tässä katsannossa tällä halutaan
alleviivata sitä kokonaisrakennetta, että kun
puhutaan, että Yleisradio on eduskunnan radio ja televisio,
eduskunta valitsee hallintoneuvoston ja sen kautta toteutuu sitten
omistajaohjaus.
Kysehän ei ole siitä, että Yleisradio
olisi markkinaehtoisesti toimiva yritys. Yleisradio saa toimeksiannon
eduskunnalta ja hakemukseen perustuen sitten rahoituksen valtioneuvostolta,
kuten esimerkiksi tänään hallintoneuvosto
on päättänyt tehdä ehdotuksen
tv-luvan hinnan nostamisesta 3,5 prosentilla. Ehdotus on tehty valtioneuvostolle,
joka sitten aikanaan päättää,
suostuuko tähän vai ei. Lähtökohta
on tietysti, että valtioneuvosto tulee siihen suostumaan.
Tässä rakenteessa ulkoisen hallituksen valinta
merkitsee, totta kai, suurta haastetta omistajaohjauksen toteuttamiselle
ja suuri vastuu jää nyt hallintoneuvostolle.
Julkisesta palvelusta muutama sana. Yleisradiosta annetun lain
mukaan yhtiön tehtävä on tuoda täyden
palvelun tv- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen
jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Tämä on
hyvin olennainen kysymys: jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin,
asutaan missä tahansa, sama ohjelmisto samalla hinnalla.
Eli julkisen palvelun määritelmässä täysi
palvelu kattaa kaikki ohjelmatyypit, kun mitään
ohjelmatyyppiä ei nimenomaan haluta rajata sen ulkopuolelle.
Tämä on hyvin olennainen kysymys. Näin
ollen ei lähdetä ohjelmakohtaisesti määrittelemään,
mikä on julkista palvelua, mikä ei. Mutta erityisesti
valiokunta haluaa korostaa sivistys- ja tasa-arvonäkökohtia ohjelmistossa,
mahdollisuutta oppimiseen, itsensä kehittämiseen,
lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä hartausohjelmia
ja velvollisuutta kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin
perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä,
tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin
osin myös maan muiden kieliryhmien kielillä. Tässä totean
vaan, että muun muassa venäjän kielen
tarve myöskin yleisradiopalveluiden osalta kasvaa kohisten.
Suomessa asunee tiettävästi jo noin 60 000
venäjää äidinkielenään puhuvaa
henkilöä.
Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirjahan
on vahvistanut julkisen yleisradiotoiminnan määrittelyn
pohjaksi kolme keskeistä periaatetta. Ensinnäkin
on se, että julkinen yleisradiotoiminta liittyy jäsenvaltioiden
tarpeisiin ja sen sisältö on niiden itsensä määriteltävissä,
kukin jäsenvaltio siis itse päättää siitä.
Toiseksi, julkinen yleisradiotoiminta liitetään
jäsenvaltioiden yhteiskunnallisiin, demokraattisiin ja kulttuurisiin
tarpeisiin. Ja kolmanneksi tärkeä asia: määrittely
tukee viestinnän moniarvoisuutta. Eli valiokuntakin lähtee
siitä, että laissa oleva julkisen palvelun määritelmä on
tulkittava näiden peruslähtökohtien mukaisella
tavalla.
Julkisen palvelun tehtävään, täyden
palvelun ohjelmistoon, kuuluvat kaikki mahdolliset ohjelmistotyypit.
Näin ollen sen ulkopuolelle ei pidä sulkea mitään
ohjelmatyyppiä. Tämä on hyvin tärkeä asia.
Siihen kuuluu yhtä lailla virikkeellinen viihde kuin myöskin
ajankohtais- ja uutisohjelmat tai draama, mikä tahansa.
Sitten vielä toimilupamaksusta. Pidettiin hyvin tärkeänä sitä,
että siinä mallissa, mihin jo aikaisemmin on poliittisella
tasolla sitouduttu, pysytään. Toimilupamaksun
lopettamisen aikaistamista valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena,
koska sehän käytännössä merkitsisi
erittäin merkittävää vajetta
yleisradiotoiminnan rahoitukseen. On selvä asia, että tämä nopeampi
aikataulu Yleisradion pitkäjänteisen, vakaan rahoituksen
turvaamisen kannalta on mahdoton.
Sitten vielä valiokunta käsitteli Yleisradio-yhtiön
hallintoneuvoston kertomusta yhtiön toiminnasta vuosilta
2003—2004. Se on antanut todellakin niistä mietinnöt.
Valiokunta on pitänyt hyvin tärkeänä ja
välttämättömänä,
että eduskunta voi hallintoneuvoston kertomuksen pohjalta
käsitellä Yleisradion toimintaa säännöllisesti
ja siten harjoittaa alaisensa Yleisradio-yhtiön ohjausta
varsinkin nykyisessä Yleisradio-yhtiön muutosvaiheessa.
Tätähän jo täällä kertomuksen
yhteydessä käsiteltiin. Valiokunta katsoo nyt
tässä mietinnössään,
että samanlaista tarvetta käsitellä jatkossa
yhtiön toimintaa vuosittaisen kertomuksen pohjalta
ei ole olemassa.
Valiokunta ehdottaakin, että hallintoneuvosto antaa
kertomuksen joka toinen vuosi, siten että vuodelta 2005
ei enää anneta erillistä kertomusta ja
tämän jälkeen kertomus annetaan siten,
että se käsittää Yleisradio-yhtiön
toiminnan kahdelta vuodelta, mikä käytännössä tarkoittaa,
että tätä sovelletaan sillä tavoin
ensimmäisen kerran vuosia 2005—2006 käsittelevän
kertomuksen osalta ja näin ollen näiden vuosien
osalta uusi eduskunta vuonna 2007 saa sitten kertomuksen käsiteltäväksi.
Tämä onkin ainoa pykälämuutos,
joka tähän mietintöön ja lakiin
sisältyy.
Tähän mietintöön liittyy
kahden edustajan allekirjoittama vastalause, joka liittyy tähän
yhtiön hallintomalliin ja jonka esittelystä varmasti
sitten vastaa ed. Pulliainen.
Ja kuten sanottu, tämän voimaantulon tavoitteena on,
että erityisesti uusi hallintomalli voisi astua
voimaan ensi vuoden alusta lukien.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tulen esittämään
yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että lain
6 a §, sen 1 momentti, saa muodon: "Yhtiöllä on
oltava hallitus, johon kuuluu vähintään
viisi ja enintään kahdeksan jäsentä,
jotka eivät saa olla valtioneuvoston, eduskunnan ja hallintoneuvoston
jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun
ylimpään johtoon."
Arvoisa puhemies! Sekä tässä valiokunnan mietinnössä että sen
pohjalta valiokunnan puheenjohtajan tekemässä esittelyssä viitattiin
niin sanottuun Niemelän työryhmän ehdotukseen
nimeltään "Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta
2010". Siinä käsitellään tätä hallintomallia,
ja tuo työryhmä, joka oli siis parlamentaarinen
työryhmä, päätyi yksimielisesti
sivulla 62 seuraavaan suositukseen: "Hyvään hallintokäytäntöön
viitaten työryhmä suosittelee, että yhtiön hallitukseen
ei valittaisi jäseniä yhtiön toimintaa valvovista
elimistä." Näitähän ovat juuri
eduskunta, valtioneuvosto ja hallintoneuvosto. Siis yksimielinen
ehdotus, jossa kaikki poliittiset puolueet, yhteiskunnalliset näkemyssuunnat,
olivat mukana. Nyt valiokunnan enemmistö on ryhtynyt moukaroimaan
tätä kohtaa selittelemällä sellaista,
että siitä ei kukaan saa mitään
selvää.
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa on todella kaikessa olennaisessa
asiassa, mikä kuuluu viestintäpolitiikkaan ja
liikennepolitiikkaan, kaksi eri linjaa, ehkä enemmän
kuin on koskaan valiokunnan historiassa ollut. Tulen siis tekemään
tätä koskevan ehdotuksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä.
Yleiskeskustelu päättyy.